Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 24, 1920)
LAUANTAINA, TAMMIK. 24 P.—SATURDAY, JAN. 24 No, 20 tyksessä v alittu jen vähemmis hallitukseen päästyään taas voi Sen n au tin to voitosta on niin- mään ylivallan feodaaliherroilta äänestäm ään J. E m m ett H ayde- dellisesti erotettava- Uskonnol pitkäaikaisem pi. M utta ainoilla käytettävissään olevilla niä vastaan, myönsi sosialistien liset seurakunnat ovat yksityisiä m itä haluaakin, kuten ollen tön ed u stajien oikeudet tulevat tehdä (THE COMRADE) j i » . lopullisesti m äärääm ään sen, j nykyisen dem okraatipuolueen kaikessa tapauksessa on m ie li-Ì voimakeinoilla. Kaikki sellais- kannan oikeaksi huolim atta sii yhdistyki iä, jotka hallitsevat o- The organ of the Finnish workers in m ille puolelle yleisen m ielipi- m enettely osottaa. Ja työväen ala sielläkin kääntym ässä. S iitä ten vallankum oustaptusten mo- tä josko hän huomasi sitä tai ei. mia asioitaan. the Western States. The only Finnish teen kannatus k allistu u .” 9. Sosialistien rahatalouspoli- Kaikkialla on työväestö he enem m istö uskoo tie ty sti heitä on todistuksena edelläm ainittu raalinen tuom itsem inen on pelk- Daily in the West. Pahlished Daily, tiikka. Kaikki yleiset kustannuk Sillä tavalla puhuu porvaril- vielä edelleenkin. j presidenttivaali, jonka tuloksen käa teeskentelyä ja sokeutta. rääm ässä sen tosiseikan käsittä except Sunday, at Astoria, Oregon, linen idiologisti, joka ei näe puolu-J M utta niissä maissa joissa po- miseen, että he ovat taistelleet set. sikäli kun ne korvataan ve ------ ------- m ääräsivät radikaaliset — ; by the Western Workmen's Publishing tässä ju tu ssa m itään m uuta kuin Ä Ä N I O I K E U S R A ¡ O T U S T E N eet ja sosialistit yhdessä. Sitä bittinen kansanvaltaisuus on, kaksikätistä vihollista vastaan rotuksella on hankittava kohoa Society. S E U R A U K S IA . ennen to im ite ttiin Ranskassas vaikkapa vaan epät^ydellisesti- yhdellä kädellä. Työväen puo valla tulo-, pääoma-, sekä perin taistelu n enem m istön ja vähem Kaikkien suoranais tniAnnn Litruäircri u/neVi m yöskin kunnallisvaalit, kahta kään saavutettu, kuten \ hdys- lueen perustam inen on riittävä töverolla. JOHN V ÄLiyÄK I, Editor Ac Manager m istön oikeuksista. Siinä kum- V nm e vuonna hyväksyi W ash . v jjkkoa ennen p residenttivaale- valloissa ja Englannissa, on so- todistus tästä. Työväestö tulee ten verojen lopettam inen, sa m ittelevat oikeudet ja laillisuu- l g tönin valtion lainlaatijakun- j N iissä sajvat sosialistit lois- sialistien kantana ollut, että vai- astum aan poliittiseen toim in moinkuin velvollisuuksien ja toi Office Seventh and Commercial S S t a h“ ttlsVonäiks u ^ s U ? k i" o & ta : : n“* ä ä « m T ikä tS n m m?o k a e että ? o k jokai- ° X I {avia tavia . ,u lo k sia- K aikissa !ankum ouksenise',“ ‘/V ä e s tö n op lain, aaraa tuloksia taan ehkä jonkun sellaisen refor m enpiteitten taloudellisessa jär Opposite Post Office. sen maassa äänestäjän, joka ei ole tas- Aam m- D arii- • käytettävä äänioikeuttaan, talou- mistisen ohjelm an mukaan, mitä jestelm ässä, minkä kautta köy saatuaan iskun korvalleen, kään- sä t on tuotava*r ?m m missa kaupungeissa, i rem - TELEPHONE — Office 365; sa maassa sy sy n n I ty ty J n n y y t, on tuotava , issä , «, f u ,i6oiooa, P arn nykyinen Työväen puolue tarjo hälistön edut uhrataan etuoikeu __ ■ ■ siä lukuunottam atta, saivat so- Editorial Dep't 832. tää toisen korvansa sam anlais- om omansa tai isämsä isänfeä'kansalaispa- ansa tai kansalaispa- isia listit • a.-- “ " V 1* t . S° ' p h ilis tV n ta vastaanottam aan. Se on näy- Derit m ukanaan sia llstlt enem m istön valtuus- pitalistisen valtion muuttamiseK aa, m utta kun he kerran siihen tetun vähem m istön hyväksi. 10. Kaikkien lakien kumoami Seinen departm entissa, s. sos.al.st.sekst yhteiskunnaksi, kiintyvät, eivät he tule ty y ty Entered as second-class mail mattei te uskosta “oikeuden lopulli- [ * n tt o r” r . e “ n“ kuin häntä voT tOOn' nen, olkoot ne siviili- tai soti mään mihinkään pikkuparan- Joka on Ranskan R anska" suu suurin teolii-i Se oli Marx, joka sanoi että so- rin teolli- July 18, 1912, at the Post Office seen v o ittoon”, ajatu s jo ta por- Haan o tia a h u o m io o n ä k n e t v l T i joka laallista laatua, jotka asettavat varisto ei suinkaan vastusta, Ö ssa T ä m ä lak i laad ittiin Zar’ suusa,ue- saiva‘ so sialistit täy- sialistinen liike on uuden yh- nukseen. Kun kerran täm ä at Astoria, Oregon, under the huonom paan aseinaan kunhan se ei vain selviä tie .o i- r a ottaa rad k X vaI tansa ali ‘ ka“ ’ È S ir 'in " e h t ì v ? on tehdä "syn- 'poliittinen jä ä ” rikkoutuu ja naisen A ct of March 3, 1879. mieheen verraten. suudeksi. ten a ;nPctPn punkia> P ariisissakin, jossa la a sa n n tentava on tencia s>n reform ien riittäm ättöm yys käsi 11. Paikanvälitystoim istojen on sosialistipuolueen N äitä ih an n o itsijo ita saatta- Ì X i i n tehdä äT nestvstoim ?n« Porvariston valta o» suurin, sai- ( " .'ty s niin varm aksi ja k.vutto- tetään, se aika ei ole j yhteinen monopooli. S O S I A L I S T I T V A P A U D E N vat sosialistiset ed u stajat käyt- “ valtuusm ies- m ,nm ,11,sesti hetki tullut, ja 12. Lakien ja lainlaadinnan A IN O A T V A R T IJ A T . kaukana. taa aseinaan taistelussaan p por- o r - i.i illa la in la _____ a tija la s k iv a t e ,- ¡ Ä X Ä E l T äm ä ‘ si S __________ m uuttam inen sosialististen peri Taloudelliset tapaukset teke New Y orkin sosialistien m ie väreitä vastaan, m u tta m itään tä ulkom ailla svntvneissä on e- aän,m äärä kaikkialla nou- T äm ä äänestyslipun puoiusta- vät työväenluokasta vallanku aatteiden mukaiseksi. livaltainen ulossulkem inen lain- sen kauemmas kantavaa hyötyä nimm än radikaalisia aineksia S* pal^on su u remmaksi m itä se niinen vallankum ouksellisena 13. Työvelvollisuus kaikille mouksellisen. T aantum us y l laatijak u n n asta on h erättän y t ei niistä ole. Sosialistien Viu utta ua Käytännössä ei tämä oli o llut k u u tta viikkoa e n n e n ! taistelukeinona on saanut vas- häällä kohottaa radikalism ia al työkykyisille ja suojaavat toi tais- , 1 M käytännössä m elkoista huom iota yli koko lelu ed u stu so ik eu k sista ei pe- jaki ole tu o tta nutkaan n iin suu- toim itetuissa parlam enttivaa- tustusta ja pilkkaa m onelta ta Sosialistipuolueen te h menpiteet turvaam aan työläis maan. V apaam ielisissä porvari- ru stu pelkän kansanvallan a j a - |ria tu lo k sia siihen suuntaan leissa. . holta työväenliikkeessä. Ensik- haalla- ten terveyttä. piireissäkin on ase tu ttu tuom it tukselle, vaan, ja ennen kaik- kuin on ta rk o te ttu . “ Ulkomaa- N äiden vaalien johdosta sa- si, kaikkien luonnollisinnnista tävänä on ohjata tätä kasvavaa 14- Y stävällisten suhteitten ai sevalle kannalle lain laatijak u n - kea ajatu k selle työväestön e - ila ise t radikaalit", se on, sellai- noi 1’H um anite, Ranskan sosia- syistä, anarkistien taholta, syis- m ielipidettä niihin uomiin, m it kä tekevät rauhallisen ja jä r kaansaam inen kaikkien kansojen nan m enettelyyn nähden, selit dustusoikeuksista. V ain siksi set ulkom aalaiset jotka ovat listien päivälehti, että “m illoin- , tä jotka ovat tarpeettom at sel jestetyn hyökkäyksen m ahdolli kanssa ja pikainen liitto sosialis täen että ed u skunnallinen h al valtaa työväestö edustajapaik- kansalaistuneet m yöhem pinä ai kään ei sosialism in tulevaisuus vittää. Toiseksi, “puhtailta ja tisten tasavaltain kanssa. seksi. litu slaito s on vaarassa. koja, että se voi käyttää niiden koina, voivat ¡jman m itään vai- ole n ä y ttän y t Ranskassa lupaa- yksinkertaisilta’’ (enempi yksin- Taisteluohjelm a päättyy lau Ja niin todellakin on laita. tuom aa valtaa luo k k aetu jen sa a- keuksia osottaa vam m alta kuin ju u ri n y t näiden kertaisilta kuin puhtailta) Gom- sunnolla että köyhälistön dikta papereilla oi vaalien jälkeen.” Jos täm ä päätös saa sellaise jam iseen. persin lajisilta ammattiunionisT Saksan itsenäisten so tuuri on ainoastaan väliaikainen keutensa, m utta toisin on n ii naan jäädä voimaan, n iin edus N yt to im itettu presidenttivaa- teiltä, niiltä miehiltä jotka ajat- keino ja että työläisten neuvos- den vanhojen A m erikan a su k li sialistien ohjelma kunnallinen h allin to laito s on K A N S A L A I S T U T T A M IS - osottaa, että porvaristokin televat että työläisten .äänet oli- tojärjestelm än etu on siinä sei kaiden kanssa jo tk a aina ovat käsittää taantum uksellisen oh- ; si m yötävä yhdelle porvaripuo- siirty n y t A m erikassa h isto ria l A S E T U K S IA K IR IS T E kassa, että työläiset, jotka ovat porvarien ehdok jelm an vaarallisuuden, koska se lueelle toisensa jälkeen mikro- Taisteluohjelm a, minkä Sak liseksi asiaksi, jo sta puhutaan T Ä Ä N C A N A D A S S A K I N äänestäneet taloudellisen mailman tukipyl kaita, m utta eivät silti lain mu- luopui olleena m u tta ei olevana. T y ö Clem enceausta, vaikka skooppim aisista parannuksista ja san Itsenäinen Sosialistipuolue väät, ovat myöskin olevat poliit W innipegissä ilm est. W est- kaan ole A m erikan kansalaisia, se olisi yksim ielisellä toim in- m uistopatsaan korkuisista petok- hyväksyi äskeisessä kongressis väestöä edustavalla vähem m is tisten laitosten kannattajat. ern Labor News tietää kertoa, Täällä on n im ittä in paljon sel- nallaan hänet voinut vielä hel-l sista. töllä ei sitte enää ole ed u stu s Näiden am inattiunionis- saan on mielenkiintoinen lisä tä T oteuttaakseen ohjelmansa tu oikeutta, ellei porvaristoa edus että Canadan h allitu s tulee e- laisia, jo tk a ovat vanhem pain posti satulassa pitää ja siten tien ja anarkistien filosofialla on mänpäiväiseen sosialistiseen k ir lee Itsenäinen Sosialistipuolue tava enem m istö vapaaehtoisesti sittäm ään uuden äänioikeus- ja uutisasukkaiden m ukana tu lleet jatkaa sitä ohjelm aa, jonka pon- enempi yhtäläisyyttä kuin kum jaili suiite en. käyttäm ään kaikkia toim intata sitä salli. N iin san o tu sta va kansalaistuttam islain, joka tu- tänne, joko C anadasta tai Eu- tena oli taistella nousevaa tyÖ- panenkaan niistä huomaa. Kol poliittisia, taloudellisia, että poja, 'Esipuheessa selitetään paam ielisestä porvaristostakin lee rajottam aan ulkom ailta Ca- ropan m aista nuorena, jolloin v äenliikettä vastaan “katkeraan mas vastustus tulee siltä osalta parlam cnttaarisia. Sen käsityk-« mais- työläisten asem a kaikissa tä y ty y sen osan jo k a on re h e l nadaan siirty n eid en oikeudet ja ei vielä tie d etty n ykyisistä tar- loppuun saakka”, antam atta vä työläisiä, jotka ovat jä rje sty sa on erottam aton toisista mais- sen mukaan on joukkotoiminta lisesti siinä käsityksessä, että m ahdollisuudet päästä Canadan koista kansalaistuttam isasetuk- hääkään perään m issään kysy neet I. W . W- “ Pikkupaperilap- ta. O sotetaan että työläisluok paras m enettelytapa. M utta se sista m itään. He ovat kasvaneet myksessä. pusten pudotelem inen äänestys- eduskunnallinen hallitu slaito s kansalaisiksi hyvin pieneen. ka (Saksassa) tarvitsee kipeästi tuom itsee kaikkien eristettyjen E sity s jä ttä ä v altio sih teerille ja eläneet täällä ja o ttan eet o- on välttäm ätön, ellei kokonaan Työväen voimat siis kasvavat laatikkoon on kauan ollut sei kolmea toim intatapaa — Itse ryhm ien tai yksityisten väkival m u u tu ta m onarkiaksi nim elli täyden vallan ei ainoastaan kan saa vaaleihin luullen aina ole- pikkuporvarillisessa Ranskassa- sovana ivan aiheena tuplajuu näistä Sosialistipuoluetta, luok lan. Sen tarkoitus ei ole tuo laisystävälläm m e, jolla on näkö sestikin, m yöntää että tällä k er salaisoikeuksien m yöntäm iseen vansa täydellisiä am erikalaisia, kin nopeasti. tannon välineitten hävittäminen, nähden, vaan niiden p eräyttä- m utta nyt kun uusi laki on as- piirissään 100 prosentin yleis kataistelun innostam ia am m atti- vaan kapitalistisen järjestelm än taa, kun sekä rep u b lik aan it e t unioita ja vallankum ouksellisten lakko, jonka k au tta työläiset tu tä dem okraatit ovat y k sim ieli m iseenkin nähden n iiltä hen- tu n u t voimaan ovat m onet huo- lopettaminen- k ilö iltä jo tk a vanhojen asetus- m anneet vasta etteivät he oie Sosialistien kanta ja levat yksin käsivartensa ristiin työläisten neuvostojärjestelm ää. sesti sosialistien ulossulkem isen Puolue tukee voim akkaasti työ o ik e u tettu ja ottam aan pistäm ällä alistam aan kapitalis kannalla, ovat so sialistit ainoat ten aikana ovat kansalaisoikeu- kaan tehtävät det saaneet. P eräyttäm isen voi vaaleihin osaa. Seattlessa on tisen mailman m usertavaan a- läisten neuvostoja ja kannattaa kansanvaltaisuuden ja vapauden ~ i listuvaisuuteen. Nämä miehet o- kaikkia yrityksiä, joilla on tar- p u o lu stajat. N iin on asianlaita vielä tehdä sillä perusteella, et- täm än luontoisten asiain y h te y (L. B. Symes, O akland iv a t enimmäkseen rehellisiä po- kotus kehittää neuvostoja taiste- tä henkilöllä on huono karak- dessä sa ttu n u t yksi perin has- aina. \ \ orldissä.) bittisen toim innan ivaamises- lujärjestoksi sosialismin hyväk Nämä po rv arit eivät k u ite n teeri ja v altio sih teerin ratk ais sunkurinen tapaus. Siellä asuu si ennen valtiollisen vallan val PÖYTÄKIRJA Aina ensimäisen internationa- t saan. Saaden voimansa etupääs- taam ista ja yhdistää kaikki työ kaan ole työväen vapauden kan tavaksi sitten jää kenellä on oi eräs E. W . B inns nim inen 80- S. S. Jä rje stö n toim eenpane päivistä lähtien, jolloin sä liikkuvan työväen keskuu- nalla. M utta porvaristonkaan lu t huono k arakteri ja m ikä on vuotias sisällissodan veteraani, len Iäiset, sekä henkisen että ru u van kom itean kokouksesta tam- edut eivät ole niin yhtenäiset, hyvä ja mikä huono karakteri. joka on aikanaan eh tin y t äänes M arxilla ja sosialisteilla yhdel- desta. joilla ei ole vakinaista ko miillisen työn tekijät, heidän o- mik. 11 p. 1920. Jos esitys tuollaisenaan tu lisi tää kahdesti L incolniakin Yh- tipuolen oli historiallinen ta is - } tia, eikä niinollen äänioikeutta, pettam istaan varten köyhälistön i että he sopisivat kaikki samaan K okouksessa olivat läsnä kaikki H än lelunsa Bakunin ja kom m unistis- ei heitä voida syyttää etteivät diktatuurin suhteen. joukkoon ja siksi he vaativat hyväksytyksi asettaisi se uiko- dysvaltain presidentiksi. kom itean jäsen et, paitsi F. A. Mäki. ten anarkistien kanssa to is e lta ' he ole suuresti innostv-neet tais- m aalaisten, eikä ainoastaan ui- on o tta n u t osaa sisällissotaan vähem m istölle oikeuksia. Esipuheen m ukaan ovat työ P u h e tta jo hti T uhkanen, kirjurina T oisena tek ijän ä on se, että kom aalaisten, vaan canadalais- koko sodan ajan union joukko- puolen, on jatkuvasti ilm ennyt teluaseeseen jota he eivät voi alle k irjo tta n u t. Heidän erehdyksensä läisten neuvostot sovitetut har- i toimi n. s. vapaam ielisessä porvaris tenkin äänioikeuden kyseenalai- jen puolella ja haavottunut kol- erim ielisyyttä suorem m assa tai käyttää. F. A. M ä k i ilm o t t i k irje e llis e s ti jottam aan lainlaadinnallista ja j tossa on paljon sellaisia abs seksi, sillä saman esityksen mu- me kertaa tapellessaan täm än vähemmässä mläärin vallanku- sisältyy heidän lyhytnäköisyy- toim eenpanevaa valtaa, m uutta kom itealle e ttä hän eroaa toimeen tra k tise n kansanvallan ih a ili kaan jäisi valtio sih teerille oi- tasavallan säilyttäm isen puoles- mouksellisen kansainvälisen liik- teensä, uskoessaan että koko työ- maan kapitalistinen hallintoko- j panevasta kom iteasta ja sam alla S. S. Jä rje stö stä . S am alla hän yhtenä poistaa ään esty slistalta ta. M utta sattui nyt olemaan keen eri ryhmien välillä jioliit- väenluokka on heidän asemas- joita, sellaisia luokkasuhteita keus p ö ytäkirjan ta rk a sta ja n a ilm otti ei neisto, sekä hallinnollinen e t t ä . tisen toim innan aivosta ja pai- saan. käsittäm ättö m iä ih annoitsijoita, m yöskin canadalaisia. P idetään niin hu llu sti että hän on tu llu t N eljännessä ryhm ässä, jotka kunnallinen, ja sgada aikaan työ- . hyväksyvänsä viim eisen t.-p. komi jo tk a näkevät vaan enem m istön ku iten k in varm ana ?ttei esitys- tähän maahan i ’ö vuoden van- kasta työväenluokan vapauttä- ovat sosialistipuolueen kanssa läisluokalle oikeus hallita itse- S tean kokouksen p ö y täk irjaa sellai sena kuu sih te eri sen on kirjotta- ja vähem m istön kirjaim ellisesti, tä sentään näin paksuna tu lla hana E nglannista, eikä ole ot- m istaistelussa. Sosialistien kanta on ollut, eri mieltä äänioikeuden k äy ttä ään tukahduttam alla nykyisen . nut. nielasem aan. M utta jo itak in ra- tan u t kansalaispapereita, eikä m u tta eivät n iitä etuja, jo ita luokan hirm uvalta | P ö y tä k irja lu ettiin toim eenpanevan jo tu k sia arvelee edelläm ainittu hänellä ole isästäänkään tietoa mikäli se mailman eri ’sosialisti- misestä, ovat kom m unistit, jo t hallitsevan näm ä edustavat. ka, samalla kun he m yöntävät Taloudelliset neuvostot tu le v a t! kom itean kokouksessa ja hyväksyt M itään sellaista vaaraa ei ole, lehti parlam entin ehkä hyväk- josko hän oli kansalainen tai puolueiden lausunnoista ilmenee, että poliittiset vaalitaistelut ta r toteuttam aan anarkistisen kapi-1 tiin se sellaisenaan,, ilm an muutosta. ei. N äinollen ei hänelle ole että samalla kun on ehdotto L uettiin sih teerin laatim a vuon- että joku lain la atijak u n ta k iel syvän. tuotannon ja jaon joavat erinomaisen tilaisuuden talistisen masti välttäm ätöntä, että ty ö v ä an n ettu oik eu tta registeerata kertom us S. S. Jä rje s tö n keskusvi täisi osalta ed u stajia ed u stu soi V A N H A T P U O L U E E T K E L estö rakentaa taistelevan, laa propagandalle ja ettei niitä sel m uuttam isen järjestelm älliseksi raston toim innasta. Toim intakerm - 1 äänestystä varten Seattlessa. — keuden vain siksi että se edus V O T T O M IA . T ällaisiakin tapauksia saattavat jan ja luokkatietoisen industria- laisinaan ole kokonaan h y ljättä sosialistiseksi tuotannoksi ja ja-1 ; mus hyväk sy ttiin pienillä muutok- taa vähem m istöä. E i ensinkään; I silla. vä, silti väittävät että ainoas oksi. T he New York W orld, joka uudet äänioikeuden rajo tu k set lisen järjestön taloudelliselle a- taan ellei tuo vähem m istö edusta e- C anadan S. S. Jä rje stö n toimeen- työm aalta pohjautuvan lalle, on aivan yhtä välttäm ätö n Taisteluohjelm a. ! panevan kom itean p ö y täk irja oli sa a - rilaisia luo kkaetuja kuin enem on kymmenen vuotta ollut pre- aiheuttaa, mikä osottaa että val- tä. että työväellä on oma eri- joukkotoim innan kautta voivat menevät rajotusin- Scuraavia m enettelytapoja esi- punut. Ei a n ta n u t a ih e tta rnihiu- m istö, niin sen oikeudet ovat sid en tti W ilsonin ja dem okraa lassaolijat vallankumouksellinen jär- työläiset vapauttaa itsensä- Se l-ostuksessaan yli senkin rajan i tvinen y tipuolueen pää-äänenkannattaja, mikä tetään puolueen taisteluohjel- ^itan toim enpiteisiin, täy sin k u n n io itettu ja. heidän om alta kannalta | j^ O n s ä poliittisella alalla ; että oli pääasiallisesti täm ä kysymys. massa tehokkaim pina sosialisti- S ihteeri ilm otti e ttä k esk u sv ira- A inoastaan sillä tavalla voi- on ju lk assu t porvarilehtien kes ainoastaan yhteisym m ärryksellä : jonka perusteella ero sosialistien 1 ; toon oli C an ad asta lä h etetty kerays- katsoen olisi edullista. daan käsittää New Y orkin lain kuudessa su u rta huom iota he ja näiden kahden voim akkaan; ja kom m unistien välillä tapah- sen yhteiskunnan toteuttam isek- listoja T yöläisten puolustusliiton toi- rättäneen to im itu sk irjo tu k sen , R A N S K A N P R E S I D E N T T I - liikkeen yhteistoim innalla (jota tm. laatijak u n n an m enettely. s i: m esta, pyynnöllä lä h e ttä ä niitä S. M utta vaikka näin on asian jossa se ju listaa molemmat van S. J ä rje s tö n osastoille. Pikakoiuilean 1. T ukahduttaa rahalla o ste t Aika « vksinään voi tävdellises- V A A L IT . kapitalistiluokka nykyisin k äyt * * « päätöksen m ukaan, ja siitä syystä laita, niin moni ihannoiva por hat puolueet ja kaikki vanhat tää niin suurella m enestyksellä) ti osottaa mikä näistä teorioista tavat vastavallankum oukselliset kun n iitä jo ennen on lähetetty Ranskan edustajakam ari ja voi työväestö toivoa voivansa on ehdottom asti parhain, m utta sekä kaikenlaiset sotilaalliset, si vari saattaa käsittää asian ^vain tu n n u stetu t p o litik o itsijat a r m m e osastoille, palautettiin p in tap u o lisesti ja ajatella om i vottom iksi ja asettuu k an n atta senaatti valitsivat äskettäin uu lopullisesti aikaansaattaa kollek viimeisten kuukausien tapauk viili- ja poliisikaartit, riisua järjestö m ain itu t lis ta t takaisin. en etujen sak in olevan vaarassa maan en tistä elintarvehallinnon den presidentin Ranskalle. Nä tiv istisen yhteiskunnan. sien varm asti ja erittäinkin hii- m aanom istajat porvaristo aseis Toim enpide hyväksyttiin. ja liitty y siksi sosialistien ta is johtajaa, H erbert Hooveria. p re mä vaalit osottivat, että sota- B ucharinin a rtik k elien julkaisemi- Sosialistipuolueen tehtävä työ lenkaivajain liiton kokemuksien ta ja järjestää vallankum ouksel ! sesta ag itatsio n ik irja se n a hyväksyt laim entum inen tapah väen poliittisena aseena on en viimeisessä telu a kannattam aan. Siitä sy y s sidentin ehdokkaaksi, huolim at kiihkon lakossaan, pitäisi linen armeija. tiin pikakom itean toim enpide. tä saamme kuulla sellaisiakin ta siitä mikä puolue hänet ni tu u m elkein tam alla tavalla jo nenkaikkea kehityksellinen, työ vakuuttavasti osottaa työläisille, 2. M uuttaa yksityinen tuotan- L u e ttiin J ä rje s tö n n a y ttä m o liito n V anha “tiik e ri”,} väestön herättäm inen propagan että tu n te en pu rkauksia ja su u ttu m ittää ehdokkaakseen. Hoover ka maassa. taloudellisen kehityksen nonvälineitten om istus y h te is johtokunnan pöytäkirja. Ei autan t m uksen ilm aisuja, kuin allaole- on lehden m ielestä sopivjt mies Clemenceau, joka vielä äsket dansa kautta niin, että se tulee rappusia voidaan vaan hyvin vä- kunnalliseksi omistukseksi. V ii a ih e tta m ihinkään toim enpiteisiin vakin, jonka k irjo tti New Y or toim een. H än on sodan ajalla täin sai yleisissä vaaleissa mie täydellisesti käsittäm ään paik- j hän kiivetä, niinkauan kun työ pym ättä on yhteiskunnallistutet- L uettiin Gust. P urren ja A ntti I’at kin ’ valtion lain laatijak u n n asta saanut kaikkien kannatuksen ja leisensä parlam entin, vaikka so kansa yhteiskunnassa ja so jid aa-, väen poliittisen käsivarren li- tava seuraavat: Pankit, vakuu tätiin k irje e t toim enpanevalle k» : poissuletuille sosialisteille m uu hänellä on p o liittisesti lehden sialistien yleinen äänim äärä kas- ristiuden tarpeen tehtävässään 1 haksia ei ole vahvistettu yhtä tusyhtiöt, kaivokset, voim aläh tealle. E ivät a n ta n e e t aihetta «• dellisten p äätöksien m uuttainne« n an Mrs. H a rrio tt S tanton mielestä hyvä menneisyys, sillä voikin, on p resid en tti vaaleis- uuden yhteiskuntajärjestyksen vahvoiksi kuin ovat taloudelli- teet (hiili, vesi, sähkö, j.n.e.), L o w e ll, Mass, ja P h ila d e lp h ia , p a-. B latch, laajalti tu n n e ttu nais hän on eh tin y t olla kaikkien sa ty ö n n etty syrjään ja radi- luomisnessa. Sen toisena te h tä - } sen järjestön voimat. Valtion keskitetyt teräs- ja rautateolli s. s. o sa sto t olivat lähettäm ä t pa ten äänio ik eu staistelija, jonka mukana, o llu t ennen vanha kun kaalinen Deschamel v alittu hä- vänä on anastaa valtiollinen v a i- 1 poliisivalta on vallattava työläis- suudet. kuljetus- ja tiedonanto- heksu m silau seet toim eenpanevat nollinen “seiso-lujana-kannalla- nen tilalleen. k irjeessä sa n o taa n : } ta niiden käsistä, jotka jo h ta v a t, ten käsiin ja käytettävä tvöläis- välineet, samoinkuin muutkin kom itealle ja jä rje stö n sihteerille sitten bull- E nglannissa to im itettiin ylei- ! sitä autokratian eduksi, k ’ äyt ten suojelemiseksi, eikä sen alis korkealle kehitetyt teollisuudet. aen johdosta, “e ttä k eskusvira-' “En kuulu puolueeseenne, si" republikaani, 3. M aanviljelystuotannon m ah ta ei ole lä h e te tty m ainituille m u tta koska te id ät on enemmis- m ooseri ja dem okraatejakin o- set vaalit toista vuotta takape- tääkseen tuota valtaa työväen tamiseksi. töille virallisia äänestyslippuja an-..« töpuolueid en toim enpiteiden sasi hän lähennellä niin hyvästi, rin, pian aserauhan jälkeen ja taloudellisten järjestöjen tuke Miten paljon he .eroavatkin dollisimman korkealle kehittäm i n a an ”. lainlaatijakunnassam m e että W ilson n im itti hänet edel Lloyd Georgen kokoom ushalli- miseksi ja voimistamiseksi nii meistä teoriassa, m yöntää kaik nen asettam alla tässä tu o tan S ih teeri oli jo aikasem m in 1* ui* ■ k au tta k o ro tettu pelkältä puolueenne läm ainittuun toim een. M eidän tus sai suuren voiton, niin suu- den jokapäiväisessä taistelussa kein kovettuneinkin suoran toi nossa osallisena olevien k äy tet palstoilla selo stan u t e ttä äänesty-l. ed u stajisto n taso lta jokaisen va- sosialistien kannalta katsoen on ren että m onet työväenpuolueen vapaamman ja pareminan elä- minnan mies tiukan paikan tu l täväksi kaikki saatavissaolevat ■ ta t p id ä te ttiin Chicagon posti kot ' rissa sen tä h d e n e ttä n iistä ei "i?li paan hallitu k sen perusperiaat- tie ty sti saman tekevää kenen k an n attajista jo u tu iv at epätoi- inan puolesta Kolmanneksi, so- len, täm än kannan oikeammuu- teknilliset ja taloudelliset apu teh ty po stim estarille englannin teiden v artijak si, niin m inä vil- porvaripuolueet asettavat eh voon sen johdosta. M uutam aa siaIistien tehtävä, silloin kun ht den. Svndikalistit, jotka vielä neuvot, seka edistäm ällä maan-} s listä kään n ö stä. K om itea k.«.- ’i p ittö m ästi toivon te ille voittoa dokkaakseen. Sillä porvaripuo- k u ukautta myöhemmin kuiten- valfjon kontrollissa ovat, on m uutam ia kuukausia takaperin viljelysunioita Viljelemätön maa e ttä listojen p idättäm iseen ei • kusv irasto ole syyllinen ja pai:« edessänne olevassa taistelu ssa lueita ne tie ty sti kannattavat. kin ilmeni, että kokoomushal- m uuttaa valtion muotoa, niin (Californiassa) ivasivat sosialis on otettava viljeltäväksi. 4. K aupungeissa ja kylissä, j sum islauseet ovat aineettom ia. “T e seisotte tällä hetkellä va- M utta tämä johtavan demokraa- lituksen kannatus oli loppunut rauhallisesti kuin mahdollista, tien esitystä, että tehtäisiin yri- Tov. F. Laurila ehdotti e t u t paiden laito sten k u kistum ista tisen lehden avoin ju listu s, et- sen valitsem iseen. Missä ikänä i ' sellaiseksi järjestöm uodoksi, m i-, tys poistaa ilettävä syndikalis- missä teollisuus on laaja, on yk i m eenpaneva kom itea m aaraa ita?, vastustavana varustuksena, ja tä vanhat puolueet ovat varari- tu li täytevaaleja, siellä alkoi ’ ’ kä ‘ oarhaiten vastaa ---------- tuotannoin parhaiten — ä1K tilaki yleisäänestysalotteen k aut sityisten om istam a maa otettava rikom itean ero tta m a an Moses 11a. i K un m ainitun piirin luennoitsijan r ■ jos te tulevaisuudessa p y sy tte kossa ja että porvariston on työväenpuolueen ehdokas saada sen yhteiskunnan tarpeita. T a ta, ovat nyt m yöntäneet, että yhteiseksi omaisuudeksi. sam aita tavalla kuin olette o i- . koetettava kokoilla voimiaan pelottavan paljon ääniä, toisia man tarpeen tunnustam inen il- poliittinen toim inta on hyödyl tien täytyy rakentaa riittävästi m esta. K om itea ei p ä ä ttä n y t asiasta n.« leet m enneisyydessäkin lain ja uusien puolueiden nimessä, to- tullen valituksikin. N yt on menee jo Amerikan sosialisti- linen heille tässä tapauksessa sopivia taloja väestön tarpeeksi. hinkään päin, etu p äässä siitä syy* 5. Ruoka-ainevarastojen sään-) jä rje sty k se n k u n n io ittajin a ja distaa meille että vanhat käsi- Georgen hallitus täydellisesti puolueen vaatim uksessa, että ja ovat päättäneet käyttää sitä. e tä p iirikom iteat ovat jo lakkàut« ' ehdottom asti k ie ltä y d y tte jä i - } ty k set ovat m urtuneet. Se on arvoton ja sen lopullisen kukis- m aantieteellinen edustusperusta Jokainen suoran toim innan kan nostelv ja järjestely. tu jä rje stö n yleisäänestykseila, jot- 6- Kaikkien laitosten vhteis- jittelem ä stä v astustajienne lait : työväki, jonka tähden näitä uu- tum isen jälkeen pidetään työ- on poistettava ja tilalle asetetta- nattaja ( ja täm ä käsittää enem . j n iitä ei voida e n ää pakottaa teki mistön heistä) jotka viimeisissä kunnallistuttam m cn. jotxa v a i- m ään m itään järjestötoim inna.- •» voittoa paria- Va industrialinen edustusperus- to m u u k s ia . o le n —I- m in ä - v -------- a rm a sia s ii hyvien miesten puolueita väenpuolueen i T ulokset S. S. Jä rje stö n yl< (Friscon) vaaleissa työskenteli kuttav at yjeiseen terveyteen. tä, että reh ellin en am erikalai- on perustettava. N ykyisten puo- m enttivaaleissa m ahdollisena. ta kongressissa. 7. K a ik k ie n y le is te n o p e t u s - ä e s t y k s i e n - E ” “E ttä piirikom iu . ed u stajat ovat pilan- Jokainen maa siis tahtoo nä- Sosialistien kantana on ollut, vät ja äänestivät Bradyn puo nen aines rien tää te itä tu k e lueiden ja kasvatuslaitosten yhteiskun- Lakkautetaan , • i- “Edustajan neet puolueidensa maineen niin köjään fausua kiitokset sota- että niissä paikoin joissa työläi- lesta, kukistaakseen Fickcrtin, m aan. “T ällä h etkellä on samante- pahasti ettei kukaan järkevä ajan hallitukselle sodan voitta- siitä kielletään kansanvallan oi- myönsi teollaan sosialistien a r nalhstuttanunen. \ htenaisen ja j dotuksi, ta. jä rje stö n suhuutumi.-» kevä, m itä p o liittista ohjelm aa porvarikaan enää usko työväes- m isesta. valitsem alla ne uudel- keudet ja missä poliittinen tv- vion poliittisesta toim innasta pä yleistnailniallista luonnetta ole- ta A m erikan sosialistipuoluees- > i« te puollatte. K ysym yksen tär- töä niin typeräksi, että se nii- leen. Mi tta niin pian kuin rau- rannius tekee aänestystoim innan teväksi. San Franciscon äm m ät- van koulujärjestelm än luominen ja “G" jä rje stö n toim eenpanevan > . kein . puoli _ .- on — siinä, että , i.:„ lain j en ehdokkaita enää äänestäisi, hän töiden - tekem inen alkaa, m ahdottom aksi, täytyy tvöväen- tiunioiden liiton sihteeri, puhu sosialististen ka.-vatusperiaatteit- m itean v alin n asta ovat seuraa t ä ’ A myöten 3,89., vastaan l.ti.l J laatijakunnan enem m istö pyrkii Siksi pitää koettaa löytää kei- m enettävät voitokkaat hallituk- luokan tarpeen pakottam ana tur- essaan sosialistiosaston kokouk ten mukaan siten että v opetus x on enem m istön ra p o rtti m yöten - - r„> r iti riistäm ään vähem m istöltä edus noja m illä tuo äänestäjälaum a set arvonsa. E nglannissa lop- vautua hyökkäileviin väkivallan sessa tuom iten poliittista töi sopusoinnussa aineellisen tuo- i ta8Uan 3 . m yöten 3.779, v asta a n &292 vapaustaistelussaan, m intaa ja sitten seuraavana pai- ta n n o n k a n .-.-j. tu soikeuden m ielip iteid en eroa taas /Saataisiin uusien puoluei pui sotakiihko pikem m in kuin keinoihin 8. U skonto selitetään yksityis- m iston ehdotus tu llu t hyväksyt»'* nouseva kapitalisti- vänä lähettäen kirjeen unionsa init-i aik A.» rxov , koska * ilman A 1 A 4*^* i U 1VU V . * A > V* * » A AAK r BK M l» UH Ulin den takse. sitä ei Ranskassa, sillä ■ viim eksim ainit aikan kuin vaisuuden takia. asiaksi. V altio ja kirkko on t ä y - j “G” Toim eenpanevan kom itean » “A setustenm ukaisessa järjes- voi vielä hallita, vaikka sitten tu on enimmän sodasta kärsinyt, i luokkakin oli pakotettu riistä-j jäsenille jossa hän kehotti näitä TOVERI u äf lesi ömme asioi ta i
