2
LAU VANTAIN A, TAMMIK. 17 P.— SATURDAY, JAN. 17
TOVERI
(THE COMRADE)
The organ of the Finniah workers in
the Western States. The only Finniah
Daily in the West. Published Daily,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
by the Western Workmen's Publishing
Society.
JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager
Office Seventh and Commercial St.,
Opposite Post Office.
TELEPHONE — Office 365;
Editorial Dep't 832.
Entered as second-class mail matter
July 18, 1912, at the Post Office
at Astoria, Oregon, under the
Act of March 3, 1879.
M IT E N HE K Ä Y T T Ä V Ä T
M EID ÄN M IL JO O
N IAM M E.
(True translation filed with the Postmaster
at Astoria, Ore., Jan. 17, 1920, as required
by section 19 of tie Act of Oct. 6th, 1917.)
Hearstiläinei| Los Angeles
Examiner-lehti puhuu sotalai-
noista seuraavalla tavalla:
Europan
hallitukset
ovat
meille velkaa noin kymmenen
tuhatta miljoonaa dollaria, lai
naksi otetussa rahassa. Se kä
sittää saman verran rahaa kuin
Yhdysvallat olivat kuluttaneet
koko olemassaolonsa ajalla, hei-
näk. 4 p. 1776 siihen päivään
asti jolloin Woodrow Wilson
valittiin presidentiksi, 136 vuo
tena. Nämä kymmenen tuhat
ta miljoonaa dollaria otettiin
Yhdysvaltain kansalta joko ve
roina tai lainoina bondien kaut
ta, jotka ilmeisesti täytyy lu
nastaa verotuksen kautta. Tuo
raha ihan kirjaimellisesti lapi
oitiin
jokaiselle
kerjäävälle
Europan hallitukselle, joka pi
ti kättään ojossa. Yksin kei
notekoisille Venäjän hallituk
sillekin, lukuunottamatta sitä
yhtä ainoata joka on osottautu-
nut pysyväiseksi — työnnettiin
kymmeniä miljoonia. Ja Wash-
ingtonissa oli sananpartena, et
tä milloin hyvänsä Balfour otti
hatun päästään, heitti rahaston-
sihteeri biljoonan siihen.
Nyt sitten tulee esitys että
kaikki nämä Europan lainaajat
vapautettaisiin kolmen vuoden
ajaksi maksamasta korkoa min
kä he ovat velkaa meille näis
tä biljoonista. Suurin velalli
nen on Englanti ja Englanti on
juuri kuluttanut, anastaakseen
Persian ja kontrollin Kaspian
öljylähteisiin, kaksi kertaa niin
suuren summan rahaa kuin se
on meille koroista velkaa.
Englanti tuhlaa myöskin kuu
meisesti satoja miljoonia seiso
van armeijansa laivastonsa li
säämiseen — rikkoen siten sitä
yhtä pykälää W ilson neljässä
toista pointissa, mikä vaatii me
rien vapautta ja yleistä aseista
riisumista. Verot mitkä asete
taan tälle vuodelle menevät yli
viiden tuhannen miljoonan dol
larin.
Korko siitä1 suuresta
bondivelasta, mikä on kasaantu
nut kahden vuoden rikokselli-
sesta tuhlaavaisuudesta, tekee
yhden tuhannen miljoonaa dol
laria. Nyt meitä vaaditaan ve
rottamaan itseämme uudelleen,
niin
ettei näiden hallitusten
tarvitseisi maksaa korkoa, jo
ka on meille kuuluvaa.”
OVAT
O L L E E T Y K S IM IE
L ISIÄ .
Mikäli Raivaajan paikkakun
ta-kirjeenvaihtajat ovat kerto
neet itäpiirin eri osastojen ää
nestyksistä äskeisissä S. S. Jär
jestön vaaleissa, ovat itäpiirin
osastot seisoneet harvinaisen tu
kevasti vähemmistöesityksen ta
kana. Yksin Brooklynin osas
tokin, joka tuskin ijässään lie
ollut Raivaajan kannalla mis
sään asiassa, on antanut enem
mistön
vähemmistöesityksen
puolesta, vaikkakin siellä äänes
tyksen alussa hyväksyttiin puo
lueesta
eroamista kannattava
päätös kokouksessa.
Samoin
Norwoodin ja Worcesterin osas
tot. jotka ovat hangotelleet vas
taan “ Raivaajan kantaa”, ovat
tässä äänestyksessä asettuneet
vähemmistön ponnen puolelle.
Mikä kaikki osottaa että itäläi-
set osaavat olla yksimielisiä sil
loin kuin on kysymyksessä jär
jestömme pysyttäminen niiden
menettelytapain pohjalla jotka
nykyistä tilannetta parhaiten
vastaavat.
V IIS A S T A
ON H E R R A IN
P E L I.
Amerikan eri kaupunkien ka-
tuvaunutiet
ovat muutamien
suurien, toisiinsa läheisesti yh
tyvien sähköyhtiöiden omista
mia. Täten on esimerkiksi Ta
coman kaupungin katuraitiotiet
saman yhtiön omistamia, mikä
omistaa useiden satojen kaupun
kien tiet ja valolaitokset ääri
mäisen idän kaupungeissa. Suu
relta osalta nämä trustit kont-
rolleeraavat kaupunkien kun
nallispolitiikkaa
ja
yhdessä
toisten kuletusyhtiöiden kanssa
määräävät valtioidenkin toimin-
nan,
mitä niiden liikkeeseen
kuuluviin asioihin tulee.
Voiton, äärimäisen voiton kis
kominen, on tietysti niiden pyr
kimyksenä ja seurauksena että
joka kaupungissa lakkaamatta
kapinoidaan huonoa palvelusta
vastaan.
Nykyaikana, jolloin hinnat
kaikkialla ovat kohonneet kai
kelle mitä ostaa täytyy, ovat
katuvaunuyhtiöt korvanneet hin
tain korotusta tekemällä tuon
ennestään kehnon palveluksen
vielä entistäkin huonommaksi,
missä heidän ja kaupungin väli
nen sopimus on kieltänyt hin
toja korottamasta. Mutta hin
tojakin he ovat sen lisäksi ny-
kässeet ylöspäin, missä siihen
on ollut vähänkään mahdolli
suutta.
Tämä itäläinen yhtiö, joka
Tacomankin tiet omistaa, on
yhdessä toisten yhtiöiden kans
sa tehnyt parhaansa hintain ko
rottamiseksi. Mutta Idän kau
pungeissa on sillä ollut kovin
suuria vastuksia siinä.
Se ei
ole tahtonut löytää siellä sopi
vaa kaupunkia, ei varsinkaan
suurempaa kaupunkia, jossa o-
lisi voinut toisille esimerkiksi
kohottaa hinnat mieleiseensä
rajaan. Kaikkialla on sillä ol
lut ylivoimaiset vastukset. Mut
ta Tacomassa se on huomannut
avaimen tähän pulmaan.
Viime keväänä huomasi y h
tiö että Washingtonin valtion
lait ovat kaikkein avonaisimmat
hintain korottamiselle ja että
yhtiön
ja kaupungin välinen
sopimuskin on edullinen. Niin
pä erottikin yhtiö heti täällä
olevan Tacoman teiden varsi
naisen liikkeenhoitajan ja tuo-
tatti Youngstownista, Ohiosta,
sikäläisten teiden liikkeenhoita
jan T. R. Sullivanin, joka oli
expertti
hintain nostamisessa,
puskemaan kymmenen sentin
kyytiä läpi täällä.
Sullivan ryhtyi luonnollisesti
heti työhönsä ja teki vaatimuk
sen hintain korottamiseksi. Vaa
timus
on nyt
käsiteltävänä.
Sähköyhtiöiden lehdessä jo en
nustellaan hänen voittoaan ja
mainitaan että kyytimaksun ko
rottaminen 10 senttiin käy hel
posti päinsä lännellä, jossa sen
tin rahoja ja epätasaista mak
sua (6-7-8 senttiä) on aina vi
hattu. Länteläinen maksaa yh
tä helposti samalla 10 senttiä
kuin seitsemänkin, jos kerran
maksua nostetaan. Ja kun se
täällä olisi kerta saatu käytän
töön,
olisi sen korottaminen
idässä jo niin paljon helpom
paa. Tämä kyytimaksun korot
taminen
kymmeneen senttiin,
kuuden tai seitsemän asemasta,
merkitseisi yhtiölle ajanoloon
miljoonia ja siksi kannattaa sen
eteen tällä tapaa toimia.
kin vastenmielisten vainoami
seen ja sen kautta omaan peri
katoonsa.
Ja kaikki tämä tapahtuu sen
jälkeen kun maailma on tehty
turvalliseksi kansanvallalle.
N O P E A S T I O P P IV A T T O IS
TEN SA T A P O JA .
Washingtonista tulleiden tie
tojen mukaan ei sellaisia ulko
maalaisia, joilla oli perheet tääl
lä, aijottu karkottaa ollenkaan
Bufordilla, mutta epähuomios
sa jäi tiedon antaminen siitä
kylliksi aikusin tekemättä v i
ranomaisille Ellis-saarella. Työ-
departmentista oli kyllä tele-
foonitse ilmotettu asiasta ja lu
vattu lähettää viralliset vahvis-
tuspaperit myöhemmin, mutta
epähuomiossa ne jäivät lähettä
mättä.
Tällaisen vastauksen on työ-
sihteeri W ilson antanut ameri-
kalaisten naisten komitean pu
heenjohtajalle Helien Todd’il-
le, joka on karkotettujen per
heiden puolesta käynyt häntä
puhuttelemassa.
Täällä tapahtuu siis samal-
laista “erehdystä” karkotettujen
suhteen kuin muissakin maissa
on tapahtunut, milloin Valkoset
ovat punasia jahdanneet. Suo
messa oli aivan tavallista että
erehdyksessä ammuttiin toisia
henkilöitä kuin oli tarkotettu
kymmenittäin.
“ Erehdyksen”
kautta tehtiin saman verran te
lotuksia kuin tarkotuksellakin.
Mutta näitä erehdyksiä ei mil
loinkaan yritetäkään millään ta
valla korjata. Ne ovat niitä
mieluisia
“vahingoita”, joita
porvaristo toivoo vaan enem
män tapahtuvan. “ Kunhan kym
menestä telotetusta on yksikään
todella syyllinen, on telotus oi
keutettu”, niinhän se kuului
Suomen suurlahtarienkin määri
telmä.
Työläisiä koskeva lain-
laadinta viime vuonna
takaa Yhdysvaltain avustuksen
valtioille jotka tähän opetukseen
ryhtyvät.
Työläisten
terveysvakuutus-
homma on myöskin edistynyt
vuoden ajalla niin paljon että
kahdessa suurim m assa valtiossa,
New Yorkissa ja Pennsylvanias
sa on asetettu komissioni tutki
maan mille perusteille täm änlai
nen laki olisi laadittava. Yan-
huudenvakuutuslakia on edellä-
m ainituissa, ja parissa muussa
valtiossa, myöskin suunniteltu
laadittavaksi
lähitulevaisuudes
sa. W isconsinissa on jo vahvis
tettu lisäys vahingonkorvausla
kiin, joka asettaa työssä saadut
taudit tapaturm ain kanssa s a
maan luokkaan ja m äärää niistä
samanlaisen korvauksen.
Naisten kahdeksantunnin laki
on hyväksytty kahdeksassa val
tiossa, ollen niiden
mukana
myöskin U tah, joka on taistellut
ankarasti sitä vastaan- M assa
chusettsissa on saatu 9 tuntia pi-
simmäksi työajaksi naisille viisi
kym m entä
vuotta
kestäneen
taistelun jälkeen. N aisten alin-
palkkalaki on hyväksytty Poh-
jois-D akotassa ja Texasissa, jo
ten se on nyt voimassa 14 vai
tiossa ja Columbian piirissä.
Liittovaltioiden ja eri valtioi
den välinen työtoim istolaki esi
tys on vielä kongressissa käsi
teltävänä. Arvellaan sen tu le
van tänä vuonna hyväksytyksi,
joten työnvälitys tulisi tap ah tu
maan kokonaan valtioiden kont-
toorien kautta m aksutta.
Liittovaltioiden lapsityötä kos
keva laki julistettiin Pohjois-Ca-
rolinassa olevassa liittovaltioi
den oikeuslaitoksessa perustus-
lakivastaiseksi, m utta asia on
vedottu Y hdysvaltain Ylioikeu
teen, joka ei vielä ole antanut
siitä päätöstään. Sillävälin on
laki käytännössä kaikkiin muihin
tehtaisiin nähden, paitsi siihen,
jolla on oikeusjuttu lain johdos
ta-
Laihat ovat siis tulokset työ-
väenlainlaadi nnasta
kuluneen
vuoden ajalta. Niin laihat ettei
niistä juuri ansaitse mainita
m uuta kuin vähäpätöisyytensä
takia. Y htä paljon aikaa ja vai
vaa, ellei enempi ovat valtioiden
lainlaatijakunnat nähneet niiden
lakien laatimisessa joille tarkote-
taan
kuristaa työväenliikettä,
tehdä sen toim inta yhä arvotto
mammaksi.
Noin 12 valtiossa
nim ittäin on laadittu laki radi-
kaalisempaa työväenliikettä vas
taan syndikalismilain nimellä ja
useissa muissa on hyväksytty
muita rajotuksia, mitkä lam aut
tavat ja ehkäisevät uudemmanai-
kaisen työväenliikkeen yrityksiä.
Syndikalistilaki on nyt olemassa
jo noin 20 valtiossa ja mikäli
kuuluu, aiotaan se niissäkin m it
kä sitä eivät vielä ole laatimaan
ehtineet, täm än talven ajalla laa
tia. Toisissa kiristetään vanhaa
lakia yhä pahemmaksi.
Nämä lait ovat jo
monessa
valtiossa osottautuneet vanhoil
listen unioidenkin toim innalle
tuhoisaksi,
esim. Californiassa
valittavat gompersilaisetkin lain
olevan sellaisen, ettei vanhan
hyväksytyn am m attiunion k aut
takaan voi tehdä lakkoa eikä mi
tään m uuta sellaista joutum atta
rikkomaan valtion syndikalisti-
lakia, jonka mukaan voidaan
tuom ita unioiden toim ihenkilöt
pitkäaikaseen vankilarangaistuk
seen ja sakkoihin.
Sen lisäksi on otettava huo
mioon hiililakossa annettu in-
junktsioni, joka toistaiseksi jä t
ti hallitukselle oikeuden lopet
taa mikä lakko tahansa yleisön
edun nimessä, ilman mitään. T ä
mä päätös jota epäilem ättä tu l
laan käyttäm ään kaikissa la
koissa työläisiä vastaan, iski ki
peämmin
työväen
oikeuksiin,
kuin mikään toinen laillinen toi
menpide viime vuoden ajalla. Se
teki yhdellä nykäyksellä arvot
tomaksi kaiken sen. mitä lainlaa-
dinnan kautta on aikaansaatu 20
vuoden ajalla injunktsionin käy
tön rajottam iseksi, vieden mei
tä siten niinpaljon ajassa taak
sepäin.
sui a jatu k se n sa avoim esti ja antoi
m inulle seik k ap eräisen kuvauksen.
H än puhui todella ty h je n tä v ästi ja
keskustelum m e lopussa hän m uutti
p u h een aih etta tied u stellen, m inka-
tähden olfh kysellyt h än eltä tä stä
asiasta, kun tiesin e tte i se kuulu
n u t hänen alaansa. Selitin, e ttä olin
m uun m uassa ju u ri tä stä a sia sta ai
konut teh d ä hänelle kysym yksiä ja
e ttä olin k iitollinen siitä, e ttä olin
saa n u t valaisevan selityksen siihen
m ihin olin halunnut.
Jälkeenpäin
oli kiitollisuuteni vieläkin suurem pi,
sillä m ennessäni tap aam aan oikeus-
asiain ko m issaaria K ursk ia oli m i
nulla sek ä m u istissan i e ttä m uistiin
panoissani K am enevin selitys sinä
pohjana, johon saatoin v e rra ta Kur-
skin an tam ia tieto ja. M olempien s e
lity k set olivat sam allaisia.
K urski
oikeusasiain ylim pänä päänä saattoi
luonnollisesti a n ta a tieto ja sellaisis
ta yksityiskohdista, jo ita K am enev
ei tiennyt.
H egelin halveksiva huom autus, e t
tä ainoa asia, m inkä h isto ria sta op
pii, on se, e ttä ei k an sa opi m itään
h isto riasta, ei pidä paikkaansa N eu
vosto-V enäjällä.
B olshevikeilla on
oma o ik eu sjärjestelm änsä, jonka he
ovat laatin ee t sen m ukaan, m itä
ovat R anskan vallankum ouksen a i
k aisesta oikeudenkäytöstä oppineet.
Tuom ioistuim ia löytyy k a h ta eri la
jia, kansantuom ioistuin tavallisia si
viili- ja rik o sasio ita v arten ja val-
lankum oustribunaali erity isiä asioita
varten. A inoastaan kansantuom iois
tuin on a ijo ttu pysyväiseksi. Löytyy
vielä kolm askin erikoisasiain tuom io
istuin, jo n k a tuom iovaltaan kuuluvat
vastavallankum ousta, raaanka v iilu s
ta ja sabotagea ko sk evat a sia t sekä
v iranom aisten vallan väärinkäyttö.
P ääosa sen ra tk a ise m ista ju tu ista on
kuitenkin v astavallankum ouksellista
toim intaa.
Selvim m än käsity k sen oikeudenja-
on sek ä ain eellisesta e ttä m uodolli
sesta
puolesta
N euvosto-V enäjällä
saa kuitenkin jak am alla kuluneen a-
jan kahteen jaksoon. Edelliseen kuu
luvat m arras- ja joulukuu v. 1917,
jolloin k an san tu o m arit saiv a t vain
yleisiä ohjeita, joiden m ukaan tuo
m iot olivat la n g etettav at.
Täm än
ajan kuluessa ju lk aistiin valtion pe
ru stu slait, säädös, e ttä kaikki v alta
V enäjän tasav allassa kuuluu neuvos
toille, toinen säädös lak k au tti kaikki
e n tise t tuom ioistuim et, kolm as m ää
rä si työpäivän k ah d eksantuntiseksi
ja n eljäs koski avioliittoa ja avio
eroa.
No. 14
p erinpohjaisena
toteuttam ista.
paljoakaan m yöhem m in tap ah tu i se ja
K
aiken
täm
än
to
te
a
a
prof. Voion
tuom ioistuim ien toim ialan ja vallan
m
aakin,
m
u
tta
hän
ei
vedä
oikeita
m äärittely, m ikä antoi vallankum o
johtopäätöksiä. H än to teu ttaa, ettei
us-tribunaaleille oikeuden lan g ettaa m eillä ole keinoja to te u tta a yhteis-
kuolem antuom ioita. A luksi oli m ah k u n n a llistu tta m ista ja e tte i sitä voi
dotonta tarkem m in säännöillä m ääri da to te u tta a y k sistään sen kautta,
tellä
erikoisasiain
tuom ioistuim en e ttä köyhälistöllä on enem m istö par
toim intaa, se meni liiallisuuksiin ja lam entissa. M utta hän on liian suo
pea nykyistä jä rje ste lm ä ä ja sen
lan g etti m onia kuolem antuom ioita. k a n n a tta jia kohtaan ja liian varovai
Halu teh d ä loppu liiallisuuksista joh nen uuden jä rje ste lm ä n toteuttam is-
ti ju u ri tuom ioistuinten toim ivallan pyrkim yksissään. V :n alu stu s ei mil
ja toim ialan säännöstelyyn. H elm i lään tav alla revi eik ä kum oa nykyis
kuun 1919 laissa nim enom aan sääd e tä k a p ita listista jä rjestelm ää.
tään, e ttä erikoisasiain tuom ioistui
Oli sitä m ieltä, e ttä prof. V. ei
mella on oikeus la n g e tta a kuolem an n äy tä ym m ärtävän koko tuotannon
y h t e i skunnallistuttamisÄiyBymystä.
tuom ioita vain avoim een kapinaan
H
än sotkee tuotantovälineiden kan-
osanotosta ja aseellisesta ryöväyk-
sailistu ttam isen Ja niiden yhteiskun
sestä.
On helposti ym m ärrettävää, n a llistu ttam isen .
K ansallistuttam i-
e ttä siinä v altiollisessa asem assa, nen m erk itsee siten, e ttä valtio ryh
m issä V enäjä nyt on, n äitäk in sää tyy tu o tta ja k si ja tuotannon jo h ta
döksiä
h äik äilem ättö m ät
henkilöt jaksi, yh teisk u n n allistu ttam in en taas
voivat k ä y ttä ä vallankum ouksellisen sitä, e ttä ty ö läiset itse ja heidän
jä rje stö n sä ry h ty v ä t tuotantoa joh
hirm uvallan ja tuhoam isen välineinä. tam aan ja jä rje stä m ä ä n , o ttaen sen
Vuonna 1918 oli toim innassa 32 sam alla kokonaan haltuunsa.
Mut
vallankum oustribunaalia.
Ne k ä sit ta tä tä ei prof. V. lainkaan näytä
e ik ä alu stu k sessaan
teliv ä t enem m än kuin 12,000 v a sta ym m ärtävän
vallankum ouksellisesta
toim innasta, huomioon ota.
sabotagesta, urkkim isesta, m aanka-
Prof. V. siv u u tta a alustuksessaan
valluksesta, pogrom eihin yllyttäm i- kokonaan tuotantovälineiden lunas-
sestä, lahjom isesta, väären n y k sestä tam iskysym yksen, to d istaen sekin,
ja neuvosto-asiakirjojen v ä ärin k äy t ettei olekaan kysym ys tuotantoväli
neiden
yhteisku n n allistu ttam isesta.
tä m isestä n o stettu a syytettä.
M aassam m e löytyvistä päätuhtanto-
V iidessäkym m enessä a sia ssa sataa h aaro ista ei alu stu k sessa sitäpaitsi
kohti lan g etettiin tuomio.
N eljä puhuta m itään, n iitä ei ehdoteta
y h teiskunnalllstutetta-
kym m entä p ro sen ttia tuom ioista oli v iipym ättä •
viksi.
kuolem antuom ioita.
Oli sitä m ieltä, e ttä täm ä kysymys
V iim eksi ju lk a istu t m aa lait ja la
kokouksen tä rk eim p än ä kysym ykse
ki, jo lla perim ysoikeus lakkautettiin. nä, on ra tk a ista v a tä ssä kokoukses
B olshevikit p itäv ät n ä itä tärkeim pi sa, eikä siirre ttä v ä kom iteain valm is
nä koko lainsäädännössään.
teltavaksi. M eidän on luotava heti
B olshevikien oikeu sjärjestelm än e- elim et m ahdollisesti piankin tulevaa
nem m än valo- kuin varjopuoliinkaan perinpohjaista kum ouskautta johta
m aan ja v a lm isteltav a köyhälistöä
en tahdo puuttua. H uom autan vielä. sitä v astaan o ttam aan .
e ttei esitykseni p e ru stu ainoastaan
E sitti om an laajan vastaehdotuk
kahden m iehen antam iin tietoihin
sensa
kysym yksen ratkaisem iseksi.
K eskustelin n ä istä a sio ista useiden
Selostam m e sitä m yöhemmin.
henkilöitten kanssa, jo tk a eivät voi
Ed. K e t o huom autti, e tte i hän
n eet aav istaak aan vaik u tteitan i, se katso voivansa a se ttu a heti ra tk a i
lailin heidän lakik irjo jaan ja tuom io sem aan kysym ystä kokonaisuudes
istuim ien pöytäkirjoja.
T äm ä käy saan, kuten edellinen puhuja.
E ro kan sallistu ttam isen ja yhteis
V enäjällä helposti päinsä.
Totean
ku n n allistu ttam isen välillä on sama
vain, e ttä bolshevikeilla on om a oi kuin ero valtion haltuunottam isen ja
k e u sjä rje stelm än sä ja e ttä se on y h teisk u n n allistu ttam isen välillä. Yh-
lainopillisesti sivistyneiden henkilöi- teisk u n n allistu ttam isen käsitän minä
den laatim a. Jo h tajien joukossa on siten, e ttä m yöskin valtio on oleva
lakim iehiä aivan sam oin kuin k a ik su orastaan e d u ste ttu n a tuo tan to lai
kia m uitakin am m attim iehiä. Tuon tosten johdossa ja hoidossa, samoin
kuin sieilä tulee olla ed u ste ttu n a ku
jä rje ste lm ä n pääom inaisuutena n ä y t lutusosuuskunnatkin.
tä ä olevan v arm a yksinkertaisuus.
T äytyisi ry h ty ä pohtim aan, m itkä
Tuntuu kuin ivalta, e ttä k an san tu o ovat ne elim et, joiden k au tta yhteis-
m ioistuim et eivät ainoastaan ra n k u n n allistuttaininen su o ritetaan , mut-
kaise pahantekijöitä, vaan koettavat ta ä täm ä ja joukko m uita asian yh
h e itä p arantaakin.
E n sik e rta a rik teydessä esiintyviä kysym yksiä kai-
p aavat huolellista ja perinpohjaista
kovat nim ittäin la sk e ta an ehdolli tu tk im ista
ja
valm istelua,
jonka
seen vapauteen. Jo s rikos uusiintuu, vuoksi asia ou ly k ättäv ä erikoiseen
joutuu rik k o ja kärsim ään edellisen kom iteaan h ark ittav ak si.
Ed. R o s e n b e r g huom autti e ttä
kin rangaistuksensa.
täm
ä kysym ys on tärk ein kysym yk
K um m ankin tilapäisen tuom ioistui
sem m e ja tä m ä on ra tk a ista v a e n
men olem assaolon o ik eu ttaa v ä lttä nen m enettelytapakysym ystä.
Tä
m ättöm yys. B olshevikit sanovat, e t män kysym yksen pohjalla voimme
tä to te u tta essaa n a a tte ita a n heili:» m ääritellä, kuka on sosialisti, kuka
täytyy olla käy tettäv än ään sellainen porvari, kuka k a n n a tta a vallanku
ase, jolla voivat pitää vihollisensa m ouksellista sosialism ia, kuka ei.
Nykyinen jä rje ste lm ä on joutunut
aisoissa.
T ä tä v arten peru stettiin
perikatonsa p artaalle ja nyt on m ei
vallankum oustribunaalit ja erikoisa dän ra tk a ista v a kuinka se uuteen
siain tuom ioistuin R anskan suuren m uotoonsa m uutetaan ja varm enne
vallankum ouksen
antam an
m allin taan.
Nykyisen valtiokoneiston tark o itu s
m ukaan. Se selittää, vaikkei pyhi-
on
suojella ja säily ttää k a p ita listista
täkään n iitä liiallisuuksia, joihin nä
jä rje ste lm ä ä ja y ksityisom aisuutta ja
m ä tuom ioistuim et ovat te h n e e t it-I siksi on täm ä valtiokoneisto m u rret
sensä syypäiksi. J o tta liik a n a isu u k -1 tav a ja m uutettava. Jo s valtaam m e
siin todella on m enty, sen osottaa I valtiovallan ja lakkautam m e yksi
p arhaiten se tarkkuus, jolla b o lsh e-1 tyisom aisuuden, on nykyinen täy d el
vikit sittem m in
ovat sä ä d ö k s illä 1 leen lopussa ja u u tta voidaan ra
kentaa tilalle. Meidän on ry h d y ttä
m ääritelleet näiden tuom ioistuim ien j vä m uodostam aan jä rje stö jä , jo tk a
toim ivallan ja ta rk k a ille et niiden toi vallankum ouksen sa ttu e ssa voivat o t
m intaa.
Lopullinen tuom io ♦ näissä ; ta a haltuunsa tuotannon johdon ja
kysym yksissä on V enäjän vallanku järjestäm isen . T uotantotavan m uut
m ouksen tulevan h istorioitsijan lau-| tum inen v a n h asta uuteen ei voi ta
p ahtua kivuttom asti.
j
siittävissä. V asta hän voi täysin pä
tevänä ratkaisevan arvostelun an taa. 1 P e ria a tte en puolesta on a sia selvä
ja tä ssä kokouksessa p ä äte ttä v ä m u t
ta k äytännölliset yksity isk o h d at siir
rettäköön kom itean tu tk ittav ik si.
Am erikan
am m attiunioiden
perustam a
työ väen lain laadinta-
yhdistys on äskettäin laatinut
raporttinsa, jossa se tekee selkoa
viime vuoden ajalla laadituista,
työläisiä suoranaisesti koskevis
ta laeista.
Sen mukaan rajottuu liittoval
N e u v o s to la k ie n sä ä n n ö s te ly .
tioiden ja eri valtioiden lainlaa-
dinnallinen työ, mikäli se koskee
Toinen jakso alkoi 1918 ru v e tta es
suorastaan työläisiä melkein ko
sa kaikkia lak eja y k sityiskohtaisesti
konaan, kahteen aiheeseen: va
säännöstelem ään. Siten syntyi esim.
hingonkorvaukseen ja syndika-
p erh esu h teita koskeva laki, sam oin
lismiin.
työlakien kokoelm a ja kausan tuo
V ahingonkorvauslaki on hy
m ioistuim ia koskeva lakikokoelm a.
väksytty kaikissa muissa, paitsi
L akeja ei ole lainkaan um pim ähkään
kuudessa etelävaltiossa, joissa ei
laadittu. Jo itain n iistä olen käynyt
ole sanottavasti teolhsuuslaitok-
läpi ja huom annut ne äärim m äisen
sia. Noin 30 valtiossa on kulu
tark o ik si ja pienim piin yksityiskoh
neen vuoden ajalla parannettu
tiin asti luokitelluiksi.
Esim. työ
vahingonkorvauslakia
-niin,
että
läiset
o
v
at
ennen
hyväksym
istään ol
JO K O S U O M A L A IS E T K IN
korvauksen
saanti
vaihtelee
nyt
leet ensinnäkin am m attiliittojen, s it
O V A T K IE R R O K
f)0—6
6
^
prosenttiin
siitä
palkas
ten oikeusasiain kom issariaatin ja
SESSA ?
ta, mitä työläinen ennen tapa
neuvostojen kokouksen pohdittavina.
Hallituksen puolelta on lu turm aa oli ansainnut. Lääkärin
Se on ensinnä ilm ennyt palkkatarif-
vattu jatkaa karkotuksia. Koi j saantim ahdollisuutta on paran
fien säännöstelyssä. Suunnaton työ
matta yleistä nuotan vetoa ra nettu. maksu alkaa nyt pikem
on p an tu eri am m attien asteettaiseen
dikaalien vangitsemiseksi par min ja laki on yleensä nyt jo
luokitteluun ja erilaisten ta rk o itu k
haillaan suunnitellaan. Oikeus- monessa valtiossa parempi kuin
senm ukaisten palkkojen m äärääm i
departmentin taholta on annet se oli ennen.
seen. Koko täm ä toim inta m uuten
tu tietää että “ kolmea, kokc
Pohjois-Dakota, joka on yksi
on isku itse neuvosto-tasavalta-aatet-
maata käsittävää radikaaliryh niistä neljästä valtiosta mitkä
ta vastaan siten, e tte iv ä t kaikki työ
mää vastaan parhaillaan kootaan kuluneen vuoden ajalla ovat hy
lä iset tu lek aan olem aan sam alla ta
todistuksia. Postihallituksen ja väksyneet vahingon korvauslain,
solla ja n au ttim aan sam allaista palk
rahaston departmentin miehet on m ennyt edelle kaikista mitä
kaa. T ark k a yksityiskohtainen sään
ovat tässä hommassa parhail hiin cteväm m yyteen tulee.
Se
nöstely ei suo poikkeuksille tilaa Suomen sos.-dem. puo
laan avustamassa oikeusdepart- ensinnäkin m äärää perustetta
ja jo tk u t työalat hyötyvät teisten
mentin miehiä. Niin pian kuin vaksi erityisen valtion rahaston,
V A L IO K U N T IE N M IE T IN T Ö J Ä
kustannuksella, itsessään siis aihe
riittävät todistukset on “ löydet josta korvaus on m aksettava ja
töiden h äiriintym iseen.
N äytti ol
S o s ia lis tin e n A ik a k a u s le h ti.
ty ” heidän radikaalisuudestaan senlisäksi on laissa m onta pykä
(S o sia lid e m o k r a a tin
re fer a a ttia )
leen tarp een vaatim a säännöstellä
tullaan vangitsemiset toimitta lää, jotka tekevät avustuksen
(Sanom alehti- ja valistusvaliokun
kansantuom ioistuim ia koskevat lait.
T u o ta n to v ä lin e id e n y h te is k u n n a llis
nan
m ietintö n :o 1.)
,
maan.
saamisen helpoksi ja m uutenkin
S an o ttu ja tuom ioistuim ia löytyy niin.
tu tta m in e n .
P
äätöksellään
joulukuun
11 pai
Joillakin suomalaisperukoilla- on laki monessa suhteessa edel
noin 4,000 koko Neuvosto-Y’ »näjällä.
vältä
1919
jä
tti
Puoluekokous
Sano
Ed V o i o n m a a huom autti p itä
kin kuuluu myöskin taas kier- lä toisten valtoiden asetuksista.
Jo k a p iirik u n n assa on n iitä kolm esta
m
alehti-
ja
vaiistusvaliokunnun
te h
v ä n s ä lu o n n o llis e n a , e t t ä k y s y m y s i
relleen nuuskijoita. Tämä an
Sodassa tärvääntyneiden mies-
täväksi
a
n
taa
lausuntonsa
kokouksin
viiteen.
Yksin M oskovassa on 50 jä te tä ä n erikoisen kom itean h a rk itta
taa aiheen uskoa, että suoma ’ ten tähden on lakeihin mvöskiti
tai 52 kansantuom ioistuinta. Vuoden vaksi ja seuraavalle puoluekokouk- j ohjelm an kohdilla n :o 6 m ja f, v
olevista kysym yksistä, jo tk a koski
lainen järjestö on yksi noita j täytynyt tehdä useissa valtioissa
1918 kuluessa ne k ä sitte liv ä t yh teen selle päätettäv äk si.
vat
1
tutkinnon alla olevia järjestöjä. 1 muutoksia siten, ettei työnanta
sä noin 90,000 rik o sasiaa ja noin
Puhuja torjui p ä ä ttä v ä sti väitteen,
Puoluetoim ikunnan tekem ää alin
Jos niin käy, että suomalaisia ja joudu vastaam aan kaikesta
40,000 siviiliasiaa.
Suurin ran g ais että hänen laatim ansa ehdotus a lu s tu sta “Sos.-dem. viikkolehden perus
kin aletaan vainoamaan ja kar siitä minkä työläinen hänen
Selosti ta m ise sta ’’ ja sen yhteydessä
tus, johon ne voivat langettaa, on tus olisi valtiososialism ia.
kottamaan sentähden, että kuu työssään ollessaan joutuu louk
valtiososialism
in
syntyä
ja
luonnet
Kuopion sos.-dem. vaalipiirin toi
kolm en vuoden vankeus.
ta.
V aitiososialism iaatteen, jonka m ikunnan a lu stu sta : "Sos.-dem. puo
luvat sosialistiosastoihin, var kauksen kautta kärsim ään, jos
V allankum oustribunaalit n ä y ttä v ät karkotuksena oli k ap italistisen yh
lueelle oma aik ak a u sleh ten sä" seka
sinkin nyt jolloin suomalainen hän on ennemmin loukkaantu
käyneen sam aliaisten vaiheiden läpi. te isk u n tajä rje sty k se n tukem inen, ‘o-|
Laukaan T arvaalan Taöväenyhd:
järjestö on selvästi osottanut nut. On perustettu eri kassa o-
vähitellen tullen päteviksi ja saa pit suunnitteli aikoinaan R odbertus ja tyksen alu stu sta "L ak iasio ita selit
vastustavansa
väkivaltaiselle sittain raajarikoiksi joutuneita
neen m äarätym m än toim iakin. M ui sitä koetti to te u tta a ennen kaikkea tä v ä stä kuukauslehdestä".
toiminnalle nojaavaa ohjelmaa, varten, niin että jos hän uudel-
ta yhdenm ukaisuus, joka ensi alussa B ism arck S aksassa. Marx ja muut i K äsiteltyään n ä itä alu stu k sia yh
osottaa se selvemmin kuin mi : lecn loukkaantuu ja sen kautta
vallitsi sek ä tuom ioistuim en e ttä »<»1- johdonm ukaiset sosialistit ovat aina d e s s ä , saa valiokunta Puoluekokouk
kään muu ettei porvariston tar- , menettää kokonaan työkvkvnsä. Neuvostohallituksen oi lankum oustribunaalin väliöä, sai ai taju n n eet ja lau su n et valtiososialis selle e sittä ä seu raa v aa :
Viime aikoina on esiin ty n y t paljon
min olevan täydellisessä ristiriid assa
kotuksena tässä jahdissa ole mi i ci työnantajan tarvitse vastata
kaan sen, e ttä m olem m at tuom iois sosialistiseen
uusia
kysym yksiä sekä sosialistisen
yhteiskuntam
uotoon
keusjärjestelmä
kään muu kuin Amerikan työ ; m uuta kuin siitä vam m asta min
tu im et k ä sitte liv ä t sam allaisia rikok pyrkivän vallankum ouksellisen sosia- > teorian e ttä ennen kaikkea m ene’
väenliikkeen täydellinen tuka- kä tällainen osittain raajarikko
telytavan
alalla, jo tk a ta rv itse v a ’
sia. Näin tap ah tu i varsinkin m aa lism in kanssa
Kirj. prof W. T. Goode
huttaminen. kuten heti alussa hänen työssään saa. Tähän on
perusteellisem
paa k äsittely ä kuin se.
T
äydellistä
yhteisk
u
n
n
allistu
tta-
kunnissa.
Kun oikeusasiain komis-
olemme sanoneet. Ensiksi is ! täytynyt ryhtyä sentähden että
Syytökset, jo ita on teh ty bolshevi
m ista ei voida to te u tta a ilman köy m ikä niille voidaan a n ta a jokapäi
sa ria a tti ry h ty i järjestelytyöhön, ra-
hälistön valtiollista yli- ja johtoval väisessä sanom alehdistössä. Sitäpait
kettiin kommunisteihin, joiden monet työnantajat ovat osotta- kien oikeus- (tai vääryys) jä rje ste l
jo tti se näiden v allan k u m o u sta ba ta a ja siinä m ielessä on k antani ja si on työväelle k u nnallisessa elämä
ohjelma teki taantumuksellis ; utuneet haluttom iksi ottam aani m ää vastaan, ovat o lleet niin sel
n aalien
toim inta-alan
yksinom aan alustukseni valtiososialistinen, s. o. sä a v au tu n u t kokonaan uusi toimin
ten hyökkäyksen enimmän oi , työhön
sodassa tärvääntyneitä viä, e ttä m inusta n äy tti aivan m ah taistelu u n vastavallankum ousta vas valtiososlalistinen sosialistisessa m ie ta a la , johonka silla vasta vuodet,
keutetuksi yleensä kaikenväris- j miehiä. Teollisuudessa tärvään- dottom alta uskoa m itään todellista
ajan on o llu t tilaisuus o tta a osaa.
taan . M utta vallitsevan /sekasorron lessä.
ten porvarien silmissä, sitten i t y l l e i l l e siitä «m tietysti sama e- öin.
lm ää heiliä edes löyty
Ed. L a s s y
v ä itti täm än kysy Nämä seikat ja m uut n iitten lisiksi
tartutaan jyrkempiin sosialis tu, vaikka ei sitä »»lekaan kat- vänkään. V enäjälle p äästy än i ryh ja v äärin k äsity sten vuoksi näm ä tuo m yksen tulevan esille alustusvihkos- tek ev ät puolueellem m e uuden aika
teihin ja niin mennään aina e- j sottu tarpeelliseksi heidän täh- dyin p ä ättäv ä sti hankkim aan selvyyt m ioistuim et useim m iten jä ttiv ä tk in sa erillisenä ja m uihin kysym yksiini kauslehden p eru stam isen väittäni, t
k ä sitte le m ä ttä sy y tte et vastav allan vaikuttam attom ana, jopa niiden kans tum aksi.
teenpäin. kunnes itse Gomper- j tensä ennemmin tehdä.
tä siihen, oliko heillä todella m in
kum ouksellisesta toim innasta, luul- sa ristiriitaisen a. M ailm ansodan k a u -, V aliokunnan m ielestä olisi asialle
sikin voi joutua vaaranalaiseksi,
Kahdeksassa valtiossa Cal., k ään laista o ik eu sjärjestelm ää, m ihin : Ien e tte iv ät ne k uuluneetkaan niiden ta on tu ltu olotilaan, jo ssa ei nykyi eduksi, jos voitaisiin saada kak-
varsinkin jos tekee sellaisia uh 111. ?dinn., Xev.. Xew Jerseyssä. m uotoihin se oli k rista llo itu n u t ja
sen tuo tan to tav an avulla voida nous tuollaista
aik ak au sleh teä,
toinen
kauksia, mitä työn ja pääoman iO re., Penn. ja Rhode Islandissal kuinka su u ressa laajuudessa sitä so i alaan. Täm ä laim inlyönti jo h ti eri- | ta. Siksi onkin su u nniteltava tilalle p u h taasti tieteellinen. Joka ilm estyin
konferenssista lähtiessään k ii on hyväksytty laki, jonka mu- j vellutettiin käytännössä. V arsinkin ■ koisasiain tuom iostuim en vallan ja 1 jotain uutta, s o sosialistinen tuo k e rra n kuukaudessa ja toinen hiu
tanto. Kun aika on kypsynyt niin, kan kevyem pää laatu a, joka ilmes
vastuneena teki. Lopulla tulee ; kaan teollisuuden uhreille on a- ; niin san o ttu erikoisasiain tuomiois- toim ialan laajentam iseen.
e ttä otetaan esille kysym ys sosialis ty isi k e rra n viikossa ja vastaisi puo
tietysti vielä radikaalisten kirk ! lettava opettam aan uusia am- tuin, jo sta paljon oli p u huttu, kii
S u m m itta in e n o ike u s.
tisen y h te isk u n tajä rje stelm än toto- 1 uetoim ikunnan ehdottam aa verra’
kokuntainkin vuoro, sillä eihän - m atteja, jos he tärväytym isen hotti su u resti uteliaisuuttani.
E rikoisasiain tuom ioistuin, josta it u ttam isesta, olem m e joutuneet vai- tain
suurikokoista, 2-palstaista Ja
vallasta juopunut taantumus voi kautta ovat m enettäneet kykyn
lehteä.
TaloudelH. i t »
P itk ässä k esk u stelu ssa K am enevin, sestään ja jonka p u h een jo h tajasta oa lankum oukselliseen tilanteeseen, jos ltJ-sivuista
pysähtyä ennenkuin se on aja sä h arjottaa entistä ja kongres-, Moskovan neuvoston puheenjohtajan paljon k irjo tettu ja puhuttu, alkoi j sa täytyy m en ettely tav at ja toim inta i syistä Ja hen k isten voim ain niuk
nut itsensä sinne mihin se aina sin kummassakin huoneessa on* kanssa, olimme puhelleet bolsheviki to im in tan sa heti loka- m arraskuun i suunnitella kokonaan uudestaan sil- ’ kuuden ta k ia ei valiokunta kuiter.
m älläpitäen sosialistisen jk teisk u n -
ajautuu: kaikkien sille vähän ¡myöskin hyväksytty laki, joka j en o ik eu sjärjestelm ästä. H än la u vallankum ouksen jälkeen 1917. Ei i ta jä rje ste lm ä n m ahdollisim m an pian i kaan ole katsonut voivansa ehdot
taa kahden lehden perustam ista.
luekokous