Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 17, 1920)
2 LAU VANTAIN A, TAMMIK. 17 P.— SATURDAY, JAN. 17 TOVERI (THE COMRADE) The organ of the Finniah workers in the Western States. The only Finniah Daily in the West. Published Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western Workmen's Publishing Society. JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager Office Seventh and Commercial St., Opposite Post Office. TELEPHONE — Office 365; Editorial Dep't 832. Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post Office at Astoria, Oregon, under the Act of March 3, 1879. M IT E N HE K Ä Y T T Ä V Ä T M EID ÄN M IL JO O N IAM M E. (True translation filed with the Postmaster at Astoria, Ore., Jan. 17, 1920, as required by section 19 of tie Act of Oct. 6th, 1917.) Hearstiläinei| Los Angeles Examiner-lehti puhuu sotalai- noista seuraavalla tavalla: Europan hallitukset ovat meille velkaa noin kymmenen tuhatta miljoonaa dollaria, lai naksi otetussa rahassa. Se kä sittää saman verran rahaa kuin Yhdysvallat olivat kuluttaneet koko olemassaolonsa ajalla, hei- näk. 4 p. 1776 siihen päivään asti jolloin Woodrow Wilson valittiin presidentiksi, 136 vuo tena. Nämä kymmenen tuhat ta miljoonaa dollaria otettiin Yhdysvaltain kansalta joko ve roina tai lainoina bondien kaut ta, jotka ilmeisesti täytyy lu nastaa verotuksen kautta. Tuo raha ihan kirjaimellisesti lapi oitiin jokaiselle kerjäävälle Europan hallitukselle, joka pi ti kättään ojossa. Yksin kei notekoisille Venäjän hallituk sillekin, lukuunottamatta sitä yhtä ainoata joka on osottautu- nut pysyväiseksi — työnnettiin kymmeniä miljoonia. Ja Wash- ingtonissa oli sananpartena, et tä milloin hyvänsä Balfour otti hatun päästään, heitti rahaston- sihteeri biljoonan siihen. Nyt sitten tulee esitys että kaikki nämä Europan lainaajat vapautettaisiin kolmen vuoden ajaksi maksamasta korkoa min kä he ovat velkaa meille näis tä biljoonista. Suurin velalli nen on Englanti ja Englanti on juuri kuluttanut, anastaakseen Persian ja kontrollin Kaspian öljylähteisiin, kaksi kertaa niin suuren summan rahaa kuin se on meille koroista velkaa. Englanti tuhlaa myöskin kuu meisesti satoja miljoonia seiso van armeijansa laivastonsa li säämiseen — rikkoen siten sitä yhtä pykälää W ilson neljässä toista pointissa, mikä vaatii me rien vapautta ja yleistä aseista riisumista. Verot mitkä asete taan tälle vuodelle menevät yli viiden tuhannen miljoonan dol larin. Korko siitä1 suuresta bondivelasta, mikä on kasaantu nut kahden vuoden rikokselli- sesta tuhlaavaisuudesta, tekee yhden tuhannen miljoonaa dol laria. Nyt meitä vaaditaan ve rottamaan itseämme uudelleen, niin ettei näiden hallitusten tarvitseisi maksaa korkoa, jo ka on meille kuuluvaa.” OVAT O L L E E T Y K S IM IE L ISIÄ . Mikäli Raivaajan paikkakun ta-kirjeenvaihtajat ovat kerto neet itäpiirin eri osastojen ää nestyksistä äskeisissä S. S. Jär jestön vaaleissa, ovat itäpiirin osastot seisoneet harvinaisen tu kevasti vähemmistöesityksen ta kana. Yksin Brooklynin osas tokin, joka tuskin ijässään lie ollut Raivaajan kannalla mis sään asiassa, on antanut enem mistön vähemmistöesityksen puolesta, vaikkakin siellä äänes tyksen alussa hyväksyttiin puo lueesta eroamista kannattava päätös kokouksessa. Samoin Norwoodin ja Worcesterin osas tot. jotka ovat hangotelleet vas taan “ Raivaajan kantaa”, ovat tässä äänestyksessä asettuneet vähemmistön ponnen puolelle. Mikä kaikki osottaa että itäläi- set osaavat olla yksimielisiä sil loin kuin on kysymyksessä jär jestömme pysyttäminen niiden menettelytapain pohjalla jotka nykyistä tilannetta parhaiten vastaavat. V IIS A S T A ON H E R R A IN P E L I. Amerikan eri kaupunkien ka- tuvaunutiet ovat muutamien suurien, toisiinsa läheisesti yh tyvien sähköyhtiöiden omista mia. Täten on esimerkiksi Ta coman kaupungin katuraitiotiet saman yhtiön omistamia, mikä omistaa useiden satojen kaupun kien tiet ja valolaitokset ääri mäisen idän kaupungeissa. Suu relta osalta nämä trustit kont- rolleeraavat kaupunkien kun nallispolitiikkaa ja yhdessä toisten kuletusyhtiöiden kanssa määräävät valtioidenkin toimin- nan, mitä niiden liikkeeseen kuuluviin asioihin tulee. Voiton, äärimäisen voiton kis kominen, on tietysti niiden pyr kimyksenä ja seurauksena että joka kaupungissa lakkaamatta kapinoidaan huonoa palvelusta vastaan. Nykyaikana, jolloin hinnat kaikkialla ovat kohonneet kai kelle mitä ostaa täytyy, ovat katuvaunuyhtiöt korvanneet hin tain korotusta tekemällä tuon ennestään kehnon palveluksen vielä entistäkin huonommaksi, missä heidän ja kaupungin väli nen sopimus on kieltänyt hin toja korottamasta. Mutta hin tojakin he ovat sen lisäksi ny- kässeet ylöspäin, missä siihen on ollut vähänkään mahdolli suutta. Tämä itäläinen yhtiö, joka Tacomankin tiet omistaa, on yhdessä toisten yhtiöiden kans sa tehnyt parhaansa hintain ko rottamiseksi. Mutta Idän kau pungeissa on sillä ollut kovin suuria vastuksia siinä. Se ei ole tahtonut löytää siellä sopi vaa kaupunkia, ei varsinkaan suurempaa kaupunkia, jossa o- lisi voinut toisille esimerkiksi kohottaa hinnat mieleiseensä rajaan. Kaikkialla on sillä ol lut ylivoimaiset vastukset. Mut ta Tacomassa se on huomannut avaimen tähän pulmaan. Viime keväänä huomasi y h tiö että Washingtonin valtion lait ovat kaikkein avonaisimmat hintain korottamiselle ja että yhtiön ja kaupungin välinen sopimuskin on edullinen. Niin pä erottikin yhtiö heti täällä olevan Tacoman teiden varsi naisen liikkeenhoitajan ja tuo- tatti Youngstownista, Ohiosta, sikäläisten teiden liikkeenhoita jan T. R. Sullivanin, joka oli expertti hintain nostamisessa, puskemaan kymmenen sentin kyytiä läpi täällä. Sullivan ryhtyi luonnollisesti heti työhönsä ja teki vaatimuk sen hintain korottamiseksi. Vaa timus on nyt käsiteltävänä. Sähköyhtiöiden lehdessä jo en nustellaan hänen voittoaan ja mainitaan että kyytimaksun ko rottaminen 10 senttiin käy hel posti päinsä lännellä, jossa sen tin rahoja ja epätasaista mak sua (6-7-8 senttiä) on aina vi hattu. Länteläinen maksaa yh tä helposti samalla 10 senttiä kuin seitsemänkin, jos kerran maksua nostetaan. Ja kun se täällä olisi kerta saatu käytän töön, olisi sen korottaminen idässä jo niin paljon helpom paa. Tämä kyytimaksun korot taminen kymmeneen senttiin, kuuden tai seitsemän asemasta, merkitseisi yhtiölle ajanoloon miljoonia ja siksi kannattaa sen eteen tällä tapaa toimia. kin vastenmielisten vainoami seen ja sen kautta omaan peri katoonsa. Ja kaikki tämä tapahtuu sen jälkeen kun maailma on tehty turvalliseksi kansanvallalle. N O P E A S T I O P P IV A T T O IS TEN SA T A P O JA . Washingtonista tulleiden tie tojen mukaan ei sellaisia ulko maalaisia, joilla oli perheet tääl lä, aijottu karkottaa ollenkaan Bufordilla, mutta epähuomios sa jäi tiedon antaminen siitä kylliksi aikusin tekemättä v i ranomaisille Ellis-saarella. Työ- departmentista oli kyllä tele- foonitse ilmotettu asiasta ja lu vattu lähettää viralliset vahvis- tuspaperit myöhemmin, mutta epähuomiossa ne jäivät lähettä mättä. Tällaisen vastauksen on työ- sihteeri W ilson antanut ameri- kalaisten naisten komitean pu heenjohtajalle Helien Todd’il- le, joka on karkotettujen per heiden puolesta käynyt häntä puhuttelemassa. Täällä tapahtuu siis samal- laista “erehdystä” karkotettujen suhteen kuin muissakin maissa on tapahtunut, milloin Valkoset ovat punasia jahdanneet. Suo messa oli aivan tavallista että erehdyksessä ammuttiin toisia henkilöitä kuin oli tarkotettu kymmenittäin. “ Erehdyksen” kautta tehtiin saman verran te lotuksia kuin tarkotuksellakin. Mutta näitä erehdyksiä ei mil loinkaan yritetäkään millään ta valla korjata. Ne ovat niitä mieluisia “vahingoita”, joita porvaristo toivoo vaan enem män tapahtuvan. “ Kunhan kym menestä telotetusta on yksikään todella syyllinen, on telotus oi keutettu”, niinhän se kuului Suomen suurlahtarienkin määri telmä. Työläisiä koskeva lain- laadinta viime vuonna takaa Yhdysvaltain avustuksen valtioille jotka tähän opetukseen ryhtyvät. Työläisten terveysvakuutus- homma on myöskin edistynyt vuoden ajalla niin paljon että kahdessa suurim m assa valtiossa, New Yorkissa ja Pennsylvanias sa on asetettu komissioni tutki maan mille perusteille täm änlai nen laki olisi laadittava. Yan- huudenvakuutuslakia on edellä- m ainituissa, ja parissa muussa valtiossa, myöskin suunniteltu laadittavaksi lähitulevaisuudes sa. W isconsinissa on jo vahvis tettu lisäys vahingonkorvausla kiin, joka asettaa työssä saadut taudit tapaturm ain kanssa s a maan luokkaan ja m äärää niistä samanlaisen korvauksen. Naisten kahdeksantunnin laki on hyväksytty kahdeksassa val tiossa, ollen niiden mukana myöskin U tah, joka on taistellut ankarasti sitä vastaan- M assa chusettsissa on saatu 9 tuntia pi- simmäksi työajaksi naisille viisi kym m entä vuotta kestäneen taistelun jälkeen. N aisten alin- palkkalaki on hyväksytty Poh- jois-D akotassa ja Texasissa, jo ten se on nyt voimassa 14 vai tiossa ja Columbian piirissä. Liittovaltioiden ja eri valtioi den välinen työtoim istolaki esi tys on vielä kongressissa käsi teltävänä. Arvellaan sen tu le van tänä vuonna hyväksytyksi, joten työnvälitys tulisi tap ah tu maan kokonaan valtioiden kont- toorien kautta m aksutta. Liittovaltioiden lapsityötä kos keva laki julistettiin Pohjois-Ca- rolinassa olevassa liittovaltioi den oikeuslaitoksessa perustus- lakivastaiseksi, m utta asia on vedottu Y hdysvaltain Ylioikeu teen, joka ei vielä ole antanut siitä päätöstään. Sillävälin on laki käytännössä kaikkiin muihin tehtaisiin nähden, paitsi siihen, jolla on oikeusjuttu lain johdos ta- Laihat ovat siis tulokset työ- väenlainlaadi nnasta kuluneen vuoden ajalta. Niin laihat ettei niistä juuri ansaitse mainita m uuta kuin vähäpätöisyytensä takia. Y htä paljon aikaa ja vai vaa, ellei enempi ovat valtioiden lainlaatijakunnat nähneet niiden lakien laatimisessa joille tarkote- taan kuristaa työväenliikettä, tehdä sen toim inta yhä arvotto mammaksi. Noin 12 valtiossa nim ittäin on laadittu laki radi- kaalisempaa työväenliikettä vas taan syndikalismilain nimellä ja useissa muissa on hyväksytty muita rajotuksia, mitkä lam aut tavat ja ehkäisevät uudemmanai- kaisen työväenliikkeen yrityksiä. Syndikalistilaki on nyt olemassa jo noin 20 valtiossa ja mikäli kuuluu, aiotaan se niissäkin m it kä sitä eivät vielä ole laatimaan ehtineet, täm än talven ajalla laa tia. Toisissa kiristetään vanhaa lakia yhä pahemmaksi. Nämä lait ovat jo monessa valtiossa osottautuneet vanhoil listen unioidenkin toim innalle tuhoisaksi, esim. Californiassa valittavat gompersilaisetkin lain olevan sellaisen, ettei vanhan hyväksytyn am m attiunion k aut takaan voi tehdä lakkoa eikä mi tään m uuta sellaista joutum atta rikkomaan valtion syndikalisti- lakia, jonka mukaan voidaan tuom ita unioiden toim ihenkilöt pitkäaikaseen vankilarangaistuk seen ja sakkoihin. Sen lisäksi on otettava huo mioon hiililakossa annettu in- junktsioni, joka toistaiseksi jä t ti hallitukselle oikeuden lopet taa mikä lakko tahansa yleisön edun nimessä, ilman mitään. T ä mä päätös jota epäilem ättä tu l laan käyttäm ään kaikissa la koissa työläisiä vastaan, iski ki peämmin työväen oikeuksiin, kuin mikään toinen laillinen toi menpide viime vuoden ajalla. Se teki yhdellä nykäyksellä arvot tomaksi kaiken sen. mitä lainlaa- dinnan kautta on aikaansaatu 20 vuoden ajalla injunktsionin käy tön rajottam iseksi, vieden mei tä siten niinpaljon ajassa taak sepäin. sui a jatu k se n sa avoim esti ja antoi m inulle seik k ap eräisen kuvauksen. H än puhui todella ty h je n tä v ästi ja keskustelum m e lopussa hän m uutti p u h een aih etta tied u stellen, m inka- tähden olfh kysellyt h än eltä tä stä asiasta, kun tiesin e tte i se kuulu n u t hänen alaansa. Selitin, e ttä olin m uun m uassa ju u ri tä stä a sia sta ai konut teh d ä hänelle kysym yksiä ja e ttä olin k iitollinen siitä, e ttä olin saa n u t valaisevan selityksen siihen m ihin olin halunnut. Jälkeenpäin oli kiitollisuuteni vieläkin suurem pi, sillä m ennessäni tap aam aan oikeus- asiain ko m issaaria K ursk ia oli m i nulla sek ä m u istissan i e ttä m uistiin panoissani K am enevin selitys sinä pohjana, johon saatoin v e rra ta Kur- skin an tam ia tieto ja. M olempien s e lity k set olivat sam allaisia. K urski oikeusasiain ylim pänä päänä saattoi luonnollisesti a n ta a tieto ja sellaisis ta yksityiskohdista, jo ita K am enev ei tiennyt. H egelin halveksiva huom autus, e t tä ainoa asia, m inkä h isto ria sta op pii, on se, e ttä ei k an sa opi m itään h isto riasta, ei pidä paikkaansa N eu vosto-V enäjällä. B olshevikeilla on oma o ik eu sjärjestelm änsä, jonka he ovat laatin ee t sen m ukaan, m itä ovat R anskan vallankum ouksen a i k aisesta oikeudenkäytöstä oppineet. Tuom ioistuim ia löytyy k a h ta eri la jia, kansantuom ioistuin tavallisia si viili- ja rik o sasio ita v arten ja val- lankum oustribunaali erity isiä asioita varten. A inoastaan kansantuom iois tuin on a ijo ttu pysyväiseksi. Löytyy vielä kolm askin erikoisasiain tuom io istuin, jo n k a tuom iovaltaan kuuluvat vastavallankum ousta, raaanka v iilu s ta ja sabotagea ko sk evat a sia t sekä v iranom aisten vallan väärinkäyttö. P ääosa sen ra tk a ise m ista ju tu ista on kuitenkin v astavallankum ouksellista toim intaa. Selvim m än käsity k sen oikeudenja- on sek ä ain eellisesta e ttä m uodolli sesta puolesta N euvosto-V enäjällä saa kuitenkin jak am alla kuluneen a- jan kahteen jaksoon. Edelliseen kuu luvat m arras- ja joulukuu v. 1917, jolloin k an san tu o m arit saiv a t vain yleisiä ohjeita, joiden m ukaan tuo m iot olivat la n g etettav at. Täm än ajan kuluessa ju lk aistiin valtion pe ru stu slait, säädös, e ttä kaikki v alta V enäjän tasav allassa kuuluu neuvos toille, toinen säädös lak k au tti kaikki e n tise t tuom ioistuim et, kolm as m ää rä si työpäivän k ah d eksantuntiseksi ja n eljäs koski avioliittoa ja avio eroa. No. 14 p erinpohjaisena toteuttam ista. paljoakaan m yöhem m in tap ah tu i se ja K aiken täm än to te a a prof. Voion tuom ioistuim ien toim ialan ja vallan m aakin, m u tta hän ei vedä oikeita m äärittely, m ikä antoi vallankum o johtopäätöksiä. H än to teu ttaa, ettei us-tribunaaleille oikeuden lan g ettaa m eillä ole keinoja to te u tta a yhteis- kuolem antuom ioita. A luksi oli m ah k u n n a llistu tta m ista ja e tte i sitä voi dotonta tarkem m in säännöillä m ääri da to te u tta a y k sistään sen kautta, tellä erikoisasiain tuom ioistuim en e ttä köyhälistöllä on enem m istö par toim intaa, se meni liiallisuuksiin ja lam entissa. M utta hän on liian suo pea nykyistä jä rje ste lm ä ä ja sen lan g etti m onia kuolem antuom ioita. k a n n a tta jia kohtaan ja liian varovai Halu teh d ä loppu liiallisuuksista joh nen uuden jä rje ste lm ä n toteuttam is- ti ju u ri tuom ioistuinten toim ivallan pyrkim yksissään. V :n alu stu s ei mil ja toim ialan säännöstelyyn. H elm i lään tav alla revi eik ä kum oa nykyis kuun 1919 laissa nim enom aan sääd e tä k a p ita listista jä rjestelm ää. tään, e ttä erikoisasiain tuom ioistui Oli sitä m ieltä, e ttä prof. V. ei mella on oikeus la n g e tta a kuolem an n äy tä ym m ärtävän koko tuotannon y h t e i skunnallistuttamisÄiyBymystä. tuom ioita vain avoim een kapinaan H än sotkee tuotantovälineiden kan- osanotosta ja aseellisesta ryöväyk- sailistu ttam isen Ja niiden yhteiskun sestä. On helposti ym m ärrettävää, n a llistu ttam isen . K ansallistuttam i- e ttä siinä v altiollisessa asem assa, nen m erk itsee siten, e ttä valtio ryh m issä V enäjä nyt on, n äitäk in sää tyy tu o tta ja k si ja tuotannon jo h ta döksiä h äik äilem ättö m ät henkilöt jaksi, yh teisk u n n allistu ttam in en taas voivat k ä y ttä ä vallankum ouksellisen sitä, e ttä ty ö läiset itse ja heidän jä rje stö n sä ry h ty v ä t tuotantoa joh hirm uvallan ja tuhoam isen välineinä. tam aan ja jä rje stä m ä ä n , o ttaen sen Vuonna 1918 oli toim innassa 32 sam alla kokonaan haltuunsa. Mut vallankum oustribunaalia. Ne k ä sit ta tä tä ei prof. V. lainkaan näytä e ik ä alu stu k sessaan teliv ä t enem m än kuin 12,000 v a sta ym m ärtävän vallankum ouksellisesta toim innasta, huomioon ota. sabotagesta, urkkim isesta, m aanka- Prof. V. siv u u tta a alustuksessaan valluksesta, pogrom eihin yllyttäm i- kokonaan tuotantovälineiden lunas- sestä, lahjom isesta, väären n y k sestä tam iskysym yksen, to d istaen sekin, ja neuvosto-asiakirjojen v ä ärin k äy t ettei olekaan kysym ys tuotantoväli neiden yhteisku n n allistu ttam isesta. tä m isestä n o stettu a syytettä. M aassam m e löytyvistä päätuhtanto- V iidessäkym m enessä a sia ssa sataa h aaro ista ei alu stu k sessa sitäpaitsi kohti lan g etettiin tuomio. N eljä puhuta m itään, n iitä ei ehdoteta y h teiskunnalllstutetta- kym m entä p ro sen ttia tuom ioista oli v iipym ättä • viksi. kuolem antuom ioita. Oli sitä m ieltä, e ttä täm ä kysymys V iim eksi ju lk a istu t m aa lait ja la kokouksen tä rk eim p än ä kysym ykse ki, jo lla perim ysoikeus lakkautettiin. nä, on ra tk a ista v a tä ssä kokoukses B olshevikit p itäv ät n ä itä tärkeim pi sa, eikä siirre ttä v ä kom iteain valm is nä koko lainsäädännössään. teltavaksi. M eidän on luotava heti B olshevikien oikeu sjärjestelm än e- elim et m ahdollisesti piankin tulevaa nem m än valo- kuin varjopuoliinkaan perinpohjaista kum ouskautta johta m aan ja v a lm isteltav a köyhälistöä en tahdo puuttua. H uom autan vielä. sitä v astaan o ttam aan . e ttei esitykseni p e ru stu ainoastaan E sitti om an laajan vastaehdotuk kahden m iehen antam iin tietoihin sensa kysym yksen ratkaisem iseksi. K eskustelin n ä istä a sio ista useiden Selostam m e sitä m yöhemmin. henkilöitten kanssa, jo tk a eivät voi Ed. K e t o huom autti, e tte i hän n eet aav istaak aan vaik u tteitan i, se katso voivansa a se ttu a heti ra tk a i lailin heidän lakik irjo jaan ja tuom io sem aan kysym ystä kokonaisuudes istuim ien pöytäkirjoja. T äm ä käy saan, kuten edellinen puhuja. E ro kan sallistu ttam isen ja yhteis V enäjällä helposti päinsä. Totean ku n n allistu ttam isen välillä on sama vain, e ttä bolshevikeilla on om a oi kuin ero valtion haltuunottam isen ja k e u sjä rje stelm än sä ja e ttä se on y h teisk u n n allistu ttam isen välillä. Yh- lainopillisesti sivistyneiden henkilöi- teisk u n n allistu ttam isen käsitän minä den laatim a. Jo h tajien joukossa on siten, e ttä m yöskin valtio on oleva lakim iehiä aivan sam oin kuin k a ik su orastaan e d u ste ttu n a tuo tan to lai kia m uitakin am m attim iehiä. Tuon tosten johdossa ja hoidossa, samoin kuin sieilä tulee olla ed u ste ttu n a ku jä rje ste lm ä n pääom inaisuutena n ä y t lutusosuuskunnatkin. tä ä olevan v arm a yksinkertaisuus. T äytyisi ry h ty ä pohtim aan, m itkä Tuntuu kuin ivalta, e ttä k an san tu o ovat ne elim et, joiden k au tta yhteis- m ioistuim et eivät ainoastaan ra n k u n n allistuttaininen su o ritetaan , mut- kaise pahantekijöitä, vaan koettavat ta ä täm ä ja joukko m uita asian yh h e itä p arantaakin. E n sik e rta a rik teydessä esiintyviä kysym yksiä kai- p aavat huolellista ja perinpohjaista kovat nim ittäin la sk e ta an ehdolli tu tk im ista ja valm istelua, jonka seen vapauteen. Jo s rikos uusiintuu, vuoksi asia ou ly k ättäv ä erikoiseen joutuu rik k o ja kärsim ään edellisen kom iteaan h ark ittav ak si. Ed. R o s e n b e r g huom autti e ttä kin rangaistuksensa. täm ä kysym ys on tärk ein kysym yk K um m ankin tilapäisen tuom ioistui sem m e ja tä m ä on ra tk a ista v a e n men olem assaolon o ik eu ttaa v ä lttä nen m enettelytapakysym ystä. Tä m ättöm yys. B olshevikit sanovat, e t män kysym yksen pohjalla voimme tä to te u tta essaa n a a tte ita a n heili:» m ääritellä, kuka on sosialisti, kuka täytyy olla käy tettäv än ään sellainen porvari, kuka k a n n a tta a vallanku ase, jolla voivat pitää vihollisensa m ouksellista sosialism ia, kuka ei. Nykyinen jä rje ste lm ä on joutunut aisoissa. T ä tä v arten peru stettiin perikatonsa p artaalle ja nyt on m ei vallankum oustribunaalit ja erikoisa dän ra tk a ista v a kuinka se uuteen siain tuom ioistuin R anskan suuren m uotoonsa m uutetaan ja varm enne vallankum ouksen antam an m allin taan. Nykyisen valtiokoneiston tark o itu s m ukaan. Se selittää, vaikkei pyhi- on suojella ja säily ttää k a p ita listista täkään n iitä liiallisuuksia, joihin nä jä rje ste lm ä ä ja y ksityisom aisuutta ja m ä tuom ioistuim et ovat te h n e e t it-I siksi on täm ä valtiokoneisto m u rret sensä syypäiksi. J o tta liik a n a isu u k -1 tav a ja m uutettava. Jo s valtaam m e siin todella on m enty, sen osottaa I valtiovallan ja lakkautam m e yksi p arhaiten se tarkkuus, jolla b o lsh e-1 tyisom aisuuden, on nykyinen täy d el vikit sittem m in ovat sä ä d ö k s illä 1 leen lopussa ja u u tta voidaan ra kentaa tilalle. Meidän on ry h d y ttä m ääritelleet näiden tuom ioistuim ien j vä m uodostam aan jä rje stö jä , jo tk a toim ivallan ja ta rk k a ille et niiden toi vallankum ouksen sa ttu e ssa voivat o t m intaa. Lopullinen tuom io ♦ näissä ; ta a haltuunsa tuotannon johdon ja kysym yksissä on V enäjän vallanku järjestäm isen . T uotantotavan m uut m ouksen tulevan h istorioitsijan lau-| tum inen v a n h asta uuteen ei voi ta p ahtua kivuttom asti. j siittävissä. V asta hän voi täysin pä tevänä ratkaisevan arvostelun an taa. 1 P e ria a tte en puolesta on a sia selvä ja tä ssä kokouksessa p ä äte ttä v ä m u t ta k äytännölliset yksity isk o h d at siir rettäköön kom itean tu tk ittav ik si. Am erikan am m attiunioiden perustam a työ väen lain laadinta- yhdistys on äskettäin laatinut raporttinsa, jossa se tekee selkoa viime vuoden ajalla laadituista, työläisiä suoranaisesti koskevis ta laeista. Sen mukaan rajottuu liittoval N e u v o s to la k ie n sä ä n n ö s te ly . tioiden ja eri valtioiden lainlaa- dinnallinen työ, mikäli se koskee Toinen jakso alkoi 1918 ru v e tta es suorastaan työläisiä melkein ko sa kaikkia lak eja y k sityiskohtaisesti konaan, kahteen aiheeseen: va säännöstelem ään. Siten syntyi esim. hingonkorvaukseen ja syndika- p erh esu h teita koskeva laki, sam oin lismiin. työlakien kokoelm a ja kausan tuo V ahingonkorvauslaki on hy m ioistuim ia koskeva lakikokoelm a. väksytty kaikissa muissa, paitsi L akeja ei ole lainkaan um pim ähkään kuudessa etelävaltiossa, joissa ei laadittu. Jo itain n iistä olen käynyt ole sanottavasti teolhsuuslaitok- läpi ja huom annut ne äärim m äisen sia. Noin 30 valtiossa on kulu tark o ik si ja pienim piin yksityiskoh neen vuoden ajalla parannettu tiin asti luokitelluiksi. Esim. työ vahingonkorvauslakia -niin, että läiset o v at ennen hyväksym istään ol JO K O S U O M A L A IS E T K IN korvauksen saanti vaihtelee nyt leet ensinnäkin am m attiliittojen, s it O V A T K IE R R O K f)0—6 6 ^ prosenttiin siitä palkas ten oikeusasiain kom issariaatin ja SESSA ? ta, mitä työläinen ennen tapa neuvostojen kokouksen pohdittavina. Hallituksen puolelta on lu turm aa oli ansainnut. Lääkärin Se on ensinnä ilm ennyt palkkatarif- vattu jatkaa karkotuksia. Koi j saantim ahdollisuutta on paran fien säännöstelyssä. Suunnaton työ matta yleistä nuotan vetoa ra nettu. maksu alkaa nyt pikem on p an tu eri am m attien asteettaiseen dikaalien vangitsemiseksi par min ja laki on yleensä nyt jo luokitteluun ja erilaisten ta rk o itu k haillaan suunnitellaan. Oikeus- monessa valtiossa parempi kuin senm ukaisten palkkojen m äärääm i departmentin taholta on annet se oli ennen. seen. Koko täm ä toim inta m uuten tu tietää että “ kolmea, kokc Pohjois-Dakota, joka on yksi on isku itse neuvosto-tasavalta-aatet- maata käsittävää radikaaliryh niistä neljästä valtiosta mitkä ta vastaan siten, e tte iv ä t kaikki työ mää vastaan parhaillaan kootaan kuluneen vuoden ajalla ovat hy lä iset tu lek aan olem aan sam alla ta todistuksia. Postihallituksen ja väksyneet vahingon korvauslain, solla ja n au ttim aan sam allaista palk rahaston departmentin miehet on m ennyt edelle kaikista mitä kaa. T ark k a yksityiskohtainen sään ovat tässä hommassa parhail hiin cteväm m yyteen tulee. Se nöstely ei suo poikkeuksille tilaa Suomen sos.-dem. puo laan avustamassa oikeusdepart- ensinnäkin m äärää perustetta ja jo tk u t työalat hyötyvät teisten mentin miehiä. Niin pian kuin vaksi erityisen valtion rahaston, V A L IO K U N T IE N M IE T IN T Ö J Ä kustannuksella, itsessään siis aihe riittävät todistukset on “ löydet josta korvaus on m aksettava ja töiden h äiriintym iseen. N äytti ol S o s ia lis tin e n A ik a k a u s le h ti. ty ” heidän radikaalisuudestaan senlisäksi on laissa m onta pykä (S o sia lid e m o k r a a tin re fer a a ttia ) leen tarp een vaatim a säännöstellä tullaan vangitsemiset toimitta lää, jotka tekevät avustuksen (Sanom alehti- ja valistusvaliokun kansantuom ioistuim ia koskevat lait. T u o ta n to v ä lin e id e n y h te is k u n n a llis nan m ietintö n :o 1.) , maan. saamisen helpoksi ja m uutenkin S an o ttu ja tuom ioistuim ia löytyy niin. tu tta m in e n . P äätöksellään joulukuun 11 pai Joillakin suomalaisperukoilla- on laki monessa suhteessa edel noin 4,000 koko Neuvosto-Y’ »näjällä. vältä 1919 jä tti Puoluekokous Sano Ed V o i o n m a a huom autti p itä kin kuuluu myöskin taas kier- lä toisten valtoiden asetuksista. Jo k a p iirik u n n assa on n iitä kolm esta m alehti- ja vaiistusvaliokunnun te h v ä n s ä lu o n n o llis e n a , e t t ä k y s y m y s i relleen nuuskijoita. Tämä an Sodassa tärvääntyneiden mies- täväksi a n taa lausuntonsa kokouksin viiteen. Yksin M oskovassa on 50 jä te tä ä n erikoisen kom itean h a rk itta taa aiheen uskoa, että suoma ’ ten tähden on lakeihin mvöskiti tai 52 kansantuom ioistuinta. Vuoden vaksi ja seuraavalle puoluekokouk- j ohjelm an kohdilla n :o 6 m ja f, v olevista kysym yksistä, jo tk a koski lainen järjestö on yksi noita j täytynyt tehdä useissa valtioissa 1918 kuluessa ne k ä sitte liv ä t yh teen selle päätettäv äk si. vat 1 tutkinnon alla olevia järjestöjä. 1 muutoksia siten, ettei työnanta sä noin 90,000 rik o sasiaa ja noin Puhuja torjui p ä ä ttä v ä sti väitteen, Puoluetoim ikunnan tekem ää alin Jos niin käy, että suomalaisia ja joudu vastaam aan kaikesta 40,000 siviiliasiaa. Suurin ran g ais että hänen laatim ansa ehdotus a lu s tu sta “Sos.-dem. viikkolehden perus kin aletaan vainoamaan ja kar siitä minkä työläinen hänen Selosti ta m ise sta ’’ ja sen yhteydessä tus, johon ne voivat langettaa, on tus olisi valtiososialism ia. kottamaan sentähden, että kuu työssään ollessaan joutuu louk valtiososialism in syntyä ja luonnet Kuopion sos.-dem. vaalipiirin toi kolm en vuoden vankeus. ta. V aitiososialism iaatteen, jonka m ikunnan a lu stu sta : "Sos.-dem. puo luvat sosialistiosastoihin, var kauksen kautta kärsim ään, jos V allankum oustribunaalit n ä y ttä v ät karkotuksena oli k ap italistisen yh lueelle oma aik ak a u sleh ten sä" seka sinkin nyt jolloin suomalainen hän on ennemmin loukkaantu käyneen sam aliaisten vaiheiden läpi. te isk u n tajä rje sty k se n tukem inen, ‘o-| Laukaan T arvaalan Taöväenyhd: järjestö on selvästi osottanut nut. On perustettu eri kassa o- vähitellen tullen päteviksi ja saa pit suunnitteli aikoinaan R odbertus ja tyksen alu stu sta "L ak iasio ita selit vastustavansa väkivaltaiselle sittain raajarikoiksi joutuneita neen m äarätym m än toim iakin. M ui sitä koetti to te u tta a ennen kaikkea tä v ä stä kuukauslehdestä". toiminnalle nojaavaa ohjelmaa, varten, niin että jos hän uudel- ta yhdenm ukaisuus, joka ensi alussa B ism arck S aksassa. Marx ja muut i K äsiteltyään n ä itä alu stu k sia yh osottaa se selvemmin kuin mi : lecn loukkaantuu ja sen kautta vallitsi sek ä tuom ioistuim en e ttä »<»1- johdonm ukaiset sosialistit ovat aina d e s s ä , saa valiokunta Puoluekokouk kään muu ettei porvariston tar- , menettää kokonaan työkvkvnsä. Neuvostohallituksen oi lankum oustribunaalin väliöä, sai ai taju n n eet ja lau su n et valtiososialis selle e sittä ä seu raa v aa : Viime aikoina on esiin ty n y t paljon min olevan täydellisessä ristiriid assa kotuksena tässä jahdissa ole mi i ci työnantajan tarvitse vastata kaan sen, e ttä m olem m at tuom iois sosialistiseen uusia kysym yksiä sekä sosialistisen yhteiskuntam uotoon keusjärjestelmä kään muu kuin Amerikan työ ; m uuta kuin siitä vam m asta min tu im et k ä sitte liv ä t sam allaisia rikok pyrkivän vallankum ouksellisen sosia- > teorian e ttä ennen kaikkea m ene’ väenliikkeen täydellinen tuka- kä tällainen osittain raajarikko telytavan alalla, jo tk a ta rv itse v a ’ sia. Näin tap ah tu i varsinkin m aa lism in kanssa Kirj. prof W. T. Goode huttaminen. kuten heti alussa hänen työssään saa. Tähän on perusteellisem paa k äsittely ä kuin se. T äydellistä yhteisk u n n allistu tta- kunnissa. Kun oikeusasiain komis- olemme sanoneet. Ensiksi is ! täytynyt ryhtyä sentähden että Syytökset, jo ita on teh ty bolshevi m ista ei voida to te u tta a ilman köy m ikä niille voidaan a n ta a jokapäi sa ria a tti ry h ty i järjestelytyöhön, ra- hälistön valtiollista yli- ja johtoval väisessä sanom alehdistössä. Sitäpait kettiin kommunisteihin, joiden monet työnantajat ovat osotta- kien oikeus- (tai vääryys) jä rje ste l jo tti se näiden v allan k u m o u sta ba ta a ja siinä m ielessä on k antani ja si on työväelle k u nnallisessa elämä ohjelma teki taantumuksellis ; utuneet haluttom iksi ottam aani m ää vastaan, ovat o lleet niin sel n aalien toim inta-alan yksinom aan alustukseni valtiososialistinen, s. o. sä a v au tu n u t kokonaan uusi toimin ten hyökkäyksen enimmän oi , työhön sodassa tärvääntyneitä viä, e ttä m inusta n äy tti aivan m ah taistelu u n vastavallankum ousta vas valtiososlalistinen sosialistisessa m ie ta a la , johonka silla vasta vuodet, keutetuksi yleensä kaikenväris- j miehiä. Teollisuudessa tärvään- dottom alta uskoa m itään todellista ajan on o llu t tilaisuus o tta a osaa. taan . M utta vallitsevan /sekasorron lessä. ten porvarien silmissä, sitten i t y l l e i l l e siitä «m tietysti sama e- öin. lm ää heiliä edes löyty Ed. L a s s y v ä itti täm än kysy Nämä seikat ja m uut n iitten lisiksi tartutaan jyrkempiin sosialis tu, vaikka ei sitä »»lekaan kat- vänkään. V enäjälle p äästy än i ryh ja v äärin k äsity sten vuoksi näm ä tuo m yksen tulevan esille alustusvihkos- tek ev ät puolueellem m e uuden aika teihin ja niin mennään aina e- j sottu tarpeelliseksi heidän täh- dyin p ä ättäv ä sti hankkim aan selvyyt m ioistuim et useim m iten jä ttiv ä tk in sa erillisenä ja m uihin kysym yksiini kauslehden p eru stam isen väittäni, t k ä sitte le m ä ttä sy y tte et vastav allan vaikuttam attom ana, jopa niiden kans tum aksi. teenpäin. kunnes itse Gomper- j tensä ennemmin tehdä. tä siihen, oliko heillä todella m in kum ouksellisesta toim innasta, luul- sa ristiriitaisen a. M ailm ansodan k a u -, V aliokunnan m ielestä olisi asialle sikin voi joutua vaaranalaiseksi, Kahdeksassa valtiossa Cal., k ään laista o ik eu sjärjestelm ää, m ihin : Ien e tte iv ät ne k uuluneetkaan niiden ta on tu ltu olotilaan, jo ssa ei nykyi eduksi, jos voitaisiin saada kak- varsinkin jos tekee sellaisia uh 111. ?dinn., Xev.. Xew Jerseyssä. m uotoihin se oli k rista llo itu n u t ja sen tuo tan to tav an avulla voida nous tuollaista aik ak au sleh teä, toinen kauksia, mitä työn ja pääoman iO re., Penn. ja Rhode Islandissal kuinka su u ressa laajuudessa sitä so i alaan. Täm ä laim inlyönti jo h ti eri- | ta. Siksi onkin su u nniteltava tilalle p u h taasti tieteellinen. Joka ilm estyin konferenssista lähtiessään k ii on hyväksytty laki, jonka mu- j vellutettiin käytännössä. V arsinkin ■ koisasiain tuom iostuim en vallan ja 1 jotain uutta, s o sosialistinen tuo k e rra n kuukaudessa ja toinen hiu tanto. Kun aika on kypsynyt niin, kan kevyem pää laatu a, joka ilmes vastuneena teki. Lopulla tulee ; kaan teollisuuden uhreille on a- ; niin san o ttu erikoisasiain tuomiois- toim ialan laajentam iseen. e ttä otetaan esille kysym ys sosialis ty isi k e rra n viikossa ja vastaisi puo tietysti vielä radikaalisten kirk ! lettava opettam aan uusia am- tuin, jo sta paljon oli p u huttu, kii S u m m itta in e n o ike u s. tisen y h te isk u n tajä rje stelm än toto- 1 uetoim ikunnan ehdottam aa verra’ kokuntainkin vuoro, sillä eihän - m atteja, jos he tärväytym isen hotti su u resti uteliaisuuttani. E rikoisasiain tuom ioistuin, josta it u ttam isesta, olem m e joutuneet vai- tain suurikokoista, 2-palstaista Ja vallasta juopunut taantumus voi kautta ovat m enettäneet kykyn lehteä. TaloudelH. i t » P itk ässä k esk u stelu ssa K am enevin, sestään ja jonka p u h een jo h tajasta oa lankum oukselliseen tilanteeseen, jos ltJ-sivuista pysähtyä ennenkuin se on aja sä h arjottaa entistä ja kongres-, Moskovan neuvoston puheenjohtajan paljon k irjo tettu ja puhuttu, alkoi j sa täytyy m en ettely tav at ja toim inta i syistä Ja hen k isten voim ain niuk nut itsensä sinne mihin se aina sin kummassakin huoneessa on* kanssa, olimme puhelleet bolsheviki to im in tan sa heti loka- m arraskuun i suunnitella kokonaan uudestaan sil- ’ kuuden ta k ia ei valiokunta kuiter. m älläpitäen sosialistisen jk teisk u n - ajautuu: kaikkien sille vähän ¡myöskin hyväksytty laki, joka j en o ik eu sjärjestelm ästä. H än la u vallankum ouksen jälkeen 1917. Ei i ta jä rje ste lm ä n m ahdollisim m an pian i kaan ole katsonut voivansa ehdot taa kahden lehden perustam ista. luekokous
