Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 16, 1920)
PERJANTAINA, TAMMIK. 16 P.— FRIDAY, JANUARY 16 No. 13 yli, syndikalism in dollisuus m onopoliseerata tehok- tin, Saksan-Afrikan, M esopota hiililakot, m yöskin suurena te k au ijat, puhujat, y. m. toim in- ti hän jo itak in num eroita maan- tuotannon kaavojen mukaan, kokeilivat bol kaisuuden tulokset. Täm än o- mian ja T yynenm eren saarien kijänä tässä työväestön levot- taelim et, jo tk a edistävät edellä- sa nykyisestä tilasta. Yksi sil- (T H E C O M R A D E ) toim intam uotoja ja m äänpistävä num ero hänen laa- shevikit hallintonsa alkuaikoina vat bolshevikit aikaansaattaneet liittäm isellä lisätään 5,771,000 tom uuden “laim entam isessa.” s a io ttu ja T h e organ o f the Finnish w orkers in neliöm ailia lisää sen hallinnon On väkivalloin tu k a h u te ttu ta rk o tu sp e riä ; (5 Jä rje stö n leh- jassa tilastokokoelm assaan on ja huom asivat sen puutteellisek kansallistuttam alla maan ja pää- th e W estern States. T h e on ly Finnish ilman korvausta. alle. K ansain liitto on järjes- kaikki työväestön vaatim ukset, den tulee vointinsa mukaan, ja kuolevaisuuden tavaton lisään- si- Ilmeisesti sillä kokeiltiin sen- teollisuudet D aily in th e W est. P uh lished D aily, tilaa riittää, selostaa tym inen Itävallassa. Maassa, tähden että taistelu vanhaa hal Kapitalism i p erustuu kansan e- te tty vahvistam aan om istusoi-, N äinollen ei ole m ikään ihme, m ikäli e x c ep t Sunday, at A storia, O regon , keuden tähän jättiläisan astu k - jos työväestö on hetken hiljaa, myös O. B. U. tark o tu k sia ja ¡jossa nyt on ainoastaan noin litusta vastaan oli hävittänyt ku rottam iselle m aasta ja elämisen b y the W estern W orkm en 's Publishing seen ja pitäm ään täm än “m eri- L yötynä sen on harkittava, mi-1 sen m enettelytapoja, ja antaa 60 p ro sen ttia siitä väkiluvusta rin niin arm eijassa kuin tchtais välineistä m uutavien etuoikeu S o ciety . rosvovallan” oikeudet koske- ten se n y t alkaa m enettelem äänJ tilaa O. B. U. toim eenpanevan m itä siinä oli v. 1918, on o llu t sakin ja antan u t työläisten ja tettujen k au tta. H ävittäkää nä- 150,000 enem pi kuolem antapa sotilasten kom itealle vallan, jos- mä ehdot ja te h ävitätte kapita- m attom ina. M utta vaatim uksistaan se ei voi kom itean, piiri- ja keskusneu- JO H N VÄLIM ÄKI, Editor & Manager Lähes 19,000,000 neliöm ailia luopua, sillä vatsan ääntä ei voi vostojen selostuksille, m ikäli ne uksia viim e vuoden ajalla kuin ta niitä ei saatu luopumaan, en- lismin. Silloin kun se on tehty, nenkuu se uhkasi tulla vaaraksi kuten V enäjällä, ei ole pelkoa m uu kuin ovat yleistä luonnetta olevia; sitä edellisenä* vuonna oli. O ffice Seventh and C om m ercial St., riistettäv än ä! E i ole ihme, että tu k a h u tta a m ikään E nim m än on kuolevaisuus uudelle valtiolle. Siksi se myös kapitalism iin palaam isesta vaik “pääoma” k an n atti sotaa! Ja ravinto — taik k a väkivalta, e- (6) Jä rje stö n ja osastojen sisäi O p posite P ost O ffice. lasten keskuudessa, kin hyvin pian tuli. L aiskotte ka erikoistaitureita ja taitavia älkää m yöskään unhottako, et- dellinen tykkänään, jälkim äinen siin ja m enettelytapa-asioihin kasvanut TELEPH O N E — O ffice 3 6 5 ; ovat heikoim pia kestä lu, erikoistaiturien ja teknikko työn ohjaajia nim itetäänkin auk ei ole kenelläkään m uulla m i jo tk a tä täten on 500,000,000 yhden ainoastaan tilapäisesti, E ditorisi D ep ’t 8 3 2 . hallinnon alaisena, m ikä takaa A inoastaan täydellinen orja- tään määrääm is- tai päätösval mään nälänhädän m onia vaivo jen halveksum inen ja yleensä toriteettiasem iin hyvillä palkoil halpaa työvoim aa valtio olisi riistä jille vielä edul- taa, kuin ainoastaan täysinm ak- ja. L apsia kuolee kuin ru ssa kurin puute halvaannutti tuotan la. Sellainen m enettely yksin E ntered as secon d -class m ail m atter riittä v ä sti koita pakkasessa aivan k irja i non suoranaisen kontrollin alla. kertaisesti saattaa vanhan jär saneillä jäsenillä.” tuottam aan pum pulia, kahvia, lisem pi kuin nykyinen. July 18, 1 9 12, at the P ost O ffice “ M m o i ä a » “ ennen h isto rian i C A N A D A f T ^ T j Ä R / E S T Ö E sity s ei tunnu hulluim m al- m ellisesti. O n kyläkuntia, jo is Näinollen asetettiin käytän jestelm än etuoikeutetut nautti- at A storia, O regon , under the sa ei ole ollenkaan alle kym m e takaan kun otetaan huom ioon töön Leninin neuvosta epäsuora jät uuden järjestelm än palve A c t of M arch 3. 18 7 9 . Y H T Y Y E H K Ä IS O O N että canadalainen Iso Unio, sa nen vuoden vanhoja lapsia. Ne kontrolli, jossa valtaa käytettiin lukseen. ajalla ei ole o llu t n iin su u rta rosvousta ja kaikki se toim ite- U N IO O N . m alla kun se toim ii työväen ta ovat kaikki kuolleet nälkään ja soviettien kautta, suoranaisen t s •• . •••• f •• •» huudolla “pelastakaa mail-! Canadan suom alaisilla sosia- loudellisen aseman parantam i nälästä jo h tu n eisiin tau teih in . kontrollin tilalle. A uktoriteetti- Tilatkaa Toveri tutta taan Kasitetaanko se! S ellaista jälkeä jä ttä ä sota. ma kansanvallalle” ja “pienten H steilla on o llut vaikeat ajat seksi kuten m uutkin uniojärjes- suus palautettiin uudelleen teol v.iime aikoina edessään valtiol- töt, tunn u staa m yöskin itsenäi villenne Canadaan! kansojen suojelem iseksi!” lisuuteen. ‘T ottelevaisuus tek E räässä englantilaisessa aika Iso -B ritan n ia voi hyvästi an- Hsen vainon ja sikäläisen työ- sen p o liittisen toim innan v ä lt nikkoja ja toim eenpanevaa val kauslehdessä vastaa laajalti tu n Bolshevismi ja sosia E ilen ilm o tettiin postihalli- taa L än si-In tian saaret — joi- väenliikkeen yleisen hajaannuk- täm ättöm yyden ja ottaa käy- taa kohtaan pantiin voimaan. nettu ranskalainen kirjailija A- osaa politiik- lismi tuksen taholta m eille, että T o ta tullaan epäilem ättä tarjoa- sen tähden. Sosialidem okraati- tännöllisestikin Joissakin tapauksissa tu o tan to natole France kysym ykseen: veri pääsee tä stäläh tien taas maan m eille — suuntukkeeksi, nen puolue, johon he ovat en- kaan kaikkialla. Sellaisen jär- laitokset jätettiin niiden entisien “ Meneekö sodan antam a opetus m enem ään Canadaan. Sota-ajan täm än ryöväyksen lu jittam isek - nem m in kuuluneet, on hajon- jestön avulla saavuttaa varsin- Kirj. A. P. Chew. kapitalististen om istajani käsiin, ihm iskunnalta hukkaan?'' seu- n u t ja Canadan so sialistip u o -. kin vieraskielinen väki, joka postikiellot on kaikki p e ru u te t si. Joidenkin arvostelijainsa ta vaikkakin viim eksim ainitut eivät raavalla tavalla: Ja kongressi on ihm eteltävän lie k in on vielä heikonlaisessa kielellisten y. m. vaikeuksien tu siellä ja näinollen on siellä enää voineet yksinään pitää nii Sota on asettanut kansat san tähden ei voi ottaa suoranai holta julistetaan bolshevismi V e den voittoja- Työläisille ta rjo t taas oikeus tila ta T overia. vaitelias! — S eattle U nion Re tilassa. näjällä täydelliseksi kaaokseksi, gen tukalaan asemaan- Se on Saadakseen järjestö lleen jon- seen politiikkaan suurestikaan Canadan suom alaiset ovat jo u cord. tiin rahallisia korvauksia tuo asettanut niiden kannettavaksi joka pyrkii köyhdyttäm ään ja kin varm an kiinnipidättim en, osaa, tä y ttä ä molemmat tehtä tu n eet “elämään m elkein pu s korottam isesta. raskaam m an taakan, kuin mitä tuhoam aan koko tantom ääränsä E IK Ö 'H Y V Ä M I E S ” T E E maan varsinaisesta ty ö v ä en liik -' vänsä hyvästi täm än taloudelli- täydellisesti sissa’’, kuten m onet ovat yk si T aylorin tehokkuus-systeem i näytti m ahdolliselta kantaa. K Ä Ä N T E H TÄ V Ä ÄN SÄ ? keestä, on Canadan S. S. J ä r - js e n järjestö n sä kautta, jonka maan. T oiset sanovat, että bol ty isk irjeissä v alitelleet, parisen eenpaneva kom itea toim intaan kielitaidoton ja ää- shevismi on ainoastaan valtioso pantiin voimaan. Näiden keino vuotta. V arsinkin on täm ä t o t San F ranciscon ty ö läiset har- jestön . .. toim ............... ........ Ehkäpä olemme nyt oikeutet jen seurauksena oli suuri tu o tan ta länsi-Canadaan nähden, jo n jo ttiv at taas viim e syksynä vaa- ®sltta n Yt.. jäsenistölle, että Jar nioikeudetonkin työläinen voi sialismia, joka on asteen edellä non lisääntym inen, mikä m ah tuja kysym ään itseltäm m e, oliko Saksan. Englannin ja Amerikan liitty isi viime keväänä ottaa parem m in osaa. ne itä-C anadassa kahdesti v ii leissa sitä tav allista A m erikan j est° dollisesti pelasti sovietti-V enä- täm ä m arttyyrius kokonaan tu r O lisipa m eidänkin tuplajuum - valtiososialismisa- M olemmat ar jän kukistum asta taloudellisen han takia, ja vaatim aan että sel kossa p ain ettu V apaus-lehtikin työläisten p o litiik k aa: äänesti- syntyneeseen Y hteen Isoon U- Jättäessään esitystä jä- me samalla kannalla niin olisi viot ovat perusteettom ia. on tu llu t kovin vanhana ja il vät “hyvän m iehen” lu rju k sen lainen kärsim ysten paljous tu o t Syytös että bolshevismi olisi tehottom uuden kautta. tilalle. He antoivat F ick e rtin senitölle lausuu t. p. k. m. m. sillä toisenlainen kannatus kuin man tu o reita uutisia. ainoastan industrialista anarkis M utta sitä että sovietti-Y enä- taisi edes jotain hyötyä. nykyisin. Kun nyt siis heillä on mah- kängille lähdön viroista, toivol- seu raavaa: Minä havaitsen itseni kysele mia osottautuu perättöm äksi sil jä otti käytäntöön joitakin ka “E dellä olleiden seikkojen pe- dollisuus saada lehti sinnekin, Ma että uudet hyvät m iehet pe mässä itseltäni. Ja minä luulen niin sopisipa sellaisten jo illa lastavat M ooneyn vankilasta, musteella olemme tulleet tähän K A K S I U U T T A V A L L A N - lä sotilaallisella voimalla, minkä pitalismin tuotan tometoodej a ei että ihm iset ovat tunteneet sen KU M O U SPU O LU ETTA. se on voinut rakentaa. Nykyi voida pitää kapitalism in voittona on tu ttav ia Canadassa, m uistaa m utta nyt kun alkaisi olla jo johtopäätökseen, . että vaivoes- ylitse. Y hteiskun rasituksen jonka alaisina he ovat sessä mailmassa ei voi olla soti sosialismin heitä nyt, lähettäm ällä lehti aika -•” -•-•- — että nämä u u d ‘ et hyvät samme jokapäiväisiä parannuk Ryhm ä kom m unistisia ainek olleet, täydellisesti ja kaikissa vaikka kuukaudeksi n y t aluksi, m iehet tekisivät jo tak in syyt- sia elämäämme, ja saadaksemme sia, yhdessä tolstoilaisten, spi- laallista voimaa ilman taloudel nan ei aina tarvitse unhottaa si suhteissa. M utta he eivät ole suuren osuu ritu alistien , näytteeksi että heillä on m ah töm ästi tu o m ittu jen auttam isek- m ahdollisim m an anti-m aterialistien lista voimaa sen takana. Koo tä minkä se on ennen oppinut, kyenneet m ittaam aan sitä. Ile dollisuus taas päästä m uun maa- §i, alkaakin kuulua ju ttu ja et- den siitä tuo tan n o sta jo ta tuo- y. m. ovat perustaneet liberaa tessaan, varustaessaan ja kulet- milloin se ottaa askeleen eteen ovat kokeneet sen m usertavan ilm an kanssa y hteyteen. T ila t tä tuom ari vaan lujittelee' van- tamme, sekä lopettaaksem m e lisen sosialistipuolueen New taessaan suuria arm eijoita ja sa päin. Kukaan ei ole koskaan o- painon, m utta he eivät ole jak malla onnistuneesti taistelles lettanut, että sosialistisen yhteis kaa siis T overi tu ttav illen n e hoja _ r päätöksiään, __________ m illä h e id ä t: se^ a *sen järjestelm än, jonka Yorkissa. Canadaan. Se käy n y t vielä on tu o m ittu ja “työväen ystä- i olemassaolo p erustuu toisten T erre H autessa, Indianassa, saan monilla eri rintam illa y h tä kunnan tulisi hyljätä fysiikka, saneet käsittää sitä koko sen laajuudessa. sen todellisessa jo u lu lah jastak in , vaikka tulee- v ........ ‘ - istä” m uodostettu kaupungin riistoon, ja koska näitä -xvx näkö- .. jossa — E. -- V. - Debs asui ennen aikaa, on V enäjä täydellisesti o- kemia ja mekaaniset taidot sen m erkityksessä. He eivät ole kin vähän m yöhästyneenä. h allitu s ei vaikuta m itään. kantoj a Paraiten nykyhetkellä vankilaan m enem istään, on pe sottanut, että sen taloudellinen tähden että ne ovat kehittyneet päässeet selville sen syistä joka T ilausm aksu on sama kuin O nko taaskin saatu yksi ope- na^ taa edistävän n. k. O N E ru ste ttu toinen uusi puolue järjestelm ä ei ole läheskään ha kapitalism in alla. Miksi siis tu olisi paljon suunnerkitvkselli- lisi teollisen järjestym isen ko Y hdysvalloissakin. tus siitä että kaikki porvaripo- • E IG U N IO , niin esitäm me jär- Sen nim enä tulee olemaan pro jonneessa tilassa. keiltuja periaatteita hyljätä sen- sempi kuin koko rasitus itse. lie Ne jotka väittävät, että bol litik o itsija t ovat hyviä m iehiä jestöm m e m uodostuvan vapaa- letaarinen sosialistipuolue ja K U N M A A I L M A A P E L A S ja työväen ystäviä ainoastaan ehtoiseksi propagandajärjestök- kuuluu sen jäsenistö m uodostu shevismi olisi ainoastaan valtio- tähden, että ne ovat kehittyneet | eivät ole tulleet m ihinkään var- maan päätökseen, eivät ole -aa TETAAN "K A N SA N niin kauvan kuin he ovat vir- si sitä tukem aan ja edistäm ään. van “kuuden perusteo llisu u d en ” sosialismia, unhottavat tehdä e- kapi tai ismin alaisena- neet m itään oppia siitä. Yleisesti m yönnetään että pa VALLALLE” kaanpyrkim ässä, vai m iten? Täm ä kävisi päinsä ehkä seu- työläisistä, jotka järjestetään rotusta teollisuuden välillä jota Heidän kärsim ystensä syy on kuria armeijaan ainakin siltä näyttää. raavalla tavalla: (1) Järjestö k o u lu p iirittäin ja sitten p eru s valtio johtaa etuoikeutetun vä lauttaessaan (T ru e translation filed with the Postm aster M eistä edelleen olemassa, ja siksi siilien at A storia, Ore., .Ian. 16. 19-’O, as required Koko touhusta on ollu t Moo- säilyisi edelleenkin itsenäisenä, tavat sovietteja. Kun kaikki on hem mistön hyödyksi ja teolli bolshevikit toim ivat järkevästi. by section 19 of the Act of Oct. 6th, 1917-> neyn asialle vaan se vahinko, koska taloudelliseen järjestöön ■ saatu koulupiiri-soviettien kaut suuden jota valtio käyttää koko M utta heidän sanotaan p e ttä -1 sisältyvä vaara säilyy ja kasvaa H iljak k o in teh ty ilm otus, e t että se on suuressa m äärin jaa ’ ei voi kuluua m uut kuin suora ta jä rje ste tty ä kuuden perus kansan enemmistön hyödyksi. neen sosialismin palauttaessaan i alituisesti. Tällainen ! Jos ihmiset olisivat sen käsil tä K iina on an tan u t T ib etille n y t unohduksiin yleisön m ie naiset palkkatyöläiset, ja kan teollisuuden keskusliittoon, ta K apitalistiset maat ovat tu n n et kurin teollisuuteen. itsenäisyyden ja E n g lan n illa on lestä sentähden kun lu u ltiin salaistem m e kasvatustyön tekoa pahtuu vallankum ous autom aat tuja ensim äisestä; \ enäjä kokei arvostelu annetaan heille. j<»is-1 täneet, ym m ärtäjsjvät he, että samoin i täm ä \ lci&uailmallinen teurastus ny t vapaus mennä tuohon m aa friscolaisten paikallisen toim in •■{ varten tarvitsem m e osastomme, tisesti, ilman p o liittista vallan lee jälkimäisellä näistä tuotanto sakin tyolaispnreissa han, m erkitsee ainoastaan h y nan k au tta voivan hänet pe- Y- m - toim intam uodot edelleen- kum ousta tai taloudellista lak muodoista. On olemassa toinen kuin sovietti-X enäjän porvaril ei suinkaan ollut mikään sa ttu vin vähän tavalliselle am erika- lastaa. vastustajainkin taholta. ma, vaan yhteiskunnallisten olo väärinkäsitys niiden mielessä listen ’k in ; (2) Jä rje stö m uodostuu koa. laiselle. ------ ------- i vapaaehtoiseksi propaganda (O. Täm ä puolue siis voittaa teo jotka äänekkäästi hylkäävät bol Sen perusteettom uus on ilmeistä suhteiden johdonm ukainen seu Se on ku iten k in loppupäätös R I I S T Ä J I E N V U O S I. B. U. p eriaatteita levittäväksi) rian suoruudessa tuplaju u n k in , shevismin pelkkänä valtiososia kuitenkin, kun muistutaan että raus. Se että sodassa nähdään b rittiläisen h allitu k sen kaksi- New Y orkin pörssitiedot ker- järjestöksi, vaan tulee järjes- joka tähän saakka on v äittän y t lismina. He olettavat että oikea käytännöllisen sosialismin eri ainoastaan ilmiö ihmiskunnan kym m envuotisille hartaille yri tovat, että täm ä vuosi tulee o- tömme edelleenkin pitäm ään suorim m in kulkevansa uuteen sosialismi vaatii heti paikalla jo koisluonteena ei ole teollisuuden irralleen päässeistä raakalaisvais- ty k sille saada sisäänm eno-oike- lemaan oikea “liikem iesten vuo m arxilaisen sosialism in periaat- yhteiskuntaan. V akiintuneet so kaisen kapitalism in jäännöksen kansanvaltaisuus, mikä on aino toista, jossa ei ihminen ole vielä us tuohon om ituiseen ja tu n te si”, jolloin niitetään suuria te itä johtavina pääpyrkim yksi- sia listit näitä y rity k siä tie ty s ti kin hävittäm istä, täydellistä val astaan toinen nimi tuotannon kvennvt kohoam aan eläimelli- m attom aan, “m aailm an katolla voittoja ja jolloin ei ole liik- nä, levittäessään industrialisen kin on väärä pitävät vaan herääm isen tion poistam ista ja tuotannon auktoriteetin hylkäämiselle, vaan i syytensä yläpuolelle olevaan" maahan. taloudellisen riistännän poista- käsite. Paheen syitä ei enää o le keenteon tiellä n iitä esteitä mi- unionism in oppeja; (3) Jä rje s m erkkeinä. K apitalistinen k e-1 ärjestäm istä työläisten kontrol- T ib etin tied etään sisältävän tä nykyisin on ollut. niinen. X apautum isen riistän \ haettava ihmisen perusluontees- i töön saa edelleenkin kuulua hitys repii porvaripuolueiden l’’1 a^ e- M utta nämä rivat anar- suurem pia m in eraaliläh teitä k u l P orvaristo huokaa ikäänkuin kaikki jäseneksi, jo tk a hyväk- joukosta paljon aineksia irra l kistien ja syndikalistien vaati nästä takaa sosialismin v allites-■ ta, vaan hänen sokeudestaan, lassa, platinassa, hopeassa ja helpotuksesta, sillä lakkojen lu- syvät sosialistiset pääm ääräpyr- leen jo tk a eivät ole vähääkään muksia. Ne eivät (»le m illi »in sa työväenluokan poliittinen y-j Ne yhteiskunnalliset eroavai- kuparissa kuin M exicon, P erun kum äärä on viime kuukausien kim ykset, kuulukootpa jäseninä selvillä siitä m itä olisi tehtävä, kaan olleet osana sosialismin oh levänimyvs. Täm ä on paljon suudet. joiden alaisena lukem at- tai T ransvaalin ja sen k e h ittä ajalla hiukan vähentynyt. Muu- O. B. U. tai m ihin m uuhun S iitä tämä uusien haparoivien kuin työläisten i tom at ihmiset kautta maihn.au jelm asta. M arx ja Engels neu vaikuttavam pi m inen b rittiläisen pääoman an p ö rssik irjo ttaja selittää, et- unioon, joka on määräävänä hä y rity ste n syntym inen. suoranainen tuotannon kontrol-j ovat pakotettuja elämään orjuu- voivat työväenluokkaa ei hävit k au tta tulee tukem aan v a lta tä työväestön levottom uus on nen työm aallaan, tai ei unioon 1 dessa m uutam ien harvojen mää- tämään, vaan \ ällöttäm ään val li voisi ikänä olla. kuntaa sodan kulunkien m ak laimenemaan päin, seurauksena kuuluvat, kuten farm arit, pal- K U O LEM A PUHUU. Sosialismi ei vaadi vahvistet- räyksien mukaan, ovat vastuun- tio ja käyttäm ään sitä kapitalis sam isessa. T ib e tti on pääte tä hallituksen m enettelystä sosia- velijat, perheen em ännät y. m.; Ä skettäin kun Itävallan pää- tisen omaisuuden m uuttam isek tujen tuotannon tchoisuuden pe- alaisia siitä kohtuuttom asta jär- män valtakunnan lisäilyihin, jo listeja kohtaan. (4) Järjestö lle su o ritetu sta jä- m in isteri kavi P ariisissa pyy si kommunistiseksi omaisuudek riaatteiden h\ Ikäämistä Se tali- jestelm ästä, joka tuom itsee h au ka ennen sotaa vallitsi 13,158,- too ainoastaan hävittää sen vai- sanvaltaisuuden kuolemaan- 1 ä- L uonnollisesti oli hallituksen senverosta pidetään yllä kuten ■ täm ässä rauhan konferenssilta si. 712 neliöm ailia. Y hdessä Egyp- m enettely särkiessään teräs- -ja tähänkin asti, tarpeelliset vir- j lievitystä maansa asemaan, jät- Tvöläisten suoraa kontrollia lan jolla kapitalistilla on mah- mä järjestelm ä saa ainoan elin- TOVERI « r t r* iiiiiu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii lllllllillllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllH ä- s-x « »-Wx A A WX A «*• A « V A I ■» z~x « ♦ • A A . * 1 * 5 * . • 1 • •••• IIIIIIHIIIIIIIIIIUIIIII Hillu Hill Hiili lillu in »limiHimHIIIHIUIIIUIHIHUIHnilUlillU IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHIIIIIIIIIKIIIIIIIIIIIIIIIIII iiT liliiilllU m illlllU Ih lllU llllllllllllllllllh lllllllllllllllllllllllllllllllllllllillllllllin iir d istettu vallankum ouspääm äärään. Täm ä on korkein sääntö, jo sta ei saisi olla poikkeusta ja jonka pitäisi koskea niin yksityisiä henkilöitä kuin järjestö jäk in . ‘•Tällä m enettelytavalla on m a h -, Krusen kanssa laati vähem niistö- näisten sosialistien keskuudessa ym dollista nopeasti uudelleen yhdistää i ponnen, v a sta a e ttä päätös on So- m ärretään . Lainaam m e täh än mun m ailm an so sialistiset voim at puolus sialistipuolueen kon ventsionin liy- tam ia niistä. tam aan V enäjän vallankum ousta, jo väksym än vähem m istöponnen kaitai- j A. W in ter k irjo ttu a Mynchenin ka vieläkin 011 su u ressa v aarassa nen ja m erkitsee Kolm annen In te r S aksan itsen äisten sosialistien pää ‘'K a m p f’ lehdessä seu raav aa: “On tiis. jolla he an to iv at tu n n u stu k sen ‘‘Täm än lisäksi S ak san itsen äiset kuin myöskin Saksan vallankum ous nationalen hyväksym istä. ilah d u ttav aa nähdä, e tte i puolueko joka k iitää kohti perikatoaan sa M oskovan in tern atio n alen p e ria a t O ppenheim er v astauksessaan selit- kqus ehdottom asti tu n n u sta n u t kol so sialistit vaativat työväen neuvos ta, teille, m u tta eivät vielä kuitenkaan tojen tu n n u stam ista taistelu järjes- niiden sosialistien erehdysten ja ri tää saaneensa aikaisem m in lausu m a tta In tern atlo n alea. Yhtymällä p ä ä ttä n e e t heti liitty ä siihen ilm an töinä vallankum ouksellisen ohjelm an kosten tuloksena, ja tk a keisarivallan liiansa käsityksen Saksan itsen äisen j siihen, m eidän olisi ollut k a n n ate t jälk eenkin jatk o iv at sosialistipuolueen päätöksen m erki ehtoja, on sy n n y ttän y t vilkasta kes to teu ttam isek si. Täm ä vaatim us kukistum isen liittoaan P reussin m ilitarism in ja ty k sestä m ainitun puolueen pää-ää- tava politiikkaa, josta bolxhevikit it k u s te lu a Europan ja A m erikankin saa tta a itsen äiset so sialistit lähei sekin o vat käytännössä iuopuneel ‘sosialistien keskuudessa. R anskan n e n k an n a tta ja sta , F reih eitistä, joten seen yhteyteen Italian sosialistien v irkavallan kanssa. “Saksan itsen äisten sos. m en ette kysym ystä ei ole m istään m uusta I vasem m isto-sosialistien lehdessä, Le •‘Volkzeitung fuer das V oigtland“ Ellei tahdota, e ttä viim eisten lausuntojen ja kolm annen “Saksan itsen äiset so sialistit tie alulla puuha. lytapa on kaikkein tehokkain ja var Populaire, k irjo ttu a lehden aputoi lausuu: “Stöcker-G eyer ryhm än kai» in tern atio n alen kanssa. Täm ä hy kuin m ainitun päätöksen tulk in n as täv ät täm än. Ennen päätöksen te täm ä yritys täydellisesti estetään , min toim enpide m itä voidaan k äy t m itta ja D aniel Renoult tä stä kysy ta. “ Engdahl lukee päätöksen ylideî- ta Intern atio n ale kysym yksessa sa» koa lie punnitsivat kaikki seu rau k jos toiseltapuolen tahdotaan, e ttä so väksym inen ei sille tuo luottam us- tää taan tu m u sta vastaan, joka uhka? ia tav alla: niinä iuen toisella ta- alk u n sa m ailm an tilan teen kokonaan m yksestä seu raav aa: kysym ystä V enäjän sovietism iin, sialistinen In ternationale, yhtenäinen set. Ile tunsivat R anskan tilanteen köyhälistön jä rje sty n e itä ja kuriin valla,” lausuu O ppenheim er ja jä t väärin ym m ärtäm isestä kuin myn ‘•Saksan Itsenäinen Sosialistipuo ja se, e ttä he erosivat to isesta In- i ja voim akas yksim ielisyytensä täh- m utta on parem m inkin historiallinen to tu te ttu ja voimia kaikissa m aissa kaa, e ttä m yöhem m in A m eriltaan kin sen m ielentilan väärinkäsittäm i- ju listu s siitä osasta m itä neuvostot lue on p ä ä ttä n y t erota to isesta In tern atio n alesta suoranaisesti yhty- den. tullaan p ik aisesti uudelleen ra- “ R anskan sosialistipuolueen edes saapuneet F reihetin num erot vahvis- »estä, m istä vallankum ous saa al- m ä ttä kolm anteen johtui k iih k e ä s ti! kantam aan sodan hävitystyön rau n i 1 ovat näytelleet, neuvostot, joiden jär- te rn a tionalesta. sä on suuri teh täv ä. O ttakaam m e - ta ya t vain hänen aikaisem m in an ta-; kunsa. K olm anteen Internationa “Leipzigin kongressiin saak k a oli halusta uudelleen koota m ahdollisim öistä, m eidän täytyy k äsitellä k y sy -! jestöm uoto ja m erkitys on vaihdellut esille kysym ys ja om aksi kunniak m ahdollista toivoa, e ttä ennem m in m an nopeaan kaikki so sialistiset voi m ystä siinä hengessä m itä Saksan ’ eri maiden m ukaan kaikissa niissä sem m e v astatk aam m e saksalaisille inansa tulkinnan p ä ätö k se stä oike- leen yhtym inen ilm an ehtoja oli aksi. “Saksan itse n ä ise t sosialistit ollut S aksan itsenäisen sosialist’- ta! m yöhem m in toinen In ternationale 1 niat yhdelle pohjalle, sam alla k ertaa itsen äiset so sialistit odottavat etsies- ■ vallankum ouksissa, jo ita on tapahtu- tovereille, jo tk a W ilhelm Toisen ja eivät ole hyväksyneet kolm annen In- puolueen poliitillisen köyhyyden oso puhdistuu ja saa u u tta elonvoim aa. * ju laisten vetoom uksen sosialisteille { Silän näiden kahden Internationalen | nut sodan seurauksena. myöskin N osken vallan alaisuudessa ternationalen k a n taa ehdottom asti ja tus. v äliltä y h teistä pohjaa. “ L änsim ainen sosialism i, äm m ät- uudelleen yhdistäen itseen sä k o k o ! kaikkialla käydä yhteistoim in raken- tiuniotoim innasca ja valtiollisessa ty ö sk en teliv ät pelvotta ja m o itteet tu n n u sta n ee t oikeaksi sitä pftfiaatet “ Ensim äinen te h tä v ä siis on ylei- Enailman so sialistiset voim at. Monet tam aan In tern atio n alea ja siten yh- ‘•O berfraen R ische Volkzeitur.y to m asti.“ ta, e ttä vain ne sosialistit, jotka byvat to verit halussaan ennen k aik distäm ään m ailm an so sialistista köy- i sesti Hyväksyä Saksan itsen äisten taistelu ssa saav u ltan iin e kokem uksi lausuu: “J o tk u t to v erit vaativ at la hyväksyvät m ainitun Internationalen neen. voi käsitellä tä tä kysym ystä sosialistien suunnitelm a. kea ylläp itää y htenäisyys k ansallisis häiistoä. k eijam aista a listu m ista kolmannen A m e rik a la is te n m ie lip ite itä . kannan joka kohdassa, hyväksytään “T ässä suunir»tel m assa ensiksi hy- erikoisella huomiolla, koska useat sa p u o lu ejärjesto issä ja uudelleen In tern atio n alen ehtoihin. Sellainen •‘Sikäli kun me olemme kysymyk- Itsenäisen Sosia- ovat jo o tta n e e t A m erikalaisten puoluetoverien kes- siihen jäseniksi. yhteistoim inta porvariston puoluejäsenlstä aik aan saada vksim ielissyys kansain- j me toivomme, e ttä vetoomus lä tä än olisi m erkinnyt sitä, e ttä itsenäinen M utta kuudessa idän so sialistisissa lehdis- ’ ln tip u o lu een paatos täh tää kaikkien sosialistipuolue olisi lak an n u t tyos- v älisessä jä rje stö ssä, kieltäytyivät i ott>taan huomioon ja sen syhteen ryh kanssa, jonka hylkääm inen m uodosti j m äärätyn kaunan asiassa. poiijan niille julistuksille, jotka ko- m eille p itäisi olla m ahdollista paas ?ä käytyä v äittely ä re fe re eraa Rai- j sellaisten köyhälistö voimien Intem a- k en telem ästä sosialistipuolueena. luopum asta tä stä toivosta. Genovan dytään toim im aan R anskan sosia tionaleen. jo tk a tu n n u sta v at sovitte- kokousta ei tulia koolle kutsum aan. listien, jo tk a eivät voi kuulua sel ko Internationale hyväksyi A m ster tä yksim ielisyyteen tässäk in kysy vaaja seu raav asti: tak in enem m än, kun kolm as Inter Saksan itsen äisen sosialistipuolu- leniattornan luokkataistelun. H e tah- nationale vaatii ohjelm ansa ja m*-- Toinen In te rn a tio n a le on tuom ittu laiseen kansainväliseen sosialistiseen damin kongressissa. R anskan sosia m yksessä aivan sam alla tavalla kuin p itä ä ovet avoinna t u l listit yhtenäisyyden ehtona hyväk m enneisyydessä olemme päässeet vk een In tern atio n alea koskeva päätös 1 to v at häviämään. järjestikin, jossa eivät ole ed u stettu ! - ~ todellisille so.-ia!is- n ( t t ' 1}tapOJe,,ha ehdotonta hyvak-. syivät A m sterdam in kokouksen pää sim ielisvyteen kahdessa yhtä vaike on a ih eu ttan u t k iistaa am erikalais- länsi-Europan m istä.” "M ikä on oleva seuraus tä lla i na ne sosialistit, jo tk a v a stu stiv at tökset. päätöslauselm a. ten so sialistien keskuudessa. Vanha S teille. S töckerin assa kysym yksessä, jo tk a koskivat se s ta tila n te e sta ? V ilpittöm ät sosia itsev altaista h allitu staan sodan a ja l “A m sterdam in p äätö sten uudelleen vallankum ouksellista yleislakkoa ja puolueveteraani. Moses O ppenheim er Joka olisi m erkinnyt kolm annen In-j N äinä lainaukset o so ttav at Sakeat» jonka B ism arck aikoinaan k a rk o tti i ternationalen hyväksym istä ilm an , itse n äise n sosialistipuolueen edelle» ’ listit tekevät tämän kysymyksen suu la, pitäisi o ttaa vetoom us huomioon hyväksym inen ja porvarillisiin halli- kapinaa. sa ja toim ia sen m ukaisesti. rella huolella. tän n e, k irjo tti ensi-j ehtoja, kokous hylkäsi. faksiin m enem isen tuom itsem inen i “ L uonnollisestikaan ei ole v a s -! S ak sasta ; pyrkivän m uodostam aan lujan köy “Sosialism ia el voi olla olemassa “ R anskan sosialistien täytyy yh- kaikkien niiden surullisten koke- > ta an v äittän iättö m ästi to d istettu , e ttä m aisten tieto jen perusteella, e ttä Täm än jälk een O ppenheim er kir- hälistön In tern atio n alen kaikkien Ilman Internationalea. Tästä syys tyä S aksan itsen äisten sosialistien m usten jälkeen, m itä on saatu ‘ S > an itsenäisten sosialistien o h -! itsenäisen sosialistipuolueen pääto- SSSB Xvw York « a esit- m aiden lu o k k atieto isista sotisi tä se on uudelleen rakennettava kanssa tä ssä y rity k sessä saada kan- politiikasta, m uodostuu ehdottom ak- jelm a tak aa kahden olem assa olevan on sisällö ltään sam anlainen kuin . tää useiden Saksan itsenäisen sosia- ta siis edelleen noudattaa sit- mahdollisimman pian Sen jakautu sainvalinen yhteys ja yksim ielisyys si välttäm ättöm yydeksi. ' In tern atio n alen yhtym isen. M utta A m erikan Sosialistipuolueen kon-1 listipuolueen lehtien lausuntoja, jot- politiikkaa, joka ilm enee kirjelm ä “Täm än lisäksi ei voi olla säännöi ep äilem ättä m enettelytapa, jo ta he i ventsionin hyväksym ä enem m istö-j ka hän on poim inut F reih e itistä ja »ä. jonka m ainitun puolueen toimeen- misen jatkuminen, jonka sota sai ai aikaan ja k ä y tettäv ä vaikutusval- kaan. aiheuttaa mitä vakavampia taan sa saadakseen länsim aiden lista ja ed isty sm ielistä so sialistisia e sittä v ä t on varm in ja nopein keino ponsi. Chicago S cialistin toimit- j jo ista ilm enee m illä tavalla kysy- paneva kom itea aikaisem m in läheni vaaroja ¿osialism ille kaikissa m ais-' siaiistit yhteistoimintaan, erikoisesti j toimintaa, ellei se ole tiukasti koh -. saavuttaa tämä suuri päämäärä. lu ja I. L. Engdahl, joka yhd essi j myksessä oleva päätös Saksan itse- Amerikan Sosiaiistipuolueelle. Internationalen uudel leen rakentaminen h 4> sa. On selvää, e ttä kansainvälinen Italian Sosialistipuolueen, joka nvt yhtenäisyys on ehtona sosialistien jo on n äy telly t niin ihailtavaa osaa yhtenäisyydelle kaikissa m aissa. Sil sovitellessaan niiden kahden ryh le seikalle, e ttä jak aan tu m in en lnter- män välillä. natlonaleissa el ole kaikissa m aissa, “On kuitenkin selvää, e ttä m eidän, kuten esim . R anskassa, a ih eu ttan u t onnistuaksennne, on toim ittava Sak- h ajaan tu m istä sosialistien riveissä, san itsen äisten sosialistien elidotuk- k a n n a tta a a n ta a huom iota, m u tta on i sen m ukaisesti. ilm eistä, e ttä ellei in terr.ationaiea u u -' .,T äm ä johtuu giitä e tä he edus. delleen ra k en n eta ja yksim ielisyyttä | ta v at keskivjUniä oluvaa m ielipidettä s;iada aikaan hyvin pian. h ajaan n u k kahden Internationalen välillä ja et sia tulee tapahtum aan. tä he voivat ja heidän tulisi panna
