PERJANTA NA, HELMIK. 13 P.— FRIDAY, FEB. 13
TOVERI
(THE COMRADE)
Tke »vgcn of tbc Finnish workcvc ia
tbc Western S totes. Tbs only Finnish
Daily in tbc W est Published Daily,
caccpt Sunday, at Astoria, Oregon,
by tbc Western Workmen’s Publishing
Society.
J O H N V Ä L IM Ä K I, E ditor & M anager
Office Seventh and Commereiai St.,
Opposite Post Office.
TELEPHONE — Office 365 s
Editorial Dep't 832.
Entered as second-class a n il mattai
Joly 18, 1912, at tha Poet Office
at Astoria, Oregon, ander the
Act of March 3. 1879.
O V A T K O H A N O P P IN E E T
SU O M EN L A H T A R E IL -
TA TA P O JA ?
E llis-saarelta tu lle e t u u tiset
kertovat, että sikäläisellä kar-
kotu sleirillä olevien kohtalo on
hyvin kurja. R uokaa on vaan
nim eksi ja asunto-olot ovat ta p
pavat. 200 henkilöä on su llo t
tu n a yhteen pieneen “reik ään ”,
jossa ei olisi kunnolleen tilaa
viidellekym m enellekään. S uurin
osa vangeista on sairastu n u t,
m utta he k ieltäy ty v ät m enem äs
tä sairaalaan siellä, koska olot
siellä ovat vieläkin kurjem m at.
M onta on jo k u o llu t (viim e v ii
kollakin kaksi) ja m onet ovat
hengenvaarallisesti sairaana. —
V ankien avustam inen ulkoapäin
on sitäpaitsi k ielletty ä. Vaan
om aiset saavat käydä katsom as
sa ja ne ovat enim m äkseen tu
hansien m ailien takana.
Homma alk^a haiskahtaa Suo
men lahtarien vankileirihom m al
ta, vaikka se on vasta “alussa”,
kuten h errat ilm ottavat. M ikä
siitä lopuksi tulee, kun vanke
ja kuukausim ääriä siellä p id ä
tetään?
tä p id e ttiin m elkein vankilasiir- saa alkaa huolehtim aan itses
neuvostovallan aatteiden
tolaan joutum isen arvoisena ja tään
kun E uropan vapaudenhaluiset, mukaan, tulee se ensiksi vetä
v ain o tu t ja seik k ailijasielu t tä n m ään puoleensa kaikki m aasta
k iertäneet
vapauden
ne lähtivät, p id e ttiin E uropan toiseen
onnena, että heistä päästiin. puolesta ta iste lle et aatteenm ie-
K un lukee Thom as P ainen kir- het. Kun sen taloudellinen elä-
jo tu k sia ja k irjo ja, jo tk a on mä vakiintuu, alkaa varsinainen
k irjo te ttu E n g lan n in ja E uro- siirtolaisuus sinne.
Siellä on
pan silloisten y lim y sten kynä- tilaa m iljoonille. Samoin kuin
sankarien ja sanasoturien Rans- A m erikasta levisi toivo yksin-
kan ja A m erikan tasav alto ja vallan rääkkääm ille E uropan ta
vastaan te h ty je n hyökkäyksien lonpojille,
uskotuksella
että
torjum iseksi, näkee niissä lai- täällä on kaikilla sam allaiset oi-
nauksia
noista hyökkäyksistä, keudet, tulee V enäjän työväen
jo tk a osottavat, että aivan sa- valta herättäm ään toivon maail-
m allaisilla v äitteillä k uin n y t man teo llisu u so rjain rinnoissa
vastustetaan V enäjän työväen- siitä että siellä on kaikilla sa-
valtaa, v astu ste ttiin silloin nou-, m allaiset m ahdollisuudet elä-
sevan
porvariston perustam aa mään.
T ieto sen rikkauksista
R anskan tasavaltaa ja Yhdys- ja nousevasta tuotannossa pa-
valtoja.
nee joukot liikkeelle, aivan sa-
_
moin kuin ensim äisten siirto-
Ensltoim ainitusta
sanottiin ,aiswn onnistuminen täällä sai
neisyyttä. V altiovallan sekaan
tu m ista yhteiskunnan talo u d el
liseen toim intaan v ä lte ttiin niin
paljon kuin m ahdollista. K un
nille ja valtioille lu o v u tettiin
itsehallinto-oikeuksia.
K apitalism in taloudellinen k e
h ity s
myöhem m in on luonut
olosuhteita, joissa nuo itsehal
linto-oikeudet ovat haitallisia.
N iinpä siis m yöskin tru stik a p i-
talism i ja sen ed u stajat p y rk i
vät poistam aan epäkeskittynei-
sy y ttä kap italistisen kehityksen
ja kapitalistiluokan yleisten e-
tu je n vuoksi.
O ttaen asian puhtaana halli-
tu stek n illisen ä kysym yksenä, on
helposti
huom attavissa,
että
tru stik ap italism i y rittä ä saada
aikaan hallitusjärjestelm ässä sa
m oja m uutoksia, jo ita sovietti-
parlam enttaarism i järjestelm äs
sään to teu ttaa, vaikka tie ty s ti
kin V iim eksim ainitulla on ko
konaan toinen y h teisk u n n alli
nen päämäärä.
S oviettiparla-
m enttarism i eroaa vanhasta p ar
la m e n ta rism ista siinä, että se
kutoo yhteen valtion, kunnan
ja m aakunnan hallitsem iselim et
sekä liittä ä ne k iin teästi te o lli
suuden h a 1 1 i t se m isjärjestel-
mään. Se ei m yönnä itseh allin
nollisia valta-alueita ja valtarii-
to ja niiden välillä.
aivan samaa n y ta Clem enceau m iijoona t seuraam aan perässä,
on viim eiset kaksi v u o tta san o -, Ja naiden kansainvalisten aines.
n u t V enäjän työväen vallasta. ten m ukana menee v e n ä jä lle se
Ranskan
ensim ainen ta s a v a lta voi
m ika rakentaa sen te o l.
“ . tur.m “ ha 'u u s . siv isty k sen Hsuuden, luo siitä vallan jon-
havittaja, kaiken hyvän ja J»-| kavertaiseksi ei edes täm ä maa
° " A ? h0? )a j a , 1" h,, ‘y k “ n ?h-i kapitalism in vallitessa ole voi-
kaisijä. Sen mikä oli tuhansien nut kohota niin loistava kuin
vuosien ajalla rakennettu (use- sen saavutus
vuoden ajaksi
yaltius) ta h to , se tyystin havu- onkin
Siksi Venä än t öJvaen
taa ja asettaa sivistym ättöm ät valta Qn nUn vihj
> yai
r a a a t P an isin roskajoukot veri- n o tt
J
senä valtaan. H eidän pahoja te
kojaan kerrattiin ja liiotehiin, ai
Ja tu rh aa on kieltää, ettei n y
van kuin nykyisin kerrataan ja
kyisen yhteiskunnan talo u d elli
liijo tellaan bolshevikien pahat
nen kehitys ajaisi ja pakottaisi
puolet.
M utta n iistä ää re ttö
Ne, jo tk a erikoisem m in ovat yhä suurem paan k esk itty n e isy y
m istä kärsim yksistä ja siitä vuo
teen ja itsehallinnollisten alu
sisatoja kestäneestä k id u tu k se s-. ln ty n eet
soviettiaatteeseen, eitten sulattam iseen kiinteäksi
ta, m ikä oli v allin n u t Ranskan i varm aankin k u v ittelevat mieles- kokonaisjärjestelm äksi.
itsevaltiaiden kuninkaiden a ja l- lsaan’ etta soviettilaitokseen si
Jokaisen kapitalistisen kansa
la, siitä ei p u h u ttu m itään. N y --sa t^y jotain ennen Kuulurra-
kyisin y rite tä ä n m yöskin u n - ^ onta
taika- ja tenhovoim aa, kunnan taloudellisten laitosten
hottaa V enäjän tsaariu d en vuo- ^ un taas ne» JotlKa ovat kauhis- kehitys on h äv ittän y t ja hävit
sisatoja k estän y t hirm uvalta,
. va^ an kum ouksellisen tää yhä itsehallinnollisia aluei
vallankum ouksen
tuottam aan ¡liikkeen johdosta, loihtivat sil- ta. Jokainen suuri teo llisu u s
v errattain lievään te rro riin .
| m nnsä
k au h istu ttav ia näkyjä ala liittyy toiseensa taloudellis
ten lakien siteillä ja lakkaam at
Sellaisia, h äv äisty jä ja maail- ^ X v "
ta laajenevat tru stik o rp o ratio n it
man h allitu sten vihaam ia olivat
laillistu tta v at
näm ä tasavallat seitsem ännen-; T odellisuudessa sovietti ei o- papereissaankin
täm
än.
V
altio,
kaunti,
m aakun
JO U K K O V A A L E N I .
to ista vuosisadan lopulla.
le m uuta kuin V enäjän vallan-
New Y orkin
p u k u ty ö läisten
T oinen n iistä on so rtu n u t pa- ■ kum ouksen
yhteydessä synty- ta ja kunta ei voi jäädä epäkes-
ään enkannattajan ju tu s te lija on rik in kertaa itsevaltiuden j a l - n y t parlam enttarisen h allin to kittyneeksi. Sillä ne ovat y h
o llu t
saapusalla New Y orkin koihin, m u tta siitä huolim atta järjestelm än muoto, mikä voi teiskunnan taloudellisen pohja
kesk u sjärjestö n kokouksessa sil ovat nämä m aat ed isty n eet ja hiljalleen keh itty ä parlam entta- rakenteen päällysm uodostum ia.
loin kun G om pers siellä viim ek ne p eriaatteet, joille nämä ra- risen järjestelm än m uodoksi eri
P ääkysym ys tässä ei ole sii
si vieraili. Siellä oli joku irvi kentuivat, ovat sittem m in vai-, maissa.
nä, m itenkä tämä tapahtuu ja
leuka
ilm o ttan u t G om persille lo ttan eet maailman. H uolim at-
V arm astikin
kaikissa niissä m itä nim iä käytetään. E nglan
sikäläisen sikaarin te k ijä in u- ta siitä, että k uninkuus ja kei- maissa, joissa nykyiset so rre tu t nin
parlam entin
nim enä on
nion
edustajavalinnasta, jossa sarius on nim ellisesti joissakin luokat
kohoavat hallitseviksi House of Commons ja Yhdys
G om pers oli siv u u tettu , vaikka m aissa säilynyt, on porvarilli- luokiksi
vallankum ouksellisen valtain parlam entti tunnetaan
hän on kunniajäsenenä ed u sta nen kansanvallan ihanne voitta- kapinan kautta, hyljätään van- nimellä Congress. Yhdysvaltain
n u t uniotaan yhden m iespolven nut niin pitkälle kuin se voi it-,h a parlam entti ja otetaan käy- parlam entti ja p a rla m e n ta a ri
ajan — ja k y sy n y t G om persil- seään
h äv ittäm ättä voittaakin. täntöön soviettijärjestelm ä, ku- nen järjestelm ä syntyi väkival
ta m itä hän vaalista arvelee. Se on jo elänyt nuoruus- ja ten porvaristo, noustessaan val- taisen taistelu n k au tta kun taas
N iin to ttu n u t n ä y tte lijä kuin m iehuusaikansakin
useim m issa taan
kapinan ja sisällissodan E nglannin
p arla m e n ta a rin e n
G om pers yleisön edessä o lle s maissa ja alkaa ta a n tu m u k se t avulla, hylkäsi itsevaltiuden hai järjestelm ä
k eh itty i hiljalleen
saan
onkin, sanoo ju tu s te lija laan osottaa kuolemaansa.
lintokoneistot.
P orvaristo
ei yksinvaltajärjestelm ästä.
Mo
hänen vaalenneen tuon uutisen
V enäjä, joka n y t on nosta- ry h ty n y t m uokkaam aan itseval- lemmat ovat pääkohdissaan y h
johdosta, vaikka hän lie sen jo n u t tätä aik ak au tta vastaavan tiuden aikana m uodostuneita e- täläiset, paitsi sitä, että E n g
ennenkin k u u llu t. Ilm eisesti oli vapauden lipun, lipun, joka pala- dustus-
ja hallituslaitoksista lannin
parlam enttaarinen jä r
tap au s häneen syvästi v a ik u tta vana tulena välkkyy mailman < tark o tu k siin sa soveltuvaa, vaan jestelm ä on kansanvaltaisem pi,
nut.
H änen oma unionsa oli m ustalla taivaalla, om aa monessa hävitti ne ; kutsui koolle “kan- vaikka
se onkin “rauhallisen
hänet h y ljä n n y t ilman että hän suhteessa Y hdysvaltain edelly- salliskokouksen” ja laski perus- kehityksen lapsi.”
olisi siellä te h n y t m uuta pahaa ty k set edistykselleen. M aantie tuksen tasavallalle, tasavaltai
Ne laitokset V enäjällä, jo ita
kuin se m itä hän yleensä v iras teellisesti se ei ole m erellä eris selle p arla m en ta rism ille ja hal kutsutaan
sovieteiksi ja jo ita
sa ollessaan on teh n y t. H än ei te tty to isista m aanosista kuten litukselle.
Niissä maissa taas porvariluokka kaikissa maissa
v astannut m itään
vähään ai oli Am erika. M utta m erien le- missä porvaristo nousi haPitse- niin suurella kauhistuksella k at
kaan. Sillä välin joku sy rjäs veys ei enää nykypäivinä sitä vaksi luokaksi n. s. “rauhalli- selevat, eivät itse asiassa ole
tä huom autti “ Se on ajan m erk suojaisikaan ellei sillä m uuta silla vallotuksilla”, m uuttui it- m itään m uuta kuin V enäjän
p u o lu stu sta olisi. Sen etuisuu- sevaltiuden järjestelm ä hiljal- parlam enttaarisen
k i!”
h allin to jär
M utta tällä välin sai Gompers^ den m inkä A tlan ti ja laivain leen porvarillisen dem okratian jestelm än elimiä. Ne eivät ole
m alttin sa takasin ja alkoi lyödä puute antoi A m erikalle kahdek- järjestelm äksi,
bolshevism in tai kom m unism in
Syy, m iksi kapinan ja sisäl- erik o istu o tteita, vaan laitoksia,
leikkiä. M utta sisässään ei hän sannentoista vuosisadan E uro-
p itä n y t asiaa ollenkaan le ik k i pan m onarkisteja vastaan, an- lissodan kautta valtaan nouseva joiden syntysanat on lausunut
nä. H än näki siinä varm an sy r taa V enäjälle maailman köyhä- luokka hylkää vanhat valtalai- ja alkum uodon antan u t talon-
jäyttäm iseen johtavan m erkin. listön alati kasvava solidarisuus, tokset, vaikka se voisi ottaa ne poikaisluokan porvarillisradika-
mikä pitää raateluhaluisten im- käsiinsä ja uudistaa niitä, on liset ed u stajat ja m enshevisti-
T U L E V A IS U U D E N M A A .
perialistien kädet erossa siitä, itsessään hyvin yksinkertaisella set sosialistit.
O li kerran aika jolloin Arne-! Luonnon rikkauksien puoles- tavalla selvitettävissä. Syy on
N iiden nim i ja m uoto ei ta r
rikan
Y hdysvaltoja k atseltiin ta se on yhtä rikas, sen kaikki ilm eisesti siinä, että vanhan lai- vitse tu lla m uihin m aihin, m u t
silloisen. niin sanotun sivisty- lähteet lukuu n o tettu n a, kuin A- toksen
m ukana tu lisi monen- ta m yöskään ei ole sanottu ettei
neen maailman, tah o lta samal- m erikakin. Sillä on m ineraali- m oista hetken tarkotukseen ja joissakin maissa o tettaisi käy
laisena rik k u riv altan a k uin ny- rikkaudet, joiden arvoa ja mää- tehtäviin soveltum atonta rojua, täntöön V enäjän soviettim allia
kyisin katsellaan V enäjää. Se rää ei kukaan vielä tiedä. Sillä m uodollisuuksia, tapoja, sään- h allin to u u d istu sta laatiessa.
oli silloin kun täm ä maa ju listi on k iv ih iiltä ja öljyä. Sillä on tö jä ja henkilöitä. Ne olisivat
Ja varmaa on se, että jos m in
m aailm alle, että kaikki ihm iset vesiputouksia sähkövoim aa var- j haitaksi kun tulee tarve toim ia kä tahansa maan kapitalistiluok-
ovat synty n eet yhdenvertaisiksi ten. Sillä on m etsiä m ittaam a- nopeasti ja voim akkaasti. N iin- ka voisi siirtää omien tarkotus-
ja vapaiksi ja että heidän oi- ton paljous ja päälle päätteeksi pä siis syntyy toinenkin tarve tensa ja tehtäviensä palveluk
keuttaan vapaaseen eläm iseen ei ¡sillä on hedelm ällisin kappale — tarve luoda hallituselim et, seen soviettiparlam entin y h te
saa hallinnollisen
vallan p u o -E u ro p a a m aanviljelysm aaksi. Se
joiden
toim intaa ei vähennä näisyys- ja kesk itty n eisy y sjär-
lelta loukata, tai rajo ttaa.
i seisoo kahden maanosan, Eu- vanhan järjestelm än kankeudet jestelm än, niin se lausuisi tuon
Jos tämä maa olisi o llu t sil-jro p an ja Aasian välillä, voiden ja m uodollisuudet.
järjestelm än läm pim ästi terv e
loin lähem pänä E uropaa olisi tehdä kauppaa kum m ankin kans
V anhan järjestelm än hylkää- tulleeksi, eikä kauhistuisi sitä
itsenäisyyden
ju listu s
tu llu t sa. Se saattaa välittää valmis- misen kera häviää kaikki se mi ollenkaan. — Raivaaja.
jääm ään pelkäksi paperin pala- te ttu ja tavaroitaan teollisuudes- kä siinä on pahennukseksi uu-
seksi pitkäksi aikaa, m u tta v o i-' sa jälellä olevaan A asiaan ja sille pyrinnöille ja tarpeille ja
tokkaan sotaretken tekem inen ottaa vastineeksi sitä m itä Ve- täm än kautta lakkaa m yöskin
E u ropasta tänne, senaikaisilla näjältä ja E u ro p alta p u u ttu u , kapinassa tai sisällissodassa val-
kulkuvälineillä, oli vaikeaa. Se Se voi vaihtaa raaka-aineellaan lasta suistuneen luokan henki-
kävi yhä m ahdottom am m aksi ja puolivalm iilla tavaroillaan löllisten
edustajain
toim inta
N on-partisanien kokeilut osot-
E uropan m onarkistien sisäisten länsi-E uropalta sitä m itä se ei valtaa käyttävissä laitoksissa,
sotain
tähden m itkä vaativat itse vielä kykene valm istam aan. E ttä täm ä on kyllin suuri vai- tau tu v at edullisiksi pikkuomai-
E nglan n in k in
kuninkaallisten
Sentähden, että V enäjä on kute, siitä saa elävän todistuk- suuksien suojelem isessa suur-
riistäjiä vastaan.
joukkojen pitäm istä europalai-
tällainen, ja että sille sen li- sen ju u ri niistä m aista, joissa
siä vihollisia varten, niin että
säksi on saatu h allitu s m ikä ve- porvaristo
nousi hallitsevaksi
Pohiois-Dakotan valtion teoi-
täm ä maa jäi kun jäik in itse -,tä ä kaikkia maailman vapautta luokaksi väkivaltaisen kapinan lisuuskomissioni
on äskettäin
näiseksi tasavallaksi ja pääsi k e -; rakastavia puoleensa, onkin se ja sisällissodan avulla,
julkaissut tiliselostuksen valtion
h ittym ään m aantieteellisesti e- niin p elätty ja vih attu tällä het-
M utta on olemassa myöskin omistamien
teollisuuslaitosten
d u llisen asem ansa kautta.
kellä. V enäjä on tulevaisuuden m uita syitä, jotka, jos ne voi toiminnasta ensimäisten kuuden
M utta v ih attu valta se oli. maa. Jos valta siellä jää työ- erottaa eri luokkaetujen tunne- kuukauden ajalla Tämän viral
V ielä kahdeksannentoista vuo- : Iäisten kasiin, mikä tekee sen piiristä, voidaan käsitellä tek- lisen selostuksen mukaan ovat
sisadan alkupuolenkin k irja ili-! maan riistäm isen maailman ka- n illiseltä kannalta, tieteellisenä kaikki namia valtion laitokset
suus on täynnä täm än tasaval- p italisteille m ahdottom aksi, on historiallisena asiana,
tuottaneet mainitulla ajalla puh
lan parjaam ista. Y lim ystö pilk- siitä tuleva E uropan m ahtavin
N ykyään yleisesti vallitsevat, dasta voittoa $35,576.21 senli-
kasi tä tä ja m yöhem m in tänään maa, joka esim erkillään saa toi- parlam enttiset järjestelm ät ovat saksi, eta ovat suorittaneet ne
asettam an m allin m ukaan syn- set E uropan kansat seuraam aan sy n tyneet kapitalistisen yhteis- kustannukset, joita laitosten pe
ty n y ttä
R anskan
tasavaltaa, sen perässä, aivan samoin kuin kunnan
taloudellisen kehityk- rustamisesta on syntynet. Yai
m oukkien, roskakansan ja hui- Y hdysvaltain vapauden aatteet, sen nuoruusajan ta rp e itte n mu- tiopankkj fa Draken jauhomylly
lu jen
u sk o n k iih k o ilijain maa- porvarillisen valtion vapauden kaan. M onenmoiset seikat vai- j ovat tuottaneet enimmän voittoa
na. johon kukaan oikea sivisty- ihanteet levisivät m uinoin tääl- k u ttiv at siihen, että valtion hal- kun sensijaan ködinrakennusyh-
n y t ihm inen ei voinut ajatella itä, jossa porvarillinen kehitys Unto järjestelm ään so v itettiin it- distys on vienyt jonkunverran
m ennä edes käym ään, saati sit-jv ie lä oli vähäinen.
sehallinnollisia alueita ja pidet- varoja
alku kustannuksiinsa,
ten asum aan. T änne siirtym is-
Jos V enäjä pääsee rauhaan j a , tiin silm äm ääränä epäkeskitty- i Mutta puhdas voitto on kuiten
Sovietti parlamenttina
V altiososialistiset pyr
kimykset
kin yli 35,000 dollaria kaikista
näistä laitoksista.
No. 37
Seinäkarttoja
Ottaen huomioon kaikki ne
nm tei lukemattomat vastukset,
joita näiden laitosten käytän
töön paneminen on saanut osak
seen, on tämä valtion teollisuus-
ohjelman toteuttaminen onnistu
K A S V A N E E N kysynnän tähden ja toivolla, että jokainen To
nut mainiosti.
vielä saatavana helmikuun ajan!
verin lu k ija olisi tilaisuudessa saamaan itselleen uuden Keski-
F arm arit tyytyväisiä.
E uropan ja Suomen kartan, mikä pitäisi olla joka talon seinällä
olemme
tilan n eet uuden painoksen sanotusta kartasta, joten sitä
Useista eri paikoista ovat far- saa jokainen
en tisillä ehdoilla vielä täm än kuun ajan.
mariyhdistykset lähettäneet pää
töksiä non-partisan liiton kes
kuskomitealle jossa lausuvat
tunnustuksensa ja mielihyvänsä
toiminnan onnistumisesta kulu
neen vuoden ajalla, suurpääo
malle suosiollisten virkailijain
vastaanjarruttamisesta huolimat
ta.
Valtion laitostaen farmareille
tuottamaa hyötyä kuvaavana,
julkaisivat n-p. lehdet miten
eräs farmari Hobbs, Arvillasta,
N. D., sai valtion $334.00 enem
pi viljastan, kuin mitä olisi saa
nut siitä paikallisilta Minneapo-
lin kauppiaiden edustajilta.
R IE N T Ä K Ä Ä siis hankkim aan uusia tilauksia Toverille ja
v erittarelle, ettei tarvitse tulevaisuudessa juosta naapuriinne
somaan m istä kulkee uusien E uropan valtakuntien rajat,
jo u d u tte n iistä väittelem ään kylänm iestenne kanssa, jotka
vahvistaneet k irjatieto jaa n m yöskin karttatiedoilla.
To-
kat
kuri
ovat
T IL A A JA T , jotka eivät vielä ole saaneet karttaa, saavat sen
parin viikon kulu ttu a, sillä uusi painos kartasta saapuu silloin
ja k artat sen jälkeen lähetetään siinä järjestyksessä kuin tilauk
set ovat tänne saapuneet.
U U S I P A IN O S on siksi suuri, että k artat eivät lopu kesken
T O V E R IN L E V IT Y SO SA ST O .
työttöm yysavustuksen, Se on lähin vat yhteisiä, joten täm ä ei ole mj.
nä tap ah tu n u t
säästäväisyyssyistä, kään tili-ote.
/
vaikka säästäväisyysnäkökohdat ei
Om peluseuran vuosikertomus vuo-
Mj. llobbsin myllyyn lähettä vät näy koskevan sellaisia asioita
1919, K okouksia pidetty 24.
mä vaunulasti käsitti 865 bushe- kuin D eniklnin rosvousretkien avus delta
Iltam ia pidetty 9. K enttäjuhlla 1.
lia. aikallisilla markkinoilla oli tam ista, Johon E nglanti Jo on o tta O m peluseuran puolesta
hinta $2.61 bushelilta, jonka hin n u t osaa 15 m iljoonalla punnalla.
S enja K arnals, rah.-hoit.
nan mukaan tuo nisulahetys oli L a k k au ttaessaan työttöm äin uudel-
si tuottanut hänelle $2,252.45- leen rak en tam lsajan avusuijksen, 11- O rkesterin ra p o rttia ei minulle ole
Valtion omistamassa myllyssä m ottl hallitus alk av an sa heti valm is a n n ettu , joten ne ovat pois tästä
Drakessa hän sai nisustaan $2.90 telem aan su unnitelm aa v ak ity isesta vuosiraportista. — Johtokunnan kir
bushelilta eli $2,502.70. Tämän työttöm äin vak u u tu srah asto n p eru s juri, J. E. D anska.
lisäksi maksettiin hänelle $84.11 tam isesta, Jonka m ukaan eri teolli
“roskan varaa”, Täten hänen su u slaitokset ltsekohdaltaan Joutui Clubin rah asto n klrju rln tlllraportti
saamansa tshekki kaikkiaan teki sivat p eru stam aan rah asto n , m illä on seu raav asti: —
F o rt Bragg ln Tbveri Club’in tili se
$2,586.81.
huolehdittaisiin
tilap äisesti työ ttö
lostus
vuonna 1919.
Toinen seikka, joka saattoi m iksi jou tu n eista työläisistä. M utta
Mr. llobbsin saamaan lisätuloja tä stä hom m asta, vaikka sitä ed istä V a ra t:
tästä nisulähetyksestä, oli luo m ään n im itettiin heti kom itea, ei ole L ottl Ja talo ......................... $ 9,009.00
kittelu. Paikallisessa elevaatto vielä kuulunut m uuta kuin lyhyt se K alusto .................................. 3,971.33
35174
rissa laskettiin hänen nisunsa lostus T im esissä , jo ssa kom itea 11- K assa Saldo .......................
painoksi 56 paunaa bushelilta. m ottaa käyneensä te h tä v ä ä n sä kä
$18,32107
mutta Draken myllyssä lasket siksi.
V
e
lat:
tiin painoksi 57 paunaa. Täten
Täm än Johdosta ovat am m attiuni-
hän sai ei ainoastaan suurem ot te h n ee t jy rk k iä vaatim u k sia hal V elkakirja velkaa ............. $ 3,162 23
700.00
man
painon
vaunulastilleen, litukselle, e ttä sen on kiireh d ittäv ä B ondilainoja ........................
17S.9'!
mutta myöskin merkitsi sitä että kom iteaa ja sa a te tta v a työttöm yys- M aksam attom ia korkoja ....
O
m
aisuus
yli
velkain
.....
9,281
S9
hänen
nisunsa tuli ylempään vakuutus m ahdollisim m an pian voi
luokkaan määritellyksi.
m aan.
Myöskin ovat uniot vaati-
$13,323.97
neet, e ttä te h ta ilija in o su u tta vakuu- j
“Minä en ole ottanut selvää
Voitto- ja tappio-tilit:
paljoko minun veroni ovat”, lau tu sk assaan m a k se tta v a sta summaa- I Tulot:
sui Hobbs, “mutta minulla ei ta on su u re n n etta v a heidän tulojen K assa balanssi vita 1918
$ 275.83
ole pienintäkään epäilystä siitä, sa m ukaan ja kaikissa tapauksissa A laosastojen tili ..........
4,766 49
etteikö tämä valtion myllyssä ta attav a , e ttä perheellinen työläinen V elkakirja tili ........... ......
425,99
saamani edullisempi hinta nisul tulee saam aan vähintäin 60 prosent P alkka ja kulunki tili ....
17.60
leni maksaisi kaikkia verojani.’ tia palkastaan, sillä ajalla kun hän
Näin puhuvat farmarit saa työttöm änä joutuu pakollisesti o le
85,484.83
vutuksistaan. Tietystikään ei m aan, eikä 30 p rosenttia, kuten on
Menot:
niistä ole mitään hyötyä sille suunniteltu.
i Ala osastojen tili
Näin siis toim itaan E nglannissa, |
palkkatyöväestölle, jöka sikäläi-
V elkakirja tili ......... . ...
sillekin farmareille, joutuu työtä vaikka työttöm iä on niin vähän, e t K orko tili ........................
raatamaan. Heidän taistelunsa tä A m erikasta löytää talven aikana B ondilaina tili ................
on kaikissa tapauksissa pikkuo- p a rista v altio sta a in a sam an verran. P alkka ja kulunki tili ...
maisuuksien taistelua suur-riis T äällä el vielä ole edes p u h e tta K iinteim istö ja kalusto
täjiä vastaan, joka sellaisenaan kaan työttöm yysvakuutuksesta, vaik
ei tule poistamaan eikä tarkota- ka täällä sen tarve on jo pari vuo
$5,133.09
kaan poistaa yhteiskunnallisia sikym m entä ollut y h tä suuri, ellei Viime vuoden kassa saldo
275.S3
suurem pi kuin Europassa.
luokka eroa vai su uksia.
Vuoden 1919 n e tto voitto
75.91
$5.4 S 4. S3
J. W. M anteli, rah.-kirj.
Olemme ta rk a sta n e e t Toveri Cl il/
in ra h a sto n k irju riu tilik irja t ja huo
PÖYTÄKIRJA
m anneet
ne kuittien ja laskujen
teh ty F ort Braggln Suom alai kanssa yhtäpitäviksi.
T yöttöm yysvakuutusta valm istellaan
sen Toveri Clubin vuosikokouk
hallituksen puolelta. — U nlonlstit
T a rk a s ta ja t: J. A. K arjam äki. Carl
sessa
tam m ikuun 11 p. 1920.
v aativ at sen pikaista to teu ttam ista.
K esti, F rank M äkelä.
P u h een jo h taja M. E. H ellm an ava-
M olemmat edellä m ainitut hyväk
V. 1918 oli E nglannissa työttöm yys
si kokouksen. E dellisen kokouksen liin > kslm ielisesti.
hyvin pieni, m ikä tiety sti johtui sii
pöytäkirja luettiin ja hyväksyttiin
Myöskin
luettiin
k a lu s to lu e tt'
tä, e ttä valtio silloin vielä piti mo
yksim ielisesti.
L uettiin ala-osasto- m^ ä oli käsillä ja hyväksyttiin, jo
bilisoituna su u ret arm eijan sa ja sota
jen to im intakertom us vuodelta 1919,
ovat n äh täv än ä sitä tarka u m
teollisuudessa
työskentelevän
työ
joka kuuluu seu raa v asti:
varten o iv a s s a kirjassa.
väen.
V elvotettlin jolitoKunta ottam aan
V älirauhan solm ittua ja sotajeuk
F o rt Bragg in, Calif., Toveri Clubin uusi arvio lasku om aisuudesta p
kojen vapaaksi laskem isen jälkeen johtokunnan ja ala-osastojen vuosi- tuom aan tility s vuosijuhlaan. Am»
nousi, kuten jo ennakolta arveltiin, rap o rtti laad ittu vuosikokousta var- eli inventaario on seuraavasti.
työttöm ien m äärä huim aavasti.
Se ten, joka pidettiin tam m ikuun 11 p. l L otti ja talo ....... ........
.............. .
oli korkeim m illaan viime toukokuus illalla v. 1920.
H aalin kalustoa ...................
595.25
sa, jolloin n. 1 m ilj. ty ö tö n tä haki
E nsiksi
johtokunnalla on ollut S oittokonelta .......................
y leistä avustusta.
seitsem än to ista kokousta jossa on K yökki-kalustoa
24' - •
Jo edellisen vuoden m arrask u u ssa
k eskusteltu kaikki Clubille kuuluvat Y oim isteluvälineitä
oli valtio p e ru stan u t a v u stu sra h a s
asiat. Jotka ovat p ö y täk irjassa näh- N äytelm ä välineitä (mies-
ton juuri tä tä ta rk o tu s ta v arten. N.
tävänä.
ten v a a tte ita ) .............
229 55
3% m llj. ty ö läistä oli v ak u u tettu tä s
Toiseksi: Clubin rah asto n k irju ri N äytelm ä välineitä (nais-
sä rah asto ssa, siten e ttä työttöm yy
12»
ten v a a tte ita )
tuo Itse tili-raportit kokoukseen.
den sattu essa heille an n ettiin avus
N äytelm äseuran
to im in ta
vuonna M uuta kalustoa
tu k sen a 7 sh illin k iä (n. 40 mk nykyi
1920. — Jo h tajak o m itea ssa on toimi- K uhise ja ja fondeja
sen korkean k urssin m ukaan) vii
nut seu raa v at henkilöt: Mandi Blom- Kuvia ja m u ita ....
kossa. A m m attiyhdistykset''^ salvat
su o rittaa loput ta rv itta v a sta av u stu s ster, Em ella H yväri, M. E. H ellm an.
IF
J. K apanen ja Wra. Salo.
m äärästä.
N äytöskappaltita on e site tty koi ' C lub’in virkailijoiksi valittiin ■
V astoin odotuksia n ä y ttä ä teolli
met
öistä jo ista on ollut tu lo ja ovella ra a v a t henkilöt:
Puheen joilta...
suus nopeasti m ukautuneen sodan
M. E. H ellm an, pöytäkirjuriksi, J I-
jälk eisiin uusiin olosuhteisiin. Väli $1,075.10
N
eulom
aseuran
toim
eenpanem
issa
Danska,
rah asto n k irju rik si J
v
ra u h a sta kuluneen vuoden aikana on
3 milj. e n tis tä so tilasta uudelleen iltam issa e site tty viis k a p p a le tta ja M anteli. — L isää Jäseniä jo h ’- .
taan E. K arnals ja M Rossi ti ■
sijo itettu töihin, ja sotateollisuudes kaksi kuvaelm aa.
K
irjallisuuskom
itean
toim
eenpane
ta rk a sta jik s i valittiin A. K at ■ i.
sa toim ineista on 1% milj. m iestä ja
n a ista palannut säännölliseen teol m issä iltam issa e sitetty yksi kappale. L. Pesola ja Toivo Sola ja h uv
Valtion kesäju h lilla e site tty kap- kuntaan
eh dotettiin entiset. K
lisuuteen. Viime lokakuun loppupuo
C arlson, Alex Laine, Mrs Karno
lella. jolla a ja lla viim eiset num erot pale K arjalan kannaksella.
V
altion
syysjuhlilla
e
site
tty
kap
Kalle Mäki, M. E. Hellman Va-u
ovat saatav issa oli E nglannissa työt
paleet
“
K
ansan
tuonuo”
ja
“
Kirkon
Kuja,
Mrs. Rossi, Mrs. Sola.
töm iä 344,242 e n tistä so tila sta sekä
Jylkkä.
135,185 m uuta työläistä, eli yhteensä vihollinen”.
K
u
stan
n
u
k
set
näihin
m
enoina
E hdotettiin e ttä jäte tää n r 1 '
lähes
milj.. V iim em ainituista on
lähes 40.000 jo u tu n u t työttöm äksi $420.21. Puvusto ja kalusto lisään- jän ta rk a stu s Johtokunnalle ja
kln p ä ä te ttiin ju la ista Toveri ?a t:-
viim eisten su u rten lakkojen johdos tv n y t $56.22.
lit sekä arvio om aisuudelta
ta. joten v arsin aisia työttöm iä on
H cvitoim ikunnan vuosikertom us.—
Kokous loppui.
n. 90.000.
H uvitnim ikunta on p itän y t kokouk
J. E. Danska, k-
T äm ä ty ö tto m y y sm äärä on o d o tta sia 39. T ansseja ja m uita h u v iti
m attom an alhainen.
K esk im ääräi laisuuksia on p itänyt eli oilnt mu-
H yväksytty johtokunnan K
nen työttöm yysprosentti oli vuosina
i kana toim im assa 38.
T ulot olleet sessa 1 p. helm ikuuta 192".
1900—1914 4.3 sataa ty ö läistä kohti, vuoden a ja lla :
M. Rossi. J. W. M anteli. M F
jo ta vastoin ylläm ainittu suhde on i T ulot ______________
..... $2,181.39 man, E rik K arnaie, J. E. Dai. ‘
vain 2.6rr. H uom attava on k u ite n Menot
666.19
kin, e ttä ju u ri lokakuussa työnsaanti
Jo ita k in pykäliä vielä loyty
?
E ng lan n issa yleensä on hyvä ja las
Jään n ö s $1,515.20 tä k ‘ria sta . kuten haalin m aali
:
kee paljon seuraavina talvikuukausi
H uvitoim ikunnan puolesta
ham aan m uokkaus y. m
na.
Alex Laine, k irju ri.
kysym yksiä jotka tässä tulisivat
T yöttöm yysprosentin ollessa näin
an pitk äk si kertoa ja munien
alhainen on hallitus viim e m arras
HUOM AUTUS’
T ulot näytelm ä- vähem m ästä m erkityksestä
F. M.
kuun lopussa la k k au ttan u t valtion seuran ja huvitoim ikunnan kanssa o-
Työttömyys Englan-
mssa
Fort Bragg, Calif.