•S
MAANANTAINA, TAMM1K. 19 P.—MONDAY, JAN. 19
TOVERI
(THE COMRADE)
K. Luodon to im in ta “ Savon Kansan”
pääto im ittajan a.
P ereh tyäkseen tähän puoleen K.
Luodon toim innassa on valiokunta
tutustunut “ Savon K an san ” num eroi
hin viim e heinäkuun alusta alkaen,
jo ta vastoin aikaisem m at num erot on
sivuutettu. T ällöin on valiokunta ha
vainnut. että lehti on jä rjestelm ä lli
sesti sisä ltä n y t kirjo tu ksia. joiden ei
voi katsoa olevan so sialid em okraatti
sia, vaan jo tk a a ja v a t sosialidem o
JOHN VÄLIMÄKI. Editor & Manage,
kratian tuom itsem ia m e n e ttely ta p a
ja. Kun on m ahdotonta sa attaa puo
Office Seventh and Commercial St.,
luekokouksen tietoon k a ik k ea mitä
Opposite Post Office.
lehdessä pitkin m atkaa on kirjotettu,
TELEPHONE — Office 365;
on V aliokunta täm än m ietinnön liit
Editorial Dep’t 832.
teeseen ottanut o tteita n e ljä stä le h
den
suunnalle
tunnusm erkillisestä
kirjo tu ksesta.
Entered as second-class mail matter
N äistä k irjo tu k sista selviää, että
July 18, 1912, at the Post Office
le liji h alvek su u “ sa k sa la ista sosiali
at Astoria, Oregon, under the
d em okraattista
yh teiskun taoppia” ,
Act of March 3, 1879.
h ylkää siis M arxin, E ngelsin ja Kaut-
skyu esittäm ät teoriat ja m en ette
lytav a t. S e katsoo so sialid em okrati
an jo aikan sa eläneeksi ja olevan
P Ä IV Ä L E H T I
U N IO N IS
k o rva tta va uudella opilla, jo ta se
T E I L L E F R IS C O S S A .
kutsuu so sialism iksi, m utta jo k a el
Seattle U nion Record kertoo,
ole m uuta kuin u usaikaista ven ä lä is
että San F ranciscon unioiden
tä kom m unism ia.
Sosialidem okratia
k eskusjärjestö aikoo laajentaa
on sen m ielestä reform ism ia, porva
rillisuutta, jo k a a ja a vain p o rva rilli
nykyisen viikkolehtensä T he
sia uudistuksia, ei m itään muuta.
C larionin päivälehdeksi.
Laa-
S o sialidem okratialla ja sosialism illa
jenn u sp u u h iin on jo ry h d y tty
ei lehden m ukaan ole m itään tek e
ja luultavasti tulee lehden ensi-
m istä toisten sa kanssa, niin kuin il
m äinen uutisnum ero ilm esty
m eistä onkin, jos k ä sittä ä so sia lis
min siin ä m ielessä kuin lehti sen te
mään piakkoin. F risco n u n io i
kee.
Täm än vuoksi lehti ajaakin
den
keskushallinto ja lehden
puolueen kahtia, jopa kolm eenkin
jo h to k u n ta m uodostuu gom per-
osaan jakaantum ista.
silaisista ja jos he päivälehten-
Suhtautum isessaan puolue jä rje s tö i
sä kanssa m enettelevät samalla
hin, osottaa lehti niiden rajatonta
halveksum ista.
Yhteinen puoluejoh
tavalla kuin viim eisissä kau p u n
to
on
vain
“
h
elsin
k iläistä diktatuu
gin vaaleissa, ei sillä tu le ole
ria ” . Oman p iirijä rjestö n päätökset
maan
su u rta m erk ity stä ty ö
ovat ty h jä ä ilm aa, jo ta ei edes leh
väenliikkeen edistym isen kan
den p alstoilla selosteta.
L eh ti har
n alta katsoen.
rastaa “ itsem äärääm isoikeutta k a ik
kia lla ja ennen k a ik k ea työväen o-
K E S K IT T Y M IN E N S A N O
m assa kesku u d essa” .
Se ‘ ‘el tun
M A L E H T IA L A L L A .
nusta m itään muuta v a lta a eikä kon
trollia yläp uolellaan kuin leh teä lu
F ran k A. M unsey on o stanut
kevan ja kannattavan työväestön toi
New Y ork H eraldin, New Y ork
vom ukset.’ ’
E vening T elegram m in ja P aris
L eh ti e u o le siis sosialidem okraatti
H eraldin, P ariisissa, n eljän m il
nen sisällöltään eikä hengeltään. Se
joonan dollarin kauppahinnalla.
ei m yöskään tunnusta puoluekuria,
vaan h arrastaa anarkiaa tässä suh
E nnestään on hänellä jo kaksi
teessa. Täm m öinen leh ti ei voi o l
päivälehteä New Y orkissa ja
la
Suom en
sosialidem okraattisen
sen lisäksi om istaa hän useam
puolueen
ään en kan n attaja e ik ä se
pia aikakausjulkaisuja. H änen
ole sitä edes yrittän ytk ään .
arvellaan edustavan M organin
Lehden * p äätoim ittajana
on
K.
Luoto vastuunalainen lehdessä ju-
rahalaitoksia, jo tk a täten ta h
laistu ista k irjo tu k sista, vaikkakaan
tovat saada m ääräävän tilan
ne e iv ä t ehkä kaikki olisi hänen la a
New Y orkin sanom alehtiin n äh
tim iaan.
S y ytö k se t lehden sisältöä
den.
vastaan o vat siis sam alla syytö k siä
E n n en p itk ää ovat kaikki sa
sen päätoim ittajaa vastaan. On sel
nom alehdet suoranaisesti tru s
den ja kevyem m än viikkoleh d en v ä vää, e ttei tämmöinen henkilö voi
tie n om aisuutta. Siihen su u n O S U U S T O IM IN T A A U T T O I. lillä ja ehdottaa valio ku n ta sen ta kuulua sosialidem okraattiseen puolu-
kahd esti kuukaudessa ilm esty eeseen.
taan ainakin näy ttää .kehitys o-
Ranskan
sosialistiset lehdet kia
levan hyvää k y y tiä m enossa ja ovat julkasseet historian erään vää “ Sosialidem okraattin en A ik a
K. Luodon entisyys.
aikakau sleh teä,
painokustannusten tavaton ko Pavillion-Sous-B ois nim isen so kau sleh ti' -nimistä
an kokoisia kuin vuosina 1906—
E d elläoleva on jo riittä vä osotta
hoam inen ja kohottam inen kei sialistisen kaupupngin eläm äs sam
08 ilm estyn yt “ Sosialistinen A ik a maan, e ttei K. Luodon paikka ole
notekoisesti niiden taholta jo t tä sodan ajalla. K aupungissa on k a u sleh ti’’.
so sialid em okraattisessa
puolueessa.
ka siinä ta rv ittav ia välineitä noin 10,000 asukasta ja suurin
M yö täliitetystä
kustan n usarviosta Täm än lisä k si on sy y tä m uistuttaa
päättäen, m issä on otaksuttu vain m ieliin e rä itä K. Luodon aik aisem
hallitsevat, jo u d u ttaa sitä no
osa niistä on sosialisteja tai so 6,000 kappaleen painosta ja 16 si m assa toim innassa sattuneita tapah
peasti. T ullaan siihen ettei sa
sialism ille
m y ötätuntoista vä vun kokoa ja jossa, siitä huolim at tumia, jo tk a osottavat, ettei hän per-
nom alehden kustantam inen kan keä. Kun sota puhkesi ja kaik ta,
e ttä ku stan n u kset valiokunnan san allisilta om inaisuuksiltaankaan n-
nata enää m uille kuin niille joil
ki elin tarp eet alkoivat kallis m ielestä o vat joten sakin korkeiksi le henkilö, jo k a voisi nauttia arvon
la on varm at su u ret ilm o ttajat
tua, ry h ty i tämä kaupunki pe lask etu t, nettovoitto tulisi olem aan antoa.
T ä ssä suh teessa on valiokunta saa
ja varaa korvata tappio m uilla rustam aan o su u sto im in taliik k ei 14.000 m arkkaa, n äyttää todennäköi
seltä
että
aik
akau
sleh
teä
voitaisiin
nut
seu raavia tieto ja;
tuloilla.
Itsen äin en p o rv arilli tä kaikkien elintarpeiden v älit
toisinaan, ehkä jo k a toista numeroa
Vuosina
1906— 7 n äytteli Luoto
nen k u sta n taja saa olla k iito l täm iseksi ja tuottam iseksikin. ju lk a ista 24 sivuisena. On näet otak
suurta osaa punakaartien toim innas
linen kun pääsee tru stie n edestä E nsiksi p eru ste ttiin m aitoren- .suttavaa, että lehden levik k i tulee sa. Kun silloisen puoluetoim ikunnan
pois edes siten, että voi m yydä gas, joka tu o tti m aidon maalta olem aan m elkoista suurem pi kuin toim esta ryh dyttiin tarkastam aan pu
painokalustonsa
jo u tu m atta kaupunkiin ja lopulta hankki 6,000 kappaletta.
nakaartin tilejä, havaittiin että n iis
Mitä ehdotetun aikakauslehden oh sä oli yli kym m enen tuhannen m ar
konkurssiin.
suuren määrän omia lehm iäkin.
Täm ä tekee työväen sanom a K arjan tu o tteita oli näinollen jelm aan tulee, on valiokunta ollut kan vajaus, joka selitettiin Luodon
sitä m ieltä, että päähuom io olisi syyksi.
Puoluetoim ikunta silloin e-
leh tien syntym isen ja eläm isen kaupungilla aina saatavissa ver kiin n itettävä sosialidem okraattiseen sitti
p un akaartille vaatim uksen, että
m yöskin tie ty sti en tistäk in vai ratta in ko h tu u llisilla hinnoilla. m enettelytapaan ja teoriaan, etenkin Luoto on erotettava punakaartista,
keam m aksi ja sentähden tämä Samaten
Täm än jälkeen
m eneteltiin
m uiden itse sosialiso im iskysym ykseen , m ikä m ikä tapahtuikin.
valtaus tru stie n taholta tapah ruokatarpeiden suhteen. K aik nyt on astunut p ä iväjärjestykseen . ryh tyi Luoto perustelem aan ym päri
E rittäin tärkeätä on m yös teoreetti m aata erin äisiä rosvokoplia, joiden
tu u k in .
ki tu o te ttiin
osuusliikkeiden sen ja käytännöllisen sosialidem o tarkotuksena ilm otettiin olevan edis
kunnallispolitiikan ja muit tää vallankum ousta, m utta joiden
V O IK O E U R O P A P E L A S välityksellä ja helpom m in tu o kraattisen
ten
kysym
ysten
selostam inen, sitä teh tävän ä oli hankkia rah allisia etu
tettav ia ruokatavaroita, kuten
TU A V A R A R IK O S T A ?
tärkeäm pää koska puolueem m e on ja.
T ä ssä tarko tu ksessa lähetettiin
perunoita ja m uita ju u rik asv e saavuttanut ehdottom an enem m istön
(T ru e tra n » Ia tio n file d w ith the Postm aster
Luodon ja eräiden hänen läheisim pi
at A s to ria , O re ., Jan. 19, 1920, as required ja alettiin tu o ttaa o su u sliik k ei
useiden kuntien valtuustoissa ja siis ensä toim esta k ierto k irjeitä, joissa
b y section 19 o f th e A c t o f O c t. 6th, 1917.)
den kautta. Nämä tavarat m yös on yksin edesvastuussa niitten hai keh oitettiin muodostam aan 10-henki-
Sir George Paish, b rittiläin en kin
v alm istettiin
ruuaksi ja linnosta. S itäp aitsi olisi aikakaus siä jä rjestö jä , joiden piti hankkia .kä
ekonom isti,
tila sto tie te ilijä ja m yytiin k u lu ttajille kaupungin lehden seu rattava työväen sivistys- siinsä rahoja, aseita jne. Täm m öisiä
raham ies, on tu llu t Y hdysval .osuusravintolain ja keittiöiden pyrintöjä ja an n ettava yleiskatsau k jou kku eita m uodostuikin useam pia
tärkeim m istä kotim aisista ja ui ja suuri m äärä ryö stöjä suoritettiin
toihin, kehottaakseen p an k k iire kautta. Ne maat m itä asukkail siä
kom aisista tapahtum ista, etupäässä niiden toim esta 1906 ja 1907. N äis
ja ja h allitu sta tukem aan hänen la oli ja m itä he saivat viljel- tiety sti työväen a siata koskevista. tä ryöstöistä saadut- varat käytettiin
suunnitelm aansa
35 biljoonan täväkseen, v iljeltiin yhdessä h y R a ittiu sk vsym y k siä voitaisiin ottaa näiden koplien om aksi h yvä k si y le lli
dollarin
lainan
kokoam iseksi villä tuloksilla ja kaupungin ai keskustelun alaisik si, m ikäli ne ovat seen eläm ään.
T äm ä antoi aihetta sillo iselle pun
E uropan avustam iseksi. Y hdys noa suurem pi tehdas, jossa so kunnallispoliittisten kysym ysten yh
teydessä.
Sitä
vastoin
ei
valiokunta
lfletoim
ikunnalle käyd ä kovin käsin
valtain olisi vastattava v iittä dan ajalla valm istettiin sotilas- :
ole katsonut tarp eelliseksi, että am asiaan käsiksi. Se ryh tyi taisteluun
to ista tä stä 35 biljoonasta.
uniform uja, työskenteli osuus- m atillisella ja osuustoim innallisella näitä rosvokoplia vastaan, varottaen
M inkälaista tak au sta on h e r to im intaperiaatteilla. Siinä oli ja urheilun ala lla esiin tyviä k y sy antam issaan ju listu k sissa niiden toi
ra P aishilla tarjo ttav an a v asti työssä noin 700 henkilöä.
m yksiä aik akau sleh d essä k e sk u ste l m innasta. T ällöin kertyi m. m. L u o
neeksi tästä su u resta luoton
Seurauksena kaikesta tästä oli taisiin, k o ska n iitä varten jo ilm es toa vastaan suuri todistusainehisto.
K otkan puoluekokous h yvä k sy i a sia s
laajentam isesta,
jo ta hän ha että kaupunki ei nähnyt yhtään tvy erikoislehtiä.
M itä koskee Laukaan T arvaalan sa puoluetoim ikunnan m enettelyn.
luaa?
E i m itään m uuta kuin p u utteen päivää koko sodan a- työväen yh d istyk sen ehdotusta “ La
Näiden tapahtum ien johdosta siir
liitto u tu n e id en
h allitu sten pa jalla, osuusliikkeiden yleiset tu kiasioita se littä v ä stä kuukausilehdes- tyi Luoto ulkom aille, oleskellen sen
pereita. Ja m itä h erra p a ra t lot, senjälkeen kuin kaikki o- ¡ tä". ei valiokunta ole voinut sitä jälk een S ak sassa , S v e itsiss ä ja R ans
koon niillä on arvoa?
suudet on jaettu , ovat olleet puoltaa, m utta on ollut sitä m ieltä, kassa.
M ailm ansodan aikana on Luodolla
Ison B ritannian rik k au s on niin suuret että jälelle jääneel että Sos.-dem. A ikakau sleh d essä olisi
selo stetta va työ väelle tärkeiden la ollut sangen k irja v a toim inta. H eti
arv io itu 90 biljoonaksi d o llarik lä summalla on rakennettu u u kien sisältöä. Mitään varsin aista ky- sodan alettu a palkkautui hän vuonna
si, jo ta vastaan on 40 biljoonan si komea kaupupngintalo, joka se ly osastoa lakiasioita varten valio 1914 Favorin-nim isenä Saksan meri-
kansallisvelka
(44 p ro sen ttia) on kaikille avoinna, ja asukkaat kunnan m ielestä ei näin pieni lehti staapin palvelukseen vakoojaksi Suo
suurien kunnallisvelkain, teo l ilm ottavat voiton ylpeydellä, e t kuitenkaan voisi järjestää .
mea varten. T ä ssä om inaisuudessaan
Sos.-dem. A ikakau sleh ti ei saisi ol hän m atkusteli eri k erto ja Suom essa
lisuusosakkeiden ja bondien o- tä he eivät ole senttiäkään ke
la m ikään polem iikkilehti, m ikä tie
isteh tävissä. Tällöin hän joutui
hella.
nellekään velkaa. He ovat vau tenkään ei estäisi sitä. että siinä eriko
17 päivänä joulukuuta 1914 Raum alla
Ranskan rikkaus on arvioitu ra s tu n e e t sillä ajalla kun muu eri suuntia a sia llisesti a rvo ste lta i santarm iston käsiin epäiltynä sa k sa
65 biljoonaksi dollariksi, jo ta ' osa m aasta on ollut sotasaalista- siin sosialid em okraattiselta näkökan laisena vakoojana. Santarm iston toi
nalta.
vastaan on 54 prosentin kansal jain uhrina.
m ittam assa kuulustelussa ilm otti hän
Y lläo levan perusteella e sittä ä v a olevansa kauppam atkustajan teh tä
lisvelka. suuria kunnallisvelko-
vissä.
H änet vapautettiin sen jä l
ja. teollisuusosakkeita, bondeja N Y T K A I S O K E R IN P U U T E liokunta,
että
Puoluekokous
velv
o
tta
isi
puo
keen
kun
hän oli antautunut ve n ä
P O IS T U U .
ja suuri m äärä takaam atonta pa
luetoim ikunnan ryhtym ään 1920 vuo läisen santarm iston vako o jaksi ja
L ännelläkin on o llu t sokerin den alu sta julkaisem aan “ Sosialide ottahut teh täväkseen lähteä Saksaan
perirahaa.
Italian rikk au s on laskettu 25 p uutetta, vaikka tosin vähem m okraattinen A ik a k a u sle h ti’’-iumi?tä. sen asioilla. T ä stä saivat ulkom ail
biljoonaksi ja sen on laskettu mässä m äärin kuin idässä. P a kahdesti ku u ssa ilm estyvä ä a ik a la o le sk e le va t suom alaiset tiedon ja
teä pääasiassa ylläm ainittuja varottivat Saksan m eristaapia hänen
olevan
su h teellisesti samassa lasokeria ainakaan ei ole tah to kausleh
näkökohtia silm älläpitäen.
suhteensa.
T ä stä varo tu ksesta h n a
asem assa kuin Ranskakin. J a nut viime aikoina löytyä m is
lim atta hänet kuitenkin vielä lähe-
pani, jonka k an sallisn k k au s on tään. M utta nyt ilm otetaan, et K. Luodon puolueesta erottam inen , tettiin Suom een sem m oisissa asiois-
lask ettu 28 biljoonaksi, on liit tä sokerin puute tulee p o istu ! ( M enettelytapavaliokunnan m ietintö j sa. joihin hän molempien sotaakäy
; vien valtojen vakoojona hyvin sovel-
to laisista parhaassa rahallisessa maan ainakin toistaiseksi. So
n:o 7.)
'
tui. T akaisin tultuaan hänet vangit
asemassa, m utta kukaan ei voi kerin hinta nähkääs tulee ko
[
tiin
ja su ljettiin M oabitin vankilaan
Puoluekokouksessa
on
puoluesih
sanoa m iten pitk älle se menee hoamaan ehkä 20 sen ttiin pau
teeri T. T ain io esittän yt vaatim uk B erliin issä, m istä hän k irjo iteli suu
tukeakseen Europan luottoa, jos na. Seattlessa se viime viikon sen. että "S avon K ansan" päätoim it relle yleisesiku n n alle vapautuspyvn-
ta sillä ei ole m itään v o ite tta lopulla kohosi jo 1 8 '2 sen ttiin taja K. Luoto erotettaisiin puoluees tojä. lupautuen vapaaksi päästessään
vana ja paljon m enetettävänä. ja kaksi Friscossa olevaa soke ta hänen puoluetta vahingoittavan vapauttaa Saksan arm eijan siitä hä-
Puoluekokous J peastä. ja liasta, jonka muut suoma-
S ir G eorge on tu llu t Y hdys ritehdasta, jo tk a länsirannikon toim intansa vuoksi.
!
on
läh
ettän
yt
tämän
asian
M enettely- ; la iset o livat siihen m ukanaan tuo
v alto ih in suunnitelm alla p ain at sokerin valm istavat, valittavat
H änet vapautettiin kuitenkin
taptovaliokunnan valm isteltavak si. A- neet.
taa enem pi paperia m antereelle, kovasti Cuban hintain su u ru u t siaa k äsiteltyään ja tutustuttuaan a- vasta sodan
päätyttyä.
joka on ihan kirjaim ellisesti jo ta, mikä on samaa kuin sanoa, . siassa e sitettyyn ainehistnon V ä liä 1 Täm än jälk een Luoto palasi koti-
m a to te ttu n a sillä. T eollisuus- että hintaa on täälläkin* vielä i kunta saa esittä ä seuraavaa:
i maahan käyden ensitöikseen Helsin-
The organ of the Finnish workers in
the Western States. The only Finnish
Daily in the West. Published Daily,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
by the Western Workmen's Publishing
Society.
t
laitos joka m enisi m ihinkään korotettava. Y leensä p id etään
pankkiin sam allaisella ta rjo u k kin varm ana, että se 20 senttiin
sella ei saisi enää tällaista kol nousee ennenkin so k eritru sti on
m atta k iin n ity stä 10 prosentin ty y d y te tty .
korollakaan.
S o k eritru sti valittaa sokerin
E uropa on vararikon p artaal hinnan
kohoam ista
Cubassa.
la, kuten jokainen aseman tu n M istähän sekin kohotus aiheu
tija tietää, ja uudet lainat ai tuu? A sia n tu n tijat sanovat, e t
noastaan auttavat k o nkurssipe tä so k e ritru sti om istaa kaikki
sän suurentum ista.
laitokset sielläkin aina kasva-
A m erikan su u ret rahakeinot- tu sp ello ista lähtien. Se nostaa
te lija t parhaim m illa päivillään m ielivaltaisesti h in to ja siellä
eivät koskaan p yrkineetkään ve vaan,
antaakseen laitoksilleen
sittäm ään osakkeita n iin tav at täällä
tilaisuuden lykätä syy
tom an su urella m italla. E sity s jonnekin ulomm aksi.
T uotto-
pelkkänä luoton laajentam isena kustannusten nousem inen ei ai
on kerrassaan julkea.
nakaan aiheuta sokerin hinnan
S itten
on toinen huom ioon kohoam ista, sillä äskettäin il
o tettava seikka. M itä tak au k meni,
että sokeriviljelyksillä
sia voi sir George antaa siitä, työskentelevä japanilainen ty ö
etteiv ät Ranskan, Italian ja eh väki saa yhä saman palkan kuin
kä itse E n glannin ty ö läiset jo l kolme vuotta sitten .
N yt he
loinkin
läheisessä tu lev aisu u tah to isivat
sen korotettavaksi
dessa sy ty tä su u rta kansaiavä- $1.75 päivä miehille ja dollariin
listä roskavalkeaa, jossa E u ro naisille. E i siis palkkain suu
pan m aksulupauspaperit tu lis i ruus vielä täm änkään k o ro tu k
vat olemaan pääpolttoaineena? sen
jälkeen pitäisi aiheuttaa
E i ole yhtään A m erikan pank Cuban sokerin hinnan kohoa
kiiria, K ahnista V an d erlip p iin m ista, sillä silloin kun nykyiset
saakka, joka on viim eisen vuo palkat asetettiin , m yötiin siel
den ajalla v ieraillu t E uropassa lä sokeri kolm atta osaa vähem
m ainitsem atta tästä seikasta h y m ällä kuin nyt, ennen viim eis
vin vakavalla naamalla.
tä ylennystä.
T osiasia on, että on olem as
M utta so k eritru sti on v alitel
sa ainoastaan yksi ehto jolla lu t että hallitu s ei ole antanut
tuo u utisissa k erro ttu su u n n i sille o ik eu tta korottaa hintoja
telm a
voitaisiin to te u tta a — tarpeen m ukaisesti sodan ajal
y rity k sen k u stannukset tileissä la. Se on kyllä riistä n y t enem
voitaisiin asettaa “kapitalistisen pi kuin sen kym m enen pro sen t
palovakuutuksen” m enoerän al tia, m itä p id e ttiin kaikkien poh-
le ja suunnitelm a hyväksyä v ii javoittona, m utta kun kaikki on
m eisenä epätoivoisena bolshe k allistu n u t kaksinkertaisesti ja
vism in levenem isyrityksen eh- yhä nousee, niin m iksi ei sokeri
käisem iskeinona.
myös, jonka valm istuslaitoksis
E nnen kuin A m erikan rah a ta kaksi kolm attaosaa on yhden
maailman jo h ta ja t päättäv ät o t tru stin alla.
taa täm än kannan ja antavat sen
S okeripula tie ty sti nyt pois
laajan luoton, m itä sir George
tuu
vaan siihen asti kun hintaa
pyytää, olisi heidän hengessään
■taas
tä y ty y ruveta kohottam aan
tehtävä katsaus n iihin suuriin
sum m iin, m itä on an n ettu liit 25 tai 30 senttiin.
tolaisten puolelta K oltshak-D e-
niken ja C o:lle, bolshevism in Suomen sos.-dem. puo
m usertajille, ja sitten kääntyen
viim eisiin u u tisiin tu lisi heidän luekokous
huom ata, m illä kiireellä Deni-
kine jä ttä ä varastonsa punasel-
(S o sia lid e m o k r a a tin
re fer a a ttia )
le arm eijalle ja pyyhkäsee me
Valiokunnan m ielestä olisi kuiten
ren
rantaa kohden. — Scott kin ta v o te lta v a k e sk itietä raskaani
N earing.
liian ja tieteeilisem n iän kuukausleh-
No. IS
gin e tsiv ä ssä o sa sto ssa etsim ässä
suojaa, jo tta häntä ei v a n g itta isi pu
n a kaartilaisen a ja vakuuttaen , ettei
hän h y v ä k sy n y t tä ä llä toim eenpan
tua kapinaa.
S aavu ttaakseen luot
tam usta piti hän esitelm än Y lioppi
lastalolla, tuom iten siinä ankarasti
kapinan ja kehuen “ valkosuuttaan ”.
Luodon ansioluetteloon on v ie lä li
sättävä, e ttä hän erin ä isiä kertoja
on joutunut tuom ioistuinten kanssa
tekem isiin e p ä ily ttä v istä asioista.
Vuosina 1897— 98 oli Luoto, jon ka
nim i silloin oli K au n ik ki, H elsingin
raastu van oikeu dessa sy y tte e ssä o sal
lisuudesta lapsenm urhaan ja tuom it
tiin siitä 3 kuukauden van keu sran
gaistukseen.
Täm än jälk een hän
m uutti nim ensä.
Vuonna 1907 te k i eräs nais-kirja-
painotyöläinen
itsem urhan
Luodon
viettelem änä. T ä stä oli Luoto sy y t
teessä.
V uosina 1906— 07 oli v ire illä useita
o ik eu sju ttu ja L uotoa vastaan m ur
h asta y. m. M uista hänen onnistui
todistusten puutteessa vapautua, p ait
si e ttä hänet senaatin p äätöksellä
v. 1909 tuom ittiin 4 kuukauden 10
päivän van keu sran gaistu kseen v a ik e
an ruum iinvam m an tuottam isesta.
E d elläo leva ansioluettelo osoittaa,
että K a arlo Luoto on kansainvälinen
lurjus, jo k a e i an saitse luottam usta
kunniallisten ihm isten keskuudessa
k a ikkein vähim m än sosialid em okraat
tisessa työväen liikkeessä.
E delläolevan p eru steella valiokunta
ehdottaa puoluekokouksen p ä ä te ttä
vä k si,
e ttä “ Savon K a n sa n ” pääto im itta
ja K . Luoto erotettaisiin puolueesta
hänen tä ssä om inaisuudessaan har-
jottam an sa puoluetta vah ingoittavan
toim intansa vuoksi.
A siaa valiokuntaan lä h etettä essä
kiinn itettiin kesk u stelu ssa huomiota
m yöskin siihen, e ttä puoluesihteeri
T ainio on suositellu t L uotoa K uopi
oon sanom alehden toim ittajaksi, se
kä e ttei puoluetoim ikunta ole ero tta
nut näin erikoisia ansioita kerän n yt
tä h en kilöä puolueesta tai ainakin
vaatin u t häntä p o istetta va k si puolue
kokouksen osanottajien luettelosta.
A sian yk sityisk o h tiin p ereh d ytty
ään V alio ku n ta ei voi o lla toteam at
ta, e ttä Tainio, jo k a suosituksen an
taessaan ei tosin v ie lä o llu t puolue
sihteerin
toim essa,
on m en etellyt
h arkitsem attom asti
puoltaessaan
Luotoa työväenlehden to im ittajaksi.
Puoluetoim ikuntaan nähden olisi
ollut suotavaa, että se olisi osotta-
nut
p äättäväisem p ää
esiin tym istä
L uotoa vastaan, ryh tym ä llä jo a ik a i
sem m in toim enpiteisiin saadakseen
hänet erotetuksi, v a ik k a k a an se ei
puoluesääntöjen m ukaan ole itse oi
keutettu ketään puolueesta erotta
maan, sekä estääkseen häntä otta.
m asta osaa tähän puoluekokoukseen,
jonka hän läsnäolollaan on h ä v ä is
syt. V astaisuuteen nähden on toi
vottavaa, etteitäm m öinen enää voisi
tulla k y sym yk see ..
Järjestömme asioita
P Ö Y T Ä K IR JA
teh ty S. S. Järjestön toim eenpa
nevan kom itean kokouksesta 16
p. m arrasku u ta 1919.
K okouksessa olivat läsnä kaikki
kom itean
jäsen et.
P u h etta
johti
Tuhkanen, k irju rin a toim i allekir-
jottanut.
F. A. Mäki toisena pöytäkirjan ta r
k astajan a ilm otti että hän ei ole
voinut h y v ä k sy ä viim eisen kokouk
sen p ö y täk irja a sellaisenaan, vaan
on hän pid ättän yt sitä luonaan kuu
kauden ajan ja v a a ti siihen te h tä
vä k si m uutoksia.
Ensim äinen kohta, jo k a Mäen kä
sityksen mukaan ei o llu t k^ io u ksen
m ukainen oli p yk ä lä jo ssa sihteeri
rap o rteerasi M innesotan
sosialisti-
puolueen valtiokonventsionin menoa,
jo ssa konventsionissa hän oli ollut
kansallistoim eenpaneVan
kom itean
asioilla.
Lopuksi sanottiin että ra
portin suhteen ei ollut m itään m uis
tuttam ista.
Mäki v ä itti että tästä
ei olisi tarvinnut m aiW ta pöytäkir
ja s sa
koska sih teeri ei ole ollut
järjestö n toim eenpanevan kom itean
asioilla siellä.
K okous katsoi kohdan viim eisen
kokouksen m ukaiseksi.
T oisena p ö ytäkirjan puutteellisuu
tena ilm otti M äki e ttä sie ltä on jä
te tty m ainitsem atta se toim eenpa
nevan kom itean kehotus, jo lla se
velv o tti o sastoja ostam aan o sa k k e i
ta ja antam aan avu stu sta T overille.
T äm ä kohta liitetään n yt täm än
kokouksen pö ytäkirjaan
ja pöytä
k irja h yvä k syttiin tä llä korjauksella.
F. A. Mäki vaati eroa pöytäkirjan
tarkastajan toim esta.
K om itea v e l
votti hänet toim im aan vuoden lop
puun.
S ihteeri
raportteerasi
edustajako
kouksen m enosta ja p äätöksistä seu
raavaa:
1.
T oim eenpaneva kom itea v a li
taan tulevaisuud essa Chicagon, Wau-
Keganin. D eK albin, M ilw aukeen. Ke-
noshan ja Racinen osastoista. O sa s
tot ehd ottavat ja valin ta tehdään
ed ustajakokouksessa.
2.
E d u stajako ko u ksisa
valitaan
puolueneuvosto se u ra a va sti:
k a ksi
jä sen tä itä-, k aksi jä sen tä keski- ja
yk si jäsen län sipiiristä. N euvosto ei
kokoonnu, vaan toim ittaa ja päättää
a sia t kirjeen vaih d olla.
3. Sihteerin toim inta yh d istetään
rahastonh oitajan toim en kan ssa ja
sihteerin valin ta toim itetaan edus
ta ja k o k o u k sessa o sastojen tekem ista
ehdokkaista.
4. Järjestö n p alvelu kseen otetaan
järjestam istyö n jo h taja huolehtim aan
valistus- ja jä rjestä m istyö stä .
5. E d ustajakokouksia pidetään jo
ka vuosi.
6. K aikk i piiri- ja alu everot p eri
tään tu levaisuud essa k esku svirasto n
kautta.
7. M iljoonanm arkan rahasto luovu
tetaan Suom en vasem m istopuolueel
le.
8. P iirijä rje stö t lakkautetaan .
Tä
m ä vielä alistetaan y le lsä ä n e sty k se l
l i h y v ä k sy ttä v ä k si.
9. V e lv o te ttiin t. p. kom itea to im i
maan osastojen om aisuuden tu rva a
miseksi.
10. A ini
Tuom is-rahaston
p erim i
nen jä te ttiin sillensä.
11. Canadan v e lje sjä rje stö n avu s
tam iseksi p äätettiin e ttä Järjestön
osastojen on pid ettävä iltam at m ai
nitun jä rjestö n kunniavelan, T yö k a n
san to verilain ojen m aksam iseksi.
12. A g itatsio n ity ö ssä p äätettiin k e
hittää
p u h ujain h arjotusren kaitten
työ sk e n telyä e d e lle e n k in ; toim een
panna a g ita a tto rik u rs sit vuosittain
kussakin
p iirissä;
pitää jä rjestö n
p alvelu ksessa niin monta jä rje s tä jä ä
kuin varat kulloinkin m yöten a n ta
v a t; lasten o p etu kseksi on h a n k itta
va h avain n o llisia oppivälineitä.
13. T overin a vu stam iseksi luovu
tettiin jä rjestö n luento- y. m. ra h a s
toista $5,000.00 ja velv o te ttiin jä r je s
tön o sasto t m aksam aan täm än rahan
takaisin
jä rjestö n
k esku svirasto o n
m ahdollisim m an pian.
14. V e lv o te ttiin t. p. kom itea k e
rääm ään tarkan tilaston jä rjestö n a
sa sto ista jokaisen vuoden ed u sta ja
kokoukselle.
15. E d u stajakokou s
kesti
k a ik k i
aan 10 p äivää ja m aksoi kaikkiaan
$6,040.19.
Aini
Tuom is-rahaston
perim iseksi
valittu kom itea vau au tettiin toim es
taan.
Canadan v e lje sjä rje stö n avustam i
seksi velvotettiin sihteeri k ie rto k ir
je e llä
kehottam aan
o sasto ja
p itä
mään iltam at sanotun jä rjestö n a
vustam iseksi.
V elvotettiin
sihteeri hankkim aan
jä sen n yk siä puh ujainharjotusrenkail
le. S am alla velvotettiin pikakom itea
yhdessä sihteerin kanssa ta rk a s ta
maan Jäsennykset ennenkuin ne lä
hetetään o sastoille.
Päätettiin ju lista a kahden jä r je s
täjän toim i avoim eksi.
Hakem usai-
ka p ä ä ttyy jouluk. 27 päivään m en
nessä.
Edustajakokouksen
puheenjohtajat
Päätettiin
myydä
S. S. Järjestön
veromerkkejä Detroitin, Mich., s. s.
osastolle.
V elvotettiin
sih teeri
tiedustele
m aan uudem m an k erran Työmiehes-
tä onko sie llä a le ttu V en äjän Soviet-
tih allltu ksen ja B ucharinin kirjotus-
sarjan painatustyöt.
Fitchburgista
tie d u s teltiin
josko
k e sk u svira sto ssa on painettuna len
to leh tiseksi Sosialistipuolueen kan
salliskon ven tsio n issa
h yväksyttyä
m anifestia. K un se lla ista ei ole, eh
dotettiin että n iitä painetaan joku
m äärä. A sia sta k e sk u steltu a päätet
tiin e ttä koska m ain ittua m anifestia
on ju u ri o sa sto ille le v ite tty kansal-
liskonven tsion in päätö ksiä sisä ltä vä
nä k irja se n a ja m uutenkin se on jul
kaistu lehdissäm m e heti kansallis-
konventsioniu jälk een , niin ei tällä
k e rta a k a tso ta ta rp e ellise k si ju lk a is
ta
sitä
erik o isen a
lentolehtisenä.
P äätöksen joh dosta halusi Bowers
liittää p ö ytäk irja a n seuraavan vas
talau seen :
“ K o ska S. S . J ä rjestö on vielä
A m erikan sosialistipuolueeseen kuu
luva orgaani ja niin ollen me olem
me v e lv o llise t tekem ään järjestöm m e
jä sen istö lle se lv ä k si ja tiettäväksi
n iitä ju listu k sia ja sosialistipuolueen
h yvä k sym ä ä m a n ifestia ja koska S.
S. Järjestö n toim eenpanevan kom i
tean enem m istö k ie ltä y ty y painatta
m asta kansallispuolueen kanventsio-
nin h yvä k sym ä ä ju listu sta puolueen
toim innasta, niin m oista m enettelyä
vastaan v a a tii a llek irjo tta n u t vasta
lau seen sa
m e rk ittäv äk si
pöytäkir
jaan .— W m . B o w ers".
V elvotettiin kirju ri vaivoinaan e t
tä puoluelehdet ju lk a is e v a t kaikki
sosialistipuolueen
toim eenpanevan
kom itean ju listu k se t ja päätökset.
Sihteeri vaati palkankorotusta, tai
lisä p a lk k io ta päälle siitä m itä kan-
sa llisv ira sto m aksaa, koska edusta
ja k o k o u k sessa lisäpalkkion m aksa
minen jä te ttiin toim eenpanevan ko
m itean te h tä vä k si.
P äätettiin m ak
saa sih teerille niinpaljon lisäko rva
usta että hänen viikko p alkkan sa tu
lee olem aan $35.
S am alla korotet
tiin sihteerin apulaisen palkka $23
viikolta.
K okoqs
lopetettiin.
Kokouksen
puolesta,
H E N R Y A S K E L I, kirjuri.
H y v ä k sy tty S. S. J ärjestö n toi
m eenpanevan kom itean kokouksessa
tam m ikuun 11 p. 1920.
ja k irju rit o liva t jä ttä n e e t toim een
panevalle ko m itealle laskun kahden
dollarin lisäp alkk io n m yön täm isestä
kokouspäiviltä.
E d u sta ja k o k o u k ses
sa velvotettiin toim eenpaneva kom i
tea sopimaan lisäpalkkion m yöntäm i
sestä kokouksen virk a ilijo ille .
T o i
m eenpaneva kom itea k ä sittä ä että
kokouksen v irk a ilijo ita o va t ei a in a
astaan puh eenjoh tajat ja kirju rit,
vaan m yöskin kom iteoitten jäsen et,
joten lisäpalkkion m yöntäm inen kai
k ille tulisi liian k a lliiksi. 4 äänellä
1 vastaan p äätettiin että ei m akseta
ollenkaan lisäko rvau sta. B ow ers ha
lusi m erkittäväk si p ö ytäk irjaan että J O K U S A N A C A L IF O R N IA N T O V E
hän kannatti yhden dollarin lisä k o r
R E ID E N P A H E K S U M IS L A U -
vauksen m aksam ista.
S E ID E N J O H D O S T A .
P ää te ttiin
että
edustajakokouksen
p äätö ksestä piirikom iteain p o ista m i
sesta ja jä rjestö n itsen äisyvskysy-
m vk sestä on ään estyslip u t heti lä
hetettävä osastoille. Sam oin päätet
tiin että m olem m at se k ä enem m istön
että vähem m istön raportti asetetaan
vierekkäin ää n estyslisto ille ja jo k a i
selle jä sen e lle annetaan tilaisuus
äänestää m yöten tai vastaan m olem
m ista raporteista, tai vastaan mo
lem pia raportteja.
K oska ed u stajakokouksessa jä te t
tiin toim eenpanevan kom itean huo
lek si laatia säännöt jä rjestö n näyt-
täm öliitolle ja m uutenkin huolehtia
siitä päätti toim eenpaneva kom itea
että näyttäm öliiton arvo stelijo ita ei
vastaisu u d essa va lita yleisään estyk-
sellä kuten ennem m in on tehty, vaan
nim ittää ne toim eenpaneva kom itea
suorastit an.
Luettiin näyttäm öliiton joh tokun
nan p ö y tä k irja t kahdesta viim e koko
uksesta. E iv ä t antan eet aih etta m i
hinkään toim enpiteisiin.
E d ustajakokouksen
p ö y t ä k irjan
painattam isen
suhteen
päätettiin
tied u stella o sastoilta kuin ka paljon
ne o tta va t m ainittua p ö y täk irja a ja
näitten ennakkotilausten m ukaan a r
vioidaan painoksen suuruus.
K irja
painetaan pehm eisiin kansiin ja m yy
dään ulos kustannushinnoilla.
P ai
natustyö tehdään T yöm iehessä.
Viim e kokouksessa päätetyn T o ve
rille $500.00 lainan johdosta päätet
tiin että koska ed u stajakokous luo
vu tti T o verille $5,000.00, niin la i
naa ei tä tä n ykyä enää voida antaa.
K oska ed u stajakokouksessa v e lv o
tettiin toim eenpaneva kom itea ryh
tym ään laajaperäisiin töihin luento
ja puhum istyön jä rjestä m isek si, ja
koska ed ustajakokous lainasi luen-
n oitsijarahaston ja vielä m ustakin
rah asto ista T o verille ja velvotti o-
sasto t m aksam aan täm än rahaston
k esk u svirasto lle takaisin
m ahdolli
sim m an pian, p äätettiin että Jokai
selle osasto lle jäsen lu ku n sa perus
teella jaetaan su o ritettava osa tästä
viid estä tuhannesta dollarista.
O
sastot sitten itse sa a va t päättää m i
ten ne tu levat hankkim aan tuon ra
lian. V elvotettiin sih teeri jakam aan
m ainitut osuudet ja ilm ottam aan sii
tä k ierto k irje e llä osastoille.
V alittiin järjestö n luennoitsijaksi
länsipiirin ku rsseille tov. E iis S u lk a
nen.
E d ustajakokouksen päätöksen m u
kaan päätettiin läh ettää m iljoonan
m arkan rahastosta Suom en tiedonan
totoini Istolle $5,000 p o liittisten pa
kolaisten avu stam iseksi.
Päätettiin että lähetetään k a ik ille
puoluelthtien to im ituksille ja jo h t a
kunnille ed ustajakokouksen sanom a
lehtien kontrollia koskevat päätök
set ja velvoitetaan n iitä noudatta
maan päätö ksiä tarkalleen . Sam alla
valittiin B ow ers ja L au rila T yöm ie
hen; H alm e ja T uhkanen R aivaajan ;
Mäki ja T ö rn q vist T overin ja Emmi
H yttinen T o verittaren to im itu s k irja
tusten seu raajiksi.
Heidän on ra-
p o rteerattava lehtien k irjo tu sta v asta
säännöllisesti toim eenpanevan komi
tean kokouksissa.
Päätettiin ilm ottaa jä r je s t ö m m e j ä
sen istö lle että k a ik illa järjestöm m e
osasto illa, niilläkin jo tk a k a n sa llis'
jä rje s tö s sä
tapahtuneen
suuntaha-
jaannuksen aikana o va t joutuneet
ercon puolueesta ja sen kautta jä r
je stö stä on oikeus o ttaa osaa niihin
yleisä ä n esty k siin jo tk a tehdään k a
m iteain poistam isesta ja enem m istön
ja vähem m istön raportista.
Niiden C aliforn ian tovereiden pa
heksum isien johdosta, jo ita olen saa
nut vastaan o ttaa ja ju lk isu u d essa
kin, esim . E u rekasta, on paheksuttu
e ttä m iksi en tullut, kuten lupasin.
puhum am atkalle sinne, vaan annoin
B erkeieyn osaston sähkösanom an ja
T overin
toim ituksen
vetoum ukset
valtio ko m itealle va ik u ttaa niin pal
jon e ttä peruutin m atkani.
Sen li
säksi m itä jo ilm otin sy y k si mat
kani peruuttam iseen tulkoon vielä
sanotuksi täm ä: Se se ik k a että puo
lustin jä rjestö m m e itse n ä isy y ttä ja
että m inä h y vä k sy n kom m unism in
a a ttee t,
ne a a ttee t jo tk a yleensä
tunnetaan m arxilaisin a oppeina työ
väenluokan
p ääm äärästä, so v ite ttu
na näm ä opit e lettävä än eläm ään,
antoi aiheen T overin toim itukselle
nostaa ju ttu e ttä m inä tahdon ku
letta a järjestöm m e K om m unistiseen
T yöväenpuolueeseen .
S itte
ilmotti
B erk eieyn osasto huom anneensa et
tä m inä kannatan kom m unism ia ja
olen sentähden sopim aton puhujaksi
sinne.
K y llä minä tunsin C aliforn ian tv«,
läisten enem m istön m ielipiteen H»
e iv ä t ole en em m istöllä o ik eisto lais *.
He
h y v ä k sy v ä t selvät m arxilaiset
opit o ik eiksi, e iv ä tk ä p e lk ä ä vaikka
niitä selo steltaisik in oikein.
Mutta
ennestään oli niin hyvin tunnettua
m yöskin se m in k ä la isek si puhujan
työ tulee siiloin kun sen alueen Ieh
ti m issä puhuja liikkuu, tekee kaik
kensa
ennakkoluulon
kylväm iseksi
toverijoukkoon puhujaa kohtaan ja
kun siinä on jo onnistunut niin pit
k ä lle e ttä jokukaan osa toverijou-
kosta a lk a a a g ite e ra ta puhujan tv
tä vastaan, m uuttuu valistu styö sii
loin kaik ek si m uuksi vaan ei jouk
kojen kokoam iseksi eik ä kehitiäni:
seksi.
Kun yh d et syytö k set tulevat
kum otuiksi, niin k y llä sy y tte lijä t ai
na toisia löytää.
O lisi alettu ti"
tysti puhua leipäpaikan perässä ju o k
sem isesta
ja v a ik k a vallan in istä
S ik sip ä valtiokn m iteallen n e ja teili«-,
toverit,
sanoinkin e ttä kun nämä
a sia t se lv en e vä t voin saapua vaiti
oonne, jo s niin haluatte.
Nyt :<»
lienee se lv in n y t se että en ole tah
tonut h ajottaa järjestöäm m e enk <
ku lettaa sitä K om m unistiseen Työ
väenpuolueeseen, jo ta käytettiin a
seena
puhum am atkani
ehkäisem i
seksi.
L eo Leino.
Seattle, Wash.
Stoalainen. K uten m uinaiset s t-a
laiset, jo tk a e iv ä t odoteli« « t köy
häksi tai k ip eäk si tuloa ennenkun
voipi h y v ä stit sanoa iä lle tuailtualle.
H enry A. H lgh riter, 64 vanha in
sinöori, päätti päivänsä B arker ho
tellissa, am pum alla kuulan läpi päät.
sä. Jälkeen jä ttä m ä ssä än selo stak o
sa sanoo täm ä tyyn i filosoofi ei oh
ranaa hullu eikä rakastun ut, ei puut
teessä eikä kipeänä, eik ä sairasta
neensa päivääkään eläm ässään, mut
ta on alk a n u t huom ata että mä -n
nousu a lk a a käyd ä va iva lo isek si, j-
ka on m erkki e ttä van h uus saapu
va ik k a hän on koettan ut sen tuloa
estää vo in tin sa m ukaan ja siksi luin
katsoo olevan viisain ta jo jä ttää ’
mä m ailm a nuorem pani elettäväk •
M ääräykset ruum iinsa polttamis«-!
si sekä pankkiosotuksen hautaa n-
to im itta ja lle postitti jo ennen teko
aan, sam oin läh etti ystävilleen ku?
suk ortit
hau tajaisiin sa.
Muutamat
kuolevat
liian
varhain muutamat
L u e ttiin k ir je ' W yom ingin valtioko- ku olevat
liian
m yöhään.
Outona
m itealta. koskeva sanotun valtion s a kuuluu oppi: lähde oikeaan aika.>n.
sialistipuolueen toim intaa. P äätettiin m utta ken täm än opin on ym m ärtä
k irjo tta a kan sajlisvirastp o n
m aini nyt, hän n ä k yy »en ajan voivan hy
tun asian johdosta.
vin valita.
P äätettiin ilm ottaa W yom ingin Y31-
Jo löytyi raja kuka on bolshevik .
tiokom itealle
e ttä
valvoa
entisen kuka ei.
Olin tä ssä kerran erään
Cum berlandin S. S. O sasto om aisuu suuren m iehen konttorissa, jo ssa te h
den sä ilyttäm isestä niin kuin k a t täväkseni annettiin ve tä ä rajat Ihmi
sovat asiallem m e edullisim m aksi.
sille ja bolshevikeille. No, en siu
2
1