Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 19, 1920)
•S MAANANTAINA, TAMM1K. 19 P.—MONDAY, JAN. 19 TOVERI (THE COMRADE) K. Luodon to im in ta “ Savon Kansan” pääto im ittajan a. P ereh tyäkseen tähän puoleen K. Luodon toim innassa on valiokunta tutustunut “ Savon K an san ” num eroi hin viim e heinäkuun alusta alkaen, jo ta vastoin aikaisem m at num erot on sivuutettu. T ällöin on valiokunta ha vainnut. että lehti on jä rjestelm ä lli sesti sisä ltä n y t kirjo tu ksia. joiden ei voi katsoa olevan so sialid em okraatti sia, vaan jo tk a a ja v a t sosialidem o JOHN VÄLIMÄKI. Editor & Manage, kratian tuom itsem ia m e n e ttely ta p a ja. Kun on m ahdotonta sa attaa puo Office Seventh and Commercial St., luekokouksen tietoon k a ik k ea mitä Opposite Post Office. lehdessä pitkin m atkaa on kirjotettu, TELEPHONE — Office 365; on V aliokunta täm än m ietinnön liit Editorial Dep’t 832. teeseen ottanut o tteita n e ljä stä le h den suunnalle tunnusm erkillisestä kirjo tu ksesta. Entered as second-class mail matter N äistä k irjo tu k sista selviää, että July 18, 1912, at the Post Office le liji h alvek su u “ sa k sa la ista sosiali at Astoria, Oregon, under the d em okraattista yh teiskun taoppia” , Act of March 3, 1879. h ylkää siis M arxin, E ngelsin ja Kaut- skyu esittäm ät teoriat ja m en ette lytav a t. S e katsoo so sialid em okrati an jo aikan sa eläneeksi ja olevan P Ä IV Ä L E H T I U N IO N IS k o rva tta va uudella opilla, jo ta se T E I L L E F R IS C O S S A . kutsuu so sialism iksi, m utta jo k a el Seattle U nion Record kertoo, ole m uuta kuin u usaikaista ven ä lä is että San F ranciscon unioiden tä kom m unism ia. Sosialidem okratia k eskusjärjestö aikoo laajentaa on sen m ielestä reform ism ia, porva rillisuutta, jo k a a ja a vain p o rva rilli nykyisen viikkolehtensä T he sia uudistuksia, ei m itään muuta. C larionin päivälehdeksi. Laa- S o sialidem okratialla ja sosialism illa jenn u sp u u h iin on jo ry h d y tty ei lehden m ukaan ole m itään tek e ja luultavasti tulee lehden ensi- m istä toisten sa kanssa, niin kuin il m äinen uutisnum ero ilm esty m eistä onkin, jos k ä sittä ä so sia lis min siin ä m ielessä kuin lehti sen te mään piakkoin. F risco n u n io i kee. Täm än vuoksi lehti ajaakin den keskushallinto ja lehden puolueen kahtia, jopa kolm eenkin jo h to k u n ta m uodostuu gom per- osaan jakaantum ista. silaisista ja jos he päivälehten- Suhtautum isessaan puolue jä rje s tö i sä kanssa m enettelevät samalla hin, osottaa lehti niiden rajatonta halveksum ista. Yhteinen puoluejoh tavalla kuin viim eisissä kau p u n to on vain “ h elsin k iläistä diktatuu gin vaaleissa, ei sillä tu le ole ria ” . Oman p iirijä rjestö n päätökset maan su u rta m erk ity stä ty ö ovat ty h jä ä ilm aa, jo ta ei edes leh väenliikkeen edistym isen kan den p alstoilla selosteta. L eh ti har n alta katsoen. rastaa “ itsem äärääm isoikeutta k a ik kia lla ja ennen k a ik k ea työväen o- K E S K IT T Y M IN E N S A N O m assa kesku u d essa” . Se ‘ ‘el tun M A L E H T IA L A L L A . nusta m itään muuta v a lta a eikä kon trollia yläp uolellaan kuin leh teä lu F ran k A. M unsey on o stanut kevan ja kannattavan työväestön toi New Y ork H eraldin, New Y ork vom ukset.’ ’ E vening T elegram m in ja P aris L eh ti e u o le siis sosialidem okraatti H eraldin, P ariisissa, n eljän m il nen sisällöltään eikä hengeltään. Se joonan dollarin kauppahinnalla. ei m yöskään tunnusta puoluekuria, vaan h arrastaa anarkiaa tässä suh E nnestään on hänellä jo kaksi teessa. Täm m öinen leh ti ei voi o l päivälehteä New Y orkissa ja la Suom en sosialidem okraattisen sen lisäksi om istaa hän useam puolueen ään en kan n attaja e ik ä se pia aikakausjulkaisuja. H änen ole sitä edes yrittän ytk ään . arvellaan edustavan M organin Lehden * p äätoim ittajana on K. Luoto vastuunalainen lehdessä ju- rahalaitoksia, jo tk a täten ta h laistu ista k irjo tu k sista, vaikkakaan tovat saada m ääräävän tilan ne e iv ä t ehkä kaikki olisi hänen la a New Y orkin sanom alehtiin n äh tim iaan. S y ytö k se t lehden sisältöä den. vastaan o vat siis sam alla syytö k siä E n n en p itk ää ovat kaikki sa sen päätoim ittajaa vastaan. On sel nom alehdet suoranaisesti tru s den ja kevyem m än viikkoleh d en v ä vää, e ttei tämmöinen henkilö voi tie n om aisuutta. Siihen su u n O S U U S T O IM IN T A A U T T O I. lillä ja ehdottaa valio ku n ta sen ta kuulua sosialidem okraattiseen puolu- kahd esti kuukaudessa ilm esty eeseen. taan ainakin näy ttää .kehitys o- Ranskan sosialistiset lehdet kia levan hyvää k y y tiä m enossa ja ovat julkasseet historian erään vää “ Sosialidem okraattin en A ik a K. Luodon entisyys. aikakau sleh teä, painokustannusten tavaton ko Pavillion-Sous-B ois nim isen so kau sleh ti' -nimistä an kokoisia kuin vuosina 1906— E d elläoleva on jo riittä vä osotta hoam inen ja kohottam inen kei sialistisen kaupupngin eläm äs sam 08 ilm estyn yt “ Sosialistinen A ik a maan, e ttei K. Luodon paikka ole notekoisesti niiden taholta jo t tä sodan ajalla. K aupungissa on k a u sleh ti’’. so sialid em okraattisessa puolueessa. ka siinä ta rv ittav ia välineitä noin 10,000 asukasta ja suurin M yö täliitetystä kustan n usarviosta Täm än lisä k si on sy y tä m uistuttaa päättäen, m issä on otaksuttu vain m ieliin e rä itä K. Luodon aik aisem hallitsevat, jo u d u ttaa sitä no osa niistä on sosialisteja tai so 6,000 kappaleen painosta ja 16 si m assa toim innassa sattuneita tapah peasti. T ullaan siihen ettei sa sialism ille m y ötätuntoista vä vun kokoa ja jossa, siitä huolim at tumia, jo tk a osottavat, ettei hän per- nom alehden kustantam inen kan keä. Kun sota puhkesi ja kaik ta, e ttä ku stan n u kset valiokunnan san allisilta om inaisuuksiltaankaan n- nata enää m uille kuin niille joil ki elin tarp eet alkoivat kallis m ielestä o vat joten sakin korkeiksi le henkilö, jo k a voisi nauttia arvon la on varm at su u ret ilm o ttajat tua, ry h ty i tämä kaupunki pe lask etu t, nettovoitto tulisi olem aan antoa. T ä ssä suh teessa on valiokunta saa ja varaa korvata tappio m uilla rustam aan o su u sto im in taliik k ei 14.000 m arkkaa, n äyttää todennäköi seltä että aik akau sleh teä voitaisiin nut seu raavia tieto ja; tuloilla. Itsen äin en p o rv arilli tä kaikkien elintarpeiden v älit toisinaan, ehkä jo k a toista numeroa Vuosina 1906— 7 n äytteli Luoto nen k u sta n taja saa olla k iito l täm iseksi ja tuottam iseksikin. ju lk a ista 24 sivuisena. On näet otak suurta osaa punakaartien toim innas linen kun pääsee tru stie n edestä E nsiksi p eru ste ttiin m aitoren- .suttavaa, että lehden levik k i tulee sa. Kun silloisen puoluetoim ikunnan pois edes siten, että voi m yydä gas, joka tu o tti m aidon maalta olem aan m elkoista suurem pi kuin toim esta ryh dyttiin tarkastam aan pu painokalustonsa jo u tu m atta kaupunkiin ja lopulta hankki 6,000 kappaletta. nakaartin tilejä, havaittiin että n iis Mitä ehdotetun aikakauslehden oh sä oli yli kym m enen tuhannen m ar konkurssiin. suuren määrän omia lehm iäkin. Täm ä tekee työväen sanom a K arjan tu o tteita oli näinollen jelm aan tulee, on valiokunta ollut kan vajaus, joka selitettiin Luodon sitä m ieltä, että päähuom io olisi syyksi. Puoluetoim ikunta silloin e- leh tien syntym isen ja eläm isen kaupungilla aina saatavissa ver kiin n itettävä sosialidem okraattiseen sitti p un akaartille vaatim uksen, että m yöskin tie ty sti en tistäk in vai ratta in ko h tu u llisilla hinnoilla. m enettelytapaan ja teoriaan, etenkin Luoto on erotettava punakaartista, keam m aksi ja sentähden tämä Samaten Täm än jälkeen m eneteltiin m uiden itse sosialiso im iskysym ykseen , m ikä m ikä tapahtuikin. valtaus tru stie n taholta tapah ruokatarpeiden suhteen. K aik nyt on astunut p ä iväjärjestykseen . ryh tyi Luoto perustelem aan ym päri E rittäin tärkeätä on m yös teoreetti m aata erin äisiä rosvokoplia, joiden tu u k in . ki tu o te ttiin osuusliikkeiden sen ja käytännöllisen sosialidem o tarkotuksena ilm otettiin olevan edis kunnallispolitiikan ja muit tää vallankum ousta, m utta joiden V O IK O E U R O P A P E L A S välityksellä ja helpom m in tu o kraattisen ten kysym ysten selostam inen, sitä teh tävän ä oli hankkia rah allisia etu tettav ia ruokatavaroita, kuten TU A V A R A R IK O S T A ? tärkeäm pää koska puolueem m e on ja. T ä ssä tarko tu ksessa lähetettiin perunoita ja m uita ju u rik asv e saavuttanut ehdottom an enem m istön (T ru e tra n » Ia tio n file d w ith the Postm aster Luodon ja eräiden hänen läheisim pi at A s to ria , O re ., Jan. 19, 1920, as required ja alettiin tu o ttaa o su u sliik k ei useiden kuntien valtuustoissa ja siis ensä toim esta k ierto k irjeitä, joissa b y section 19 o f th e A c t o f O c t. 6th, 1917.) den kautta. Nämä tavarat m yös on yksin edesvastuussa niitten hai keh oitettiin muodostam aan 10-henki- Sir George Paish, b rittiläin en kin v alm istettiin ruuaksi ja linnosta. S itäp aitsi olisi aikakaus siä jä rjestö jä , joiden piti hankkia .kä ekonom isti, tila sto tie te ilijä ja m yytiin k u lu ttajille kaupungin lehden seu rattava työväen sivistys- siinsä rahoja, aseita jne. Täm m öisiä raham ies, on tu llu t Y hdysval .osuusravintolain ja keittiöiden pyrintöjä ja an n ettava yleiskatsau k jou kku eita m uodostuikin useam pia tärkeim m istä kotim aisista ja ui ja suuri m äärä ryö stöjä suoritettiin toihin, kehottaakseen p an k k iire kautta. Ne maat m itä asukkail siä kom aisista tapahtum ista, etupäässä niiden toim esta 1906 ja 1907. N äis ja ja h allitu sta tukem aan hänen la oli ja m itä he saivat viljel- tiety sti työväen a siata koskevista. tä ryöstöistä saadut- varat käytettiin suunnitelm aansa 35 biljoonan täväkseen, v iljeltiin yhdessä h y R a ittiu sk vsym y k siä voitaisiin ottaa näiden koplien om aksi h yvä k si y le lli dollarin lainan kokoam iseksi villä tuloksilla ja kaupungin ai keskustelun alaisik si, m ikäli ne ovat seen eläm ään. T äm ä antoi aihetta sillo iselle pun E uropan avustam iseksi. Y hdys noa suurem pi tehdas, jossa so kunnallispoliittisten kysym ysten yh teydessä. Sitä vastoin ei valiokunta lfletoim ikunnalle käyd ä kovin käsin valtain olisi vastattava v iittä dan ajalla valm istettiin sotilas- : ole katsonut tarp eelliseksi, että am asiaan käsiksi. Se ryh tyi taisteluun to ista tä stä 35 biljoonasta. uniform uja, työskenteli osuus- m atillisella ja osuustoim innallisella näitä rosvokoplia vastaan, varottaen M inkälaista tak au sta on h e r to im intaperiaatteilla. Siinä oli ja urheilun ala lla esiin tyviä k y sy antam issaan ju listu k sissa niiden toi ra P aishilla tarjo ttav an a v asti työssä noin 700 henkilöä. m yksiä aik akau sleh d essä k e sk u ste l m innasta. T ällöin kertyi m. m. L u o neeksi tästä su u resta luoton Seurauksena kaikesta tästä oli taisiin, k o ska n iitä varten jo ilm es toa vastaan suuri todistusainehisto. K otkan puoluekokous h yvä k sy i a sia s laajentam isesta, jo ta hän ha että kaupunki ei nähnyt yhtään tvy erikoislehtiä. M itä koskee Laukaan T arvaalan sa puoluetoim ikunnan m enettelyn. luaa? E i m itään m uuta kuin p u utteen päivää koko sodan a- työväen yh d istyk sen ehdotusta “ La Näiden tapahtum ien johdosta siir liitto u tu n e id en h allitu sten pa jalla, osuusliikkeiden yleiset tu kiasioita se littä v ä stä kuukausilehdes- tyi Luoto ulkom aille, oleskellen sen pereita. Ja m itä h erra p a ra t lot, senjälkeen kuin kaikki o- ¡ tä". ei valiokunta ole voinut sitä jälk een S ak sassa , S v e itsiss ä ja R ans koon niillä on arvoa? suudet on jaettu , ovat olleet puoltaa, m utta on ollut sitä m ieltä, kassa. M ailm ansodan aikana on Luodolla Ison B ritannian rik k au s on niin suuret että jälelle jääneel että Sos.-dem. A ikakau sleh d essä olisi selo stetta va työ väelle tärkeiden la ollut sangen k irja v a toim inta. H eti arv io itu 90 biljoonaksi d o llarik lä summalla on rakennettu u u kien sisältöä. Mitään varsin aista ky- sodan alettu a palkkautui hän vuonna si, jo ta vastaan on 40 biljoonan si komea kaupupngintalo, joka se ly osastoa lakiasioita varten valio 1914 Favorin-nim isenä Saksan meri- kansallisvelka (44 p ro sen ttia) on kaikille avoinna, ja asukkaat kunnan m ielestä ei näin pieni lehti staapin palvelukseen vakoojaksi Suo suurien kunnallisvelkain, teo l ilm ottavat voiton ylpeydellä, e t kuitenkaan voisi järjestää . mea varten. T ä ssä om inaisuudessaan Sos.-dem. A ikakau sleh ti ei saisi ol hän m atkusteli eri k erto ja Suom essa lisuusosakkeiden ja bondien o- tä he eivät ole senttiäkään ke la m ikään polem iikkilehti, m ikä tie isteh tävissä. Tällöin hän joutui hella. nellekään velkaa. He ovat vau tenkään ei estäisi sitä. että siinä eriko 17 päivänä joulukuuta 1914 Raum alla Ranskan rikkaus on arvioitu ra s tu n e e t sillä ajalla kun muu eri suuntia a sia llisesti a rvo ste lta i santarm iston käsiin epäiltynä sa k sa 65 biljoonaksi dollariksi, jo ta ' osa m aasta on ollut sotasaalista- siin sosialid em okraattiselta näkökan laisena vakoojana. Santarm iston toi nalta. vastaan on 54 prosentin kansal jain uhrina. m ittam assa kuulustelussa ilm otti hän Y lläo levan perusteella e sittä ä v a olevansa kauppam atkustajan teh tä lisvelka. suuria kunnallisvelko- vissä. H änet vapautettiin sen jä l ja. teollisuusosakkeita, bondeja N Y T K A I S O K E R IN P U U T E liokunta, että Puoluekokous velv o tta isi puo keen kun hän oli antautunut ve n ä P O IS T U U . ja suuri m äärä takaam atonta pa luetoim ikunnan ryhtym ään 1920 vuo läisen santarm iston vako o jaksi ja L ännelläkin on o llu t sokerin den alu sta julkaisem aan “ Sosialide ottahut teh täväkseen lähteä Saksaan perirahaa. Italian rikk au s on laskettu 25 p uutetta, vaikka tosin vähem m okraattinen A ik a k a u sle h ti’’-iumi?tä. sen asioilla. T ä stä saivat ulkom ail biljoonaksi ja sen on laskettu mässä m äärin kuin idässä. P a kahdesti ku u ssa ilm estyvä ä a ik a la o le sk e le va t suom alaiset tiedon ja teä pääasiassa ylläm ainittuja varottivat Saksan m eristaapia hänen olevan su h teellisesti samassa lasokeria ainakaan ei ole tah to kausleh näkökohtia silm älläpitäen. suhteensa. T ä stä varo tu ksesta h n a asem assa kuin Ranskakin. J a nut viime aikoina löytyä m is lim atta hänet kuitenkin vielä lähe- pani, jonka k an sallisn k k au s on tään. M utta nyt ilm otetaan, et K. Luodon puolueesta erottam inen , tettiin Suom een sem m oisissa asiois- lask ettu 28 biljoonaksi, on liit tä sokerin puute tulee p o istu ! ( M enettelytapavaliokunnan m ietintö j sa. joihin hän molempien sotaakäy ; vien valtojen vakoojona hyvin sovel- to laisista parhaassa rahallisessa maan ainakin toistaiseksi. So n:o 7.) ' tui. T akaisin tultuaan hänet vangit asemassa, m utta kukaan ei voi kerin hinta nähkääs tulee ko [ tiin ja su ljettiin M oabitin vankilaan Puoluekokouksessa on puoluesih sanoa m iten pitk älle se menee hoamaan ehkä 20 sen ttiin pau teeri T. T ain io esittän yt vaatim uk B erliin issä, m istä hän k irjo iteli suu tukeakseen Europan luottoa, jos na. Seattlessa se viime viikon sen. että "S avon K ansan" päätoim it relle yleisesiku n n alle vapautuspyvn- ta sillä ei ole m itään v o ite tta lopulla kohosi jo 1 8 '2 sen ttiin taja K. Luoto erotettaisiin puoluees tojä. lupautuen vapaaksi päästessään vana ja paljon m enetettävänä. ja kaksi Friscossa olevaa soke ta hänen puoluetta vahingoittavan vapauttaa Saksan arm eijan siitä hä- Puoluekokous J peastä. ja liasta, jonka muut suoma- S ir G eorge on tu llu t Y hdys ritehdasta, jo tk a länsirannikon toim intansa vuoksi. ! on läh ettän yt tämän asian M enettely- ; la iset o livat siihen m ukanaan tuo v alto ih in suunnitelm alla p ain at sokerin valm istavat, valittavat H änet vapautettiin kuitenkin taptovaliokunnan valm isteltavak si. A- neet. taa enem pi paperia m antereelle, kovasti Cuban hintain su u ru u t siaa k äsiteltyään ja tutustuttuaan a- vasta sodan päätyttyä. joka on ihan kirjaim ellisesti jo ta, mikä on samaa kuin sanoa, . siassa e sitettyyn ainehistnon V ä liä 1 Täm än jälk een Luoto palasi koti- m a to te ttu n a sillä. T eollisuus- että hintaa on täälläkin* vielä i kunta saa esittä ä seuraavaa: i maahan käyden ensitöikseen Helsin- The organ of the Finnish workers in the Western States. The only Finnish Daily in the West. Published Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western Workmen's Publishing Society. t laitos joka m enisi m ihinkään korotettava. Y leensä p id etään pankkiin sam allaisella ta rjo u k kin varm ana, että se 20 senttiin sella ei saisi enää tällaista kol nousee ennenkin so k eritru sti on m atta k iin n ity stä 10 prosentin ty y d y te tty . korollakaan. S o k eritru sti valittaa sokerin E uropa on vararikon p artaal hinnan kohoam ista Cubassa. la, kuten jokainen aseman tu n M istähän sekin kohotus aiheu tija tietää, ja uudet lainat ai tuu? A sia n tu n tijat sanovat, e t noastaan auttavat k o nkurssipe tä so k e ritru sti om istaa kaikki sän suurentum ista. laitokset sielläkin aina kasva- A m erikan su u ret rahakeinot- tu sp ello ista lähtien. Se nostaa te lija t parhaim m illa päivillään m ielivaltaisesti h in to ja siellä eivät koskaan p yrkineetkään ve vaan, antaakseen laitoksilleen sittäm ään osakkeita n iin tav at täällä tilaisuuden lykätä syy tom an su urella m italla. E sity s jonnekin ulomm aksi. T uotto- pelkkänä luoton laajentam isena kustannusten nousem inen ei ai on kerrassaan julkea. nakaan aiheuta sokerin hinnan S itten on toinen huom ioon kohoam ista, sillä äskettäin il o tettava seikka. M itä tak au k meni, että sokeriviljelyksillä sia voi sir George antaa siitä, työskentelevä japanilainen ty ö etteiv ät Ranskan, Italian ja eh väki saa yhä saman palkan kuin kä itse E n glannin ty ö läiset jo l kolme vuotta sitten . N yt he loinkin läheisessä tu lev aisu u tah to isivat sen korotettavaksi dessa sy ty tä su u rta kansaiavä- $1.75 päivä miehille ja dollariin listä roskavalkeaa, jossa E u ro naisille. E i siis palkkain suu pan m aksulupauspaperit tu lis i ruus vielä täm änkään k o ro tu k vat olemaan pääpolttoaineena? sen jälkeen pitäisi aiheuttaa E i ole yhtään A m erikan pank Cuban sokerin hinnan kohoa kiiria, K ahnista V an d erlip p iin m ista, sillä silloin kun nykyiset saakka, joka on viim eisen vuo palkat asetettiin , m yötiin siel den ajalla v ieraillu t E uropassa lä sokeri kolm atta osaa vähem m ainitsem atta tästä seikasta h y m ällä kuin nyt, ennen viim eis vin vakavalla naamalla. tä ylennystä. T osiasia on, että on olem as M utta so k eritru sti on v alitel sa ainoastaan yksi ehto jolla lu t että hallitu s ei ole antanut tuo u utisissa k erro ttu su u n n i sille o ik eu tta korottaa hintoja telm a voitaisiin to te u tta a — tarpeen m ukaisesti sodan ajal y rity k sen k u stannukset tileissä la. Se on kyllä riistä n y t enem voitaisiin asettaa “kapitalistisen pi kuin sen kym m enen pro sen t palovakuutuksen” m enoerän al tia, m itä p id e ttiin kaikkien poh- le ja suunnitelm a hyväksyä v ii javoittona, m utta kun kaikki on m eisenä epätoivoisena bolshe k allistu n u t kaksinkertaisesti ja vism in levenem isyrityksen eh- yhä nousee, niin m iksi ei sokeri käisem iskeinona. myös, jonka valm istuslaitoksis E nnen kuin A m erikan rah a ta kaksi kolm attaosaa on yhden maailman jo h ta ja t päättäv ät o t tru stin alla. taa täm än kannan ja antavat sen S okeripula tie ty sti nyt pois laajan luoton, m itä sir George tuu vaan siihen asti kun hintaa pyytää, olisi heidän hengessään ■taas tä y ty y ruveta kohottam aan tehtävä katsaus n iihin suuriin sum m iin, m itä on an n ettu liit 25 tai 30 senttiin. tolaisten puolelta K oltshak-D e- niken ja C o:lle, bolshevism in Suomen sos.-dem. puo m usertajille, ja sitten kääntyen viim eisiin u u tisiin tu lisi heidän luekokous huom ata, m illä kiireellä Deni- kine jä ttä ä varastonsa punasel- (S o sia lid e m o k r a a tin re fer a a ttia ) le arm eijalle ja pyyhkäsee me Valiokunnan m ielestä olisi kuiten ren rantaa kohden. — Scott kin ta v o te lta v a k e sk itietä raskaani N earing. liian ja tieteeilisem n iän kuukausleh- No. IS gin e tsiv ä ssä o sa sto ssa etsim ässä suojaa, jo tta häntä ei v a n g itta isi pu n a kaartilaisen a ja vakuuttaen , ettei hän h y v ä k sy n y t tä ä llä toim eenpan tua kapinaa. S aavu ttaakseen luot tam usta piti hän esitelm än Y lioppi lastalolla, tuom iten siinä ankarasti kapinan ja kehuen “ valkosuuttaan ”. Luodon ansioluetteloon on v ie lä li sättävä, e ttä hän erin ä isiä kertoja on joutunut tuom ioistuinten kanssa tekem isiin e p ä ily ttä v istä asioista. Vuosina 1897— 98 oli Luoto, jon ka nim i silloin oli K au n ik ki, H elsingin raastu van oikeu dessa sy y tte e ssä o sal lisuudesta lapsenm urhaan ja tuom it tiin siitä 3 kuukauden van keu sran gaistukseen. Täm än jälk een hän m uutti nim ensä. Vuonna 1907 te k i eräs nais-kirja- painotyöläinen itsem urhan Luodon viettelem änä. T ä stä oli Luoto sy y t teessä. V uosina 1906— 07 oli v ire illä useita o ik eu sju ttu ja L uotoa vastaan m ur h asta y. m. M uista hänen onnistui todistusten puutteessa vapautua, p ait si e ttä hänet senaatin p äätöksellä v. 1909 tuom ittiin 4 kuukauden 10 päivän van keu sran gaistu kseen v a ik e an ruum iinvam m an tuottam isesta. E d elläo leva ansioluettelo osoittaa, että K a arlo Luoto on kansainvälinen lurjus, jo k a e i an saitse luottam usta kunniallisten ihm isten keskuudessa k a ikkein vähim m än sosialid em okraat tisessa työväen liikkeessä. E delläolevan p eru steella valiokunta ehdottaa puoluekokouksen p ä ä te ttä vä k si, e ttä “ Savon K a n sa n ” pääto im itta ja K . Luoto erotettaisiin puolueesta hänen tä ssä om inaisuudessaan har- jottam an sa puoluetta vah ingoittavan toim intansa vuoksi. A siaa valiokuntaan lä h etettä essä kiinn itettiin kesk u stelu ssa huomiota m yöskin siihen, e ttä puoluesihteeri T ainio on suositellu t L uotoa K uopi oon sanom alehden toim ittajaksi, se kä e ttei puoluetoim ikunta ole ero tta nut näin erikoisia ansioita kerän n yt tä h en kilöä puolueesta tai ainakin vaatin u t häntä p o istetta va k si puolue kokouksen osanottajien luettelosta. A sian yk sityisk o h tiin p ereh d ytty ään V alio ku n ta ei voi o lla toteam at ta, e ttä Tainio, jo k a suosituksen an taessaan ei tosin v ie lä o llu t puolue sihteerin toim essa, on m en etellyt h arkitsem attom asti puoltaessaan Luotoa työväenlehden to im ittajaksi. Puoluetoim ikuntaan nähden olisi ollut suotavaa, että se olisi osotta- nut p äättäväisem p ää esiin tym istä L uotoa vastaan, ryh tym ä llä jo a ik a i sem m in toim enpiteisiin saadakseen hänet erotetuksi, v a ik k a k a an se ei puoluesääntöjen m ukaan ole itse oi keutettu ketään puolueesta erotta maan, sekä estääkseen häntä otta. m asta osaa tähän puoluekokoukseen, jonka hän läsnäolollaan on h ä v ä is syt. V astaisuuteen nähden on toi vottavaa, etteitäm m öinen enää voisi tulla k y sym yk see .. Järjestömme asioita P Ö Y T Ä K IR JA teh ty S. S. Järjestön toim eenpa nevan kom itean kokouksesta 16 p. m arrasku u ta 1919. K okouksessa olivat läsnä kaikki kom itean jäsen et. P u h etta johti Tuhkanen, k irju rin a toim i allekir- jottanut. F. A. Mäki toisena pöytäkirjan ta r k astajan a ilm otti että hän ei ole voinut h y v ä k sy ä viim eisen kokouk sen p ö y täk irja a sellaisenaan, vaan on hän pid ättän yt sitä luonaan kuu kauden ajan ja v a a ti siihen te h tä vä k si m uutoksia. Ensim äinen kohta, jo k a Mäen kä sityksen mukaan ei o llu t k^ io u ksen m ukainen oli p yk ä lä jo ssa sihteeri rap o rteerasi M innesotan sosialisti- puolueen valtiokonventsionin menoa, jo ssa konventsionissa hän oli ollut kansallistoim eenpaneVan kom itean asioilla. Lopuksi sanottiin että ra portin suhteen ei ollut m itään m uis tuttam ista. Mäki v ä itti että tästä ei olisi tarvinnut m aiW ta pöytäkir ja s sa koska sih teeri ei ole ollut järjestö n toim eenpanevan kom itean asioilla siellä. K okous katsoi kohdan viim eisen kokouksen m ukaiseksi. T oisena p ö ytäkirjan puutteellisuu tena ilm otti M äki e ttä sie ltä on jä te tty m ainitsem atta se toim eenpa nevan kom itean kehotus, jo lla se velv o tti o sastoja ostam aan o sa k k e i ta ja antam aan avu stu sta T overille. T äm ä kohta liitetään n yt täm än kokouksen pö ytäkirjaan ja pöytä k irja h yvä k syttiin tä llä korjauksella. F. A. Mäki vaati eroa pöytäkirjan tarkastajan toim esta. K om itea v e l votti hänet toim im aan vuoden lop puun. S ihteeri raportteerasi edustajako kouksen m enosta ja p äätöksistä seu raavaa: 1. T oim eenpaneva kom itea v a li taan tulevaisuud essa Chicagon, Wau- Keganin. D eK albin, M ilw aukeen. Ke- noshan ja Racinen osastoista. O sa s tot ehd ottavat ja valin ta tehdään ed ustajakokouksessa. 2. E d u stajako ko u ksisa valitaan puolueneuvosto se u ra a va sti: k a ksi jä sen tä itä-, k aksi jä sen tä keski- ja yk si jäsen län sipiiristä. N euvosto ei kokoonnu, vaan toim ittaa ja päättää a sia t kirjeen vaih d olla. 3. Sihteerin toim inta yh d istetään rahastonh oitajan toim en kan ssa ja sihteerin valin ta toim itetaan edus ta ja k o k o u k sessa o sastojen tekem ista ehdokkaista. 4. Järjestö n p alvelu kseen otetaan järjestam istyö n jo h taja huolehtim aan valistus- ja jä rjestä m istyö stä . 5. E d ustajakokouksia pidetään jo ka vuosi. 6. K aikk i piiri- ja alu everot p eri tään tu levaisuud essa k esku svirasto n kautta. 7. M iljoonanm arkan rahasto luovu tetaan Suom en vasem m istopuolueel le. 8. P iirijä rje stö t lakkautetaan . Tä m ä vielä alistetaan y le lsä ä n e sty k se l l i h y v ä k sy ttä v ä k si. 9. V e lv o te ttiin t. p. kom itea to im i maan osastojen om aisuuden tu rva a miseksi. 10. A ini Tuom is-rahaston p erim i nen jä te ttiin sillensä. 11. Canadan v e lje sjä rje stö n avu s tam iseksi p äätettiin e ttä Järjestön osastojen on pid ettävä iltam at m ai nitun jä rjestö n kunniavelan, T yö k a n san to verilain ojen m aksam iseksi. 12. A g itatsio n ity ö ssä p äätettiin k e hittää p u h ujain h arjotusren kaitten työ sk e n telyä e d e lle e n k in ; toim een panna a g ita a tto rik u rs sit vuosittain kussakin p iirissä; pitää jä rjestö n p alvelu ksessa niin monta jä rje s tä jä ä kuin varat kulloinkin m yöten a n ta v a t; lasten o p etu kseksi on h a n k itta va h avain n o llisia oppivälineitä. 13. T overin a vu stam iseksi luovu tettiin jä rjestö n luento- y. m. ra h a s toista $5,000.00 ja velv o te ttiin jä r je s tön o sasto t m aksam aan täm än rahan takaisin jä rjestö n k esku svirasto o n m ahdollisim m an pian. 14. V e lv o te ttiin t. p. kom itea k e rääm ään tarkan tilaston jä rjestö n a sa sto ista jokaisen vuoden ed u sta ja kokoukselle. 15. E d u stajakokou s kesti k a ik k i aan 10 p äivää ja m aksoi kaikkiaan $6,040.19. Aini Tuom is-rahaston perim iseksi valittu kom itea vau au tettiin toim es taan. Canadan v e lje sjä rje stö n avustam i seksi velvotettiin sihteeri k ie rto k ir je e llä kehottam aan o sasto ja p itä mään iltam at sanotun jä rjestö n a vustam iseksi. V elvotettiin sihteeri hankkim aan jä sen n yk siä puh ujainharjotusrenkail le. S am alla velvotettiin pikakom itea yhdessä sihteerin kanssa ta rk a s ta maan Jäsennykset ennenkuin ne lä hetetään o sastoille. Päätettiin ju lista a kahden jä r je s täjän toim i avoim eksi. Hakem usai- ka p ä ä ttyy jouluk. 27 päivään m en nessä. Edustajakokouksen puheenjohtajat Päätettiin myydä S. S. Järjestön veromerkkejä Detroitin, Mich., s. s. osastolle. V elvotettiin sih teeri tiedustele m aan uudem m an k erran Työmiehes- tä onko sie llä a le ttu V en äjän Soviet- tih allltu ksen ja B ucharinin kirjotus- sarjan painatustyöt. Fitchburgista tie d u s teltiin josko k e sk u svira sto ssa on painettuna len to leh tiseksi Sosialistipuolueen kan salliskon ven tsio n issa h yväksyttyä m anifestia. K un se lla ista ei ole, eh dotettiin että n iitä painetaan joku m äärä. A sia sta k e sk u steltu a päätet tiin e ttä koska m ain ittua m anifestia on ju u ri o sa sto ille le v ite tty kansal- liskonven tsion in päätö ksiä sisä ltä vä nä k irja se n a ja m uutenkin se on jul kaistu lehdissäm m e heti kansallis- konventsioniu jälk een , niin ei tällä k e rta a k a tso ta ta rp e ellise k si ju lk a is ta sitä erik o isen a lentolehtisenä. P äätöksen joh dosta halusi Bowers liittää p ö ytäk irja a n seuraavan vas talau seen : “ K o ska S. S . J ä rjestö on vielä A m erikan sosialistipuolueeseen kuu luva orgaani ja niin ollen me olem me v e lv o llise t tekem ään järjestöm m e jä sen istö lle se lv ä k si ja tiettäväksi n iitä ju listu k sia ja sosialistipuolueen h yvä k sym ä ä m a n ifestia ja koska S. S. Järjestö n toim eenpanevan kom i tean enem m istö k ie ltä y ty y painatta m asta kansallispuolueen kanventsio- nin h yvä k sym ä ä ju listu sta puolueen toim innasta, niin m oista m enettelyä vastaan v a a tii a llek irjo tta n u t vasta lau seen sa m e rk ittäv äk si pöytäkir jaan .— W m . B o w ers". V elvotettiin kirju ri vaivoinaan e t tä puoluelehdet ju lk a is e v a t kaikki sosialistipuolueen toim eenpanevan kom itean ju listu k se t ja päätökset. Sihteeri vaati palkankorotusta, tai lisä p a lk k io ta päälle siitä m itä kan- sa llisv ira sto m aksaa, koska edusta ja k o k o u k sessa lisäpalkkion m aksa minen jä te ttiin toim eenpanevan ko m itean te h tä vä k si. P äätettiin m ak saa sih teerille niinpaljon lisäko rva usta että hänen viikko p alkkan sa tu lee olem aan $35. S am alla korotet tiin sihteerin apulaisen palkka $23 viikolta. K okoqs lopetettiin. Kokouksen puolesta, H E N R Y A S K E L I, kirjuri. H y v ä k sy tty S. S. J ärjestö n toi m eenpanevan kom itean kokouksessa tam m ikuun 11 p. 1920. ja k irju rit o liva t jä ttä n e e t toim een panevalle ko m itealle laskun kahden dollarin lisäp alkk io n m yön täm isestä kokouspäiviltä. E d u sta ja k o k o u k ses sa velvotettiin toim eenpaneva kom i tea sopimaan lisäpalkkion m yöntäm i sestä kokouksen virk a ilijo ille . T o i m eenpaneva kom itea k ä sittä ä että kokouksen v irk a ilijo ita o va t ei a in a astaan puh eenjoh tajat ja kirju rit, vaan m yöskin kom iteoitten jäsen et, joten lisäpalkkion m yöntäm inen kai k ille tulisi liian k a lliiksi. 4 äänellä 1 vastaan p äätettiin että ei m akseta ollenkaan lisäko rvau sta. B ow ers ha lusi m erkittäväk si p ö ytäk irjaan että J O K U S A N A C A L IF O R N IA N T O V E hän kannatti yhden dollarin lisä k o r R E ID E N P A H E K S U M IS L A U - vauksen m aksam ista. S E ID E N J O H D O S T A . P ää te ttiin että edustajakokouksen p äätö ksestä piirikom iteain p o ista m i sesta ja jä rjestö n itsen äisyvskysy- m vk sestä on ään estyslip u t heti lä hetettävä osastoille. Sam oin päätet tiin että m olem m at se k ä enem m istön että vähem m istön raportti asetetaan vierekkäin ää n estyslisto ille ja jo k a i selle jä sen e lle annetaan tilaisuus äänestää m yöten tai vastaan m olem m ista raporteista, tai vastaan mo lem pia raportteja. K oska ed u stajakokouksessa jä te t tiin toim eenpanevan kom itean huo lek si laatia säännöt jä rjestö n näyt- täm öliitolle ja m uutenkin huolehtia siitä päätti toim eenpaneva kom itea että näyttäm öliiton arvo stelijo ita ei vastaisu u d essa va lita yleisään estyk- sellä kuten ennem m in on tehty, vaan nim ittää ne toim eenpaneva kom itea suorastit an. Luettiin näyttäm öliiton joh tokun nan p ö y tä k irja t kahdesta viim e koko uksesta. E iv ä t antan eet aih etta m i hinkään toim enpiteisiin. E d ustajakokouksen p ö y t ä k irjan painattam isen suhteen päätettiin tied u stella o sastoilta kuin ka paljon ne o tta va t m ainittua p ö y täk irja a ja näitten ennakkotilausten m ukaan a r vioidaan painoksen suuruus. K irja painetaan pehm eisiin kansiin ja m yy dään ulos kustannushinnoilla. P ai natustyö tehdään T yöm iehessä. Viim e kokouksessa päätetyn T o ve rille $500.00 lainan johdosta päätet tiin että koska ed u stajakokous luo vu tti T o verille $5,000.00, niin la i naa ei tä tä n ykyä enää voida antaa. K oska ed u stajakokouksessa v e lv o tettiin toim eenpaneva kom itea ryh tym ään laajaperäisiin töihin luento ja puhum istyön jä rjestä m isek si, ja koska ed ustajakokous lainasi luen- n oitsijarahaston ja vielä m ustakin rah asto ista T o verille ja velvotti o- sasto t m aksam aan täm än rahaston k esk u svirasto lle takaisin m ahdolli sim m an pian, p äätettiin että Jokai selle osasto lle jäsen lu ku n sa perus teella jaetaan su o ritettava osa tästä viid estä tuhannesta dollarista. O sastot sitten itse sa a va t päättää m i ten ne tu levat hankkim aan tuon ra lian. V elvotettiin sih teeri jakam aan m ainitut osuudet ja ilm ottam aan sii tä k ierto k irje e llä osastoille. V alittiin järjestö n luennoitsijaksi länsipiirin ku rsseille tov. E iis S u lk a nen. E d ustajakokouksen päätöksen m u kaan päätettiin läh ettää m iljoonan m arkan rahastosta Suom en tiedonan totoini Istolle $5,000 p o liittisten pa kolaisten avu stam iseksi. Päätettiin että lähetetään k a ik ille puoluelthtien to im ituksille ja jo h t a kunnille ed ustajakokouksen sanom a lehtien kontrollia koskevat päätök set ja velvoitetaan n iitä noudatta maan päätö ksiä tarkalleen . Sam alla valittiin B ow ers ja L au rila T yöm ie hen; H alm e ja T uhkanen R aivaajan ; Mäki ja T ö rn q vist T overin ja Emmi H yttinen T o verittaren to im itu s k irja tusten seu raajiksi. Heidän on ra- p o rteerattava lehtien k irjo tu sta v asta säännöllisesti toim eenpanevan komi tean kokouksissa. Päätettiin ilm ottaa jä r je s t ö m m e j ä sen istö lle että k a ik illa järjestöm m e osasto illa, niilläkin jo tk a k a n sa llis' jä rje s tö s sä tapahtuneen suuntaha- jaannuksen aikana o va t joutuneet ercon puolueesta ja sen kautta jä r je stö stä on oikeus o ttaa osaa niihin yleisä ä n esty k siin jo tk a tehdään k a m iteain poistam isesta ja enem m istön ja vähem m istön raportista. Niiden C aliforn ian tovereiden pa heksum isien johdosta, jo ita olen saa nut vastaan o ttaa ja ju lk isu u d essa kin, esim . E u rekasta, on paheksuttu e ttä m iksi en tullut, kuten lupasin. puhum am atkalle sinne, vaan annoin B erkeieyn osaston sähkösanom an ja T overin toim ituksen vetoum ukset valtio ko m itealle va ik u ttaa niin pal jon e ttä peruutin m atkani. Sen li säksi m itä jo ilm otin sy y k si mat kani peruuttam iseen tulkoon vielä sanotuksi täm ä: Se se ik k a että puo lustin jä rjestö m m e itse n ä isy y ttä ja että m inä h y vä k sy n kom m unism in a a ttee t, ne a a ttee t jo tk a yleensä tunnetaan m arxilaisin a oppeina työ väenluokan p ääm äärästä, so v ite ttu na näm ä opit e lettävä än eläm ään, antoi aiheen T overin toim itukselle nostaa ju ttu e ttä m inä tahdon ku letta a järjestöm m e K om m unistiseen T yöväenpuolueeseen . S itte ilmotti B erk eieyn osasto huom anneensa et tä m inä kannatan kom m unism ia ja olen sentähden sopim aton puhujaksi sinne. K y llä minä tunsin C aliforn ian tv«, läisten enem m istön m ielipiteen H» e iv ä t ole en em m istöllä o ik eisto lais *. He h y v ä k sy v ä t selvät m arxilaiset opit o ik eiksi, e iv ä tk ä p e lk ä ä vaikka niitä selo steltaisik in oikein. Mutta ennestään oli niin hyvin tunnettua m yöskin se m in k ä la isek si puhujan työ tulee siiloin kun sen alueen Ieh ti m issä puhuja liikkuu, tekee kaik kensa ennakkoluulon kylväm iseksi toverijoukkoon puhujaa kohtaan ja kun siinä on jo onnistunut niin pit k ä lle e ttä jokukaan osa toverijou- kosta a lk a a a g ite e ra ta puhujan tv tä vastaan, m uuttuu valistu styö sii loin kaik ek si m uuksi vaan ei jouk kojen kokoam iseksi eik ä kehitiäni: seksi. Kun yh d et syytö k set tulevat kum otuiksi, niin k y llä sy y tte lijä t ai na toisia löytää. O lisi alettu ti" tysti puhua leipäpaikan perässä ju o k sem isesta ja v a ik k a vallan in istä S ik sip ä valtiokn m iteallen n e ja teili«-, toverit, sanoinkin e ttä kun nämä a sia t se lv en e vä t voin saapua vaiti oonne, jo s niin haluatte. Nyt :<» lienee se lv in n y t se että en ole tah tonut h ajottaa järjestöäm m e enk < ku lettaa sitä K om m unistiseen Työ väenpuolueeseen, jo ta käytettiin a seena puhum am atkani ehkäisem i seksi. L eo Leino. Seattle, Wash. Stoalainen. K uten m uinaiset s t-a laiset, jo tk a e iv ä t odoteli« « t köy häksi tai k ip eäk si tuloa ennenkun voipi h y v ä stit sanoa iä lle tuailtualle. H enry A. H lgh riter, 64 vanha in sinöori, päätti päivänsä B arker ho tellissa, am pum alla kuulan läpi päät. sä. Jälkeen jä ttä m ä ssä än selo stak o sa sanoo täm ä tyyn i filosoofi ei oh ranaa hullu eikä rakastun ut, ei puut teessä eikä kipeänä, eik ä sairasta neensa päivääkään eläm ässään, mut ta on alk a n u t huom ata että mä -n nousu a lk a a käyd ä va iva lo isek si, j- ka on m erkki e ttä van h uus saapu va ik k a hän on koettan ut sen tuloa estää vo in tin sa m ukaan ja siksi luin katsoo olevan viisain ta jo jä ttää ’ mä m ailm a nuorem pani elettäväk • M ääräykset ruum iinsa polttamis«-! si sekä pankkiosotuksen hautaa n- to im itta ja lle postitti jo ennen teko aan, sam oin läh etti ystävilleen ku? suk ortit hau tajaisiin sa. Muutamat kuolevat liian varhain muutamat L u e ttiin k ir je ' W yom ingin valtioko- ku olevat liian m yöhään. Outona m itealta. koskeva sanotun valtion s a kuuluu oppi: lähde oikeaan aika.>n. sialistipuolueen toim intaa. P äätettiin m utta ken täm än opin on ym m ärtä k irjo tta a kan sajlisvirastp o n m aini nyt, hän n ä k yy »en ajan voivan hy tun asian johdosta. vin valita. P äätettiin ilm ottaa W yom ingin Y31- Jo löytyi raja kuka on bolshevik . tiokom itealle e ttä valvoa entisen kuka ei. Olin tä ssä kerran erään Cum berlandin S. S. O sasto om aisuu suuren m iehen konttorissa, jo ssa te h den sä ilyttäm isestä niin kuin k a t täväkseni annettiin ve tä ä rajat Ihmi sovat asiallem m e edullisim m aksi. sille ja bolshevikeille. No, en siu 2 1
