Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 27, 1920)
HELM1K. 27 P.—FRIDAY. FEB. 27 j nyt hallitsee, on aivan oikeassa palkkaa, jo tta eivät ne ainakaan voiman kerääminen, ollen pai (THE COMRADE) ja että tru stijä rje ste lm ä on tar- m uille ju lista isi ajatuksiaan, kat jo niin täynnä, että miehiä The organ of the Finnish workers in pecllinen maan suuruudelle ja vaikka eivät itse enää voisi niis- nukkui pesuhuoneessakin. Kun the Western States. The only Finnish hyvinvoinnille. T äm ä seikka tä ty y te n luopuakaan oli saatu kylliksi paljon uutta Daily in the West. Puhli.hed Daily, o lis i ajoissa poistettava, arvelee Ja keneltä saadaan nämä li- vähemmän järjestynyttä työvoi except Sunday, at Astoria, Oregon, non-partisanien neuvosto ja j säpalkkioihin ta rv itta v a t kaksi- maa, alkoi vanhojen karkottami- TOVERI by the Western Workmen's Publishing SUOSittelee, että valtio alkaa it- sataa m iljoonaa dollaria? T ie nen, kaikkiaan noin 200 a je ttiin Society. se p ain attaa om at koulukirjan- ty sti su u rriistä jiltä. A ivan äs pois paikkakunnalta. E räs ro h hallituksen välillä, jonka hallituk sen edustajat ovat: Presidentti ja ulkoasian ministeri W. Biskoupski; rahaministeri G. von Berg; sotami nisteri P. Durnovo; sisäasiain minis teri G. Deriougine; maanViljelysmi- nisteri D. Siakine; opetusministeri W. Poppe ja kauppaministeri A. Roemer. Sopimuksen mukaan lainataan y- lempänä mainitulle Venäjän hallituk- tuksellft 300,000,000 markkaa (nor maaliarvo $72,000,000) 5 yksi kah deksasosa prosentin korolla kym menen vuoden ajaksi. Tämän ajan kuluttua on laina palautettava kor koineen 30,000,000 markkaa vuosit tain. Lainan takeet. 2. Takeeksi tästä lain asta kaikki länsi-Venäjän liikkuva ja kiinteä o maisuus, mikä sijaitsee tämän val tion todellisella alueella, samoinkuin niilläkin, mitkä tulevaisuudessa tul laan sen haltuun ottamaan, kiinnite tään Morganin pankkiin ehdoilla, et tä jos länsi-Venäjän hallitus ei mak sa kolmen vuoden ajalla korkoa sovitusta lainasta, tulee kaikki kiin nitetty omaisuus arvoltaan lainaa ja korkoa vastaava Joutumaan Morga nin pankin omaisuudeksi, jos se niin haluaa. 3. J. P. Morganin pankki tunnus taa länsi-Venäjän hallituksen oikeu den muuttaa tämä laina tavalliseksi 5 prosentin lainaksi 98 prosentin markkinahinnoilla ja lunastettavak si sadan prosentin hinnalla senjäl- keen kun normaalijärjestys on pa lautettu Venäjällä. 4. Kaikkiin niihin lainoihin näh den mihin länsi-Venäjän hallitus on jo sitoutunut ja mihin se saattaa vastaisuudessa sitoutua, on etusija annettava Morganin pankille ja en nenkuin ryhtyy senlaatuisiin rahal lisiin suhteisiin, on neuvottelu pi dettävä sanotun hallituksen ja J. P. Morganin pankin välillä. Siinä ta pauksessa että saattaisi olla pankki, joka antaisi lainan suotuisemmilla ehdoilla sanotulle hallitukselle, voi daan sellainen laina ottaa. todistajan läsnäollessa ja se sinetöi tiin asianmukaisesti. y ilmeisenä on toinen sopimus sa mojen henkilöitten välillä: 1. Länsi-y enäjän hallitus lupaa antaa johtaja X:lle heti tämän asian päätyttyä hyvityksenä hänen viras tonsa välityksellä 300,000,000 markan lainan saannista J. P. Morganin pan kilta puoli prosenttia mainitusta summasta, nim. 4,500,000 markkar. 2. Se antaa johtaja X:lle oikeu den perustaa Venäjälle omalla vas tuullaan kauppakamarin, jonka edus taja hän on. lentokonetehtaita, ve- denalaistelakoita vedenalaisten lai vojen Ja muitten sotalaivojen raken tamista varten, sekä muita tehtaita ja työpajoja sotatarpeiden tuottamis ta varten. Se lupaa antaa etusijan tilauksissaan tarpeita varten näille eri yrityksille, jotka ovat valmiit täyttämään nämä tilaukset. 3. Samoin tulee se tukemaan tule vaisuudessa kaikkia johtaja X:n joh tamia yrityksiä. Se tulee erityises ti pitämään huolta että lupa tulla tai poistua Venäjältä tullaan anta- mean johtaja X:n vaatimuksesta ke nelle tahansa hänen määräämälleen henkilölle ja että Venäjän kansalais oikeudet annetaan kenelle tahansa hänen haluamilleen henkilöille ja et tä hänen sopiviksi osottamansa hen kilöt tullaan määräämään länsi-Ve näjän armeijan upseereiksi. Jolita- jaX. lupaa omasta puolestaan tukea ja auttaa länsi-Venäjän hallitusta tu levaisuudessa. Tämän sopimuksen lukivat, hy väksyivät ja allekirjottivat kalkki länsi-Venäjän hallituksen muodosta vat jäsenet. 238159779 liliilllliilllllllliilllllilllilllllllllllllllllllll llllllllHIIIIHUinUlUIIIIHUllUlllllllllllll sä ei ainoastaan kopioim alla ne • kettäinhän la h jo tti m uuan suur- kea ja rehellinen luokkataisteli- JOHN VÄLIMÄKI, Editoi- & Manager m itä n ykyisin käytetään, vaan rosvo sata m iljoonaa dollaria ja, tnuuan venäläinen- toverim valm istuttam alla om at k irjansa yliopistoille. C arnegie-vainaja me, sai käskyn poistua 24 tu n O ffic e Seventh and C o m m e rc ia l St., jo tk a opastavat lapsen itsenäi- on lah jo tellu t satoja m iljoonia nin sisällä tältä käm piköltä.” Gppoaite Post Office. ' sen opiskelun alulle ja jä ttä v ät verirahojaan yliopistoille, sa Kun työväestö jä rje sty y ajan TELEPHONE — Office 365; hänen m ielensä en n ak k o lu u lo t moin R ockefeller ja m onet vaatim uksia vastaavalta tavalta, Editorial Dep’t 832. tom aksi kaikkia uudem pia aa t m uut kansan elinehtojen h a llit kohtaa se edessään järjesty n een te ita kohtaan. sijat. Ja näitä lahjotuksia ja el porvariston, joka ei suinkaan Entered aa second-class mail matter N euvoston esity k set ovat saa- laan edelleen. N iitä tehdään valitse keinoja tuhotakseen ty ö July 18, 1912, at the Post Office , , • t A-toria. Oregon, nnd., .h . ! su u rta ^ n n a tu s ta koulu- avoim in sydäm in, tietäen että läisten järjestö t. Canadassakin Act of March 3. 1879. ! asioita seuranneiden valtion a- jokainen niistä takaa vissin tu n n u stav at riistä jä t n y t Gom- ____ j sukkaiden keskuudessa ja kun m äärän vaikutusvaltaa korkeam persin jä rje stö t “laillisik si”, y rity s on rah allisestik in tuot- man opetuksen ylitse, sen suun- vaikka ei ole kuin m uutam a E S IM E R K K i E I I N N O S T A tavaa, arvellaan että k irja tru sti nan ylitse joka m äärää m itä vuosi siitä, kun ne tu o m ittiin E N G L A N T IL A IS IA . m enettää taas pian yhden vai- yliopistoissa opetetaan. Jokai "ulkom aalaisina tungek sijo in a.” Alex M cD onald k irjo tta a A -p ^ on ny lettäv ien listaltaan. nen lahjphls takaa varm an m ää Silloin näet lu u ltiin , että Ca m erikan työväenlehdille E ng- M onissa valtioissa ollaan vie- räysvallan siihen, että y lio p is nadan työväestö ei herää kos lanm sta, että sikäläinen porva- Jä k u iten k in niin vanhoillisia toissa ei opeteta to tu u tta, ei kaan om intakeiseen toim intaan. risto ei ole ollenkaan innostu- ettei tuotakaan uudistusta us- p aljasteta yhteisk u n n allisia epä n u t seuraam aan A m erikan por- kalleta tehdä, ei edes sen hyö- kohtia, vaan y listellään tru sti- varistoa radikaalien jahtaam i- dyn kannalta katsoen, m itä siitä herrain hyväntekeväisyyttä. Kun R ockefeller lahjottaa sessa ja karkottam isessa. Päi- valtion asukkaille tu lisi. Esi- m iljoonia yliopistoille, niin saa välehdet siellä ovat kertoneet m erkiksi O regonissa p itää jo- k ark o tu k sista aivan samassa ää- kaiselle koululapselle ostaa noin vat öljy trustin h u rtat mielin Saksan itsenä iset s o s ia lis tit ju lk a i raadella ja teurastaa sevat a s ia k irjo ja jo tk a p a lja stava t n ilajissa ja sam alla tavalla kuin kym m enen dollarin k irja t vuot- m äärin lakkolaisia. Ja kun te rä stru stin sopim ukset s o v ie ttlv a lla n k u k is ta tääliäkin —- m ikä osaltaan o s o ty ta päälle k irja tru stilta ja seu m iseksi. osakkaat tekevät lahjotuksia, laa p o rvarilehdistön kansainvä- raavana vuonna ne ovat taas ar- (T rue translation filed w ith the Postm aster leim ataan lakkolaiset maanka- listy m istä — m u tta englantilai- vottom ia. K irja tru sti täten at A storia, O re., Feb. 27, 1920, as required ja “vastenm ielisiksi by section 19 of the A ct of O ct. 6th, 1917.) set herrasm iehet omaavat van- hyötyy ja taantum uksellinen valtajlksi (F ederated P ress) hoja kokem uksia näistä asiois- kouluhallinto tukee sitä kaikin ulkom aalaisiksi”, koska ne vaa tivat elinkustannuksia vastaa Pariisi. — Tässä julkaistaan asia ta eivätkä välitä k iih o ttu a sa-i voimin. vaa palkkaa. kirjat, mitkä laadittiin n. s. länsi- m allaisiin toim en p iteisiin , vaik- ________ V apaiden m ielipiteiden esit Venäjän hallituksen ja Morgan & ka H yde P ark issa L ontoossa K U K A K U S T A N T A A K O R - kuulee jokainen päivä sam allai- K E A M M A N O P E T U K S E N ? täm isen aika — jos sellaista kos Co:n Berliinin haaraosaston välillä kaan on o llu t — korkeam m issa ja joitten sanotaan olevan pätevän siä pu h eita m inkä jo h d o sta' „ , x . . . täällä annetaan 20 vu o tta van- . ^ ederated P ressin erikoiskir- oppilaitoksissam m e on m ennyt todistuksen Amerikan kapitalistien. kilaa tai ajetaan m aasta pois. Jot.taja. S cott N earing selostaa tä. T ästäläh tien on työväestön Saksan hallituksen ja Itämerenseik- E n g lan ti, vanhim pana kapita era? f.^ kirjotuksessaan, m iten kustannettava itse ne korkeam kailijain välisestä yhteydestä. Nämä listisena m aana on "k äy n y t jo ^ k a la is te n korkeam pain oppi- m at oppilaitokset, joissa suuria asiakirjat, mitkä ensin toivot ilmi m yllyn läp i”, m itä radikaalei- Iaitosten taholta pyydellään ny- yhteiskunnallisia to tu u k sia o- Saksan riippumattomat sosialistit, hin tulee. Se on k o keillut pu- kyisin kahdensadan m iljoonan petetaan. Ja ne ovat ainoat o p joutuivat Itämeren hallituksen kä he- ja painovapauden rajo tta- lahjotusta, jo tta v o ita i- pilaitokset, joissa sivistys säi siin ja valokuvattiin. Sellaisena kuin ,i~ järjesty m isk iello lla ,, • su n maksaa professoreille kun- lyy kapitalistisen m ailm ankat- pariisilainen päivälehti ne julkaisee, mxsella, ja ovat ne seuraavat: se on läh ettän y t tu h an sia kah- n o “ inen palkka, som uksen p ro stitu tsio n ilta. K irje M organin asiam iehelle. le h d ittu n a siirtom aihinsa, aino- A m enkalaisissa korkeam m issa Ensimäisenä on kenraali Biskoup- M yöntää lainoja. astaan sentähden, että he ovat c PP^aitoksissa valitetaan olevan T E O L L IS U U K S IT T A IN JÄ R skin lähettämä kirje n. s. länsl-Ve- JE S T Y M IN E N K O H T Ä A tehneet jo itak in p o liittisia ri- kuus* tu h a tta bolshevikista 5. Länsi-Venäjän hallitus suostuu näjän hallituksen presidentin, vissil V A STU STA CANA koksia ja näiden p itk ien kokei- Pro ^essor^a- J a sYyn siihen se- siihen että Morganin pankki pykäli le M. X:lle, nähtävästi Morganin D A SSA K IN lujen k au tta se on tu llu t siihen ^ tetaan olevan siinä, että pro- en 1-A ja 1-B omaisuusverotus ja pankin edustaja Berliinissä: tulokseen, että m ielipiteiden fessore‘n e yleisesti ei m akseta B rule-kaivoksilta A lbertasta sota-avustus lain mukaan tiedottaa Berliini, Wilhelmstrasse 34. vainoam inen ei tu o ta hyviä tu- sei? parem paa palkkaa kuin kor- k irjo ttaa m uuan V apauden k ir finanssiviranomaisille, joilla on teh Tämänpäiväisten neuvottelujen mu tävänä verojen asettaminen Saksal loksia. keinpalkkaisille am m attityöläi- jeenvaihtaja, että siellä on pan kaan pyytää länsi-Venäjän hallituk le, että mainitun suuruinen laina on P äinvastoin se on havainnut sj ^ ekään. P ro fesso rit ovat nä- tu toim een suuria joukkokarko e ttä “vapaam ielisyys”, suvaitse- ^ s?aa.n„ Ja m u u ttu v at "bolshevi- tuksia, tarkotuksella hävittää sen poliittis-sotilaallinen neuvosto, myönnetty länsi-Venäjän hallituksel vaisuus ja hieno, taitav a perään- le ik si. äskettäin p eru ste ttu teollisuus- tarkotuksella tyydyttää läntisen rin le mainituilla ehdoilla esilläolevas taman tarpeita, joka on järjestetty sa sopimuksessa. antavaisuus on parhain keino J a “bolsheyikinen” professori työväestön unio. 6. J. P. Morganin pankki sallii saada äärim äiset rad ik aalit kon- on epäm ieluinen kansalainen” ; K ysym yksessäoleva k irjeen taistelemaan bolshevikeja vastaan. 300.000,000 Saksan markan lainaa, länsi-Venäjän hallitukselle muita lai tro llin alle. A m m attijärjestö- ^ a n . on. ajattelev a olio, joka ei vaihtaja kertoo: jen la illistu ttam isella v o itti¡ P ^ ä ajatuksiaan edes salaisuu- "P aljo n olisi kirjo ttam ista antaen takeeksi kaikki valtion liik noja jos sanotun pankin raha-asiat E n g lan n in porvaristo paljon e- ^ na’ vaan levittää n iitä m uille- näinä m urrosaikoina jolloin hä kuvan omaisuuden, valtion minkä myöntävät. Se lupaa myöskin auttaa nem pi kuin se oli v o ittan u t nii- • kin. Ja siitä seuraa, että oppi- vitystyö on alkanut täällä O. järjestäminen tulee seuraamaan mai neuvoillaan toisten pankkien kans sa, joilla on yhteyttä länsi-Venäjän den sortam iselta. M yöntym ällä ^a*^a , tulee m yöskin bolshevis- B. U itämme vastaan. Joku ai nitun neuvoston toimenpiteitä. Neuvoston presidentti, hallituksen kanssa. vähäsen kerraltaan radikaalisten ^ s*a- E ikä tämä "bolshevisti- ka takaperin se täälläkin n äy tti kenraali Biskoupski. 7. Morganin pankki pitää oikeu p o liittiste n jä rje stö jen vaati- suus m erkitse yksinom aan si- lupaavalta sekä toivehikkaalta. Neuvoston varapresidentti, den perustaa oman valintansa mu m uksiin on se “o tta n u t tu u len ta * ?ttä sen "saastuttam at" se- m utta nyt on alkanut hiljalleen parooni A. von Pilar. kaan keskuspankin Pietariin tai p u rje ista ”, kuten sanotaan, nii- Inttäisivät venäläisillä olevan oi- nousta m ustia pilviä joukkoliik- Neuvoston sihteeri, Moskovaan, sekä haaraosastoja. Sii den jä rje stö je n radikaalisem pi- keuden itse järjestää asiansa, 1 keemme taivaalle. P o rv arit o- V. Popoff. nä tapauksessa että valtion tai joku en aineksien y rity k sistä. Sitä ne selittäv ät to tu u k sia tä- vatkin nähtävästi osittain on- Berliini, syysk. 16 p. 1919. muu keskuspankki perustettaisiin, ohjelm aa seuraa E n g lan n in por- man maan asio ista; selittävät nistuneet toim issaan, koska ei tullaan Morganin pankin hallussa o- Sopimus M organin kanssa. varisto yhäti ja siksipä se ei etta täällä vallitsevat luokka- enää näe m oneltakaan m iehellä leva pankki järjestäm ään sen tär lainaa A m erikan om istavan luo- etu jen väliset rajat samalta ta- O. B. U :n m erkkiä vaikka sitä Toinen asiakirja on väliaikainen keyden mukaan. kan “b u lld o g im aisille” hyökkä- vakia k u m kaikkialla kapitalis- jo jokainen kantoi työm aalta sopimus, joka on laadittu J. P. Mor Kauppaetuja. yksille edes n iin su u rta huo- tisissa maissa. . . kin. H ävitystyö alkoi. E nsik- gan & Co: n kanssa. Sen tpksti on m iota, että se niistä vakavasti tä m ä ajatus olisi saatava pei- si haali jossa O. B. U. synny seuraava: Seuraavana olivat kaikkien asian keskustelisi. tety k si k ullalta; näille profes- , tystuskansa läpäsi, on nyt sul- Sopimus laadittu J. P. Morganin omaisten henkilöitten allekirjot.uk- ------------- soreille olisi saatava enem m än{ je ttu . S itten alkoi uuden työ- pankin Berliinissä ja länsi-Venäjän Pankkiirit liitossa sota- seikkaitijain kanssa T, , 'K°ULUKIRJAT- non-partisa- P ohjois-D akotan liiiiliiiiiiliiliiliiiiiiiiliiliiliiiliiiiiiiii:iii» R aivaaja kertoo: R aivaajan toim itus on saa nut sen häm m ästytätvän tiedon, että S. S. Järjestö n toim eenpa neva kom itea on luovuttanut m iljoonanm arkan rahaston Työ- m ies-lehden kontrollivallan a- laisena jossakin Suomen pan kissa talletettavaksi. Ja toim i tuksen saaman tiedon vahvistaa jä rje stö n sihteerin H enry A s kelin selostus ollessaan täällä Raivaajan kustannusyhtiön ko kouksessa. Tässä on y k sinkertaisesti ky sym ys siitä, että m iljoonanm ar kan rahasto, jonka etupäässä itäp iirin osastot ovat keränneet on luovutettu T yöm iehelle Suo meen lähetettäväksi ja T yöm ie hen nim elle johonkin Suomen pankkiin pantavaksi, arvatenkin sivuuttam alla Suomen Työväen- pankin, sillä Työm ies tekee lii kettä Suomessa porvarillisen K ansallisosakepankin kanssa. Täm ä on todelta häm m ästyt tävä asia. S ihteeri A skeli se litte li tätä päätöstä sillä, että toim eenpaneva kom itea ei voi si lu o tettavasti sijo ittaa rahaa Suomeen. M utta jokainen, jo ka täm m öisestä asiasta tietää, tietää m yöskin, että toim eenpa nevan kom itean nim een ta lle te t tu raha Suomessa on yhtä luo tettav a talletu s kuin T yöm ie set. Tämä sopimus tehtiin kahden hen nimeen teh ty talletus, iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii|iiiiiiiin in ,|l | l, l| ll|ii --------------------------------- ------------ I -------------------- —----------- £ — & ?£ KATSAUKSIA Ä Miljoonanmarkan ra haston kohtalo * teille ja järjestäen sen valtuudet lioikeus varjelem assa ettei pe öissä. Puhutaan ilm alai jakysym yksen. biella kuten w « a * taJon ohsivat saaneet kaikki toJ_ sellaiseen muotoon, mikä heistä rustuslain pyhyyttä saa roska voista. jotka tulisivat meren yli näyttää todennäköisimmin tu o t joukot loukata. m uualtakin on k o u lu k irja t oi-f ---- . setkin sen allekirjottajat lie o- von aikana ja hävittäisivät suu Lieneekö koko perustuslaki e- ret kaupunkim m e ennenkuin mi leet jokaisen y k sity isen ostet- H alhtusvirasto agitaattorina. Iivat tehneet itsensä syyllisiksi tavan heille turvallisuutta ja on nea. Järkevyys varmaankin tu nää voimassa. Kun ne kuvat tavana ja valtion kouluneuvosto ' umeisinipänä toim enpiteenä valtiorikokseen. hinkään varokeinoihin voitaisi, e- maankavalluk- lee sanomaan, että kauan voi tulevat niin sitte näemme. on laskenut, että niiden hintain hallitusviraston taholta bolshe seen, allekirjottaneet julistuksen des ry h tv äk ä än ; ilmalaivoista, !» * ♦ perusteella, m itä k irja tru sti kis- vismm ehkäisemiseksi on suosi- joka soti jum alan tahtoa, jum a massa olleita hallituksia ei pi jotka voisivat lentää, kulkea ve U uden sodan ennustavat por denpinnalla ja sukeltaa, siis sel koo nykyisin lasten kansakoulu- keltti otettavaksi liikkuvia kuvia lan asettam aa esivaltaa. E nglan täisi m uuttaa vähäpätöisistä ja tilapäisistä syistä ja täm änm u- varilliset lehdet syttyvän aivan k irjo ista, maksaa yhden lapsen perustuslaista, joita näyteltäisi nin kruunua vastaan. laisista hirviöistä joiden vertais kaisesti mikin kaikki kokemus läheisessä tulevaisuudessa etu k irjat, edellyttäen, että tapsi kautta maan kaikissa nikkeli - , Siten laskettiin pohjan tämän ta ei löytyisi m aasta eikä tai osuttanut että ihm iskunta on päässä sen takia, että kansainlii vaasta. käy 8 luokkaa koulua, vähintäin myllyissä. maan hallitukselle, pohja sellai taipuvaisempi sietäm ään epä Näihin kaikkiin tehdään viit $60. T ähän ei sisälly vielä en- > c’ huonompikaan ala nen. josta on enää m uistot jä kohtia niinkauan kuin ne suin tosta tuli pannukakku ia, että sinkaan m uut koulu tarp eet, pa- tu>; KU?,!kan s*’ta ,nvt va’n tulisi lellä, niin perinpohjin on se jäl kin ovat siedettävissä, kuin kor Venäjällä voitti trtilitari-terroris tauksia siksi, että voitaisi kas järjestelm ällisen hallitus vattaa mielialaa N euvosto-V e perit, kynät y. m. . ,\a.n asi* mikin perus- keenpäin onnistuttu väärentä jaam aan ne poistamalta muo mi muodon. näjän työväenhallitusta vastaan. M yöskin on kom itea laske- ,tU> jl!n tu K,nta jä tetty yhdeksä- mään. dot. joihin ne ovat tottuneet. Siis V enäjän nykyinen la lli- Se on se hirviö joka kapitalis tu tta n u t valtion kirjapainonne- 'a ra a n , joka H erratkin ovat alkaneet epäil , utta k u n . Pdkä sarja väärin- j tusinuoto on nfilitari-t errorismi, hillä. m itä näiden k irjain pai- u ? - 0" ¿ a a n ste lly t aivan m a lä että lieneekö sellaista paperia käytöksiä ja anastuksia, jotka sanovat porvarit. Olkoon vain. mille unissakin knmmittelee. Ei kä suotta. Kuka tahansa hei nattam inen ja välittäm inen tu- '*• 1 » on om .unnut b»i- alkujaan ollutkaan, luuri eron • _ , • >et lait perustuslakivastaisina. nut presidentin sihteeri L ansing Poikkeuksetta tähtäävät samaan On aivan sam antekevää mikä dän asem assaan olisi mahdolli nsi maksamaan jos valtio ot- tn;CAt 1,,...¿i. , • - 1 u.- , • r°i>et nyvaksvnyt sen mukaisi- ei uskonut ennenkuin näki. ava- pääm äärään, ilmeisesti osotta^ sillä nimenä on niinkauan kuin sesti yhtä herm ostuneita. taisi m istä huolehtiakseen ja na kltinka rvari5l,.,n etu ku!. \ a t pyrkim ystä saattaa heidät j se tyydyttää V enäjän tvövies- Kansojen liiton onnistum isel saanut selville etta kaikki 8 luo- loinkin vaatj koskaan nii,ljän si ilmarvpitavän arkun jossa sitä ehdottom an itsevaltiuden alai- . töä. Ja porvaristolle on terro- säilytetään ja katsoi, joka m uu suuteen, niin heidän oikeutensa.1 rismia kaikki, mistä heille ei tu- la tai luhistum isella ei suinkaan kan k o u lu k irjat voitaisi antaa tavalla tiedustelem atta kansan ten oli ensimäinen kerta kun se mailtnan jopa heidän velvollisuutensakin. le liikevoittoa. Bolshevikit ei- ole mitään tekem istä miehalaa in ta ti noilln g.- - dollarilla, i • , • kun . . niistä , ei yh- 7 »>11,1.11.1.1. kansan Kansan, jo noilta lo l a - ' i a rk 11 k u a v a ttiin sirtp vuodon io n i Kansojen liit ei",a aH I aan ,h all¡t9ema:>n Oli se Siellä. Kokolailla 'a rk i >m kukistaa sellainen hallitus ia ; vät suostu minkään maar. kapi- rauhan kanssa. to on vain kapitalism in k ansain hankkia uusia vartioita tulevalle j talistien nylettäviksi. he ovat „ tta isl vaPaat k o u lu k irjat nvt alettaisi kansaa tu tu stu tta- koia kuuluvat o le v in siitä -te välinen tru sti omien etujensa j terroristeja. Terrorism i on si- k.a/ tan to °n. m m että lapset jät- maan perinpohjin tuohon maan tu t jäliennöksetkin että lindi i tur\adisuudelleen. M ailman sota Xoin sanotaan itsenäisyyden i vistyneessä maassa h ari'n etto n a suojelemiseksi. taisivat k irjansa koululle aina korkeimpaan laikikokoelmaan. niihin voivan luottaa ainakin totesi, että m itkään sitoum ukset julistuksessa. Perustuslaki k ä - ' hirm uvaltaa, sellaista kun csi- lukuvuoden p ääty tty ä, alentuisi nnn pääsisivät he hyvin pian 1 seuraavat 20 vuotta. Kolme ku stan n u k set vieläkin enempi o lv ille kuinka vanhanaikaisen kuukautta n äk em isen ä jälkeen sittclee toisenluontoisia a sio ita ; i merkiksi täällä Am erikassa har- tai asiakirjat eivät olleet Saksan tantapaan sanotaan siellä jotettiin W est Virginian, Colo eikä muidenkaan maiden kapita kuin puolelta. asiakirjan mukaan heitä halli- i erosi hra Lansing. K annattaisi- niiden kirjottam iseen ' Kongressi ei saa laatia lakia, radon ja monilta muilta kaivos listeille E ika säästäm inen ole parhain taan. V irtapa toisestakin sei- pa tuota kirstua raottaa muiden- rajottaa uskonto-, puhe- alueilla lakkojen aikana, jota on käytetyn paperin arvoisia, jos p u o n asiassa. K ouluneuvostoon kasta tulisivat he tietoisiksi: kin. vaikkapa nvkvisen k on-res joka tai painovapautta, tai oikeutta h arjotettu lahtareitten taholta niitä rikkom alta voitiin heidän m yöskin havainnut sen saman kuinka m ielivaltaisesti tuota a- sm kansalta rauhallisesti kokoontua Suomessa viimeiset pari vuotta asem aansa hätätilassa auttaa seikan, m istä me sosialistit o- s«akirjaa tulkitaan, A!itu.iän se sitte sisältää tuo ia esittää hallitukselle vaatim uk- ja harjotetaan vieläkin. Se on S uurten m ullistusten aikana ei lemme jo kauvan valittaneet. Eikohan olisi minkäänlaista historiallinen asiapaperi. Xe i a a n # | sivistysmailm an terrorism ia. Kun vät m erkitse sopim ukset tai a- että n y k y iset k o u lu k irjat tule- ,11akd(dlisuutta sisällyttää ttio-1 jotka ovat käyneet amerikalai- s .Mainitsemme vieläkin, että e- työläiset hallitsevat itseään ja siakirjat mitään, ainoastaan voi vat yhä enem pi ja enempi sei- J ^ ^ a u a a n myöskin itse-1 sia kouluja ovat siihen tutustu- laisiksi sisällöltään, että ne tuota A ,ftcn~ ueet- m utta niiden hvödvksi, jot- • klläolevat ovat käännöksiä It- työnsä tuloksia, on se porvaris- m asuhteet silloin jotain m erkit ie I näisyysjulistusta, i n Y nU- 9U&ta? 1 tu-"la sevät; jo lla on voima sillä on h d y s-; tolle terrorism ia. , L ntii aH?kir,aa, julistus- ka eivät ole olleet tilaisuudessa scnaisy vsjulistuksesta ja m y rk y ttäv ät lapsen herkän mie \altain P e ru s tu s la is i sillä meil-j Tämän viim emainitun terfo- valtaa ja sen sana painaa. Ien “kaikkea todelta edistyksel l' i ? ¿ h iili a? ck,I7£ttivat henken- siihen tutustum aan, lainaamme lä on jälellä m uutam ia rullia pa- rismin kukistam iseksi puhutaan uhalla AmeriKau Europan porvaristo on nyt jo lista kan san v altaisu u tta vas- s a a ..wnalIa -Amerikan ^apaustais- vapaustais- tähiin tähän irUtnk;« joitakin kohtia siitä. Xäin Reria* Jotka haluaisimme käyt-j nyt jo uudesta sodasta, toisesta liian heikko käytettävissään o- taan.” N iiden te k sti on taita- ‘;a T : - " ” n Hancock, joka o h siinä sanotaan: taa -• ■ r - ’ mailmanpalosta- L neksitaan ¡levällä voimalta kukistam aan vain ja kokeneiden opetusasiain 3 e omiensa "Milloin tahansa jokin halli -Ju tta itsenäisyysjulistuksen kuinka hirvittävät ilm alaivat tu -Iv a lta a n nousev a n . työväestön tu n tija in toim esta niin laadittu. t.iY i ö» Y k ä y näille tarkotusperill? tu suojana on ilm anpitava kirstu ja i livat idästä ja hävittivät kaiken i siellä, siks e tta se rak en taa p eru stu sta lap- h-ijio.,, ' u a L» i?- ..n -'_anr!:n hoisaksi, on kansalla oikeus sen m ielessä sellaiselle käsityk- nut oHs? h ä t i n ä ?aa m m ittaa ' . ■ - ä S Ä s l selle, e tta su u rk ap itah sm i, j o k a ,nut Johannes K astajan pään vii-j perus ✓ M utta m inkätähden sitten toi m eenpaneva komitea on ryhtv" n y t moiseen tavattomaan toi menpxteeseen, vaikka järjestön viim einen edustajakokous n f menomaan päätti, että milj00-’ nanm arkan rahasto, jos se lähe tetään Suomeen ennenkuin luo vutetaan suoranaisesti Suonen työväenliikkeen k ä y te ttä v ä t on talletettava Suomen Työvä- enpankkiin toimeenpanevan v / m itean nimelle. Onko m eillä syytä otaksua, etta tässä on kysymyksessä vie lä tavattom am pi aikomus. On ko aikomus vähentää miljoonan" m arkan rahaston tahjottajain ja S. S. Järjestö n kontrollivaltaa täm än rahaston suhteen? On ko tarkotus Reinoilla millä ta hansa estää tämän rahaston luo vutus Suomen Sosialidemokraat tiselle puolueelle? Toimeenpa neva komitea, joka on suoranai sesti tilivelvollinen järjestön jä senille ja miljoonanmarkan lah- jo ttajille, ei voisi kieltäytyä luovuttam asta rahastoa kenelle järjestö n jäsenet ja rahaston lah jo ttajat sen lopullisesti päät tävät luovuttaa. M utta Työmies voi täm än tehdä. Työmies yh tiö tä hallitsevat osakkeenomis tajat, joiden valtava enemmistö on sitä mieltä, että miljoonan m arkan rahastoa ei missään ni messä saisi luovuttaa Suomen Sosialidem okraattiselle puolu eelle. Työrnies-osakeyhtiön joh tokunnan ja liikkeenhoitajan ei tarv itse pelätä osakkeenomista- jain enem m istön tuomiota, vaik ka kieltäytyvätkin tottelemasta m ääräystä täm än rahaston lo- pullisesta luovuttamisesta, tul koonpa se m istä tahansa. Vain m onim utkainen ja vaikea oi keudenkäynti voisi pakottaa m ainittua osakeyhtiötä tässä asi assa, jos se ottaisi pahat nahat päällensä ja rupeaisi jarrutta maan. Työm ies osakeyhtiö voi si m yöskin ottaa sen riskin pääl lensä, että luovuttaisi tuon ra haston jollekin “vasemmisto puolueeksi” itseään nimittäväl le nurkkakunnalle. Sillä Työ mies yhtiön osakkeenomistajat täm än teon kyllä siunaisivat. päättäen siitä, että Työmies jat kuvasti ylistelee Luotoa ja luo- tolaisia, saaden tästäkin pään sility stä yhtiökokoukselta. T ov erit itäpiirissä! Te, jot ka olette m iljoonanm arkan ra haston keränneet, m itä te sa notte tähän? Hyväksyttekö te toim eenpanevan komitean tavat tom an toim enpiteen, mikä voi aiheuttaa suuren joukon pahoja rettelö itä? Jos te sen hyväk sytte, me emme sano mitään. M utta meidän velvollisuutemme on huom auttaa mitä tämä toi m enpide saattaisi aiheuttaa ja aiheuttaakin varm asti ellei mil joonanm arkan rahaston lahjot ta jat toim i tässä asiassa tarmok kaasti. M iljoonanmarkan ra hasto ei koskaan lämmitä Suo men Sosialidem okratiseen puo lueeseen kuuluvain työläisten käsiä, jos Työm ies ja Järjestön ti etenevää vapausarniei'iaa. 1 ! kom aissa on Europan pervarü ton tu k i; täytyy vain Lytä? yh tym äkohta, sellainen etteivät er m aitten riistäjien edut ly» ri tir ja apua kyllä annetaan. Seilni nen yhtym äkohta näkyy i n dostuvan V enäjän neu\ »v.i lan yhäti lisääntyvästä vaikutu^ vallasta ja voimistumisesta Si tä ei kyllä avoimesti vivía tmi niistetä m utta kaikki nierH viittaavat siihen, että hau;-; suhde-kam uflaasista In. imit on se suurin tämänpäi ain-t kysym yksistä porvariston ;•>- tetta väliä. Ratkaisukeino on valmi.-: on sota. M utta ennen 1 taan voi ryhtyä täytyy tehd: teh laajakantoista a g i t a i «n niine! dä neuvostovallan iik niin “oikeutetuksi”, ett. k an s; saadaan sitä kannattam a.': Sik ihuva si nyt jo sanomalehdet valm istautum isesta seur aa sa ■maat taa varten, joka tuli-i suurin kaikista sodi-’ - risto kyllä tekisi siitä rnci historian suurimman jos vain työläiset saa taa. Riippuu kokonaa tvneestä työväesi «sta ko porvaristo salai-c t tellun aikeensa toteutt Ja sillävälin kun k punovat vercnhiui'»i-ia riitelevät Amerikan ty tankumouksen toin: ■ alkaako sen huomenna viikolta. Provokaatt» : naavat vallankumous ss hiF leistakoista ja Gomper leksi jää protesteerata V “ saartoa vastaan. Koska herää tyoväe-t". r ’ käsittää oman voiman-a Ì E den ja muitten voiman »Ly? den? Taneli-
