Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 21, 1920)
RS '■ í LAUANTAINA, HELMIK. 21 P —SATURDAY, FEB. 21 TOVERI * (T H E C O M R A D E ) TE« organ of tEe Finnish workers in tEe Western States. TE« only Finnish Daily io th« West. PuEEcEed Daily, except Sanday, at Astoria, Oregon, by tE« Western W orkm en’s Publishing Society. JO HN V Ä L IM Ä K I. Editor & Manager Office Seventh and Commercial St., Opposite Post Office. TE LE P H O N E — Office 365; Editorial Dep’t 832. f!!W? m®’? .-r No. 44 Vaan pääse sille asteelle, ettei enemmän jarruksi kuin taiste- matta siitä, millaiseksi tämä selittää yksityiskohtaisesti, mil kunnassa kuin eri etujen välis- dateta. Ja työväestön on omii aitaa’ ollenkaan tarvittaisi. Tar- luaseeksi. Mikäli erimielisyyt taistelu muodoltaan lopullisesti lä tavalla yhteiskunnalliset olot tä taistelua. Siellä esiintyvät j la järjestövoimillaan kyettävä peellinenhan se on-karjan y. rn. tä on, johtuu.se siitä, millä ta- kehittyy; tapahtukoon ratkaisu järjestyvät ja järjestetään. Se rautatieyhtiöt, telefooniyhtiöt/valvomaan, että niitä ei rikota tähden monessa paikassa, olipa valla teollisuusunionistiset jär- mitä tietä tahansa, barrikaadeil- riippuu eri maiden tuotannol- kaivosyhtiöt, teräs-, tupakka-. tupakka- Ja kun yksityiset toimitsiiat lis e s ta k e h ity k s e s tä . V e n S iii » itia n n a lr V a iie . t tupakanviljelys- n n a l r a n u » ! ««!«,«_ i yksityiset yhteiskuntajärjestys mikä hy- jestöt olisivat helpoimmin m uo-la taikka parlamentissa, kum- lisesta kehityksestä. Venäjä ei i i l lihanpakkaus-, virkapaikkojen vänsä. Mutta suurin osa aidois- ¿ostettavissa. massakin tapauksessa tarvitsee voi i järjestää olojaan heti samal-ijne. trustit kukin yaatimuksi-'tajat valvovat nimellisesti no* ta on kuitenkin olemassa peK Ja tästä puolesta asiaa kai työväestö teollisuusunionistiset la tavalla kuin ne voisi järjes-i neen, taistellen toisinaan tui- datetaanko lakeja taikka ei nif* kästään yksityistä omaisuusra- riittääkft» väittelyä siksi kun- \ järjestönsä. tää Amerika, ja Englanti on mastikin välissään, siitä huoli- i itsestään selvä on. että « M I I M . M M erilaisessa «k.«» « I M « «« «« «»MM asemassa M «• M . *»«• MM«» M kuin 1«, , a « matta "»n «k W «■ M että M ♦ » M ne *« M aina M a «M «« M a La f seen * a. a_ virkapaikkaan Z _ Tl I jaa osottamassa, joka uuden o- nes — ikäänkuin huomaamatta' Pint^puolinenkin silmäys Ve- jälleen yhteisesti' on saatava ----- «..n— — — ammattiliike ------- — i._i------------------- mistusjärjestyksen tullen on on kokonaan ux ha näjän tapahtumiin osottaa, min- kumpikaan edellämainittu, jo paistelevat työväestöä vastaan, työväenluokan edustaja, j0-<a tarpeetonta. Siten säästyy ai- vinnyt ja teollisuusuniot otta- kalainen osa unionistisen liik-¡yksin senkin vuoksi, että sen ¡milloin parlamentin luokkatais- toimii jo omasta alotteestam keen tehtäväksi jää vallankumo- käytettävissä olevat ainekset telutehtävät tu le^ t esille. kin, eikä kuten porvarien cd ^ dan tekoon kuluva työkin jo- neet sen tilan. honkin mistä on suoranaista Vain harvassa käsitetään teol- uksen tapahtuessa. Haastatte- tuotannon ylläpitämiseksi ovat Kun eduskunta on se laitos, taja, lyö laimin jokaista tehti" lisuusunion tehtävä kokonaisuu- lussaan Venäjän Ammattiliitto- erilaiset kuin näiden kumman- jolla porvaristo vaikuttaa oman väänsä ja käytä jokaista tilai" hyötyä. a j k a m m U? —e n z i c T V c v n v a Vessaan. Niissä piireissä joissa jen Yleisjärjestön sihteerin, kaan. Tätä järjestämistointa luokkansa ja työväenluokan vä- suutta työläisiä vahingoittaak" A l l i A U U b S i y i S J i S A U V A .,^ käsitetä työväenliikkeen Val-i MeJnichanskyn kanssa sanoo häiritsemään astuvat lukematta-’ lisiin suhteisiin, niin täytyy seen. Kuinka suurmerkitvkc«, Entered a« July 18, 191,2, nt t e Poet Office at Asteria. Oregon, under the A ct of March 3, 1879. köyhälistön sesti, on sl ___ _ ____ ______ . . . , huvittavaakin, ellei muuta niin vahsi muuta tehtävää kuin työ- la ja tutustua Venäjän neuvos- niiden etukäteen arvioiminen ei saa luokkavoimansa kuuluville Alituisten uusien vaatimus katsellessa eräitä kapitalistisen väestön olojen parantaminen ¡tohallitukseen, Melnichanskyn ole mahdollista — eikä väittä- i vaikuttaakseen eduskuntaan, ten suunnitteleminen ja tyon. järjestelmän ilmiöitä. Suuret kapitalismin vallitessa. Oikeas-' lausuneen, että “ Venäjän am- |mätöntäkään. Ja tässä ilmenee teollisuusuni- teettäjille esitteleminen kuuluu A M M A T T IL IIK E H U IP U S päivälehdet kertovat, miten taan tämä mielipiteiden eroa- mattiliitot ovat olleellinen osa Mutta muodostukootpa nämä oitten erittäin tärkeä tehtävä; teollisuusunioiden tehtäviin. Sa- SAAN. esim. New Yorkin kaupungissa vaisuus muodostaakin pohjan neuvostohallituksesta. Niiden suhteet minkälaisiksi tahansa, • oikeastaan kaikkein tärkein, sil- maten kuuluu niille alotteidck Englannista tiedotetaan, että ovat kansakoulunopettajien pal- hoko sille väittelylle, joka am- muoto on todellisuudessa sama ne eivät ensinkään muuta* toi- lä jokaiseen yhteiskunnallisen teko eduskunnan jäsenten toi- varten: lainlaadinta- siellä ovat kansallisten ammat kat niin alhaiset, että suurin mattiliikkeen ja teollisuusunio- kuin ‘yhden suuren union’ vas- seksi sitä, etteikö tuotannon elämän alaan vaikutetaan edus- mintaa tijärjestöjen konttoripalvelijat osa opettajista on suoranaisessa ni»ti«en liikkeen välillä on täten pääasiallisesti englantilais järjestelyssä jää mitä tärkein kunnallisilla toimenpiteillä — suunnitelmat perustaneet oman unionsa, kos puutteessa, ja että samassa kau- käynnissä. Ne jotka pitävät ka- ten käsityksiä teollisuusunios- osa industrialistisille unioille. vaikka esim. syndikalistiset ai- Sellainen käsite, joka on val e — Eri teollisuusalojen jär- nekset kokonaan kieltävät tä- ka heille maksetaan niin pientä pungissa on toistasataatuhatta pitalistisen järjestelmän pysy- ta. lalla ammattiunioissa • . . • . * yleisesti * palkkaa, että sillä ei kunnolleen koululasta, jotka menevät aa- väisenä yhteiskuntamuotona, ei- “ Niiden pääasiallinen tehtävä jestöt saattavat yhdessä muo- män seikan. Melkeinpä vähä- . .»• . e . • i»» «• vät käsitä teollisuusunionismin on ollut järjestää työvoiman1 dostaa yleisen, koko tuotantoa pätöisimmässäkin taistelussa et*a ‘sel . toiminnalla ja tule toimeen ja koska ei ole ole musin syömättä* kouluun. a toiminnalla ei ole massa mitään muuta uniota jo Kun ajattelee, että näiden tarpeellisuutta, koska tämä uni- tarjontaa ja kulutusta ja kon-* järjestävän kokonaisuuden, jo-J työläisten elinehtojen paranta-i ta.° “ de nälkäisten ja rääsyisten opetta- on muoto käy tarpeellisimmak- trolloida tehdasjärjestöjä.” \ hon puolestaan liittyvät muiden miseksi näkee selvästi eduskun-!mlt an. tc t0Istensa kans hon he voisivat yhtyä. Se on ammattiliikettä hui-ljien on opetettava nälkäisille ja si vasta senjälkeen kun työ- Tämä lyhyt lausunto osottaa yhteiskunnallisten toimialojen nallisten toimenpiteitten vaiku-^a’ ^^a ya inenJ ^ n t a on Näin muo-otuksen, lainlaadinnan vaikutuk- T . . J y*smomainen pussaan. Unio muuttuu silloin rääsyisille lapsille, että tämä väestö on saavuttanut määrää- sen johdonmukaisen tehtävän, edustavat elimet. maa On mailman rikkain, jossa misvallan valtiossa. j johon teollisuusuniot joutuvat dostuu se teollisuusparlamentti, sen. Unionistinen toiminta on 3S’3, 5! saa saa^a pienintäkään pelkäksi työnteettäjäksi, jonka Päinvastoin taas ne, jotka kä- työväestön noustessa vallan sa- jonkalainen tulevaisuuden “vai- mahdotonta, ell.ei työläisten o i-p aansij a3 teo lsuj*sunionisti- edut ovat ristiriitaiset käyttä jokaisella on puutteeton toi- meentulo, yltäkyllin kaikkia mi J sittävät kapitalistisen järjestel- tulaan. Niiden osalle tulee tar- tiomuoto” epäilemättä tulee o- keuksia kyetä pakottamaan huo- sSssa . lteri lyPc- miensä työläisten etujen kans mioon otettavaksi eduskunnas- ran m u. 1 aalta ja epajohdon sa. Ammattiliikkeen vahingol tä mieli halajaa, niin tulee aja- man kukistamisen välttamättö- peellisen työvoiman järjestämi- lemaan. mukaiselta taloudellisen järjes- sa. telleeksi, että mitä mahtaa sei- myyden, asettavat melkein liian- nen kunkin alallaan. Ne muut- lisuus on jo tunnettua laajoissa N ykyisyyden tehtävät. |"“ ‘ N c jotka eivät näe mitään yh_ tön ja valtiollisen järjestön yh- piireissä jokaisessa maassa, mut lainen joukko todellisuudessa ^in usein tärkeimmäksi sen teh- tuvat osaksi yhteiskunnallisesta ta mistään ei vielä ole kuulu ajatella? ' Onko mahdollista, et- tavan» jonka unionistinen liike järjestyksestä eivätkä astu val Mutta teollisuusunioilla on teyttä lainlaadinnallisen ja tuo- teistoiminta saattaakaan tuntua, tärkeä tehtävänsä jo kapitalis- tannollisen taiminhan välillä,1 ni.in . m^ . an va assarnmc c* 0,e nut uutisia, että unioiden oman ta kansakoulujemme opettajisto saa vallankumouksen jälkeen, tion tilalle. Tällainen asioiden järjestely min valimessakin. Työläisten on huudahtavat ylimielisesti, että rr\iellva tai®e.stl määrätä, onko työväestön pitäisi järjestyä u- on niin toivottoman alhaisella; J a epäilemättä se onkin tärkeä, nioita vastaan. Kaiketi näiden henkisellä tasolla, ettei se näl- koska se suoritetaan aikana, joi- ei ollenkaan merkitse sitä, ettei- saatava parannuksia oloihinsa a-; unionistisen toiminnan ei tar-jedus . nnall^n?J1 toiminta tar- unioiden vaatimukset nyt anta käisenäkään vielä huomaa, että loin erehdykset saattavat tulla kö työväestö olisi valtion her- lituisesti, eikä niitä voi saada vitse pyrkiä vaikuttamaan edus- P . inen .. taik^.a e!;. . vat yhden riitakapulari lisää sen toimenpiteet nälkäisten las- mitä tuhoisimmiksi. Mitä kiih- rana. Ken toisin ajattelee, kä- muuten kuin jatkuvan taistelun kunnalliseen; riittää kun saam-. n??P-U,U SU n’ aytetaan*o sitä Ja tämä taistelu käy si- me lukuisan sosialistisen edus- . els unna en uokkasuh- kansallisjärjestöjen vuosikoko ten saattamiseksi siihen uskoon, keämmin kukin toivoo vallan-! sittaä valtion olemuksen väärin, avulla. t tä ä tehokkaammin, te h o k k a a m m in , mitä m i t ä kunnol-i k u n n o t - i t tajajoukon, a i a i o u k o n . se se kyllä k v l l ä pitää n i t ä ä puo-i DUO'te id e n muovailussa. Jos sitä Valtio ei kuole kädenkään- uksiin, niin että siellä on aina ettei heillä ole nälkä, tuntuvat kumousta ja mitä lähempänä haan. Tämä käsite on harhaan ^ ‘ ««an, n..n selvä on etta su- kin kaksi tärkeää kysymystä: naurettavilta kaikessa surulli katsoo sen nyt jo^olevan, sitä teessä, vaan se muuttuu aseeksi lisemmat ja tehtävästään tietoi- johtava ja vaarallinen, sillä ko , hen “ / ry ?.. vaikuttamaan suuremman painon panevat sei- valtaankohonneen luokan kädes- semmat uniot ovat. nämä ja hallintopiiririidat. Sil suudessaan. kemus osottaa liiankin hyvin,!J“ miel.taan tehokkaast. ta«- Ammattiliikkeen taistelu täs loin voi ammattiliike jättää ko Aikamme sivistyksen luomia laiset henkilöt teollisuusunion sa vallastasuistunutta luokkaa konaan ohjelmastaan pois tais kuvia näkee ympärillään monen- vallankumouksen jälkeiselle teh vastaan. Ja tämä se onkin, jon sä suhteessa on jo miltei koko että ellei eduskunnan t y ö v ä e n . a' et e.1 ° 8lta kayiettäisi, ka julistaminen poroporvareita naan tehotonta, jopa paikoin pa edustajilla ole järjestettyä voi- telun porvarillisia työnteeitäjiä laisia, mutta vertojaan hakee yl- tävälle. lämainitsemamme. Nälkäiset o- Tässäkin suhteessa ilmenee niin pelottaa. Käsittäen valtion rannusten saantia ehkäiseväkin, maa takanaan, niin niillä ei ole: Palnvast01n osottaa J«kapa.väh vastaan. * pettäjät selittämässä nälkäisille erilaisia käsityksiä; toiset selit- luokkaluonteen ja sen tehok- kun unioitten toiminta kohdis lukumäärässään sen enempää nen ela™ etta 5llla ne suh‘« ' RA JA - A I DA T. vas tuu enemmän sisäisiin hallinto- voimaa kuin minkä heidän per-¡muovaillaan. lapsille, ettei heillä ole nälkä, tavat — syndikalistiset ainekset ’ kuuden J ~ aseena työväestöä — piiririitoihin kuin taisteluun soonallisuutensa heille takaaj Ollakseen eheätä ja tarkotus- Miten suunnattoman paljon vaan ylellisyyttä ja yltäkylläi-'yleensä — että teollisuusuniot taan, kieltävät he tosiseikat ja vastaan. Työ Ja se ei takaa mitään. Eduskun- taan. vastaavaa, on työväenliik- monet, yksityisomistusoikeuden syyttä kaikkialla, joten jokai- ovat ne, joiden käsiin tulee ko- väittävät valtion kaikkien etu-f kapitalistiluokkaa _____ olla __________________ aikana välttämättömät, mutta sen b pitäisi tyytyväisiä; _____ sii- ko yhteiskunnallinen asioiden ¡.jen yläpuolella olevaksi puolu- läisten asema on nykyisin sel nan jäsenten täytyy jokaisessa keen toimittava valtiollisesti ja eettomaksi ja kaikille tasapuo- lainen, että union on alituisesti taistelussaan saada luottamuk- taloudellisesti, mutta tämä kak- yleisomistuksen aikana tarpeet nä kuva jota tulevaisuuden his- hoito valtion hävitessä. He kä- ■ oltava valveillaan ja selvillä kai sella nojata työmailla taimi-! ainainen toiminta ei saa olla mi- tomat rajamerkit tuottavat työ torioitsija katselee käsittämättä sittävät valtion väärin, olettaes- lista oikeutta jakavaksi laitok- kista niistä yhteiskunnallisista vaan järjestöön, teollisuusunio- tään toisistaan eristettyä, vaan ' saan etta se häviää silloin kun | seksi. He kauhistuvat joka ker- tä ja kulunkeja, siitä saamme mikä sen synnytti työväestö on päässyt sen her- ta kun työväestö sanoo asian j suhteista ja elimistä, joiden nistiseen järjestöön, joka on se- täydellisesti yhteensulautunut- jonkunlaisen aavistuksen kun raksi. Käytännöllinen koke- kaunistelematta ja uhkaa vai- kautta porvaristo pitää valtaan-‘ kä toimintakuntoinen että teh- ta. Teollisuusunionistisen liik- kuulemme, että tässä maassa* os •• • n • __ «»11?» ««« 4 -« r X lö ic « ö v o l l o n o l o i . sa c i ö i n ja » o työläisiä « v l i f v» i c I r i i vallanalai n n a 1 1 i c i s t i l tävästään ja ttta ii I kyetä fv rA tä V kokoamaan n lr n a m a a n yhteiskunnallisista keen r pitää 0 n liiC H ]iciiT > in in i*i0 cfn . mus osottaa jo — ellei sitä tion herraksi päästyään jatkaa v i i m yllä tetaan vuosittain nöin sadan T> 1 C , U lU d U d U lltU JU IJC d lV muuten käsittäisi — että valtio «altin sen sen käyttöä k ävttöä samanlaisessa samanlaisessa teh teh- suudessaan. suhteista tietoinen. Silloin vas-: työväestön taistelujoukot työ _ U .......................... miljoonan dollarin arvosta yk ten käytännöllinen ei häviä työväestön käsissä en- tävässä kuin sitä nytkin käyte- Itse asiassa on porvarillinen- tä alkaa työväestön ääni edus- mailla sillä tavalla, että niitä sinään puisia aitapaalujakin. voidaan milloin hyvänsä käyt- 8 L i * * ** nenkuin sen (valtion) tarve on tään — ainoa tehtävä jossa val- kin eduskunta jo teollisuuspar kunnassa kuulua. Tähän ei sisälly vielä se määrä Eduskunnallisen taistelun tu- tää taistelussa valtiollisten saa- lamentti, vaikka se muodollises tetllQVQ loppunut. Sama kokemus osot- tiota voidaan käyttää mitä maanviljelijät itse valmis Mutta tämän valtion rinnalla ti näyttää perustuvan maantie- keminen on teollisuusunioiden vutusten hankkimiseksi. Ja val- ------------ taa myöskin, että teollisuusuni- tavat, eikä myöskään rautapaa- heti nähtävissä yhteiskunnal- teellisille alueille. Jo eduskun- tärkeä tehtävä, koska, kuten tiollisten edustajien täytyy kä- lujen hinta, joita myöskin on Ammattiliikkeen vanhentumi- ot eivät sellaisenaan yhdellä on asioiden järjestämispyr- 'nan jäsenten ammattiluettelo sanottu, lainlaadinnalla on niin sittää, että ilman näitä työmaal- viime aikoina alettu runsaasti nen ja tehottomuus on synnyt- askeleella kohoa valtion tilaile listen kimys, se laitos — jos sitä mää- osottaa tämän seikan. Ja sei tehoisa vaikutus työläisten e-¡la olevia taistelujoukkoja on käyttää. Kun otetaan sitten tänyt pyrkimyksen teollisuus-! Mutta vaikka eivät ne siihen ritelmää saa käyttää — joka jää vemmäksi se käy vielä kun ot- linehtoiiiin. Tämän rinnalla on heidän toimintansa vain yksi järjestymiseen, kohoakaan, niin niiden käytän- huomioon, että paalut muodos unionistiseen pysyväiseksi senkin _ jälkeen kun taa lukuun . ... ne edut, mitä edus- niiden välittömänä jokapäiväi- tyisten heikkoa toimintaa, ku- tavat ainoastaan pienimmän ö- Sen avulla, niin selitetään, voi nöllinen tehtävä on sittekin san aitauskustannuksista, voim- työväestö paremmin taistella sangen suuri ja niiden näyttele- valtio on käynyt tarpeettomak-: kunnan jäsenet edustavat. Jo- senä tehtävänä valvoa, että nii- ten se valitettavasti on tähän me ymmärtää miten suuren me-'etujensa puolesta. Ja melkein mä osa välttämättömän tärkeä. si. Ja tästä laitoksesta osan: kaisessa vaalitaistelussa käy si-i tä säädöksiä, joita lainlaatija- saakka ollut, laativat, noudatetaan Sillä tavalla kun järjestytään, noerän yksin aitaaminenkin jo vastaanväittämättä myönnetään Ilman voimakasten teollisuus- muodostaa teollisuusunio työ- täpaitsi mitä selvimmin ilmi kunnat tuottaa Vhdv8val7^n**farmärien jo ’ söslaiistisissä” piire"issä,"’ että unioiden olemassaoloa ei työ- väen yhteiskunnassa. eduskunnan todellinen luonne; ¡ myöskin työpaikoilla. Miten silloin muodostavat teollisuus- vuotuisiin kulunkeihin ammattiliike työväenliikkeenä väestö suoriudu voittajana vai-’ Nykyisissä oloissa olisi vielä mitäpä muuta olisiKhan porva- hyviä lakeja laaditäänkään, ovat umomstiset järjestöt nykyisyy- emme tietystikään kos- on aikansa elänyt ja muuttunut lankumoustaistelussaan, huoli- tuulentupien rakentelua koettaa rien keskinäinen taistelu edus- ne arvottomia, ellei niitä nou- dessä sen hermoverkoston, jon- iiù if iiii ii ii i iu i in ii it ii i iM ii ii n i ii t ii ii ii ii i i if iiH iiiiiiiiiiiH iim ih u m iiiu iiiiiiin iiin i » tm iiiiin n m in m im in in iiiin m m » u ifn i i i i i i i i i u i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i l i i i i i i i i i i i i i M i i i i iiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiM iiiM ii» itiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiia iiiiiiiiu iiitiiiu iu kaiu vallitessa saattaa jokainen sä sosialistisen toiminnan arvos asiankannattaja tilata lehden ja telu aikaa käydä siinä liengcs^a, kun tuloa on viljem m ältä saat etta puolueesta olisi parhainta taa usea puolueeton ja puolv.cel- j erota, hajoavat voimat anti - m . Unenkin sosialistilehden tila a ja ' sialistien .puolelle, talit-»ivatpa viskata m uutam an dollarin in- i arvostelijat sitä tai ei.. \ iiniei- dustrialisteille, nähdäkseen mitä sim pänä näytteenä on meiiia sil lo is e lta puolen” , sanotaan. itä täällä lansipiirissa nähtävissä «. \ , . . . . i z\berdeenin osaston t-inimU. K un m uistetaan, etta kesKipu-1 «r • ... A , ... ■ n i M ainittu osasto, loka , on taj- rissa * asustaa kolme kertaa ui , ... .. ... .. ? / . . . dellisesti 1 y o n u e iic n kannalla , ■ . suuri m aara suomalaisia kilin , /••• erota , >u-»nidia.- “........ . i- 'p a • a tti äskettäin cttä J v is lu s tu s . < eila v:„t-i “ s‘a Järjestöstä k. e .a r-; hojiiisuuden p u o k lu o„ suureI11. ustaa sosmlisUpuoluctu ni- . • ty . y sanoa, ? pi, täy etta • t k iite ..• ttä v ••• iä ,. kotus ., ei ole , menua tu . i l . • n n . hun vaan kommunismin eivät ole tulokset siellä olleet verin kansaa ei ole v ira ’>v-ti viiden vuoden ajalla. vielä välejä katkaistu, nn;“- Ja se tilanne mihin s ella i-n Työmiestä. on kaikissa t.v-aeK- nyt jouduttu, on vaarallisin kai sissa ilm aistu haluttavan eiicn- kista. Silloin kun sosialistipuo- pi k anattaa kuin mitään : u laeen ohjelm a ja m enettelytavat En tiedä ininkaverran ¡ n:' on arvosteltu kelvottom aksi, kun lie sieltä saanut uusia t:; -U ' !t< sosialistinen liike on sanottu m utta industrialistin flU’ kaikeksi muuksi vaan ei kan n at siellä ainakin näkyy - •! tam isen arvoiseksi ja kun tilalle rintam alla lehtensä a- on istu tettu vaan kymmenlaji- joukossa silta saakka u sia haaveita pikaisen vallanku- deenin osasto alkoi k n m oukstn tulem isesta, taloudelh kuum etta sairastamaan j sen ahdingon kehittym isestä jo n - |h ä parantanut vauhtia..: ka v a lite ssa Ivätäpaisesti p e ru s-: osasto paatti ) ksin^ te tu t soviefit tulevat o tta m a a n ! vallankum ousta tekem vallan käsiinsä ja m uuta seilais-; laiset ne ovat tuloks ka radikalismista ymmärtävä: rä sen asutukseen verrattuna, vuodet ovat olleet rahallisissa, ta, niin mikä antaisi tuplajuulai- “vastavalkea’’-ohjelnn Sosialistinen liike el vain sen Qielisevät lauseet ja että eipä tosiaankaan voi sa n o a , suhteissa edullisia kaikille liik- sille paremman mahdollisuuden sosialistisen liikkeen siellä voit- i keille, niin etta niiden ajalla saa- iskeä tuollaiset järjestöt hajalle. tyy vaan omalla "h polttavan kiihkon, Jotakin tuon tapaista o n k in ; taneen- Ja kun katsellaan sit- tu voitto ei siinäkään suhteessa Ja sillä tavallahan tuli viimei juuri sillä ettei se sielläpäin mailman. tapausten ten näitten osastojen toim intaa, todista niinkään paljon sosialis- nenkin tliajaannus. Laukki kriti- toiset . ovat. Kie' johdattavan tilaisuuden tu lie n ! näyttää se ettei tässä vasta v ai-f min edistym istä kuin sitä liy»in- seerasi ensinnä Työväen Opis kom prom issista porvar kokeiltukin 'E ntiset radikaalien kean polttam assa kaskessa ota, vointia, minkä hyvä työaika ai- tolla sosialistipuolueen toirpin- sa ,' se voittaa por\ar vastustajat ovat juosseet kilpaa f vielä isoon aikaan mikään kas- na tuottaa kaikille milfe joilla nan, mihvaukeelaisia esimerkki kaarnalla kaikki ne a tuplajuulaisten villin vasikan ’ vaakseeip O lipa kysy mvksessa ! on jotakin “b isn estäm istä’• Jos nään käyttäen, arvottomaksi. intoilijain pikaisen ai- kanssa osottaakseen aatteellista mikä järjestötehtävä tahansa, teemme katsauksen vaikkapa Oppilaat osastoihin mentyään i uksen keksinnöt, joita rem m in toimeen ilman heitä, poliittista radikaalia u u d e lk \n taa etä kyllä sitä sentään on e- m utta iroonista se on sittenkin. ’ m atkaan, jotka nyt tahtoisivat, distytty. M utta täm ä ei että he melkein poikkeuksetta | että kaikkien olisi alettava hyp- riittävä todistus , sosialistisen Mitä entiset kuuluisat “ toverit” syyttelevät ¿okainen meitä s iitä ,' pnnään sellaisia hyppyjä kun he- liikkeen voim istum isesta, Silloin kun liikkeemme oli al hommailevat mitä he itse olisivat meillä teet- ; kin ovat aikoinaan ottaneet, pois kuvaiheissaan m erkitsi lehtiem- täneet, jos me olisimme o lle e t! sosialistipuolueesta. Se ~-e on •Sodan aikana vei ‘ porvaristo kylliksi pöhlöjä heitä seuratak-1 yhäti näiden hyppy mesta rien me tilaajam äärän kohoaminen meiltä hyvän joukon niitä “ in- seinine, silloin kun he ovat meit<i i 'pääpyrkimyksenä. Vasta siilin sosialistisen liikkeen voimistu- tellektualeja”, jotka muutamaa kun siitä on ulospäästy, voi aja- i niistä, sillä silloin sitä tilattiin vuota aikäsemmin olivat tulleet johtam aan pyrkineet. telia, etta työväestö voi ruveta sen aatteen tähden, mitä lehti puolueeseen * toivolla, että ovat jotakin vallankumouksen e c u k s i, edusti. M utta nyt o at sosia- saapusalla ja valmiina silloin ^ CUi-i K.evjew nimisessa puoli- Tulen sammuttaminen tulella, tekemaäu. ■ listiset ipäivälehdet vollottaneet kun tämä puolue alkaa olla siinä syndikalistisessa lehdessä vuosi- nyt « . t u i n pate- i jo uuüsleht.en aseman A m en- Meillä ei ole kunnossa, että sen ehdokkaita kaupalla kävi sotaa milvvtukee- Suurien metsä ja aavikkopa!o- assa kay tettav is-iK an suo m alasten keskuudessa. toisinaan via tilastoja täss ruvetaan valitsemaan virkoihin. laisten parlam entaarista toimin- jen aikana tavataan Toiset naista “ tovereista-’’ — taa vastaan, sanoen ettei sellai- sytyttää vastavalkea tulen ia tit-jsä n n n e siitä m in k ä v em n tuo Suuri osa hiiden tilaajista ovat Jotakin sa- juoksukilpailu on tu o ttan u t tu- sellaisia jötka^ eivät valita läis sellaiset joilla ei ollut muuta sella ohjelmalla ole tnuuta mer- hon estämiseksi. kuin suorastaan joku virkapaik kitystä kuin se. että silla jatke-I niantapaista kuulin kerran k e s -: ioksia, m utta siitä meillä on sei- tään puolueesta m itään, vielä vä- ka mielessä — vaativat, että taan kapitalismin ikää, lievenne- kipiirissä erään huom atun puo-1 vat todistukset, että toivottua hemman sosialistien välisistä työväen kärsim yksiä hie- lueen johtom iehen joitakin \ u o -' tulosta ei täm ä vastavalkean sy.- suunnista ja kantakysyinyksis- puolueen olisi ohjelmassaan ja tään menettelytavoissaan pitänyt ot mau että se jaksaisi pitem m ästi äia takaperin esittävän, kun oli tyttam inen ole tuottanut. Jos on- ■ tä ; tilaavat vaan lehteä, koska se porvariston kidutettavana, kysymys siihen aikaan eri liik- km saatu m uutam ia “poliittisia tuo tiedot mailman tapa'htumis- taa porvarillisten, reiormipuolu- olla tuplajuulaisten ta. M yötätuntoisia he saattavat eiden tavat käytäntöön kasvaak M utta vallankumouksellisella in- keoksi eronneen radikaaliryhm än ■ narttuilijoita joukosta, niin samalla aikaa on olla sosialistiselle liikkeelle, mut- seen, kuten ¡porvaripuolueetkin, dustrialistisella uniolla ja “mass vastustam isesta. äkkiä virkoja vahaavaksi puo actionilla” — joukkotoim innalla! M eikäläisten “keltasten” puo- vastavalkea polttanut omia pel- ta eivät tee sen suhteen niin lueeksi. Toiset taasen tyytyivät — joka * väkivalloin m urtaa es- leka oli sytytettävä, radikalismin ’ toj niinpaljon ettei voitto korvaa tarkkaa rajaa etteivät aina olisi valm iit sitä johonkin m uuhun siihen, kun pyrkivät isännöi teet tieltään, sillä sitä jonnekin palo joka kirkkaudellaan tulisii; ollenkaan tappioita. mään itse puolueen sisällä- Nai päästääp. Tuplajuulaisille hän voittam aan senaikaisten radikaa-j Suomalaisen sosialistijärjeston hyvältä näyttävään vaihtam aan, den viimeksimainittujen joukos antoi lukerhaMomat kerrat viis- lien ja nykyisten tuplajuulaisten j tilastot osottavat, että itapiirissa varsinkin jos siitä näyttää het- T arkotus yksinään on enempi jäseniä kun j ken etuja olevan, kuten esimer- sa oli muiden muassa eräs W il tyslaulun, niihin aikoihin kun innostuksen liekit. liam Engludi \\ ailing niminen. Hayxvood vielä oli puolueessa ia mihin pyrittäisiin, saisi tietvsti näissä kahdessa piirissä yhteen- kiksi non-^partisanien puuhista laheile miljoonan tolsun vähän mitä hän invliittisesta jäädä ennalleen, nautti tu lta ja Sä» Kun lohka>taan länsipiiriir monissa eri muodoissaan. • nen herra. H än oli k ym m en-: toim innasta puhui, sopii aivan tohinaa p iti-o lla, niin että sillä osalle opin tuhannen jäsentä, jää f Sitäpaitsi on otettava huone kunta vuotta yhtä päätä sotaja- hyvin pohjaksi nykypäivien häikäisee sellaisten silm ät jot- keskipiiriin, niin pieni jäsenm aa- oon sekin seikka, että viimeiset JUTUSTELUA nä hän yäittää, että sosialisti- puoiueen kaikki opit tarkottavat ainoastaan , väkivaltaista valtion kukistam ista ja kom m unistisen soviettijärjestelniän tilalle aset- tam ista, antaen ym m ärtää että viranom aisten ei pitäisi jättää sosialistrpuoluetta rauhaan en- nenkuin se on tyynen Hävitetty, Näin kinjottelee mies jt ka K iiiiiiiiiiitiiitiiiiiiiiiiiiim iiiiu iiiiiiiiiiii lalia puolueen johtavia miehiä i kommunistien esityksille. Hä- v as taan, väittäen heitä liian van-i nen väkivaltaiset opetuksensa hoilllsiksi, porvarillisiksi ja kai eivät kuitenkaan saaneet suu- keksi muuksi, mitä sanoa sopii, rempaa jalansijaa puolueessa-1 kun alkaa siihen suuntaan vas Sillä Amerikan sosialistipuolu- tustajiaan panettelemaan. Itse eessa on jo sentään pitkät ajat mielestään hän oli uusi Marx, ollut sellaista sitkistyiiyttä so- joka nykyisin olisi tietysti ensi- sialistista ainesta, joka aina pi- maisenä kommunistien joukossa, tää huolta tällaisten suuntarr.es- ellei sattunut tapauksia tällä va urien patentti keinojen kelvot- lin, mitkä panivat sosialistisen tomuuden osottamises uskollisuuden koetuksen alaisek- jäi omaan si ja sen tullen hän lankesi. ' leikkivän milj, Hän kjrjotteiee nyt New York ja kun koettelemuksen hetki tu- mikä parempi, meidän hyppää- on pahasti aikanaan repeilty jaity tty ; heidänkin toimintansa on ¡ken parantajana. Kun puolueen i teiskuntaan menevam Timesiin, joka kaikki näiden li, antoi hän kaikille riittävän misemtoe se sitä tapahtuu aina jonka jumalattoman laajuutensa kulunut “ k keltasten " vastusumi- parjaaminen oli kyllin täydtlli-¡ lyttää lujuutensa ja luopioiden kautta, on ottanut so vakuutuksen siitä että luokkan-' suoraan heinakenttiä kohden, t tähden on ollut vakeampi siitä : sessa ja v vankilaan -joutuneiden j seksi suoritettu, oli loppu help- mikä silie köyhahst sialisteja parjata* seen. Aivan sa kutsumus oli hänelle suurin jotavastoin nuo toiset hyppivät j selviytyä ja yhtenäistyä. ¡jäsenten avustamisessa. Mutta poa. Puoluetta ruvettiin “ pa- kokoamisessa ja kas'*» äskettäin hän ort laatinut siiheii kaikista. • paikallaan. ' Viitataan ehkä Työmiehen ti- aineellisesti on heidän lehtensä rantamaan” ja erottiin omaa oh- suureen tehtäväänsä kirjottiksen jota porvarilehdec Meiltä on niin monta mesta- Ja onhan sitä tuolla hyppinii-! laajamaäran kohoamiseen ja leh- edistynyt suhteellisesti katsoen j jelmaa ajamaan erikoiseksi jär- mätönta. Se meidän , aina tänne saakka, ovat toinen! ria jo karannut, että ine ala:r- selli jotakin voitettukin. den taloudellisen aseman paran-¡yhtä hyvin kuin meikäläistrtikin»jestöksi. takin kokeilusta opp' - Pirit toisensa perään Icerranneet Sii- me sille jo tottua ja tulia pa-i saatu monta huomattua entistä tuntiseen ja tahdotaan sillä osot-1 lehdet. Säännöllisten* tienesti^-J Jokaisella paikkakunnalla, mis- * . vc* . td*5*’ «a.. -a«-'
