t
No. 303
T O V E R I
TOVERI
toisuus yhteiskunnan om aisuu-! noilla. kuljetusm aksuilla, viija- <
tieksi. Seuraavat sukupolvet ko-{ >äiliö-
ja m akasiini-vuokrilla,
itä n e n «uomalaisen työväen aanenkannattaja, linavat edeltäjiänsä korkeam m al- m onopoliseerattujen
m aanvilje-
ilmestyy Aatoriaaaa, Oregon, joka päivä
le
tietoisuuden
asteilla,
k
ä
y
ttä
e
n
:
lyskoneitten
korkeilla
hinnoilla!
paitaa sunnuntaina.
hyväksensä edeltäjiensä koke- nylkee kapitalism i suurim m an o-j
TOIMITUSKUNTA:
m uksia.
san
m aanviljelijäin tuotteista,
W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN,
VASTUKSIA EDESSÄ.
se e t hau d o istaan y h ty äk seen 20:nnen
Kun
ihm
isrotu
oli
nuori,
olivat
vaikkakaan
se ei ole niin silm in
ADOLPH SALMI, ALEX SEVO,
(True
translation
filed with the fostnioster vuosisadan
vallankum ousliikkeeseen,
sen tarpeet vähäiset ja kokem uk nähtävää ja suoranaista kuin teh- , at A s to r ia . O r e ., D ee.
50, 191$, a s n ,iiirtd
ei
tuon
n
im
istä
ryhm ää löydy S aksan
set rajotetut. Ensim äisen- k ar dastvöläisten tvöntulosten rvö»s- °y »«-ction 19 of the Act o» Oct. 6th. 1917.)
tover
T äm än
m aan p o rv arileh d istö on ; e*kä m inkään m uunkaan m aan sosia-
kean tvökalun keksim inen laa- to.
(T H E COMRADE)
The organ of the Finnish workers in the
la
yksin
kapitalistikin,
itse
n
v
-'
k
o
e
tta
n
u
t
kuvailla
sangoo ru u s u ia e k -p a te is s a .
T iedäm m e siellä olevan
_______
_
jet^si
sen
eläin
änmahdolli&uuksia
Western states. The only Finnish daily in !
the West. Published daily, except Sunday, ' ia joudutti sille hvödyfllisten ko- kyisen teollisuusjärjestelm än hyö | si s itä k a n san v a lta a , jonka valtiom ie- S partakus-ryhm än, joka nim i johtuu
men’s Publishing Society.
kem listen keravtvm ista. Sen tar- dvn-nauttija. ei aina ole o n n is- 1 hennne tu le v a t valm istam aan . Siksi vunhan ajan suuren o rja k a p in a n jo h
A N T T I J. P A M TA N , Manager.
peet myöskin lisääntyivät sikäli tutuit pääsem ään eläm än n au tin - 1 on m ielen k iin to ista huom ata, e tiä taja n S p a rta k u k se n nim estä.
Entered as second-class mail matter July 18, * kun
st- kykeni niitä ty y d y ttä noihin, vapauteen ja henkiseen j to isissa m aissa löytyy h e ik äläisiä s a “S p a rta la ise t ta is te le v a t - — —"
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon,
epomi. Toim eliaalla kapitalis j nom aleiitlm lehiä, jo tk a uskovat, e ttä .T u o valaisee kuinka “sy v ä llise t’’ ja
mään.
under the Act of March 3, 1879.
Suurin osa ihm iskuntaa nvkv- tiliä nykyinen järjestelm ä a ja a ! liitto laism aid en k a p ita listise t ja im-1 “ ta a ja t” h isto ria llise t tiedot ovat por
llmotushinta 60 senttiä tuuma.
“m a is te ri'-to im itta jilla . —
Kihlaus- ja vihkimailmotukset $1.50 kerta, aan työskentelee ruuan, v a atte i-! enempi kuin m itä hän voi ajaa p e ria listise t in tre ss it pu u h aav at van-i v a rileh tien
$3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja den ja suojan tuottajina.
Näihin järjestelm ällä. Hän on vhtäpal- h a n a ik a ista rau h a a ja s a a tta v a t on- “ Hyvä on hyvissä ma jo a ”, sanoo suo
suuremmat Umotukset tilan mukaan.
E n g la n tila ise n m utainen san an lask u . Tuo sopii hy-
siinä.
Syntym ä-ja nimenmuutosilmot ukset $1.00 ker kolmeen
sajiaan sisältyy koko jun om aisuutensa orja kuin sen n istu a k in
iä . $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa.
G
u
ard
ian
in
” to im itta ja vin ylläolevaan.
S ellaiset m iehet
“M anchester
Kuolemaniirootukset $1.50 kerta ilman värs ihmisen lyysillinen ja henkinen haltijakin.
syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta elämä.
m
in
k
ä
la
iset
asia
tk
in
,
joita tä ä llä ole
lii ketään vksilöiä eik.i yksilö- C. P. Scott sanoo, e ttä “Chauvinism !
H uvitukset ja nautinnot
värssyltä ja kiitoslausrelta.
Halutaan tiedot, korkeintaan JO sanaa, 50 ovat ihmisen mielen virkistvk-ek- ryhm ää voida pitää syypäänä tä- (y ltjö isän m aallisu u s) ei ole vielä kuol- vat su o m alaiset la h ta rile h d e t e d u sta
Senttiä kerta, kolme keilaa $ 1 .0 0 .
yleiseen yhteiskunnalliseen lut ja im perialism i ei ole vielä kuol vat.
Naima- ja avioeroilmotukset, koikeintaau 75; >1 V iita V ä l t t ä m ä t t ö m i ä K ilin r t lO - lian
Mnaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. l.„
Ir in r n
r in n u iil
' >nnett< »muuteen.
Keskiarvoinen lut Europa» m aissa, ja itse k k ä ä t e
Suuremmista yktciailmotuksista tila n m
u-
’ *El '
l l a llc ll rU U U lltl
luu
haan.
työläinen ei luonteensa puolesta dut tu le v a t la a ja lti taiste lem a a n oi T A A S T A R V I T T A I S I I N O H J E L M A A
lensa.
Kutoslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu
S uurella touhulla le v ite ttiin am eri
Kun ruoka, vaatteet ja suoja () le yhtään parempi kuin keskiar k e u tta ja ed isty sm ielistä a sia in kat
matta.
Paikkakunta-uutisilmotukset 60 senttiä tuuma
k
alaisen
yleisön k esk u u teen erä stä
voinen
kapitalistikaan.
Meillä
»antoa
vastaan.”
ovat tilittäm ättöm iä kaikkien i t ä
Suonien
la
h ta rih a ilitu k se n tä k ä lä istä
T IL A U S H IN N A T
Eräs Roomassa, Italiassa, ilmesty
m isten hyvinvoinnille, on itses-1 vallitsevat yhteiskuntapalieet o-
Yhdysvaltansa ja Canadaasa:
ä
ä
n
e
n
k
a
n
n
a
tta ja a ,
jonka
nim i oli
viikkolehti, “L 'U n ita ”,
n äkee
Ykai vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. .$3.00 tiian selvää, että niiden tu o tta -1 \ at suoranaisia ja välttäm ättö vä
3 k u u k au tta... $1.60
1 k u u k au si... .60 niinen on ihmisille tärkein kaikis-i miä järjestelm än tuloksia, järjes- kansojenliitto-puuhan
tiellä suuria “ F inland S e n tin e l”. L ehti on nyt lo
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta. .$8.00
6 kuukautta. .$4.25 ta. Johdonm ukaista -iis olisi, e t- ' telm än, joka sallii jonkun lien v a stu k sia,
e s ittä e n k a tso m u k sen sa ! p e tta n u t m aallisen v aelluksensa, ku
1 ten New Yorkin U u tiset k e rto o :
tä niiden tarvikkeiden tuotannon kilöryhm än om istaa välineet, jot- seuraavasti :
SU B SC R IPTIO N RATES:
In the United States and Canada
“ M eillä oli ‘F inland S e n tin e l’ ni
“ T äm än
kansojen liitto-ajatuksen
johto asetettaisiin etualalle ja et- ka ovat välttäm ättöm ät jokaisel-
One year...........$5.50 Six mouths............$3.00
Three months. .$1.60 One month.................60 tä tu o tta ja t — kansan suuri e-, le yhteiskunta asukkaalle elintar- ym pärillä käydään nykyään sangen niinen ju lk iis u , vaan sen e lin p ä iv ä t
V anhat diplo lien ev ät jo loppuneet. Se ei saan u t
lluoneusto sijaitsee 10:nncn ja Duane katu nem nii-to — saisi m äärätä, että peitten hankinnassa ja näin tekee katkeralta taiste lu a.
m aa tit ja k o n se rv a tiiv ise t n a tsio n a lisd
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 365,
kaikki teollisuudet on johdettava m uutam ista yksinvaltiaita koko tiry ln n ä t e iv ä t usk alla sitä vastus- niin paljoa . talo u d ellista k an n a tu sta.
toimitus 832.
kansani altaisesti ja om istettava kansan yli. Niin kauan kuu tä- taa avoim esti — ensiksi, sen täh d en ,e , , ä k U9i<unam ista olisi voitu jatkaa»
yhteiskunnallisesti. Niitä ei voi mä järjestelm ä on voimassa, ei e ttä tä tä a ja tu s ta k a n n a tta a p re s l-jS e k ä talo u d elliselta e ttä henkisellä
da johtaa kansanvaltaisesti, ellei yksikään yksilö voi vapautua sen dentri W ilson ja Y hdysvaltain dem o ! p o h jalta a n oli se h ä tä isen a ja n tuo
I k ra tia ja Y hdysvalloilla on n y t kä- tp
R un uugi v arg inainen säännöl
yhteiskunta om ista niitä.
Elä pauloista.
Täm ä teollisuuden ! d essaan ruoska
ainoa arg u m en tti,
.
män välttäm ättöm yyksiä tuotta kilpajuoksu a s e t t a a k u n k i n h e n - jolla voidaan v a ik u tta a näihin p r e u s - J lsestl ilm estyvä, suom alaisten syn
via yksityisesti om istettuja lai kilon hänen maikkaansa ja mää ! sUais-henkisiin konservatiiviin ja | nyttämä eng lan n in k ielin en aik ak au s
toksia ei voida m itenkään johtaa i r ä ä h ä n e lle h ä n e n o s a n s a . H ä n ' k an sallisuuskiihkoisiin diplom aattei- lehti p e ru ste ta a n , on se h eti rak e n
N orth p o rt, W ash.
ro ise k si, koska olis« epäviisas- n et | av a varm alle taloudelliselle pöh
kansanvaltaisesti.
\ ksityisten. ahertaa tilli vetelehtiä joutilaa hin.
ta
uhm
ailla so tilaita, jo ista e n e m m is-1 . ,,
,,,
S. S. O saston k a u tta :
yksilöllisen om istusoikeuden ah na, hiin ryöstää tahi hiin on ryös tö on ta iste llu t e n n en k aik k ea siinä Ja e ’ 'a rm o illa su u n n itelm illa ja sei
Ja c o b Loi
......... ..............
$1.00 taat rajat ja kansanvalta iske
tettävänä,
riippuen siitä mille ! luulossa. e ttä se n k a u tta luodaan un-1 väliä ohjelm alla. Jos suunnitelm at
N cls N iem elä
1.00
paikalle
hänet
on viskattu teol- si kan sain v älin en jä rje sty s, jonka I teh d ä ä n oikein, ei pääom an hankki
vät aina vastakkain.
v a llite ssa sellainen h äp eä kuin Itä-
H erm an Lind
..................... ........... l u o ,
Kun ruuan, vaatteiden ja s u o lisuuden piirissä. Si v eyssaarnat vallan ia S ak san so d a n ju listu s v. niinen sellaisen p e ru sta m isek si käy
O. K oski
' l.uu jan — elämän välttäm ättöm yyk
lain k aan m ahdottom aksi eikä ylivoi
ja ihm istunteisiin v etoam iset ovat 191-1 olisi m ahdoton.
M att L ane
1.00 1 sien — tuottajan sallitaan suu tätä asem aa vastaan kokonaan
Ei u sk a lta en avoim esti v a stu sta a m aiseksi..”
Isa a c Isaacson
.........
. l."ö
rem m assa tai pienemmässä mää- voim attom at. Ja poliittiset reior tä tä p resid e n tti W ilson:» ja so tilai T aloudellisen k an n atu k sen puut
Jo h n Niem i
.5 0 1 räs.-ä m erkitä mielipiteenpä m uu mit, joilla koetetaan poistaa jä r den a ja tu s ta , näm ä liitto laism aid en teessä su o n ien k ielisetk in ju n k k erileh
p reu ssila ise t k o e tta v a t b o ik o teerata
5o
J a lm a r Ilak k ik o s
tam ien lainlaatijani valinnassa
jestelm äm m e tuhoisat vaikutuk sitä hiljaisu u d essa. Ne naureskele- ¡, det ovat, sa ati heidän kustan tam an sa
1 «Ui
Isaac P e terso n
jotka sitten laativat vieläkin tar set, kajoam atta sen pääosaan ja vat sille ivallisesti, lie puhuvat sii- Englanninkieliset, M itä k a n ta a n tu
..............50 !
M a tti S andelin
kempia aitoja tyrni tuotte.den VK- hyökkääm ättä
en perustuksiin, t ä n P n vähän kuin m ahdollista. H e jle e , niin oli sen “S e n tin e lin ” kanta
valm istau tu v at, silloin kun siitä Pä»-j sellainen kuin kaikkien m uiden siltä
C hris Macky
.50 sity¡som istuksen
ympärille — ovat naurettavia ilveilyjä ja tu- 1 te tä ä n . e s ittä m ä ä n s itä vastaan kai
1.00
!
Jo h n W. M akynen ..............
Kapitalis- ■ R e n m o is i^
p ainotuotteiden. Nuol
voimme sanoa, että heillä on po ioksettom ia touhuja.
..............50 liittinen kansanvalta, m utta t a - ; tis e n j ä r j e s t e l m ä n t u o t t a m a t p a - ' Ien tä ssä yh tä poikaa sa k sa la isten Öin sitä. joka sa ttu i olem aan voitta
G ust. A. M akvnen
T
M A ILM A N K A TS O M U K S IA 1 OSASTOILLE JA ASIAMIEHILLEMME
Nyt vuoden vaihtuessa, kun tulee tilinpäätök
sen teko kaikissa osastoissa, samoin liikkeemme
tilit päätetään kalenterivuosittain, niin on san
gen tärkeää, että osastojen kirjallisuustoimikun-
nat ja kaikki asiamiehet koettaisivat suorittaa
laskunsa kuluvan kuukauden kuluessa, siis tam
mikuun 1 päivään mennessä.
Ottakaapa asiamiehet tämä huomioon, niin
saamme molemmin puolin asiat aikanaan sel
viksi.
Tämän kuluvan kuukauden tiliotteet eivät eh
di saapua, mutta tilisuoritukset voitte tehdä saa-
mienne laskujen perusteella.
Toveruudella,
LIIKKEENHOITAJA.
tolaisia, silloin kun R aivaaja nyi
selittää edustavansa keskustaa, j:
jos on keskusta, niin on tieten
kin oikeistolaisiakin. N iitä on
Susial ist itien työ v äe n liike on m utta joukot meillä, luulen niit;
e- tuntevani, ovat niitä, jo tk a eiväi
kantta niailman jo u tu n u t
ään käännekohtaan, tilanteeseen, keskustaCais- ja oikeistolaissosia
jossa sen jakaantum ista m enette listien tavalla ole aseissa niit;
lytavoissa ei voida millään kes vastaan, jotka pyrkivät työväen
kustan välityksellä välttää, eikä luokan diktatuuriin, vaan hei
liioin elikäistä vaikenem isella tai dän apunaan.
M utta sittenkin ilman kysy
ylimielisillä letkauksilla m enette
lytapojen uudelleen arvioim isesta. niysten iiudelleeu tarkistelua ji
Kvsymys tulee myöskin meidän niiden selvää ratkaisua voi täini
järjestöm m e ratkaista vaksi, M i-; joukkotahto saada sille vastak
tään m ahdollisuutta ei ole sen kaista palvelusta sen organiei
kiertäm iseen, ja sitä nyt ei sen puolelta ja siksi täirtän joukot
tään kykene eikä voi ratkaista tulisi s'ta«T itse vastata niihin ky
sen vähempi kuin koko järjes sym vksiin, jo tk a o d o tta v at rat
töin edustajakokous, jota ennen kaistta.
Leo Leino.
täytyy asia o ttaa järjestön osas
toissa ia lehdissä avoimen no’ - !■ !■ !■■«• I i i- f - r i-i i ¡ 1 -f-e
li„„a„ alaist-ksi. u . a k,.k,, p s e
Kan8ankirj eitä -i~K-
aistöm m e on saanut tilaisuuden
iausua mielipiteensä, lii sitä voi! 1 1 1 l i ' l ' l - i ' H " l - H - l - l - l f i l l I I 1 K
ratkaista seitsem än- tai kahvlek-
sanhenkinen lehtiemme ja piiri WASHINGTON
toim ikuntain edustajisto, kuten
ilwaco
sitä vritettänee ratkaista.
Sei
• amen
• * ratkaisu
, •
i
1 |
et • varm aankaan
N äy ttelijät nyhjäsivät tuinii
tulisi
tätä järjest«»ä sitom aan,
C has Aido
............ 50 ■
kylkeen
ja käskivät tehdä tiett;
i h e e t v o illa a n p a r a n t a a a in o a s t a a n ia itä v a lta la iste n diplom aattien ia mi ja, p a rja ttiin , teh tiin tö rk e itä lasku päin vastoin se tulisi vaikutta
.,,1.
•
,
.
n
i
n
-i
i
•
lita
ristie
n
k
an
ssa.
T
äm
ä
johtuu
sii-
...........
50
¡
C harles M aki ..........
on kehityksen
. Ihminen
„ .
,
. tul .H ’“ ’’••'tantalla niiden alkul ähde ja j tä et(ä on ollut toiminna6sa minta. virh eitä ja y rite ttiin tehdä ^Suomen maan hajuittavasti. M utta niini vöiksi yleisölle, että joka halua
............ 5 0 1
Isaac M art’ala
ta s e lk o s e n a o n k a ik illa lu m is illa «o \ — y iite is K iin ta o m a is u u k s ie n I ristin e n “ K an sain v älin en ” , jonka oli- ju n k k e rie n v eritek o ja tek eip ättö m ik
auvan kun vapa;, mielipiteiden tiiman kuf.uneen vuotien vdimeis«.
I). L a n g l i e ...............
. .M viskejä, y h tä lä isiä , ltPHinontnu ai- ja t i i o t a n t o v ä l i n e i t t e n y k s ilö llin e n jelm an a oli panna alulle ja pitää si.
M istä nyt sen selvem pi ohje!
'atisuniinen ei ole nialulollista. tunnit viettää hauskasti, niin sa;
............50 ’ siä o ik e u k sia.
V ictor P aju n en
lyödaisten Tem ppclii
K aikilla ihmisittä! omistiKAfkeit«»
i I
kav u n i s s a n iin m onia
riitaa kuin ma saad aan , on m eille arvotus. Suo
o m istu so ik e u s.
•i voitane m yöskään valm istau pukoou
m ahdollista, ja täm ä “Sota-K ansain-j m en p o rv aristo on taa viim e päivinä
.........' .50 on luonnonm ukainen oikeus maa-
A Sauvota
-
vanhaa
vuotta
lopettam aan j
1 tn itant' »laitokset. V»imittamal-
tua koko järjestöin kokoukseen,
E. Maki
.50 paKo»)ii ja sen lu tonttonrikkauk- la y h tei'i »maisuudeksi ja iarjes- v ä lin e n ” on k a ik issa m aissa, s a k s a T tehnyt siksi m o n ta kuperkeikkaa, et
uutta
alkam
aan.
Siellä esitetää
kuten tulisi.
Tämän käsittäen,
iäisissä ia a n ti sa k sa la isissa , sotava- . ,
....- 1.00. siin.
J. Hockley
. . .
hauska
huvinäytelm
ä, jolla sa
‘ ta
m ahdoton sellaisellak aan näyttää
\ hdellä ihmiseltä ei ole tam ällä ne järjelliselle sekä tie linctenllistnis ”
Toveri koettelevan si
1.00 i I m illin su u re m p ia o ik eu k sia kuin teelliselle
M att H e rra la
kerrankin tarpeekseci
» o h ja h e . o v a t y k s ilö
T äm än ohella sopii panna m erkil- kuin A m erikan su o m alaisten poropor vuuttaa esille astuneen k y sy m y k nauraa
Geo. S ärk i
1.00 toisillaVaan.
Kaikilla ihmisillä m a h <i< >Ui.set poistam aan meiltä Ie. e ttä W ilsonin a ja tu s ta m erien hai- värien notk easelk äisy y d ellä se u ra ta sen “kannoittelun" jota vastoin Nim ikin osottaa että siinä on jc
.50 !
N im estä ei saa selvää
on oikeus työnsä tuloksiin, ei e. n u o k a k v s i •Hiirtä. n v k \ i-e n si- lin n a sta ei o l e . k o sk aan h y v ä k s y tty '• heidän ihm eellisiä seik k ailu jaan . S e r Raivaaja <>n o ttan u t päättäviä, takin erikoista: “O m ituisia sa
.50. nempää eikii v ähempää.
Isaac Lof
E nglannin “ v aik u tu sv a ltaisissa p iireis’ j “o h jelm a n ” kun vaan saisikin! Kylli: varmoja
I odella vKtvksen (Uomaa vitsausta
ja järkähtäm ättöm iä raita." — N ykyään olem m e näl
1.00 kansanvaltainen kansakunnan ki - luo' ka-odan ja kurjuuden.
E. R aisio
<ant«»ja. Niistä tosin yhdestä ! neet jos jonkinm oisia sairait;
1
L eadville, Colo.
kuude-sa ei <4isi köyhyyttä eik ä1 Luokkajako ,< n aina ollut j].. p ä in v a staista lau su n to a voidaan ni lövtyisi. M utia se lie vaikeata j< ärkeim m ästä
niailman taan vaan sellaiseen kiipeliin ei oi
1
Sipi W lrta se n k a u tta :
rikkautta, ei orjia eikii isäntiä. nici.-öi. niin pitkälti kuin ihmis tiiä hallitifksenkin k a n ta n a . J a tun- siltäk in sy y stä kun Suom esta täh äi .n mtik selli sini man mi! itaristiv ai yksikään toinen tohtori joutune
Em il Anderson
.50 NTnuet. vanhat ja heikot hyötyi kunnan historiaa tunnetaan. M ut n a sta a h a n m eidän sotaisa Roosevel- m aahan saap u v at lah ta rile iid e t muut
tion sotaioukköjen m arssittam i- potilaidensa kanssa kuin “om
Saul W arpim en
.50 1 sivät v htäliiisesti siitit yhteiskun ta edistyvä sivistys on asteittain tinm iekin B ritannian vaatim an me j ta v a t ohjelm aa joka päivä, jo ten nii
vesta Suomeen — se onkin luo- tuisten sairaiden” kanssa joutu.
.25 ; tia! isosta vaistosta, ¡oka johti hävittänyt
M atti Hirvi
No, sittenhän näette kun ka
kaikki sukuoikeudet ri<*n h erruuden täysin kohtuulliseksi, täk ään ei k a ik issa asio issa passat
tinut ja . näillä "järk äh täm ättö
J. Stenm an
. .. .25 alastom an raakalaisen pois a ar
¡a
vaatii
a
in
o
a
staa
n
to
ista
p
aikkaa
k
ä
y
ttä
ä
im
u
tu
ttin
a.
-
Työni.
somaan
saavutte.
millä ja päättäv illä” kannoillaan
P . vntv-äädvt, ¡a jättän y t kapi-
.25 i
E. Stenm an
Y
hdysvaltain
laivastolle
sek
ä
jonkun
Kappaleen
^ tlk e e n tan ssataa
niom etsän sv vvykHstä täm änpäi talistiselle teol listin-järjestelm ä i-
toiselta pttoCen ajaa järjestöä ti-
“ KENRAALI” M ANNERHEIM .
Alma Aho
............ 25, vän sivistyseläm ään, jolloin m en 'e mu«»do-tettavaksi uudet talon 1 kiisin so v ittelusopim uksia tarpeetto-
anteeseeti. joka ei kohta näytä vin »den vaihteeseen saakka.
E. R ytkönen
25 ' neiden kokem usten kum oam atto delliset luokat, tuotant«»lähteitten mien yhteentörmäysten välttämiseksi, on kuulem ina n im ite tty nyt Suomet:
Toisestakin kappaleesta on <
“p re sid e n tik si”, tie tä v ä t erä ä t lehdet muuta tietä jättävän kysyiriyk
......... 25 !
Anna S aari
yläluokan
1
T
ietv
sti
täm
ä
on
vain
sat
jaettu. Se on nelinäytoke
mat tosiasiat opettivat hänelle, ia tiiotantovälineitten om istuksen
sen ratkaisulle kitin koko jär
kertoa.
.50 ! että hänen täytyy käyttää liyväk- sekä niihin suhtautum isen perus- m ielipide liitto laism aissa.
Väinö V iitanen
Työväen
nen m urhenäytelm ä “ M urtune
*
estomme kokouksen.
.50 ! sett'ä aivojensa älyä. lihastensa teelle.
V ictor Peura
luokalla ei ole m itään osaa sen muo i “ K e n ra ali”, jonka rin ta p lc lu k sla ko
«
?
.
.
.u
.
v
s
d
.s,m
iilu
n
a
m
uaan
Työmies -ensim m ältä hiukan ta " E‘ es>tetään tanim ik. loppu
95,1
Jo h n H jords
Sosialistit eiv ät riem uitse Juok- 1 k o stam isessa, vaikka sitä levitellään ; rista a tsa a rin a n ta m a t sta n isia ik a t t rkaillen Venäjän “puoluesuhtei- Pu<’lclla.
............ 50 ! voimaa ja niitä teollisuuslaitok
P e te r M aunu
sia. jotka hän on luonut ia että kien olem assaolosta, eivätkä he B ritan n ian m ielip iteen ä” .ia “Arne • ja joka sai k o u lu k asv atu k sen sa tsaa a lähemmin tuntem attom alla''
Joulua viettäm ässä olivat tää
.50 hätien täytyy olla hallitsija, tai "saarnaa" luokkavihaa.
A ugust H uhtala
lie y k -!rikan m ielipiteenä kuten kulloinkin iin k asarm eissa ja joka kaikki enti »n astunut yhä varnietnm alla ta i;i sukulaistensa ja tu ttav ain s
läluokkalaiset puhuvat. j I 8et tek o n sa y h te e n la sk e ttu in a ei o k
S alli A nderson
.... .25 hiin sortuu, ja että hänen tay- sinkertaisesti osuttavat ilmeiset Sopii. Kun y yläluokkalaiset
valin
kannattam aan
Ettrojian luona A storiasta Mrs. ja A
..............25 ' tyy johtaa eläm änsä välttäm ät- luökkatotuudet
O tto W irtan en
niin
heidän
o
tak su ta an
ed u stav an m uuta kuin ta a n tu m u k se llin en vemi
ja luokkavasta-
taisteleviin
ryhm
ien
vasem
m is Lam ppa, M rs. J a Mr.’ M ¿'iki.
v a in ! läiskenraali,
aitan p ah a m a in e lsesst
Jo h n H irvi ...............
..............25 tomyyksien tuotantoa kansanval
Kirjv
kohdat. Ei ole yhtään järielli- “k a n ta a ”, v aik k a he ed u sta v a t joka ' ‘n erk itv k ses: ;i, olisi siis tuon tiedot toa, joutuen sotajalalle revjsioiiis-
............. 50 taisesti. — E G. C. Auburg.
H e n rv K orkola
luokkaansa,
ain
o
ata
“
k
a
n
sa
a
”,
sempää syyttää “ sosialistiagitaat-
isen Raivaajan kanssa, selven
! m ukaan kavunnut d ik ta a tto rik si, sil
A ndrew Niva
........... 25
toria" luokkasodan kiillottajaksi, on heille m inkään arvoinen.
täen
välejä m enettelytav oTle. IDAHO
S iitä huo lim atta työväestön p itä i-. ,a d ik ta a tto rih a n sellaisen nim ityksei,
Abe L ahti
.35 :
kuin
pitää
iunaUeteilijää
v
a
stu
u
-,
Merkityksetön
ei ole järjestö!
tak a n a piilee.
Prp.-identin valitse«
O. I<aurita
.. .25 Luokkataistelun syistä
velvollisena tuhoisista m vrskyis si pysyä hyvällä tuulella ja toivoa ta v a llise sti kansa, m u tta täm ä “pre emme myöskään suunta, jolle
Mullan
.251
A ntti K ainu
, jo tak in , joka n ä y ttä ä perin m ahdut
1‘alkka’tv «»Iäiset eivät «de ai ta. Todellisuudessa, sosialistinen A um alta — e ttä “ liittolaism aiden s id e n tti” on sen eduskunnan valitse viime aikoina on i ndustrialisti
Palkkojen alennustako valin
Se «m lakannut
noat. jotka ovat joutuneet kärsi liike on vaan järjestetty voima, p re u ssila ise t” tek isiv ät ^ in m attid ip io ma, joka pitää kokouks aan Ilc ls ir kulkeutunut.
tetaan.
\ \ allaccn “ Press I in
nykyisessä
yhteiskunnassa,
joka
vatkaam
asta
hden
Suuren
L
-
mään nykyisestä kapitalistiselta
gissä e it ä ym m ärrä h ä p e ä stä h a la a n
»naatti« n vanhoista tavoista
-Ksa
«.li
sähkö anom a Harrv
it-etietoisesti
pyrkii
poistam
aan
lion" käsien taskuunpistäniism e-
järjestelm ästä.
tita, v aik k a siihen ei kuulu kuin puo
van rau h ansopim uksen. — Call.
luokkarajat
ja
luokkasodat.
Hei
lta.
paikallisoTa
kaivosi»
Todellisen kansanval
nettelyä ainoana oikeana ja tep-
I ’ikkuiiikeniiesten keskinäinen
let laillisesta m äärästä.
K urjuus .sellaisenaan, ei myos-
i viina keinona työväenluokan Ilolta, joka meni itään koilta -
kilpailu painaa heitä yhdeltä puo
lan perusteet
Ja toinen tieto kertoo, e ttä ilel
altaanastum isessa. osoittaen hv ' n | u ttu a iäriestelem äan 1
lelta ja toiselta painaa heitit voi kään «»le uusi eikä yksistään ka P A N K K IR O S V O N E W Y O R K I N U U alan kuninkaan alaik äin en poika ku:
T IS T E N
P Ä Ä T O IM IT T A J A K S I.
pitalismin
synnyttäm
ä
ilmiö,
i
aksyvänsa europalaisten sosia jvn hintoja, että Gotter «TAien
D einokrat it»-sana johtuu kah- m akkaat tru stiiärjest >t. Eikku-
su tta isiin k u n in k a a k si/S u o m e e n , jon
M
ustonen,
joka
näihin
saak
k
a
un,
Kovhv
v
s
on
aina
ollut
mukanani-1
istien v asem m istosuunnan. Se aivam ioi-sa tullaan työt seisai
desta
kreikkalaisesta
sanasta: liikeiniehe| taistelevat V' uniensa
ka alaikäisyyden aikäna setä Man
ollut
“C
anadan
U
u
tiste
n
’’
“
toim
itta-;
puutetta entisissä
l ä n antaa pulina Kuusisen. Siro- tam aan lyijyn hintojen alenet
demos, tarkottaa kansaa, ia kra- takaa voittaakseen riippum atto m.e. M utta
nerheim sitten h eilu ttaisi «iiktaatt »rit
ollut
m
ahdoton
lana ”, on kuulem m a v alittu New Yor
m
uodoissaan
«»n
an. Leninin, Eiebknechtin v. m. sen lahden. Syynä alenenii-e
man
asemat;.
m
utta
häviävät
teo, tarkottaa hallintoa: siis de
kin U utisten vastaav ak si to im ltta ja k 1 n ag aik k ao ’ Niin e t,a k »ningas sit;
vältää.
syystä
kuin
ihmiset
puut
!
annettujen
puhtaasti tvöväen- «ui se kun hallitus, joka-on os'
välttaniättöm
ästi
v
astustam
atto-
m okratia m erkitsee kansanhallin-
olla pitää.
si.
tee!
isillä
tuotantovälineillään
ei-
uokan luokkav altaan tähtääv ien nut suuren « san näiden kaiva
ni.in ylivoiman edessä, sillä heitä
toa.
O llessaan sen nitirhaajajoukon ko
Omien tu n n u stu ste n sa m ukaan oli!
vät
välineet
valm
istaa
hvöd
/kk
et
Yleensä nykyään käsitetään fi- vastassa on pääomien pali«»ns ja
> m en ta ja n a , joka yhdessä sa k sa la isten sosialistien^' omana suuntanaan, noiden tu o tteista ja on maksan
v.iistv m ä to n tä kyllin riittävästi. Sen sijaan M ustonen apuna t y h j e n t ä j i s s ä Suo pyöveleiden kan ssa tuhosi lähes koi
a heidän puheensahan on nvt Kahdeksan sviittiä lyijyu«iula<
tä jo kansanvallaksi kun k ansalla|kulkusuunnaltaan
m essa p an k k eja sekä tek e m ässä suu
taloudellisen
kehityksen
mahti,
nykyaikainen
köyhyys
on
koko-
jotakin
toista kuin käsien tas- • m lopettanut ostonsa.
on
väiltä valita lainlaatijoita
ihm iseläm ä;
ria su unnitelm ia sam oissa tark o tu k m ekvm nieinä tu h a tta
Etkkuliikemiesten
-kohtalot*
rat-
naan
keinotekoista
ja
kerrassaan
iU’inpistam
isen oppi ja on, <a-
Iällä sanonut la tuskin tarfl
Niinpä on useita kansakuntia
Suom essa, “ ken raali" M annerheim se
Sf-
slssa.
N
äistä
rik
o
srv
tk
istä
a
n
k
irjo
tti
> e j ä t t i l ä i s m ä i n e n , ......................................
. ,ittH i
«pa la u tta v a u sa
jä r je s ty s tä ” n:f Ia sanottuna, jotakin toista tettiin, m itä s,m ottiin. Kaivan)
jo tka kerskuvat kansanvaltaisuu- kasee joko heidän täydellinen ha tarpeetonta
destaan v aikka t »dellisuudessa viönsä taikka toisessa tap au k ses-, tuotannollinen edistys, jonka e- ha”
klr->a“klu'
<uin sosialidem okratinen kansan-, jen om istajilla on halua alent
U utisten
to im itta ja k si “J ä rje s ty s " p a la u tettiin vuodattam al
tu o kansanvaltaisuus supistuu ai- sa heidän tävtyy alistua palvele-1 dellinen miespolvi on saavutta-1
' orkln Y
ltls
a lt a a n pysähtym inen, jonka nvt
««miesten palkkoja ja siksi
la Suom en k ansan verta.
M urhaa
tinastaan H
epäm ääräiseen oikeit- maan trustiliikettä.
n ” t. on ensikerran ihm iskunnan Kelvan,iee han liy\ vin. E h k äp ä lian jajo u k k o jeu päälliköt, M annerheim i. o Enropas.-a porvaritkin hyväk ma pelotus. H eitä ehkä vai
Elämän epävarm uus pakottaa i historiassa tehnyt m ahdolliseksi1 Pystyy jatkamaan
K urikan t von der Goltz, kylpivät viim e kevään syisivät, kun se vaan ei pvrkisi paha om atunto siitä kuti sill
teen sa»«la m erkitä mielipiteensä
pikknliikem
iehet
työntäm
ään
poi
tuottaa
hyödykkeitä
riittä
v
ä
s
ti
i
laateen
’s,a
p
o
ta
;
Matilla
itsellään
’tn lyijyn hinta oli aina kahe
kenelle tahtoo taikka kenelle ei
• e p ä u sta ise lijäin v e re ssä ; Goltz s iir työväenluokin ylivaltaan valtios-
taiido antaa tilaisuutta päästä i känsä ja tvttärensä vhä suurem- koko ihmiskunnalle. Nykyinen j ,llS a f l bl pa 10 ” * !,stos a a j telee paraillaan jo u k kojaan pois Suo - a ja
. teollisuudessa.
- ' ’“ »JMuvn.e?«». Täm
Idillä ä fn satoista sentissä a. ti, tyoläi
-
....................
•
’ massa m äärässä henkisille am- ioukko-kurjuus johtuu k o k o n aan 1 taan’ mutta han el enaa puhu nr‘
laatim aan
lakeja,
joiden m ' ukaan
m esta, m u tta “k e n ra a li” M annerheim lu.-triali. tiu suunnanm uutos t u - i 1' m aksettu li am ak su t ihon
ia
puutteellise-ta
ta,n
ia
häljen
o
p
e
tu
k
se
ssak
in
jo
lie
.ih m iste n Atte tulee k iy ttay tv a. mattialoille. M utta niilläkin vai- järjettöm ästä ja puut
Lehden lu k itak —-
u n | rin ta taynna b a a r in lah jo tta m ia he !ee vaikuttam aan, niin k ä s itä n ,! '- ’ scn m ’tä edellytti seitser
nevat u nohtuneet. T
T äm ä ei olisi m oitittava jo? litsee jo tungos, epäjärjestys, e- teollisuusjärjestelmästä.
hajottayam m asti kuin koskaan. sfn tin lyijy-paunan hinta. V:
tää k in ty y d y ttän e e hyppäys M a tti’ ly jä ‘ on “P re sid e n tti”.
kun hallitus asetti lvi
lakien laatijat olisivat yli-ihmisiä. pavarmnus ja huonot
ansiot.
*------- * —
’
K urikan ih a n te ista sellaisen m iehen
Suom en la h ta rip o rv a risto k in oli in *Tlei järjestöm m e «pta selv itä kan-
tnutta. .onnettomuudeksi, he eivät Henkisellä am m attialalla on ai
ihan teisiin , joka p a raillaan on pako to av inaan en tisen \ e n ä j ä n nagaikka taa tunnustaen vain niiden e ri' ninnaksi kahdeksan senttiä or
niitä
ole. . . . He
ovat ‘.iiaksikin
ta- na
. s . i te . k e . m . ie n . s ä ■ k-pnrualpia
Fnnon
l,icmd«i„ ai
„ i maiden
sosialistien taistelevan säntakso ollut ^-en m ukaan,
työttom ain
arm eijansa
- » .
.
'
— - — ja
__
m a t k a lla it^ e tn im e tu ik
-kenraaleja. E
nnen citii
sisällissodan
m
yöskin
meidän taisteluam m e.
vain viime keväästä a
valiisia ihmisia, om anlaisia kuin ajottainen työttöm yys suhteelli-
Tuleeko naapurillesi panfekirosvousten tak ia - Tvöm. ! kua yksi ja toinen P °rv a rile h ti teki
jotka
jo
nyt
pyrkivät
valtaam
aan
kum
m inkin, niin pian k
teusetkm ihmiset, ja he ovat yh- sesti yhtä suuri kuin varstnatses- qpn v o „:$.Q14 n 9
Tn c
ilkeäm ielisiä huom autuksia “k en raa
tä alttiita ym päristön v a ik u tu k -,
palkkatyö«!. Östen luokassakin I
e i lid L I d .
..k ,
Kaiken
vallan
tuottajain
käsiin,
hinta
on
alle kahdeksan sen
li” M annerheim ista.
M utta k äy tet
sille ja he toim ivat yksilöllisten “ Henkinen proletariaatti" ei ole* K ä U p p H ä sitä hänelle.
“ SPA RTA LA ISET TA ISTELEV A T tiilihän h ä n tä sitte n k in likaisena “ tul jota vastoin täm änlainen selven taltioisivat he alentaa tvöpalk
^ftijensn “kiil>»Itäminä kuten ku- paljonkaan parem m assa asemas ;
BERLIINISSÄ SAADAKSEEN
su tia”, siivottom ien töiden su o ritta nys. kun sen tekisi järjestö jär ja huolim atta siitä ett.i tv «Jäi
ka hyvänsä, joita he a&ovat hai sa. kuin varsinainen animattipr«»- Huolehdi myös siitä,
jestönä, voisi olla se luonnolli eivät saaneet heille kuuluvaa
YLIVALLAN.”
jana
lupaam aa li
P
ohjan
T
äh
d
essä
on
tuollainen
kali
iitK
Voimme en n u staa, e ttä jo sk in “ken nen liittäm isaine, joka tulisi voi kom ppanioinkin
letariaattikaan.
e t t ä n a a p u r is i m yÖ S lu -'
Ihm inen on yhteiskunnallinen
* d en p alstan levyinen o tsik k o etu siv u l ra a li” olisikin valittu presidentiksi, mamme kokoamaan. Ei ole mm m aksua
M aanviljelijät,
samoin
kuin;
niin
—- —
.... sanotun
..v*,, “sliding
eläin Ja yhteiskunnallinen vaisto toisetkin tiv»ttajaluok:».t, «ivat jo n kee ja tilaa Toverin.
la. Siinä puh u taan B erliinin ääriin- hänen v irk a k a u te n sa ei tule olem aan epäilem istä, etteikö järjestöm m e |
unikaan kuin vissiin raj
on liäHCtt edistykbensa valtatie tuneet nykyisen kapitalism in nyl
’kuten edeflä sanoin) en
T n v p r i i n k f l i q p p n t v ö - * mä,8teu aOsialistieu ^»unnabta. - pitk äaik ain en . Olisi luonnotonta, jos suuti enem m istö olisi vaseinm is-'
Y hteiskunna)'i>en vaiston kautta jettäviksi, v allittav ik i ja kon'
i u v e r i JOKdlbeeri vyö bE lleivät m uinaiset spartalaL -et. vas- k an san te u ra s ta ja voisi m enestyä sa
' T1, n " ’n - 5i <kn vu” den
tulee yk>i!ön kokemukset ja tte- tr «liceratJ «vaksi.
K iin n itv sla i-flälS K G tllT l !
lio in p a rh a ita tietojam m e, ole n o u s-jm a ise n k an san p re sid e n ttin ä .
H au Tyom.
I - j ^ ^ d l e koetetaan taada
I
i ka it; -, ett.Y on parem pi sa
I
Toverin puolustus-
rahasto
Kysymys, joka odottaa
ratkaisua