Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 6, 1920)
- ÍW V - o? - WSW■O* W S 'S t? » ■fei : ' » • S;.<-;’: TIISTAINA, TAMMIK. 6 P.— TUESDAY, JANUARY 6 No. 4 hukkaan. N iiden kuluessa on E n g N äyttäm ö: l:n e n näyt. m akuuhuone A v attava lasiovi ulos ta edustaa p iiriään kongressissa lanti yhä ed en n yt tuolla tiellä. Yhä sänkyineen. TOVERI 2 :n e n n ä y t Puutarha. vaikka h änet on sinne v alittu hirveäm pänä on sen im perialism i p ai verannalle. (THE COMRADE) J ; g näyt. k irjastohuone. 3 naista, usean tu h an n en äänen enem m is nanut m aailm an kansoja. Ja k a n The organ of the Finnish workers in 5 m iestä. 120 sivua. V uokra $8.00 töllä toistam iseen. sain väliselle työväen liik k eelle on sen the Western States. The only Finnish — T erävä, aito-shaw ’ilainen ivailu D allin g erin v ak u u tu k set voi Ju u ri siksi L enin m aaliskuulla painon alta pääsy m erkinnyt sam aa Daily in the West. Puhlished Daily, vat to teu tu a, kongressi voi h e it T apahtum apaikka 19T&, kun u lkopolitiikassa oli k ä r kuin ihm iskunnan vapautus. — Pieni so tilasam m atista. except Sunday, at Astoria, Oregon, tää hänet uudelleen ulos. M u t B ulgaria. V oidaan e s ittä ä useam s itty m u sertav a tappio Brest-Litov- esim erk ki: by the Western Workmen’s Publishing ta että enem m istö hänen p iirin V u onna 1865 uhkasi sam a ristirii m illa näyttäm öillä. skissa, o tti lask u issaan lukuun vi Society. sä ään estäjistä on ään estän y t hollistem m e tilap äisen voiton ja o- ta V en äjän ja E nglannin k esken sy LA H TARIEN U H R EJA , kirj. K aarlo h äntä tieto isen a siitä m ikä hän Sen m erkitystä arvioi so tti tovereille, e ttä jos site n kävisi tyttää sodan. N issinen. 1 näyt. m urhenäytelm ä. JOHN VALIMAKI, Editor & Manager on m iehiään, sitä seikkaa ei a p arlam en tarin en to im in ta olisi m. m. silloinen m arxilainen Jules 4 m iestä ja 5 n a ista, sekä liaäväkeä. Ja sen arvioim isen tulos O ffice Seventh ar«i C om m ercial St., kongressin päätöskään voi te h m ahdollista, siih en olisi tu rv a u d u tta C uesde. T u p a k u lissit 19 siv. M yyntihinta dä olem attom aksi. K ieltää taas O p posite P ost O ffice. va ja k ä y te ttä v ä sitä pelastuaksem oli se ,että hän toivoi tappioita — $3.00. V uokrahinta $2 00. — J ä rk y t oikeus tu o lta p iiriltä tu lla ed u s kum m allekin. . TELEPH O N E — O ffic e 3 6 5 ; m e jälleen “m aan a lta ” . tä v ä kuvaus Suom en luokkasodasta. te tu k si sellaisen henkilön k a u t V en äjän tappio, se m erkitsisi — E d ito ria l D e p ’t 8 3 2 . M inä m u istan m iten te sak sa lai ta kuin se haluaa, voi m erk itä UH set ja itä v a lta la ise t oppilaat puolue- C uesden ja k ok o kansainvälisen sosia ARM ELTAlSUUSLAlTOKSE^i sitä, että lö y ty y to isiak in p iire RIT, 2 näyt. näytelm ä. E nglannin lidem okratian k äsityksen m ukaan — Entered as second-cUss mail matter koulussa o litte ihm eissänne täm än July 18, 1912, at the Post Office jä jo tk a haluavat koetella kon Leninin kaukonäköisyyden suhteen, tsarism in loppua ja V en äjän vap au k ie le stä suom. J. Edw in Moilanen. 3 gressin valtaa m enetellä tällä Ensi tulos olisi Saksan ty ö m iestä, 2 n aista. H u o n e k u lissit T a r at Astoria, Oregon, under the kun m inä osotin te ille täm än esi tusta. tavoin, lähettäm ällä to isia “epä väen vapautuavallankum oukseen (k iv v itaan pyörätuoli, jo lla s a ira s ta ku- m erk in k a u tta , m iten kaksipuoliset Act of March 3, 1879. m ieluisia” ed u stajia sinne tu le 25 siv. M yynti so sialististen m en ettelytapojen pitää ten 1918 n ä k y i). "V enäjän vararikko le te ta a n ulkona. vissa vaaleissa. h in ta $3.00. V uo k rah in ta $2.00. — järkyttää k ok o vanhan m aailm an." olla. i A A T T E E T E L Ä V Ä T S IT H aavottava pisto porvarillisen a rm e Entä Englanti? G uesde lausui: “H E N K I S E T ~ K U L K U T A U V allankum ouskin vain kehitys T E N K IN . "Englannin tappiolla ei olisi v ä liaisuuden, yhden yhteiakuntapalieen D IT ." prosessi. * hem m än on n elliset seuraukset. Jo se ruum iiseen. V iim eisissä k ark o tu sta koske , T he N ationin-nim isessä v iik vissa u u tisissa kerro taan halli kolehdessä arvostelee eräs kir- seikka, että kaikki E nglannin sotilaal M utta teid än ja k aikkien nfeidän OIKEAAN RINTAMAAN, 1 näyt. ‘uksen salapoliisien avoim esti j« „ „ k y istä punasten vai- liset voim at olisi siirrettävä ja k esk i seuraajiem m e päihin on n y t m ennyt m urhenäytelm ä, k irj. K. Suvanto. kerskuneen e ttä tam an la.stam e- J » ¡ . « a s e e n m yöskin yhden- tettävä yh teen paikkaan, johtaa sii S aksan n u oren vallankum ouksen hu 6 m iestä, 1 nainen. M etsäkulissit. 18 " '.“ '.'yu. ,u ‘laan ]± ama„ V X ’; i l a i « a sodan luom aa “henkistä hen, että Irlanti — vapautun eena pii- mala. Joulu k u u ssa te a ja tte litte , e t siv. M yyntihinta $2.50. Vuokra $1.5h. raam attom iin. .« tta n ykyiset J autta ”, joka k u ten ruu- ritystiiastaan — hengähtää vapaasti tä te voisitte poistaa tieltän n e k aik — Suomen luokkasodan k au h u t tuo vangitsem iset ja k ark o tu k set K u ta u u a u v , j . . . Silloin voi Irlanti v o i m a l l a ... sa m iillisetk in ta u d it, leviää maas ki v a stu k se t ly h y essä a jassa. S iitä v a t esiin yhä uusia ja uusia ta p ah >ovat vasta alkua sille m itä tu ta toiseen, ilm eten nella tahtonsa veljesm urhasaarelle; yhdessä syystä te k a n n a titte vaalilakkoa. tum ia. T ässäkin yksi sellainen. S is lem an pitää. sen yh teyd essä, vainotut, Sudan — maassa raivokkaam pana ja to i Liebknecht, L uxem burg ja Levi o tti ko k a atu u veljen kuulan satu ttam a M ahdollisesti m u ista t vielä, m iten Täm ä u h k ailu jos m ikään o- ja m yös E gypti — vapautuvat n iis R adekin k irje kuuluu: sessa lievem pänä, riip p u en siitä v at lukuun sen todennäköisyyden, tai na. sottaa, m itä k ark o tu k silla tarko Sinä san o t H am purin toverien ole m inä viime vuoden m aaliskuulla kiin ainakin m ahdollisuuden, e ttä k eh i tä sivistyksen siunauksista, joita pis m iten suuren edellytyksen maan S am alla ilmiötämme, e ttä uusi näy- tetaan. Ei v älitetä siitä josko n itin sin u t ja toveriesi huom iota sak tinten kärjellä V o lse le y niille tuo. En- olot antavat sen levenem iselle van su u resti iloissaan m eidän kom- ty s k u lk isi hitaam m in, ja siitä syys telm äluettelom m e on jo p o stitettu henkilö, joka kiin n i tahdotaan vastoinkäym isten jälkeen p ä ätö k se stä salaisessa puoluekouluasa P ie ta rissa tä h e puolustivat osan o tto a edus sim äisten ja ilm enem iselle. L ähtiessään m unistil+m gressim m e osastoille, ja pitäisi saapua perille saada, on todella rik o llin en n ii E nglanti kiertäm ättä on pakotettu olla o tta m a tta o saa k ansalliskokouk puoluekokousraportissa olevaan Le k untavaaleihin. asiaa käsittelem ään peru staa aivan n äin ä päivinä, ellei postilai hin syytö k siin jo ista vanhojen ryhtym ään suurimpaan ja enim m än sen vaaleihin ja e ttä he n äk ev ät ninin esitykseen, jo ssa oli jä te tty hän v äitteensä sille, e ttä ihm i He ta h to iv a t k ä y ttä ä k a n sallista toksella ole m itään sitä vastaan. lakienkin m ukaisesti voitaisiin K arl L iebknechtin ja R osa Luxem tak ap o rtti bolshevikeille p arlam en ta ed u sk u n talaito sta m eidän agitatsio- riistettyjen siirtom aiden asem an h el set eivät voi v u o sittain vihata Toivoen teille kaikille innostusta, karkottaa, sillä jos sitä ta h d o t p ottam iseen , . . Mutta jos seuraa rat burgin p äin v astaisessa m ielipiteessä rism iin turvautum iseksi. ja tappaa toisiaan jo u tu m atta nim m e hyväksi. K un tulin B erlii toim inta ta rm o a ja toveruushenkeä taisiin niin m iksi sy y te ty ille jo M inä tein teille kysym yksen, m ik kaisevia tapahtum ia, jo s Englanti m e arv elu ttav an opportunism in ilm aisun. yleisen epäilyksen ja luulojen niin ennen puoluekokousta, olin m i alkavalle talvl-näytäntökaudelle, etukäteen an n ettaisiin tieto si Lenin oli m enetellyt siten, vaikka nettää In tia n . . . silloin m e näem m e n ä täy d ellisesti y h tä m ieltä heidän A siat e iv ä t k u iten k aan ole niin bolshevikit olivat juuri v ä h äistä en vangitsemisaikeest» ja siten ti- yaItaa" - . sellaisen rom ahduksen, Jollaista ihm is jääm m e « lee sellaiseksi, että se alkaa n äh kanssaan. T overillisesti, y k sin k ertaisia jollaiseksi m e ne to i uen h a jo tta n ee t kansalliskokouksen laisuus k arata ja pakoilla. M ut kunta ei ole nähnyt sitten R oom an dä olem attom ia näkyjä k aik k ial V asta sen jälkeeÄ kun tu tu stu in voisimme. T ä tä k y sy m y stä ei noin Silloin te n ä y titte häm m ästyneiltä ta eihän olekaan kysym ys m is vallan sortum isen. Ei ole sitä p a ik S. S. Järjestön Näyttämön itto la. L uullaan joka nurkassa hie- vain voida ra tk a is ta sellaisella suo ja m inä selitin, e ttä v aikka bolshe jä rje stö issä vallitsevaan m ielialaan, kaa m aapallolla, joka jäisi kosk em at tään näitä lakeja rikkoneidep 220 So. A shland Blvd., Chicago, HL kiinniottamisesta, vaan ty ö v ä e t tu ttav an jo tak in hirveän vähin- rasu k aisella su h tau tu m isella kuin: vikeilla olikin vallankum ouksen alk u h av aitsin m inä, e ttä vaik k a he oli tom ak si.” J EDW IN MOILANEN terroriseeraam isesta, pelottele- g o llista salaisesti, jo ta si ‘‘Me olem m e a se ttu n e e t k a n n a tta päivinä ain o astaan työväenluokan vä v atk in oikeassa, niin he eiv ät voisi Ja G uesde jatkaa: "Kumpi tah an S ihteeri. m isesta, niin ‘että se napisem at- ry h d y ttäv ä etsim ään ja e p u ty m aan so v ietti-d ik tatu u ria ja siitä hem m istö tak an aan , niin he siitä saa v u tta a m äärääm isv altaa puoluees sa näistä — yhtä sortavista, vaikka ta taip u isi kaikkeen. T ahdo- sen alaisia rankaisem aan. Nam sy y stä täytyy m eidän olla o tta m a t h u o lim atta v a a tiv a t vallan lu o v u tta sa. Puolue oli v a sta m uodostum as erilaisista — valtajärjestelm istä lor- sa ja sen jä se n e t jo tk a olivat ensi taan alinom aan ty rk y ttä ä m ie on aina ta p ah tu n u t suurien so ta n s a a kansallisjiokousvaaleihin, m ista sovieteille. tuukin vastustajain isk u ista . . . se on tain jälkeen. Seitsem ännellä m aisen k e rra n p äässeet kokoon, tu n koska bolshevikinkin o v at h a jo tta liin, että näin teillek in , jo tk a Sam aan aikaan he k u iten k in puu oleva aukk o, josta pääsee erille uusi vielä o lette vapaana, tulee käy to ista vuosisadalla se ilm eni hir- n eet kansalliskokouksen.” h asiv at kansalliskokouksen kokoon siv at tarp een v e tä ä ta rk a n ra ja n yhteiskun nallinen rakenne. Sen ta F aljon on ta rjo ttu täm än joulun itse n sä ja m uun m ailm an välille. He mään ellette tu k i suutanne ja veänä noitavainona, jonka seu E nnenkuin ryhdyn v arsin aiseen a- ku tsu m ista kia m e annam m e "puhtaan kortin” aikana P ortlandin S. S. osaston n ä y t saav u ttiv a t voiton. Spartakus-liiu- lakkaa vaatim asta oikeuksian- rauksena oli m iljoonain viatto- K autsky a jattele e e ttä bolshevikit ( valintavapaud en ) voiton jum alalle. täm ö ltä ja yleisöä on ollut joka ti sian k äsittely y n sanon täm än : main ihm isten kiduttam inen keen jo h ta ja t tie siv ät jääv än sä hävi ne. Ja niin voipi useallekin siihen a ik aa n toivovat saavuttavansa K uinka hän m en etelleek in , m eidän laisuudessa k iite ttä v ä sti. A rvoste- K un itä v a ltaa lise t toverim m e aikoi- käydä. Me näemme jo n y t et- p o lttorovioilla ja vankiloissa enem m istön kansalliskokouksessa ölle; he k ä sittip ä t vallan hyvin val hyväksem m e ae k oitu u .” m aan esityksiä en pysty, asianom ai ta pelästyneen taantum uksen N yt se ilm enee punasten vaino- vat viime lokakuulla pyrkii takasin Sellainen ajatu s on järjetö n . Aino lankum ouksellisen syyn tä h än äänes- Näin kirjoitti silloin G uesde. j a sena, vaan sen Viedä» e ttä p a rh a an vallassa oleva porvaristo on v al-ln a. Joskus to iste on se ilm en -, kotimaahansa ensimaisten ■•a.lanku- astaan siksi, e ttä he k a tso iv at tu le tyslakkoon. M utta siitä huolim atta m is m ihin tahansa. M u tta m itä > n y t jonakin toisena, m utta aina | mouatietojen saav u ttu a sieltä kos- vaisuuteen, aik aan jolloin he sai he yksi to isen sa perään ju lkisesti vaikkakin hän, vapisevana ukkona, sa on jokainen koettanut. V aan vle- suursodan alussa lankesikin »nape- 1jäkl» tahdon huom auttaa, e ttä ensi pelkääm istä on karkotuksessa, i on se levinnyt kaikkiin osiin kustelin m inä itäv a ltalaiste n loilla- a se ttu iv a t puoltam aan osanottoa v aa sivat v allan k äsiin sä ja jo k a olisi rialistien ansaan, ei se rahtuakaan sunnuntaina tulee olem aan tilaisuus, L uulevatk o he täällä olevan u i-¡s itä maailm aa m ikä jossakin vien sotavankien k an ssa m eidän so: m ahdollista ainoastaan soviettim alli- leihin. m uuta hänen tuonnoisen arvionsa joka on harvinainen, ja kenenkään M iksikä ho siten m en etteliv ät? kom aalaisen väestön paljonkin suuressa sodassa on o llu t osal- v iettiem m e keskuskom itean ohjei sessa valtiossa, puolustivat he k an tarkkuutta. ei tulisi siv u u ttaa tä tä . S u n n u n ta i m enettävän siinä jos heidät ko -ilisen a. Sen edellä on tavalli- den m ukaan. salliskokouksen kokoonkutsum ista, Siksi e ttä he tiesivät, e ttä jos ke H istorian jum ala on kyllä ratkai na tk. 11 p :n ä n ä e t n ä y te tä ä n kap- tim aahansa ajetaan. A ineelli- sesti kulk en u t joku su u ri ruu- Ja me tulimme yksimielisesti sii voidakseen k ä y ttä ä sen ohjelm aa ja h ity s sittek in kävisi hitaam m in, .jos suaan viivyttän yt. Mutta meidän s. sesti ei siinä tule su u ria häviä-j m iillinen k u lk u tau ti kuten ny- hen päätökseen, että kysymys kan sen sisällä k äy täv ää puoluetaistelua ei se lak aisisik aan pois k an sallista o. työväen luok an — hyväksi on hän pale “ K aksois ih m inen”, 6 :d e ssa mään, sillä A m erika on sitä kyisinkin “lentsu. Molemmat salliskokouksen vaaleihin osanotosta kansanjoukkojen h erä ttäm ise k si ja eduskuntalaitosta., kävisi m ahdolli silti ollut pakotettu työsk en telem ään. m uutoksessa. Se on tä ris y ttä v ä d ra a väestöä, joka karkotuksen alai-i ne ta rttu v a t yhdellä tavalla ja riippuu pakosta siitä missä mää voittaakseen sen k a n n atu k sen dik sesti tarp eellisek si o tta a osaa ku n Tsarism i on jo saanut iskunsa. Se ma, joka jdfituu etevän lä äk ä rin ko keiluista lä äk e tie te en alalla. K irjot- n allisvaaleihin, m aakuntavaaleihin seksi jo u tu u , kohdellut niin molemmat ovat saman syyn rässä vallankumousliike on kehitty ta atto ria jatukselle: on vapauttanut Saksan (ja m onen 1 (a j an ajatu k sen m ukaan ihm isissä on huonosti, ettei sillä ole m itään tu o tteita. Toinen sy n ty y ru u nyt Unkarissa, Saksan Itävallassa, Kun bolshevikit saiv at valtioval ta i seu raav iin eduskuntavaaleihin. m uun m aan) vallankum ouksen, joka j k ak s| olem usta, hyvä ja p ah a; toi- T ätä k irjo tta e ssa em m e me luon m enetettävänä, vaikka se jo u m iillisesta hävityksestä 3* “ » l ch ek k ien tal Jugo. s la a v le „ . ke.kuu- lan k äsiin sä — ennem m in kuin oli u . mikä kansalHsuus milloln. vat od o ttan eetk aan — eiv ät he enää nollisesti tiedä, m iten nopeasti val keh ittyy om ien lakiensa m ukaan. I r - 1 sift}.a ilm enevät näm ä olo tilat hyvin- tu u k in täkäläisen työpaikkansa ,n ' n s.'“ a henkisesta kidutukses- vaihtam aan europalaiseen. En- i ta, m ikä saa ihm isten herm ot ja Rjn Qn kysyrnyksessä, siiloin kun voineet ja tk a a to im in taan sa k an sal lankum ous kehittyy.*) M utta kuten lanti julistautui itsenäiseksi tasaval- kjn r äikeinä, alvail hulluuden Ta laksi ja vaatii tunnustusta. E gypti joiu a K appaleen päähenkilö tohto- tä sitten vapaus, mikä on ollut mielen pois tasapainosta | tämä kysymys tulee ratkaistavaksi lisen ed u sk u n talaito k sen puitteissa, olen usein k irjo tta n u t venäläisissä kapinoi ja hädissään koettaa Englan- r j j ekyj on tiim a n lu o n tu u saan".t lehdissä ja kuten osotin luennoissani ehkä suurim pana tek ijän ä näi- L ääkkeeksi talle henkiselle eiv ätk ä olisi voineet teh d ä siten, ti m yönnytyksillä sam m uttaa Intian p e rintönä. Ollen le h to o n tunne- Luullakseni on sinulla ollut r iittä den ainesten A m erikaan tulem i- ' lentsulle' esittää täm ä kirjo t- teille P ie ta rin puoluekouluasa, olen vaikkapa h eillä olisi ollut enemm is- paloa. Se tietää — kuten G uesde t u im p j a lä ä k ä re itä x esiintyy hän tä- selle? Kun se kerran on siihen ta ja sitä, että kaikki sanoma- vä tilaisuus saadaksesi selvän käsi- tökin, jo ta heillä el ollut, vaikkakin, m inä s i l l ä k äsity k sessä, e ttä ottaen oikein ennusti — että sen m enetys m än raivokohtauksen saatu aan aina p o rv arillisten jä rje stö jen m äärään m enetetty, että henki- lehtien to im itta jat lakkaisivat tyksen siitä, etten m inä eikä Bela kuten tied ät, h e itä tu k iv a t talonpo lukuun järkyttää k ok o m aan piiriä. Ja Eng- i to isena henkilönä, Mr. H vdenä. H än lö voidaan k ark o ttaa ainoastaan käyttäm ästä “punasta” m u stetta Kun tai M una ta i Toraan ole op- ja t, jo tk a o d o ttiv at saav an sa h eiltä voim an Länsi-JEuropan m aissa ja työ väenluokan vallankum ouksellisen liit lännin rom ahdus — se on m aailm an ko){e jiee lääkkeiden avulla p ä ästä sentähden, että hänellä s a ttu u .y h d e n kuukauden ajaksi. H ä n , portunism iin k allistuva. Edelleen, m aata. im perialism in hauta. ! slitä vaan tu rh a a n . P arh aan selvyy- tolaisen, sellaisen jonka V enäjällä olem aan eriävät m ielip iteet sii- pitää sanom alehtiä ja m uita ju l- koska tied än sinulla olevan erikoi- B olshevikit eiv ät h a jo tta n e e t k a n K uinka oikeassa olikaan Marx sa- i den tä s tä saa, kun tulee katsom aan tä m itä enem m istö pitää hyväk-i kaisuja täm är\ taudin pahim pi- sen luottam uksen Leniniin, voin mi- salliskokousta vain p elk ästään sen m uodostivat talonpojat, puutteen, tu syttävänä, ei siinäkään m itään kr.a levittäjinä. Lepo ja rauhal-; nä sanoa, e ttä kun "kerroin hänelle kokoonpanon vuoksi, jo k a heidän lee vallankum ouksen keh ity s ole noessaan, että niin kauan kuin pää- kappaletta. T äm ä on e site tty useis- m enetä, pikem m in voittaa, sillä linen ajattelu ovat hänen mie- keskustelum m e tulokset, ei hän ai- vaillinaisen jä rje stä y ty m ise n sä tak ia m aan siellä hidasta. N äiden asian om a hallitsee Englantia, hallitsee se ga paikoin, jossa vaan o v a t voineet eipä taid a E uropan pimeimmäs- lestään ainoat m illä y h teisk u n ta n o astaan ollut y h tä m ieltä kans- m aaseuduilla ja siksi e ttä ä ä n e s tä haarojen v allitessa olisi pelkkää n a r m aailm aa. Ja Englannin hahm ossa saad a toveri F. H yrskeen esittä- maailmAn pääom a taas yrittää rahoil- m ään täuL paä-osaa. J a m eillä on säkään kolkassa olla enää mus- jälleen pääsee tasapainoonsa, isäm m e, vaan erikoisesti kehotti mi- jä t se k o ittiv at sosiaali-vallankum o- rim aisu u tta h y lätä h eikointakaan ti laan restauratsionia. kuten sata v u o t - 1 n y t myög tllulsuus saada h ä n e t tön- in te rn a tio n a le ei k u k istu n u t siksi, e ttä p arlam en tarin en kretinism i*) oli sa a v u tta n u t voiton siinä, v aan oli p arlam en tarin en k retin ism i saa v u tta n u t voiton siin ä sam o ista syis tä joiden v aik u tu k sesta se kukistui- kin, n im ittäin siksi, e ttä “rauhan- Muuan Radekin kirjelm ä S a k s a n 'N a ik an a ” vuoden 1890 jälk een työ S p artak isteille. väenluokka ei ollut vallankum ouk sellinen, ei k äynyt (eik ä h alu n n u t K oska m eilläkin u se a t V enäjän Yallankuinjoust-iiipah tum ien hum allut- käydä) vallankum ouksellisia ta iste ta m a t to v e rit p y rk iv ät selittäm ään , luja, eikä siitä sy y stä om an n u t so e ttä osan o tto v aaleih in on koko dan estäm isek si ta rp e e llista voimaa. P a rla m e n ta rin e n opportunism i oli naan kelp aam ato n työväenliikkeen täm än rau h a n aja n seu rau k sia; ty ö taistelu k ein o k si, “k o sk a V enäjän k o m m unistit h a jo ttiv a t perustuslaki- lä is e t toivoivat p ä rjä äv ä n sä pelkillä kokouksen sen sija an e ttä olisivat reform eilla, — seikka, jo k a ei suin o tta n e e t o saa siihen,” ja k o sk a to k a an m erk itse sitä, etteik ö oppor dellisuudessa V enäjän kom m unistit tunism i v o im istu ttan u t tä tä re fo r eivät ole h y lk iv ällä k an n alla v aalei m istista h u llaan tu m ista ja siten te h hin osanottoon nähden, niin ju lk a n y t k an sain v älisen k u k istu m ista vie sem m e tä s s ä alem pana e rä än k ir läk in kam alam m aksi. A n ark istien ja syndikalistien jä r jelm än, jo n k a K arl R adek k irjo tti eräälle sak salaiselle to verilleen vii je tö n tä loruilua on se, varsin k in m e vuoden helm ikuulla. R adekin nuorem pien tovereiden keskuudessa m yönnetään y leen sä tu lk itsev an Le vallalla oleva käsite, e ttä me oli ninin a ja tu k sia o ik eassa valossa sim m e tu lle e t p arlam en ttarism in v i Ju listu k se ssa o sotetaan m iten m ie hollisiksi p e lk ästä p etty m y k sestä sen le tö n tä on k o e tta a papukaijam ai- suhteen ja siksi “k ek sin eet” soviet- sesti m atk ia V enäjän vallankum ouk tijärjestelm äm m e. sen ulkonaisia ilm iöitä, ikäänkuin Ml ssa parlamenttarisml on tarpeelli ne o lisiv at sellaisin aan soveltuvia nen ja niissä se ei menesty. jokaiseen m aahan. Osanotto vaaleihin ja venäläinen kommu nismi seksi, niin me turvautuisim m e Jäl leen parlam entarism iin sitä enem män, m itä enemmän meidän järjes töjämme ja sanomalehtiämme vai nottaisiin. Portland, Ore. -------”------ nua k ohdistam aan jo k aisen Itäv äl tem paa taan tu m u sta kuin tääl- i la isu u tta vallankum ouksellisen sosia u ksellisten vasem m iston, joka k a n ta sitten. “Pyhän Litton kum m itteli- ne eRitta m ään täm än “ Kaksois-ihmi- lä. T saarism ikaan aikoinaan ,25 V U O T T A S I T T E N . s ta a n palaavan toverin huom iota sii- listisen järjestäm is- ja agitatsioui n a tti bolshevikeja ja sosiali-vallan- ja K ansojen Liitto on nyt k a p i t a a - M u u t e n tä m ä kappale on vie V enäjällä ei v aatin u t p o liittisil-j Näinä päivinä on k u lu n u t 25. hen, e ttä vallankum ouksen alussa kum ouksellisten oikeiston, jo k a v as fryön tekem iseksi. Iin kilpenä työväen luok kaa vastaan, lä hän en om a m uovailem ansa nykyl ta v astu stajiltaan m uuta kuin vuotta siitä kun Chicagossa e{ pidä y rittä ä se u ra ta sam oin nie- tu sti bolshevikeja, oli ristiriita in e n Sellainen on Englanti. — "Interna seen m uotoon en g lanninkielestä. Se vaikinem ista. T äkäläinen taan- n o stettiin o ik eu sju ttu A m eri- n ettely tap o ja. m itä bolshevikit o tti *) T ap au sten kulku S aksassa on v arm asti katuu, joka jä ttä ä täm än ti- tum us ei ty y ty isi m uuhun kuin kan rau tatieu n io n kailijoita, vat käytäntöön V enäjällä voittonsa kansan syvien rivien todellisten pyr osottanut, e ttä R adek oli arvioissaan tion alisti” , K ansan Sanassa. kim ysten kan ssa. ; laisuuden n ä k em ä ttä . Toivon e ttä siih in että radikaalinen -v äestö , niiden m ukana Debsiä vastaan jälkeen. oikeassa. V allankum ousta ei siellä Jo s siitä ain o astaan olisi ollut ky 1 tä y te tä ä n haali ä ä riä ä n m yöten. A- y h ty isi avoim esti p u o ltam aan ; siitä että he olivat sitä ed ellise-1 ........... v o itu saada aikaan sam alla nopeu heidän m ustia hommiaan. nä kesänä vallinneen lakon ai-i Sen että vahainen osa vallanku- sym ys, o lisiv at bolshevikit voineet della kuin V enäjällä, jo ssa porvaril i laninte täsm älleen 7:30 ja kaiken Nämä seikat huom ioon ottaen kana "sa laliitto u tu n ee t” ta rk o -' m ouksellista joukkoa, on joko koke- m ä ä rä tä p an tav ak si toim een uudet linen jä rje sty s o li,h e ik k o ja ra p p e u -[ täm än näkee 50 sentillä. M utta todellinen syy h a öidaankin p itää varm ana ettei tuksella hävittää rau tatiey h tiö t , muksensa, tieto isu u ten sa ta ik k a vaalit. - —K —lä. tunut. J a ’ täm än seikan huomioon jo ttam iseen oli siinä, e ttä m eidän ;arkotukset tu o ta porvaristolle ;den om aisuutta ja että he oli- vaistonsa p eru steella valmis turvau- o ttam in en on sangen tä rk e ä silloin H yrskeen e sity stä tä ssä kappal?es o ivottua tu lo sta. Se ei m uuta vat ei ainoastaan aikoneet, vaan tum aan sellaisiin m enettelytapoihin, k äsittääk sem m e ei p arlam en tarism i kun on kysymys Saksan vallankum > NÄYTTÄMÖLIITON TIEDONAN- sa k a n n a tta a todella katsoa, niin hy ^hiiden m ielip id että jo tk a pois m yöskin hävittäneet o m aisu u t-, R » a ih e u tta a luuloa, e ttä koko voinut olla so sialistisen ra k e n tam i uksen epäonnistum isen syistä. V ar TOJA. sen välikappaleena. Sosialism in to vin se onnistui A storiassa. — f£<,r lähetetään, eikä se saa täällä o-¡ta. P ari kuukautta ennen ni- k a n sa olisi valm is sellaisille, sinkin täm än m aan oloissa on täm ä teu ttam in en ed elly ttää y h teisto im in leviä p elo tettu a siinä m ä ä rin ' n iittäin oli ratapihoilla palanut ^ ät|ääks(eni tämän <asian yksi. Uusia näytelmiä! seikka p id ettäv ä unohtum attom asi! e ttä he sen pelosta alistu isiv at y h 2,000 tavaravaunua joiden tvjsteu nien mielipiteiU kos. ta a te h ta issa työsk en telev äin työ m ielessä. — Suom entaja. S. S. J ä rje stö n N äyttäm öliiton to i polttam isesta naita v irk ailijo ita kevan puolen, m ain itsen , e ttä k e r lä isten ja työn tek n illisen johdon San Francisco, Calif. m - . ielipiteistään 1-------------- luopum aan. k anssa, ja y h teisto im in taa ruum iil m esta on valm istunut osastojem m e sy y tettiin . P orvaristo n äy ttää kiihkoilus ra n k esk u stelin siitä L iebknechtin lisen työn te k ijä in ja henkisen työn O saston kokous. lo p u llin e n tulo» k äy tettäv ä k si seu raa v at uutuudet: Kun •*., ju - ttu saatiin i oikeudessa saan u ---------------- n hottaneen sen vanhan ------- . , . ti ia... , kanssa, jolloin h än n a u ra h ti ja sa- tek ijäin v älillä so v ieteissa erilaisia v leisään esty k sestä “ F ” oli seuraava: Nikä on Englanti? Vl LK ^ T : ORi AZ : . R^ to tu u d en e tte . aa tte ita voi k i- , niin p itk älle, e ttä alettiin k u u - -T ied ätk ö s e ttä m inä jo k a aa- E nem m istön ra p o rtin puolesta ä , k o n k re tisia pyrkim yksiä varten. E ri d u tu k sella ja p elo ttelu illa t a p j u s t . l l » sy y ttajap u o len tod.s- ran yl8, noustcssaul K aufm anin ro m a a n ista O rjalassa n esti 29 Ja v a sta a n 21; vähem m istön K uutisenkym m entä vuotta tak ap e paa. A atteen tu n n u stajan vo. «uksia. kertoivat po liisit jo tk a UvalleiWn o8anD,on v a stu sta ja , laisista. keskeniiän ta istelev ien luok näyttäm ölle m uovaillut Juho Puolak- , rap o rtin puolesta 20 ja 30 vastaan k y llä joskus pakottaa tu nnusta- m u ria p o ajia . o iva . vangin- mutta menen uiana levolle sen puo- kien e d u sta jista m uodostuva edus rin kirjotti Karl Marx E nglannista ka. 5 n ä y t, 7 kuv. N äyttäm ö: l : - jNumer<* Rlis w lv4gtI o m a a v a t, ct;a m aan m ustan Valkoseksi, m utta neet, että jokainen mies jo n k a ,, , EUlä kai , ln i aHtä syys. k u n ta ei voi olla soviettien yhtym ä seuraavat sanat: nen näyt. k e ittiö työläiskodissa. P e osastom m e jä se n istö on sosialist'- "Maa, joka on m uuttanut k o k o n a i se ei m uuta ostaa K atoolm en he tap as.v at sytytyshom m tssa, u e b k n e c litia tuuli- ja ylin jä rje s tö ; ei, sellaisen a pitää rä ltä näkyy istum ahuone. 2: nen puoiueesta eroam isen kannalla. olla jä rje stö jo k a m uodostuu ju u ri kirkko p a k o « . Ga .lein m yönta-jkanto- de m erku.a takkin- Taan tä s,täl asia e, 0)e sia kansakuntia proletaareikseen, joka näyt. T yttötalo, n äy ttäm ö ja e ttu sen luokan ed u sta jista , joka tekee Tov. V ern er M äkinen, Roslynh;. jättiläiskäsivarsillaan pitää sylissään maan, e ttä m aapallo on laatan sa sisapuolel.a. H e olivat siis ykslnkertaInen kahtia. Toinen o s a n. k. vastaanot- W a s h , o sasto sta, oli läsn ä samoin so sia listista rak en n u sty ö tä, proleta- m uotoinen, paikallaan seisova yhtiöiden palveluksessa olevia j k oko m aailm aa, joka rahoillaan on g g> Oäas(« ,u . m.fi- re is ta ja heidän jä rje stö istä ä n , työ kerran jo suorittanut Europan res- tohuone ja toinen ty ttö je n huone. W r> kappale, jo ta .aivas verhoo k u in l.} a in ja järjesty k sen ylläpitä-: Anarkistien ja syndikalistien läisten sovieteista. suulleen k aadettu pata pöytää, jjä, jo tk a olivat sy ty ttä jin ä ; yh- järjetöntä loruilua. tauratsionin (vallan k u m ou k sen jä l 3 :s näyt. Y läluokkaan kuuluvan p<*r pä pyydettiin osastom m e apua m heen palatsim ainen sali. 4 :s n ä y t .f n ,tu n tQVerin a v u 8 to ja lse te jt j(MU Em m e me h y län n eet p arlam en ta m u tta päästyään ulos oikeus- ' tiö t tah to iv at täten lakkolaisten keen en n alleen p a la u tu k se n ); maa, - uud(?n tek o jalan e n , iftPti huoneesta, jossa hänen tä y ty i laskuun po ltattaa pois tieltään M itkä sitten ovat to sise ik a t? Por- rism ia sen suhteen saam iem m e p et jonka om assa helm assa luokkavasta K urja m erim ieskapakka. P eräsein äl-i faän lä kahdenpuolen y läk erran ^uonel- k äy ttö k elv o tto m aa tj,alle AgU n. tu o m yönnytyksensä tehdä, sa- j°^ta ^-n vanhanaikaisia k u lu n e t-, värillinen dem okratia ja p arlam en t? tym yksien tak ia, vaan siksi e ttä se kohdat ovat kärjistyneet ilm eisem - noi hän että “se p y ö rii sitten- ta v®unuräsiä. rism i olivat keinoja kansanjoukko on hyödytön sen pääm äärän saavut- pään, törkeim pään m uotoon sa — siin jo h ta v a t ra p p u s e t 5 :s n ä y t Po-S U ttiin huomioon ja v alittiin kai. k in ”, ja se pyörii* K a to d is e n ) ^ u n . oikeudessa huom attiin jen h erä ttäm ise k si, jä rje stä m ise k si tam iseksi, johon työväenluokka K ' '- 1 E nglanti näyttää olevan se kari, jo- lifeiofteus (n aisten yöoikeus) tu o m a -, henkin'en ^ t e a . njn,. tov. F . Poiv R Kofikj työskentp!em : ; n kirkon pim eissä nunnakouluis- m *ten su ru llisesti ju ttu alkaa ja kokoam iseksi ta istele m a an p a kii. s. o. so sialistiseen rak ennustyön hon v a ua n kum ousaallot pirstoutuvat. rinistuim ineen sek ä a s i a n m u k a i s i n e ! ^ ^ aitioineen. 13 n aista ja 10 m iestä. of^..,ton v alitsem an k n i ta k in jo ollaan p ak o tettu ja ’«ennä, o te ttiin päivällislom a ja ran n u k sien p u o lesta, jo tk a huojen- tekoon. joka näännyttää nälkään uuden y h 140 sivua. V uokra $20. - -V a lk e at teaR kanRga yhteisen Utanwn P a rla m e n ta rism i oli ta rp e ellista sii teiskunnan j o äidinkohdussa. E nglan- m yöntäm ään G alilein opetukset. | ^ u.n oikeus uudelleen kokoon-; ti vat sen asem aa ja te k iv ä t sille Sam oin on porvaristo huomaava ilm o tettiin että yksi la u ta -. m alutolliseksi a ja te lla jo tain muu- hen k a ------- kun — oli ta rp - e ellista he , h a llits e e m a a ilm a n m a r k k in o it a . o rja t” on m ah tav a “ su u rn ä y telm ä ”. ; ta tov. M äkisen hyväksi — saak --------- Kemmu- m eikäläisille s u u re m m ille . ni8ti#e,u Ty.öväenpuolueeMa Dak- e ttä vaikkapa se m iten paljon kunnan jäsenistä on sairastu n u t takin kuin jo k ap äiv äistä leipäänsä, rä ttä ä ja koota työläisiä. M utta s e K ansantaloudellisten olojen m ullistus a ’;o tta ; is n ä ls U oli tu llu t k irje , m irsä *1< * kark o tu k sia toim eenpanisi, niin Ja vaillinaisella lautakunnalla A n ark istit ja sy n d ik alistit v ä ittiv ä t tu ll ta rp e e tto m a k si ^ e u ra a v a lla as- j jok aisessa E uropan m antereen m aas- n äyttäm öine. K uvaukset et v o ita jutun* k äsittely ä jät- i e ttä me olim m e v ä ä rä ssä ja he oi keleella, jolloin tuli kysym ykseen se- M joka koko m antereella ilm an Eng- o rja k a u p a sta o\ at tärisy ttä v iä ra-1 sosialistipuolueen Jäsenien a a tte e t elävät sitten k in . kea. Istu n to k esk ey tettiin sik- keassa. ja v iitta siv a t toisen kan sialistisen ta lo u sjärjeste lm ä n raken- ’ iantia on myrgky vesilasissa. J ok a niaanisiia "O rja lassa ”. N äyttäm öllä | (aneen h altu u n sa "World* lehd B E R C E R IL T Ä V IE D Ä Ä N isi kunnes tuo lautakunnan jä - : sainvälisen kuk istu m iseen seurankse- tam inen. M utta j o s ty ö v ä en lu o k k a kansakunnan teollisu u s- ja kauppa- e site tty n ä v a ik u tta v a t ne yhä voi- Jh n a Q prikojfiia oik>iukrtia Mutta E H K Ä T A A S K I N O I sen paranee. M utta hän on yhä na m uka p arlam en tarism in r a p p e t - jälleen joutuisi häviölle joksikin a- c |o ja vallitsee sen liik eyh teys toisten □ » k k aam m ia. Dram a tise era us on i kun m eillä oli m yös selvillä, e t u KEU D ET. : vieläkin sairaana, eikä taid a e- tam isesta. jaksi, ja jos meidän sillä ajälia olisi kansakuntain kanssa ja riippuvat ne onnistuneim piä. S ä ä lim ä ttä repii se \ majneQ Koffirauniätinen T jo v ä e t;“ K ongressin vaalikom itean p u - p a ä parantuakaan. oloista m aailm anm arkkinoilla. I rik ki n e v erh o t‘ P orvarillin en lue oli m uutam ia kuukausia s1’1' .1 S iten ei a sia n la ita k u ite n k a an d e , pakko toimia sen yhteen kokoam»- sen h een jo h taja D aliin g er r on pitä i M itä olisi tap ah tu n u t jo s to -!¡k u te n käy selville siitä e ttä sy u d i-j Mutta E nglanti hallitsee maailman ? >h te isk u n ta suojelee n ä itä pahelai- tehnytt aiv an sam ananastuäsen. n. n y t joulun tienoissa pu h eita u -id ista ja t olisivat sanoneet, e ttä k a listit ja a n a rk istit sellaiset kuin • ) K retinism i ta rk o tta a p aran tu - m arkkinoita. Ja porvaristo hallitsee takai*, sek ä p a lja sta a ne sUmiemme siv u u te ttiin k irje ilm an tolraenpttr • seissa idän valtioissa, joissa on m u rh ap o lttajilla tu e n d ep u ti Jouhaux, C om elissen. K rapotkin. o- m aton ta r u u m iillis ta ta u tia , jo ta seu ¡ E n g l a n t i a .” eteen k aik essa kaam eudessaan. tä. K irjeen v aih tajak si Toverittar*'- vakutrte.ibt ettei B ergeriL e ! m erkin sijaan oli union nappi j vat k u k istu n eet sam alla tav alla kuin ra a ruum iin epäm uodostum inen ja j T u o n lausunnon jälk een kuluneet SANKARI, k irj. B enard Shaw . Suom. le lupautui tov. U rho Lind, iot n taaskaan tu lla antam aan oikcut- takkinsa alla? i Scheidemann ja Legiankin. T o in en henkinen tylsyys. 60— 70 vuotta eivät ole kuluneet Eero Ljuann. 3 näyt. huvinäytelmä. nyt sitte a lk aa olem aan paikka*un- S Järjestömme asioita äl
