-
ÍW
V -
o?
-
WSW■O*
W S 'S
t? »
■fei
:
'
»
• S;.<-;’:
TIISTAINA, TAMMIK. 6 P.— TUESDAY, JANUARY 6
No. 4
hukkaan.
N iiden kuluessa on E n g N äyttäm ö: l:n e n näyt. m akuuhuone
A v attava lasiovi ulos
ta edustaa p iiriään kongressissa
lanti yhä ed en n yt tuolla tiellä.
Yhä sänkyineen.
TOVERI
2 :n e n n ä y t Puutarha.
vaikka h änet on sinne v alittu
hirveäm pänä on sen im perialism i p ai verannalle.
(THE COMRADE)
J
;
g
näyt.
k
irjastohuone.
3 naista,
usean tu h an n en äänen enem m is
nanut m aailm an kansoja.
Ja k a n
The organ of the Finnish workers in
5
m
iestä.
120
sivua.
V
uokra
$8.00
töllä toistam iseen.
sain väliselle työväen liik k eelle on sen
the Western States. The only Finnish
— T erävä, aito-shaw ’ilainen ivailu
D allin g erin v ak u u tu k set voi
Ju u ri siksi L enin m aaliskuulla painon alta pääsy m erkinnyt sam aa
Daily in the West. Puhlished Daily, vat to teu tu a, kongressi voi h e it
T apahtum apaikka
19T&, kun u lkopolitiikassa oli k ä r kuin ihm iskunnan vapautus. — Pieni so tilasam m atista.
except Sunday, at Astoria, Oregon, tää hänet uudelleen ulos. M u t
B
ulgaria.
V
oidaan
e s ittä ä useam
s itty m u sertav a tappio Brest-Litov- esim erk ki:
by the Western Workmen’s Publishing ta että enem m istö hänen p iirin
V u onna 1865 uhkasi sam a ristirii m illa näyttäm öillä.
skissa, o tti lask u issaan lukuun vi
Society.
sä ään estäjistä on ään estän y t
hollistem m e tilap äisen voiton ja o- ta V en äjän ja E nglannin k esken sy LA H TARIEN U H R EJA , kirj. K aarlo
h äntä tieto isen a siitä m ikä hän
Sen m erkitystä arvioi
so tti tovereille, e ttä jos site n kävisi tyttää sodan.
N issinen. 1 näyt. m urhenäytelm ä.
JOHN VALIMAKI, Editor & Manager on
m iehiään, sitä seikkaa ei
a p arlam en tarin en
to im in ta olisi m. m. silloinen m arxilainen Jules 4 m iestä ja 5 n a ista, sekä liaäväkeä.
Ja sen arvioim isen tulos
O ffice Seventh ar«i C om m ercial St., kongressin päätöskään voi te h
m ahdollista, siih en olisi tu rv a u d u tta C uesde.
T u p a k u lissit
19 siv. M yyntihinta
dä
olem
attom
aksi.
K
ieltää
taas
O p posite P ost O ffice.
va ja k ä y te ttä v ä sitä pelastuaksem oli se ,että hän toivoi tappioita — $3.00. V uokrahinta $2 00. — J ä rk y t
oikeus tu o lta p iiriltä tu lla ed u s
kum m allekin.
. TELEPH O N E —
O ffic e 3 6 5 ;
m e jälleen “m aan a lta ” .
tä v ä kuvaus Suom en luokkasodasta.
te
tu
k
si
sellaisen
henkilön
k
a
u
t
V en äjän tappio, se m erkitsisi —
E d ito ria l D e p ’t 8 3 2 .
M inä m u istan m iten te sak sa lai
ta kuin se haluaa, voi m erk itä
UH
set ja itä v a lta la ise t oppilaat puolue- C uesden ja k ok o kansainvälisen sosia ARM ELTAlSUUSLAlTOKSE^i
sitä,
että
lö
y
ty
y
to
isiak
in
p
iire
RIT,
2
näyt.
näytelm
ä.
E
nglannin
lidem
okratian
k
äsityksen
m
ukaan
—
Entered as second-cUss mail matter
koulussa o litte ihm eissänne täm än
July 18, 1912, at the Post Office jä jo tk a haluavat koetella kon
Leninin kaukonäköisyyden suhteen, tsarism in loppua ja V en äjän vap au k ie le stä suom. J. Edw in Moilanen. 3
gressin
valtaa
m
enetellä
tällä
Ensi tulos olisi Saksan ty ö m iestä, 2 n aista. H u o n e k u lissit T a r
at Astoria, Oregon, under the
kun m inä osotin te ille täm än esi tusta.
tavoin,
lähettäm
ällä
to
isia
“epä
väen
vapautuavallankum
oukseen (k iv v itaan pyörätuoli, jo lla s a ira s ta ku-
m erk in k a u tta , m iten kaksipuoliset
Act of March 3, 1879.
m ieluisia” ed u stajia sinne tu le
25 siv. M yynti
so sialististen m en ettelytapojen pitää ten 1918 n ä k y i). "V enäjän vararikko le te ta a n ulkona.
vissa vaaleissa.
h
in
ta
$3.00.
V
uo
k
rah
in ta $2.00. —
järkyttää
k
ok
o
vanhan
m
aailm
an."
olla.
i
A A T T E E T E L Ä V Ä T S IT
H aavottava pisto porvarillisen a rm e
Entä Englanti? G uesde lausui:
“H E N K I S E T ~ K U L K U T A U
V allankum ouskin vain kehitys
T E N K IN .
"Englannin tappiolla ei olisi v ä liaisuuden, yhden yhteiakuntapalieen
D IT ."
prosessi.
* hem m än on n elliset seuraukset. Jo se ruum iiseen.
V iim eisissä k ark o tu sta koske
,
T he N ationin-nim isessä v iik
vissa u u tisissa kerro taan halli kolehdessä arvostelee eräs kir-
seikka,
että
kaikki
E
nglannin
sotilaal
M utta teid än ja k aikkien nfeidän
OIKEAAN RINTAMAAN, 1 näyt.
‘uksen salapoliisien avoim esti j«
„ „ k y istä punasten vai-
liset voim at olisi siirrettävä ja k esk i
seuraajiem m e päihin on n y t m ennyt
m urhenäytelm ä, k irj. K. Suvanto.
kerskuneen e ttä tam an la.stam e- J »
¡ . « a s e e n m yöskin yhden-
tettävä yh teen paikkaan, johtaa sii
S aksan n u oren vallankum ouksen hu
6 m iestä, 1 nainen. M etsäkulissit. 18
" '.“ '.'yu. ,u ‘laan ]± ama„ V X ’; i l a i « a sodan luom aa “henkistä
hen, että Irlanti — vapautun eena pii-
mala. Joulu k u u ssa te a ja tte litte , e t
siv. M yyntihinta $2.50. Vuokra $1.5h.
raam attom iin.
.« tta
n ykyiset
J
autta ”, joka k u ten ruu-
ritystiiastaan — hengähtää vapaasti
tä te voisitte poistaa tieltän n e k aik
— Suomen luokkasodan k au h u t tuo
vangitsem iset
ja k ark o tu k set K u ta u u a u v
, j
. . . Silloin voi Irlanti v o i m a l l a ... sa
m iillisetk in ta u d it, leviää maas
ki v a stu k se t ly h y essä a jassa. S iitä
v a t esiin yhä uusia ja uusia ta p ah
>ovat vasta alkua sille m itä tu ta toiseen, ilm eten
nella
tahtonsa
veljesm urhasaarelle;
yhdessä
syystä te k a n n a titte vaalilakkoa.
tum ia. T ässäkin yksi sellainen. S is
lem an pitää.
sen yh teyd essä, vainotut, Sudan —
maassa raivokkaam pana ja to i
Liebknecht, L uxem burg ja Levi o tti
ko k a atu u veljen kuulan satu ttam a
M ahdollisesti m u ista t vielä, m iten
Täm ä u h k ailu jos m ikään o-
ja m yös E gypti — vapautuvat n iis
R adekin k irje kuuluu:
sessa lievem pänä, riip p u en siitä
v at lukuun sen todennäköisyyden, tai
na.
sottaa, m itä k ark o tu k silla tarko
Sinä san o t H am purin toverien ole m inä viime vuoden m aaliskuulla kiin ainakin m ahdollisuuden, e ttä k eh i tä sivistyksen siunauksista, joita pis
m iten suuren edellytyksen maan
S am alla ilmiötämme, e ttä uusi näy-
tetaan. Ei v älitetä siitä josko
n itin sin u t ja toveriesi huom iota sak
tinten kärjellä V o lse le y niille tuo. En-
olot antavat sen levenem iselle van su u resti iloissaan m eidän kom-
ty s k u lk isi hitaam m in, ja siitä syys
telm
äluettelom m e on jo p o stitettu
henkilö, joka kiin n i tahdotaan
vastoinkäym isten
jälkeen
p ä ätö k se stä salaisessa puoluekouluasa P ie ta rissa tä h e puolustivat osan o tto a edus sim äisten
ja ilm enem iselle. L ähtiessään m unistil+m gressim m e
osastoille,
ja pitäisi saapua perille
saada, on todella rik o llin en n ii
E nglanti
kiertäm ättä on pakotettu
olla o tta m a tta o saa k ansalliskokouk puoluekokousraportissa olevaan Le k untavaaleihin.
asiaa
käsittelem
ään
peru
staa
aivan n äin ä päivinä, ellei postilai
hin syytö k siin jo ista vanhojen
ryhtym ään suurimpaan ja enim m än
sen vaaleihin ja e ttä he n äk ev ät ninin esitykseen, jo ssa oli jä te tty
hän
v
äitteensä
sille,
e
ttä
ihm
i
He ta h to iv a t k ä y ttä ä k a n sallista
toksella
ole m itään sitä vastaan.
lakienkin m ukaisesti voitaisiin
K arl L iebknechtin ja R osa Luxem tak ap o rtti bolshevikeille p arlam en ta ed u sk u n talaito sta m eidän agitatsio- riistettyjen siirtom aiden asem an h el
set
eivät
voi
v
u
o
sittain
vihata
Toivoen teille kaikille innostusta,
karkottaa, sillä jos sitä ta h d o t
p ottam iseen , . . Mutta jos seuraa rat
burgin p äin v astaisessa m ielipiteessä rism iin turvautum iseksi.
ja
tappaa
toisiaan
jo
u
tu
m
atta
nim m e hyväksi.
K un tulin B erlii
toim
inta ta rm o a ja toveruushenkeä
taisiin niin m iksi sy y te ty ille jo
M inä tein teille kysym yksen, m ik
kaisevia tapahtum ia, jo s Englanti m e
arv elu ttav an opportunism in ilm aisun.
yleisen
epäilyksen
ja
luulojen
niin
ennen
puoluekokousta,
olin
m
i
alkavalle
talvl-näytäntökaudelle,
etukäteen
an n ettaisiin
tieto
si Lenin oli m enetellyt siten, vaikka
nettää In tia n . . . silloin m e näem m e
n
ä
täy
d
ellisesti
y
h
tä
m
ieltä
heidän
A siat e iv ä t k u iten k aan ole niin bolshevikit olivat juuri v ä h äistä en
vangitsemisaikeest» ja siten ti- yaItaa" - .
sellaisen rom ahduksen, Jollaista ihm is jääm m e «
lee
sellaiseksi,
että
se
alkaa
n
äh
kanssaan.
T overillisesti,
y k sin k ertaisia jollaiseksi m e ne to i uen h a jo tta n ee t kansalliskokouksen
laisuus k arata ja pakoilla. M ut
kunta ei ole nähnyt sitten R oom an
dä
olem
attom
ia
näkyjä
k
aik
k
ial
V
asta
sen
jälkeeÄ
kun
tu
tu
stu
in
voisimme. T ä tä k y sy m y stä ei noin Silloin te n ä y titte häm m ästyneiltä
ta eihän olekaan kysym ys m is
vallan sortum isen.
Ei ole sitä p a ik
S. S. Järjestön Näyttämön itto
la.
L
uullaan
joka
nurkassa
hie-
vain voida ra tk a is ta sellaisella suo ja m inä selitin, e ttä v aikka bolshe jä rje stö issä vallitsevaan m ielialaan, kaa m aapallolla, joka jäisi kosk em at
tään näitä lakeja rikkoneidep
220
So. A shland Blvd., Chicago, HL
kiinniottamisesta, vaan ty ö v ä e t tu ttav an jo tak in hirveän vähin- rasu k aisella su h tau tu m isella kuin: vikeilla olikin vallankum ouksen alk u h av aitsin m inä, e ttä vaik k a he oli tom ak si.”
J EDW IN MOILANEN
terroriseeraam isesta,
pelottele- g o llista salaisesti, jo ta si
‘‘Me olem m e a se ttu n e e t k a n n a tta päivinä ain o astaan työväenluokan vä v atk in oikeassa, niin he eiv ät voisi
Ja G uesde jatkaa:
"Kumpi tah an
S ihteeri.
m isesta, niin ‘että se napisem at- ry h d y ttäv ä etsim ään ja e p u ty
m aan so v ietti-d ik tatu u ria ja siitä hem m istö tak an aan , niin he siitä saa v u tta a m äärääm isv altaa puoluees sa näistä — yhtä sortavista, vaikka
ta taip u isi kaikkeen.
T ahdo- sen alaisia rankaisem aan. Nam sy y stä täytyy m eidän olla o tta m a t h u o lim atta v a a tiv a t vallan lu o v u tta sa. Puolue oli v a sta m uodostum as erilaisista — valtajärjestelm istä lor-
sa ja sen jä se n e t jo tk a olivat ensi
taan alinom aan ty rk y ttä ä m ie on aina ta p ah tu n u t suurien so ta n s a a kansallisjiokousvaaleihin, m ista sovieteille.
tuukin vastustajain isk u ista . . . se on
tain
jälkeen.
Seitsem
ännellä
m aisen k e rra n p äässeet kokoon, tu n
koska bolshevikinkin o v at h a jo tta
liin, että näin teillek in , jo tk a
Sam aan aikaan he k u iten k in puu
oleva aukk o, josta pääsee erille uusi
vielä o lette vapaana, tulee käy to ista vuosisadalla se ilm eni hir- n eet kansalliskokouksen.”
h asiv at kansalliskokouksen kokoon siv at tarp een v e tä ä ta rk a n ra ja n yhteiskun nallinen rakenne.
Sen ta
F aljon on ta rjo ttu täm än joulun
itse n sä ja m uun m ailm an välille. He
mään ellette tu k i suutanne ja veänä noitavainona, jonka seu E nnenkuin ryhdyn v arsin aiseen a- ku tsu m ista
kia m e annam m e "puhtaan kortin” aikana P ortlandin S. S. osaston n ä y t
saav u ttiv a t voiton.
Spartakus-liiu-
lakkaa vaatim asta oikeuksian- rauksena oli m iljoonain viatto-
K autsky a jattele e e ttä bolshevikit
( valintavapaud en )
voiton jum alalle. täm ö ltä ja yleisöä on ollut joka ti
sian
k äsittely y n
sanon
täm än :
main
ihm
isten
kiduttam
inen
keen jo h ta ja t tie siv ät jääv än sä hävi
ne.
Ja niin voipi useallekin
siihen
a
ik
aa
n
toivovat
saavuttavansa
K uinka hän m en etelleek in , m eidän laisuudessa k iite ttä v ä sti.
A rvoste-
K un itä v a ltaa lise t toverim m e aikoi-
käydä. Me näemme jo n y t et- p o lttorovioilla ja vankiloissa
enem m istön
kansalliskokouksessa ölle; he k ä sittip ä t vallan hyvin val hyväksem m e ae k oitu u .”
m
aan
esityksiä
en
pysty,
asianom
ai
ta
pelästyneen taantum uksen N yt se ilm enee punasten vaino- vat viime lokakuulla pyrkii takasin Sellainen ajatu s on järjetö n . Aino lankum ouksellisen syyn tä h än äänes-
Näin kirjoitti silloin G uesde.
j a sena, vaan sen Viedä» e ttä p a rh a an
vallassa oleva porvaristo on v al-ln a. Joskus to iste on se ilm en -, kotimaahansa ensimaisten ■•a.lanku- astaan siksi, e ttä he k a tso iv at tu le tyslakkoon. M utta siitä huolim atta
m is m ihin tahansa. M u tta m itä > n y t jonakin toisena, m utta aina | mouatietojen saav u ttu a sieltä kos- vaisuuteen, aik aan jolloin he sai he yksi to isen sa perään ju lkisesti vaikkakin hän, vapisevana ukkona, sa on jokainen koettanut. V aan vle-
suursodan
alussa lankesikin »nape- 1jäkl» tahdon huom auttaa, e ttä ensi
pelkääm istä on karkotuksessa, i on se levinnyt kaikkiin osiin kustelin m inä itäv a ltalaiste n loilla-
a se ttu iv a t puoltam aan osanottoa v aa
sivat
v
allan
k
äsiin
sä
ja
jo
k
a
olisi
rialistien
ansaan,
ei se rahtuakaan sunnuntaina tulee olem aan tilaisuus,
L uulevatk o he täällä olevan u i-¡s itä maailm aa m ikä jossakin vien sotavankien k an ssa m eidän so: m ahdollista ainoastaan soviettim alli- leihin.
m uuta
hänen
tuonnoisen arvionsa joka on harvinainen, ja kenenkään
M iksikä ho siten m en etteliv ät?
kom aalaisen väestön paljonkin suuressa sodassa on o llu t osal- v iettiem m e keskuskom itean ohjei sessa valtiossa, puolustivat he k an
tarkkuutta.
ei tulisi siv u u ttaa tä tä . S u n n u n ta i
m enettävän siinä jos heidät ko -ilisen a. Sen edellä on tavalli- den m ukaan.
salliskokouksen
kokoonkutsum ista, Siksi e ttä he tiesivät, e ttä jos ke
H istorian jum ala on kyllä ratkai na tk. 11 p :n ä n ä e t n ä y te tä ä n kap-
tim aahansa ajetaan. A ineelli- sesti kulk en u t joku su u ri ruu-
Ja me tulimme yksimielisesti sii voidakseen k ä y ttä ä sen ohjelm aa ja h ity s sittek in kävisi hitaam m in, .jos suaan viivyttän yt.
Mutta meidän s.
sesti ei siinä tule su u ria häviä-j m iillinen k u lk u tau ti kuten ny- hen päätökseen, että kysymys kan sen sisällä k äy täv ää puoluetaistelua ei se lak aisisik aan pois k an sallista o. työväen luok an — hyväksi on hän pale “ K aksois ih m inen”, 6 :d e ssa
mään,
sillä A m erika on sitä kyisinkin “lentsu.
Molemmat salliskokouksen vaaleihin osanotosta kansanjoukkojen h erä ttäm ise k si ja eduskuntalaitosta., kävisi m ahdolli silti ollut pakotettu työsk en telem ään. m uutoksessa. Se on tä ris y ttä v ä d ra a
väestöä, joka karkotuksen alai-i ne ta rttu v a t yhdellä tavalla ja riippuu pakosta siitä missä mää voittaakseen sen k a n n atu k sen dik sesti tarp eellisek si o tta a osaa ku n Tsarism i on jo saanut iskunsa. Se ma, joka jdfituu etevän lä äk ä rin ko
keiluista lä äk e tie te en alalla. K irjot-
n allisvaaleihin,
m aakuntavaaleihin
seksi jo u tu u ,
kohdellut niin molemmat
ovat saman syyn rässä vallankumousliike on kehitty ta atto ria jatukselle:
on vapauttanut Saksan (ja m onen 1 (a j an ajatu k sen m ukaan ihm isissä on
huonosti, ettei sillä ole m itään tu o tteita.
Toinen sy n ty y ru u nyt Unkarissa, Saksan Itävallassa,
Kun bolshevikit saiv at valtioval ta i seu raav iin eduskuntavaaleihin.
m uun m aan) vallankum ouksen, joka j k ak s| olem usta, hyvä ja p ah a; toi-
T ätä k irjo tta e ssa em m e me luon
m enetettävänä, vaikka se jo u m iillisesta hävityksestä 3* “ » l ch ek k ien tal Jugo. s la a v le „ . ke.kuu- lan k äsiin sä — ennem m in kuin oli
u . mikä kansalHsuus milloln. vat od o ttan eetk aan — eiv ät he enää nollisesti tiedä, m iten nopeasti val keh ittyy om ien lakiensa m ukaan. I r - 1 sift}.a ilm enevät näm ä olo tilat hyvin-
tu u k in täkäläisen työpaikkansa ,n ' n s.'“ a henkisesta kidutukses-
vaihtam aan europalaiseen. En- i ta, m ikä saa ihm isten herm ot ja Rjn Qn kysyrnyksessä, siiloin kun voineet ja tk a a to im in taan sa k an sal lankum ous kehittyy.*) M utta kuten lanti julistautui itsenäiseksi tasaval- kjn r äikeinä, alvail hulluuden Ta
laksi ja vaatii tunnustusta.
E gypti joiu a
K appaleen päähenkilö tohto-
tä sitten vapaus, mikä on ollut mielen pois tasapainosta
| tämä kysymys tulee ratkaistavaksi lisen ed u sk u n talaito k sen puitteissa, olen usein k irjo tta n u t venäläisissä
kapinoi ja hädissään koettaa Englan- r j j ekyj on tiim a n lu o n tu u saan".t
lehdissä ja kuten osotin luennoissani
ehkä suurim pana tek ijän ä näi-
L ääkkeeksi talle henkiselle
eiv ätk ä olisi voineet teh d ä siten,
ti m yönnytyksillä sam m uttaa Intian p e rintönä.
Ollen le h to o n tunne-
Luullakseni on sinulla ollut r iittä
den ainesten A m erikaan tulem i- ' lentsulle' esittää täm ä kirjo t-
teille P ie ta rin puoluekouluasa, olen
vaikkapa h eillä olisi ollut enemm is-
paloa.
Se tietää — kuten G uesde t u im p j a lä ä k ä re itä x esiintyy hän tä-
selle? Kun se kerran on siihen ta ja sitä, että kaikki sanoma- vä tilaisuus saadaksesi selvän käsi- tökin, jo ta heillä el ollut, vaikkakin, m inä s i l l ä k äsity k sessä, e ttä ottaen
oikein ennusti — että sen m enetys m än raivokohtauksen saatu aan aina
p o rv arillisten
jä rje stö jen
m äärään m enetetty, että henki- lehtien to im itta jat lakkaisivat tyksen siitä, etten m inä eikä Bela kuten tied ät, h e itä tu k iv a t talonpo lukuun
järkyttää k ok o m aan piiriä. Ja Eng- i to isena henkilönä, Mr. H vdenä. H än
lö voidaan k ark o ttaa ainoastaan käyttäm ästä “punasta” m u stetta Kun tai M una ta i Toraan ole op- ja t, jo tk a o d o ttiv at saav an sa h eiltä voim an Länsi-JEuropan m aissa ja työ
väenluokan vallankum ouksellisen liit lännin rom ahdus — se on m aailm an ko){e jiee lääkkeiden avulla p ä ästä
sentähden, että hänellä s a ttu u .y h d e n kuukauden ajaksi. H ä n , portunism iin k allistuva.
Edelleen,
m aata.
im perialism in hauta.
! slitä vaan tu rh a a n . P arh aan selvyy-
tolaisen, sellaisen jonka V enäjällä
olem aan eriävät m ielip iteet sii- pitää sanom alehtiä ja m uita ju l- koska tied än sinulla olevan erikoi-
B olshevikit eiv ät h a jo tta n e e t k a n
K uinka oikeassa olikaan Marx sa- i den tä s tä saa, kun tulee katsom aan
tä m itä enem m istö pitää hyväk-i kaisuja täm är\ taudin pahim pi- sen luottam uksen Leniniin, voin mi- salliskokousta vain p elk ästään sen m uodostivat talonpojat, puutteen, tu
syttävänä, ei siinäkään m itään kr.a levittäjinä. Lepo ja rauhal-; nä sanoa, e ttä kun "kerroin hänelle kokoonpanon vuoksi, jo k a heidän lee vallankum ouksen keh ity s ole noessaan, että niin kauan kuin pää- kappaletta. T äm ä on e site tty useis-
m enetä, pikem m in voittaa, sillä linen ajattelu ovat hänen mie- keskustelum m e tulokset, ei hän ai- vaillinaisen jä rje stä y ty m ise n sä tak ia m aan siellä hidasta. N äiden asian om a hallitsee Englantia, hallitsee se ga paikoin, jossa vaan o v a t voineet
eipä taid a E uropan pimeimmäs- lestään ainoat m illä y h teisk u n ta n o astaan ollut y h tä m ieltä kans- m aaseuduilla ja siksi e ttä ä ä n e s tä haarojen v allitessa olisi pelkkää n a r m aailm aa. Ja Englannin hahm ossa saad a toveri F. H yrskeen esittä-
maailmAn pääom a taas yrittää rahoil- m ään täuL paä-osaa.
J a m eillä on
säkään kolkassa olla enää mus- jälleen pääsee tasapainoonsa, isäm m e, vaan erikoisesti kehotti mi- jä t se k o ittiv at sosiaali-vallankum o- rim aisu u tta h y lätä h eikointakaan ti laan restauratsionia. kuten sata v u o t - 1 n y t myög tllulsuus saada h ä n e t tön-
in te rn a tio n a le ei k u k istu n u t siksi,
e ttä
p arlam en tarin en kretinism i*)
oli sa a v u tta n u t voiton siinä, v aan
oli p arlam en tarin en k retin ism i saa
v u tta n u t voiton siin ä sam o ista syis
tä joiden v aik u tu k sesta se kukistui-
kin, n im ittäin siksi, e ttä “rauhan-
Muuan Radekin kirjelm ä S a k s a n 'N
a ik an a ” vuoden 1890 jälk een työ
S p artak isteille.
väenluokka ei ollut vallankum ouk
sellinen,
ei k äynyt (eik ä h alu n n u t
K oska m eilläkin u se a t V enäjän
Yallankuinjoust-iiipah tum ien hum allut- käydä) vallankum ouksellisia ta iste
ta m a t to v e rit p y rk iv ät selittäm ään , luja, eikä siitä sy y stä om an n u t so
e ttä osan o tto v aaleih in on koko dan estäm isek si ta rp e e llista voimaa.
P a rla m e n ta rin e n opportunism i oli
naan kelp aam ato n työväenliikkeen
täm
än rau h a n aja n seu rau k sia; ty ö
taistelu k ein o k si,
“k o sk a
V enäjän
k o m m unistit h a jo ttiv a t perustuslaki- lä is e t toivoivat p ä rjä äv ä n sä pelkillä
kokouksen sen sija an e ttä olisivat reform eilla, — seikka, jo k a ei suin
o tta n e e t o saa siihen,” ja k o sk a to k a an m erk itse sitä, etteik ö oppor
dellisuudessa V enäjän kom m unistit tunism i v o im istu ttan u t tä tä re fo r
eivät ole h y lk iv ällä k an n alla v aalei m istista h u llaan tu m ista ja siten te h
hin osanottoon nähden, niin ju lk a n y t k an sain v älisen k u k istu m ista vie
sem m e tä s s ä alem pana e rä än k ir läk in kam alam m aksi.
A n ark istien ja syndikalistien jä r
jelm än, jo n k a K arl R adek k irjo tti
eräälle sak salaiselle to verilleen vii je tö n tä loruilua on se, varsin k in
m e vuoden helm ikuulla.
R adekin nuorem pien tovereiden keskuudessa
m yönnetään y leen sä tu lk itsev an Le vallalla oleva käsite, e ttä me oli
ninin
a ja tu k sia o ik eassa valossa sim m e tu lle e t p arlam en ttarism in v i
Ju listu k se ssa o sotetaan m iten m ie hollisiksi p e lk ästä p etty m y k sestä sen
le tö n tä
on k o e tta a papukaijam ai- suhteen ja siksi “k ek sin eet” soviet-
sesti m atk ia V enäjän vallankum ouk tijärjestelm äm m e.
sen
ulkonaisia ilm iöitä, ikäänkuin
Ml ssa parlamenttarisml on tarpeelli
ne o lisiv at sellaisin aan soveltuvia
nen ja niissä se ei menesty.
jokaiseen m aahan.
Osanotto vaaleihin ja
venäläinen kommu
nismi
seksi, niin me turvautuisim m e Jäl
leen parlam entarism iin sitä enem
män, m itä enemmän meidän järjes
töjämme ja sanomalehtiämme vai
nottaisiin.
Portland, Ore.
-------”------
nua k ohdistam aan jo k aisen Itäv äl
tem paa taan tu m u sta kuin tääl- i
la isu u tta vallankum ouksellisen sosia
u ksellisten vasem m iston, joka k a n
ta sitten.
“Pyhän Litton kum m itteli- ne eRitta m ään täm än “ Kaksois-ihmi-
lä.
T saarism ikaan aikoinaan
,25 V U O T T A S I T T E N .
s ta a n palaavan toverin huom iota sii-
listisen järjestäm is- ja agitatsioui
n a tti bolshevikeja ja sosiali-vallan-
ja K ansojen Liitto on nyt k a p i t a a - M u u t e n tä m ä kappale on vie
V enäjällä ei v aatin u t p o liittisil-j Näinä päivinä on k u lu n u t 25. hen, e ttä vallankum ouksen alussa
kum ouksellisten oikeiston, jo k a v as fryön tekem iseksi.
Iin
kilpenä työväen luok kaa vastaan, lä hän en om a m uovailem ansa nykyl
ta v astu stajiltaan m uuta kuin vuotta
siitä
kun Chicagossa e{ pidä y rittä ä se u ra ta sam oin nie-
tu sti bolshevikeja, oli ristiriita in e n
Sellainen on Englanti. — "Interna seen m uotoon en g lanninkielestä. Se
vaikinem ista. T äkäläinen taan- n o stettiin o ik eu sju ttu A m eri- n ettely tap o ja. m itä bolshevikit o tti
*) T ap au sten kulku S aksassa on
v arm asti katuu, joka jä ttä ä täm än ti-
tum us ei ty y ty isi m uuhun kuin kan rau tatieu n io n
kailijoita, vat käytäntöön V enäjällä voittonsa kansan syvien rivien todellisten pyr osottanut, e ttä R adek oli arvioissaan tion alisti” , K ansan Sanassa.
kim ysten kan ssa.
;
laisuuden n ä k em ä ttä .
Toivon e ttä
siih in että radikaalinen -v äestö , niiden m ukana Debsiä vastaan jälkeen.
oikeassa. V allankum ousta ei siellä
Jo
s
siitä
ain
o
astaan
olisi
ollut
ky
1
tä
y
te
tä
ä
n
haali
ä
ä
riä
ä
n
m yöten. A-
y h ty isi avoim esti p u o ltam aan ; siitä että he olivat sitä ed ellise-1
...........
v o itu saada aikaan sam alla nopeu
heidän m ustia hommiaan.
nä kesänä vallinneen lakon ai-i Sen että vahainen osa vallanku- sym ys, o lisiv at bolshevikit voineet della kuin V enäjällä, jo ssa porvaril
i laninte
täsm älleen 7:30 ja kaiken
Nämä seikat huom ioon ottaen kana "sa laliitto u tu n ee t” ta rk o -' m ouksellista joukkoa, on joko koke- m ä ä rä tä p an tav ak si toim een uudet linen jä rje sty s o li,h e ik k o ja ra p p e u -[
täm än näkee 50 sentillä.
M utta todellinen syy h a
öidaankin p itää varm ana ettei tuksella hävittää rau tatiey h tiö t , muksensa,
tieto isu u ten sa
ta ik k a vaalit.
-
—K —lä.
tunut. J a ’ täm än seikan huomioon
jo
ttam
iseen
oli
siinä,
e
ttä
m
eidän
;arkotukset tu o ta porvaristolle ;den om aisuutta ja että he oli- vaistonsa p eru steella valmis turvau-
o ttam in en on sangen tä rk e ä silloin
H yrskeen e sity stä tä ssä kappal?es
o ivottua tu lo sta. Se ei m uuta vat ei ainoastaan aikoneet, vaan tum aan sellaisiin m enettelytapoihin, k äsittääk sem m e ei p arlam en tarism i kun on kysymys Saksan vallankum > NÄYTTÄMÖLIITON
TIEDONAN-
sa k a n n a tta a todella katsoa, niin hy
^hiiden m ielip id että jo tk a pois m yöskin hävittäneet o m aisu u t-,
R » a ih e u tta a luuloa, e ttä koko voinut olla so sialistisen ra k e n tam i uksen epäonnistum isen syistä. V ar
TOJA.
sen
välikappaleena.
Sosialism
in
to
vin se onnistui A storiassa. — f£<,r
lähetetään, eikä se saa täällä o-¡ta. P ari kuukautta ennen ni- k a n sa olisi valm is sellaisille,
sinkin täm än m aan oloissa on täm ä
teu
ttam
in
en
ed
elly
ttää
y
h
teisto
im
in
leviä
p elo tettu a siinä m ä ä rin ' n iittäin oli ratapihoilla palanut
^ ät|ääks(eni tämän <asian yksi.
Uusia näytelmiä!
seikka p id ettäv ä unohtum attom asi!
e ttä he sen pelosta alistu isiv at y h 2,000 tavaravaunua joiden tvjsteu
nien mielipiteiU kos. ta a te h ta issa työsk en telev äin työ m ielessä. — Suom entaja.
S. S. J ä rje stö n N äyttäm öliiton to i
polttam isesta naita v irk ailijo ita kevan puolen, m ain itsen , e ttä k e r lä isten ja työn tek n illisen johdon
San Francisco, Calif.
m - . ielipiteistään 1--------------
luopum aan.
k
anssa,
ja
y
h
teisto
im
in
taa
ruum
iil
m
esta
on
valm
istunut
osastojem
m
e
sy
y
tettiin
.
P orvaristo n äy ttää kiihkoilus
ra n k esk u stelin siitä L iebknechtin lisen työn te k ijä in ja henkisen työn
O saston kokous. lo p u llin e n tulo»
k äy tettäv ä k si seu raa v at uutuudet:
Kun •*., ju - ttu
saatiin i oikeudessa
saan
u ----------------
n hottaneen sen vanhan
-------
. , .
ti
ia...
,
kanssa, jolloin h än n a u ra h ti ja sa- tek ijäin v älillä so v ieteissa erilaisia
v
leisään
esty k sestä “ F ” oli seuraava:
Nikä on Englanti? Vl LK ^ T : ORi AZ : . R^
to tu u d en e tte . aa tte ita voi k i- , niin p itk älle, e ttä alettiin k u u -
-T ied ätk ö s e ttä m inä jo k a aa-
E nem m istön ra p o rtin puolesta ä ,
k
o
n
k
re
tisia
pyrkim
yksiä
varten.
E
ri
d u tu k sella ja p elo ttelu illa t a p j u s t . l l » sy y ttajap u o len tod.s- ran yl8, noustcssaul
K aufm anin ro m a a n ista O rjalassa n esti 29 Ja v a sta a n 21; vähem m istön
K uutisenkym m entä vuotta tak ap e
paa. A atteen tu n n u stajan vo. «uksia. kertoivat po liisit jo tk a UvalleiWn
o8anD,on
v a stu sta ja , laisista. keskeniiän ta istelev ien luok
näyttäm
ölle m uovaillut Juho Puolak- , rap o rtin puolesta 20 ja 30 vastaan
k y llä joskus pakottaa tu nnusta- m u ria p o ajia . o iva . vangin- mutta menen uiana levolle sen puo- kien e d u sta jista m uodostuva edus rin kirjotti Karl Marx E nglannista ka. 5 n ä y t, 7 kuv. N äyttäm ö: l : - jNumer<*
Rlis w lv4gtI o m a a v a t, ct;a
m aan m ustan Valkoseksi, m utta neet, että jokainen mies jo n k a ,,
, EUlä kai , ln i aHtä syys. k u n ta ei voi olla soviettien yhtym ä seuraavat sanat:
nen
näyt.
k
e
ittiö
työläiskodissa.
P
e
osastom m e jä se n istö on sosialist'-
"Maa, joka on m uuttanut k o k o n a i
se ei m uuta ostaa
K atoolm en he tap as.v at sytytyshom m tssa,
u e b k n e c litia tuuli- ja ylin jä rje s tö ; ei, sellaisen a pitää
rä ltä näkyy istum ahuone.
2: nen puoiueesta eroam isen kannalla.
olla
jä
rje
stö
jo
k
a
m
uodostuu
ju
u
ri
kirkko p a k o « . Ga .lein m yönta-jkanto- de
m erku.a takkin-
Taan tä s,täl
asia e, 0)e
sia kansakuntia proletaareikseen, joka
näyt.
T yttötalo,
n äy ttäm ö ja e ttu
sen
luokan
ed
u
sta
jista
,
joka
tekee
Tov. V ern er M äkinen, Roslynh;.
jättiläiskäsivarsillaan
pitää sylissään
maan, e ttä m aapallo on laatan sa sisapuolel.a. H e olivat siis
ykslnkertaInen
kahtia.
Toinen
o
s
a
n. k. vastaanot- W a s h , o sasto sta, oli läsn ä samoin
so
sia
listista
rak
en
n
u
sty
ö
tä,
proleta-
m uotoinen,
paikallaan
seisova yhtiöiden palveluksessa olevia j
k oko m aailm aa, joka rahoillaan on
g g> Oäas(« ,u . m.fi-
re is ta ja heidän jä rje stö istä ä n , työ kerran jo suorittanut Europan res- tohuone ja toinen ty ttö je n huone. W r>
kappale, jo ta .aivas verhoo k u in l.} a in ja järjesty k sen ylläpitä-:
Anarkistien ja syndikalistien
läisten sovieteista.
suulleen k aadettu pata
pöytää, jjä, jo tk a olivat sy ty ttä jin ä ; yh-
järjetöntä loruilua.
tauratsionin
(vallan k u m ou k sen
jä l 3 :s näyt. Y läluokkaan kuuluvan p<*r pä pyydettiin osastom m e apua m
heen palatsim ainen sali. 4 :s n ä y t .f n ,tu n tQVerin a v u 8 to ja lse te jt j(MU
Em
m
e
me
h
y
län
n
eet
p
arlam
en
ta
m u tta päästyään ulos
oikeus- ' tiö t tah to iv at täten lakkolaisten
keen en n alleen p a la u tu k se n ); maa,
-
uud(?n tek o jalan e n , iftPti
huoneesta, jossa hänen
tä y ty i laskuun po ltattaa pois tieltään
M itkä sitten ovat to sise ik a t? Por- rism ia sen suhteen saam iem m e p et jonka om assa helm assa luokkavasta K urja m erim ieskapakka. P eräsein äl-i faän
lä
kahdenpuolen
y
läk
erran
^uonel-
k
äy
ttö
k
elv
o
tto
m aa tj,alle
AgU n.
tu o m yönnytyksensä tehdä, sa- j°^ta ^-n vanhanaikaisia k u lu n e t-, värillinen dem okratia ja p arlam en t? tym yksien tak ia, vaan siksi e ttä se kohdat ovat kärjistyneet ilm eisem -
noi hän että “se p y ö rii sitten- ta v®unuräsiä.
rism i olivat keinoja kansanjoukko on hyödytön sen pääm äärän saavut- pään,
törkeim pään m uotoon sa — siin jo h ta v a t ra p p u s e t 5 :s n ä y t Po-S U ttiin huomioon ja v alittiin kai.
k in ”, ja se pyörii* K a to d is e n ) ^ u n . oikeudessa huom attiin jen h erä ttäm ise k si, jä rje stä m ise k si tam iseksi, johon työväenluokka K ' '- 1 E nglanti näyttää olevan se kari, jo- lifeiofteus (n aisten yöoikeus) tu o m a -, henkin'en ^ t e a . njn,. tov. F . Poiv
R Kofikj työskentp!em : ; n
kirkon pim eissä nunnakouluis- m *ten su ru llisesti ju ttu alkaa ja kokoam iseksi ta istele m a an p a kii. s. o. so sialistiseen rak ennustyön hon v a ua n kum ousaallot pirstoutuvat. rinistuim ineen sek ä a s i a n m u k a i s i n e ! ^ ^
aitioineen.
13
n
aista
ja
10
m
iestä.
of^..,ton v alitsem an k n i
ta k in
jo ollaan p ak o tettu ja ’«ennä, o te ttiin päivällislom a ja ran n u k sien p u o lesta, jo tk a huojen- tekoon.
joka näännyttää nälkään uuden y h
140
sivua.
V
uokra
$20.
-
-V
a
lk
e
at
teaR
kanRga
yhteisen Utanwn
P a rla m e n ta rism i oli ta rp e ellista sii teiskunnan j o äidinkohdussa. E nglan-
m yöntäm ään G alilein opetukset. | ^ u.n oikeus uudelleen kokoon-; ti vat sen asem aa ja te k iv ä t sille
Sam oin on porvaristo huomaava
ilm o tettiin että yksi la u ta -. m alutolliseksi a ja te lla jo tain muu- hen
k a -------
kun — oli ta rp - e ellista he ,
h a llits e e
m a a ilm a n
m a r k k in o it a . o rja t” on m ah tav a “ su u rn ä y telm ä ”. ; ta tov. M äkisen hyväksi
— saak
---------
Kemmu-
m eikäläisille
s u u re m m ille . ni8ti#e,u
Ty.öväenpuolueeMa
Dak-
e ttä vaikkapa se m iten paljon kunnan jäsenistä on sairastu n u t takin kuin jo k ap äiv äistä leipäänsä, rä ttä ä ja koota työläisiä. M utta s e K ansantaloudellisten olojen m ullistus a ’;o tta
; is n ä ls U oli tu llu t k irje , m irsä *1< *
kark o tu k sia toim eenpanisi, niin Ja
vaillinaisella lautakunnalla A n ark istit ja sy n d ik alistit v ä ittiv ä t tu ll ta rp e e tto m a k si ^ e u ra a v a lla as- j jok aisessa E uropan m antereen m aas- n äyttäm öine. K uvaukset
et v o ita jutun* k äsittely ä jät- i e ttä me olim m e v ä ä rä ssä ja he oi keleella, jolloin tuli kysym ykseen se- M joka koko m antereella ilm an Eng-
o rja k a u p a sta o\ at tärisy ttä v iä ra-1
sosialistipuolueen Jäsenien
a a tte e t elävät sitten k in .
kea. Istu n to k esk ey tettiin sik- keassa. ja v iitta siv a t toisen kan sialistisen ta lo u sjärjeste lm ä n raken- ’ iantia on myrgky vesilasissa. J ok a niaanisiia "O rja lassa ”. N äyttäm öllä | (aneen h altu u n sa "World* lehd
B E R C E R IL T Ä
V IE D Ä Ä N isi kunnes tuo lautakunnan jä - : sainvälisen kuk istu m iseen seurankse- tam inen. M utta j o s ty ö v ä en lu o k k a kansakunnan teollisu u s- ja kauppa- e site tty n ä v a ik u tta v a t ne yhä voi- Jh n a Q prikojfiia oik>iukrtia
Mutta
E H K Ä T A A S K I N O I
sen paranee. M utta hän on yhä na m uka p arlam en tarism in r a p p e t - jälleen joutuisi häviölle joksikin a- c |o ja vallitsee sen liik eyh teys toisten □ » k k aam m ia. Dram a tise era us on i kun m eillä oli m yös selvillä, e t u
KEU D ET.
: vieläkin sairaana, eikä taid a e- tam isesta.
jaksi, ja jos meidän sillä ajälia olisi kansakuntain kanssa ja riippuvat ne onnistuneim piä. S ä ä lim ä ttä repii se \ majneQ Koffirauniätinen T jo v ä e t;“
K ongressin vaalikom itean p u - p a ä parantuakaan.
oloista
m aailm anm arkkinoilla. I rik ki n e v erh o t‘
P orvarillin en lue oli m uutam ia kuukausia s1’1'
.1 S iten ei a sia n la ita k u ite n k a an d e , pakko toimia sen yhteen kokoam»- sen
h een jo h taja D aliin g er r on pitä i M itä olisi tap ah tu n u t jo s to -!¡k u te n käy selville siitä e ttä sy u d i-j
Mutta
E nglanti hallitsee maailman ? >h te isk u n ta suojelee n ä itä pahelai- tehnytt aiv an sam ananastuäsen. n.
n y t joulun tienoissa pu h eita u -id ista ja t olisivat sanoneet, e ttä k a listit ja a n a rk istit sellaiset kuin
• ) K retinism i ta rk o tta a p aran tu - m arkkinoita.
Ja porvaristo hallitsee takai*, sek ä p a lja sta a ne sUmiemme siv u u te ttiin k irje ilm an tolraenpttr •
seissa idän valtioissa, joissa on m u rh ap o lttajilla tu e n d ep u ti Jouhaux, C om elissen. K rapotkin. o- m aton ta r u u m iillis ta ta u tia , jo ta seu ¡ E n g l a n t i a .”
eteen k aik essa kaam eudessaan.
tä.
K irjeen v aih tajak si Toverittar*'-
vakutrte.ibt
ettei
B ergeriL e ! m erkin sijaan oli union nappi j vat k u k istu n eet sam alla tav alla kuin ra a ruum iin epäm uodostum inen ja j T u o n lausunnon jälk een kuluneet SANKARI, k irj. B enard Shaw . Suom. le lupautui tov. U rho Lind, iot n
taaskaan tu lla antam aan oikcut- takkinsa alla?
i Scheidemann ja Legiankin. T o in en henkinen tylsyys.
60— 70
vuotta eivät ole kuluneet
Eero Ljuann. 3 näyt. huvinäytelmä. nyt sitte a lk aa olem aan paikka*un-
S Järjestömme asioita
äl