Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 22, 1920)
No. 18 TORSTAINA, TAMMIK. 22 P.— THURSDAY, JAN. 22 k irjo te tu t latinan sekaisella ita tävät kuitenkin, että suurin osa lialla, jo sta puhdas en g lan n in k ark o tetu ista on m ielissään kun (T H E C O M R A D E ) saavat vapaan kyydin kotim aa kielinen ei saa selvää. T h e organ of the Finnish w orkers in hansa, siihenkään kun ei tahdo L ääkäreillä ja m uilla on p al the W estern States. The only Finnish jon tieteellisiä teoksia ja pikku- k aikilla olla omia varoja. M itä D a ily in the West. Puhlished D aily, kirjasia, jo ita saa ainoastaan taas siihen tulee e ttä karkotus except Sunday, at A storia, Oregon, vieraalla kielellä. N äiden m yy laim entaisi agitatsionia, n iin sii by the W estern W orkm en's Publishing m inen tai lainaam inenkaan to i nä n äyttää käyvän aivan päin Society. selle on kiellety n k irja llisu u vastoin. Survey m agasiinin to i m ittaja D evinekin, joka kulkee den levittäm istä. J O H N V Ä L IM Ä K I, Editor & M anager T ällaisen valistusasetuksen o- ym päri maata, hakien y h te is aih eita lehdelleen, O ffice Seventh and C om m ercial St., vat O regonin la in la atijat m eil k u nnallisia sanoi pari päivää sitten puhees le n y t laatineet. L ienee tarp ee Opposite Post O ffice. saan Seattlessa, e ttä radikaalien to n ta huom auttaa, e ttä se on TELEPHO NE — O ffice 3 6 5 ; pahasti ristiriid assa Y hdysval karkottam inen on “lisännyt a- E ditorial Dep’t 8 32 . tain p eru stu slak ien ja kongres g itatsionia ja v aik u ttan u t väes Entered as second-class m ail m atter sin säädösten kanssa, jo tk a ta tö n herääm iseen uskom attom an kaavat puhe- ja painovapauden. laajasti.” July 16, 1912, at the Post O ffice K äytännöllisesti se on m onta at Astoria, Oregon, under the R A D IK A A L E IS T A . vertaa vaikeuttavam pi vieras A c t of M arch 3, 1879. kielisille lehdille kuin itse va- R adikaaleista sanotaan nyky koilulaki, jo k a vaatii ainoastaan päivinä m elkein m itä hyvänsä. postim estarille jätettäv äk si kään N im itys on niin suuresti käytän UU DEN K A P U L A L A IN nökset sotaa koskevista asioista. nössä nykyisin, että lienee h u S IS Ä L T Ö . Se on täy d ellin en n äyte siitä vittavaa kuulla m istä radikaali- O regonin valtion lainlaatija- m itä B ernard Shaw sanoi “n u rk n im ity s alkujaan johtuu. kunnan äsken hyväksym än, vie k a k u n ta is u u s - am erikalaisuu- S an ak irjat selittäv ät e ttä sa raskielisiä lehtiä koskevan lain deksi. T u o llaista voi am erikas- na radical jo h tu u latinalaisesta sisältö edellyttää, e ttä “on lai sakin syntyä vaan valtiossa jo s sanasta radix — ju u ri. E nsi- to n ta yhdellekään henkilölle, sa valtiom iehenkin osaa n ä y tte m äisen kerran on radikaalinim i- firm alle, k o rporatsionille tai eri levät henkilöt omaavat vielä pe- ty stä poliittisessa m erkityksessä henkilöistä m uodostetulle y h räkorven asukkaan käsitykset k äy tetty E nglannissa i8 :sta distykselle, painaa, ju lk asta, le maailman m enosta. vuosisadalla, jo llo in ensim äisiä vittää, esittää, m yydä tai ta rjo Ja kaikkeen tähän on ry h d y t itsenäisen puolueen kanattajia ta m yytäväksi m itään sanom a ty vaan sentähden, että tä ltä alettiin n im ittää radikaaleiksi lehteä, aikakausjulkaisua, k ir lehdeltä, T overilta, saataisiin e- sentähden, e ttä he sy y ttiv ät mo jasta tai k ie rto k irje ttä m illään lämä lopetetuksi. Se on A sto- lempia valtapuolueita, tory- ja m uulla kuin englanninkielellä, rian edustajain esittäm ä täm ä w hig-puoluelaisia p in tap u o li ellei sellainen sanom alehti, ai tekele. O ttaessaan tuon esity k suudesta. Itse sanoivat he kä- kakausjulkaisu, k irjan en tai sen valtion lakikokoelm aan mei- sittelevänsä kysym ykset aina k ie rto k irje sisällä k irjaim ellista dän tähtem m e, on valtion lain- ju uriaan m yöten ja siitä saivat käännöstä siitä en g lan n in k ielel laatijak u n ta o so ttan u t pikku- he sitten nimen, joka nykyisin lä samalla kirjasinkoolla ja yh m aisuutensa. L u u lisi sitä nyt näyttää tulevan kaikkien osaksi, tä huom attavasti esite tty n ä .’’ sellaisella valtiolla kuin O rego jo tka vallitsevaa järjestelm ää T oinen pykälä m äärää sitten nillakin, jonka tulevaisuudesta vastaan jo llak in tavoin ta iste le rankaisun, joka on korkeintaan puhutaan niin suuria, olevan vat. kuusi kuu k au tta k au n tin vanki m uutakin tehtävää kuin laatia laa ja sakkoa, joka voi nousta erikois-säädöksiä pientä vieras K A N S A N S U O J E L E M IN E N . korkeintaan $500, tai molemmat kielistä sosialistilehteä vastaan, “E ikö hallituksen velvollisuus sakon ja vankilan. varsinkin kun tied etään ettei ole suojella kansaa vallankum o T uon lain m ukaan ei siis m i täm ä lehti m illoinkaan voi val ukselliselta p ropagandalta?” ky kään sanom alehti, vaikka se pai tion asioita p ilata eikä paran syi C arnegie haalissa eräs loi- netaan ulkopuolella O regonin taa. M utta me olemme voineet ja ri äskettäin, pitäessään p u h e t kin, voi o ttaa tilau sta täältä ei olla väärässä käsityksessä itses ta am erikalaisuuden puolesta. kä lähettää lehteään tänne lu e t tämme. Me voimme painaa e- T he New R epublic nim inen tavaksi jo u tu m atta syytteeseen nemmän kuin luulem m ekaan. radikaalinen p o rv arileh ti vas täm än lain rikkom isesta. S iltä se ainakin n y t näyttää. taa tä h än : “T eoria että halli Jo s n y t esim erkiksi sattu isi tuksen velvollisuus olisi suojel jollakin henkilöllä, vaikka jo l N U H T E L E V A T A M E R I K A - la kansaa propagandalta, on lakin O regonin sen aatto rilla o- preussilaisuutta. Se oli kerran L A IS IÄ . lemaan hallussaan joku niistä hänen keisarillisen m ajesteet Canadalainen lu u tn a n tti W . tinsa Saksan keisarin evankeliu R anskan h allituksen ju lk aise m ista saksalaisvastaisista k irja E. Date, joka on vihollism aa- mi. K ansan suojelem inen val sista, jo ita sodan ajalla täällä laisten sotavankien leirin ko lankum oukselliselta propagan levisi paljon, ja tarjo aisi sitä m entaja, on ju te llu t V ancouve dalta oli yksi hänen pyhim piä toiselle henkilölle luettavaksi, rin san o m aleh tirap o rttereille r a tehtäviään. olisi se valtion lain m ukaan r i dikaalien karkottam isesta. H än Kansa on joko kelvollinen kos. Rooman paavin k irk o lli on ilm assut paheksuvansa sy hallitsem aan itseään tai sitten set m ääräykset ovat täällä tä västi ei sitä että radikaaleja se ei ole. Jos he kykenevät hal m u tta että niitä litsem aan itseään, ei hallituksen män jälkeen kokonaan la itto karkotetaan, sellaisen m elun tarvitse suojella sitä m inkään- mia, sillä ne kuuluvat k ie rto k ir karkotetaan jeiden (C ircu la r) luokkaan ja ka.r2!Sl ^ , mi? ä . ! iäiseltä’ piö^agandältä. H e'äu o - kun ne ilm estyvät latinaksi, on ovat karkotusten johdosta pitä jelevat itse itseään. K ykyisyys n iistä annettava käännös muka neet. D ate sanoi, että Canadas- suojella itseään kuuluu itsehal na. Jos kauppias lähettää os ta on vuoden ajalla k ark o tettu linnon ensim äisiin ehtoihin.” tuhannen radikaalia ja tajilleen kirjelm än, jossa tar y litse joaa jo tak in ta v arau u tu u tta tai vihollism aalaista ilm an m itään karhuaa m aksua en tisistä saata melua. W in n ip eg istäk in on vie vistaan jo llak in m uulla kuin ty enem pi kuin sata punasta — Sosialistinen joukkotoim inta p eru s englanninkielellä ilm an kään enim m äkseen venäläisiä — il tuu tasa-arvoisuuteen, se on, jä se nöstä on hän lain rikkoja. P ie man että siitä olisi sen suurem nistön keskuudessa vallitsee tasa- ni laestadiolaisten “Sionin kan paa asiaa tehty. K ark o tetu t on n elk in ’’ voidaan ainakin nido pantu laivoihin ja k u letettu sin- arvoisuus; kaikijla jäsen illä on tasa- tussa muodossaan m ääritellä kir ne m istä heidät on helposti v o i-; Puoliset oikeudet ja velvollisuudet; jasten (p am p h lets) joukkoon tu päästää kotim aahansa. Siinä kalkkl jäsen et ovat ihm isinä saman- Samoin pitäisi hänen arvoisia, kellään ei ole arvoasteen kuuluvaksi ja siitä on niinollen kaikki. painettava käännös mukana, e t m ielestään täälläkin m enetellä. m ukaan m itään etuoikeuksia. Tuolta T äkäläiset porvarit taasen o- k a tsan to k an n alta tulisi jäsenistön tä O regonin epäluuloinen lain- laatijakunta tietäisi miten kieriä vat siinä käsityksessä, että m in k ä sittä ä sosialistinen tasa-arvoisuus. tem ppuja suom alainen käyttää kä suurem paa ääntä karkotuk- i Mutta useinkin k äsitetään se väärin taivaaseen pyrkiessään. M usiik- sista pitää, sen pahem m in ra- ja yhteistoim innalle turm iollisella ra k in u o titk in täm än lain m ukaan d ik aalit alkavat sitä pelkää- va,la luullaan,, että te h tä v issä oHaan tulevat hyvin kyseenalaiseksi, mään ja luopuvat agitatsionis- tasa-arvoisia. K oskaan ei tule sitä sillä kuten tiedäm m e ovat ne taan. Jo tk u t asian tu n tija t väit- aIkaa- etta kaikki ihmiset pystyisi- TOVERI Joukkotoiminnasta U 111111 u 111 li 1 • 1111 11 niiitinimnimumiim A T S A U K S IA Se “astorialainen mailmankatsomus" jälleen. E ipä siitä ole pitkiin aikoihin pu h uttukaan. Eikä siitä olisi ollut syy tit puhua nytkään, ellei olisi ollut olem assa sellaista “valaisevaa esi m e rk k iä’', oikein sellaista “ kauhis tu tta v a a exam ppeliä”, kuten toiskie liset sanovat, sellaista “elävää to d istu sta ", jollaisen taeom alainen •‘M yrskykellokin" löysi sen v ä it te en sä tueksi, e ttä taloudelliset olot ne sen tään ovat ne jotka m äärääv ät ihm isten m ailm ankatsom uksen. J a ne olivat num eroita ja '•doku m e n tte ja ”, joiden pitäisi tyydyttää jo k a ista kiihkoisim m asta vasem m is to laisesta aina keltasim paan revisio- a istiin saakka. T iistain lehdessä ne julaistiin. K ysym ys oli talon rak en tam isesta Toverille. huoneuston hankkim isesta tä lle länsirannikon työväestön luok- kavalistu k sen ahjolle, jonka entisen m ajan m u u ttiv at k u rn a a lite h taa k si ja autotalliksi. Oli kysym ys siitä, m istä saatat •iin vartija huoneuston hankkim i seen. K yseltiin “a sto rialaiselta ma- ilm an k atso m u k selta” ja kyseltiin m uiltakin, jopa käytiin kyselem ässä liian e h ta ab erd een iläiselta “ kumo u k sellisuudeltakin". V astauksia saa tiinkin. J a näm ä v a sta u k set ne ju la istiin tiistain lehdessä. K atsah tak aam m e niihin uudelleen. T aloa v a rte n olisi p itänyt saada k a k sik y m m en tä tu h a tta dollaria. Niin c aljo a ei saatu. M utta läh es puolet iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiiiiiiiiir iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iiiiiii Halutaan Asiamiehiä 48534823532348534802482323534853484848484823232348482323234823234848232302020232232348535348485348535348485353484848535323534823534823484853234853485300 Jos olet kykenevä asiamieheksi niin kirjoita hakemuksesi tänään KOSKI R Ä ÄTÄ LILIIKKE ES E EN, CHICAGOSSA, ILL. Jossa pukimet tehdään t a k a u k s e l l a mittojenne ja vaatimaksienne mukaisesti NÄYTTEITÄMME ON AINOASTAAN R A J O I T E T T U MÄÄRÄ. KOSKI TAILORING CO. 40 H. WELLS ST., v ä t jo tak in työtä su o rittam aan y h tä hyvin; joku on sopivam pi su u tarik si kuin räätälik si, joku sopivam pi se päksi kuin nikkariksi, joku voi olla parem pi lau laja kuin so ittaja, joku parem m in puhuja kuin n äy ttelijä, jotkin h arv at voivat olla kirjailijoita, ja niin edespäin. V aikka sosialisti- osastojen toim inta onkin pientä, v e r ra ttu n a koko yhteiskunnalliseen toi m intaan, niin on se kyllin su u rta v aatiak seen m onellaiset h en k iset k y vyt. Vaan o sasto issa o llaan kaukana siitä, e ttä ase te tta isiin itsekukin jä sen omalle alalleen, jo ssa he kyvyil lään ja ky k y jen sä k eh ittäm isellä palvelisivat y h teistä asiaa parhaiten. U seinkin o setetaan henkilö te h tä vään, joka on aivan soveltum aton h ä nelle. M onessa tap au k sessa ta p ah tuu, ettei Jäsenistö tiedä h enkilöstä m ikä hän on, täytyy ikäänkuin ko keilla, kuka m ihinkin pystyy. T ä m ä asia ei ole m eidän a u te tta v is sam m e, koska työläisten henkisissä pyrinnöissä on alituinen puute sopi v ista toim ihenkilöistä. M utta on ta pauksia, e ttä persoonallisista syistä sy rjäy tetään henkilö jonka tiedetään johonkin teh täv ään kyllin kykene väksi ja tilalle a se te ta a n vähem m än kelvollinen. Y hteistoim innassa on kiertäm ätö n tosiasia, e ttä te h tä v ä t ovat sen laa tuisia, e ttä su o ritta ja tulee yleisön huom ion alaiseksi. H än estä täy ty y m ainita esim. sanom alehtien p als toilla, m iten hän teki sitä tahi tätä. ja m iten suoriutui. Tuota kaikkea jotkin kadehtivat. M uristaan, tuoko tä ssä kohoaa kukoksi tunkiolle kiek- kum aan, olenhan m inäkin yhtähyvä henkilö kuin tuokin joka n iittä ä kun niaa yleisön huomiolla. Nuo kadeh tija t eivät aina o ta huomioon, että henkilö joka on saa v u tta n u t yleisön huomion, on useim m assa tap au k sessa an sain n u t sen. O sastoissa sanotaan näyttelytoim innan tu o sta ihm isten tu rh am aisu u d esta kaikkien enim m än kärsivän. On n äy ttelijö itä, jo tk a o- vat k eh ittä n ee t tah i luonnostaan o- m aavat niin paljon n äy ttelytaitoa, e ttä tu lev at p aik kakunnalla tunne tuksi. Jo sk u s n o u sukkaat kadeh tiv at sellaista, ko etetaan lyödä h ä n et lau dalta. H än ei ain o astaan puolusta itseään, vaan k o ettaa puolestaan k ai kin keinoin eh k äistä kijpailijain ko hoam ista. Niin syntyy k a h n au sta Ja sekam elskaa, jo sta käsii yh teisto i m inta. N äyttelyalalla tulisi vallita sam a periaate kuin yleensä joukko- toim innassa .e ttä itsekullekin a n n e t taisiin ne te h tä v ä t m ihin kukin p ar h aiten pystyy. Ei tulisi yksilöiden m onopoliseerata näyttelytoim intaa, vaan k e h ittä ä m ahdollisim m an pal jon jä se n iä näy ttelijöiksi, e tte i yk sien ja sam ojen henkilöiden ta rv itsi si olla ain a satu lassa. Nuo v anhat ra ts u t useinkin v alittav at, e tte i uu sia voimia ole saatavissa. Toiselta- puolen m oititaan vanhojen n ä y tte li jöiden ei sallivan y ritteli joille tilaa toim intaan. K um m at m oittijoista lie n ev ät oikeassa. L uultavasti on syy tä sy sissä jos sepissäkin. Tuo ain u t ihm isluonteen oleellinen pahuus •'k ateu s”, jo ta uskonnolliset ihm iset p itäv ät perisyntinä, ei oie om inainen ainoastaan näyttelijöissä, se vallitsee k aikkialla m eidän yhteis toim innassam m e, alim m asta ylim pään toim itsijaan saakka, ja myös Jäsenis tössä. V allan ja kunnianhim o, joka on lä h eisessä yhteydessä edelläm ainitun paheen kanssa, on yksi kehityksen kannustin ja sopivalla tavalla hoidet tu n a erinom aisen hyödyllinen y h teis toim innalle. Joukkojen ja joukko- toim innan toim itsijain tulisi valvoa, e ttä yksilöt vallan ja kunnian tavot- telussa hyödyttäisivät m ahdollisim man paljon y h te istä asiaa. Jos n äy ttäy ty y , e ttä joku pyrkii tyydyt täm ään tu rh am aisu u ttaan joukkotoi- m innan kustannuksella, niin on h än tä n äp ättäv ä sievällä tavalla nokal- 11 II IIH IIIH IIII H ill l l l l l l l l l l i I l l l l l l l l il 111 n il l lllilillllllllllllllllllllllllllllflililllllllllt lll Kyllä C aliforniassa sen tään oli kaan o ttaa lukuun koko työväenliik siitä saatiin. Ja tä stä lähes puo bolshevikeja korvan ju u re e n ; hän m uitakin paikkakuntia, joilta v a sta t keessä. lesta antoi “asto rialain en m ailm an joka oli aina ihan prikulleen sitä rennonpuoleisessti, nim ittäin S am alla kun näm ä “ k o tiv altio t” k atsom us”, se m ihinkään kelpaam a m ieltä, e ttä Toveri on tap ettav a e- tiin F o rt B raggista ja E u rek asta. V ar W ashington ja C alifornia, saav at lukka, ihan so raään ettö m ään colum ton keltaism i, enem m än kuin puo M utta II- sinkin en sin m ain ittu osotti jälleen paikoin h uom attavasti p aran taa vas let. EI kyllä sovi sanoa, etteik ö biahilliläiseen säveleen. w acossa tiedetäänkin, kenen kanssa — kuten niin m onta k e rta a ennenkin tau staan , p itäisi vuoristovaltioiden jäitä v a sta ttu “oikean kum oukselli J a Ilw acon — e ttä lehti ensin ja sitte vasta ta kin sentään oaottaa, e ttä m ukana si suuden” pesäpaikoistakin, kuten A- Toveri on taistelu ssa. berdeenistä, S e a ttle sta ja m uista ym päristön käm pät olivat myöskin peilaan k esk in äiset kukkotappelut, tä ollaan sielläkin. T ähän saakka on kun m itään m uuta tappelem ista ei e- vastau s tu llu t ain o astaan kolm elta paikoista, m u tta eri paikkakuntien m ukana siten kuin pitikin. M utta B erkeley vastasi p aik k ak u n n alta: H annasta, 150 dol Jo s koko W ashington olisi ollut n ää ole. vastauksilla on hiukan eroa. Kun A storia v astasi 4,480 dollarilla, vas sam oin liikkeellä kuin Ilwaco, niin huonosti; se v astau s k aip aa “ta r la ria ; Rock S pringsistä, 30 dollaria olisi ra h a a lainatakin. k istelu a’’, kuten sieltä on luvattukin. ja Sand C ouleesta, 10 dollaria. Mis tasi A berdeen 30 dollarilla ja S e a tt Toverilla säs on muiden paikkakuntien vas le 260 dollarilla — kun v astau sta M utta ilw acolaisilla ei olekaan näin Oregonin suom alaisasutuksen pää tau s? M uistaakseni B ingham istakin talven aik an a työt tiellä, jo u tav at erikoisesti käytiin n iiltä hakem assa, p aikat ovat A storia ja Portland. Ja tä ssä oltiin m ukana etsim ässä sitä ja Tacom a h eitti likoon kokonaisen siis vaikka — ajattelem aan . kun ta rk a sta a portlandilaisten v a sta “oikeaa su u n taa ”, m utta suojan han M yönnetään, e ttä kyllä aika on “kympin". usta, niin tulee siihen käsitykseen, k in n assa piirin lehdelle oltiin hiljaa H iukan parem m an vastauksen au- huono ja työttöm yys tavaton W ash- e ttä siellä on viime aikoina paljon kuin h iire t; puhuttiin siis silloin kun toi Hoquiara. 270 dollaria. Se on yh- ingtonissa, m utta sitäh än se on muu- ••asto rialaistu ttu ” — on a lettu toi puheella pelastui, m u tta kun tuli deksän k ertaa parem pi A berdeenia, allakin, ainakin A storiassa. — Työt- m im aan ja v äh en n etty huutam ista, toim innan aika, niin — ei luiskah A berdeeniä ja S eattlea lukuunotta- töm yydessä ja p u u tteessa A storia , J.,, ,. , dustakaan. Sellainen “kum oukselli m atta vastaa se koko W ashingtonin kyllä v etää vertoja vaikka mille luisaksi silloin kun se lahtariupsee- suus”, pojat, ei ole kum ouksellisuut valtiota. M utta H oquiam issa ei oi- länsirannikon paikkakunnalle, ri W esley siellä oleskeli. Portland, ta ollenkaan. J a en tä ne m uut vuo lakaan vielä niin perinpohjaisesti | E n tä sitte C alifornia? M elkeinpä jossa suom alaisten luk u m äärä ei ole ristovaltioiden p aik at? Sam aa m aata kum ouksellisia kuin A berdeenissa, ei täy ty y sanoa, e ttä San Francisco se sen suurem pi kuin A berdeenin tai ihan henkäykselleen, ei senttiäkään. ainakaan sillä tavalla, e ttä katsottai- on C alifornia; sieltä tu li kaksi kol- H oquiam in. kum m ankin erikseen las Eikö n iissä edes löytyisi yksityistä, siin omien laitosten kum oam inen m an n esta koko C alifornian v astau k k ettuna. v astasi rennom m asti kuin joka an taisi v astau k sen ; sellaiseen sesta. Ja jos w ashingtonilaiset se kaikkein välttäm ättöm im m äksi. viim eksim ainitut yhteensä. se on m onen m uunkin “ kum oukselli W ashingtonin v astau k set ovat ylei littäv ät, e ttä he olivat p eriaatteelli P ien istä paik k ak u n n ista antoi p ar suuden” kehdon vastaus ra jo ttu n u t. sesti huonoja. M uutam ia yksityisten sesti erim ieltä asto rialaisten kanssa, N evadan m ain arit eiv ät tulleet kontolle lukeutuvia poikkeuksia lu- eivätkä siksi v astailleet kuten olisi haan vastauksen Seaside, 120 dolla- m ukaan, eivätkä M ontanankaan. U- pitänyt, niin sitähän ne o liv at San i riaV tosin kyllä hiukan ym päristönsä k uunottom atta o so tta v at ne, e itä Sieninhän äänes- • k u stan n u k sella ja asto rialaisten kan ta h issa ei teh ty m itään ja Idahossa siellä o ltiin m elkein sam aa m ieltä Franciscossakin. kuin e rä ät a sto rialaise t hulikaanit ja tattiin puolueesta eroam isen puolesta ' nustam ana, m utta v astau s kuin vas- k an n atettiin sitä. A storiaa on ain a m oitittu vanhoil- Columbia hiilin santa rm isto, e ttä suurella enem m istöllä. M utta siellä taus, pääasia e ttä se tuli hyvä. Tun- näy tään käsittäv än , e ttä lehti tarvi- n u stu sta an saitsee m yöskin Svense- ! liseksi ja yksilöllisyyteen taipuvaksi. Toverille ei olisi saatav a asuntoa. llw aco sen tään pelasti W ash in g to -' taan vielä sittekin. vaikka ei enää nin pieni farm ikyiä. M utta se on M utta tä h än sopisi n y t panna pis nin m aineen vallan piloille menemäs- j olisi m itään puoluetta — kuten se kin tä ssä aivan A storian porstuassa, teen siinä kysym yksessä. Ellei As ta. M utta llw acohan se onkin aina onkin. Ja kai se räätälien lakko oli niin e ttä m itenkäpä svenseniläiset o- to ria olisi toim inut siten kuin se toi ollut “asto rialaisen m ailm ankatso- v aik u ttam assa San F ranciscossa sa- lisivat naapurisovun tak iak aan voi mi, niin suom alaisen santarm iliiton m uksen” perin pilaam a, sen sanoi jo m aten kuin esim . S eattlessak in . mut- n eet olla vähem m ällä. K yllä se sen aik eet Toverin tappam isessa olisivat "oikea vallankum ouksellinen” W es ta toisella tavalla se n ä y ttä ä v aik u t tä ä n riippuu paljon n iistä farm arien onnistuneet. V äittelynalaiseksi luon ley aikoinaan. hän joka nyt harjot- taneen ; se erilainen m ailm ankatso p eriaatteista, farm arien, jo ita ei Lei nollisesti jää, taistelee ko m ainittu non teo rian m ukaan k a n n ata ollen- liitto työväenliikkeen puolesta. Mi telee am pum ataitoaan tähtäilem ällä mus, nähkääs. CHICAGO, ILL. K A R T A T S A A P U IV A T T o in e n lä h e ty s k a rtto ja v iim ein k in sa a p u i, ja o le m m e p o stitta n e e t kartat k a ik ille jo ille n e o n tu lev a a . S u u re m m ille p a ik k a k u n n ille , m issä kirjalli- su u sk o m ite a t ja v a rsin a ise t a sia m ie h e m m e o v a t to im in n a ssa , lähetetään k a ik k i k a rta t a sia m ie h ille ja e tta v a k si; y k s ity is ille tila a jille su o ra a n itselleen . O n o te tta v a h u o m io o n , että m e lä h e tä m m e k a rta t a in o a sta a n T overin tila a jille ; R a iv a a ja lä h e ttä ä S ä k e n ie n tila a jille . Kartat saa S ä k e n ien k o k o v u o sik er ra n tila u k sesta , T o v e r in v u o d e n ta ik k a p u o len v u o d en tila u k sesta , u u sista ja u u d istu k sista . T o v erin u u sista tila u k sista saa kartat sek ä tila a ja että tila u k sen o tta ja . E I O IK E A A N , E I V A S E M P A A N V A A N E TE E N E E S TÄ K A N S O JE N . N yt o n m a in io aik a tilata itse lle n n e ta i tu tta v a lle n n e T o v e r i ja S ä k en et, sillä T o v eri ja S ä k e n e t p ä ä se v ä t n y t C a n a d a a n k in e s te e ttö m ä s ti. S iis jo k a in e n jo k a tilaa v u o sik er ra n SÄ K EN 1Ä eli p u o liv u o tta tai e n e m m än T O V E R IA tam m i- ja h elm ik u u n a ik a n a saa la h ja k si n äm ä p a ljo n k e h u tu t ja k o m ea t k a rtat. L ä h että k ä ä tila u k se n n e seu ra a v a lla k a a v a k k e e lla : T O V E R I, B ox 9 9 , A sto r ia , O re. A lle k ir jo tta n u t seu ra a N im i O s o te m ukana tilaa ....................v u o sik er ta a T o v e r ia — S ä k e n iä . M aksuksi $ .......................................... .................................................................................................................................................................. ................................................................................................................................................................ H a lu a n m y ö sk in k artat. le. O jennus tulisi ta p ah tu a silläta- toim intam m e on terv eellä perusteel valla, e ttä om an edun k ärk k y jä tuli la, joka tu o tta a kauniin tuloksen. si huom aam aan, e ttä joukkotoim in- Savon Jääk äri. n assa on vain palveltava y h teistä hy vää ja siitä vastapalkkioksi saa itsel Tukholma, tammik. 22 p. leenkin tyydytystä. Silloin tulee jouk kotoim inta jayksilön pyrkim ykset so Amerikalainen höyrylaiva “Ma- pusointuun, yksilö hyödyttää jo u k cona” ajoi karille ja upposi Xi- koja ja joukot yksilöä. dingenin majakan luona, 49 sen Tuollatavalla m eidän olisi ym m är re ttä v ä y h teistoim innassa joukkojen ja yksilön edut ja sen m ukaan oh ja tta v a toim intaam m e, silloin yhteis- miehistöön kuuluvista miehistä hukkuen sen mukana. \ ain yk si laivan miehistä saatiin pelas tetuksi- l l l l l l l i l l l l l l l l l l l l l l l l t h l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l 1 11111111111 U i11 I I I I I I I * IIIU II1 H IIIIH IH II I ’ llir nä en sitä usko, m u tta yhteen sen toim inta vaan sopii saakelin hyvin w ashingtonilaisten “kaikkein vallau- kum ouksellisim pien" toim innan k a n s sa. K um m ankin toim inta olisi To verin tappanut. J a saam m epa olla vannoja, e ttä “taantum uksellisten a s to ria la iste n ” k an n ettav a n a se on edel leenkin raskain ta ak k a täm än lännen työväestön valonsoihdun ylläpitäm i sessä. T ietysti v äittä v ät w ashingtonilai- set, e ttä A storiahan ne hankki ne pienet ja su u ret hiirosetkin, “kuol leen m iehen a rk u t”, ja m uut välineet joilla T overia on a h d istettu . N iin hän se teki, m u tta niille selkänojan m uodostaa se tukki v a rk a id e n liitto, jonka vankin selkänoja on W ashing- tonin m aaperällä. A storian v alistu n u t väestö se oli, joka laitto i Toverille taion. Se hil jainen unohdettu, p a rja ttu , poljettu, v ä ärin y m m ä rre tty , m oitittu, haukut tu, k a rte ttu jne. väki — jos Leino- sedän tavoin lu ettelisi kaikki suo m enkielen la atu san at tä ssä — tunsi iskun itsessään ja läksi liikkeelle, ja rakensi m uutam assa viikossa talon, jo sta Toveri ilm estyy edelleen ja jo ssa sen ju u re t o vat m aassa lujem min kuin m illoinkaan ennen. Täm ä joukko o d o tta a apua tnuual- tapäin, sillä vielä on velkoja m a k sam atta. T äm ä joukko odottaa etta m uuallakin ollaan m ukana toim innas sa, eik ä ain o astaan teoreettisesti e ttä oikein todella a stu taa n työväen liikkeen riveihin silloin kun vihoin nen hyökkää ja asem a n ä y ttä ä vaa S itäpaitsi, eiv ät ne a sto ria la ise t ralliselta, eikä ain o astaan teoriassa hiiroset ole m uuta kuin korkeam pien puhuta suuria sanoja, jotka haihtuvat voimien liikkeellelaskem ia nakerteli- ilm aan heti huulilta lähdettyään. joita, joiden jä lje t kyllä löyhkäävät K uten tiistain lehdessä julaistuf aivan sietäm ättö m ästi, m u tta joilla num erot oso ttav at, ta rv ita a n vieri ei itse ole m itään m äärääm isv altaa lisää kiviä täm än m ajakan pohjan liikkeilleen; ne ovat vain sellaisia suojaksi. V uosikokoukseen menne posetiivin päällä tanssivia apinoita, sä p itäisi saada lisää vielä ainakin jo ta o m istajan sa hu u d attaa ja pyö v iitise a tu h a tta , niin e ttä ei jäisi mi rittä ä ; sellaisia latriin iro ttia , jo tk a tään m uuta velkaa silloin kuin kuu läh etetä ä n liikkeelle vaikka m iten nityslaina, joka on seitsem äntu ¿at R a s ta is ta te h tä v ää suorittam aan. Ne ta. Se m ak settasiin sitte kahden vuo eiv ät kuulu varsinaiseen astnrialais- den kuluttua, kuten sopim ukse.-a aineeseen, joka jo k a rtta a koko 11- sanotaan. Silloin jälleen näyttävät kasenkuuluisaa Columbia-hilliä kuin astorialai^Ptkin, m itä he ovat m a te rv e ihm inen ru tto sa ira alaa , niin hiään. m u tta tä llä väliajalla saisivat e ttä kaukaisinkin v iittau s jonkin re teh d ä to isetk in hiukan; — ellei hellisen ihm isen tu tta v u u ssu h te ista m uuta niin tu tu stu a m itä kaikkea sii tuon pesän kanssa, saa asianom aisen hen asto riaiaiseen m aihnankalsom uk- liikkeelle k u stan n u k sista huolim atta, seen o ik eastaan sisältyy. voidakseen ju lk isesti osotlaa. e tte i V astaustanne odottaen, Juhan-K ustaa. ole sen kanssa m issään tekem isissä.
