No. 18
TORSTAINA, TAMMIK. 22 P.— THURSDAY, JAN. 22
k irjo te tu t latinan sekaisella ita tävät kuitenkin, että suurin osa
lialla, jo sta puhdas en g lan n in k ark o tetu ista on m ielissään kun
(T H E C O M R A D E )
saavat vapaan kyydin kotim aa
kielinen ei saa selvää.
T h e organ of the Finnish w orkers in
hansa,
siihenkään kun ei tahdo
L ääkäreillä ja m uilla on p al
the W estern States. The only Finnish
jon tieteellisiä teoksia ja pikku- k aikilla olla omia varoja. M itä
D a ily in the West.
Puhlished D aily,
kirjasia,
jo ita saa ainoastaan taas siihen tulee e ttä karkotus
except Sunday, at A storia, Oregon,
vieraalla kielellä. N äiden m yy laim entaisi agitatsionia, n iin sii
by the W estern W orkm en's Publishing
m inen tai lainaam inenkaan to i nä n äyttää käyvän aivan päin
Society.
selle on kiellety n k irja llisu u vastoin. Survey m agasiinin to i
m ittaja D evinekin, joka kulkee
den levittäm istä.
J O H N V Ä L IM Ä K I, Editor & M anager
T ällaisen valistusasetuksen o- ym päri maata, hakien y h te is
aih eita lehdelleen,
O ffice Seventh and C om m ercial St., vat O regonin la in la atijat m eil k u nnallisia
sanoi
pari
päivää
sitten puhees
le
n
y
t
laatineet.
L
ienee
tarp
ee
Opposite Post O ffice.
saan
Seattlessa,
e
ttä
radikaalien
to
n
ta
huom
auttaa,
e
ttä
se
on
TELEPHO NE —
O ffice 3 6 5 ;
pahasti ristiriid assa Y hdysval karkottam inen on “lisännyt a-
E ditorial Dep’t 8 32 .
tain p eru stu slak ien ja kongres g itatsionia ja v aik u ttan u t väes
Entered as second-class m ail m atter sin säädösten kanssa, jo tk a ta tö n herääm iseen uskom attom an
kaavat puhe- ja painovapauden. laajasti.”
July 16, 1912, at the Post O ffice
K äytännöllisesti se on m onta
at Astoria, Oregon, under the
R A D IK A A L E IS T A .
vertaa vaikeuttavam pi vieras
A c t of M arch 3, 1879.
kielisille lehdille kuin itse va-
R adikaaleista sanotaan nyky
koilulaki, jo k a vaatii ainoastaan päivinä m elkein m itä hyvänsä.
postim estarille jätettäv äk si kään N im itys on niin suuresti käytän
UU DEN K A P U L A L A IN
nökset sotaa koskevista asioista. nössä nykyisin, että lienee h u
S IS Ä L T Ö .
Se on täy d ellin en n äyte siitä vittavaa kuulla m istä radikaali-
O regonin valtion lainlaatija- m itä B ernard Shaw sanoi “n u rk n im ity s alkujaan johtuu.
kunnan äsken hyväksym än, vie k a k u n ta is u u s -
am erikalaisuu-
S an ak irjat selittäv ät e ttä sa
raskielisiä lehtiä koskevan lain deksi. T u o llaista voi am erikas- na radical jo h tu u latinalaisesta
sisältö edellyttää, e ttä “on lai sakin syntyä vaan valtiossa jo s sanasta radix — ju u ri. E nsi-
to n ta yhdellekään henkilölle, sa valtiom iehenkin osaa n ä y tte m äisen kerran on radikaalinim i-
firm alle, k o rporatsionille tai eri levät henkilöt omaavat vielä pe- ty stä poliittisessa m erkityksessä
henkilöistä
m uodostetulle y h räkorven asukkaan käsitykset k äy tetty
E nglannissa
i8 :sta
distykselle, painaa, ju lk asta, le maailman m enosta.
vuosisadalla, jo llo in ensim äisiä
vittää, esittää, m yydä tai ta rjo
Ja kaikkeen tähän on ry h d y t itsenäisen puolueen kanattajia
ta m yytäväksi m itään sanom a ty vaan sentähden, että tä ltä alettiin
n im ittää radikaaleiksi
lehteä, aikakausjulkaisua, k ir lehdeltä, T overilta, saataisiin e- sentähden, e ttä he sy y ttiv ät mo
jasta tai k ie rto k irje ttä m illään lämä lopetetuksi. Se on A sto- lempia valtapuolueita, tory- ja
m uulla kuin englanninkielellä, rian edustajain esittäm ä täm ä w hig-puoluelaisia
p in tap u o li
ellei sellainen sanom alehti, ai tekele. O ttaessaan tuon esity k suudesta. Itse sanoivat he kä-
kakausjulkaisu,
k irjan en
tai sen valtion lakikokoelm aan mei- sittelevänsä kysym ykset aina
k ie rto k irje sisällä k irjaim ellista dän tähtem m e, on valtion lain- ju uriaan m yöten ja siitä saivat
käännöstä siitä en g lan n in k ielel laatijak u n ta
o so ttan u t pikku- he sitten nimen, joka nykyisin
lä samalla kirjasinkoolla ja yh m aisuutensa. L u u lisi sitä nyt näyttää tulevan kaikkien osaksi,
tä huom attavasti esite tty n ä .’’
sellaisella valtiolla kuin O rego jo tka vallitsevaa järjestelm ää
T oinen pykälä m äärää sitten nillakin, jonka tulevaisuudesta vastaan jo llak in tavoin ta iste le
rankaisun, joka on korkeintaan puhutaan
niin suuria, olevan vat.
kuusi kuu k au tta k au n tin vanki m uutakin tehtävää kuin laatia
laa ja sakkoa, joka voi nousta erikois-säädöksiä pientä vieras K A N S A N S U O J E L E M IN E N .
korkeintaan $500, tai molemmat kielistä sosialistilehteä vastaan,
“E ikö hallituksen velvollisuus
sakon ja vankilan.
varsinkin kun tied etään ettei ole suojella kansaa vallankum o
T uon lain m ukaan ei siis m i täm ä lehti m illoinkaan voi val ukselliselta p ropagandalta?” ky
kään sanom alehti, vaikka se pai tion asioita p ilata eikä paran syi C arnegie haalissa eräs loi-
netaan ulkopuolella O regonin taa. M utta me olemme voineet ja ri äskettäin, pitäessään p u h e t
kin, voi o ttaa tilau sta täältä ei olla väärässä käsityksessä itses ta am erikalaisuuden puolesta.
kä lähettää lehteään tänne lu e t tämme. Me voimme painaa e-
T he New R epublic nim inen
tavaksi jo u tu m atta syytteeseen nemmän
kuin luulem m ekaan. radikaalinen p o rv arileh ti vas
täm än lain rikkom isesta.
S iltä se ainakin n y t näyttää.
taa tä h än : “T eoria että halli
Jo s n y t esim erkiksi sattu isi
tuksen velvollisuus olisi suojel
jollakin henkilöllä, vaikka jo l N U H T E L E V A T A M E R I K A - la kansaa propagandalta, on
lakin O regonin sen aatto rilla o-
preussilaisuutta. Se oli kerran
L A IS IÄ .
lemaan hallussaan joku niistä
hänen keisarillisen m ajesteet
Canadalainen lu u tn a n tti W . tinsa Saksan keisarin evankeliu
R anskan h allituksen ju lk aise
m ista saksalaisvastaisista k irja E. Date, joka on vihollism aa- mi. K ansan suojelem inen val
sista, jo ita sodan ajalla täällä laisten sotavankien leirin ko lankum oukselliselta
propagan
levisi paljon, ja tarjo aisi sitä m entaja, on ju te llu t V ancouve dalta oli yksi hänen pyhim piä
toiselle henkilölle luettavaksi, rin san o m aleh tirap o rttereille r a tehtäviään.
olisi se valtion lain m ukaan r i dikaalien karkottam isesta. H än
Kansa
on joko kelvollinen
kos. Rooman paavin k irk o lli on ilm assut paheksuvansa sy hallitsem aan itseään tai sitten
set m ääräykset ovat täällä tä västi ei sitä että radikaaleja se ei ole. Jos he kykenevät hal
m u tta että niitä litsem aan itseään, ei hallituksen
män jälkeen kokonaan la itto karkotetaan,
sellaisen
m elun tarvitse suojella sitä m inkään-
mia, sillä ne kuuluvat k ie rto k ir karkotetaan
jeiden (C ircu la r) luokkaan ja ka.r2!Sl ^ , mi? ä .
! iäiseltä’ piö^agandältä. H e'äu o -
kun ne ilm estyvät latinaksi, on ovat karkotusten johdosta pitä jelevat itse itseään. K ykyisyys
n iistä annettava käännös muka neet. D ate sanoi, että Canadas- suojella itseään kuuluu itsehal
na. Jos kauppias lähettää os ta on vuoden ajalla k ark o tettu linnon ensim äisiin ehtoihin.”
tuhannen radikaalia ja
tajilleen
kirjelm än, jossa tar y litse
joaa jo tak in ta v arau u tu u tta tai vihollism aalaista ilm an m itään
karhuaa m aksua en tisistä saata melua. W in n ip eg istäk in on vie
vistaan jo llak in m uulla kuin ty enem pi kuin sata punasta —
Sosialistinen joukkotoim inta p eru s
englanninkielellä ilm an kään enim m äkseen venäläisiä — il
tuu
tasa-arvoisuuteen, se on, jä se
nöstä on hän lain rikkoja. P ie man että siitä olisi sen suurem
nistön
keskuudessa vallitsee tasa-
ni laestadiolaisten “Sionin kan paa asiaa tehty. K ark o tetu t on
n elk in ’’ voidaan ainakin nido pantu laivoihin ja k u letettu sin- arvoisuus; kaikijla jäsen illä on tasa-
tussa muodossaan m ääritellä kir ne m istä heidät on helposti v o i-; Puoliset oikeudet ja velvollisuudet;
jasten
(p am p h lets)
joukkoon tu päästää kotim aahansa. Siinä kalkkl jäsen et ovat ihm isinä saman-
Samoin pitäisi hänen arvoisia, kellään ei ole arvoasteen
kuuluvaksi ja siitä on niinollen kaikki.
painettava käännös mukana, e t m ielestään täälläkin m enetellä. m ukaan m itään etuoikeuksia. Tuolta
T äkäläiset porvarit taasen o- k a tsan to k an n alta tulisi jäsenistön
tä O regonin epäluuloinen lain-
laatijakunta tietäisi miten kieriä vat siinä käsityksessä, että m in k ä sittä ä sosialistinen tasa-arvoisuus.
tem ppuja suom alainen käyttää kä suurem paa ääntä karkotuk- i Mutta useinkin k äsitetään se väärin
taivaaseen pyrkiessään. M usiik- sista pitää, sen pahem m in ra- ja yhteistoim innalle turm iollisella ra
k in u o titk in täm än lain m ukaan d ik aalit alkavat sitä pelkää- va,la luullaan,, että te h tä v issä oHaan
tulevat
hyvin kyseenalaiseksi, mään ja luopuvat agitatsionis- tasa-arvoisia. K oskaan ei tule sitä
sillä kuten tiedäm m e ovat ne taan. Jo tk u t asian tu n tija t väit- aIkaa- etta kaikki ihmiset pystyisi-
TOVERI
Joukkotoiminnasta
U 111111 u 111 li 1 • 1111 11 niiitinimnimumiim
A T S A U K S IA
Se “astorialainen mailmankatsomus"
jälleen.
E ipä siitä ole pitkiin aikoihin pu
h uttukaan. Eikä siitä olisi ollut syy
tit puhua nytkään, ellei olisi ollut
olem assa sellaista “valaisevaa esi
m e rk k iä’', oikein sellaista “ kauhis
tu tta v a a exam ppeliä”, kuten toiskie
liset sanovat, sellaista “elävää to
d istu sta ",
jollaisen
taeom alainen
•‘M yrskykellokin"
löysi sen
v ä it
te en sä tueksi, e ttä taloudelliset olot
ne sen tään ovat ne jotka m äärääv ät
ihm isten m ailm ankatsom uksen.
J a ne olivat num eroita ja '•doku
m e n tte ja ”, joiden pitäisi tyydyttää
jo k a ista kiihkoisim m asta vasem m is
to laisesta aina keltasim paan revisio-
a istiin saakka.
T iistain
lehdessä ne julaistiin.
K ysym ys oli talon rak en tam isesta
Toverille. huoneuston hankkim isesta
tä lle länsirannikon työväestön luok-
kavalistu k sen ahjolle, jonka entisen
m ajan m u u ttiv at k u rn a a lite h taa k si
ja autotalliksi.
Oli kysym ys siitä, m istä saatat
•iin vartija huoneuston hankkim i
seen. K yseltiin “a sto rialaiselta ma-
ilm an k atso m u k selta”
ja
kyseltiin
m uiltakin, jopa käytiin kyselem ässä
liian e h ta ab erd een iläiselta “ kumo
u k sellisuudeltakin". V astauksia saa
tiinkin.
J a näm ä v a sta u k set ne
ju la istiin tiistain lehdessä.
K atsah tak aam m e niihin uudelleen.
T aloa v a rte n olisi p itänyt saada
k a k sik y m m en tä tu h a tta dollaria. Niin
c aljo a ei saatu. M utta läh es puolet
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiiiiiiiiir
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iiiiiii
Halutaan Asiamiehiä
48534823532348534802482323534853484848484823232348482323234823234848232302020232232348535348485348535348485353484848535323534823534823484853234853485300
Jos olet kykenevä asiamieheksi niin kirjoita hakemuksesi tänään
KOSKI R Ä ÄTÄ LILIIKKE ES E EN, CHICAGOSSA, ILL.
Jossa pukimet tehdään t a k a u k s e l l a
mittojenne ja vaatimaksienne mukaisesti
NÄYTTEITÄMME ON AINOASTAAN R A J O I T E T T U
MÄÄRÄ.
KOSKI TAILORING CO.
40 H. WELLS ST.,
v ä t jo tak in työtä su o rittam aan y h tä
hyvin; joku on sopivam pi su u tarik si
kuin räätälik si, joku sopivam pi se
päksi kuin nikkariksi, joku voi olla
parem pi lau laja kuin so ittaja, joku
parem m in puhuja kuin n äy ttelijä,
jotkin h arv at voivat olla kirjailijoita,
ja niin edespäin. V aikka sosialisti-
osastojen toim inta onkin pientä, v e r
ra ttu n a koko yhteiskunnalliseen toi
m intaan, niin on se kyllin su u rta
v aatiak seen m onellaiset h en k iset k y
vyt. Vaan o sasto issa o llaan kaukana
siitä, e ttä ase te tta isiin itsekukin jä
sen omalle alalleen, jo ssa he kyvyil
lään ja ky k y jen sä k eh ittäm isellä
palvelisivat y h teistä asiaa parhaiten.
U seinkin o setetaan henkilö te h tä
vään, joka on aivan soveltum aton h ä
nelle.
M onessa tap au k sessa ta p ah
tuu, ettei Jäsenistö tiedä h enkilöstä
m ikä hän on, täytyy ikäänkuin ko
keilla, kuka m ihinkin pystyy.
T ä
m ä asia ei ole m eidän a u te tta v is
sam m e, koska työläisten henkisissä
pyrinnöissä on alituinen puute sopi
v ista toim ihenkilöistä. M utta on ta
pauksia, e ttä persoonallisista syistä
sy rjäy tetään henkilö jonka tiedetään
johonkin teh täv ään kyllin kykene
väksi ja tilalle a se te ta a n vähem m än
kelvollinen.
Y hteistoim innassa on kiertäm ätö n
tosiasia, e ttä te h tä v ä t ovat sen laa
tuisia, e ttä su o ritta ja tulee yleisön
huom ion alaiseksi. H än estä täy ty y
m ainita esim. sanom alehtien p als
toilla, m iten hän teki sitä tahi tätä.
ja m iten suoriutui. Tuota kaikkea
jotkin kadehtivat. M uristaan, tuoko
tä ssä kohoaa kukoksi tunkiolle kiek-
kum aan, olenhan m inäkin yhtähyvä
henkilö kuin tuokin joka n iittä ä kun
niaa yleisön huomiolla. Nuo kadeh
tija t eivät aina o ta huomioon, että
henkilö joka on saa v u tta n u t yleisön
huomion, on useim m assa tap au k sessa
an sain n u t sen. O sastoissa sanotaan
näyttelytoim innan
tu o sta ihm isten
tu rh am aisu u d esta kaikkien enim m än
kärsivän. On n äy ttelijö itä, jo tk a o-
vat k eh ittä n ee t tah i luonnostaan o-
m aavat niin paljon n äy ttelytaitoa,
e ttä tu lev at p aik kakunnalla tunne
tuksi. Jo sk u s n o u sukkaat kadeh tiv at
sellaista, ko etetaan lyödä h ä n et lau
dalta. H än ei ain o astaan puolusta
itseään, vaan k o ettaa puolestaan k ai
kin keinoin eh k äistä kijpailijain ko
hoam ista. Niin syntyy k a h n au sta Ja
sekam elskaa, jo sta käsii yh teisto i
m inta.
N äyttelyalalla tulisi vallita
sam a periaate kuin yleensä joukko-
toim innassa .e ttä itsekullekin a n n e t
taisiin ne te h tä v ä t m ihin kukin p ar
h aiten pystyy. Ei tulisi yksilöiden
m onopoliseerata
näyttelytoim intaa,
vaan k e h ittä ä m ahdollisim m an pal
jon jä se n iä näy ttelijöiksi, e tte i yk
sien ja sam ojen henkilöiden ta rv itsi
si olla ain a satu lassa. Nuo v anhat
ra ts u t useinkin v alittav at, e tte i uu
sia voimia ole saatavissa. Toiselta-
puolen m oititaan vanhojen n ä y tte li
jöiden ei sallivan y ritteli joille tilaa
toim intaan. K um m at m oittijoista lie
n ev ät oikeassa. L uultavasti on syy
tä sy sissä jos sepissäkin.
Tuo ain u t ihm isluonteen oleellinen
pahuus •'k ateu s”, jo ta uskonnolliset
ihm iset p itäv ät perisyntinä, ei oie
om inainen ainoastaan näyttelijöissä,
se vallitsee k aikkialla m eidän yhteis
toim innassam m e, alim m asta ylim pään
toim itsijaan saakka, ja myös Jäsenis
tössä.
V allan ja kunnianhim o, joka on lä
h eisessä yhteydessä edelläm ainitun
paheen kanssa, on yksi kehityksen
kannustin ja sopivalla tavalla hoidet
tu n a erinom aisen hyödyllinen y h teis
toim innalle.
Joukkojen ja joukko-
toim innan toim itsijain tulisi valvoa,
e ttä yksilöt vallan ja kunnian tavot-
telussa hyödyttäisivät m ahdollisim
man paljon y h te istä asiaa.
Jos
n äy ttäy ty y , e ttä joku pyrkii tyydyt
täm ään tu rh am aisu u ttaan joukkotoi-
m innan kustannuksella, niin on h än
tä n äp ättäv ä sievällä tavalla nokal-
11 II IIH IIIH IIII H ill l l l l l l l l l l i I l l l l l l l l il 111 n il l
lllilillllllllllllllllllllllllllllflililllllllllt lll
Kyllä C aliforniassa sen tään oli kaan o ttaa lukuun koko työväenliik
siitä saatiin.
Ja tä stä lähes puo bolshevikeja korvan ju u re e n ; hän
m
uitakin
paikkakuntia, joilta v a sta t keessä.
lesta antoi “asto rialain en m ailm an joka oli aina ihan prikulleen sitä
rennonpuoleisessti,
nim ittäin
S am alla kun näm ä “ k o tiv altio t”
k atsom us”, se m ihinkään kelpaam a m ieltä, e ttä Toveri on tap ettav a e- tiin
F
o
rt
B
raggista
ja
E
u
rek
asta.
V
ar
W
ashington ja C alifornia, saav at
lukka,
ihan
so
raään
ettö
m
ään
colum
ton keltaism i, enem m än kuin puo
M utta II- sinkin en sin m ain ittu osotti jälleen paikoin h uom attavasti p aran taa vas
let.
EI kyllä sovi sanoa, etteik ö biahilliläiseen säveleen.
w
acossa
tiedetäänkin,
kenen
kanssa — kuten niin m onta k e rta a ennenkin tau staan , p itäisi vuoristovaltioiden
jäitä v a sta ttu “oikean kum oukselli
J a Ilw acon — e ttä lehti ensin ja sitte vasta ta kin sentään oaottaa, e ttä m ukana si
suuden” pesäpaikoistakin, kuten A- Toveri on taistelu ssa.
berdeenistä, S e a ttle sta ja m uista ym päristön käm pät olivat myöskin peilaan k esk in äiset kukkotappelut, tä ollaan sielläkin. T ähän saakka on
kun m itään m uuta tappelem ista ei e- vastau s tu llu t ain o astaan kolm elta
paikoista, m u tta eri paikkakuntien m ukana siten kuin pitikin.
M utta B erkeley vastasi p aik k ak u n n alta: H annasta, 150 dol
Jo s koko W ashington olisi ollut n ää ole.
vastauksilla on hiukan eroa.
Kun
A storia v astasi 4,480 dollarilla, vas sam oin liikkeellä kuin Ilwaco, niin huonosti; se v astau s k aip aa “ta r la ria ; Rock S pringsistä, 30 dollaria
olisi
ra h a a
lainatakin. k istelu a’’, kuten sieltä on luvattukin. ja Sand C ouleesta, 10 dollaria. Mis
tasi A berdeen 30 dollarilla ja S e a tt Toverilla
säs on muiden paikkakuntien vas
le 260 dollarilla — kun v astau sta M utta ilw acolaisilla ei olekaan näin
Oregonin suom alaisasutuksen pää
tau s? M uistaakseni B ingham istakin
talven
aik
an
a
työt
tiellä,
jo
u
tav
at
erikoisesti käytiin n iiltä hakem assa,
p aikat ovat A storia ja Portland. Ja tä ssä oltiin m ukana etsim ässä sitä
ja Tacom a h eitti likoon kokonaisen siis vaikka — ajattelem aan .
kun ta rk a sta a portlandilaisten v a sta “oikeaa su u n taa ”, m utta suojan han
M yönnetään, e ttä kyllä aika on
“kympin".
usta, niin tulee siihen käsitykseen,
k in n assa piirin lehdelle oltiin hiljaa
H iukan parem m an vastauksen au- huono ja työttöm yys tavaton W ash-
e ttä siellä on viime aikoina paljon kuin h iire t; puhuttiin siis silloin kun
toi Hoquiara. 270 dollaria. Se on yh- ingtonissa, m utta sitäh än se on muu-
••asto rialaistu ttu ” — on a lettu toi puheella pelastui, m u tta kun tuli
deksän k ertaa parem pi A berdeenia, allakin, ainakin A storiassa. — Työt-
m im aan ja v äh en n etty huutam ista, toim innan aika, niin — ei luiskah
A berdeeniä ja S eattlea lukuunotta- töm yydessä ja p u u tteessa A storia
, J.,,
,.
,
dustakaan.
Sellainen “kum oukselli
m atta vastaa se koko W ashingtonin kyllä v etää vertoja vaikka mille
luisaksi silloin kun se lahtariupsee- suus”, pojat, ei ole kum ouksellisuut
valtiota. M utta H oquiam issa ei oi- länsirannikon paikkakunnalle,
ri W esley siellä oleskeli. Portland, ta ollenkaan. J a en tä ne m uut vuo
lakaan vielä niin perinpohjaisesti | E n tä sitte C alifornia? M elkeinpä
jossa suom alaisten luk u m äärä ei ole
ristovaltioiden p aik at? Sam aa m aata
kum ouksellisia kuin A berdeenissa, ei täy ty y sanoa, e ttä San Francisco se
sen suurem pi kuin A berdeenin tai ihan henkäykselleen, ei senttiäkään.
ainakaan sillä tavalla, e ttä katsottai- on C alifornia; sieltä tu li kaksi kol-
H oquiam in. kum m ankin erikseen las Eikö n iissä edes löytyisi yksityistä,
siin omien laitosten kum oam inen m an n esta koko C alifornian v astau k
k ettuna. v astasi rennom m asti kuin joka an taisi v astau k sen ; sellaiseen
sesta. Ja jos w ashingtonilaiset se
kaikkein välttäm ättöm im m äksi.
viim eksim ainitut yhteensä.
se on m onen m uunkin “ kum oukselli
W ashingtonin v astau k set ovat ylei littäv ät, e ttä he olivat p eriaatteelli
P ien istä paik k ak u n n ista antoi p ar suuden” kehdon vastaus ra jo ttu n u t.
sesti huonoja. M uutam ia yksityisten sesti erim ieltä asto rialaisten kanssa,
N evadan
m ain arit
eiv ät tulleet
kontolle lukeutuvia poikkeuksia lu- eivätkä siksi v astailleet kuten olisi haan vastauksen Seaside, 120 dolla-
m
ukaan,
eivätkä
M
ontanankaan.
U-
pitänyt,
niin
sitähän
ne
o
liv
at
San
i
riaV
tosin
kyllä
hiukan
ym
päristönsä
k uunottom atta o so tta v at ne, e itä
Sieninhän äänes- • k u stan n u k sella ja asto rialaisten kan ta h issa ei teh ty m itään ja Idahossa
siellä o ltiin m elkein sam aa m ieltä Franciscossakin.
kuin e rä ät a sto rialaise t hulikaanit ja tattiin puolueesta eroam isen puolesta ' nustam ana, m utta v astau s kuin vas- k an n atettiin sitä.
A storiaa on ain a m oitittu vanhoil-
Columbia hiilin santa rm isto, e ttä suurella enem m istöllä. M utta siellä taus, pääasia e ttä se tuli hyvä. Tun-
näy tään käsittäv än , e ttä lehti tarvi- n u stu sta an saitsee m yöskin Svense- ! liseksi ja yksilöllisyyteen taipuvaksi.
Toverille ei olisi saatav a asuntoa.
llw aco sen tään pelasti W ash in g to -' taan vielä sittekin. vaikka ei enää nin pieni farm ikyiä. M utta se on M utta tä h än sopisi n y t panna pis
nin m aineen vallan piloille menemäs- j olisi m itään puoluetta — kuten se kin tä ssä aivan A storian porstuassa, teen siinä kysym yksessä. Ellei As
ta. M utta llw acohan se onkin aina onkin. Ja kai se räätälien lakko oli niin e ttä m itenkäpä svenseniläiset o- to ria olisi toim inut siten kuin se toi
ollut “asto rialaisen
m ailm ankatso- v aik u ttam assa San F ranciscossa sa- lisivat naapurisovun tak iak aan voi mi, niin suom alaisen santarm iliiton
m uksen” perin pilaam a, sen sanoi jo m aten kuin esim . S eattlessak in . mut- n eet olla vähem m ällä. K yllä se sen aik eet Toverin tappam isessa olisivat
"oikea vallankum ouksellinen” W es ta toisella tavalla se n ä y ttä ä v aik u t tä ä n riippuu paljon n iistä farm arien onnistuneet. V äittelynalaiseksi luon
ley aikoinaan. hän joka nyt harjot- taneen ; se erilainen m ailm ankatso p eriaatteista, farm arien, jo ita ei Lei nollisesti jää, taistelee ko m ainittu
non teo rian m ukaan k a n n ata ollen- liitto työväenliikkeen puolesta. Mi
telee am pum ataitoaan tähtäilem ällä mus, nähkääs.
CHICAGO, ILL.
K A R T A T S A A P U IV A T
T o in e n lä h e ty s k a rtto ja v iim ein k in sa a p u i, ja o le m m e p o stitta n e e t kartat
k a ik ille jo ille n e o n tu lev a a .
S u u re m m ille p a ik k a k u n n ille , m issä kirjalli-
su u sk o m ite a t ja v a rsin a ise t a sia m ie h e m m e o v a t to im in n a ssa ,
lähetetään
k a ik k i k a rta t a sia m ie h ille ja e tta v a k si; y k s ity is ille tila a jille su o ra a n itselleen .
O n o te tta v a h u o m io o n , että m e lä h e tä m m e k a rta t a in o a sta a n T overin
tila a jille ; R a iv a a ja lä h e ttä ä S ä k e n ie n tila a jille .
Kartat saa
S ä k e n ien k o k o v u o sik er ra n tila u k sesta , T o v e r in v u o d e n ta ik k a p u o len v u o d en
tila u k sesta , u u sista ja u u d istu k sista .
T o v erin u u sista tila u k sista saa kartat
sek ä tila a ja että tila u k sen o tta ja .
E I O IK E A A N , E I V A S E M P A A N
V A A N E TE E N E E S TÄ
K A N S O JE N .
N yt o n m a in io aik a tilata itse lle n n e ta i tu tta v a lle n n e T o v e r i ja S ä k en et,
sillä T o v eri ja S ä k e n e t p ä ä se v ä t n y t C a n a d a a n k in e s te e ttö m ä s ti.
S iis jo k a in e n jo k a tilaa v u o sik er ra n SÄ K EN 1Ä eli p u o liv u o tta tai e n e m
m än T O V E R IA tam m i- ja h elm ik u u n a ik a n a saa la h ja k si n äm ä p a ljo n k e
h u tu t ja k o m ea t k a rtat.
L ä h että k ä ä tila u k se n n e seu ra a v a lla k a a v a k k e e lla :
T O V E R I, B ox 9 9 , A sto r ia , O re.
A lle k ir jo tta n u t
seu ra a
N im i
O s o te
m ukana
tilaa
....................v u o sik er ta a
T o v e r ia — S ä k e n iä .
M aksuksi
$ ..........................................
..................................................................................................................................................................
................................................................................................................................................................
H a lu a n m y ö sk in k artat.
le. O jennus tulisi ta p ah tu a silläta- toim intam m e on terv eellä perusteel
valla, e ttä om an edun k ärk k y jä tuli la, joka tu o tta a kauniin tuloksen.
si huom aam aan, e ttä joukkotoim in-
Savon Jääk äri.
n assa on vain palveltava y h teistä hy
vää ja siitä vastapalkkioksi saa itsel
Tukholma, tammik. 22 p.
leenkin tyydytystä. Silloin tulee jouk
kotoim inta jayksilön pyrkim ykset so Amerikalainen höyrylaiva “Ma-
pusointuun, yksilö hyödyttää jo u k cona” ajoi karille ja upposi Xi-
koja ja joukot yksilöä.
dingenin majakan luona, 49 sen
Tuollatavalla m eidän olisi ym m är
re ttä v ä y h teistoim innassa joukkojen
ja yksilön edut ja sen m ukaan oh
ja tta v a toim intaam m e, silloin yhteis-
miehistöön kuuluvista miehistä
hukkuen sen mukana. \ ain yk
si laivan miehistä saatiin pelas
tetuksi-
l l l l l l l i l l l l l l l l l l l l l l l l t h l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l 1 11111111111 U i11 I I I I I I I * IIIU II1 H IIIIH IH II I ’ llir
nä en sitä usko, m u tta yhteen sen
toim inta vaan sopii saakelin hyvin
w ashingtonilaisten “kaikkein vallau-
kum ouksellisim pien" toim innan k a n s
sa. K um m ankin toim inta olisi To
verin tappanut. J a saam m epa olla
vannoja, e ttä “taantum uksellisten a s
to ria la iste n ” k an n ettav a n a se on edel
leenkin raskain ta ak k a täm än lännen
työväestön valonsoihdun ylläpitäm i
sessä.
T ietysti v äittä v ät w ashingtonilai-
set, e ttä A storiahan ne hankki ne
pienet ja su u ret hiirosetkin, “kuol
leen m iehen a rk u t”, ja m uut välineet
joilla T overia on a h d istettu . N iin
hän se teki, m u tta niille selkänojan
m uodostaa se tukki v a rk a id e n liitto,
jonka vankin selkänoja on W ashing-
tonin m aaperällä.
A storian v alistu n u t väestö se oli,
joka laitto i Toverille taion. Se hil
jainen unohdettu, p a rja ttu , poljettu,
v ä ärin y m m ä rre tty , m oitittu, haukut
tu, k a rte ttu jne. väki — jos Leino-
sedän tavoin lu ettelisi kaikki suo
m enkielen la atu san at tä ssä — tunsi
iskun itsessään ja läksi liikkeelle, ja
rakensi m uutam assa viikossa talon,
jo sta Toveri ilm estyy edelleen ja
jo ssa sen ju u re t o vat m aassa lujem
min kuin m illoinkaan ennen.
Täm ä joukko o d o tta a apua tnuual-
tapäin, sillä vielä on velkoja m a k
sam atta. T äm ä joukko odottaa etta
m uuallakin ollaan m ukana toim innas
sa, eik ä ain o astaan teoreettisesti
e ttä oikein todella a stu taa n työväen
liikkeen riveihin silloin kun vihoin
nen hyökkää ja asem a n ä y ttä ä vaa
S itäpaitsi, eiv ät ne a sto ria la ise t ralliselta, eikä ain o astaan teoriassa
hiiroset ole m uuta kuin korkeam pien puhuta suuria sanoja, jotka haihtuvat
voimien liikkeellelaskem ia nakerteli- ilm aan heti huulilta lähdettyään.
joita, joiden jä lje t kyllä löyhkäävät
K uten tiistain lehdessä julaistuf
aivan sietäm ättö m ästi, m u tta joilla num erot oso ttav at, ta rv ita a n vieri
ei itse ole m itään m äärääm isv altaa lisää kiviä täm än m ajakan pohjan
liikkeilleen; ne ovat vain sellaisia suojaksi. V uosikokoukseen menne
posetiivin päällä tanssivia apinoita, sä p itäisi saada lisää vielä ainakin
jo ta o m istajan sa hu u d attaa ja pyö v iitise a tu h a tta , niin e ttä ei jäisi mi
rittä ä ; sellaisia latriin iro ttia , jo tk a tään m uuta velkaa silloin kuin kuu
läh etetä ä n liikkeelle vaikka m iten nityslaina, joka on seitsem äntu ¿at
R a s ta is ta te h tä v ää suorittam aan. Ne ta. Se m ak settasiin sitte kahden vuo
eiv ät kuulu varsinaiseen astnrialais- den kuluttua, kuten sopim ukse.-a
aineeseen, joka jo k a rtta a koko 11- sanotaan. Silloin jälleen näyttävät
kasenkuuluisaa Columbia-hilliä kuin astorialai^Ptkin, m itä he ovat m a
te rv e ihm inen ru tto sa ira alaa , niin hiään. m u tta tä llä väliajalla saisivat
e ttä kaukaisinkin v iittau s jonkin re teh d ä to isetk in hiukan; — ellei
hellisen ihm isen tu tta v u u ssu h te ista m uuta niin tu tu stu a m itä kaikkea sii
tuon pesän kanssa, saa asianom aisen hen asto riaiaiseen m aihnankalsom uk-
liikkeelle k u stan n u k sista huolim atta, seen o ik eastaan sisältyy.
voidakseen ju lk isesti osotlaa. e tte i
V astaustanne odottaen,
Juhan-K ustaa.
ole sen kanssa m issään tekem isissä.