LAUANTAINA, TAMMIK. 24 P.—SATURDAY, JAN. 24
No, 20
tyksessä v alittu jen vähemmis hallitukseen päästyään taas voi Sen n au tin to voitosta on niin- mään ylivallan feodaaliherroilta äänestäm ään J. E m m ett H ayde- dellisesti erotettava- Uskonnol
pitkäaikaisem pi. M utta ainoilla käytettävissään olevilla niä vastaan, myönsi sosialistien liset seurakunnat ovat yksityisiä
m itä haluaakin, kuten ollen
tön ed u stajien oikeudet tulevat tehdä
(THE COMRADE)
j i »
.
lopullisesti
m äärääm ään sen, j nykyisen
dem okraatipuolueen kaikessa tapauksessa on m ie li-Ì voimakeinoilla.
Kaikki sellais- kannan oikeaksi huolim atta sii yhdistyki iä, jotka hallitsevat o-
The organ of the Finnish workers in
m ille puolelle yleisen m ielipi- m enettely osottaa. Ja työväen ala sielläkin kääntym ässä. S iitä ten vallankum oustaptusten mo- tä josko hän huomasi sitä tai ei. mia asioitaan.
the Western States. The only Finnish teen kannatus k allistu u .”
9. Sosialistien rahatalouspoli-
Kaikkialla on työväestö he
enem m istö uskoo tie ty sti heitä on todistuksena edelläm ainittu raalinen tuom itsem inen on pelk-
Daily in the West. Pahlished Daily,
tiikka.
Kaikki yleiset kustannuk
Sillä tavalla puhuu porvaril- vielä edelleenkin.
j presidenttivaali, jonka tuloksen käa
teeskentelyä ja sokeutta. rääm ässä sen tosiseikan käsittä
except Sunday, at Astoria, Oregon, linen idiologisti, joka ei näe
puolu-J M utta niissä maissa joissa
po- miseen, että he ovat taistelleet set. sikäli kun ne korvataan ve
------ -------
m ääräsivät radikaaliset —
;
by the Western Workmen's Publishing
tässä ju tu ssa m itään m uuta kuin Ä Ä N I O I K E U S R A ¡ O T U S T E N eet ja sosialistit yhdessä. Sitä bittinen kansanvaltaisuus on, kaksikätistä vihollista vastaan rotuksella on hankittava kohoa
Society.
S E U R A U K S IA .
ennen to im ite ttiin
Ranskassas vaikkapa vaan epät^ydellisesti- yhdellä kädellä. Työväen puo valla tulo-, pääoma-, sekä perin
taistelu n enem m istön ja vähem
Kaikkien suoranais
tniAnnn Litruäircri u/neVi m yöskin kunnallisvaalit, kahta kään saavutettu, kuten \ hdys- lueen perustam inen on riittävä töverolla.
JOHN V ÄLiyÄK I, Editor Ac Manager m istön oikeuksista. Siinä kum-
V nm e vuonna hyväksyi W ash . v jjkkoa ennen p residenttivaale- valloissa ja Englannissa, on so- todistus tästä. Työväestö tulee ten verojen lopettam inen, sa
m ittelevat oikeudet ja laillisuu-
l g tönin valtion lainlaatijakun- j
N iissä sajvat sosialistit lois- sialistien kantana ollut, että vai- astum aan
poliittiseen
toim in moinkuin velvollisuuksien ja toi
Office Seventh and Commercial S
S t a h“ ttlsVonäiks u ^ s U ? k i" o & ta
: : n“*
ä ä « m T ikä
tS n m
m?o
k a e että
? o k jokai-
° X I {avia
tavia . ,u
lo k sia-
K aikissa
!ankum ouksenise',“ ‘/V ä e s tö n op
lain,
aaraa
tuloksia
taan ehkä jonkun sellaisen refor m enpiteitten taloudellisessa jär
Opposite Post Office.
sen maassa
äänestäjän,
joka
ei ole
tas- Aam
m-
D arii-
• käytettävä äänioikeuttaan, talou- mistisen ohjelm an mukaan, mitä jestelm ässä, minkä kautta köy
saatuaan iskun korvalleen, kään- sä
t on
tuotava*r
?m m
missa
kaupungeissa,
i rem
-
TELEPHONE — Office 365;
sa maassa sy
sy n n I ty
ty J n n y y t,
on tuotava
, issä
,
«, f u ,i6oiooa, P arn
nykyinen Työväen puolue tarjo hälistön edut uhrataan etuoikeu
__
■
■
siä
lukuunottam
atta,
saivat
so-
Editorial Dep't 832.
tää toisen korvansa sam anlais- om
omansa
tai isämsä
isänfeä'kansalaispa-
ansa tai
kansalaispa- isia listit
• a.-- “ " V 1* t . S° ' p h ilis tV n
ta vastaanottam aan. Se on näy- Derit m ukanaan
sia llstlt
enem m istön valtuus- pitalistisen valtion muuttamiseK aa, m utta kun he kerran siihen tetun vähem m istön hyväksi.
10. Kaikkien lakien kumoami
Seinen departm entissa, s. sos.al.st.sekst yhteiskunnaksi, kiintyvät, eivät he tule ty y ty
Entered as second-class mail mattei te uskosta “oikeuden lopulli- [ * n tt o r” r . e “ n“ kuin häntä voT tOOn'
nen,
olkoot ne siviili- tai soti
mään
mihinkään
pikkuparan-
Joka on Ranskan
R anska" suu
suurin
teolii-i Se oli Marx, joka sanoi että so-
rin teolli-
July 18, 1912, at the Post Office seen v o ittoon”, ajatu s jo ta por- Haan o tia a h u o m io o n ä k n e t v l T i joka
laallista
laatua, jotka asettavat
varisto
ei suinkaan vastusta, Ö ssa T ä m ä lak i laad ittiin Zar’ suusa,ue- saiva‘ so sialistit täy- sialistinen liike on uuden yh- nukseen.
Kun kerran täm ä
at Astoria, Oregon, under the
huonom paan
aseinaan
kunhan se ei vain selviä tie .o i-
r a ottaa rad k X
vaI tansa ali ‘
ka“ ’ È S ir 'in " e h t ì v ? on tehdä "syn- 'poliittinen jä ä ” rikkoutuu ja naisen
A ct of March 3, 1879.
mieheen
verraten.
suudeksi.
ten a ;nPctPn
punkia>
P ariisissakin, jossa la a sa n n tentava on tencia s>n reform ien riittäm ättöm yys käsi
11.
Paikanvälitystoim istojen
on
sosialistipuolueen
N äitä ih an n o itsijo ita saatta- Ì X i i n tehdä äT nestvstoim ?n« Porvariston valta o» suurin, sai- ( " .'ty s niin varm aksi ja k.vutto- tetään,
se
aika
ei
ole
j
yhteinen
monopooli.
S O S I A L I S T I T V A P A U D E N vat sosialistiset ed u stajat käyt-
“ valtuusm ies-
m ,nm ,11,sesti hetki tullut, ja
12. Lakien ja lainlaadinnan
A IN O A T V A R T IJ A T .
kaukana.
taa aseinaan taistelussaan p por-
o r - i.i
illa la in la _____
a tija la s k iv a t e ,- ¡ Ä
X
Ä
E l
T äm ä
‘
si S
__________
m
uuttam
inen sosialististen peri
Taloudelliset
tapaukset
teke
New Y orkin sosialistien m ie väreitä vastaan, m u tta m itään tä ulkom ailla svntvneissä on e-
aän,m äärä kaikkialla nou-
T äm ä äänestyslipun puoiusta- vät työväenluokasta vallanku aatteiden mukaiseksi.
livaltainen ulossulkem inen lain- sen kauemmas kantavaa hyötyä nimm än radikaalisia aineksia
S* pal^on su u remmaksi m itä se niinen
vallankum ouksellisena
13.
Työvelvollisuus kaikille
mouksellisen.
T aantum us y l
laatijak u n n asta on h erättän y t ei niistä ole. Sosialistien
Viu utta
ua
Käytännössä ei tämä oli o llut k u u tta viikkoa e n n e n ! taistelukeinona on saanut vas- häällä kohottaa radikalism ia al työkykyisille ja suojaavat toi
tais- , 1 M
käytännössä
m elkoista
huom iota yli koko lelu ed u stu so ik eu k sista ei pe- jaki ole tu o tta nutkaan n iin suu- toim itetuissa
parlam enttivaa- tustusta ja pilkkaa m onelta ta
Sosialistipuolueen te h menpiteet turvaam aan työläis
maan. V apaam ielisissä porvari- ru stu pelkän kansanvallan a j a - |ria tu lo k sia siihen suuntaan leissa.
.
holta työväenliikkeessä. Ensik- haalla-
ten terveyttä.
piireissäkin on ase tu ttu tuom it tukselle, vaan, ja ennen kaik- kuin on ta rk o te ttu . “ Ulkomaa-
N äiden vaalien johdosta sa- si, kaikkien luonnollisinnnista tävänä on ohjata tätä kasvavaa
14- Y stävällisten suhteitten ai
sevalle kannalle lain laatijak u n - kea ajatu k selle työväestön e - ila ise t radikaalit", se on, sellai- noi 1’H um anite, Ranskan sosia- syistä, anarkistien taholta, syis- m ielipidettä niihin uomiin, m it
kä tekevät rauhallisen ja jä r kaansaam inen kaikkien kansojen
nan m enettelyyn nähden, selit dustusoikeuksista.
V ain siksi set ulkom aalaiset jotka ovat listien päivälehti, että “m illoin- , tä jotka ovat tarpeettom at sel jestetyn hyökkäyksen m ahdolli kanssa ja pikainen liitto sosialis
täen että ed u skunnallinen h al valtaa työväestö edustajapaik- kansalaistuneet m yöhem pinä ai kään ei sosialism in tulevaisuus vittää. Toiseksi, “puhtailta ja
tisten tasavaltain kanssa.
seksi.
litu slaito s on vaarassa.
koja, että se voi käyttää niiden koina, voivat ¡jman m itään vai- ole n ä y ttän y t Ranskassa lupaa- yksinkertaisilta’’ (enempi yksin-
Taisteluohjelm a päättyy lau
Ja niin todellakin on laita. tuom aa valtaa luo k k aetu jen sa a- keuksia osottaa
vam m alta kuin ju u ri n y t näiden kertaisilta kuin puhtailta) Gom-
sunnolla
että köyhälistön dikta
papereilla oi vaalien jälkeen.”
Jos täm ä päätös saa sellaise jam iseen.
persin lajisilta ammattiunionisT Saksan itsenäisten so tuuri on ainoastaan väliaikainen
keutensa, m utta toisin on n ii
naan jäädä voimaan, n iin edus
N yt to im itettu presidenttivaa- teiltä, niiltä miehiltä jotka ajat-
keino ja että työläisten neuvos-
den vanhojen A m erikan a su k li
sialistien ohjelma
kunnallinen
h allin to laito s on K A N S A L A I S T U T T A M IS -
osottaa, että porvaristokin televat että työläisten .äänet oli-
tojärjestelm än etu on siinä sei
kaiden kanssa jo tk a aina ovat käsittää taantum uksellisen oh- ; si m yötävä yhdelle porvaripuo-
siirty n y t A m erikassa h isto ria l
A S E T U K S IA K IR IS T E
kassa,
että työläiset, jotka ovat
porvarien ehdok jelm an vaarallisuuden, koska se lueelle toisensa jälkeen mikro-
Taisteluohjelm a, minkä Sak
liseksi asiaksi, jo sta puhutaan
T Ä Ä N C A N A D A S S A K I N äänestäneet
taloudellisen
mailman tukipyl
kaita, m utta eivät silti lain mu- luopui
olleena m u tta ei olevana. T y ö
Clem enceausta, vaikka skooppim aisista parannuksista ja san Itsenäinen Sosialistipuolue väät, ovat myöskin olevat poliit
W innipegissä ilm est. W est- kaan ole A m erikan kansalaisia, se olisi yksim ielisellä toim in- m uistopatsaan korkuisista petok- hyväksyi äskeisessä kongressis
väestöä edustavalla vähem m is
tisten laitosten kannattajat.
ern
Labor News tietää kertoa, Täällä on n im ittä in paljon sel- nallaan hänet voinut vielä hel-l sista.
töllä ei sitte enää ole ed u stu s
Näiden am inattiunionis- saan on mielenkiintoinen lisä tä
T oteuttaakseen ohjelmansa tu
oikeutta, ellei porvaristoa edus että Canadan h allitu s tulee e- laisia, jo tk a ovat vanhem pain posti satulassa pitää ja siten tien ja anarkistien filosofialla on mänpäiväiseen sosialistiseen k ir lee Itsenäinen Sosialistipuolue
tava enem m istö vapaaehtoisesti sittäm ään uuden äänioikeus- ja uutisasukkaiden m ukana tu lleet jatkaa sitä ohjelm aa, jonka pon- enempi yhtäläisyyttä kuin kum jaili suiite en.
käyttäm ään kaikkia toim intata
sitä salli. N iin san o tu sta va kansalaistuttam islain, joka tu- tänne, joko C anadasta tai Eu- tena oli taistella nousevaa tyÖ- panenkaan niistä huomaa. Kol
poliittisia,
taloudellisia,
että poja,
'Esipuheessa
selitetään
paam ielisestä
porvaristostakin lee rajottam aan ulkom ailta Ca- ropan m aista nuorena, jolloin v äenliikettä vastaan “katkeraan mas vastustus tulee siltä osalta
parlam
cnttaarisia.
Sen
käsityk-«
mais-
työläisten asem a kaikissa
tä y ty y sen osan jo k a on re h e l nadaan siirty n eid en oikeudet ja ei vielä tie d etty n ykyisistä tar- loppuun saakka”, antam atta vä työläisiä, jotka ovat jä rje sty
sa on erottam aton toisista mais- sen mukaan on joukkotoiminta
lisesti siinä käsityksessä, että m ahdollisuudet päästä Canadan koista kansalaistuttam isasetuk- hääkään perään m issään kysy neet I. W . W- “ Pikkupaperilap- ta. O sotetaan että työläisluok paras m enettelytapa. M utta se
sista m itään. He ovat kasvaneet myksessä.
pusten pudotelem inen äänestys-
eduskunnallinen
hallitu slaito s kansalaisiksi hyvin pieneen.
ka (Saksassa) tarvitsee kipeästi tuom itsee kaikkien eristettyjen
E
sity
s
jä
ttä
ä
v
altio
sih
teerille
ja
eläneet
täällä
ja
o
ttan
eet
o-
on välttäm ätön, ellei kokonaan
Työväen voimat siis kasvavat laatikkoon on kauan ollut sei kolmea toim intatapaa — Itse ryhm ien tai yksityisten väkival
m u u tu ta
m onarkiaksi nim elli täyden vallan ei ainoastaan kan saa vaaleihin luullen aina ole- pikkuporvarillisessa Ranskassa- sovana ivan aiheena tuplajuu näistä Sosialistipuoluetta, luok lan. Sen tarkoitus ei ole tuo
laisystävälläm m e, jolla on näkö
sestikin, m yöntää että tällä k er salaisoikeuksien m yöntäm iseen vansa täydellisiä am erikalaisia, kin nopeasti.
tannon välineitten hävittäminen,
nähden,
vaan
niiden
p
eräyttä-
m
utta
nyt
kun
uusi
laki
on
as-
piirissään 100 prosentin yleis kataistelun innostam ia am m atti- vaan kapitalistisen järjestelm än
taa, kun sekä rep u b lik aan it e t
unioita
ja
vallankum
ouksellisten
lakko, jonka k au tta työläiset tu
tä dem okraatit ovat y k sim ieli m iseenkin nähden n iiltä hen- tu n u t voimaan ovat m onet huo-
lopettaminen-
k
ilö
iltä
jo
tk
a
vanhojen
asetus-
m
anneet
vasta
etteivät
he
oie
Sosialistien
kanta
ja
levat yksin käsivartensa ristiin työläisten neuvostojärjestelm ää.
sesti sosialistien ulossulkem isen
Puolue
tukee
voim
akkaasti
työ
o ik e u tettu ja
ottam aan
pistäm ällä alistam aan kapitalis
kannalla, ovat so sialistit ainoat ten aikana ovat kansalaisoikeu- kaan
tehtävät
det
saaneet.
P
eräyttäm
isen
voi
vaaleihin
osaa.
Seattlessa
on
tisen mailman m usertavaan a- läisten neuvostoja ja kannattaa
kansanvaltaisuuden ja vapauden
~
i listuvaisuuteen. Nämä miehet o- kaikkia yrityksiä, joilla on tar-
p u o lu stajat. N iin on asianlaita vielä tehdä sillä perusteella, et- täm än luontoisten asiain y h te y
(L. B. Symes, O akland
iv a t enimmäkseen rehellisiä po- kotus kehittää neuvostoja taiste-
tä henkilöllä on huono karak- dessä sa ttu n u t yksi perin has-
aina.
\ \ orldissä.)
bittisen toim innan
ivaamises- lujärjestoksi sosialismin hyväk
Nämä po rv arit eivät k u ite n teeri ja v altio sih teerin ratk ais sunkurinen tapaus. Siellä asuu
si ennen valtiollisen vallan val
PÖYTÄKIRJA
Aina ensimäisen internationa- t saan. Saaden voimansa etupääs- taam ista ja yhdistää kaikki työ
kaan ole työväen vapauden kan tavaksi sitten jää kenellä on oi eräs E. W . B inns nim inen 80-
S. S. Jä rje stö n toim eenpane
päivistä
lähtien,
jolloin sä liikkuvan työväen keskuu-
nalla.
M utta porvaristonkaan lu t huono k arakteri ja m ikä on vuotias sisällissodan veteraani, len
Iäiset, sekä henkisen että ru u
van
kom itean kokouksesta tam-
edut eivät ole niin yhtenäiset, hyvä ja mikä huono karakteri. joka on aikanaan eh tin y t äänes M arxilla ja sosialisteilla yhdel- desta. joilla ei ole vakinaista ko miillisen työn tekijät, heidän o-
mik.
11 p. 1920.
Jos esitys tuollaisenaan tu lisi tää kahdesti L incolniakin Yh- tipuolen oli historiallinen ta is - } tia, eikä niinollen äänioikeutta, pettam istaan varten köyhälistön i
että he sopisivat kaikki samaan
K okouksessa olivat läsnä kaikki
H än lelunsa Bakunin ja kom m unistis- ei heitä voida syyttää etteivät diktatuurin suhteen.
joukkoon ja siksi he vaativat hyväksytyksi asettaisi se uiko- dysvaltain presidentiksi.
kom itean jäsen et, paitsi F. A. Mäki.
ten
anarkistien
kanssa
to
is
e
lta
'
he
ole
suuresti
innostv-neet
tais-
m
aalaisten,
eikä
ainoastaan
ui-
on
o
tta
n
u
t
osaa
sisällissotaan
vähem m istölle oikeuksia.
Esipuheen m ukaan ovat työ P u h e tta jo hti T uhkanen, kirjurina
T oisena tek ijän ä on se, että kom aalaisten, vaan canadalais- koko sodan ajan union joukko- puolen, on jatkuvasti ilm ennyt teluaseeseen jota he eivät voi
alle k irjo tta n u t.
Heidän erehdyksensä läisten neuvostot sovitetut har- i toimi
n. s. vapaam ielisessä porvaris tenkin äänioikeuden kyseenalai- jen puolella ja haavottunut kol- erim ielisyyttä suorem m assa tai käyttää.
F. A. M ä k i ilm o t t i k irje e llis e s ti
jottam aan lainlaadinnallista ja j
tossa on paljon sellaisia abs seksi, sillä saman esityksen mu- me kertaa tapellessaan täm än vähemmässä mläärin vallanku- sisältyy heidän lyhytnäköisyy- toim eenpanevaa valtaa, m uutta kom itealle e ttä hän eroaa toimeen
tra k tise n
kansanvallan ih a ili kaan jäisi valtio sih teerille oi- tasavallan säilyttäm isen puoles- mouksellisen kansainvälisen liik- teensä, uskoessaan että koko työ- maan kapitalistinen hallintoko- j panevasta kom iteasta ja sam alla S.
S. Jä rje stö stä . S am alla hän yhtenä
poistaa ään esty slistalta ta. M utta sattui nyt olemaan keen eri ryhmien välillä jioliit- väenluokka on heidän asemas-
joita,
sellaisia luokkasuhteita keus
p ö ytäkirjan ta rk a sta ja n a ilm otti ei
neisto,
sekä
hallinnollinen
e
t
t
ä
.
tisen
toim
innan
aivosta
ja
pai-
saan.
käsittäm ättö m iä ih annoitsijoita, m yöskin canadalaisia. P idetään niin hu llu sti että hän on tu llu t
N eljännessä ryhm ässä, jotka kunnallinen, ja sgada aikaan työ- . hyväksyvänsä viim eisen t.-p. komi
jo tk a näkevät vaan enem m istön ku iten k in varm ana ?ttei esitys- tähän maahan i ’ö vuoden van- kasta työväenluokan vapauttä- ovat sosialistipuolueen kanssa läisluokalle oikeus hallita itse- S tean kokouksen p ö y täk irjaa sellai
sena kuu sih te eri sen on kirjotta-
ja vähem m istön kirjaim ellisesti, tä sentään näin paksuna tu lla hana E nglannista, eikä ole ot- m istaistelussa.
Sosialistien kanta on ollut, eri mieltä äänioikeuden k äy ttä ään tukahduttam alla nykyisen . nut.
nielasem
aan.
M
utta
jo
itak
in
ra-
tan
u
t
kansalaispapereita,
eikä
m u tta eivät n iitä etuja, jo ita
luokan hirm uvalta | P ö y tä k irja lu ettiin toim eenpanevan
jo tu k sia arvelee edelläm ainittu hänellä ole isästäänkään tietoa mikäli se mailman eri ’sosialisti- misestä, ovat kom m unistit, jo t hallitsevan
näm ä edustavat.
ka, samalla kun he m yöntävät Taloudelliset neuvostot tu le v a t! kom itean kokouksessa ja hyväksyt
M itään sellaista vaaraa ei ole, lehti parlam entin ehkä hyväk- josko hän oli kansalainen tai puolueiden lausunnoista ilmenee, että poliittiset vaalitaistelut ta r toteuttam aan anarkistisen kapi-1 tiin se sellaisenaan,, ilm an muutosta.
ei. N äinollen ei hänelle ole että samalla kun on ehdotto
L uettiin sih teerin laatim a vuon-
että joku lain la atijak u n ta k iel syvän.
tuotannon ja jaon
joavat erinomaisen tilaisuuden talistisen
masti
välttäm
ätöntä,
että
ty
ö
v
ä
an
n
ettu
oik
eu
tta
registeerata
kertom
us S. S. Jä rje s tö n keskusvi
täisi osalta ed u stajia ed u stu soi V A N H A T P U O L U E E T K E L
estö rakentaa taistelevan, laa propagandalle ja ettei niitä sel m uuttam isen järjestelm älliseksi raston toim innasta. Toim intakerm -
1
äänestystä
varten
Seattlessa.
—
keuden vain siksi että se edus
V O T T O M IA .
T ällaisiakin tapauksia saattavat jan ja luokkatietoisen industria- laisinaan ole kokonaan h y ljättä sosialistiseksi tuotannoksi ja ja-1 ; mus hyväk sy ttiin pienillä muutok-
taa vähem m istöä. E i ensinkään;
I silla.
vä, silti väittävät että ainoas oksi.
T he New York W orld, joka uudet äänioikeuden rajo tu k set lisen järjestön taloudelliselle a- taan
ellei tuo vähem m istö edusta e-
C anadan S. S. Jä rje stö n toimeen-
työm
aalta
pohjautuvan
lalle, on aivan yhtä välttäm ätö n
Taisteluohjelm a.
! panevan kom itean p ö y täk irja oli sa a -
rilaisia luo kkaetuja kuin enem on kymmenen vuotta ollut pre- aiheuttaa, mikä osottaa että val- tä. että työväellä on oma eri- joukkotoim innan kautta voivat
menevät rajotusin-
Scuraavia m enettelytapoja esi- punut. Ei a n ta n u t a ih e tta rnihiu-
m istö, niin sen oikeudet ovat sid en tti W ilsonin ja dem okraa lassaolijat
vallankumouksellinen jär- työläiset vapauttaa itsensä- Se
l-ostuksessaan
yli senkin rajan i tvinen
y
tipuolueen pää-äänenkannattaja, mikä
tetään
puolueen taisteluohjel- ^itan toim enpiteisiin,
täy sin k u n n io itettu ja.
heidän om alta kannalta | j^ O n s ä poliittisella alalla ; että oli pääasiallisesti täm ä kysymys.
massa
tehokkaim
pina sosialisti-
S ihteeri ilm otti e ttä k esk u sv ira-
A inoastaan sillä tavalla voi- on ju lk assu t porvarilehtien kes
ainoastaan yhteisym m ärryksellä : jonka perusteella ero sosialistien
1
;
toon
oli C an ad asta lä h etetty kerays-
katsoen
olisi
edullista.
daan käsittää New Y orkin lain kuudessa su u rta huom iota he
ja näiden kahden voim akkaan; ja kom m unistien välillä tapah- sen yhteiskunnan toteuttam isek- listoja T yöläisten puolustusliiton toi-
rättäneen
to im itu sk irjo tu k sen , R A N S K A N P R E S I D E N T T I - liikkeen yhteistoim innalla (jota tm.
laatijak u n n an m enettely.
s i:
m esta, pyynnöllä lä h e ttä ä niitä S.
M utta vaikka näin on asian jossa se ju listaa molemmat van
S. J ä rje s tö n osastoille. Pikakoiuilean
1.
T
ukahduttaa
rahalla
o
ste
t
Aika « vksinään voi tävdellises-
V A A L IT .
kapitalistiluokka nykyisin k äyt
*
*
«
päätöksen m ukaan, ja siitä syystä
laita, niin moni ihannoiva por hat puolueet ja kaikki vanhat
tää niin suurella m enestyksellä) ti osottaa mikä näistä teorioista tavat vastavallankum oukselliset kun n iitä jo ennen on lähetetty
Ranskan edustajakam ari ja voi työväestö toivoa voivansa on ehdottom asti parhain, m utta sekä kaikenlaiset sotilaalliset, si
vari saattaa käsittää asian ^vain tu n n u stetu t p o litik o itsijat a r
m m e osastoille, palautettiin
p in tap u o lisesti ja ajatella om i vottom iksi ja asettuu k an n atta senaatti valitsivat äskettäin uu lopullisesti aikaansaattaa kollek viimeisten kuukausien tapauk viili- ja poliisikaartit, riisua järjestö
m ain itu t lis ta t takaisin.
en etujen sak in olevan vaarassa maan en tistä elintarvehallinnon den presidentin Ranskalle. Nä tiv istisen yhteiskunnan.
sien varm asti ja erittäinkin hii- m aanom istajat porvaristo aseis
Toim enpide hyväksyttiin.
ja liitty y siksi sosialistien ta is johtajaa, H erbert Hooveria. p re mä vaalit osottivat, että sota-
B ucharinin a rtik k elien julkaisemi-
Sosialistipuolueen tehtävä työ lenkaivajain liiton kokemuksien ta ja järjestää vallankum ouksel
!
sesta
ag itatsio n ik irja se n a hyväksyt
laim entum inen tapah väen poliittisena aseena on en viimeisessä
telu a kannattam aan. Siitä sy y s sidentin ehdokkaaksi, huolim at kiihkon
lakossaan, pitäisi linen armeija.
tiin
pikakom
itean toim enpide.
tä saamme kuulla sellaisiakin ta siitä mikä puolue hänet ni tu u m elkein tam alla tavalla jo nenkaikkea kehityksellinen, työ vakuuttavasti osottaa työläisille,
2. M uuttaa yksityinen tuotan-
L u e ttiin
J ä rje s tö n
n a y ttä m o liito n
V anha “tiik e ri”,} väestön herättäm inen propagan että
tu n te en pu rkauksia ja su u ttu m ittää ehdokkaakseen. Hoover ka maassa.
taloudellisen kehityksen nonvälineitten om istus y h te is johtokunnan pöytäkirja. Ei autan t
m uksen ilm aisuja, kuin allaole- on lehden m ielestä sopivjt mies Clemenceau, joka vielä äsket dansa kautta niin, että se tulee rappusia voidaan vaan hyvin vä- kunnalliseksi omistukseksi. V ii a ih e tta m ihinkään toim enpiteisiin
vakin, jonka k irjo tti New Y or toim een. H än on sodan ajalla täin sai yleisissä vaaleissa mie täydellisesti käsittäm ään paik- j hän kiivetä, niinkauan kun työ pym ättä on yhteiskunnallistutet-
L uettiin Gust. P urren ja A ntti I’at
kin ’ valtion lain laatijak u n n asta saanut kaikkien kannatuksen ja leisensä parlam entin, vaikka so kansa yhteiskunnassa ja so jid aa-, väen poliittisen käsivarren li- tava seuraavat: Pankit, vakuu tätiin k irje e t toim enpanevalle k» :
poissuletuille sosialisteille m uu hänellä on p o liittisesti lehden sialistien yleinen äänim äärä kas- ristiuden tarpeen tehtävässään 1 haksia ei ole vahvistettu yhtä tusyhtiöt, kaivokset, voim aläh tealle. E ivät a n ta n e e t aihetta «•
dellisten p äätöksien m uuttainne« n
an
Mrs.
H a rrio tt
S tanton mielestä hyvä menneisyys, sillä voikin, on p resid en tti vaaleis- uuden
yhteiskuntajärjestyksen vahvoiksi kuin ovat taloudelli- teet (hiili, vesi, sähkö, j.n.e.),
L o w e ll, Mass, ja P h ila d e lp h ia , p a-.
B latch, laajalti tu n n e ttu nais hän on eh tin y t olla kaikkien sa ty ö n n etty syrjään ja radi- luomisnessa. Sen toisena te h tä - } sen järjestön voimat.
Valtion keskitetyt teräs- ja rautateolli s. s. o sa sto t olivat lähettäm ä t pa
ten äänio ik eu staistelija, jonka mukana, o llu t ennen vanha kun kaalinen Deschamel v alittu hä- vänä on anastaa valtiollinen v a i- 1 poliisivalta on vallattava työläis- suudet. kuljetus- ja tiedonanto- heksu m silau seet
toim eenpanevat
nollinen “seiso-lujana-kannalla- nen tilalleen.
k irjeessä sa n o taa n :
} ta niiden käsistä, jotka jo h ta v a t, ten käsiin ja käytettävä tvöläis- välineet, samoinkuin muutkin kom itealle ja jä rje stö n sihteerille
sitten bull-
E nglannissa to im itettiin ylei- ! sitä autokratian eduksi, k ’ äyt ten suojelemiseksi, eikä sen alis korkealle kehitetyt teollisuudet. aen johdosta, “e ttä k eskusvira-'
“En
kuulu
puolueeseenne, si" republikaani,
3. M aanviljelystuotannon m ah ta ei ole lä h e te tty m ainituille
m u tta koska te id ät on enemmis- m ooseri ja dem okraatejakin o- set vaalit toista vuotta takape- tääkseen tuota valtaa työväen tamiseksi.
töille virallisia äänestyslippuja an-..«
töpuolueid en
toim enpiteiden sasi hän lähennellä niin hyvästi, rin, pian aserauhan jälkeen ja taloudellisten järjestöjen tuke
Miten paljon he .eroavatkin dollisimman korkealle kehittäm i n a an ”.
lainlaatijakunnassam m e että W ilson n im itti hänet edel Lloyd Georgen kokoom ushalli- miseksi ja voimistamiseksi nii meistä teoriassa, m yöntää kaik nen asettam alla tässä tu o tan
S ih teeri oli jo aikasem m in 1* ui* ■
k au tta
k o ro tettu pelkältä puolueenne läm ainittuun toim een. M eidän tus sai suuren voiton, niin suu- den jokapäiväisessä taistelussa kein kovettuneinkin suoran toi nossa osallisena olevien k äy tet palstoilla selo stan u t e ttä äänesty-l.
ed u stajisto n taso lta jokaisen va- sosialistien kannalta katsoen on ren että m onet työväenpuolueen vapaamman ja pareminan elä- minnan mies tiukan paikan tu l täväksi kaikki saatavissaolevat ■ ta t p id ä te ttiin Chicagon posti kot '
rissa sen tä h d e n e ttä n iistä ei "i?li
paan hallitu k sen perusperiaat- tie ty sti
saman tekevää kenen k an n attajista jo u tu iv at epätoi- inan puolesta Kolmanneksi, so- len, täm än kannan oikeammuu- teknilliset ja taloudelliset apu teh
ty po stim estarille englannin
teiden v artijak si, niin m inä vil- porvaripuolueet asettavat eh voon sen johdosta. M uutam aa siaIistien tehtävä, silloin kun ht den. Svndikalistit, jotka vielä neuvot, seka edistäm ällä maan-} s listä kään n ö stä.
K om itea k.«.- ’i
p ittö m ästi toivon te ille voittoa dokkaakseen. Sillä porvaripuo- k u ukautta myöhemmin kuiten- valfjon kontrollissa ovat, on m uutam ia kuukausia takaperin viljelysunioita Viljelemätön maa e ttä listojen p idättäm iseen ei •
kusv irasto ole syyllinen ja pai:«
edessänne olevassa taistelu ssa
lueita ne tie ty sti kannattavat. kin ilmeni, että kokoomushal- m uuttaa valtion muotoa, niin (Californiassa) ivasivat sosialis on otettava viljeltäväksi.
4. K aupungeissa ja kylissä, j sum islauseet ovat aineettom ia.
“T e seisotte tällä hetkellä va- M utta tämä johtavan demokraa- lituksen kannatus oli loppunut rauhallisesti kuin mahdollista, tien esitystä, että tehtäisiin yri-
Tov. F. Laurila ehdotti e t u t
paiden
laito sten k u kistum ista tisen lehden avoin ju listu s, et- sen valitsem iseen. Missä ikänä i ' sellaiseksi järjestöm uodoksi, m i-, tys poistaa ilettävä syndikalis- missä teollisuus on laaja, on yk i m eenpaneva
kom itea m aaraa ita?,
vastustavana varustuksena, ja tä vanhat puolueet ovat varari- tu li
täytevaaleja, siellä alkoi ’ ’ kä ‘ oarhaiten
vastaa ----------
tuotannoin
parhaiten —
ä1K tilaki yleisäänestysalotteen k aut sityisten om istam a maa otettava rikom itean ero tta m a an Moses 11a. i
K un m ainitun piirin luennoitsijan r ■
jos te tulevaisuudessa p y sy tte kossa ja että porvariston on työväenpuolueen ehdokas saada sen yhteiskunnan tarpeita. T a ta, ovat nyt m yöntäneet, että yhteiseksi omaisuudeksi.
sam aita tavalla kuin olette o i- . koetettava kokoilla
voimiaan pelottavan paljon ääniä, toisia man tarpeen tunnustam inen il- poliittinen toim inta on hyödyl tien täytyy rakentaa riittävästi m esta.
K om itea ei p ä ä ttä n y t asiasta n.«
leet m enneisyydessäkin lain ja uusien puolueiden nimessä, to- tullen
valituksikin.
N yt on menee jo Amerikan sosialisti- linen heille tässä tapauksessa sopivia taloja väestön tarpeeksi.
hinkään
päin, etu p äässä siitä syy*
5.
Ruoka-ainevarastojen
sään-)
jä rje sty k se n k u n n io ittajin a ja distaa meille että vanhat käsi- Georgen
hallitus täydellisesti puolueen
vaatim uksessa, että ja ovat päättäneet käyttää sitä.
e tä p iirikom iteat ovat jo lakkàut« '
ehdottom asti k ie ltä y d y tte jä i - } ty k set ovat m urtuneet. Se on arvoton ja sen lopullisen kukis- m aantieteellinen edustusperusta Jokainen suoran toim innan kan nostelv ja järjestely.
tu jä rje stö n yleisäänestykseila, jot-
6- Kaikkien laitosten vhteis-
jittelem ä stä v astustajienne lait : työväki, jonka tähden näitä uu- tum isen jälkeen pidetään työ- on poistettava ja tilalle asetetta- nattaja ( ja täm ä käsittää enem
. j n iitä ei voida e n ää pakottaa teki
mistön heistä) jotka viimeisissä kunnallistuttam m cn. jotxa v a i- m ään m itään järjestötoim inna.- •»
voittoa
paria- Va industrialinen edustusperus-
to m u u k s ia . o le n —I-
m in ä - v --------
a rm a sia
s ii hyvien miesten puolueita väenpuolueen
i T ulokset S. S. Jä rje stö n yl<
(Friscon) vaaleissa työskenteli kuttav at yjeiseen terveyteen.
tä, että reh ellin en am erikalai- on perustettava. N ykyisten puo- m enttivaaleissa m ahdollisena.
ta kongressissa.
7.
K
a
ik
k
ie
n
y
le
is
te
n
o
p
e
t
u
s
-
ä
e s t y k s i e n - E ” “E ttä piirikom iu .
ed u stajat ovat pilan-
Jokainen maa siis tahtoo nä-
Sosialistien kantana on ollut, vät ja äänestivät Bradyn puo
nen aines rien tää te itä tu k e lueiden
ja
kasvatuslaitosten
yhteiskun-
Lakkautetaan , • i- “Edustajan
neet puolueidensa maineen niin köjään
fausua kiitokset sota- että niissä paikoin joissa työläi- lesta, kukistaakseen Fickcrtin,
m aan.
“T ällä h etkellä on
samante- pahasti ettei kukaan järkevä ajan hallitukselle sodan voitta- siitä kielletään kansanvallan oi- myönsi teollaan sosialistien a r nalhstuttanunen. \ htenaisen ja j dotuksi, ta. jä rje stö n suhuutumi.-»
kevä, m itä p o liittista
ohjelm aa porvarikaan enää usko työväes- m isesta. valitsem alla ne uudel- keudet ja missä poliittinen tv- vion poliittisesta toim innasta pä yleistnailniallista luonnetta ole- ta A m erikan sosialistipuoluees- > i«
te puollatte. K ysym yksen tär- töä niin typeräksi, että se nii- leen. Mi tta niin pian kuin rau- rannius tekee aänestystoim innan teväksi. San Franciscon äm m ät- van koulujärjestelm än luominen ja “G" jä rje stö n toim eenpanevan >
. kein
. puoli
_ .- on
— siinä, että , i.:„
lain j en ehdokkaita enää äänestäisi, hän töiden - tekem inen alkaa, m ahdottom aksi, täytyy tvöväen- tiunioiden liiton sihteeri, puhu sosialististen ka.-vatusperiaatteit- m itean v alin n asta ovat seuraa t ä
’ A myöten 3,89., vastaan l.ti.l J
laatijakunnan enem m istö pyrkii Siksi pitää koettaa löytää kei- m enettävät voitokkaat hallituk- luokan tarpeen pakottam ana tur- essaan sosialistiosaston kokouk ten mukaan siten että v opetus x on enem
m istön ra p o rtti m yöten - -
r„> r iti
riistäm ään vähem m istöltä edus noja m illä tuo äänestäjälaum a set arvonsa. E nglannissa lop- vautua hyökkäileviin väkivallan sessa tuom iten poliittista töi sopusoinnussa aineellisen tuo- i ta8Uan 3
.
m yöten 3.779, v asta a n &292
vapaustaistelussaan, m intaa ja sitten seuraavana pai- ta n n o n k a n .-.-j.
tu soikeuden m ielip iteid en eroa taas /Saataisiin uusien puoluei pui sotakiihko pikem m in kuin keinoihin
8.
U
skonto
selitetään
yksityis-
m iston ehdotus tu llu t hyväksyt»'*
nouseva
kapitalisti-
vänä
lähettäen
kirjeen
unionsa
init-i
aik
A.» rxov , koska * ilman
A 1 A 4*^* i U
1VU V
. * A
> V* * »
A AAK
r
BK M
l» UH Ulin
den takse.
sitä
ei
Ranskassa,
sillä ■
viim
eksim
ainit
aikan
kuin
vaisuuden takia.
asiaksi.
V
altio
ja
kirkko
on
t
ä
y
-
j
“G”
Toim eenpanevan kom itean »
“A setustenm ukaisessa järjes- voi vielä hallita, vaikka sitten tu on enimmän sodasta kärsinyt, i luokkakin oli pakotettu riistä-j jäsenille jossa hän kehotti näitä
TOVERI
u äf lesi ömme asioi ta i