RS
'■
í
LAUANTAINA, HELMIK. 21 P —SATURDAY, FEB. 21
TOVERI
*
(T H E C O M R A D E )
TE« organ of tEe Finnish workers in
tEe Western States. TE« only Finnish
Daily io th« West.
PuEEcEed Daily,
except Sanday, at Astoria, Oregon,
by tE« Western W orkm en’s Publishing
Society.
JO HN V Ä L IM Ä K I. Editor & Manager
Office
Seventh and Commercial St.,
Opposite Post Office.
TE LE P H O N E —
Office 365;
Editorial Dep’t 832.
f!!W?
m®’? .-r
No. 44
Vaan pääse sille asteelle, ettei enemmän jarruksi kuin taiste- matta siitä, millaiseksi tämä selittää yksityiskohtaisesti, mil kunnassa kuin eri etujen välis- dateta. Ja työväestön on omii
aitaa’ ollenkaan tarvittaisi. Tar- luaseeksi. Mikäli erimielisyyt taistelu muodoltaan lopullisesti lä tavalla yhteiskunnalliset olot tä taistelua. Siellä esiintyvät j la järjestövoimillaan kyettävä
peellinenhan se on-karjan y. rn. tä on, johtuu.se siitä, millä ta- kehittyy; tapahtukoon ratkaisu järjestyvät ja järjestetään. Se rautatieyhtiöt, telefooniyhtiöt/valvomaan, että niitä ei rikota
tähden monessa paikassa, olipa valla teollisuusunionistiset jär- mitä tietä tahansa, barrikaadeil- riippuu eri maiden tuotannol- kaivosyhtiöt, teräs-, tupakka-.
tupakka- Ja kun yksityiset toimitsiiat
lis e s ta k
e h ity k s e s tä .
V
e n S iii »
itia n n a lr V a iie .
t tupakanviljelys-
n n a l r a n u » ! ««!«,«_ i yksityiset
yhteiskuntajärjestys mikä hy- jestöt olisivat helpoimmin m uo-la taikka parlamentissa, kum- lisesta
kehityksestä.
Venäjä
ei i i l lihanpakkaus-,
virkapaikkojen
vänsä. Mutta suurin osa aidois- ¿ostettavissa.
massakin tapauksessa tarvitsee voi i järjestää olojaan heti samal-ijne. trustit kukin yaatimuksi-'tajat valvovat nimellisesti no*
ta on kuitenkin olemassa peK
Ja tästä puolesta asiaa kai työväestö teollisuusunionistiset la tavalla kuin ne voisi järjes-i neen, taistellen toisinaan tui- datetaanko lakeja taikka ei nif*
kästään yksityistä omaisuusra- riittääkft» väittelyä siksi kun- \ järjestönsä.
tää Amerika, ja Englanti on mastikin välissään, siitä huoli- i itsestään selvä on. että
« M I I M
. M M erilaisessa
«k.«» « I M « «« «« «»MM asemassa
M «• M
. *»«• MM«» M kuin
1«, , a « matta
"»n «k W
«■
M että
M ♦ » M ne
*« M aina
M a «M «« M
a La
f seen
* a. a_ virkapaikkaan
Z _ Tl I
jaa osottamassa, joka uuden o- nes — ikäänkuin huomaamatta' Pint^puolinenkin silmäys Ve- jälleen
yhteisesti'
on saatava
-----
«..n—
— — ammattiliike
------- — i._i-------------------
mistusjärjestyksen
tullen on
on kokonaan ux ha näjän tapahtumiin osottaa, min- kumpikaan edellämainittu, jo paistelevat työväestöä vastaan, työväenluokan edustaja, j0-<a
tarpeetonta. Siten säästyy ai- vinnyt ja teollisuusuniot otta- kalainen osa unionistisen liik-¡yksin senkin vuoksi, että sen ¡milloin parlamentin luokkatais- toimii jo omasta alotteestam
keen tehtäväksi jää vallankumo- käytettävissä
olevat ainekset
telutehtävät tu le^ t esille. kin, eikä kuten porvarien cd ^
dan tekoon kuluva työkin jo- neet sen tilan.
honkin mistä on suoranaista Vain harvassa käsitetään teol- uksen tapahtuessa.
Haastatte- tuotannon ylläpitämiseksi ovat
Kun eduskunta on se laitos, taja, lyö laimin jokaista tehti"
lisuusunion tehtävä kokonaisuu- lussaan Venäjän Ammattiliitto- erilaiset kuin näiden kumman- jolla porvaristo vaikuttaa oman väänsä ja käytä jokaista tilai"
hyötyä.
a j k a m m U? —e n z i c T V c v n v a Vessaan. Niissä piireissä
joissa jen Yleisjärjestön
sihteerin, kaan. Tätä
järjestämistointa luokkansa ja työväenluokan vä- suutta työläisiä vahingoittaak"
A l l i A U U b S i y i S J i S A U V A .,^ käsitetä työväenliikkeen Val-i MeJnichanskyn kanssa sanoo häiritsemään astuvat lukematta-’ lisiin suhteisiin, niin täytyy seen. Kuinka suurmerkitvkc«,
Entered a«
July 18, 191,2, nt t e Poet Office
at Asteria. Oregon, under the
A ct of March 3, 1879.
köyhälistön
sesti, on sl ___ _ ____ ______
.
. .
,
huvittavaakin, ellei muuta niin vahsi muuta tehtävää kuin työ- la ja tutustua Venäjän neuvos- niiden etukäteen arvioiminen ei saa luokkavoimansa kuuluville
Alituisten uusien vaatimus
katsellessa eräitä kapitalistisen väestön olojen parantaminen ¡tohallitukseen,
Melnichanskyn ole mahdollista — eikä väittä- i vaikuttaakseen eduskuntaan,
ten suunnitteleminen ja tyon.
järjestelmän ilmiöitä. Suuret kapitalismin vallitessa. Oikeas-' lausuneen, että “ Venäjän am- |mätöntäkään.
Ja tässä ilmenee teollisuusuni- teettäjille esitteleminen kuuluu
A M M A T T IL IIK E H U IP U S päivälehdet
kertovat,
miten taan tämä mielipiteiden eroa- mattiliitot ovat olleellinen osa
Mutta muodostukootpa nämä oitten erittäin tärkeä tehtävä; teollisuusunioiden tehtäviin. Sa-
SAAN.
esim. New Yorkin kaupungissa vaisuus muodostaakin pohjan neuvostohallituksesta.
Niiden suhteet minkälaisiksi tahansa, • oikeastaan kaikkein tärkein, sil- maten kuuluu niille alotteidck
Englannista tiedotetaan, että ovat kansakoulunopettajien pal- hoko sille väittelylle, joka am- muoto on todellisuudessa sama ne eivät ensinkään muuta* toi- lä jokaiseen yhteiskunnallisen teko eduskunnan jäsenten toi-
varten: lainlaadinta-
siellä ovat kansallisten ammat kat niin alhaiset, että suurin mattiliikkeen ja teollisuusunio- kuin ‘yhden suuren union’ vas- seksi sitä, etteikö tuotannon elämän alaan vaikutetaan edus- mintaa
tijärjestöjen
konttoripalvelijat osa opettajista on suoranaisessa ni»ti«en liikkeen välillä on täten pääasiallisesti englantilais järjestelyssä jää mitä tärkein kunnallisilla toimenpiteillä — suunnitelmat
perustaneet oman unionsa, kos puutteessa, ja että samassa kau- käynnissä. Ne jotka pitävät ka- ten käsityksiä teollisuusunios- osa industrialistisille unioille. vaikka esim. syndikalistiset ai-
Sellainen käsite, joka on val
e
— Eri teollisuusalojen jär- nekset kokonaan kieltävät tä-
ka heille maksetaan niin pientä pungissa on toistasataatuhatta pitalistisen järjestelmän pysy- ta.
lalla ammattiunioissa
• . . • . * yleisesti *
palkkaa, että sillä ei kunnolleen koululasta, jotka menevät aa- väisenä yhteiskuntamuotona, ei- “ Niiden pääasiallinen tehtävä jestöt saattavat yhdessä muo- män seikan. Melkeinpä vähä- . .»• . e . • i»» «•
vät käsitä teollisuusunionismin on ollut järjestää työvoiman1 dostaa yleisen, koko tuotantoa pätöisimmässäkin
taistelussa et*a
‘sel . toiminnalla ja
tule toimeen ja koska ei ole ole musin syömättä* kouluun.
a toiminnalla ei ole
massa mitään muuta uniota jo Kun ajattelee, että näiden tarpeellisuutta, koska tämä uni- tarjontaa ja kulutusta ja kon-* järjestävän kokonaisuuden, jo-J työläisten elinehtojen paranta-i ta.° “ de
nälkäisten
ja
rääsyisten
opetta-
on
muoto
käy
tarpeellisimmak-
trolloida
tehdasjärjestöjä.”
\
hon
puolestaan
liittyvät
muiden
miseksi
näkee
selvästi
eduskun-!mlt
an.
tc
t0Istensa kans
hon he voisivat yhtyä.
Se on ammattiliikettä hui-ljien on opetettava nälkäisille ja si vasta senjälkeen kun työ-
Tämä lyhyt lausunto osottaa yhteiskunnallisten
toimialojen nallisten toimenpiteitten vaiku-^a’ ^^a ya
inenJ ^ n t a on
Näin muo-otuksen, lainlaadinnan vaikutuk- T .
.
J
y*smomainen
pussaan. Unio muuttuu silloin rääsyisille lapsille, että tämä väestö on saavuttanut määrää- sen johdonmukaisen tehtävän, edustavat elimet.
maa
On
mailman
rikkain,
jossa
misvallan
valtiossa.
j
johon
teollisuusuniot
joutuvat
dostuu
se
teollisuusparlamentti,
sen.
Unionistinen
toiminta
on
3S’3,
5!
saa
saa^a
pienintäkään
pelkäksi työnteettäjäksi, jonka
Päinvastoin taas ne, jotka kä- työväestön noustessa vallan sa- jonkalainen tulevaisuuden “vai- mahdotonta, ell.ei työläisten o i-p aansij a3
teo lsuj*sunionisti-
edut ovat ristiriitaiset käyttä jokaisella on puutteeton toi-
meentulo,
yltäkyllin
kaikkia
mi
J
sittävät
kapitalistisen
järjestel-
tulaan.
Niiden
osalle
tulee
tar-
tiomuoto”
epäilemättä
tulee
o-
keuksia
kyetä
pakottamaan
huo-
sSssa
. lteri lyPc-
miensä työläisten etujen kans
mioon otettavaksi eduskunnas- ran m u. 1 aalta ja epajohdon
sa. Ammattiliikkeen vahingol tä mieli halajaa, niin tulee aja- man kukistamisen välttamättö- peellisen työvoiman järjestämi- lemaan.
mukaiselta taloudellisen järjes-
sa.
telleeksi,
että
mitä
mahtaa
sei-
myyden,
asettavat
melkein
liian-
nen
kunkin
alallaan.
Ne
muut-
lisuus on jo tunnettua laajoissa
N
ykyisyyden
tehtävät.
|"“
‘
N
c
jotka
eivät
näe
mitään
yh_
tön ja valtiollisen järjestön yh-
piireissä jokaisessa maassa, mut lainen joukko todellisuudessa ^in usein tärkeimmäksi sen teh- tuvat osaksi yhteiskunnallisesta
ta mistään ei vielä ole kuulu ajatella? ' Onko mahdollista, et- tavan» jonka unionistinen liike järjestyksestä eivätkä astu val Mutta teollisuusunioilla on teyttä lainlaadinnallisen ja tuo- teistoiminta saattaakaan tuntua,
tärkeä tehtävänsä jo kapitalis- tannollisen taiminhan välillä,1 ni.in . m^ . an va assarnmc c* 0,e
nut uutisia, että unioiden oman ta kansakoulujemme opettajisto saa vallankumouksen jälkeen, tion tilalle.
Tällainen asioiden järjestely min valimessakin. Työläisten on huudahtavat ylimielisesti, että rr\iellva tai®e.stl määrätä, onko
työväestön pitäisi järjestyä u- on niin toivottoman alhaisella; J a epäilemättä se onkin tärkeä,
nioita vastaan. Kaiketi näiden henkisellä tasolla, ettei se näl- koska se suoritetaan aikana, joi- ei ollenkaan merkitse sitä, ettei- saatava parannuksia oloihinsa a-; unionistisen toiminnan ei tar-jedus . nnall^n?J1 toiminta tar-
unioiden vaatimukset nyt anta käisenäkään vielä huomaa, että loin erehdykset saattavat tulla kö työväestö olisi valtion her- lituisesti, eikä niitä voi saada vitse pyrkiä vaikuttamaan edus- P . inen .. taik^.a e!;. .
vat yhden riitakapulari lisää sen toimenpiteet nälkäisten las- mitä tuhoisimmiksi. Mitä kiih- rana. Ken toisin ajattelee, kä- muuten kuin jatkuvan taistelun kunnalliseen; riittää kun saam-. n??P-U,U SU n’ aytetaan*o sitä
Ja tämä taistelu käy si- me lukuisan sosialistisen edus- . els unna
en
uokkasuh-
kansallisjärjestöjen vuosikoko ten saattamiseksi siihen uskoon, keämmin kukin toivoo vallan-! sittaä valtion olemuksen väärin, avulla.
t tä
ä tehokkaammin,
te h o k k a a m m in , mitä
m i t ä kunnol-i
k u n n o t - i t tajajoukon,
a i a i o u k o n . se
se kyllä
k v l l ä pitää
n i t ä ä puo-i
DUO'te
id
e
n
muovailussa.
Jos sitä
Valtio ei kuole kädenkään-
uksiin, niin että siellä on aina ettei heillä ole nälkä, tuntuvat kumousta ja mitä lähempänä
haan.
Tämä
käsite
on
harhaan
^
‘
««an,
n..n
selvä
on
etta su-
kin kaksi tärkeää kysymystä: naurettavilta kaikessa surulli katsoo sen nyt jo^olevan, sitä teessä, vaan se muuttuu aseeksi lisemmat ja tehtävästään tietoi-
johtava ja vaarallinen, sillä ko , hen “ / ry ?..
vaikuttamaan
suuremman painon panevat sei- valtaankohonneen luokan kädes- semmat uniot ovat.
nämä ja hallintopiiririidat. Sil suudessaan.
kemus
osottaa
liiankin
hyvin,!J“
miel.taan
tehokkaast.
ta«-
Ammattiliikkeen taistelu täs
loin voi ammattiliike jättää ko Aikamme sivistyksen luomia laiset henkilöt teollisuusunion sa vallastasuistunutta luokkaa
konaan ohjelmastaan pois tais kuvia näkee ympärillään monen- vallankumouksen jälkeiselle teh vastaan. Ja tämä se onkin, jon sä suhteessa on jo miltei koko että ellei eduskunnan t y ö v ä e n . a'
et e.1 ° 8lta kayiettäisi,
ka julistaminen poroporvareita naan tehotonta, jopa paikoin pa edustajilla ole järjestettyä voi-
telun porvarillisia työnteeitäjiä laisia, mutta vertojaan hakee yl- tävälle.
lämainitsemamme. Nälkäiset o-
Tässäkin suhteessa ilmenee niin pelottaa. Käsittäen valtion rannusten saantia ehkäiseväkin, maa takanaan, niin niillä ei ole: Palnvast01n osottaa J«kapa.väh
vastaan.
*
pettäjät selittämässä nälkäisille erilaisia käsityksiä; toiset selit- luokkaluonteen ja sen tehok- kun unioitten toiminta kohdis lukumäärässään sen enempää nen ela™ etta 5llla ne suh‘« '
RA JA - A I DA T.
vas tuu enemmän sisäisiin hallinto- voimaa kuin minkä heidän per-¡muovaillaan.
lapsille, ettei heillä ole nälkä, tavat — syndikalistiset ainekset ’ kuuden
J ~ aseena työväestöä —
piiririitoihin kuin taisteluun soonallisuutensa heille takaaj Ollakseen eheätä ja tarkotus-
Miten suunnattoman paljon vaan ylellisyyttä ja yltäkylläi-'yleensä — että teollisuusuniot taan, kieltävät he tosiseikat ja
vastaan. Työ Ja se ei takaa mitään. Eduskun- taan. vastaavaa, on työväenliik-
monet, yksityisomistusoikeuden syyttä kaikkialla, joten jokai- ovat ne, joiden käsiin tulee ko- väittävät valtion kaikkien etu-f kapitalistiluokkaa
_____ olla
__________________
aikana välttämättömät, mutta sen b
pitäisi
tyytyväisiä; _____
sii- ko yhteiskunnallinen asioiden ¡.jen yläpuolella olevaksi puolu- läisten asema on nykyisin sel nan jäsenten täytyy jokaisessa keen toimittava valtiollisesti ja
eettomaksi ja kaikille tasapuo- lainen, että union on alituisesti taistelussaan saada luottamuk- taloudellisesti, mutta tämä kak-
yleisomistuksen aikana tarpeet nä kuva jota tulevaisuuden his- hoito valtion hävitessä. He kä- ■
oltava valveillaan ja selvillä kai sella nojata työmailla taimi-! ainainen toiminta ei saa olla mi-
tomat rajamerkit tuottavat työ torioitsija katselee käsittämättä sittävät valtion väärin, olettaes- lista oikeutta jakavaksi laitok- kista niistä yhteiskunnallisista vaan järjestöön, teollisuusunio- tään toisistaan eristettyä, vaan
'
saan etta se häviää silloin kun | seksi. He kauhistuvat joka ker-
tä ja kulunkeja, siitä saamme mikä sen synnytti
työväestö on päässyt sen her- ta kun työväestö sanoo asian j suhteista ja elimistä, joiden nistiseen järjestöön, joka on se- täydellisesti yhteensulautunut-
jonkunlaisen aavistuksen kun
raksi.
Käytännöllinen koke- kaunistelematta ja uhkaa vai- kautta porvaristo pitää valtaan-‘ kä toimintakuntoinen että teh- ta. Teollisuusunionistisen liik-
kuulemme, että tässä maassa* os
••
•
n
•
__ «»11?»
«««
4 -« r X lö ic « ö
v o l l o n o l o i . sa
c i ö i n ja » o työläisiä
« v l i f v» i c I r i i vallanalai
n n a 1 1 i c i s t i l tävästään ja
ttta ii
I kyetä
fv rA tä
V kokoamaan
n lr n a m a a n
yhteiskunnallisista keen r pitää
0 n liiC H ]iciiT > in in i*i0 cfn . mus osottaa jo
— ellei
sitä tion
herraksi
päästyään
jatkaa v i i m yllä
tetaan vuosittain nöin sadan T>
1 C , U lU d
U d U lltU JU IJC d lV muuten käsittäisi — että valtio
«altin sen
sen käyttöä
k ävttöä samanlaisessa
samanlaisessa teh
teh- suudessaan.
suhteista tietoinen. Silloin vas-: työväestön taistelujoukot työ
_ U ..........................
miljoonan dollarin arvosta yk
ten käytännöllinen ei häviä työväestön käsissä en- tävässä kuin sitä nytkin käyte- Itse asiassa on porvarillinen- tä alkaa työväestön ääni edus- mailla sillä tavalla, että niitä
sinään puisia aitapaalujakin.
voidaan milloin hyvänsä käyt-
8 L i * * **
nenkuin sen (valtion) tarve on tään — ainoa tehtävä jossa val- kin eduskunta jo teollisuuspar kunnassa kuulua.
Tähän ei sisälly vielä se määrä
Eduskunnallisen
taistelun
tu-
tää taistelussa valtiollisten saa-
lamentti, vaikka se muodollises
tetllQVQ
loppunut. Sama kokemus osot- tiota voidaan käyttää
mitä maanviljelijät itse valmis
Mutta tämän valtion rinnalla ti näyttää perustuvan maantie- keminen on teollisuusunioiden vutusten hankkimiseksi. Ja val-
------------
taa myöskin, että teollisuusuni-
tavat, eikä myöskään rautapaa-
heti nähtävissä yhteiskunnal- teellisille alueille. Jo eduskun- tärkeä tehtävä, koska, kuten tiollisten edustajien täytyy kä-
lujen hinta, joita myöskin on Ammattiliikkeen vanhentumi- ot eivät sellaisenaan yhdellä on
asioiden järjestämispyr- 'nan jäsenten ammattiluettelo sanottu, lainlaadinnalla on niin sittää, että ilman näitä työmaal-
viime aikoina alettu runsaasti nen ja tehottomuus on synnyt- askeleella kohoa valtion tilaile listen
kimys,
se
laitos — jos sitä mää- osottaa tämän seikan. Ja sei tehoisa vaikutus työläisten e-¡la olevia taistelujoukkoja on
käyttää.
Kun otetaan sitten tänyt pyrkimyksen teollisuus-! Mutta vaikka eivät ne siihen ritelmää saa
käyttää — joka jää vemmäksi se käy vielä kun ot- linehtoiiiin. Tämän rinnalla on heidän toimintansa vain yksi
järjestymiseen, kohoakaan, niin niiden käytän-
huomioon, että paalut muodos unionistiseen
pysyväiseksi
senkin _ jälkeen kun taa lukuun
.
... ne edut, mitä edus- niiden välittömänä jokapäiväi- tyisten heikkoa toimintaa, ku-
tavat ainoastaan pienimmän ö- Sen avulla, niin selitetään, voi nöllinen tehtävä on sittekin
san aitauskustannuksista, voim- työväestö paremmin taistella sangen suuri ja niiden näyttele- valtio on käynyt tarpeettomak-: kunnan jäsenet edustavat. Jo- senä tehtävänä valvoa, että nii- ten se valitettavasti on tähän
me ymmärtää miten suuren me-'etujensa puolesta. Ja melkein mä osa välttämättömän tärkeä. si. Ja tästä laitoksesta osan: kaisessa vaalitaistelussa käy si-i tä säädöksiä, joita lainlaatija- saakka ollut,
laativat, noudatetaan
Sillä tavalla kun järjestytään,
noerän yksin aitaaminenkin jo vastaanväittämättä myönnetään Ilman voimakasten teollisuus- muodostaa teollisuusunio työ- täpaitsi mitä selvimmin ilmi kunnat
tuottaa Vhdv8val7^n**farmärien jo ’ söslaiistisissä” piire"issä,"’ että unioiden olemassaoloa ei työ- väen yhteiskunnassa.
eduskunnan todellinen luonne; ¡ myöskin työpaikoilla.
Miten silloin muodostavat teollisuus-
vuotuisiin kulunkeihin
ammattiliike
työväenliikkeenä väestö suoriudu voittajana vai-’ Nykyisissä oloissa olisi
vielä mitäpä muuta olisiKhan porva- hyviä lakeja laaditäänkään, ovat umomstiset järjestöt nykyisyy-
emme tietystikään kos- on aikansa elänyt ja muuttunut lankumoustaistelussaan, huoli-
tuulentupien rakentelua koettaa rien keskinäinen taistelu edus- ne arvottomia, ellei niitä nou- dessä sen hermoverkoston, jon-
iiù if iiii ii ii i iu i in ii it ii i iM ii ii n i ii t ii ii ii ii i i
if iiH iiiiiiiiiiiH iim ih u m iiiu iiiiiiin iiin i » tm iiiiin n m in m im in in iiiin m m » u ifn
i i i i i i i i i u i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i l i i i i i i i i i i i i i M i i i i iiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiM iiiM ii»
itiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiia iiiiiiiiu iiitiiiu iu
kaiu vallitessa saattaa jokainen sä sosialistisen toiminnan arvos
asiankannattaja tilata lehden ja telu aikaa käydä siinä liengcs^a,
kun tuloa on viljem m ältä saat etta puolueesta olisi parhainta
taa usea puolueeton ja puolv.cel- j erota, hajoavat voimat anti - m .
Unenkin sosialistilehden tila a ja ' sialistien .puolelle, talit-»ivatpa
viskata m uutam an dollarin in- i arvostelijat sitä tai ei.. \ iiniei-
dustrialisteille, nähdäkseen mitä sim pänä näytteenä on meiiia sil
lo is e lta puolen” , sanotaan.
itä täällä lansipiirissa nähtävissä
«.
\
, . . . . i z\berdeenin osaston t-inimU.
K un m uistetaan, etta kesKipu-1 «r • ...
A
,
...
■ n i M
ainittu
osasto,
loka , on taj-
rissa * asustaa kolme kertaa
ui
,
...
..
...
..
?
/
. . .
dellisesti 1 y o n u e iic n kannalla , ■ .
suuri m aara suomalaisia kilin
, /••• erota
, >u-»nidia.-
“........
. i- 'p a • a tti äskettäin
cttä J v is lu s tu s . < eila v:„t-i “ s‘a Järjestöstä k. e .a
r-;
hojiiisuuden p u o k lu o„ suureI11. ustaa sosmlisUpuoluctu
ni-
. • ty
. y sanoa,
?
pi, täy
etta • t k iite ..•
ttä v •••
iä ,. kotus
., ei ole
, menua tu
. i l .
• n
n . hun vaan kommunismin
eivät ole tulokset siellä olleet verin kansaa ei ole v ira ’>v-ti
viiden vuoden ajalla.
vielä välejä katkaistu, nn;“-
Ja se tilanne mihin s ella i-n Työmiestä. on kaikissa t.v-aeK-
nyt jouduttu, on vaarallisin kai sissa ilm aistu haluttavan eiicn-
kista. Silloin kun sosialistipuo- pi k anattaa kuin mitään : u
laeen ohjelm a ja m enettelytavat En tiedä ininkaverran ¡ n:'
on arvosteltu kelvottom aksi, kun lie sieltä saanut uusia t:; -U ' !t<
sosialistinen liike on sanottu m utta industrialistin
flU’
kaikeksi muuksi vaan ei kan n at siellä ainakin näkyy - •!
tam isen arvoiseksi ja kun tilalle rintam alla lehtensä a-
on istu tettu vaan kymmenlaji- joukossa silta saakka u
sia haaveita pikaisen vallanku- deenin osasto alkoi k n
m oukstn tulem isesta, taloudelh kuum etta sairastamaan j
sen ahdingon kehittym isestä jo n - |h ä parantanut vauhtia..:
ka v a lite ssa Ivätäpaisesti p e ru s-: osasto paatti ) ksin^
te tu t soviefit tulevat o tta m a a n ! vallankum ousta tekem
vallan käsiinsä ja m uuta seilais-; laiset ne ovat tuloks
ka radikalismista
ymmärtävä: rä sen asutukseen verrattuna, vuodet ovat olleet rahallisissa, ta, niin mikä antaisi tuplajuulai- “vastavalkea’’-ohjelnn
Sosialistinen liike el
vain sen Qielisevät lauseet ja että eipä tosiaankaan voi sa n o a , suhteissa edullisia kaikille liik- sille paremman mahdollisuuden
sosialistisen liikkeen siellä voit- i keille, niin etta niiden ajalla saa- iskeä tuollaiset järjestöt hajalle. tyy vaan omalla "h
polttavan kiihkon,
Jotakin tuon tapaista o n k in ; taneen- Ja kun katsellaan sit- tu voitto ei siinäkään suhteessa Ja sillä tavallahan tuli viimei juuri sillä ettei se
sielläpäin mailman. tapausten ten näitten osastojen toim intaa, todista niinkään paljon sosialis- nenkin tliajaannus. Laukki kriti- toiset . ovat.
Kie'
johdattavan tilaisuuden tu lie n ! näyttää se ettei tässä vasta v ai-f min edistym istä kuin sitä liy»in- seerasi ensinnä Työväen Opis kom prom issista porvar
kokeiltukin 'E ntiset radikaalien kean polttam assa kaskessa ota, vointia, minkä hyvä työaika ai- tolla sosialistipuolueen toirpin- sa ,' se voittaa por\ar
vastustajat ovat juosseet kilpaa f vielä isoon aikaan mikään kas- na tuottaa kaikille milfe joilla nan, mihvaukeelaisia esimerkki kaarnalla kaikki ne a
tuplajuulaisten
villin
vasikan ’ vaakseeip O lipa kysy mvksessa ! on jotakin “b isn estäm istä’• Jos nään käyttäen, arvottomaksi. intoilijain pikaisen
ai-
kanssa osottaakseen aatteellista mikä järjestötehtävä tahansa, teemme katsauksen vaikkapa Oppilaat osastoihin
mentyään i uksen keksinnöt, joita
rem m in toimeen ilman heitä, poliittista radikaalia u u d e lk \n taa etä kyllä sitä sentään on e-
m utta iroonista se on sittenkin. ’ m atkaan, jotka nyt tahtoisivat, distytty. M utta
täm ä ei
että he melkein poikkeuksetta | että kaikkien olisi alettava hyp- riittävä todistus , sosialistisen
Mitä entiset kuuluisat “ toverit”
syyttelevät ¿okainen meitä s iitä ,' pnnään sellaisia hyppyjä kun he- liikkeen voim istum isesta,
Silloin kun liikkeemme oli al
hommailevat
mitä he itse olisivat meillä teet- ; kin ovat aikoinaan ottaneet, pois
kuvaiheissaan
m erkitsi lehtiem-
täneet, jos me olisimme o lle e t! sosialistipuolueesta. Se ~-e on
•Sodan aikana vei ‘ porvaristo
kylliksi pöhlöjä heitä seuratak-1 yhäti
näiden hyppy mesta rien me tilaajam äärän kohoaminen
meiltä hyvän joukon niitä “ in-
seinine, silloin kun he ovat meit<i i 'pääpyrkimyksenä. Vasta siilin sosialistisen liikkeen voimistu-
tellektualeja”, jotka muutamaa
kun siitä on ulospäästy, voi aja- i niistä, sillä silloin sitä tilattiin
vuota aikäsemmin olivat tulleet
johtam aan pyrkineet.
telia, etta työväestö voi ruveta sen aatteen tähden, mitä lehti
puolueeseen * toivolla, että ovat
jotakin
vallankumouksen e c u k s i, edusti. M utta nyt o at sosia-
saapusalla ja valmiina silloin ^ CUi-i K.evjew nimisessa puoli- Tulen sammuttaminen tulella,
tekemaäu.
■ listiset ipäivälehdet vollottaneet
kun tämä puolue alkaa olla siinä syndikalistisessa lehdessä vuosi-
nyt
«
.
t
u
i
n
pate-
i jo uuüsleht.en aseman A m en-
Meillä
ei
ole
kunnossa, että sen ehdokkaita kaupalla kävi sotaa milvvtukee-
Suurien metsä ja aavikkopa!o-
assa
kay
tettav
is-iK
an suo m alasten keskuudessa.
toisinaan via tilastoja täss
ruvetaan valitsemaan virkoihin. laisten parlam entaarista toimin- jen aikana tavataan
Toiset naista “ tovereista-’’ — taa vastaan, sanoen ettei sellai- sytyttää vastavalkea tulen ia tit-jsä n n n e siitä m in k ä v em n tuo Suuri osa hiiden tilaajista ovat
Jotakin sa- juoksukilpailu on tu o ttan u t tu- sellaisia jötka^ eivät valita läis
sellaiset joilla ei ollut muuta sella ohjelmalla ole tnuuta mer- hon estämiseksi.
kuin suorastaan joku virkapaik kitystä kuin se. että silla jatke-I niantapaista kuulin kerran k e s -: ioksia, m utta siitä meillä on sei- tään puolueesta m itään, vielä vä-
ka mielessä — vaativat, että taan kapitalismin ikää, lievenne- kipiirissä erään huom atun puo-1 vat todistukset, että toivottua hemman sosialistien välisistä
työväen kärsim yksiä hie- lueen johtom iehen joitakin \ u o -' tulosta ei täm ä vastavalkean sy.- suunnista ja kantakysyinyksis-
puolueen olisi ohjelmassaan ja tään
menettelytavoissaan pitänyt ot mau että se jaksaisi pitem m ästi äia takaperin esittävän, kun oli tyttam inen ole tuottanut. Jos on- ■ tä ; tilaavat vaan lehteä, koska se
porvariston kidutettavana, kysymys siihen aikaan eri liik- km saatu m uutam ia “poliittisia tuo tiedot mailman tapa'htumis-
taa porvarillisten, reiormipuolu- olla
tuplajuulaisten ta. M yötätuntoisia he saattavat
eiden tavat käytäntöön kasvaak M utta vallankumouksellisella in- keoksi eronneen radikaaliryhm än ■ narttuilijoita
joukosta, niin samalla aikaa on olla sosialistiselle liikkeelle, mut-
seen, kuten ¡porvaripuolueetkin, dustrialistisella uniolla ja “mass vastustam isesta.
äkkiä virkoja vahaavaksi puo actionilla” — joukkotoim innalla! M eikäläisten “keltasten” puo- vastavalkea polttanut omia pel- ta eivät tee sen suhteen niin
lueeksi. Toiset taasen tyytyivät — joka * väkivalloin m urtaa es- leka oli sytytettävä, radikalismin ’ toj niinpaljon ettei voitto korvaa tarkkaa rajaa etteivät aina olisi
valm iit sitä johonkin m uuhun
siihen, kun pyrkivät isännöi teet tieltään, sillä sitä jonnekin palo joka kirkkaudellaan tulisii; ollenkaan tappioita.
mään itse puolueen sisällä- Nai päästääp. Tuplajuulaisille hän voittam aan senaikaisten radikaa-j Suomalaisen sosialistijärjeston hyvältä näyttävään vaihtam aan,
den viimeksimainittujen joukos antoi lukerhaMomat kerrat viis- lien ja nykyisten tuplajuulaisten j tilastot osottavat, että itapiirissa varsinkin jos siitä näyttää het-
T arkotus yksinään on enempi jäseniä kun j ken etuja olevan, kuten esimer-
sa oli muiden muassa eräs W il tyslaulun, niihin aikoihin kun innostuksen liekit.
liam Engludi \\ ailing niminen. Hayxvood vielä oli puolueessa ia mihin pyrittäisiin, saisi tietvsti näissä kahdessa piirissä yhteen- kiksi non-^partisanien puuhista
laheile miljoonan tolsun
vähän mitä hän invliittisesta jäädä ennalleen, nautti tu lta ja Sä» Kun lohka>taan länsipiiriir monissa eri muodoissaan.
•
nen herra.
H än oli k ym m en-: toim innasta puhui, sopii aivan
tohinaa p iti-o lla, niin että sillä osalle opin tuhannen jäsentä, jää f Sitäpaitsi on otettava huone
kunta vuotta yhtä päätä sotaja- hyvin
pohjaksi
nykypäivien häikäisee sellaisten silm ät jot- keskipiiriin, niin pieni jäsenm aa- oon sekin seikka, että viimeiset
JUTUSTELUA
nä hän yäittää, että sosialisti-
puoiueen kaikki opit tarkottavat
ainoastaan , väkivaltaista valtion
kukistam ista ja kom m unistisen
soviettijärjestelniän tilalle aset-
tam ista, antaen ym m ärtää että
viranom aisten ei pitäisi jättää
sosialistrpuoluetta rauhaan en-
nenkuin se on tyynen Hävitetty,
Näin
kinjottelee mies jt ka
K iiiiiiiiiiitiiitiiiiiiiiiiiiim iiiiu iiiiiiiiiiii
lalia puolueen johtavia miehiä i kommunistien esityksille.
Hä-
v as taan, väittäen heitä liian van-i nen väkivaltaiset opetuksensa
hoilllsiksi, porvarillisiksi ja kai eivät kuitenkaan saaneet suu-
keksi muuksi, mitä sanoa sopii, rempaa jalansijaa puolueessa-1
kun alkaa siihen suuntaan vas Sillä Amerikan sosialistipuolu-
tustajiaan panettelemaan. Itse eessa on jo sentään pitkät ajat
mielestään hän oli uusi Marx, ollut sellaista sitkistyiiyttä so-
joka nykyisin olisi tietysti ensi- sialistista ainesta, joka aina pi-
maisenä kommunistien joukossa, tää huolta tällaisten suuntarr.es-
ellei sattunut tapauksia tällä va urien patentti keinojen kelvot-
lin, mitkä panivat sosialistisen tomuuden osottamises
uskollisuuden koetuksen alaisek- jäi omaan
si ja sen tullen hän lankesi.
' leikkivän milj,
Hän kjrjotteiee nyt New York ja kun koettelemuksen hetki tu- mikä parempi, meidän hyppää- on pahasti aikanaan repeilty jaity tty ; heidänkin toimintansa on ¡ken parantajana. Kun puolueen i teiskuntaan menevam
Timesiin, joka kaikki näiden li, antoi hän kaikille riittävän misemtoe se sitä tapahtuu aina jonka jumalattoman laajuutensa kulunut “ k keltasten " vastusumi- parjaaminen oli kyllin täydtlli-¡ lyttää lujuutensa ja
luopioiden kautta, on ottanut so vakuutuksen siitä että luokkan-' suoraan heinakenttiä kohden, t tähden on ollut vakeampi siitä : sessa ja v
vankilaan -joutuneiden j seksi suoritettu, oli loppu help- mikä silie köyhahst
sialisteja parjata* seen.
Aivan sa kutsumus oli hänelle suurin jotavastoin nuo toiset hyppivät j selviytyä ja yhtenäistyä.
¡jäsenten avustamisessa. Mutta poa. Puoluetta ruvettiin “ pa- kokoamisessa ja kas'*»
äskettäin hän ort laatinut siiheii kaikista.
•
paikallaan.
' Viitataan ehkä Työmiehen ti- aineellisesti on heidän lehtensä rantamaan” ja erottiin omaa oh- suureen tehtäväänsä
kirjottiksen jota porvarilehdec
Meiltä on niin monta mesta-
Ja onhan sitä tuolla hyppinii-! laajamaäran kohoamiseen ja leh- edistynyt suhteellisesti katsoen j jelmaa ajamaan erikoiseksi jär- mätönta. Se meidän ,
aina tänne saakka, ovat toinen! ria jo karannut, että ine ala:r- selli jotakin voitettukin.
den taloudellisen aseman paran-¡yhtä hyvin kuin meikäläistrtikin»jestöksi.
takin kokeilusta opp' -
Pirit
toisensa perään Icerranneet Sii- me sille jo tottua ja tulia pa-i saatu monta huomattua entistä tuntiseen ja tahdotaan sillä osot-1 lehdet. Säännöllisten* tienesti^-J Jokaisella paikkakunnalla, mis-
* .
vc*
. td*5*’
«a..
-a«-'