Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 30, 1918)
t No. 303 T O V E R I TOVERI toisuus yhteiskunnan om aisuu-! noilla. kuljetusm aksuilla, viija- < tieksi. Seuraavat sukupolvet ko-{ >äiliö- ja m akasiini-vuokrilla, itä n e n «uomalaisen työväen aanenkannattaja, linavat edeltäjiänsä korkeam m al- m onopoliseerattujen m aanvilje- ilmestyy Aatoriaaaa, Oregon, joka päivä le tietoisuuden asteilla, k ä y ttä e n : lyskoneitten korkeilla hinnoilla! paitaa sunnuntaina. hyväksensä edeltäjiensä koke- nylkee kapitalism i suurim m an o-j TOIMITUSKUNTA: m uksia. san m aanviljelijäin tuotteista, W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN, VASTUKSIA EDESSÄ. se e t hau d o istaan y h ty äk seen 20:nnen Kun ihm isrotu oli nuori, olivat vaikkakaan se ei ole niin silm in ADOLPH SALMI, ALEX SEVO, (True translation filed with the fostnioster vuosisadan vallankum ousliikkeeseen, sen tarpeet vähäiset ja kokem uk nähtävää ja suoranaista kuin teh- , at A s to r ia . O r e ., D ee. 50, 191$, a s n ,iiirtd ei tuon n im istä ryhm ää löydy S aksan set rajotetut. Ensim äisen- k ar dastvöläisten tvöntulosten rvö»s- °y »«-ction 19 of the Act o» Oct. 6th. 1917.) tover T äm än m aan p o rv arileh d istö on ; e*kä m inkään m uunkaan m aan sosia- kean tvökalun keksim inen laa- to. (T H E COMRADE) The organ of the Finnish workers in the la yksin kapitalistikin, itse n v -' k o e tta n u t kuvailla sangoo ru u s u ia e k -p a te is s a . T iedäm m e siellä olevan _______ _ jet^si sen eläin änmahdolli&uuksia Western states. The only Finnish daily in ! the West. Published daily, except Sunday, ' ia joudutti sille hvödyfllisten ko- kyisen teollisuusjärjestelm än hyö | si s itä k a n san v a lta a , jonka valtiom ie- S partakus-ryhm än, joka nim i johtuu men’s Publishing Society. kem listen keravtvm ista. Sen tar- dvn-nauttija. ei aina ole o n n is- 1 hennne tu le v a t valm istam aan . Siksi vunhan ajan suuren o rja k a p in a n jo h A N T T I J. P A M TA N , Manager. peet myöskin lisääntyivät sikäli tutuit pääsem ään eläm än n au tin - 1 on m ielen k iin to ista huom ata, e tiä taja n S p a rta k u k se n nim estä. Entered as second-class mail matter July 18, * kun st- kykeni niitä ty y d y ttä noihin, vapauteen ja henkiseen j to isissa m aissa löytyy h e ik äläisiä s a “S p a rta la ise t ta is te le v a t - — —" 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, epomi. Toim eliaalla kapitalis j nom aleiitlm lehiä, jo tk a uskovat, e ttä .T u o valaisee kuinka “sy v ä llise t’’ ja mään. under the Act of March 3, 1879. Suurin osa ihm iskuntaa nvkv- tiliä nykyinen järjestelm ä a ja a ! liitto laism aid en k a p ita listise t ja im-1 “ ta a ja t” h isto ria llise t tiedot ovat por llmotushinta 60 senttiä tuuma. “m a is te ri'-to im itta jilla . — Kihlaus- ja vihkimailmotukset $1.50 kerta, aan työskentelee ruuan, v a atte i-! enempi kuin m itä hän voi ajaa p e ria listise t in tre ss it pu u h aav at van-i v a rileh tien $3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja den ja suojan tuottajina. Näihin järjestelm ällä. Hän on vhtäpal- h a n a ik a ista rau h a a ja s a a tta v a t on- “ Hyvä on hyvissä ma jo a ”, sanoo suo suuremmat Umotukset tilan mukaan. E n g la n tila ise n m utainen san an lask u . Tuo sopii hy- siinä. Syntym ä-ja nimenmuutosilmot ukset $1.00 ker kolmeen sajiaan sisältyy koko jun om aisuutensa orja kuin sen n istu a k in iä . $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. G u ard ian in ” to im itta ja vin ylläolevaan. S ellaiset m iehet “M anchester Kuolemaniirootukset $1.50 kerta ilman värs ihmisen lyysillinen ja henkinen haltijakin. syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta elämä. m in k ä la iset asia tk in , joita tä ä llä ole lii ketään vksilöiä eik.i yksilö- C. P. Scott sanoo, e ttä “Chauvinism ! H uvitukset ja nautinnot värssyltä ja kiitoslausrelta. Halutaan tiedot, korkeintaan JO sanaa, 50 ovat ihmisen mielen virkistvk-ek- ryhm ää voida pitää syypäänä tä- (y ltjö isän m aallisu u s) ei ole vielä kuol- vat su o m alaiset la h ta rile h d e t e d u sta Senttiä kerta, kolme keilaa $ 1 .0 0 . yleiseen yhteiskunnalliseen lut ja im perialism i ei ole vielä kuol vat. Naima- ja avioeroilmotukset, koikeintaau 75; >1 V iita V ä l t t ä m ä t t ö m i ä K ilin r t lO - lian Mnaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. l.„ Ir in r n r in n u iil ' >nnett< »muuteen. Keskiarvoinen lut Europa» m aissa, ja itse k k ä ä t e Suuremmista yktciailmotuksista tila n m u- ’ *El ' l l a llc ll rU U U lltl luu haan. työläinen ei luonteensa puolesta dut tu le v a t la a ja lti taiste lem a a n oi T A A S T A R V I T T A I S I I N O H J E L M A A lensa. Kutoslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu S uurella touhulla le v ite ttiin am eri Kun ruoka, vaatteet ja suoja () le yhtään parempi kuin keskiar k e u tta ja ed isty sm ielistä a sia in kat matta. Paikkakunta-uutisilmotukset 60 senttiä tuuma k alaisen yleisön k esk u u teen erä stä voinen kapitalistikaan. Meillä »antoa vastaan.” ovat tilittäm ättöm iä kaikkien i t ä Suonien la h ta rih a ilitu k se n tä k ä lä istä T IL A U S H IN N A T Eräs Roomassa, Italiassa, ilmesty m isten hyvinvoinnille, on itses-1 vallitsevat yhteiskuntapalieet o- Yhdysvaltansa ja Canadaasa: ä ä n e n k a n n a tta ja a , jonka nim i oli viikkolehti, “L 'U n ita ”, n äkee Ykai vuosikerta. .$5.50 6 kuukautta. .$3.00 tiian selvää, että niiden tu o tta -1 \ at suoranaisia ja välttäm ättö vä 3 k u u k au tta... $1.60 1 k u u k au si... .60 niinen on ihmisille tärkein kaikis-i miä järjestelm än tuloksia, järjes- kansojenliitto-puuhan tiellä suuria “ F inland S e n tin e l”. L ehti on nyt lo Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25 ta. Johdonm ukaista -iis olisi, e t- ' telm än, joka sallii jonkun lien v a stu k sia, e s ittä e n k a tso m u k sen sa ! p e tta n u t m aallisen v aelluksensa, ku 1 ten New Yorkin U u tiset k e rto o : tä niiden tarvikkeiden tuotannon kilöryhm än om istaa välineet, jot- seuraavasti : SU B SC R IPTIO N RATES: In the United States and Canada “ M eillä oli ‘F inland S e n tin e l’ ni “ T äm än kansojen liitto-ajatuksen johto asetettaisiin etualalle ja et- ka ovat välttäm ättöm ät jokaisel- One year...........$5.50 Six mouths............$3.00 Three months. .$1.60 One month.................60 tä tu o tta ja t — kansan suuri e-, le yhteiskunta asukkaalle elintar- ym pärillä käydään nykyään sangen niinen ju lk iis u , vaan sen e lin p ä iv ä t V anhat diplo lien ev ät jo loppuneet. Se ei saan u t lluoneusto sijaitsee 10:nncn ja Duane katu nem nii-to — saisi m äärätä, että peitten hankinnassa ja näin tekee katkeralta taiste lu a. m aa tit ja k o n se rv a tiiv ise t n a tsio n a lisd jen kulmassa. Telefooni: konttori 365, kaikki teollisuudet on johdettava m uutam ista yksinvaltiaita koko tiry ln n ä t e iv ä t usk alla sitä vastus- niin paljoa . talo u d ellista k an n a tu sta. toimitus 832. kansani altaisesti ja om istettava kansan yli. Niin kauan kuu tä- taa avoim esti — ensiksi, sen täh d en ,e , , ä k U9i<unam ista olisi voitu jatkaa» yhteiskunnallisesti. Niitä ei voi mä järjestelm ä on voimassa, ei e ttä tä tä a ja tu s ta k a n n a tta a p re s l-jS e k ä talo u d elliselta e ttä henkisellä da johtaa kansanvaltaisesti, ellei yksikään yksilö voi vapautua sen dentri W ilson ja Y hdysvaltain dem o ! p o h jalta a n oli se h ä tä isen a ja n tuo I k ra tia ja Y hdysvalloilla on n y t kä- tp R un uugi v arg inainen säännöl yhteiskunta om ista niitä. Elä pauloista. Täm ä teollisuuden ! d essaan ruoska ainoa arg u m en tti, . män välttäm ättöm yyksiä tuotta kilpajuoksu a s e t t a a k u n k i n h e n - jolla voidaan v a ik u tta a näihin p r e u s - J lsestl ilm estyvä, suom alaisten syn via yksityisesti om istettuja lai kilon hänen maikkaansa ja mää ! sUais-henkisiin konservatiiviin ja | nyttämä eng lan n in k ielin en aik ak au s toksia ei voida m itenkään johtaa i r ä ä h ä n e lle h ä n e n o s a n s a . H ä n ' k an sallisuuskiihkoisiin diplom aattei- lehti p e ru ste ta a n , on se h eti rak e n N orth p o rt, W ash. ro ise k si, koska olis« epäviisas- n et | av a varm alle taloudelliselle pöh kansanvaltaisesti. \ ksityisten. ahertaa tilli vetelehtiä joutilaa hin. ta uhm ailla so tilaita, jo ista e n e m m is-1 . ,, ,,, S. S. O saston k a u tta : yksilöllisen om istusoikeuden ah na, hiin ryöstää tahi hiin on ryös tö on ta iste llu t e n n en k aik k ea siinä Ja e ’ 'a rm o illa su u n n itelm illa ja sei Ja c o b Loi ......... .............. $1.00 taat rajat ja kansanvalta iske tettävänä, riippuen siitä mille ! luulossa. e ttä se n k a u tta luodaan un-1 väliä ohjelm alla. Jos suunnitelm at N cls N iem elä 1.00 paikalle hänet on viskattu teol- si kan sain v älin en jä rje sty s, jonka I teh d ä ä n oikein, ei pääom an hankki vät aina vastakkain. v a llite ssa sellainen h äp eä kuin Itä- H erm an Lind ..................... ........... l u o , Kun ruuan, vaatteiden ja s u o lisuuden piirissä. Si v eyssaarnat vallan ia S ak san so d a n ju listu s v. niinen sellaisen p e ru sta m isek si käy O. K oski ' l.uu jan — elämän välttäm ättöm yyk lain k aan m ahdottom aksi eikä ylivoi ja ihm istunteisiin v etoam iset ovat 191-1 olisi m ahdoton. M att L ane 1.00 1 sien — tuottajan sallitaan suu tätä asem aa vastaan kokonaan Ei u sk a lta en avoim esti v a stu sta a m aiseksi..” Isa a c Isaacson ......... . l."ö rem m assa tai pienemmässä mää- voim attom at. Ja poliittiset reior tä tä p resid e n tti W ilson:» ja so tilai T aloudellisen k an n atu k sen puut Jo h n Niem i .5 0 1 räs.-ä m erkitä mielipiteenpä m uu mit, joilla koetetaan poistaa jä r den a ja tu s ta , näm ä liitto laism aid en teessä su o n ien k ielisetk in ju n k k erileh p reu ssila ise t k o e tta v a t b o ik o teerata 5o J a lm a r Ilak k ik o s tam ien lainlaatijani valinnassa jestelm äm m e tuhoisat vaikutuk sitä hiljaisu u d essa. Ne naureskele- ¡, det ovat, sa ati heidän kustan tam an sa 1 «Ui Isaac P e terso n jotka sitten laativat vieläkin tar set, kajoam atta sen pääosaan ja vat sille ivallisesti, lie puhuvat sii- Englanninkieliset, M itä k a n ta a n tu ..............50 ! M a tti S andelin kempia aitoja tyrni tuotte.den VK- hyökkääm ättä en perustuksiin, t ä n P n vähän kuin m ahdollista. H e jle e , niin oli sen “S e n tin e lin ” kanta valm istau tu v at, silloin kun siitä Pä»-j sellainen kuin kaikkien m uiden siltä C hris Macky .50 sity¡som istuksen ympärille — ovat naurettavia ilveilyjä ja tu- 1 te tä ä n . e s ittä m ä ä n s itä vastaan kai 1.00 ! Jo h n W. M akynen .............. Kapitalis- ■ R e n m o is i^ p ainotuotteiden. Nuol voimme sanoa, että heillä on po ioksettom ia touhuja. ..............50 liittinen kansanvalta, m utta t a - ; tis e n j ä r j e s t e l m ä n t u o t t a m a t p a - ' Ien tä ssä yh tä poikaa sa k sa la isten Öin sitä. joka sa ttu i olem aan voitta G ust. A. M akvnen T M A ILM A N K A TS O M U K S IA 1 OSASTOILLE JA ASIAMIEHILLEMME Nyt vuoden vaihtuessa, kun tulee tilinpäätök sen teko kaikissa osastoissa, samoin liikkeemme tilit päätetään kalenterivuosittain, niin on san gen tärkeää, että osastojen kirjallisuustoimikun- nat ja kaikki asiamiehet koettaisivat suorittaa laskunsa kuluvan kuukauden kuluessa, siis tam mikuun 1 päivään mennessä. Ottakaapa asiamiehet tämä huomioon, niin saamme molemmin puolin asiat aikanaan sel viksi. Tämän kuluvan kuukauden tiliotteet eivät eh di saapua, mutta tilisuoritukset voitte tehdä saa- mienne laskujen perusteella. Toveruudella, LIIKKEENHOITAJA. tolaisia, silloin kun R aivaaja nyi selittää edustavansa keskustaa, j: jos on keskusta, niin on tieten kin oikeistolaisiakin. N iitä on Susial ist itien työ v äe n liike on m utta joukot meillä, luulen niit; e- tuntevani, ovat niitä, jo tk a eiväi kantta niailman jo u tu n u t ään käännekohtaan, tilanteeseen, keskustaCais- ja oikeistolaissosia jossa sen jakaantum ista m enette listien tavalla ole aseissa niit; lytavoissa ei voida millään kes vastaan, jotka pyrkivät työväen kustan välityksellä välttää, eikä luokan diktatuuriin, vaan hei liioin elikäistä vaikenem isella tai dän apunaan. M utta sittenkin ilman kysy ylimielisillä letkauksilla m enette lytapojen uudelleen arvioim isesta. niysten iiudelleeu tarkistelua ji Kvsymys tulee myöskin meidän niiden selvää ratkaisua voi täini järjestöm m e ratkaista vaksi, M i-; joukkotahto saada sille vastak tään m ahdollisuutta ei ole sen kaista palvelusta sen organiei kiertäm iseen, ja sitä nyt ei sen puolelta ja siksi täirtän joukot tään kykene eikä voi ratkaista tulisi s'ta«T itse vastata niihin ky sen vähempi kuin koko järjes sym vksiin, jo tk a o d o tta v at rat töin edustajakokous, jota ennen kaistta. Leo Leino. täytyy asia o ttaa järjestön osas toissa ia lehdissä avoimen no’ - !■ !■ !■■«• I i i- f - r i-i i ¡ 1 -f-e li„„a„ alaist-ksi. u . a k,.k,, p s e Kan8ankirj eitä -i~K- aistöm m e on saanut tilaisuuden iausua mielipiteensä, lii sitä voi! 1 1 1 l i ' l ' l - i ' H " l - H - l - l - l f i l l I I 1 K ratkaista seitsem än- tai kahvlek- sanhenkinen lehtiemme ja piiri WASHINGTON toim ikuntain edustajisto, kuten ilwaco sitä vritettänee ratkaista. Sei • amen • * ratkaisu , • i 1 | et • varm aankaan N äy ttelijät nyhjäsivät tuinii tulisi tätä järjest«»ä sitom aan, C has Aido ............ 50 ■ kylkeen ja käskivät tehdä tiett; i h e e t v o illa a n p a r a n t a a a in o a s t a a n ia itä v a lta la iste n diplom aattien ia mi ja, p a rja ttiin , teh tiin tö rk e itä lasku päin vastoin se tulisi vaikutta .,,1. • , . n i n -i i • lita ristie n k an ssa. T äm ä johtuu sii- ........... 50 ¡ C harles M aki .......... on kehityksen . Ihminen „ . , . tul .H ’“ ’’••'tantalla niiden alkul ähde ja j tä et(ä on ollut toiminna6sa minta. virh eitä ja y rite ttiin tehdä ^Suomen maan hajuittavasti. M utta niini vöiksi yleisölle, että joka halua ............ 5 0 1 Isaac M art’ala ta s e lk o s e n a o n k a ik illa lu m is illa «o \ — y iite is K iin ta o m a is u u k s ie n I ristin e n “ K an sain v älin en ” , jonka oli- ju n k k e rie n v eritek o ja tek eip ättö m ik auvan kun vapa;, mielipiteiden tiiman kuf.uneen vuotien vdimeis«. I). L a n g l i e ............... . .M viskejä, y h tä lä isiä , ltPHinontnu ai- ja t i i o t a n t o v ä l i n e i t t e n y k s ilö llin e n jelm an a oli panna alulle ja pitää si. M istä nyt sen selvem pi ohje! 'atisuniinen ei ole nialulollista. tunnit viettää hauskasti, niin sa; ............50 ’ siä o ik e u k sia. V ictor P aju n en lyödaisten Tem ppclii K aikilla ihmisittä! omistiKAfkeit«» i I kav u n i s s a n iin m onia riitaa kuin ma saad aan , on m eille arvotus. Suo o m istu so ik e u s. •i voitane m yöskään valm istau pukoou m ahdollista, ja täm ä “Sota-K ansain-j m en p o rv aristo on taa viim e päivinä .........' .50 on luonnonm ukainen oikeus maa- A Sauvota - vanhaa vuotta lopettam aan j 1 tn itant' »laitokset. V»imittamal- tua koko järjestöin kokoukseen, E. Maki .50 paKo»)ii ja sen lu tonttonrikkauk- la y h tei'i »maisuudeksi ja iarjes- v ä lin e n ” on k a ik issa m aissa, s a k s a T tehnyt siksi m o n ta kuperkeikkaa, et uutta alkam aan. Siellä esitetää kuten tulisi. Tämän käsittäen, iäisissä ia a n ti sa k sa la isissa , sotava- . , ....- 1.00. siin. J. Hockley . . . hauska huvinäytelm ä, jolla sa ‘ ta m ahdoton sellaisellak aan näyttää \ hdellä ihmiseltä ei ole tam ällä ne järjelliselle sekä tie linctenllistnis ” Toveri koettelevan si 1.00 i I m illin su u re m p ia o ik eu k sia kuin teelliselle M att H e rra la kerrankin tarpeekseci » o h ja h e . o v a t y k s ilö T äm än ohella sopii panna m erkil- kuin A m erikan su o m alaisten poropor vuuttaa esille astuneen k y sy m y k nauraa Geo. S ärk i 1.00 toisillaVaan. Kaikilla ihmisillä m a h <i< >Ui.set poistam aan meiltä Ie. e ttä W ilsonin a ja tu s ta m erien hai- värien notk easelk äisy y d ellä se u ra ta sen “kannoittelun" jota vastoin Nim ikin osottaa että siinä on jc .50 ! N im estä ei saa selvää on oikeus työnsä tuloksiin, ei e. n u o k a k v s i •Hiirtä. n v k \ i-e n si- lin n a sta ei o l e . k o sk aan h y v ä k s y tty '• heidän ihm eellisiä seik k ailu jaan . S e r Raivaaja <>n o ttan u t päättäviä, takin erikoista: “O m ituisia sa .50. nempää eikii v ähempää. Isaac Lof E nglannin “ v aik u tu sv a ltaisissa p iireis’ j “o h jelm a n ” kun vaan saisikin! Kylli: varmoja I odella vKtvksen (Uomaa vitsausta ja järkähtäm ättöm iä raita." — N ykyään olem m e näl 1.00 kansanvaltainen kansakunnan ki - luo' ka-odan ja kurjuuden. E. R aisio <ant«»ja. Niistä tosin yhdestä ! neet jos jonkinm oisia sairait; 1 L eadville, Colo. kuude-sa ei <4isi köyhyyttä eik ä1 Luokkajako ,< n aina ollut j].. p ä in v a staista lau su n to a voidaan ni lövtyisi. M utia se lie vaikeata j< ärkeim m ästä niailman taan vaan sellaiseen kiipeliin ei oi 1 Sipi W lrta se n k a u tta : rikkautta, ei orjia eikii isäntiä. nici.-öi. niin pitkälti kuin ihmis tiiä hallitifksenkin k a n ta n a . J a tun- siltäk in sy y stä kun Suom esta täh äi .n mtik selli sini man mi! itaristiv ai yksikään toinen tohtori joutune Em il Anderson .50 NTnuet. vanhat ja heikot hyötyi kunnan historiaa tunnetaan. M ut n a sta a h a n m eidän sotaisa Roosevel- m aahan saap u v at lah ta rile iid e t muut tion sotaioukköjen m arssittam i- potilaidensa kanssa kuin “om Saul W arpim en .50 1 sivät v htäliiisesti siitit yhteiskun ta edistyvä sivistys on asteittain tinm iekin B ritannian vaatim an me j ta v a t ohjelm aa joka päivä, jo ten nii vesta Suomeen — se onkin luo- tuisten sairaiden” kanssa joutu. .25 ; tia! isosta vaistosta, ¡oka johti hävittänyt M atti Hirvi No, sittenhän näette kun ka kaikki sukuoikeudet ri<*n h erruuden täysin kohtuulliseksi, täk ään ei k a ik issa asio issa passat tinut ja . näillä "järk äh täm ättö J. Stenm an . .. .25 alastom an raakalaisen pois a ar ¡a vaatii a in o a staa n to ista p aikkaa k ä y ttä ä im u tu ttin a. - Työni. somaan saavutte. millä ja päättäv illä” kannoillaan P . vntv-äädvt, ¡a jättän y t kapi- .25 i E. Stenm an Y hdysvaltain laivastolle sek ä jonkun Kappaleen ^ tlk e e n tan ssataa niom etsän sv vvykHstä täm änpäi talistiselle teol listin-järjestelm ä i- toiselta pttoCen ajaa järjestöä ti- “ KENRAALI” M ANNERHEIM . Alma Aho ............ 25, vän sivistyseläm ään, jolloin m en 'e mu«»do-tettavaksi uudet talon 1 kiisin so v ittelusopim uksia tarpeetto- anteeseeti. joka ei kohta näytä vin »den vaihteeseen saakka. E. R ytkönen 25 ' neiden kokem usten kum oam atto delliset luokat, tuotant«»lähteitten mien yhteentörmäysten välttämiseksi, on kuulem ina n im ite tty nyt Suomet: Toisestakin kappaleesta on < “p re sid e n tik si”, tie tä v ä t erä ä t lehdet muuta tietä jättävän kysyiriyk ......... 25 ! Anna S aari yläluokan 1 T ietv sti täm ä on vain sat jaettu. Se on nelinäytoke mat tosiasiat opettivat hänelle, ia tiiotantovälineitten om istuksen sen ratkaisulle kitin koko jär kertoa. .50 ! että hänen täytyy käyttää liyväk- sekä niihin suhtautum isen perus- m ielipide liitto laism aissa. Väinö V iitanen Työväen nen m urhenäytelm ä “ M urtune * estomme kokouksen. .50 ! sett'ä aivojensa älyä. lihastensa teelle. V ictor Peura luokalla ei ole m itään osaa sen muo i “ K e n ra ali”, jonka rin ta p lc lu k sla ko « ? . . .u . v s d .s,m iilu n a m uaan Työmies -ensim m ältä hiukan ta " E‘ es>tetään tanim ik. loppu 95,1 Jo h n H jords Sosialistit eiv ät riem uitse Juok- 1 k o stam isessa, vaikka sitä levitellään ; rista a tsa a rin a n ta m a t sta n isia ik a t t rkaillen Venäjän “puoluesuhtei- Pu<’lclla. ............ 50 ! voimaa ja niitä teollisuuslaitok P e te r M aunu sia. jotka hän on luonut ia että kien olem assaolosta, eivätkä he B ritan n ian m ielip iteen ä” .ia “Arne • ja joka sai k o u lu k asv atu k sen sa tsaa a lähemmin tuntem attom alla'' Joulua viettäm ässä olivat tää .50 hätien täytyy olla hallitsija, tai "saarnaa" luokkavihaa. A ugust H uhtala lie y k -!rikan m ielipiteenä kuten kulloinkin iin k asarm eissa ja joka kaikki enti »n astunut yhä varnietnm alla ta i;i sukulaistensa ja tu ttav ain s läluokkalaiset puhuvat. j I 8et tek o n sa y h te e n la sk e ttu in a ei o k S alli A nderson .... .25 hiin sortuu, ja että hänen tay- sinkertaisesti osuttavat ilmeiset Sopii. Kun y yläluokkalaiset valin kannattam aan Ettrojian luona A storiasta Mrs. ja A ..............25 ' tyy johtaa eläm änsä välttäm ät- luökkatotuudet O tto W irtan en niin heidän o tak su ta an ed u stav an m uuta kuin ta a n tu m u k se llin en vemi ja luokkavasta- taisteleviin ryhm ien vasem m is Lam ppa, M rs. J a Mr.’ M ¿'iki. v a in ! läiskenraali, aitan p ah a m a in e lsesst Jo h n H irvi ............... ..............25 tomyyksien tuotantoa kansanval Kirjv kohdat. Ei ole yhtään järielli- “k a n ta a ”, v aik k a he ed u sta v a t joka ' ‘n erk itv k ses: ;i, olisi siis tuon tiedot toa, joutuen sotajalalle revjsioiiis- ............. 50 taisesti. — E G. C. Auburg. H e n rv K orkola luokkaansa, ain o ata “ k a n sa a ”, sempää syyttää “ sosialistiagitaat- isen Raivaajan kanssa, selven ! m ukaan kavunnut d ik ta a tto rik si, sil A ndrew Niva ........... 25 toria" luokkasodan kiillottajaksi, on heille m inkään arvoinen. täen välejä m enettelytav oTle. IDAHO S iitä huo lim atta työväestön p itä i-. ,a d ik ta a tto rih a n sellaisen nim ityksei, Abe L ahti .35 : kuin pitää iunaUeteilijää v a stu u -, Merkityksetön ei ole järjestö! tak a n a piilee. Prp.-identin valitse« O. I<aurita .. .25 Luokkataistelun syistä velvollisena tuhoisista m vrskyis si pysyä hyvällä tuulella ja toivoa ta v a llise sti kansa, m u tta täm ä “pre emme myöskään suunta, jolle Mullan .251 A ntti K ainu , jo tak in , joka n ä y ttä ä perin m ahdut 1‘alkka’tv «»Iäiset eivät «de ai ta. Todellisuudessa, sosialistinen A um alta — e ttä “ liittolaism aiden s id e n tti” on sen eduskunnan valitse viime aikoina on i ndustrialisti Palkkojen alennustako valin Se «m lakannut noat. jotka ovat joutuneet kärsi liike on vaan järjestetty voima, p re u ssila ise t” tek isiv ät ^ in m attid ip io ma, joka pitää kokouks aan Ilc ls ir kulkeutunut. tetaan. \ \ allaccn “ Press I in nykyisessä yhteiskunnassa, joka vatkaam asta hden Suuren L - mään nykyisestä kapitalistiselta gissä e it ä ym m ärrä h ä p e ä stä h a la a n »naatti« n vanhoista tavoista -Ksa «.li sähkö anom a Harrv it-etietoisesti pyrkii poistam aan lion" käsien taskuunpistäniism e- järjestelm ästä. tita, v aik k a siihen ei kuulu kuin puo van rau h ansopim uksen. — Call. luokkarajat ja luokkasodat. Hei lta. paikallisoTa kaivosi» Todellisen kansanval nettelyä ainoana oikeana ja tep- I ’ikkuiiikeniiesten keskinäinen let laillisesta m äärästä. K urjuus .sellaisenaan, ei myos- i viina keinona työväenluokan Ilolta, joka meni itään koilta - kilpailu painaa heitä yhdeltä puo lan perusteet Ja toinen tieto kertoo, e ttä ilel altaanastum isessa. osoittaen hv ' n | u ttu a iäriestelem äan 1 lelta ja toiselta painaa heitit voi kään «»le uusi eikä yksistään ka P A N K K IR O S V O N E W Y O R K I N U U alan kuninkaan alaik äin en poika ku: T IS T E N P Ä Ä T O IM IT T A J A K S I. pitalismin synnyttäm ä ilmiö, i aksyvänsa europalaisten sosia jvn hintoja, että Gotter «TAien D einokrat it»-sana johtuu kah- m akkaat tru stiiärjest >t. Eikku- su tta isiin k u n in k a a k si/S u o m e e n , jon M ustonen, joka näihin saak k a un, Kovhv v s on aina ollut mukanani-1 istien v asem m istosuunnan. Se aivam ioi-sa tullaan työt seisai desta kreikkalaisesta sanasta: liikeiniehe| taistelevat V' uniensa ka alaikäisyyden aikäna setä Man ollut “C anadan U u tiste n ’’ “ toim itta-; puutetta entisissä l ä n antaa pulina Kuusisen. Siro- tam aan lyijyn hintojen alenet demos, tarkottaa kansaa, ia kra- takaa voittaakseen riippum atto m.e. M utta nerheim sitten h eilu ttaisi «iiktaatt »rit ollut m ahdoton lana ”, on kuulem m a v alittu New Yor m uodoissaan «»n an. Leninin, Eiebknechtin v. m. sen lahden. Syynä alenenii-e man asemat;. m utta häviävät teo, tarkottaa hallintoa: siis de kin U utisten vastaav ak si to im ltta ja k 1 n ag aik k ao ’ Niin e t,a k »ningas sit; vältää. syystä kuin ihmiset puut ! annettujen puhtaasti tvöväen- «ui se kun hallitus, joka-on os' välttaniättöm ästi v astustam atto- m okratia m erkitsee kansanhallin- olla pitää. si. tee! isillä tuotantovälineillään ei- uokan luokkav altaan tähtääv ien nut suuren « san näiden kaiva ni.in ylivoiman edessä, sillä heitä toa. O llessaan sen nitirhaajajoukon ko Omien tu n n u stu ste n sa m ukaan oli! vät välineet valm istaa hvöd /kk et Yleensä nykyään käsitetään fi- vastassa on pääomien pali«»ns ja > m en ta ja n a , joka yhdessä sa k sa la isten sosialistien^' omana suuntanaan, noiden tu o tteista ja on maksan v.iistv m ä to n tä kyllin riittävästi. Sen sijaan M ustonen apuna t y h j e n t ä j i s s ä Suo pyöveleiden kan ssa tuhosi lähes koi a heidän puheensahan on nvt Kahdeksan sviittiä lyijyu«iula< tä jo kansanvallaksi kun k ansalla|kulkusuunnaltaan m essa p an k k eja sekä tek e m ässä suu taloudellisen kehityksen mahti, nykyaikainen köyhyys on koko- jotakin toista kuin käsien tas- • m lopettanut ostonsa. on väiltä valita lainlaatijoita ihm iseläm ä; ria su unnitelm ia sam oissa tark o tu k m ekvm nieinä tu h a tta Etkkuliikemiesten -kohtalot* rat- naan keinotekoista ja kerrassaan iU’inpistam isen oppi ja on, <a- Iällä sanonut la tuskin tarfl Niinpä on useita kansakuntia Suom essa, “ ken raali" M annerheim se Sf- slssa. N äistä rik o srv tk istä a n k irjo tti > e j ä t t i l ä i s m ä i n e n , ...................................... . ,ittH i «pa la u tta v a u sa jä r je s ty s tä ” n:f Ia sanottuna, jotakin toista tettiin, m itä s,m ottiin. Kaivan) jo tka kerskuvat kansanvaltaisuu- kasee joko heidän täydellinen ha tarpeetonta destaan v aikka t »dellisuudessa viönsä taikka toisessa tap au k ses-, tuotannollinen edistys, jonka e- ha” klr->a“klu' <uin sosialidem okratinen kansan-, jen om istajilla on halua alent U utisten to im itta ja k si “J ä rje s ty s " p a la u tettiin vuodattam al tu o kansanvaltaisuus supistuu ai- sa heidän tävtyy alistua palvele-1 dellinen miespolvi on saavutta-1 ' orkln Y ltls a lt a a n pysähtym inen, jonka nvt ««miesten palkkoja ja siksi la Suom en k ansan verta. M urhaa tinastaan H epäm ääräiseen oikeit- maan trustiliikettä. n ” t. on ensikerran ihm iskunnan Kelvan,iee han liy\ vin. E h k äp ä lian jajo u k k o jeu päälliköt, M annerheim i. o Enropas.-a porvaritkin hyväk ma pelotus. H eitä ehkä vai Elämän epävarm uus pakottaa i historiassa tehnyt m ahdolliseksi1 Pystyy jatkamaan K urikan t von der Goltz, kylpivät viim e kevään syisivät, kun se vaan ei pvrkisi paha om atunto siitä kuti sill teen sa»«la m erkitä mielipiteensä pikknliikem iehet työntäm ään poi tuottaa hyödykkeitä riittä v ä s ti i laateen ’s,a p o ta ; Matilla itsellään ’tn lyijyn hinta oli aina kahe kenelle tahtoo taikka kenelle ei • e p ä u sta ise lijäin v e re ssä ; Goltz s iir työväenluokin ylivaltaan valtios- taiido antaa tilaisuutta päästä i känsä ja tvttärensä vhä suurem- koko ihmiskunnalle. Nykyinen j ,llS a f l bl pa 10 ” * !,stos a a j telee paraillaan jo u k kojaan pois Suo - a ja . teollisuudessa. - ' ’“ »JMuvn.e?«». Täm Idillä ä fn satoista sentissä a. ti, tyoläi - .................... • ’ massa m äärässä henkisille am- ioukko-kurjuus johtuu k o k o n aan 1 taan’ mutta han el enaa puhu nr‘ laatim aan lakeja, joiden m ' ukaan m esta, m u tta “k e n ra a li” M annerheim lu.-triali. tiu suunnanm uutos t u - i 1' m aksettu li am ak su t ihon ia puutteellise-ta ta,n ia häljen o p e tu k se ssak in jo lie .ih m iste n Atte tulee k iy ttay tv a. mattialoille. M utta niilläkin vai- järjettöm ästä ja puut Lehden lu k itak —- u n | rin ta taynna b a a r in lah jo tta m ia he !ee vaikuttam aan, niin k ä s itä n ,! '- ’ scn m ’tä edellytti seitser nevat u nohtuneet. T T äm ä ei olisi m oitittava jo? litsee jo tungos, epäjärjestys, e- teollisuusjärjestelmästä. hajottayam m asti kuin koskaan. sfn tin lyijy-paunan hinta. V: tää k in ty y d y ttän e e hyppäys M a tti’ ly jä ‘ on “P re sid e n tti”. kun hallitus asetti lvi lakien laatijat olisivat yli-ihmisiä. pavarmnus ja huonot ansiot. *------- * — ’ K urikan ih a n te ista sellaisen m iehen Suom en la h ta rip o rv a risto k in oli in *Tlei järjestöm m e «pta selv itä kan- tnutta. .onnettomuudeksi, he eivät Henkisellä am m attialalla on ai ihan teisiin , joka p a raillaan on pako to av inaan en tisen \ e n ä j ä n nagaikka taa tunnustaen vain niiden e ri' ninnaksi kahdeksan senttiä or niitä ole. . . . He ovat ‘.iiaksikin ta- na . s . i te . k e . m . ie n . s ä ■ k-pnrualpia Fnnon l,icmd«i„ ai „ i maiden sosialistien taistelevan säntakso ollut ^-en m ukaan, työttom ain arm eijansa - » . . ' — - — ja __ m a t k a lla it^ e tn im e tu ik -kenraaleja. E nnen citii sisällissodan m yöskin meidän taisteluam m e. vain viime keväästä a valiisia ihmisia, om anlaisia kuin ajottainen työttöm yys suhteelli- Tuleeko naapurillesi panfekirosvousten tak ia - Tvöm. ! kua yksi ja toinen P °rv a rile h ti teki jotka jo nyt pyrkivät valtaam aan kum m inkin, niin pian k teusetkm ihmiset, ja he ovat yh- sesti yhtä suuri kuin varstnatses- qpn v o „:$.Q14 n 9 Tn c ilkeäm ielisiä huom autuksia “k en raa tä alttiita ym päristön v a ik u tu k -, palkkatyö«!. Östen luokassakin I e i lid L I d . ..k , Kaiken vallan tuottajain käsiin, hinta on alle kahdeksan sen li” M annerheim ista. M utta k äy tet sille ja he toim ivat yksilöllisten “ Henkinen proletariaatti" ei ole* K ä U p p H ä sitä hänelle. “ SPA RTA LA ISET TA ISTELEV A T tiilihän h ä n tä sitte n k in likaisena “ tul jota vastoin täm änlainen selven taltioisivat he alentaa tvöpalk ^ftijensn “kiil>»Itäminä kuten ku- paljonkaan parem m assa asemas ; BERLIINISSÄ SAADAKSEEN su tia”, siivottom ien töiden su o ritta nys. kun sen tekisi järjestö jär ja huolim atta siitä ett.i tv «Jäi ka hyvänsä, joita he a&ovat hai sa. kuin varsinainen animattipr«»- Huolehdi myös siitä, jestönä, voisi olla se luonnolli eivät saaneet heille kuuluvaa YLIVALLAN.” jana lupaam aa li P ohjan T äh d essä on tuollainen kali iitK Voimme en n u staa, e ttä jo sk in “ken nen liittäm isaine, joka tulisi voi kom ppanioinkin letariaattikaan. e t t ä n a a p u r is i m yÖ S lu -' Ihm inen on yhteiskunnallinen * d en p alstan levyinen o tsik k o etu siv u l ra a li” olisikin valittu presidentiksi, mamme kokoamaan. Ei ole mm m aksua M aanviljelijät, samoin kuin; niin —- — .... sanotun ..v*,, “sliding eläin Ja yhteiskunnallinen vaisto toisetkin tiv»ttajaluok:».t, «ivat jo n kee ja tilaa Toverin. la. Siinä puh u taan B erliinin ääriin- hänen v irk a k a u te n sa ei tule olem aan epäilem istä, etteikö järjestöm m e | unikaan kuin vissiin raj on liäHCtt edistykbensa valtatie tuneet nykyisen kapitalism in nyl ’kuten edeflä sanoin) en T n v p r i i n k f l i q p p n t v ö - * mä,8teu aOsialistieu ^»unnabta. - pitk äaik ain en . Olisi luonnotonta, jos suuti enem m istö olisi vaseinm is-' Y hteiskunna)'i>en vaiston kautta jettäviksi, v allittav ik i ja kon' i u v e r i JOKdlbeeri vyö bE lleivät m uinaiset spartalaL -et. vas- k an san te u ra s ta ja voisi m enestyä sa ' T1, n " ’n - 5i <kn vu” den tulee yk>i!ön kokemukset ja tte- tr «liceratJ «vaksi. K iin n itv sla i-flälS K G tllT l ! lio in p a rh a ita tietojam m e, ole n o u s-jm a ise n k an san p re sid e n ttin ä . H au Tyom. I - j ^ ^ d l e koetetaan taada I i ka it; -, ett.Y on parem pi sa I Toverin puolustus- rahasto Kysymys, joka odottaa ratkaisua
