Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 13, 1920)
PERJANTA NA, HELMIK. 13 P.— FRIDAY, FEB. 13 TOVERI (THE COMRADE) Tke »vgcn of tbc Finnish workcvc ia tbc Western S totes. Tbs only Finnish Daily in tbc W est Published Daily, caccpt Sunday, at Astoria, Oregon, by tbc Western Workmen’s Publishing Society. J O H N V Ä L IM Ä K I, E ditor & M anager Office Seventh and Commereiai St., Opposite Post Office. TELEPHONE — Office 365 s Editorial Dep't 832. Entered as second-class a n il mattai Joly 18, 1912, at tha Poet Office at Astoria, Oregon, ander the Act of March 3. 1879. O V A T K O H A N O P P IN E E T SU O M EN L A H T A R E IL - TA TA P O JA ? E llis-saarelta tu lle e t u u tiset kertovat, että sikäläisellä kar- kotu sleirillä olevien kohtalo on hyvin kurja. R uokaa on vaan nim eksi ja asunto-olot ovat ta p pavat. 200 henkilöä on su llo t tu n a yhteen pieneen “reik ään ”, jossa ei olisi kunnolleen tilaa viidellekym m enellekään. S uurin osa vangeista on sairastu n u t, m utta he k ieltäy ty v ät m enem äs tä sairaalaan siellä, koska olot siellä ovat vieläkin kurjem m at. M onta on jo k u o llu t (viim e v ii kollakin kaksi) ja m onet ovat hengenvaarallisesti sairaana. — V ankien avustam inen ulkoapäin on sitäpaitsi k ielletty ä. Vaan om aiset saavat käydä katsom as sa ja ne ovat enim m äkseen tu hansien m ailien takana. Homma alk^a haiskahtaa Suo men lahtarien vankileirihom m al ta, vaikka se on vasta “alussa”, kuten h errat ilm ottavat. M ikä siitä lopuksi tulee, kun vanke ja kuukausim ääriä siellä p id ä tetään? tä p id e ttiin m elkein vankilasiir- saa alkaa huolehtim aan itses neuvostovallan aatteiden tolaan joutum isen arvoisena ja tään kun E uropan vapaudenhaluiset, mukaan, tulee se ensiksi vetä v ain o tu t ja seik k ailijasielu t tä n m ään puoleensa kaikki m aasta k iertäneet vapauden ne lähtivät, p id e ttiin E uropan toiseen onnena, että heistä päästiin. puolesta ta iste lle et aatteenm ie- K un lukee Thom as P ainen kir- het. Kun sen taloudellinen elä- jo tu k sia ja k irjo ja, jo tk a on mä vakiintuu, alkaa varsinainen k irjo te ttu E n g lan n in ja E uro- siirtolaisuus sinne. Siellä on pan silloisten y lim y sten kynä- tilaa m iljoonille. Samoin kuin sankarien ja sanasoturien Rans- A m erikasta levisi toivo yksin- kan ja A m erikan tasav alto ja vallan rääkkääm ille E uropan ta vastaan te h ty je n hyökkäyksien lonpojille, uskotuksella että torjum iseksi, näkee niissä lai- täällä on kaikilla sam allaiset oi- nauksia noista hyökkäyksistä, keudet, tulee V enäjän työväen jo tk a osottavat, että aivan sa- valta herättäm ään toivon maail- m allaisilla v äitteillä k uin n y t man teo llisu u so rjain rinnoissa vastustetaan V enäjän työväen- siitä että siellä on kaikilla sa- valtaa, v astu ste ttiin silloin nou-, m allaiset m ahdollisuudet elä- sevan porvariston perustam aa mään. T ieto sen rikkauksista R anskan tasavaltaa ja Yhdys- ja nousevasta tuotannossa pa- valtoja. nee joukot liikkeelle, aivan sa- _ moin kuin ensim äisten siirto- Ensltoim ainitusta sanottiin ,aiswn onnistuminen täällä sai neisyyttä. V altiovallan sekaan tu m ista yhteiskunnan talo u d el liseen toim intaan v ä lte ttiin niin paljon kuin m ahdollista. K un nille ja valtioille lu o v u tettiin itsehallinto-oikeuksia. K apitalism in taloudellinen k e h ity s myöhem m in on luonut olosuhteita, joissa nuo itsehal linto-oikeudet ovat haitallisia. N iinpä siis m yöskin tru stik a p i- talism i ja sen ed u stajat p y rk i vät poistam aan epäkeskittynei- sy y ttä kap italistisen kehityksen ja kapitalistiluokan yleisten e- tu je n vuoksi. O ttaen asian puhtaana halli- tu stek n illisen ä kysym yksenä, on helposti huom attavissa, että tru stik ap italism i y rittä ä saada aikaan hallitusjärjestelm ässä sa m oja m uutoksia, jo ita sovietti- parlam enttaarism i järjestelm äs sään to teu ttaa, vaikka tie ty s ti kin V iim eksim ainitulla on ko konaan toinen y h teisk u n n alli nen päämäärä. S oviettiparla- m enttarism i eroaa vanhasta p ar la m e n ta rism ista siinä, että se kutoo yhteen valtion, kunnan ja m aakunnan hallitsem iselim et sekä liittä ä ne k iin teästi te o lli suuden h a 1 1 i t se m isjärjestel- mään. Se ei m yönnä itseh allin nollisia valta-alueita ja valtarii- to ja niiden välillä. aivan samaa n y ta Clem enceau m iijoona t seuraam aan perässä, on viim eiset kaksi v u o tta san o -, Ja naiden kansainvalisten aines. n u t V enäjän työväen vallasta. ten m ukana menee v e n ä jä lle se Ranskan ensim ainen ta s a v a lta voi m ika rakentaa sen te o l. “ . tur.m “ ha 'u u s . siv isty k sen Hsuuden, luo siitä vallan jon- havittaja, kaiken hyvän ja J»-| kavertaiseksi ei edes täm ä maa ° " A ? h0? )a j a , 1" h,, ‘y k “ n ?h-i kapitalism in vallitessa ole voi- kaisijä. Sen mikä oli tuhansien nut kohota niin loistava kuin vuosien ajalla rakennettu (use- sen saavutus vuoden ajaksi yaltius) ta h to , se tyystin havu- onkin Siksi Venä än t öJvaen taa ja asettaa sivistym ättöm ät valta Qn nUn vihj > yai r a a a t P an isin roskajoukot veri- n o tt J senä valtaan. H eidän pahoja te kojaan kerrattiin ja liiotehiin, ai Ja tu rh aa on kieltää, ettei n y van kuin nykyisin kerrataan ja kyisen yhteiskunnan talo u d elli liijo tellaan bolshevikien pahat nen kehitys ajaisi ja pakottaisi puolet. M utta n iistä ää re ttö Ne, jo tk a erikoisem m in ovat yhä suurem paan k esk itty n e isy y m istä kärsim yksistä ja siitä vuo teen ja itsehallinnollisten alu sisatoja kestäneestä k id u tu k se s-. ln ty n eet soviettiaatteeseen, eitten sulattam iseen kiinteäksi ta, m ikä oli v allin n u t Ranskan i varm aankin k u v ittelevat mieles- kokonaisjärjestelm äksi. itsevaltiaiden kuninkaiden a ja l- lsaan’ etta soviettilaitokseen si Jokaisen kapitalistisen kansa la, siitä ei p u h u ttu m itään. N y --sa t^y jotain ennen Kuulurra- kyisin y rite tä ä n m yöskin u n - ^ onta taika- ja tenhovoim aa, kunnan taloudellisten laitosten hottaa V enäjän tsaariu d en vuo- ^ un taas ne» JotlKa ovat kauhis- kehitys on h äv ittän y t ja hävit sisatoja k estän y t hirm uvalta, . va^ an kum ouksellisen tää yhä itsehallinnollisia aluei vallankum ouksen tuottam aan ¡liikkeen johdosta, loihtivat sil- ta. Jokainen suuri teo llisu u s v errattain lievään te rro riin . | m nnsä k au h istu ttav ia näkyjä ala liittyy toiseensa taloudellis ten lakien siteillä ja lakkaam at Sellaisia, h äv äisty jä ja maail- ^ X v " ta laajenevat tru stik o rp o ratio n it man h allitu sten vihaam ia olivat laillistu tta v at näm ä tasavallat seitsem ännen-; T odellisuudessa sovietti ei o- papereissaankin täm än. V altio, kaunti, m aakun JO U K K O V A A L E N I . to ista vuosisadan lopulla. le m uuta kuin V enäjän vallan- New Y orkin p u k u ty ö läisten T oinen n iistä on so rtu n u t pa- ■ kum ouksen yhteydessä synty- ta ja kunta ei voi jäädä epäkes- ään enkannattajan ju tu s te lija on rik in kertaa itsevaltiuden j a l - n y t parlam enttarisen h allin to kittyneeksi. Sillä ne ovat y h o llu t saapusalla New Y orkin koihin, m u tta siitä huolim atta järjestelm än muoto, mikä voi teiskunnan taloudellisen pohja kesk u sjärjestö n kokouksessa sil ovat nämä m aat ed isty n eet ja hiljalleen keh itty ä parlam entta- rakenteen päällysm uodostum ia. loin kun G om pers siellä viim ek ne p eriaatteet, joille nämä ra- risen järjestelm än m uodoksi eri P ääkysym ys tässä ei ole sii si vieraili. Siellä oli joku irvi kentuivat, ovat sittem m in vai-, maissa. nä, m itenkä tämä tapahtuu ja leuka ilm o ttan u t G om persille lo ttan eet maailman. H uolim at- V arm astikin kaikissa niissä m itä nim iä käytetään. E nglan sikäläisen sikaarin te k ijä in u- ta siitä, että k uninkuus ja kei- maissa, joissa nykyiset so rre tu t nin parlam entin nim enä on nion edustajavalinnasta, jossa sarius on nim ellisesti joissakin luokat kohoavat hallitseviksi House of Commons ja Yhdys G om pers oli siv u u tettu , vaikka m aissa säilynyt, on porvarilli- luokiksi vallankum ouksellisen valtain parlam entti tunnetaan hän on kunniajäsenenä ed u sta nen kansanvallan ihanne voitta- kapinan kautta, hyljätään van- nimellä Congress. Yhdysvaltain n u t uniotaan yhden m iespolven nut niin pitkälle kuin se voi it-,h a parlam entti ja otetaan käy- parlam entti ja p a rla m e n ta a ri ajan — ja k y sy n y t G om persil- seään h äv ittäm ättä voittaakin. täntöön soviettijärjestelm ä, ku- nen järjestelm ä syntyi väkival ta m itä hän vaalista arvelee. Se on jo elänyt nuoruus- ja ten porvaristo, noustessaan val- taisen taistelu n k au tta kun taas N iin to ttu n u t n ä y tte lijä kuin m iehuusaikansakin useim m issa taan kapinan ja sisällissodan E nglannin p arla m e n ta a rin e n G om pers yleisön edessä o lle s maissa ja alkaa ta a n tu m u k se t avulla, hylkäsi itsevaltiuden hai järjestelm ä k eh itty i hiljalleen saan onkin, sanoo ju tu s te lija laan osottaa kuolemaansa. lintokoneistot. P orvaristo ei yksinvaltajärjestelm ästä. Mo hänen vaalenneen tuon uutisen V enäjä, joka n y t on nosta- ry h ty n y t m uokkaam aan itseval- lemmat ovat pääkohdissaan y h johdosta, vaikka hän lie sen jo n u t tätä aik ak au tta vastaavan tiuden aikana m uodostuneita e- täläiset, paitsi sitä, että E n g ennenkin k u u llu t. Ilm eisesti oli vapauden lipun, lipun, joka pala- dustus- ja hallituslaitoksista lannin parlam enttaarinen jä r tap au s häneen syvästi v a ik u tta vana tulena välkkyy mailman < tark o tu k siin sa soveltuvaa, vaan jestelm ä on kansanvaltaisem pi, nut. H änen oma unionsa oli m ustalla taivaalla, om aa monessa hävitti ne ; kutsui koolle “kan- vaikka se onkin “rauhallisen hänet h y ljä n n y t ilman että hän suhteessa Y hdysvaltain edelly- salliskokouksen” ja laski perus- kehityksen lapsi.” olisi siellä te h n y t m uuta pahaa ty k set edistykselleen. M aantie tuksen tasavallalle, tasavaltai Ne laitokset V enäjällä, jo ita kuin se m itä hän yleensä v iras teellisesti se ei ole m erellä eris selle p arla m en ta rism ille ja hal kutsutaan sovieteiksi ja jo ita sa ollessaan on teh n y t. H än ei te tty to isista m aanosista kuten litukselle. Niissä maissa taas porvariluokka kaikissa maissa v astannut m itään vähään ai oli Am erika. M utta m erien le- missä porvaristo nousi haPitse- niin suurella kauhistuksella k at kaan. Sillä välin joku sy rjäs veys ei enää nykypäivinä sitä vaksi luokaksi n. s. “rauhalli- selevat, eivät itse asiassa ole tä huom autti “ Se on ajan m erk suojaisikaan ellei sillä m uuta silla vallotuksilla”, m uuttui it- m itään m uuta kuin V enäjän p u o lu stu sta olisi. Sen etuisuu- sevaltiuden järjestelm ä hiljal- parlam enttaarisen k i!” h allin to jär M utta tällä välin sai Gompers^ den m inkä A tlan ti ja laivain leen porvarillisen dem okratian jestelm än elimiä. Ne eivät ole m alttin sa takasin ja alkoi lyödä puute antoi A m erikalle kahdek- järjestelm äksi, bolshevism in tai kom m unism in Syy, m iksi kapinan ja sisäl- erik o istu o tteita, vaan laitoksia, leikkiä. M utta sisässään ei hän sannentoista vuosisadan E uro- p itä n y t asiaa ollenkaan le ik k i pan m onarkisteja vastaan, an- lissodan kautta valtaan nouseva joiden syntysanat on lausunut nä. H än näki siinä varm an sy r taa V enäjälle maailman köyhä- luokka hylkää vanhat valtalai- ja alkum uodon antan u t talon- jäyttäm iseen johtavan m erkin. listön alati kasvava solidarisuus, tokset, vaikka se voisi ottaa ne poikaisluokan porvarillisradika- mikä pitää raateluhaluisten im- käsiinsä ja uudistaa niitä, on liset ed u stajat ja m enshevisti- T U L E V A IS U U D E N M A A . perialistien kädet erossa siitä, itsessään hyvin yksinkertaisella set sosialistit. O li kerran aika jolloin Arne-! Luonnon rikkauksien puoles- tavalla selvitettävissä. Syy on N iiden nim i ja m uoto ei ta r rikan Y hdysvaltoja k atseltiin ta se on yhtä rikas, sen kaikki ilm eisesti siinä, että vanhan lai- vitse tu lla m uihin m aihin, m u t silloisen. niin sanotun sivisty- lähteet lukuu n o tettu n a, kuin A- toksen m ukana tu lisi monen- ta m yöskään ei ole sanottu ettei neen maailman, tah o lta samal- m erikakin. Sillä on m ineraali- m oista hetken tarkotukseen ja joissakin maissa o tettaisi käy laisena rik k u riv altan a k uin ny- rikkaudet, joiden arvoa ja mää- tehtäviin soveltum atonta rojua, täntöön V enäjän soviettim allia kyisin katsellaan V enäjää. Se rää ei kukaan vielä tiedä. Sillä m uodollisuuksia, tapoja, sään- h allin to u u d istu sta laatiessa. oli silloin kun täm ä maa ju listi on k iv ih iiltä ja öljyä. Sillä on tö jä ja henkilöitä. Ne olisivat Ja varmaa on se, että jos m in m aailm alle, että kaikki ihm iset vesiputouksia sähkövoim aa var- j haitaksi kun tulee tarve toim ia kä tahansa maan kapitalistiluok- ovat synty n eet yhdenvertaisiksi ten. Sillä on m etsiä m ittaam a- nopeasti ja voim akkaasti. N iin- ka voisi siirtää omien tarkotus- ja vapaiksi ja että heidän oi- ton paljous ja päälle päätteeksi pä siis syntyy toinenkin tarve tensa ja tehtäviensä palveluk keuttaan vapaaseen eläm iseen ei ¡sillä on hedelm ällisin kappale — tarve luoda hallituselim et, seen soviettiparlam entin y h te saa hallinnollisen vallan p u o -E u ro p a a m aanviljelysm aaksi. Se joiden toim intaa ei vähennä näisyys- ja kesk itty n eisy y sjär- lelta loukata, tai rajo ttaa. i seisoo kahden maanosan, Eu- vanhan järjestelm än kankeudet jestelm än, niin se lausuisi tuon Jos tämä maa olisi o llu t sil-jro p an ja Aasian välillä, voiden ja m uodollisuudet. järjestelm än läm pim ästi terv e loin lähem pänä E uropaa olisi tehdä kauppaa kum m ankin kans V anhan järjestelm än hylkää- tulleeksi, eikä kauhistuisi sitä itsenäisyyden ju listu s tu llu t sa. Se saattaa välittää valmis- misen kera häviää kaikki se mi ollenkaan. — Raivaaja. jääm ään pelkäksi paperin pala- te ttu ja tavaroitaan teollisuudes- kä siinä on pahennukseksi uu- seksi pitkäksi aikaa, m u tta v o i-' sa jälellä olevaan A asiaan ja sille pyrinnöille ja tarpeille ja tokkaan sotaretken tekem inen ottaa vastineeksi sitä m itä Ve- täm än kautta lakkaa m yöskin E u ropasta tänne, senaikaisilla näjältä ja E u ro p alta p u u ttu u , kapinassa tai sisällissodassa val- kulkuvälineillä, oli vaikeaa. Se Se voi vaihtaa raaka-aineellaan lasta suistuneen luokan henki- kävi yhä m ahdottom am m aksi ja puolivalm iilla tavaroillaan löllisten edustajain toim inta N on-partisanien kokeilut osot- E uropan m onarkistien sisäisten länsi-E uropalta sitä m itä se ei valtaa käyttävissä laitoksissa, sotain tähden m itkä vaativat itse vielä kykene valm istam aan. E ttä täm ä on kyllin suuri vai- tau tu v at edullisiksi pikkuomai- E nglan n in k in kuninkaallisten Sentähden, että V enäjä on kute, siitä saa elävän todistuk- suuksien suojelem isessa suur- riistäjiä vastaan. joukkojen pitäm istä europalai- tällainen, ja että sille sen li- sen ju u ri niistä m aista, joissa siä vihollisia varten, niin että säksi on saatu h allitu s m ikä ve- porvaristo nousi hallitsevaksi Pohiois-Dakotan valtion teoi- täm ä maa jäi kun jäik in itse -,tä ä kaikkia maailman vapautta luokaksi väkivaltaisen kapinan lisuuskomissioni on äskettäin näiseksi tasavallaksi ja pääsi k e -; rakastavia puoleensa, onkin se ja sisällissodan avulla, julkaissut tiliselostuksen valtion h ittym ään m aantieteellisesti e- niin p elätty ja vih attu tällä het- M utta on olemassa myöskin omistamien teollisuuslaitosten d u llisen asem ansa kautta. kellä. V enäjä on tulevaisuuden m uita syitä, jotka, jos ne voi toiminnasta ensimäisten kuuden M utta v ih attu valta se oli. maa. Jos valta siellä jää työ- erottaa eri luokkaetujen tunne- kuukauden ajalla Tämän viral V ielä kahdeksannentoista vuo- : Iäisten kasiin, mikä tekee sen piiristä, voidaan käsitellä tek- lisen selostuksen mukaan ovat sisadan alkupuolenkin k irja ili-! maan riistäm isen maailman ka- n illiseltä kannalta, tieteellisenä kaikki namia valtion laitokset suus on täynnä täm än tasaval- p italisteille m ahdottom aksi, on historiallisena asiana, tuottaneet mainitulla ajalla puh lan parjaam ista. Y lim ystö pilk- siitä tuleva E uropan m ahtavin N ykyään yleisesti vallitsevat, dasta voittoa $35,576.21 senli- kasi tä tä ja m yöhem m in tänään maa, joka esim erkillään saa toi- parlam enttiset järjestelm ät ovat saksi, eta ovat suorittaneet ne asettam an m allin m ukaan syn- set E uropan kansat seuraam aan sy n tyneet kapitalistisen yhteis- kustannukset, joita laitosten pe ty n y ttä R anskan tasavaltaa, sen perässä, aivan samoin kuin kunnan taloudellisen kehityk- rustamisesta on syntynet. Yai m oukkien, roskakansan ja hui- Y hdysvaltain vapauden aatteet, sen nuoruusajan ta rp e itte n mu- tiopankkj fa Draken jauhomylly lu jen u sk o n k iih k o ilijain maa- porvarillisen valtion vapauden kaan. M onenmoiset seikat vai- j ovat tuottaneet enimmän voittoa na. johon kukaan oikea sivisty- ihanteet levisivät m uinoin tääl- k u ttiv at siihen, että valtion hal- kun sensijaan ködinrakennusyh- n y t ihm inen ei voinut ajatella itä, jossa porvarillinen kehitys Unto järjestelm ään so v itettiin it- distys on vienyt jonkunverran m ennä edes käym ään, saati sit-jv ie lä oli vähäinen. sehallinnollisia alueita ja pidet- varoja alku kustannuksiinsa, ten asum aan. T änne siirtym is- Jos V enäjä pääsee rauhaan j a , tiin silm äm ääränä epäkeskitty- i Mutta puhdas voitto on kuiten Sovietti parlamenttina V altiososialistiset pyr kimykset kin yli 35,000 dollaria kaikista näistä laitoksista. No. 37 Seinäkarttoja Ottaen huomioon kaikki ne nm tei lukemattomat vastukset, joita näiden laitosten käytän töön paneminen on saanut osak seen, on tämä valtion teollisuus- ohjelman toteuttaminen onnistu K A S V A N E E N kysynnän tähden ja toivolla, että jokainen To nut mainiosti. vielä saatavana helmikuun ajan! verin lu k ija olisi tilaisuudessa saamaan itselleen uuden Keski- F arm arit tyytyväisiä. E uropan ja Suomen kartan, mikä pitäisi olla joka talon seinällä olemme tilan n eet uuden painoksen sanotusta kartasta, joten sitä Useista eri paikoista ovat far- saa jokainen en tisillä ehdoilla vielä täm än kuun ajan. mariyhdistykset lähettäneet pää töksiä non-partisan liiton kes kuskomitealle jossa lausuvat tunnustuksensa ja mielihyvänsä toiminnan onnistumisesta kulu neen vuoden ajalla, suurpääo malle suosiollisten virkailijain vastaanjarruttamisesta huolimat ta. Valtion laitostaen farmareille tuottamaa hyötyä kuvaavana, julkaisivat n-p. lehdet miten eräs farmari Hobbs, Arvillasta, N. D., sai valtion $334.00 enem pi viljastan, kuin mitä olisi saa nut siitä paikallisilta Minneapo- lin kauppiaiden edustajilta. R IE N T Ä K Ä Ä siis hankkim aan uusia tilauksia Toverille ja v erittarelle, ettei tarvitse tulevaisuudessa juosta naapuriinne somaan m istä kulkee uusien E uropan valtakuntien rajat, jo u d u tte n iistä väittelem ään kylänm iestenne kanssa, jotka vahvistaneet k irjatieto jaa n m yöskin karttatiedoilla. To- kat kuri ovat T IL A A JA T , jotka eivät vielä ole saaneet karttaa, saavat sen parin viikon kulu ttu a, sillä uusi painos kartasta saapuu silloin ja k artat sen jälkeen lähetetään siinä järjestyksessä kuin tilauk set ovat tänne saapuneet. U U S I P A IN O S on siksi suuri, että k artat eivät lopu kesken T O V E R IN L E V IT Y SO SA ST O . työttöm yysavustuksen, Se on lähin vat yhteisiä, joten täm ä ei ole mj. nä tap ah tu n u t säästäväisyyssyistä, kään tili-ote. / vaikka säästäväisyysnäkökohdat ei Om peluseuran vuosikertomus vuo- Mj. llobbsin myllyyn lähettä vät näy koskevan sellaisia asioita 1919, K okouksia pidetty 24. mä vaunulasti käsitti 865 bushe- kuin D eniklnin rosvousretkien avus delta Iltam ia pidetty 9. K enttäjuhlla 1. lia. aikallisilla markkinoilla oli tam ista, Johon E nglanti Jo on o tta O m peluseuran puolesta hinta $2.61 bushelilta, jonka hin n u t osaa 15 m iljoonalla punnalla. S enja K arnals, rah.-hoit. nan mukaan tuo nisulahetys oli L a k k au ttaessaan työttöm äin uudel- si tuottanut hänelle $2,252.45- leen rak en tam lsajan avusuijksen, 11- O rkesterin ra p o rttia ei minulle ole Valtion omistamassa myllyssä m ottl hallitus alk av an sa heti valm is a n n ettu , joten ne ovat pois tästä Drakessa hän sai nisustaan $2.90 telem aan su unnitelm aa v ak ity isesta vuosiraportista. — Johtokunnan kir bushelilta eli $2,502.70. Tämän työttöm äin vak u u tu srah asto n p eru s juri, J. E. D anska. lisäksi maksettiin hänelle $84.11 tam isesta, Jonka m ukaan eri teolli “roskan varaa”, Täten hänen su u slaitokset ltsekohdaltaan Joutui Clubin rah asto n klrju rln tlllraportti saamansa tshekki kaikkiaan teki sivat p eru stam aan rah asto n , m illä on seu raav asti: — F o rt Bragg ln Tbveri Club’in tili se $2,586.81. huolehdittaisiin tilap äisesti työ ttö lostus vuonna 1919. Toinen seikka, joka saattoi m iksi jou tu n eista työläisistä. M utta Mr. llobbsin saamaan lisätuloja tä stä hom m asta, vaikka sitä ed istä V a ra t: tästä nisulähetyksestä, oli luo m ään n im itettiin heti kom itea, ei ole L ottl Ja talo ......................... $ 9,009.00 kittelu. Paikallisessa elevaatto vielä kuulunut m uuta kuin lyhyt se K alusto .................................. 3,971.33 35174 rissa laskettiin hänen nisunsa lostus T im esissä , jo ssa kom itea 11- K assa Saldo ....................... painoksi 56 paunaa bushelilta. m ottaa käyneensä te h tä v ä ä n sä kä $18,32107 mutta Draken myllyssä lasket siksi. V e lat: tiin painoksi 57 paunaa. Täten Täm än Johdosta ovat am m attiuni- hän sai ei ainoastaan suurem ot te h n ee t jy rk k iä vaatim u k sia hal V elkakirja velkaa ............. $ 3,162 23 700.00 man painon vaunulastilleen, litukselle, e ttä sen on kiireh d ittäv ä B ondilainoja ........................ 17S.9'! mutta myöskin merkitsi sitä että kom iteaa ja sa a te tta v a työttöm yys- M aksam attom ia korkoja .... O m aisuus yli velkain ..... 9,281 S9 hänen nisunsa tuli ylempään vakuutus m ahdollisim m an pian voi luokkaan määritellyksi. m aan. Myöskin ovat uniot vaati- $13,323.97 neet, e ttä te h ta ilija in o su u tta vakuu- j “Minä en ole ottanut selvää Voitto- ja tappio-tilit: paljoko minun veroni ovat”, lau tu sk assaan m a k se tta v a sta summaa- I Tulot: sui Hobbs, “mutta minulla ei ta on su u re n n etta v a heidän tulojen K assa balanssi vita 1918 $ 275.83 ole pienintäkään epäilystä siitä, sa m ukaan ja kaikissa tapauksissa A laosastojen tili .......... 4,766 49 etteikö tämä valtion myllyssä ta attav a , e ttä perheellinen työläinen V elkakirja tili ........... ...... 425,99 saamani edullisempi hinta nisul tulee saam aan vähintäin 60 prosent P alkka ja kulunki tili .... 17.60 leni maksaisi kaikkia verojani.’ tia palkastaan, sillä ajalla kun hän Näin puhuvat farmarit saa työttöm änä joutuu pakollisesti o le 85,484.83 vutuksistaan. Tietystikään ei m aan, eikä 30 p rosenttia, kuten on Menot: niistä ole mitään hyötyä sille suunniteltu. i Ala osastojen tili Näin siis toim itaan E nglannissa, | palkkatyöväestölle, jöka sikäläi- V elkakirja tili ......... . ... sillekin farmareille, joutuu työtä vaikka työttöm iä on niin vähän, e t K orko tili ........................ raatamaan. Heidän taistelunsa tä A m erikasta löytää talven aikana B ondilaina tili ................ on kaikissa tapauksissa pikkuo- p a rista v altio sta a in a sam an verran. P alkka ja kulunki tili ... maisuuksien taistelua suur-riis T äällä el vielä ole edes p u h e tta K iinteim istö ja kalusto täjiä vastaan, joka sellaisenaan kaan työttöm yysvakuutuksesta, vaik ei tule poistamaan eikä tarkota- ka täällä sen tarve on jo pari vuo $5,133.09 kaan poistaa yhteiskunnallisia sikym m entä ollut y h tä suuri, ellei Viime vuoden kassa saldo 275.S3 suurem pi kuin Europassa. luokka eroa vai su uksia. Vuoden 1919 n e tto voitto 75.91 $5.4 S 4. S3 J. W. M anteli, rah.-kirj. Olemme ta rk a sta n e e t Toveri Cl il/ in ra h a sto n k irju riu tilik irja t ja huo PÖYTÄKIRJA m anneet ne kuittien ja laskujen teh ty F ort Braggln Suom alai kanssa yhtäpitäviksi. T yöttöm yysvakuutusta valm istellaan sen Toveri Clubin vuosikokouk hallituksen puolelta. — U nlonlstit T a rk a s ta ja t: J. A. K arjam äki. Carl sessa tam m ikuun 11 p. 1920. v aativ at sen pikaista to teu ttam ista. K esti, F rank M äkelä. P u h een jo h taja M. E. H ellm an ava- M olemmat edellä m ainitut hyväk V. 1918 oli E nglannissa työttöm yys si kokouksen. E dellisen kokouksen liin > kslm ielisesti. hyvin pieni, m ikä tiety sti johtui sii pöytäkirja luettiin ja hyväksyttiin Myöskin luettiin k a lu s to lu e tt' tä, e ttä valtio silloin vielä piti mo yksim ielisesti. L uettiin ala-osasto- m^ ä oli käsillä ja hyväksyttiin, jo bilisoituna su u ret arm eijan sa ja sota jen to im intakertom us vuodelta 1919, ovat n äh täv än ä sitä tarka u m teollisuudessa työskentelevän työ joka kuuluu seu raa v asti: varten o iv a s s a kirjassa. väen. V elvotettlin jolitoKunta ottam aan V älirauhan solm ittua ja sotajeuk F o rt Bragg in, Calif., Toveri Clubin uusi arvio lasku om aisuudesta p kojen vapaaksi laskem isen jälkeen johtokunnan ja ala-osastojen vuosi- tuom aan tility s vuosijuhlaan. Am» nousi, kuten jo ennakolta arveltiin, rap o rtti laad ittu vuosikokousta var- eli inventaario on seuraavasti. työttöm ien m äärä huim aavasti. Se ten, joka pidettiin tam m ikuun 11 p. l L otti ja talo ....... ........ .............. . oli korkeim m illaan viime toukokuus illalla v. 1920. H aalin kalustoa ................... 595.25 sa, jolloin n. 1 m ilj. ty ö tö n tä haki E nsiksi johtokunnalla on ollut S oittokonelta ....................... y leistä avustusta. seitsem än to ista kokousta jossa on K yökki-kalustoa 24' - • Jo edellisen vuoden m arrask u u ssa k eskusteltu kaikki Clubille kuuluvat Y oim isteluvälineitä oli valtio p e ru stan u t a v u stu sra h a s asiat. Jotka ovat p ö y täk irjassa näh- N äytelm ä välineitä (mies- ton juuri tä tä ta rk o tu s ta v arten. N. tävänä. ten v a a tte ita ) ............. 229 55 3% m llj. ty ö läistä oli v ak u u tettu tä s Toiseksi: Clubin rah asto n k irju ri N äytelm ä välineitä (nais- sä rah asto ssa, siten e ttä työttöm yy 12» ten v a a tte ita ) tuo Itse tili-raportit kokoukseen. den sattu essa heille an n ettiin avus N äytelm äseuran to im in ta vuonna M uuta kalustoa tu k sen a 7 sh illin k iä (n. 40 mk nykyi 1920. — Jo h tajak o m itea ssa on toimi- K uhise ja ja fondeja sen korkean k urssin m ukaan) vii nut seu raa v at henkilöt: Mandi Blom- Kuvia ja m u ita .... kossa. A m m attiyhdistykset''^ salvat su o rittaa loput ta rv itta v a sta av u stu s ster, Em ella H yväri, M. E. H ellm an. IF J. K apanen ja Wra. Salo. m äärästä. N äytöskappaltita on e site tty koi ' C lub’in virkailijoiksi valittiin ■ V astoin odotuksia n ä y ttä ä teolli met öistä jo ista on ollut tu lo ja ovella ra a v a t henkilöt: Puheen joilta... suus nopeasti m ukautuneen sodan M. E. H ellm an, pöytäkirjuriksi, J I- jälk eisiin uusiin olosuhteisiin. Väli $1,075.10 N eulom aseuran toim eenpanem issa Danska, rah asto n k irju rik si J v ra u h a sta kuluneen vuoden aikana on 3 milj. e n tis tä so tilasta uudelleen iltam issa e site tty viis k a p p a le tta ja M anteli. — L isää Jäseniä jo h ’- . taan E. K arnals ja M Rossi ti ■ sijo itettu töihin, ja sotateollisuudes kaksi kuvaelm aa. K irjallisuuskom itean toim eenpane ta rk a sta jik s i valittiin A. K at ■ i. sa toim ineista on 1% milj. m iestä ja n a ista palannut säännölliseen teol m issä iltam issa e sitetty yksi kappale. L. Pesola ja Toivo Sola ja h uv Valtion kesäju h lilla e site tty kap- kuntaan eh dotettiin entiset. K lisuuteen. Viime lokakuun loppupuo C arlson, Alex Laine, Mrs Karno lella. jolla a ja lla viim eiset num erot pale K arjalan kannaksella. V altion syysjuhlilla e site tty kap Kalle Mäki, M. E. Hellman Va-u ovat saatav issa oli E nglannissa työt paleet “ K ansan tuonuo” ja “ Kirkon Kuja, Mrs. Rossi, Mrs. Sola. töm iä 344,242 e n tistä so tila sta sekä Jylkkä. 135,185 m uuta työläistä, eli yhteensä vihollinen”. K u stan n u k set näihin m enoina E hdotettiin e ttä jäte tää n r 1 ' lähes milj.. V iim em ainituista on lähes 40.000 jo u tu n u t työttöm äksi $420.21. Puvusto ja kalusto lisään- jän ta rk a stu s Johtokunnalle ja kln p ä ä te ttiin ju la ista Toveri ?a t:- viim eisten su u rten lakkojen johdos tv n y t $56.22. lit sekä arvio om aisuudelta ta. joten v arsin aisia työttöm iä on H cvitoim ikunnan vuosikertom us.— Kokous loppui. n. 90.000. H uvitnim ikunta on p itän y t kokouk J. E. Danska, k- T äm ä ty ö tto m y y sm äärä on o d o tta sia 39. T ansseja ja m uita h u v iti m attom an alhainen. K esk im ääräi laisuuksia on p itänyt eli oilnt mu- H yväksytty johtokunnan K nen työttöm yysprosentti oli vuosina i kana toim im assa 38. T ulot olleet sessa 1 p. helm ikuuta 192". 1900—1914 4.3 sataa ty ö läistä kohti, vuoden a ja lla : M. Rossi. J. W. M anteli. M F jo ta vastoin ylläm ainittu suhde on i T ulot ______________ ..... $2,181.39 man, E rik K arnaie, J. E. Dai. ‘ vain 2.6rr. H uom attava on k u ite n Menot 666.19 kin, e ttä ju u ri lokakuussa työnsaanti Jo ita k in pykäliä vielä loyty ? E ng lan n issa yleensä on hyvä ja las Jään n ö s $1,515.20 tä k ‘ria sta . kuten haalin m aali : kee paljon seuraavina talvikuukausi H uvitoim ikunnan puolesta ham aan m uokkaus y. m na. Alex Laine, k irju ri. kysym yksiä jotka tässä tulisivat T yöttöm yysprosentin ollessa näin an pitk äk si kertoa ja munien alhainen on hallitus viim e m arras HUOM AUTUS’ T ulot näytelm ä- vähem m ästä m erkityksestä F. M. kuun lopussa la k k au ttan u t valtion seuran ja huvitoim ikunnan kanssa o- Työttömyys Englan- mssa Fort Bragg, Calif.
