PERJANTAINA, TAMMIK. 16 P.— FRIDAY, JANUARY 16
No. 13
yli,
syndikalism in dollisuus m onopoliseerata tehok-
tin, Saksan-Afrikan, M esopota hiililakot, m yöskin suurena te k au ijat, puhujat, y. m. toim in- ti hän jo itak in num eroita maan- tuotannon
kaavojen
mukaan,
kokeilivat
bol kaisuuden tulokset. Täm än o-
mian ja T yynenm eren saarien kijänä tässä työväestön levot- taelim et, jo tk a edistävät edellä- sa nykyisestä tilasta. Yksi sil-
(T H E C O M R A D E )
toim intam uotoja ja m äänpistävä num ero hänen laa- shevikit hallintonsa alkuaikoina vat bolshevikit aikaansaattaneet
liittäm isellä
lisätään 5,771,000 tom uuden
“laim entam isessa.” s a io ttu ja
T h e organ o f the Finnish w orkers in
neliöm ailia lisää sen hallinnon On
väkivalloin
tu k a h u te ttu ta rk o tu sp e riä ; (5 Jä rje stö n leh- jassa tilastokokoelm assaan on ja huom asivat sen puutteellisek kansallistuttam alla maan ja pää-
th e W estern States. T h e on ly Finnish
ilman
korvausta.
alle. K ansain liitto on järjes- kaikki työväestön vaatim ukset, den tulee vointinsa mukaan, ja kuolevaisuuden tavaton lisään- si- Ilmeisesti sillä kokeiltiin sen- teollisuudet
D aily in th e W est.
P uh lished D aily,
tilaa
riittää, selostaa tym inen
Itävallassa.
Maassa, tähden että taistelu vanhaa hal Kapitalism i p erustuu kansan e-
te tty
vahvistam aan om istusoi-, N äinollen ei ole m ikään ihme, m ikäli
e x c ep t Sunday, at A storia, O regon ,
keuden tähän jättiläisan astu k - jos työväestö on hetken hiljaa, myös O. B. U. tark o tu k sia ja ¡jossa nyt on ainoastaan noin litusta vastaan oli hävittänyt ku rottam iselle m aasta ja elämisen
b y the W estern W orkm en 's Publishing seen ja pitäm ään täm än “m eri- L yötynä sen on harkittava, mi-1 sen
m enettelytapoja, ja antaa 60 p ro sen ttia siitä väkiluvusta rin niin arm eijassa kuin tchtais välineistä m uutavien etuoikeu
S o ciety .
rosvovallan” oikeudet
koske- ten se n y t alkaa m enettelem äänJ tilaa O. B. U. toim eenpanevan m itä siinä oli v. 1918, on o llu t sakin ja antan u t työläisten ja tettujen k au tta. H ävittäkää nä-
150,000 enem pi kuolem antapa sotilasten kom itealle vallan, jos- mä ehdot ja te h ävitätte kapita-
m attom ina.
M utta vaatim uksistaan se ei voi kom itean, piiri- ja keskusneu-
JO H N VÄLIM ÄKI, Editor & Manager
Lähes
19,000,000 neliöm ailia luopua, sillä vatsan ääntä ei voi vostojen selostuksille, m ikäli ne uksia viim e vuoden ajalla kuin ta niitä ei saatu luopumaan, en- lismin. Silloin kun se on tehty,
nenkuu se uhkasi tulla vaaraksi kuten V enäjällä, ei ole pelkoa
m uu kuin ovat yleistä luonnetta olevia; sitä edellisenä* vuonna oli.
O ffice Seventh and C om m ercial St., riistettäv än ä! E i ole ihme, että tu k a h u tta a m ikään
E nim m än
on
kuolevaisuus uudelle valtiolle. Siksi se myös kapitalism iin palaam isesta vaik
“pääoma” k an n atti sotaa!
Ja ravinto — taik k a väkivalta, e- (6) Jä rje stö n ja osastojen sisäi
O p posite P ost O ffice.
lasten keskuudessa, kin hyvin pian tuli. L aiskotte ka erikoistaitureita ja taitavia
älkää m yöskään unhottako, et- dellinen tykkänään, jälkim äinen siin ja m enettelytapa-asioihin kasvanut
TELEPH O N E —
O ffice 3 6 5 ;
ovat heikoim pia kestä lu, erikoistaiturien ja teknikko työn ohjaajia nim itetäänkin auk
ei ole kenelläkään m uulla m i jo tk a
tä täten on 500,000,000 yhden ainoastaan tilapäisesti,
E ditorisi D ep ’t 8 3 2 .
hallinnon alaisena, m ikä takaa
A inoastaan täydellinen orja- tään määrääm is- tai päätösval mään nälänhädän m onia vaivo jen halveksum inen ja yleensä toriteettiasem iin hyvillä palkoil
halpaa
työvoim aa valtio olisi riistä jille vielä edul- taa, kuin ainoastaan täysinm ak- ja. L apsia kuolee kuin ru ssa kurin puute halvaannutti tuotan la. Sellainen m enettely yksin
E ntered as secon d -class m ail m atter riittä v ä sti
koita pakkasessa aivan k irja i non suoranaisen kontrollin alla. kertaisesti saattaa vanhan jär
saneillä jäsenillä.”
tuottam aan
pum pulia, kahvia, lisem pi kuin nykyinen.
July 18, 1 9 12, at the P ost O ffice
“ M m o i ä a » “ ennen h isto rian i C A N A D A f T ^ T j Ä R / E S T Ö
E sity s ei tunnu hulluim m al- m ellisesti. O n kyläkuntia, jo is
Näinollen asetettiin käytän jestelm än etuoikeutetut nautti-
at A storia, O regon , under the
sa
ei
ole
ollenkaan
alle
kym
m
e
takaan kun otetaan huom ioon
töön Leninin neuvosta epäsuora jät uuden järjestelm än palve
A c t of M arch 3. 18 7 9 .
Y
H
T
Y
Y
E
H
K
Ä
IS
O
O
N
että canadalainen Iso Unio, sa nen vuoden vanhoja lapsia. Ne kontrolli, jossa valtaa käytettiin lukseen.
ajalla ei ole o llu t n iin su u rta
rosvousta ja kaikki se toim ite-
U N IO O N .
m alla kun se toim ii työväen ta ovat kaikki kuolleet nälkään ja soviettien kautta, suoranaisen
t s ••
. ••••
f ••
•»
huudolla “pelastakaa mail-! Canadan suom alaisilla sosia- loudellisen aseman parantam i nälästä jo h tu n eisiin tau teih in . kontrollin tilalle. A uktoriteetti-
Tilatkaa Toveri tutta taan
Kasitetaanko
se!
S ellaista jälkeä jä ttä ä sota.
ma kansanvallalle” ja “pienten H steilla on o llut vaikeat ajat seksi kuten m uutkin uniojärjes-
suus palautettiin uudelleen teol
v.iime aikoina edessään valtiol- töt, tunn u staa m yöskin itsenäi
villenne Canadaan! kansojen suojelem iseksi!”
lisuuteen. ‘T ottelevaisuus tek
E räässä englantilaisessa aika
Iso -B ritan n ia voi hyvästi an- Hsen vainon ja sikäläisen työ- sen p o liittisen toim innan v ä lt
nikkoja
ja toim eenpanevaa val kauslehdessä vastaa laajalti tu n
Bolshevismi
ja
sosia
E ilen ilm o tettiin postihalli- taa L än si-In tian saaret — joi- väenliikkeen yleisen hajaannuk- täm ättöm yyden
ja ottaa käy-
taa kohtaan pantiin voimaan. nettu ranskalainen kirjailija A-
osaa politiik- lismi
tuksen taholta m eille, että T o ta tullaan epäilem ättä tarjoa- sen tähden. Sosialidem okraati- tännöllisestikin
Joissakin tapauksissa tu o tan to natole
France
kysym ykseen:
veri pääsee tä stäläh tien taas maan m eille — suuntukkeeksi, nen puolue, johon he ovat en- kaan kaikkialla. Sellaisen jär-
laitokset jätettiin niiden entisien “ Meneekö sodan antam a opetus
m enem ään Canadaan. Sota-ajan täm än ryöväyksen lu jittam isek - nem m in kuuluneet, on hajon- jestön avulla saavuttaa varsin-
Kirj. A. P. Chew.
kapitalististen om istajani käsiin, ihm iskunnalta hukkaan?'' seu-
n u t ja Canadan so sialistip u o -. kin
vieraskielinen väki, joka
postikiellot on kaikki p e ru u te t si.
Joidenkin arvostelijainsa ta vaikkakin viim eksim ainitut eivät raavalla tavalla:
Ja kongressi on ihm eteltävän lie k in on vielä heikonlaisessa kielellisten y. m. vaikeuksien
tu siellä ja näinollen on siellä
enää voineet yksinään pitää nii
Sota on asettanut kansat san
tähden ei voi ottaa suoranai holta julistetaan bolshevismi V e den voittoja- Työläisille ta rjo t
taas oikeus tila ta T overia.
vaitelias! — S eattle U nion Re tilassa.
näjällä
täydelliseksi
kaaokseksi,
gen
tukalaan asemaan- Se on
Saadakseen järjestö lleen jon- seen politiikkaan suurestikaan
Canadan suom alaiset ovat jo u cord.
tiin rahallisia korvauksia tuo asettanut niiden kannettavaksi
joka
pyrkii
köyhdyttäm
ään
ja
kin varm an kiinnipidättim en, osaa, tä y ttä ä molemmat tehtä
tu n eet “elämään m elkein pu s
korottam isesta. raskaam m an taakan, kuin mitä
tuhoam aan koko tantom ääränsä
E
IK
Ö
'H
Y
V
Ä
M
I
E
S
”
T
E
E
maan varsinaisesta ty ö v ä en liik -' vänsä hyvästi täm än taloudelli- täydellisesti
sissa’’, kuten m onet ovat yk si
T
aylorin
tehokkuus-systeem
i näytti m ahdolliselta kantaa.
K Ä Ä N T E H TÄ V Ä ÄN SÄ ?
keestä, on Canadan S. S. J ä r - js e n
järjestö n sä kautta, jonka maan. T oiset sanovat, että bol
ty isk irjeissä v alitelleet, parisen
eenpaneva kom
itea toim intaan kielitaidoton ja ää- shevismi on ainoastaan valtioso pantiin voimaan. Näiden keino
vuotta. V arsinkin on täm ä t o t
San F ranciscon ty ö läiset har- jestön
. .. toim
...............
........
Ehkäpä olemme nyt oikeutet
jen seurauksena oli suuri tu o tan
ta länsi-Canadaan nähden, jo n jo ttiv at taas viim e syksynä vaa- ®sltta n Yt.. jäsenistölle, että Jar nioikeudetonkin työläinen voi sialismia, joka on asteen edellä non lisääntym inen, mikä m ah tuja kysym ään itseltäm m e, oliko
Saksan. Englannin ja Amerikan
liitty isi
viime keväänä ottaa parem m in osaa.
ne itä-C anadassa kahdesti v ii leissa sitä tav allista A m erikan j est°
dollisesti pelasti sovietti-V enä- täm ä m arttyyrius kokonaan tu r
O lisipa m eidänkin tuplajuum - valtiososialismisa- M olemmat ar jän kukistum asta taloudellisen han takia, ja vaatim aan että sel
kossa p ain ettu V apaus-lehtikin työläisten p o litiik k aa: äänesti- syntyneeseen Y hteen Isoon U-
Jättäessään esitystä jä- me samalla kannalla niin olisi viot ovat perusteettom ia.
on tu llu t kovin vanhana ja il vät “hyvän m iehen” lu rju k sen
lainen kärsim ysten paljous tu o t
Syytös että bolshevismi olisi tehottom uuden kautta.
tilalle. He antoivat F ick e rtin senitölle lausuu t. p. k. m. m. sillä toisenlainen kannatus kuin
man tu o reita uutisia.
ainoastan industrialista anarkis
M utta sitä että sovietti-Y enä- taisi edes jotain hyötyä.
nykyisin.
Kun nyt siis heillä on mah- kängille lähdön viroista, toivol- seu raavaa:
Minä havaitsen itseni kysele
mia osottautuu perättöm äksi sil jä otti käytäntöön joitakin ka
“E dellä olleiden seikkojen pe-
dollisuus saada lehti sinnekin, Ma että uudet hyvät m iehet pe
mässä itseltäni. Ja minä luulen
niin
sopisipa sellaisten jo illa lastavat
M ooneyn vankilasta, musteella olemme tulleet tähän K A K S I U U T T A V A L L A N - lä sotilaallisella voimalla, minkä pitalismin tuotan tometoodej a ei että ihm iset ovat tunteneet sen
KU M O U SPU O LU ETTA.
se on voinut rakentaa. Nykyi voida pitää kapitalism in voittona
on tu ttav ia Canadassa, m uistaa m utta nyt kun alkaisi olla jo johtopäätökseen, . että vaivoes-
ylitse.
Y hteiskun rasituksen jonka alaisina he ovat
sessä
mailmassa ei voi olla soti sosialismin
heitä
nyt, lähettäm ällä lehti aika
-•” -•-•- —
että nämä u u d ‘ et hyvät samme jokapäiväisiä
parannuk
Ryhm ä kom m unistisia ainek
olleet, täydellisesti ja kaikissa
vaikka kuukaudeksi n y t aluksi, m iehet tekisivät jo tak in syyt- sia elämäämme, ja saadaksemme sia, yhdessä tolstoilaisten, spi- laallista voimaa ilman taloudel nan ei aina tarvitse unhottaa si
suhteissa. M utta he eivät ole
suuren osuu ritu alistien ,
näytteeksi että heillä on m ah töm ästi tu o m ittu jen auttam isek- m ahdollisim m an
anti-m aterialistien lista voimaa sen takana. Koo tä minkä se on ennen oppinut, kyenneet m ittaam aan sitä.
Ile
dollisuus taas päästä m uun maa- §i, alkaakin kuulua ju ttu ja et- den siitä tuo tan n o sta jo ta tuo- y. m. ovat perustaneet liberaa tessaan, varustaessaan ja kulet- milloin se ottaa askeleen eteen ovat kokeneet sen m usertavan
ilm an kanssa y hteyteen. T ila t tä tuom ari vaan lujittelee' van- tamme,
sekä
lopettaaksem m e lisen
sosialistipuolueen
New taessaan suuria arm eijoita ja sa päin. Kukaan ei ole koskaan o- painon, m utta he eivät ole jak
malla onnistuneesti taistelles lettanut, että sosialistisen yhteis
kaa
siis T overi tu ttav illen n e hoja
_ r päätöksiään,
__________ m illä h e id ä t: se^ a *sen
järjestelm än,
jonka Yorkissa.
Canadaan.
Se käy n y t vielä on tu o m ittu ja “työväen ystä- i olemassaolo p erustuu
toisten
T erre H autessa, Indianassa, saan monilla eri rintam illa y h tä kunnan tulisi hyljätä fysiikka, saneet käsittää sitä koko sen
laajuudessa.
sen
todellisessa
jo u lu lah jastak in , vaikka tulee- v ........
‘
-
istä” m uodostettu
kaupungin riistoon, ja koska näitä -xvx
näkö- .. jossa —
E. --
V. - Debs
asui ennen aikaa, on V enäjä täydellisesti o- kemia ja mekaaniset taidot sen m erkityksessä.
He eivät ole
kin vähän m yöhästyneenä.
h allitu s ei vaikuta m itään.
kantoj a Paraiten nykyhetkellä vankilaan m enem istään, on pe sottanut, että sen taloudellinen tähden että ne ovat kehittyneet
päässeet
selville
sen
syistä joka
T ilausm aksu on sama kuin
O nko taaskin saatu yksi ope- na^ taa edistävän n. k. O N E ru ste ttu
toinen uusi puolue järjestelm ä ei ole läheskään ha kapitalism in alla. Miksi siis tu olisi paljon suunnerkitvkselli-
lisi teollisen järjestym isen ko
Y hdysvalloissakin.
tus siitä että kaikki porvaripo- • E IG U N IO , niin esitäm me jär- Sen nim enä tulee olemaan pro jonneessa tilassa.
keiltuja
periaatteita hyljätä sen- sempi kuin koko rasitus itse. lie
Ne jotka väittävät, että bol
litik o itsija t ovat hyviä m iehiä jestöm m e m uodostuvan vapaa- letaarinen
sosialistipuolue
ja
K U N M A A I L M A A P E L A S ja työväen ystäviä ainoastaan ehtoiseksi propagandajärjestök- kuuluu sen jäsenistö m uodostu shevismi olisi ainoastaan valtio- tähden, että ne ovat kehittyneet | eivät ole tulleet m ihinkään var-
maan päätökseen, eivät ole -aa
TETAAN
"K A N SA N
niin kauvan kuin he ovat vir- si sitä tukem aan ja edistäm ään. van “kuuden perusteo llisu u d en ” sosialismia, unhottavat tehdä e- kapi tai ismin alaisena-
neet
m itään oppia siitä.
Yleisesti m yönnetään että pa
VALLALLE”
kaanpyrkim ässä,
vai
m iten? Täm ä kävisi päinsä ehkä seu- työläisistä, jotka järjestetään rotusta teollisuuden välillä jota
Heidän kärsim ystensä syy on
kuria
armeijaan
ainakin siltä näyttää. raavalla tavalla: (1) Järjestö k o u lu p iirittäin ja sitten p eru s valtio johtaa etuoikeutetun vä lauttaessaan
(T ru e translation filed with the Postm aster M eistä
edelleen
olemassa, ja siksi siilien
at A storia, Ore., .Ian. 16. 19-’O, as required Koko touhusta on ollu t
Moo- säilyisi edelleenkin itsenäisenä, tavat sovietteja. Kun kaikki on hem mistön hyödyksi ja teolli bolshevikit toim ivat järkevästi.
by section 19 of the Act of Oct. 6th, 1917->
neyn asialle vaan se vahinko, koska taloudelliseen järjestöön ■ saatu koulupiiri-soviettien kaut suuden jota valtio käyttää koko M utta heidän sanotaan p e ttä -1 sisältyvä vaara säilyy ja kasvaa
H iljak k o in teh ty ilm otus, e t että se on suuressa m äärin jaa ’ ei voi kuluua m uut kuin suora ta jä rje ste tty ä kuuden perus kansan enemmistön hyödyksi. neen sosialismin palauttaessaan i alituisesti.
Tällainen ! Jos ihmiset olisivat sen käsil
tä K iina on an tan u t T ib etille n y t unohduksiin yleisön m ie naiset palkkatyöläiset, ja kan teollisuuden keskusliittoon, ta K apitalistiset maat ovat tu n n et kurin teollisuuteen.
itsenäisyyden ja E n g lan n illa on lestä
sentähden kun lu u ltiin salaistem m e kasvatustyön tekoa pahtuu vallankum ous autom aat tuja ensim äisestä; \ enäjä kokei arvostelu annetaan heille. j<»is-1 täneet, ym m ärtäjsjvät he, että
samoin i täm ä \ lci&uailmallinen teurastus
ny t vapaus mennä tuohon m aa friscolaisten paikallisen toim in •■{ varten tarvitsem m e osastomme, tisesti, ilman p o liittista vallan lee jälkimäisellä näistä tuotanto sakin
tyolaispnreissa
han, m erkitsee ainoastaan h y nan k au tta voivan hänet pe- Y- m - toim intam uodot edelleen- kum ousta tai taloudellista lak muodoista. On olemassa toinen kuin sovietti-X enäjän porvaril ei suinkaan ollut mikään sa ttu
vin vähän tavalliselle am erika- lastaa.
vastustajainkin taholta. ma, vaan yhteiskunnallisten olo
väärinkäsitys
niiden
mielessä listen
’k in ; (2) Jä rje stö
m uodostuu koa.
laiselle.
------ -------
i vapaaehtoiseksi propaganda (O.
Täm ä puolue siis voittaa teo jotka äänekkäästi hylkäävät bol Sen perusteettom uus on ilmeistä suhteiden johdonm ukainen seu
Se on ku iten k in loppupäätös
R I I S T Ä J I E N V U O S I.
B. U. p eriaatteita levittäväksi) rian suoruudessa tuplaju u n k in , shevismin pelkkänä valtiososia kuitenkin, kun muistutaan että raus. Se että sodassa nähdään
b rittiläisen
h allitu k sen kaksi-
New Y orkin pörssitiedot ker- järjestöksi, vaan tulee järjes- joka tähän saakka on v äittän y t lismina. He olettavat että oikea käytännöllisen sosialismin eri ainoastaan ilmiö ihmiskunnan
kym m envuotisille hartaille yri tovat, että täm ä vuosi tulee o- tömme
edelleenkin pitäm ään suorim m in kulkevansa uuteen sosialismi vaatii heti paikalla jo koisluonteena ei ole teollisuuden irralleen päässeistä raakalaisvais-
ty k sille saada sisäänm eno-oike- lemaan oikea “liikem iesten vuo m arxilaisen sosialism in periaat- yhteiskuntaan. V akiintuneet so kaisen kapitalism in jäännöksen kansanvaltaisuus, mikä on aino toista, jossa ei ihminen ole vielä
us tuohon om ituiseen ja tu n te si”, jolloin
niitetään suuria te itä johtavina pääpyrkim yksi- sia listit näitä y rity k siä tie ty s ti kin hävittäm istä, täydellistä val astaan toinen nimi tuotannon kvennvt kohoam aan eläimelli-
m attom aan, “m aailm an katolla voittoja ja jolloin ei ole liik- nä, levittäessään industrialisen kin
on väärä
pitävät vaan herääm isen tion poistam ista ja tuotannon auktoriteetin hylkäämiselle, vaan i syytensä yläpuolelle
olevaan" maahan.
taloudellisen
riistännän
poista-
käsite.
Paheen
syitä
ei enää o le
keenteon tiellä n iitä esteitä mi- unionism in oppeja; (3) Jä rje s m erkkeinä.
K apitalistinen k e-1 ärjestäm istä työläisten kontrol-
T ib etin
tied etään sisältävän tä nykyisin on ollut.
niinen.
X
apautum
isen
riistän
\
haettava
ihmisen
perusluontees-
i töön
saa edelleenkin kuulua hitys repii porvaripuolueiden l’’1 a^ e- M utta nämä rivat anar-
suurem pia m in eraaliläh teitä k u l
P orvaristo huokaa ikäänkuin kaikki jäseneksi, jo tk a hyväk- joukosta paljon aineksia irra l kistien ja syndikalistien vaati nästä takaa sosialismin v allites-■ ta, vaan hänen sokeudestaan,
lassa,
platinassa, hopeassa ja helpotuksesta, sillä lakkojen lu- syvät sosialistiset pääm ääräpyr- leen jo tk a eivät ole vähääkään muksia. Ne eivät (»le m illi »in sa työväenluokan poliittinen y-j
Ne yhteiskunnalliset eroavai-
kuparissa kuin M exicon, P erun kum äärä on viime kuukausien kim ykset, kuulukootpa jäseninä selvillä siitä m itä olisi tehtävä, kaan olleet osana sosialismin oh levänimyvs. Täm ä on paljon suudet. joiden alaisena lukem at-
tai T ransvaalin ja sen k e h ittä ajalla hiukan vähentynyt. Muu- O. B. U. tai m ihin m uuhun S iitä tämä uusien haparoivien
kuin työläisten i tom at ihmiset kautta maihn.au
jelm asta. M arx ja Engels neu vaikuttavam pi
m inen
b rittiläisen
pääoman an p ö rssik irjo ttaja selittää, et- unioon, joka on määräävänä hä y rity ste n syntym inen.
suoranainen
tuotannon
kontrol-j ovat pakotettuja elämään orjuu-
voivat työväenluokkaa ei hävit
k au tta
tulee tukem aan v a lta tä työväestön levottom uus on nen työm aallaan, tai ei unioon
1 dessa m uutam ien harvojen mää-
tämään, vaan \ ällöttäm ään val li voisi ikänä olla.
kuntaa sodan kulunkien m ak laimenemaan päin, seurauksena kuuluvat, kuten farm arit, pal-
K U O LEM A PUHUU.
Sosialismi ei vaadi vahvistet- räyksien mukaan, ovat vastuun-
tio ja käyttäm ään sitä kapitalis
sam isessa. T ib e tti on pääte tä hallituksen m enettelystä sosia- velijat, perheen em ännät y. m.;
Ä skettäin kun Itävallan pää- tisen omaisuuden m uuttam isek tujen tuotannon tchoisuuden pe- alaisia siitä kohtuuttom asta jär-
män valtakunnan lisäilyihin, jo listeja kohtaan.
(4) Järjestö lle su o ritetu sta jä- m in isteri kavi P ariisissa pyy si kommunistiseksi omaisuudek riaatteiden h\ Ikäämistä Se tali- jestelm ästä, joka tuom itsee h au
ka ennen sotaa vallitsi 13,158,-
too ainoastaan hävittää sen vai- sanvaltaisuuden kuolemaan- 1 ä-
L uonnollisesti oli hallituksen senverosta pidetään yllä kuten ■ täm ässä rauhan konferenssilta si.
712 neliöm ailia. Y hdessä Egyp- m enettely särkiessään teräs- -ja tähänkin asti, tarpeelliset vir- j lievitystä maansa asemaan, jät-
Tvöläisten suoraa kontrollia lan jolla kapitalistilla on mah- mä järjestelm ä saa ainoan elin-
TOVERI
« r t r*
iiiiiu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii lllllllillllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllH
ä-
s-x « »-Wx A A
WX A «*• A « V A
I ■» z~x
«
♦
• A
A
. *
1
*
5 * .
•
1
•
••••
IIIIIIHIIIIIIIIIIUIIIII Hillu Hill Hiili lillu in »limiHimHIIIHIUIIIUIHIHUIHnilUlillU IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHIIIIIIIIIKIIIIIIIIIIIIIIIIII iiT liliiilllU m illlllU Ih lllU llllllllllllllllllh lllllllllllllllllllllllllllllllllllllillllllllin iir
d istettu
vallankum ouspääm äärään.
Täm ä on korkein sääntö, jo sta ei
saisi olla poikkeusta ja jonka pitäisi
koskea niin yksityisiä henkilöitä
kuin järjestö jäk in .
‘•Tällä m enettelytavalla on m a h -, Krusen
kanssa laati vähem niistö- näisten sosialistien keskuudessa ym
dollista nopeasti uudelleen yhdistää i ponnen, v a sta a e ttä päätös on So- m ärretään . Lainaam m e täh än mun
m ailm an so sialistiset voim at puolus sialistipuolueen
kon ventsionin
liy- tam ia niistä.
tam aan V enäjän vallankum ousta, jo väksym än vähem m istöponnen kaitai- j
A. W in ter k irjo ttu a
Mynchenin
ka vieläkin 011 su u ressa v aarassa nen ja m erkitsee Kolm annen In te r
S aksan itsen äisten sosialistien pää
‘'K a m p f’ lehdessä seu raav aa: “On
tiis. jolla he an to iv at tu n n u stu k sen
‘‘Täm än lisäksi S ak san itsen äiset kuin myöskin Saksan vallankum ous nationalen hyväksym istä.
ilah d u ttav aa nähdä, e tte i puolueko
joka k iitää kohti perikatoaan
sa M oskovan in tern atio n alen p e ria a t
O ppenheim er v astauksessaan selit- kqus ehdottom asti tu n n u sta n u t kol
so sialistit vaativat työväen neuvos ta,
teille, m u tta eivät vielä kuitenkaan
tojen
tu n n u stam ista taistelu järjes- niiden sosialistien erehdysten ja ri tää saaneensa aikaisem m in lausu m a tta
In tern atlo n alea.
Yhtymällä
p ä ä ttä n e e t heti liitty ä siihen ilm an
töinä vallankum ouksellisen ohjelm an kosten tuloksena, ja tk a keisarivallan liiansa käsityksen Saksan itsen äisen j siihen, m eidän olisi ollut k a n n ate t
jälk eenkin
jatk o iv at sosialistipuolueen päätöksen m erki
ehtoja, on sy n n y ttän y t vilkasta kes
to teu ttam isek si.
Täm ä
vaatim us kukistum isen
liittoaan
P
reussin
m
ilitarism
in ja ty k sestä m ainitun puolueen pää-ää- tava politiikkaa, josta bolxhevikit it
k u s te lu a Europan ja A m erikankin
saa tta a itsen äiset so sialistit lähei
sekin o vat käytännössä iuopuneel
‘sosialistien keskuudessa.
R anskan
n e n k an n a tta ja sta , F reih eitistä, joten
seen yhteyteen Italian sosialistien v irkavallan kanssa.
“Saksan itsen äisten sos. m en ette kysym ystä ei ole m istään m uusta
I vasem m isto-sosialistien lehdessä, Le
•‘Volkzeitung fuer das V oigtland“
Ellei tahdota, e ttä viim eisten lausuntojen ja kolm annen
“Saksan itsen äiset so sialistit tie alulla puuha.
lytapa
on
kaikkein
tehokkain
ja
var
Populaire, k irjo ttu a lehden aputoi
lausuu:
“Stöcker-G eyer ryhm än kai»
in
tern
atio
n
alen
kanssa.
Täm
ä
hy
kuin
m
ainitun
päätöksen
tulk
in
n
as
täv ät täm än.
Ennen päätöksen te täm ä yritys täydellisesti estetään ,
min
toim
enpide
m
itä
voidaan
k
äy
t
m itta ja D aniel Renoult tä stä kysy
ta. “ Engdahl lukee päätöksen ylideî- ta Intern atio n ale kysym yksessa sa»
koa lie punnitsivat kaikki seu rau k jos toiseltapuolen tahdotaan, e ttä so väksym inen ei sille tuo luottam us-
tää taan tu m u sta vastaan, joka uhka? ia tav alla: niinä iuen toisella ta- alk u n sa m ailm an tilan teen kokonaan
m yksestä seu raav aa:
kysym
ystä
V
enäjän
sovietism
iin,
sialistinen
In
ternationale,
yhtenäinen
set. Ile tunsivat R anskan tilanteen
köyhälistön jä rje sty n e itä ja kuriin valla,” lausuu O ppenheim er ja jä t väärin ym m ärtäm isestä kuin myn
‘•Saksan Itsenäinen Sosialistipuo ja se, e ttä he erosivat to isesta In- i ja voim akas yksim ielisyytensä täh- m utta on parem m inkin historiallinen to tu te ttu ja voimia kaikissa m aissa
kaa,
e ttä m yöhem m in A m eriltaan kin sen m ielentilan väärinkäsittäm i-
ju listu s siitä osasta m itä neuvostot
lue on p ä ä ttä n y t erota to isesta In tern atio n alesta suoranaisesti yhty- den. tullaan p ik aisesti uudelleen ra-
“
R
anskan
sosialistipuolueen
edes
saapuneet
F reihetin num erot vahvis- »estä, m istä vallankum ous saa al-
m ä ttä kolm anteen johtui k iih k e ä s ti! kantam aan sodan hävitystyön rau n i 1 ovat näytelleet, neuvostot, joiden jär-
te rn a tionalesta.
sä
on
suuri
teh
täv
ä.
O
ttakaam
m
e
-
ta
ya
t
vain
hänen aikaisem m in an ta-; kunsa.
K olm anteen
Internationa
“Leipzigin kongressiin saak k a oli halusta uudelleen koota m ahdollisim öistä, m eidän täytyy k äsitellä k y sy -! jestöm uoto ja m erkitys on vaihdellut esille kysym ys ja om aksi kunniak
m ahdollista toivoa, e ttä ennem m in m an nopeaan kaikki so sialistiset voi m ystä siinä hengessä m itä Saksan ’ eri maiden m ukaan kaikissa niissä sem m e v astatk aam m e saksalaisille inansa tulkinnan p ä ätö k se stä oike- leen yhtym inen ilm an ehtoja oli
aksi. “Saksan itse n ä ise t sosialistit ollut
S aksan itsenäisen sosialist’-
ta! m yöhem m in toinen In ternationale 1 niat yhdelle pohjalle, sam alla k ertaa itsen äiset so sialistit odottavat etsies- ■ vallankum ouksissa, jo ita on tapahtu-
tovereille,
jo
tk
a
W
ilhelm
Toisen
ja
eivät ole hyväksyneet kolm annen In- puolueen poliitillisen köyhyyden oso
puhdistuu ja saa u u tta elonvoim aa. * ju laisten vetoom uksen sosialisteille { Silän näiden kahden Internationalen | nut sodan seurauksena.
myöskin N osken vallan alaisuudessa ternationalen k a n taa ehdottom asti ja tus.
v
äliltä
y
h
teistä
pohjaa.
“ L änsim ainen sosialism i, äm m ät-
uudelleen yhdistäen itseen sä k o k o ! kaikkialla käydä yhteistoim in raken-
tiuniotoim
innasca
ja
valtiollisessa ty ö sk en teliv ät pelvotta ja m o itteet tu n n u sta n ee t oikeaksi sitä pftfiaatet
“
Ensim
äinen
te
h
tä
v
ä
siis
on
ylei-
Enailman so sialistiset voim at. Monet tam aan In tern atio n alea ja siten yh-
‘•O berfraen
R ische
Volkzeitur.y
to m asti.“
ta, e ttä vain ne sosialistit, jotka
byvat to verit halussaan ennen k aik distäm ään m ailm an so sialistista köy- i sesti Hyväksyä Saksan itsen äisten taistelu ssa saav u ltan iin e kokem uksi
lausuu: “J o tk u t to v erit vaativ at la
hyväksyvät m ainitun Internationalen
neen. voi käsitellä tä tä kysym ystä
sosialistien suunnitelm a.
kea ylläp itää y htenäisyys k ansallisis häiistoä.
k eijam aista a listu m ista
kolmannen
A m e rik a la is te n m ie lip ite itä .
kannan joka kohdassa, hyväksytään
“T ässä suunir»tel m assa ensiksi hy- erikoisella huomiolla, koska useat
sa p u o lu ejärjesto issä ja uudelleen
In tern atio n alen ehtoihin.
Sellainen
•‘Sikäli kun me olemme kysymyk-
Itsenäisen Sosia-
ovat
jo o tta n e e t
A m erikalaisten puoluetoverien kes- siihen jäseniksi.
yhteistoim inta
porvariston puoluejäsenlstä
aik aan saada vksim ielissyys kansain- j
me toivomme, e ttä vetoomus lä tä än
olisi m erkinnyt sitä, e ttä itsenäinen
M utta kuudessa idän so sialistisissa lehdis- ’ ln tip u o lu een paatos täh tää kaikkien sosialistipuolue olisi lak an n u t tyos-
v älisessä
jä rje stö ssä,
kieltäytyivät i ott>taan huomioon ja sen syhteen ryh kanssa, jonka hylkääm inen m uodosti j m äärätyn kaunan asiassa.
poiijan niille julistuksille, jotka ko- m eille p itäisi olla m ahdollista paas ?ä käytyä v äittely ä re fe re eraa Rai- j sellaisten köyhälistö voimien Intem a- k en telem ästä sosialistipuolueena.
luopum asta tä stä toivosta. Genovan dytään toim im aan
R anskan sosia
tionaleen. jo tk a tu n n u sta v at sovitte-
kokousta ei tulia koolle kutsum aan. listien, jo tk a eivät voi kuulua sel ko Internationale hyväksyi A m ster tä yksim ielisyyteen tässäk in kysy vaaja seu raav asti:
tak in enem m än, kun kolm as Inter
Saksan itsen äisen sosialistipuolu- leniattornan luokkataistelun. H e tah- nationale vaatii ohjelm ansa ja m*--
Toinen In te rn a tio n a le on tuom ittu laiseen kansainväliseen sosialistiseen damin kongressissa. R anskan sosia m yksessä aivan sam alla tavalla kuin
p itä ä ovet avoinna
t
u
l
listit yhtenäisyyden ehtona hyväk m enneisyydessä olemme päässeet vk een In tern atio n alea koskeva päätös 1 to v at
häviämään.
järjestikin, jossa eivät ole ed u stettu
! -
~
todellisille
so.-ia!is- n ( t t ' 1}tapOJe,,ha ehdotonta hyvak-.
syivät A m sterdam in kokouksen pää sim ielisvyteen kahdessa yhtä vaike on a ih eu ttan u t k iistaa am erikalais- länsi-Europan
m istä.”
"M ikä on oleva seuraus tä lla i na ne sosialistit, jo tk a v a stu stiv at tökset.
päätöslauselm a.
ten so sialistien keskuudessa. Vanha S teille.
S töckerin
assa
kysym
yksessä,
jo
tk
a
koskivat
se s ta tila n te e sta ? V ilpittöm ät sosia itsev altaista h allitu staan sodan a ja l
“A m sterdam in p äätö sten uudelleen vallankum ouksellista yleislakkoa ja puolueveteraani. Moses O ppenheim er Joka olisi m erkinnyt kolm annen In-j N äinä lainaukset o so ttav at Sakeat»
jonka B ism arck aikoinaan k a rk o tti i ternationalen
hyväksym istä
ilm an , itse n äise n sosialistipuolueen edelle» ’
listit tekevät tämän kysymyksen suu la, pitäisi o ttaa vetoom us huomioon hyväksym inen ja porvarillisiin halli- kapinaa.
sa ja toim ia sen m ukaisesti.
rella huolella.
tän n e,
k irjo tti
ensi-j ehtoja, kokous hylkäsi.
faksiin
m enem isen
tuom itsem inen i “ L uonnollisestikaan ei ole v a s -! S ak sasta
; pyrkivän m uodostam aan lujan köy
“Sosialism ia el voi olla olemassa
“ R anskan sosialistien täytyy yh- kaikkien niiden surullisten koke- > ta an v äittän iättö m ästi to d istettu , e ttä m aisten tieto jen perusteella, e ttä
Täm än jälk een O ppenheim er kir- hälistön
In tern atio n alen
kaikkien
Ilman Internationalea.
Tästä syys tyä S aksan itsen äisten sosialistien m usten jälkeen, m itä on saatu ‘
S > an itsenäisten sosialistien o h -! itsenäisen sosialistipuolueen pääto-
SSSB Xvw York «
a esit- m aiden lu o k k atieto isista sotisi
tä se on uudelleen rakennettava kanssa tä ssä y rity k sessä saada kan- politiikasta, m uodostuu ehdottom ak- jelm a tak aa kahden olem assa olevan on
sisällö ltään sam anlainen kuin . tää useiden Saksan itsenäisen sosia- ta
siis edelleen noudattaa sit-
mahdollisimman pian
Sen jakautu sainvalinen yhteys ja yksim ielisyys si välttäm ättöm yydeksi.
' In tern atio n alen yhtym isen.
M utta A m erikan
Sosialistipuolueen
kon-1 listipuolueen lehtien lausuntoja, jot- politiikkaa, joka ilm enee kirjelm ä
“Täm än lisäksi ei voi olla säännöi ep äilem ättä m enettelytapa, jo ta he i ventsionin
hyväksym ä
enem m istö-j ka hän on poim inut F reih e itistä ja »ä. jonka m ainitun puolueen toimeen-
misen jatkuminen, jonka sota sai ai aikaan ja k ä y tettäv ä vaikutusval-
kaan. aiheuttaa mitä vakavampia taan sa saadakseen länsim aiden
lista ja ed isty sm ielistä so sialistisia e sittä v ä t on varm in ja nopein keino ponsi.
Chicago S cialistin toimit- j jo ista ilm enee m illä tavalla kysy- paneva kom itea aikaisem m in läheni
vaaroja ¿osialism ille kaikissa m ais-' siaiistit yhteistoimintaan, erikoisesti j toimintaa, ellei se ole tiukasti koh -. saavuttaa tämä suuri päämäärä.
lu ja
I. L. Engdahl, joka yhd essi j myksessä oleva päätös Saksan itse- Amerikan Sosiaiistipuolueelle.
Internationalen uudel
leen rakentaminen
h
4>
sa. On selvää, e ttä kansainvälinen Italian Sosialistipuolueen, joka nvt
yhtenäisyys on ehtona sosialistien jo on n äy telly t niin ihailtavaa osaa
yhtenäisyydelle kaikissa m aissa. Sil sovitellessaan niiden kahden ryh
le seikalle, e ttä jak aan tu m in en lnter- män välillä.
natlonaleissa el ole kaikissa m aissa,
“On kuitenkin selvää, e ttä m eidän,
kuten esim . R anskassa, a ih eu ttan u t onnistuaksennne, on toim ittava Sak-
h ajaan tu m istä sosialistien riveissä, san itsen äisten sosialistien elidotuk-
k a n n a tta a a n ta a huom iota, m u tta on i sen m ukaisesti.
ilm eistä, e ttä ellei in terr.ationaiea u u -' .,T äm ä johtuu giitä e tä he edus.
delleen ra k en n eta ja yksim ielisyyttä | ta v at keskivjUniä oluvaa m ielipidettä
s;iada aikaan hyvin pian. h ajaan n u k kahden Internationalen välillä ja et
sia tulee tapahtum aan.
tä he voivat ja heidän tulisi panna