HELM1K. 27 P.—FRIDAY. FEB. 27
j nyt hallitsee, on aivan oikeassa palkkaa, jo tta eivät ne ainakaan voiman kerääminen, ollen pai
(THE COMRADE)
ja että tru stijä rje ste lm ä on tar- m uille
ju lista isi
ajatuksiaan, kat jo niin täynnä, että miehiä
The organ of the Finnish workers in pecllinen maan suuruudelle ja vaikka eivät itse enää voisi niis- nukkui pesuhuoneessakin. Kun
the Western States. The only Finnish hyvinvoinnille.
T äm ä seikka tä ty y te n luopuakaan
oli saatu kylliksi paljon uutta
Daily in the West. Puhli.hed Daily, o lis i ajoissa poistettava, arvelee
Ja keneltä saadaan nämä li- vähemmän järjestynyttä työvoi
except Sunday, at Astoria, Oregon, non-partisanien
neuvosto
ja j säpalkkioihin ta rv itta v a t kaksi- maa, alkoi vanhojen karkottami-
TOVERI
by the Western Workmen's Publishing SUOSittelee, että valtio alkaa it- sataa m iljoonaa dollaria?
T ie nen, kaikkiaan noin 200 a je ttiin
Society.
se p ain attaa om at koulukirjan- ty sti su u rriistä jiltä. A ivan äs pois paikkakunnalta. E räs ro h
hallituksen välillä, jonka hallituk
sen edustajat ovat: Presidentti ja
ulkoasian ministeri W. Biskoupski;
rahaministeri G. von Berg; sotami
nisteri P. Durnovo; sisäasiain minis
teri G. Deriougine; maanViljelysmi-
nisteri D. Siakine; opetusministeri
W. Poppe ja kauppaministeri A.
Roemer.
Sopimuksen mukaan lainataan y-
lempänä mainitulle Venäjän hallituk-
tuksellft 300,000,000 markkaa (nor
maaliarvo $72,000,000) 5 yksi kah
deksasosa prosentin korolla kym
menen vuoden ajaksi. Tämän ajan
kuluttua on laina palautettava kor
koineen 30,000,000 markkaa vuosit
tain.
Lainan takeet.
2. Takeeksi tästä lain asta kaikki
länsi-Venäjän liikkuva ja kiinteä o
maisuus, mikä sijaitsee tämän val
tion todellisella alueella, samoinkuin
niilläkin, mitkä tulevaisuudessa tul
laan sen haltuun ottamaan, kiinnite
tään Morganin pankkiin ehdoilla, et
tä jos länsi-Venäjän hallitus ei mak
sa kolmen vuoden ajalla korkoa
sovitusta lainasta, tulee kaikki kiin
nitetty omaisuus arvoltaan lainaa ja
korkoa vastaava Joutumaan Morga
nin pankin omaisuudeksi, jos se niin
haluaa.
3. J. P. Morganin pankki tunnus
taa länsi-Venäjän hallituksen oikeu
den muuttaa tämä laina tavalliseksi
5 prosentin lainaksi 98
prosentin
markkinahinnoilla ja lunastettavak
si sadan prosentin hinnalla senjäl-
keen kun normaalijärjestys on pa
lautettu Venäjällä.
4. Kaikkiin niihin lainoihin näh
den mihin länsi-Venäjän hallitus on
jo sitoutunut ja mihin se saattaa
vastaisuudessa sitoutua, on etusija
annettava Morganin pankille ja en
nenkuin ryhtyy senlaatuisiin rahal
lisiin suhteisiin, on neuvottelu pi
dettävä sanotun hallituksen ja J. P.
Morganin pankin välillä. Siinä ta
pauksessa että saattaisi olla pankki,
joka antaisi lainan suotuisemmilla
ehdoilla sanotulle hallitukselle, voi
daan sellainen laina ottaa.
todistajan läsnäollessa ja se sinetöi
tiin asianmukaisesti.
y ilmeisenä on toinen sopimus sa
mojen henkilöitten välillä:
1. Länsi-y enäjän hallitus lupaa
antaa johtaja X:lle heti tämän asian
päätyttyä hyvityksenä hänen viras
tonsa välityksellä 300,000,000 markan
lainan saannista J. P. Morganin pan
kilta puoli prosenttia
mainitusta
summasta, nim. 4,500,000 markkar.
2. Se antaa johtaja X:lle oikeu
den perustaa Venäjälle omalla vas
tuullaan kauppakamarin, jonka edus
taja hän on. lentokonetehtaita, ve-
denalaistelakoita vedenalaisten lai
vojen Ja muitten sotalaivojen raken
tamista varten, sekä muita tehtaita
ja työpajoja sotatarpeiden tuottamis
ta varten. Se lupaa antaa etusijan
tilauksissaan tarpeita varten näille
eri yrityksille, jotka ovat valmiit
täyttämään nämä tilaukset.
3. Samoin tulee se tukemaan tule
vaisuudessa kaikkia johtaja X:n joh
tamia yrityksiä. Se tulee erityises
ti pitämään huolta että lupa tulla
tai poistua Venäjältä tullaan anta-
mean johtaja X:n vaatimuksesta ke
nelle tahansa hänen määräämälleen
henkilölle ja että Venäjän kansalais
oikeudet annetaan kenelle tahansa
hänen haluamilleen henkilöille ja et
tä hänen sopiviksi osottamansa hen
kilöt tullaan määräämään länsi-Ve
näjän armeijan upseereiksi. Jolita-
jaX. lupaa omasta puolestaan tukea
ja auttaa länsi-Venäjän hallitusta tu
levaisuudessa.
Tämän sopimuksen lukivat, hy
väksyivät ja allekirjottivat
kalkki
länsi-Venäjän hallituksen muodosta
vat jäsenet.
238159779
liliilllliilllllllliilllllilllilllllllllllllllllllll llllllllHIIIIHUinUlUIIIIHUllUlllllllllllll
sä ei ainoastaan kopioim alla ne • kettäinhän la h jo tti m uuan suur- kea ja rehellinen luokkataisteli-
JOHN VÄLIMÄKI, Editoi- & Manager m itä n ykyisin käytetään, vaan rosvo
sata m iljoonaa dollaria ja, tnuuan venäläinen- toverim
valm istuttam alla om at k irjansa yliopistoille.
C arnegie-vainaja me, sai käskyn poistua 24 tu n
O ffic e Seventh and C o m m e rc ia l St., jo tk a opastavat lapsen itsenäi-
on
lah
jo
tellu
t
satoja
m iljoonia nin sisällä tältä käm piköltä.”
Gppoaite Post Office.
' sen opiskelun alulle ja jä ttä v ät verirahojaan yliopistoille, sa
Kun työväestö jä rje sty y ajan
TELEPHONE — Office 365;
hänen m ielensä en n ak k o lu u lo t moin
R
ockefeller
ja
m
onet
vaatim uksia vastaavalta tavalta,
Editorial Dep’t 832.
tom aksi kaikkia uudem pia aa t m uut kansan elinehtojen h a llit kohtaa se edessään järjesty n een
te ita kohtaan.
sijat. Ja näitä lahjotuksia ja el porvariston, joka ei suinkaan
Entered aa second-class mail matter
N
euvoston
esity
k
set
ovat
saa-
laan edelleen.
N iitä tehdään valitse keinoja tuhotakseen ty ö
July 18, 1912, at the Post Office ,
,
• t A-toria. Oregon, nnd., .h . !
su u rta ^ n n a tu s ta koulu- avoim in sydäm in, tietäen että läisten järjestö t. Canadassakin
Act of March 3. 1879.
! asioita seuranneiden valtion a- jokainen niistä takaa vissin tu n n u stav at riistä jä t n y t Gom-
____
j sukkaiden keskuudessa ja kun m äärän vaikutusvaltaa korkeam persin
jä rje stö t
“laillisik si”,
y rity s on rah allisestik in tuot- man opetuksen ylitse, sen suun- vaikka ei ole kuin m uutam a
E S IM E R K K i E I I N N O S T A tavaa, arvellaan että k irja tru sti nan
ylitse joka m äärää m itä vuosi siitä, kun ne tu o m ittiin
E N G L A N T IL A IS IA .
m enettää taas pian yhden vai- yliopistoissa opetetaan. Jokai "ulkom aalaisina tungek sijo in a.”
Alex M cD onald k irjo tta a A -p ^ on ny lettäv ien listaltaan.
nen lahjphls takaa varm an m ää Silloin näet lu u ltiin , että Ca
m erikan
työväenlehdille E ng-
M onissa valtioissa ollaan vie- räysvallan siihen, että y lio p is nadan työväestö ei herää kos
lanm sta, että sikäläinen porva- Jä k u iten k in niin vanhoillisia toissa ei opeteta to tu u tta, ei kaan om intakeiseen toim intaan.
risto ei ole ollenkaan innostu- ettei tuotakaan uudistusta us- p aljasteta yhteisk u n n allisia epä
n u t seuraam aan A m erikan por- kalleta tehdä, ei edes sen hyö- kohtia, vaan y listellään tru sti-
varistoa
radikaalien jahtaam i- dyn kannalta katsoen, m itä siitä herrain hyväntekeväisyyttä.
Kun
R ockefeller
lahjottaa
sessa ja karkottam isessa. Päi- valtion asukkaille tu lisi. Esi-
m
iljoonia
yliopistoille,
niin
saa
välehdet siellä ovat kertoneet m erkiksi O regonissa p itää jo-
k ark o tu k sista aivan samassa ää- kaiselle koululapselle ostaa noin vat öljy trustin h u rtat mielin Saksan itsenä iset s o s ia lis tit ju lk a i
raadella ja teurastaa
sevat a s ia k irjo ja jo tk a p a lja stava t
n ilajissa ja sam alla tavalla kuin kym m enen dollarin k irja t vuot- m äärin
lakkolaisia.
Ja
kun
te
rä
stru
stin
sopim ukset s o v ie ttlv a lla n k u k is ta
tääliäkin —- m ikä osaltaan o s o ty ta päälle k irja tru stilta ja seu
m iseksi.
osakkaat
tekevät
lahjotuksia,
laa p o rvarilehdistön kansainvä- raavana vuonna ne ovat taas ar-
(T
rue translation filed w ith the Postm aster
leim
ataan
lakkolaiset
maanka-
listy m istä — m u tta englantilai- vottom ia.
K irja tru sti
täten
at A storia, O re., Feb. 27, 1920, as required
ja “vastenm ielisiksi by section 19 of the A ct of O ct. 6th, 1917.)
set herrasm iehet omaavat van- hyötyy
ja
taantum uksellinen valtajlksi
(F ederated P ress)
hoja kokem uksia näistä asiois- kouluhallinto tukee sitä kaikin ulkom aalaisiksi”, koska ne vaa
tivat
elinkustannuksia
vastaa
Pariisi.
—
Tässä julkaistaan asia
ta eivätkä välitä k iih o ttu a sa-i voimin.
vaa
palkkaa.
kirjat, mitkä laadittiin n. s. länsi-
m allaisiin toim en p iteisiin , vaik-
________
V
apaiden
m
ielipiteiden
esit
Venäjän hallituksen ja Morgan &
ka
H yde P ark issa L ontoossa K U K A K U S T A N T A A K O R -
kuulee jokainen päivä sam allai- K E A M M A N O P E T U K S E N ? täm isen aika — jos sellaista kos Co:n Berliinin haaraosaston välillä
kaan on o llu t — korkeam m issa ja joitten sanotaan olevan pätevän
siä
pu h eita
m inkä jo h d o sta' „ ,
x
.
. .
täällä annetaan 20 vu o tta van- . ^ ederated P ressin erikoiskir- oppilaitoksissam m e on m ennyt todistuksen Amerikan kapitalistien.
kilaa tai ajetaan m aasta pois.
Jot.taja. S cott N earing selostaa tä. T ästäläh tien on työväestön Saksan hallituksen ja Itämerenseik-
E n g lan ti, vanhim pana kapita era? f.^ kirjotuksessaan, m iten kustannettava itse ne korkeam kailijain välisestä yhteydestä. Nämä
listisena m aana on "k äy n y t jo ^ k a la is te n
korkeam pain oppi- m at oppilaitokset, joissa suuria asiakirjat, mitkä ensin toivot ilmi
m yllyn läp i”, m itä radikaalei- Iaitosten taholta pyydellään ny- yhteiskunnallisia
to tu u k sia o- Saksan riippumattomat sosialistit,
hin tulee. Se on k o keillut pu- kyisin
kahdensadan m iljoonan petetaan. Ja ne ovat ainoat o p joutuivat Itämeren hallituksen kä
he- ja painovapauden rajo tta-
lahjotusta, jo tta v o ita i- pilaitokset, joissa sivistys säi siin ja valokuvattiin. Sellaisena kuin
,i~ järjesty m isk iello lla
,,
• su n maksaa professoreille kun- lyy kapitalistisen m ailm ankat- pariisilainen päivälehti ne julkaisee,
mxsella,
ja
ovat ne seuraavat:
se on läh ettän y t tu h an sia kah- n o “ inen palkka,
som uksen p ro stitu tsio n ilta.
K irje M organin asiam iehelle.
le h d ittu n a siirtom aihinsa, aino-
A m enkalaisissa korkeam m issa
Ensimäisenä
on kenraali Biskoup-
M yöntää lainoja.
astaan sentähden, että he ovat c PP^aitoksissa valitetaan olevan T E O L L IS U U K S IT T A IN JÄ R
skin lähettämä kirje n. s. länsl-Ve-
JE S T Y M IN E N K O H T Ä A
tehneet jo itak in p o liittisia ri- kuus* tu h a tta
bolshevikista
5. Länsi-Venäjän hallitus suostuu
näjän hallituksen presidentin, vissil
V A STU STA CANA
koksia ja näiden p itk ien kokei- Pro ^essor^a- J a sYyn siihen se-
siihen
että Morganin pankki pykäli
le M. X:lle, nähtävästi Morganin
D A SSA K IN
lujen k au tta se on tu llu t siihen ^ tetaan olevan siinä, että pro-
en 1-A ja 1-B omaisuusverotus ja
pankin edustaja Berliinissä:
tulokseen,
että m ielipiteiden fessore‘n e yleisesti ei m akseta
B rule-kaivoksilta
A lbertasta
sota-avustus lain mukaan tiedottaa
Berliini, Wilhelmstrasse 34.
vainoam inen ei tu o ta hyviä tu- sei? parem paa palkkaa kuin kor- k irjo ttaa m uuan V apauden k ir
finanssiviranomaisille, joilla on teh
Tämänpäiväisten neuvottelujen mu tävänä verojen asettaminen Saksal
loksia.
keinpalkkaisille am m attityöläi- jeenvaihtaja, että siellä on pan
kaan
pyytää länsi-Venäjän hallituk le, että mainitun suuruinen laina on
P äinvastoin se on havainnut sj ^ ekään. P ro fesso rit ovat nä- tu toim een suuria joukkokarko
e ttä “vapaam ielisyys”, suvaitse- ^ s?aa.n„ Ja m u u ttu v at "bolshevi- tuksia, tarkotuksella hävittää sen poliittis-sotilaallinen neuvosto, myönnetty länsi-Venäjän hallituksel
vaisuus ja hieno, taitav a perään- le ik si.
äskettäin p eru ste ttu teollisuus- tarkotuksella tyydyttää läntisen rin le mainituilla ehdoilla esilläolevas
taman tarpeita, joka on järjestetty sa sopimuksessa.
antavaisuus on parhain keino
J a “bolsheyikinen” professori työväestön unio.
6. J. P. Morganin pankki sallii
saada äärim äiset rad ik aalit kon- on epäm ieluinen kansalainen” ;
K ysym yksessäoleva
k irjeen taistelemaan bolshevikeja vastaan.
300.000,000 Saksan markan lainaa, länsi-Venäjän hallitukselle muita lai
tro llin
alle. A m m attijärjestö- ^ a n . on. ajattelev a olio, joka ei vaihtaja kertoo:
jen
la illistu ttam isella
v o itti¡ P ^ ä ajatuksiaan edes salaisuu-
"P aljo n
olisi kirjo ttam ista antaen takeeksi kaikki valtion liik noja jos sanotun pankin raha-asiat
E n g lan n in porvaristo paljon e- ^ na’ vaan levittää n iitä m uille- näinä m urrosaikoina jolloin hä kuvan omaisuuden, valtion minkä myöntävät. Se lupaa myöskin auttaa
nem pi kuin se oli v o ittan u t nii- • kin. Ja siitä seuraa, että oppi- vitystyö on alkanut täällä O. järjestäminen tulee seuraamaan mai neuvoillaan toisten pankkien kans
sa, joilla on yhteyttä länsi-Venäjän
den sortam iselta. M yöntym ällä ^a*^a , tulee m yöskin bolshevis- B. U itämme vastaan. Joku ai nitun neuvoston toimenpiteitä.
Neuvoston
presidentti,
hallituksen
kanssa.
vähäsen kerraltaan radikaalisten ^ s*a-
E ikä tämä "bolshevisti- ka takaperin se täälläkin n äy tti
kenraali Biskoupski.
7.
Morganin
pankki pitää oikeu
p o liittiste n
jä rje stö jen vaati- suus m erkitse yksinom aan si- lupaavalta sekä toivehikkaalta.
Neuvoston varapresidentti,
den perustaa oman valintansa mu
m uksiin on se “o tta n u t tu u len ta * ?ttä sen "saastuttam at" se- m utta nyt on alkanut hiljalleen
parooni A. von Pilar.
kaan
keskuspankin Pietariin tai
p u rje ista ”, kuten sanotaan, nii- Inttäisivät venäläisillä olevan oi- nousta m ustia pilviä joukkoliik-
Neuvoston sihteeri, Moskovaan, sekä haaraosastoja. Sii
den jä rje stö je n radikaalisem pi- keuden itse järjestää asiansa, 1 keemme taivaalle. P o rv arit o-
V. Popoff.
nä tapauksessa että valtion tai joku
en aineksien y rity k sistä.
Sitä
ne selittäv ät to tu u k sia tä- vatkin nähtävästi osittain on-
Berliini, syysk. 16 p. 1919.
muu
keskuspankki perustettaisiin,
ohjelm aa seuraa E n g lan n in por- man maan asio ista; selittävät nistuneet toim issaan, koska ei
tullaan Morganin pankin hallussa o-
Sopimus M organin kanssa.
varisto yhäti ja siksipä se ei etta täällä vallitsevat luokka- enää näe m oneltakaan m iehellä
leva pankki järjestäm ään sen tär
lainaa A m erikan om istavan luo- etu jen väliset rajat samalta ta- O. B. U :n m erkkiä vaikka sitä
Toinen asiakirja on väliaikainen keyden mukaan.
kan “b u lld o g im aisille” hyökkä- vakia k u m kaikkialla kapitalis- jo jokainen kantoi työm aalta sopimus, joka on laadittu J. P. Mor
Kauppaetuja.
yksille edes n iin su u rta huo- tisissa maissa.
. .
kin. H ävitystyö
alkoi. E nsik- gan & Co: n kanssa. Sen tpksti on
m iota, että se niistä vakavasti
tä m ä ajatus olisi saatava pei- si haali jossa O. B. U. synny seuraava:
Seuraavana olivat kaikkien asian
keskustelisi.
tety k si k ullalta; näille profes- , tystuskansa läpäsi, on nyt sul- Sopimus laadittu J. P. Morganin omaisten henkilöitten allekirjot.uk-
-------------
soreille olisi saatava enem m än{ je ttu . S itten alkoi uuden työ- pankin Berliinissä ja länsi-Venäjän
Pankkiirit liitossa sota-
seikkaitijain kanssa
T, , 'K°ULUKIRJAT-
non-partisa-
P ohjois-D akotan
liiiiliiiiiiliiliiliiiiiiiiliiliiliiiliiiiiiiii:iii»
R aivaaja kertoo:
R aivaajan toim itus on saa
nut sen häm m ästytätvän tiedon,
että S. S. Järjestö n toim eenpa
neva kom itea on luovuttanut
m iljoonanm arkan rahaston Työ-
m ies-lehden kontrollivallan a-
laisena jossakin Suomen pan
kissa talletettavaksi. Ja toim i
tuksen saaman tiedon vahvistaa
jä rje stö n sihteerin H enry A s
kelin selostus ollessaan täällä
Raivaajan kustannusyhtiön ko
kouksessa.
Tässä on y k sinkertaisesti ky
sym ys siitä, että m iljoonanm ar
kan
rahasto, jonka etupäässä
itäp iirin osastot ovat keränneet
on luovutettu T yöm iehelle Suo
meen lähetettäväksi ja T yöm ie
hen nim elle johonkin Suomen
pankkiin pantavaksi, arvatenkin
sivuuttam alla Suomen Työväen-
pankin, sillä Työm ies tekee lii
kettä
Suomessa
porvarillisen
K ansallisosakepankin kanssa.
Täm ä on todelta häm m ästyt
tävä asia. S ihteeri A skeli se
litte li tätä päätöstä sillä, että
toim eenpaneva kom itea ei voi
si lu o tettavasti sijo ittaa rahaa
Suomeen. M utta jokainen, jo
ka täm m öisestä asiasta tietää,
tietää m yöskin, että toim eenpa
nevan kom itean nim een ta lle te t
tu raha Suomessa on yhtä luo
tettav a talletu s kuin T yöm ie
set. Tämä sopimus tehtiin kahden hen nimeen teh ty talletus,
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii|iiiiiiiin in ,|l | l, l| ll|ii
--------------------------------- ------------ I -------------------- —-----------
£ — & ?£ KATSAUKSIA Ä
Miljoonanmarkan ra
haston kohtalo
*
teille ja järjestäen sen valtuudet lioikeus varjelem assa ettei pe
öissä.
Puhutaan ilm alai
jakysym yksen.
biella
kuten
w « a * taJon ohsivat saaneet kaikki toJ_ sellaiseen muotoon, mikä heistä rustuslain pyhyyttä saa roska voista. jotka tulisivat meren yli
näyttää todennäköisimmin tu o t joukot loukata.
m uualtakin on k o u lu k irja t oi-f
---- .
setkin sen allekirjottajat lie o-
von aikana ja hävittäisivät suu
Lieneekö koko perustuslaki e- ret kaupunkim m e ennenkuin mi
leet jokaisen y k sity isen ostet- H alhtusvirasto agitaattorina.
Iivat tehneet itsensä syyllisiksi tavan heille turvallisuutta ja on
nea. Järkevyys varmaankin tu nää voimassa. Kun ne kuvat
tavana ja valtion kouluneuvosto
' umeisinipänä toim enpiteenä valtiorikokseen.
hinkään varokeinoihin voitaisi, e-
maankavalluk- lee sanomaan, että kauan voi tulevat niin sitte näemme.
on laskenut, että niiden hintain hallitusviraston taholta bolshe seen, allekirjottaneet julistuksen
des
ry h tv äk ä än ; ilmalaivoista,
!» * ♦
perusteella, m itä k irja tru sti kis- vismm ehkäisemiseksi on suosi- joka soti jum alan tahtoa, jum a massa olleita hallituksia ei pi
jotka voisivat lentää, kulkea ve
U uden sodan ennustavat por denpinnalla ja sukeltaa, siis sel
koo nykyisin lasten kansakoulu- keltti otettavaksi liikkuvia kuvia lan asettam aa esivaltaa. E nglan täisi m uuttaa vähäpätöisistä ja
tilapäisistä syistä ja täm änm u- varilliset lehdet syttyvän aivan
k irjo ista, maksaa yhden lapsen perustuslaista, joita näyteltäisi nin kruunua vastaan.
laisista hirviöistä joiden vertais
kaisesti
mikin
kaikki
kokemus
läheisessä
tulevaisuudessa
etu
k irjat,
edellyttäen, että tapsi kautta maan kaikissa nikkeli - , Siten laskettiin pohjan tämän
ta ei löytyisi m aasta eikä tai
osuttanut että ihm iskunta on päässä sen takia, että kansainlii vaasta.
käy 8 luokkaa koulua, vähintäin myllyissä.
maan hallitukselle, pohja sellai taipuvaisempi sietäm ään epä
Näihin kaikkiin tehdään viit
$60. T ähän ei sisälly vielä en- >
c’
huonompikaan ala nen. josta on enää m uistot jä kohtia niinkauan kuin ne suin tosta tuli pannukakku ia, että
sinkaan m uut koulu tarp eet, pa- tu>; KU?,!kan s*’ta ,nvt va’n tulisi lellä, niin perinpohjin on se jäl kin ovat siedettävissä, kuin kor Venäjällä voitti trtilitari-terroris tauksia siksi, että voitaisi kas
järjestelm ällisen
hallitus vattaa mielialaa N euvosto-V e
perit, kynät y. m.
.
,\a.n asi* mikin perus- keenpäin onnistuttu väärentä jaam aan ne poistamalta muo mi
muodon.
näjän työväenhallitusta vastaan.
M yöskin on kom itea laske- ,tU> jl!n tu K,nta jä tetty yhdeksä- mään.
dot. joihin ne ovat tottuneet.
Siis V enäjän nykyinen la lli- Se on se hirviö joka kapitalis
tu tta n u t valtion kirjapainonne-
'a ra a n , joka
H erratkin ovat alkaneet epäil , utta k u n . Pdkä sarja väärin- j tusinuoto on nfilitari-t
errorismi,
hillä. m itä näiden k irjain pai- u ? - 0" ¿ a a n ste lly t aivan m a lä että lieneekö sellaista paperia käytöksiä
ja anastuksia, jotka sanovat porvarit. Olkoon vain. mille unissakin knmmittelee. Ei
kä suotta.
Kuka tahansa hei
nattam inen ja välittäm inen tu- '*• 1
» on om .unnut b»i- alkujaan ollutkaan, luuri eron
• _ ,
•
>et lait
perustuslakivastaisina. nut presidentin sihteeri L ansing Poikkeuksetta tähtäävät samaan On aivan sam antekevää mikä dän asem assaan olisi mahdolli
nsi maksamaan jos valtio ot- tn;CAt 1,,...¿i.
, • -
1 u.- ,
• r°i>et nyvaksvnyt sen mukaisi- ei uskonut ennenkuin näki. ava- pääm äärään, ilmeisesti osotta^ sillä nimenä on niinkauan kuin sesti yhtä herm ostuneita.
taisi m istä huolehtiakseen ja
na kltinka
rvari5l,.,n etu ku!.
\ a t pyrkim ystä
saattaa heidät j se tyydyttää V enäjän tvövies-
Kansojen liiton onnistum isel
saanut selville etta kaikki 8 luo- loinkin vaatj koskaan nii,ljän si ilmarvpitavän arkun jossa sitä ehdottom an itsevaltiuden alai- . töä. Ja porvaristolle on terro-
säilytetään
ja
katsoi,
joka
m
uu
suuteen, niin heidän oikeutensa.1 rismia kaikki, mistä heille ei tu- la tai luhistum isella ei suinkaan
kan
k o u lu k irjat voitaisi antaa tavalla tiedustelem atta kansan
ten
oli
ensimäinen
kerta
kun
se
mailtnan
jopa heidän velvollisuutensakin. le liikevoittoa.
Bolshevikit ei- ole mitään tekem istä
miehalaa
in ta
ti noilln
g.- - dollarilla,
i • ,
• kun
.
. niistä , ei yh-
7
»>11,1.11.1.1. kansan
Kansan, jo
noilta lo
l a - ' i a rk 11
k u a v a ttiin sirtp vuodon io n i
Kansojen liit
ei",a aH I aan ,h all¡t9ema:>n
Oli se Siellä. Kokolailla 'a rk i >m kukistaa sellainen hallitus ia ; vät suostu minkään maar. kapi- rauhan kanssa.
to
on
vain
kapitalism
in k ansain
hankkia
uusia
vartioita
tulevalle
j
talistien
nylettäviksi.
he
ovat
„ tta isl vaPaat k o u lu k irjat nvt alettaisi kansaa tu tu stu tta- koia kuuluvat o le v in siitä -te
välinen
tru
sti
omien
etujensa
j terroristeja. Terrorism i on si-
k.a/ tan to °n. m m että lapset jät- maan perinpohjin tuohon maan tu t jäliennöksetkin että lindi i tur\adisuudelleen.
M ailman sota
Xoin sanotaan itsenäisyyden i vistyneessä maassa h ari'n etto n a suojelemiseksi.
taisivat k irjansa koululle aina korkeimpaan
laikikokoelmaan. niihin voivan luottaa ainakin
totesi,
että
m
itkään
sitoum ukset
julistuksessa.
Perustuslaki
k
ä
-
'
hirm
uvaltaa,
sellaista
kun
csi-
lukuvuoden p ääty tty ä, alentuisi nnn pääsisivät
he hyvin pian 1 seuraavat 20 vuotta.
Kolme
ku stan n u k set
vieläkin enempi o lv ille kuinka vanhanaikaisen kuukautta n äk em isen ä jälkeen sittclee toisenluontoisia a sio ita ; i merkiksi täällä Am erikassa har- tai asiakirjat eivät olleet Saksan
tantapaan sanotaan siellä
jotettiin W est Virginian, Colo eikä muidenkaan maiden kapita
kuin puolelta.
asiakirjan mukaan heitä halli- i erosi hra Lansing. K annattaisi-
niiden
kirjottam iseen
'
Kongressi
ei
saa
laatia
lakia,
radon ja monilta muilta kaivos listeille
E ika säästäm inen ole parhain taan.
V irtapa toisestakin sei- pa tuota kirstua raottaa muiden-
rajottaa uskonto-, puhe- alueilla lakkojen aikana, jota on käytetyn paperin arvoisia, jos
p u o n asiassa. K ouluneuvostoon kasta
tulisivat he tietoisiksi: kin. vaikkapa nvkvisen k on-res joka
tai painovapautta, tai oikeutta h arjotettu lahtareitten taholta niitä rikkom alta voitiin heidän
m yöskin havainnut sen saman kuinka m ielivaltaisesti tuota a- sm
kansalta rauhallisesti kokoontua Suomessa viimeiset pari vuotta asem aansa hätätilassa auttaa
seikan, m istä me sosialistit o- s«akirjaa tulkitaan,
A!itu.iän se sitte sisältää tuo ia esittää hallitukselle vaatim uk- ja harjotetaan vieläkin. Se on S uurten m ullistusten aikana ei
lemme jo kauvan valittaneet.
Eikohan olisi minkäänlaista historiallinen
asiapaperi.
Xe
i a
a
n
#
| sivistysmailm an terrorism ia. Kun vät m erkitse sopim ukset tai a-
että n y k y iset k o u lu k irjat tule- ,11akd(dlisuutta sisällyttää ttio-1 jotka ovat käyneet amerikalai- s
.Mainitsemme vieläkin, että e- työläiset hallitsevat itseään ja siakirjat mitään, ainoastaan voi
vat yhä enem pi ja enempi sei-
J ^ ^ a u a a n myöskin itse-1 sia kouluja ovat siihen tutustu-
laisiksi sisällöltään, että ne
tuota A ,ftcn~ ueet- m utta niiden hvödvksi, jot- • klläolevat ovat käännöksiä It- työnsä tuloksia, on se porvaris- m asuhteet silloin jotain m erkit
ie I näisyysjulistusta,
i n Y nU- 9U&ta? 1 tu-"la
sevät; jo lla on voima sillä on
h d y s-; tolle terrorism ia.
, L ntii aH?kir,aa, julistus- ka eivät ole olleet tilaisuudessa scnaisy vsjulistuksesta ja
m y rk y ttäv ät lapsen herkän mie
\altain P e ru s tu s la is i sillä meil-j
Tämän viim emainitun terfo- valtaa ja sen sana painaa.
Ien “kaikkea todelta edistyksel l' i ? ¿ h iili a? ck,I7£ttivat henken- siihen tutustum aan, lainaamme lä on jälellä m uutam ia rullia pa- rismin kukistam iseksi puhutaan
uhalla AmeriKau
Europan porvaristo on nyt jo
lista
kan san v altaisu u tta
vas- s a a ..wnalIa
-Amerikan ^apaustais-
vapaustais- tähiin
tähän irUtnk;«
joitakin kohtia siitä. Xäin
Reria* Jotka haluaisimme käyt-j nyt jo uudesta sodasta, toisesta liian heikko käytettävissään o-
taan.” N iiden te k sti on taita-
‘;a T : - " ” n Hancock, joka o h siinä sanotaan:
taa
-•
■ r - ’
mailmanpalosta-
L neksitaan ¡levällä
voimalta
kukistam aan
vain ja kokeneiden opetusasiain
3 e
omiensa
"Milloin tahansa jokin halli
-Ju tta
itsenäisyysjulistuksen kuinka hirvittävät ilm alaivat tu -Iv a lta a n
nousev
a n . työväestön
tu n tija in toim esta niin laadittu. t.iY i ö»
Y
k
ä
y
näille tarkotusperill? tu suojana on ilm anpitava kirstu ja i livat idästä ja hävittivät kaiken i siellä, siks
e tta se rak en taa p eru stu sta lap- h-ijio.,, '
u a L» i?- ..n -'_anr!:n hoisaksi, on kansalla
oikeus
sen m ielessä sellaiselle käsityk- nut oHs? h ä t i n ä ?aa m m ittaa '
.
■
-
ä S Ä s
l
selle, e tta su u rk ap itah sm i, j o k a ,nut Johannes K astajan pään vii-j perus
✓
M utta m inkätähden sitten toi
m eenpaneva komitea on ryhtv"
n y t moiseen tavattomaan toi
menpxteeseen, vaikka järjestön
viim einen edustajakokous n f
menomaan päätti, että milj00-’
nanm arkan rahasto, jos se lähe
tetään Suomeen ennenkuin luo
vutetaan suoranaisesti Suonen
työväenliikkeen
k ä y te ttä v ä t
on talletettava Suomen Työvä-
enpankkiin toimeenpanevan v /
m itean nimelle.
Onko m eillä syytä otaksua,
etta tässä on kysymyksessä vie
lä tavattom am pi aikomus. On
ko aikomus vähentää miljoonan"
m arkan rahaston tahjottajain ja
S. S. Järjestö n kontrollivaltaa
täm än rahaston suhteen? On
ko tarkotus Reinoilla millä ta
hansa estää tämän rahaston luo
vutus Suomen Sosialidemokraat
tiselle puolueelle? Toimeenpa
neva komitea, joka on suoranai
sesti tilivelvollinen järjestön jä
senille ja miljoonanmarkan lah-
jo ttajille, ei voisi kieltäytyä
luovuttam asta rahastoa kenelle
järjestö n jäsenet ja rahaston
lah jo ttajat sen lopullisesti päät
tävät luovuttaa. M utta Työmies
voi täm än tehdä. Työmies yh
tiö tä hallitsevat osakkeenomis
tajat, joiden valtava enemmistö
on sitä mieltä, että miljoonan
m arkan rahastoa ei missään ni
messä saisi luovuttaa Suomen
Sosialidem okraattiselle
puolu
eelle. Työrnies-osakeyhtiön joh
tokunnan ja liikkeenhoitajan ei
tarv itse pelätä osakkeenomista-
jain enem m istön tuomiota, vaik
ka kieltäytyvätkin tottelemasta
m ääräystä täm än rahaston lo-
pullisesta luovuttamisesta, tul
koonpa se m istä tahansa. Vain
m onim utkainen
ja vaikea oi
keudenkäynti
voisi pakottaa
m ainittua osakeyhtiötä tässä asi
assa, jos se ottaisi pahat nahat
päällensä ja rupeaisi jarrutta
maan. Työm ies osakeyhtiö voi
si m yöskin ottaa sen riskin pääl
lensä, että luovuttaisi tuon ra
haston jollekin “vasemmisto
puolueeksi” itseään nimittäväl
le nurkkakunnalle. Sillä Työ
mies yhtiön osakkeenomistajat
täm än
teon kyllä siunaisivat.
päättäen siitä, että Työmies jat
kuvasti ylistelee Luotoa ja luo-
tolaisia, saaden tästäkin pään
sility stä yhtiökokoukselta.
T ov erit itäpiirissä! Te, jot
ka olette m iljoonanm arkan ra
haston keränneet, m itä te sa
notte tähän? Hyväksyttekö te
toim eenpanevan komitean tavat
tom an toim enpiteen, mikä voi
aiheuttaa suuren joukon pahoja
rettelö itä?
Jos te sen hyväk
sytte, me emme sano mitään.
M utta meidän velvollisuutemme
on huom auttaa mitä tämä toi
m enpide saattaisi aiheuttaa ja
aiheuttaakin varm asti ellei mil
joonanm arkan rahaston lahjot
ta jat toim i tässä asiassa tarmok
kaasti.
M iljoonanmarkan ra
hasto ei koskaan lämmitä Suo
men Sosialidem okratiseen puo
lueeseen
kuuluvain työläisten
käsiä, jos Työm ies ja Järjestön
ti etenevää vapausarniei'iaa. 1 !
kom aissa on Europan pervarü
ton tu k i; täytyy vain Lytä? yh
tym äkohta, sellainen etteivät er
m aitten riistäjien edut ly» ri tir
ja apua kyllä annetaan. Seilni
nen yhtym äkohta näkyy i n
dostuvan V enäjän neu\
»v.i
lan yhäti lisääntyvästä vaikutu^
vallasta ja voimistumisesta Si
tä ei kyllä avoimesti vivía tmi
niistetä m utta kaikki nierH
viittaavat siihen, että hau;-;
suhde-kam uflaasista In. imit
on se suurin
tämänpäi ain-t
kysym yksistä porvariston ;•>-
tetta väliä.
Ratkaisukeino on valmi.-:
on sota. M utta ennen 1
taan voi ryhtyä täytyy tehd:
teh
laajakantoista a g i t a i «n
niine!
dä neuvostovallan iik
niin “oikeutetuksi”, ett. k an s;
saadaan sitä kannattam a.': Sik
ihuva
si nyt jo sanomalehdet
valm istautum isesta seur aa sa
■maat
taa varten, joka tuli-i
suurin kaikista sodi-’ -
risto kyllä tekisi siitä
rnci
historian suurimman
jos vain työläiset saa
taa.
Riippuu kokonaa
tvneestä työväesi «sta
ko porvaristo salai-c t
tellun aikeensa toteutt
Ja sillävälin kun k
punovat vercnhiui'»i-ia
riitelevät Amerikan ty
tankumouksen
toin: ■
alkaako sen huomenna
viikolta.
Provokaatt» :
naavat vallankumous ss
hiF
leistakoista ja Gomper
leksi jää protesteerata V
“
saartoa vastaan.
Koska herää tyoväe-t". r ’
käsittää oman voiman-a Ì E
den ja muitten voiman »Ly?
den?
Taneli-