Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 26, 1918)
! TOVERI Lanaan suomalaisen työväen Unenkannattaja. ilmestyy Astonatsa, paitsi sunnuntaina. Oregon, joka pkiva TOIMITUSKUNTA: W. N. RE1VO, SULO SYVÄNEN, ADOLPH SALMI. ALEX SEVO, TOVERI (TH R COM RADE) The organ oi the Finnish workers In the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work men's Publishing Society. ___________A N TTI J. PARTAN, Manager. dessä ju lk a istiin tuo k a u h e a St. Loui- [ >1 I I I I I I 11 I H 11 I I I 11 I 11 I I ’ S o s ia lis m in e d e lly t y k s e t Miten voitaisiin parhaiten sään nöstellä työnantam ista? MAILMANKATSOMUKSIA ' ------------ - ■ On paljon ihmisiä, jotka käsit- Työläisten elantosuhteiden pa- tävät, että sosialistinen yhteis- rantam inen ja yleisen ohjelm an kunta saavutetaan, kunhan vain laatim inen, jonka m ukaan halli- ihm iset saadaan opillisesti käsit-j H IS T O R IA N T E K IJ Ä T . , i tam ään sosialistisen tus voisi avustaa kotien raken- . , , ,, . vhteiskun- nan hvvyyden. Sosialismin to-i (True translation fib-d with the Postmaster tainista? teuttam isen ehtona on kylläkin j £‘y r^ ' « V i S ito laajain joukkojen valistam inen. . . . Y alen yliopiston k irja p ain o on ot- Olisiko sopivata ulottaa soti- laiden vakuutusjärjestelm ä myös- u ' o l ^ s u T 1 Mitä m k e r s o s i d k ’ : a‘m° hyPy“ Englannin ja Ame' , . ...... . .. .. • ... . kin sivilivaeston käytettäväksi jo tta työläiset saisivat m aksua vastaan vakuuttaa itsensä tapa- .....i„ . tai • . tvokvvvt . turm an, sairauden , , _ - - . tom yyden varalta? lo t ta ja ilta m iten so. lalis r jkan su h te ita koskevan h isto ria n suo k irjo itta n e e t, site n ilm o ittiv a t pää- ; • jariestömme asioita ii » -f m iehelleen V ictor L. B ergerille, e ttä , - i 1 1 1 L 1 I 1 1 I I l1 > »"H»! 1 siin ä tap a u k se ssa , jos h a llitu s aikai-1 S. S. JÄ R JE S T Ö N N Ä Y T T Ä M Ö L H - n ak ella kiviä L ead eria vas-i lise sta reh e llisy y d estä " tai “ H istorian si T O N T IE D O N A N T O J A . tu tk im u k sen e ti ik a s t a ’, ku iten k in u ta a n he h a lu a isiv a t py sy tellä pommi-1 N iiden m onien kyselyjen joh d o sta, noh taen so v ellu ttaa k u m p aak aan o- tu s ta k e stä v ä ssä k e lla rissa , koska he eiv ät olleet h y v äk sy n eet St. Louisin - j o'l ta g. g J ä rje s tö n N äyttäm öJiitoq miln touhuiluihinne. — Call. e d u sta jak o k o u k se n enem m istön mie- i k o n tto rjjn on saap u n u t, p y y d etään if- M ONENLAISTA MAKUA. lip id että. j lio tta a , e ttä liitto ei ole o n n istu n u t H arrisilta saatiin tietää, että Ber- i saamaan käsiinsä vielä yhtään osta- tinen yhteiskunta on saavutetta- ri8taml8ta kohti julkaisemalla noin vissa. .Mutta ennenkuin jokin 50 nidettä kas,ttavan teoksen, nhnel. vMtava yhteiskunnallinen m u u to s 'tä MThe c h ro n ic le s of A m erica’’ (A- voidaan panna käytäntöön, niin m erik an a ik a k irja t). E m m e ole kyl i yhteiskuntaoloissa tavtyy ollasil- lä itse sa a n e e t nähdä y h tään noista je C(iel»ytykset. K aikilla ihm isillä el ole läh esk ään yh d en lain en m akuaisti. J o tk u t nau t g e r oli y m m ä rtä n y t asem an ja sa- niisen a rv o ista n ä y te lm ä ä . M utta niis- nonut heille kaikille, e ttä hän - 1 tä m onista n ä y te lm istä , jo ita liitolla Entered as second-class mail matter July 18, tiv a t erinom aisella halulla pippurilla 1913, at the postoiiice at Astoria, Oregon, oli M ilw aukee , on n y t a rv o s te lta v a n a , to iv o taan ai- under the Act oi March 3, 1879. ja sinapilla h ö y ste tty ä lihaa, kun V ictor L. B erger - ta a s to ise t p itä v ä t n o ita m a u ste ita L eaderin v asta a v a to im itta ja Ja O llin a k in m u u tam ia o sta m ise n arvoisia ilmotushinta 60 senttiä tuuma. ................. . .. . . näy telm iä löytyvän, jo te n jo peti en- osagtot aivan sietäm ättö m in ä. Sam oin ou v a lm ista u tu n u t k e stä m ää n kaikenlais-., g. Kihlaus- ja vihkimäilmotukset $1.50 kerta, h in ta v ista n ite istä , m u tta New York $3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja ten ro sk ien nak k elem isen M ilw aukee i hen k isen ravinnon laita. suuremmat ilmotukset tilan mukaan. te ttä v ä k s e e n uusia n ä y te lm iä . N äy Olisiko tarpeellista ja m ahdit- Teollisuusm aissa, jo puoli vuo- T im es’in a rv o ste lu ista p ä ä ttä e n se S yntym l-ja nimenmuutosilmotukset $1.00 ker L eaderia v astaan . Jo k a ta p a u k s e s s a ! Noilla paljon huom iota h e ra ttä n e il ta, $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. lista te lm istä ilin o te taa n niin pian kuin voim aansaattaa vakuutu-- -isataa sitte, oli kapitalistinen 0,1 järk ev ä. Se eh k ä ei k u iten k aan Kuolemanilmotuksct $1.50 kerta ilman värs v a n h u u d e n tv ö ttö 1 puristus luonut vhteiskuntaelä-1 ole “tu rv a llin e n ”, jos S u u r-B ritannia j Iä. isoäänisillä, u u d en aikaisilla hihhu- hän oli e rim ie ltä B erg erin k a n ssa i n iitä saad aan . syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta järjestelm ä värssyltä ja kutoslauseelta. ’ mään ilmiöitä että ennustettiin : pitaa kiinni W inston C hurchillin lai- H eillä, “ In d u stria lis tin ” lukijoilla, hen- ja erosi to im itu k sesta , niin sanoi H a r - ; S am alla pyydäm m e tä s s ä huom aut- Halutaan tiedot, korkeintaan JO sanaa. 50 myyden ja työkyvyttöm yyden senttiä kerta, kolme kertaa $1.00. tpiail tulevan sosialistisen vallan-' vasto-ohjel raasta. H isto riallisista vää kisen ravinnon kaipuu on paljon eri ris. ta a kynäilijöillem m e, e ttä liiton ju- Naima- ja avioeroilmotuksct. korkeintaan 75 ; kumouksen. Eikä ihmekään. jo s ! rin y m iiä rry k s is tä a rv o ste lu ssa sano- lainen kuin tav allisilla Ihm isillä. Ile RIISTÄJÄT “ LUONNON LAKIA" listam a k irjo tu sk ilp a ilu p ä ä tty y v a s astiaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. varalta ? Suuremmista yhteisilmotukUsta tilan mu niin luultiin, olivathan jo silloin taa» : | p itäv ät erin o m aisen a heng en rav in to ta ensi m aalisk. 1 p. V älttyäksem - kaan. KUMOAMASSA. K äytännöllinenkö vai epäkäy nähtävänä täydessä kukoistuk- Kiitoalauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu- i T iedäm m e kyllin hyvin, m itä ta- na e te n k in sitä m itä on tuon e u en ; m e tu rh a n a ik a ise s ta k irje v a ih d o sta ■naita. olisi yleinen alin- sessaan kaikki ne epäkohdat, m it vallisissa oppikirjoissam m e sanotaan toim ituasivulla ja .m yös h e ik ä läiste n Paikkakunta-uutisilmotukset 60 senttiä tomua, i tännöllinen P o rv a rillise t ta lo u s tie te ilijä t ->a i ju lk a ise m m e tä s s ä vielä k e rra n kil E n g la n n ista : vallankum ousta k ä y te palkkalaki? kä ovat om inaisia kapitalistiselle tään m elodraam allisen keksim isen k a n san k irje itä . M utta on paljon ih m uut h e ik ä lä ise t "o p p in eet" ovat »äh- pa jiUehdot. T IL A U SH IN N A T niisiä, jo tk a sam oja tö h e rry k siä pi Yhdysvalloilta ja Canadaaaa: neet paljon vaivaa to d istaak seen , (John Bull, Yksi vuosikerta. .$5.50 6 kuukautta. ,$J.00 Ne o v at: A m m attiopetuksen antam inen järjestelm älle, kuten liikatllotan- keppihevosena, ro isto tä v ä t rau k k am aisu u d en huippuna ja 3 k u u k au tta... $1.60 1 k u u k au si... .60 1 e ttä nykyinen riisto jä rje ste lm ä , sen-1 to. teollisuuspulat. j< »ukkokö v - 1 E n g la n ti) h ä ty y ttä e n viattoinuudes- K ilpailu ta p a h tu u kolm essa s a rja s Suomeen ja muualla ulkomaille: tei »llisuudessa 1« »ukkaantuneille. hvvs. työttöm vvs ja kaikki muu : taan luopuinutonta n eito sta, niin. siir- san o v at: “Kun eiv ät v äsy k ään yhteen lisäksi e ttä se on “p a ra s mahdolli-1 q sa se u ra a v a sti: Ykai vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25 ja sam aav pikkum aiseen n a lk u tu k n en ”, on “luonnon lak ien k in " m uka!-! kum ouksRn a a tto n a ” Mr. B ecker hyi- E usiinäinen s a rja , johon kuu lu v at SUBSC R IPTIO N RATES: Yleisten töiden teettäm inen k u r j u u s . N ä y t t i k u in s illo in seen .” nen. T u tulm pia n ä is tä ja a r itu k s is ta , a lk u p e rä ise t n ä y te lm ä t, o v at p a lk in la the United States and Canada isi k a p i t a l i s t i n e n t u o t a n t o h a i - | kaa täm än v an h an aik aisen k a n n a n ; T odellakin täy ty y ihm etellä noiden One year...........$5.50 Six months............$3.00 työttöm yyden ehkäisemiseksi te- on heidän v ä itte e n sä , e ttä nykyises- j paantunut. \ aan snua e n n u s - I m e näem m e tuon vallankum ouksen Three month*. .$1.60 One month................ 60 not 100, 75 ja 50 dollaria. h ihhulien raivoa suom alaisia sosia • illisuuspii.ien sattuessa. nä11- Johtuvan osaksi s a tu n n a isista sy istä, sä y h teisk u n n a ssa vallitsee “ vapaa-; Muaneusto sijaitace 10 uinen ja Duane katu tuksessa petyttiin aikaan T oisessa s a rja ss a , siih en kuu lu v at lis te ja vastaan . Aina heillä on koh • . sekä v ä ä rin y m m ä rry k sestä , mieliku- jen kulmassa. Telefooni: konttori 365, kilpailu", jossa y h täläisillä kyvyillä j su o m en n o k set ja Kuten ainehistosta näkyy ei | den. Köyhälistön toimitus 832. m u k aelm at, ovat ‘ vituksen p u u tte e sta kum m allakin puo- teen ä S. S. J ä rje stö , ik ään k u in ei herrojen tutkijain kiusalliseksi pahtuniltkaail viisi- tai kuusikv m j(,n> u n telu u d e sta — lyhyesti sanoen, m itään m uuta te h tä v ä ä heillä o lisi m uka s a a v u te ta a n y h tälä isiä tu lo k ! palkinnot 75, 60 ja 50 dollaria. menluvuilla, kuten uskottiin. E n -! ta v a llisista in h im illisistä heikkouksis- kaan. kuin h ä v ittä ä m ain ittu jä rje s sia ja jo k aise lla on oikeus k ilpailla j K olm annessa s a rja ss a — lasten veivolli-uudeksi ole asetettu m ää nustaiat eivät ottaneet kvllin tar- ta- sa m an laisilla ehdoilla. ' n äy telm ät, jo tk a sa av a t olla alkupe- ♦: i-, .;Y; . mit-j ..o K uinka selvää ja v alaisevaa kaikki tö. H eidän hom m ansa on sam anlais räystä tunkeutua penkomaan nii- i... kasti laskuihinsa tekijöitä, M ulta jo sk u s “luonnon lait" pyrki rä is iä tai su om ennoksia ov at päi ta kuin sa itu rin , jolla on ain a sam at < täm ä! H isto isto rio rio itsijat itsijat ovat tehneet H . ’’Senaattori Kenyonin e h d o tu k -i^ en asioita, jotka s a t u t t a v a t kii (/’ivat silloin vielä v allitse-! i tama' v a a tte e t ja jo k a aina syö sa m a n lais vät tek em ään k iu saak in r iis tä jä lle .; kin n o t 25, 15 ja 10 dollaria. massa kapitalistisen tuotannon itse n sä vikapäiksi “ keksim iseen", vai ta y k s in k e rta ista ruokaa. Silloin on hän valm is k ä y ttä m ä ä n | Jo k a in e n k ilp a ilija saa o tta a osaa sesta on Y hdysvaltain senaatti teollisuuspulia markki naetujensa i lankum ous kun jo htui “ väärinym m är- levenemisessä. selvää pakon ja voim an o ik eu tta. I k ilpailuun k a ik issa s a rjo issa ja niih vuoksi; "riitaan tu v at'' työläisten In d u stria listin k y n ä sa n k a rit p a rja i ry k se stä, m ielikuvituksen p u u tte e sta , m äärännyt opetti— ja tyoasiain te ssa a n S. S. J ä rje s tö ä vatkuttR vat S illo in oli \ iela kokonaisia u n telu u d e sta ” ja sen se lla isista “ in- Viime vuosina h u o m atta v a sti lisä ä n m onella n ä y te lm ä llä kuin haluaa. kom iteansa heti rvhtvm ään tut- sä kanssa riistäm ällä suurim m an L iitto p id ä ttä ä kaik k i oikeudet pal yksiä ja sam oja v ä itte itä kaikissa ty n y t neek erien siirty m in en e te lästä kiinaan työoloja, jotta h a llitu s' <>san 'ie’dän työnsä tuloksista ja liiaanosia. jo is sa ei ollut nimeksi- j him illisistii heik k o u k sista." Olemm e k itse m iin sa n äy telm iin. käan kapitalistista t u o t a n t o a , k u -;Varniat siitii. e ttä “sy v ällin en '' koulu asioissa ja tilan te issa . Kun m uut ih pohjoiseen ta rjo a a esim erkin siitä. voisi järjestelm ällisem m in k ä si-; a'^ eu ttavat kaikki ne k äisiim k - t e n m \ ö s u u s ia m a i ta , jo ih i n \ o , viisaus ei voisi m ennä täm än pitem - r m iset sanovat jo sta k in a sia s ta sen P a lk in n o t ja niiden jä rje s ty s m ä ä N eekerien k e rro taa n jä rje s tä n e e n rä tä ä n ju u ri y le isä ä n e sty k se llä v a lit tellä teollisumleMista hvvinvoin-i set’ ,n’ta työväenluokka, kansan tiin sijoittaa suuret pääomasijoi m älle. K aikki koulupoikien ja -tyt- m itä on sanom ista, loppuu se siihen j töjen päihin pum patut “ m elodraam a! Vaan nuo vallankum ouksellisuudella jo n k u n laisen y h d isty k sen a u tta m a a n tav an a rv o ste lu la u ta k u n n a n enenim it tia koskevia asioita. ’ E h d o in -1 suuri enem mistö, saa kokea. Par • tukset. n e e k e rip e rh e itä pääsem ään pohjois .... hvväksvttiin ilman väittelyä." , Painimassa tapauksessa jo- lmo- • »rto.naat j ;i kapitalistisessa * u s e t k ek sin n ö t" täytyy nyt pum pata ra ts a s ta v a t ov at kuin vanha varis valtioihin. Kukin m aksaa jä se n m a k tön lausunnon p e ru ste ella . a io - ,xt :,i t \ k - e - - a jä le llä (i.e \? tt m a a t pGjs ylläm ain itu n v astik k een tieltä. joka, k o e tta essa a n len tää vastatuu K ilpailuun a io tu t n ä y te lm ä t on hi . . .. • I m ätään "sopivaksi sua 10 s e n ttiä viikossa ja kun yli h e te ttä v ä liitolle p u h ta a k s ik irjo te ttu leen, pieksää siipiään a n k a ra sti il Noin lennätettiin \ \ ashingto-j taan hiukan silitellä pois palliin- ” v at o lleet te k ijö in ä -im a. e tte i Tiima on “h isto ria llista tie d e ttä " distv k selle k ertyy noin $35 läh ete na ja n ä y te lm istä on o te tta v a kolme m assa p ä ä se m ättä tu o sta tuohon. nista joku päivä sitten. Riistäjä ,,ja karkeuksia nvkvisen ja rje < - *' ll< ,s.H a<lan.. v m n <‘,s c ,la puo'is- 2ö:liä vuosisadalla! tää n joku jäsen pohjoiseen. E rä s kopiota. I . „ - .n . , i.„ ' . kolia k o v h a h sto n v a lta a n n o u su lehdet Jlllk<uSl \ at sanoniail k<)ko- ■ ♦ / j * »tl-1« I i m in l t'i Im u k a a n k 111 ei- . i i M utta <>n olem assa vaara, jonka . . . tt.m .in p in n a n a , lain k a an kajoa tapahtunut, vaan siirty i hyvän S. S. J ä rje s tö n N äy ttäm ö liitto . HA LLITU K SEN TODISTAJA SA D etroitiin, M id i., m atk u sta n u t neeke ri sai ty ö tä $5 päiväpalkalla ja hän lailla huom attavasti, tietysti <>-jniatta sen sisäiseen, onnetto- m atkan 20:lle vuosisadalle. Vie- m oiseen kirjalliseen tu o tan to o n syyl NOO PELJÄ NN EENSÄ. pien k u lje tti p e rh e e n sä ja m uitakin sottaakseen, että kyllä h a llitu k -lim u tta tuottavaan m ädännäisyv läkpi on koko laajasti mahdol-j liset kynären g it itsek in huom anne suvat poliisin, k u ten a in a k in , heidän r u e I r3 n * ,at io n lilt-d w ith th e r o s t in »stn Jos su u n n ite llu sta m erivarustelu- at ( T .Vsturia. n e e k ere itä pohjoiseen. N äm ä vuo On-. D u . 26, 0)1 s. as semine huolehtii tvoasiain k u n -' teen. tei-n I lisuutta kapitalistisen järjestel- x,lt' ta lo u stie te e n sä k ä y tä n n ö llisen tu lk it by s e c tio n 19 o i th e A c t o , O c t. 6 th . 19,7.1 roiltaan te k iv ä t sam oin ja e rä ä ltä m än k e h itty m ise lle , väan se n o kilpailusta koituisi y n se y ttä m eidän sijan. n o llis s a tavalla järjestäm isestä. W illiam P. H arris, en tin en Mil su u rtila lta pian loppui neekerityövoi- Kaikki teolli » ia “en g la n tila isten se rk k u je m m e ” vä Pelko työväenluokan heräämi- peasti supistun. E telän su u rtila llise t ovat ry h ty n eet lille, kuten on to d en n äk ö istä, sopi watikee L eaderin to im itu ssih teeri :na. T ä lla ista on ta p a h tu n u t m ones Tuleva tutkim us kuuluu käsit- scstä luokkatietoiseen joukkotoi- •'l” ’sm aat tuottavat (iikaa ta v a -llllie’ “jä rje s teiniä 11 isiin to im en p iteisiin ” e n tise t “ k e k sin n ö t” käytäntöön (M anaging E d ito r), joka nykyään sa e teläv altio ssa. fävä» m aan k '. miit.-iIb- • . . , . • , raa, niille hankitaan menekkiä. ,af ‘ e s tä ä k se e n n eek erity ö v o in ian pohjoi tavan koko maan. Komitealle m m taan. astum aan viite,skunnan . . . . . . ..., . maini T äm ä “sisäm aan siirto laisu u s" on l «.i • i . . . .. Nekin m aat, joihin on tähän i m ainiosti, sam alla kun nuo uudet palvelee M ilwaukee Jo u rn a lin rapori on annettu täysi valta tu tk ia ; „hjaksun ja hävittäm ään palkka saahka m vvtv liikatuotantoa, tu ?ovat vain vahinS°ksi O tak su k aam terin ä, esiintyi o ik eu sju tu ssa sosia •nuresti ä rs y ttä n y t etelän s u u rtila l seen siirty m isen . K ä y ttä m ällä hyväk seen v altiollisia lak e ja, jo tk a salliva' N iinpä e rä ä s s ä D etroitin kaikkia teollisuuksia sikäli kuin orjuuden, on aiheuttanut tämän lev d itse voimakkaiksi kilpaili me, e ttä tu o ynseys k eh itty y kanip- listeja vastaan m yöskin h allitu k sen lisia. rik k a itte n r a n k a is e m a tta ' a ih e e tto se katsoo tarpeelliseksi." Siinä ¡kin "tutkim uksen." Siina saatu- joiksi eli liikatuotannon tu o tta palluksi b rittilä isen ja am erik alaisen to d ista ja n a sosialisteja vastaan. H ä oikeudessa on n o ste ttu o ik e u s ju ttu 1 m asti sy y ttä ä , v a n g itu tta a ja jahda kapitalism in välillä; voidaanko sii nen to d istu k se n sa p ä ä asiassa sisäln- m uuatta Boas M ilbrookia v astaan, jo-! . ta ja la h d a ta ty ö läisiä, he toivovat ty y n n y ttäv ä vakuutu- niille, jot- j a tietoja ei tarvita — paitsi eh jiksi. Kun ollaan siinä pistees-. Ä x , . . , , sä. ettei enää voida lähettää ,oin “h isto ria lla ”, joka noin vain va sen, e ttä hänelle, H arrisille, oli Tullut xa poistui G eorgiasta viim e touko- , Saavansa k u m otuksi “luennon lain . kä ehkä hiukan epäillen tutki ’ kä teollisuudellisesta hvvinvoin minnekään liikatuotantoa, -illoin paR ttaa Suur B ritan n n ian sy y tö k sistä “ja la t kylm iksi" kun St. Louisin edus kuulla. M ilbrook aio taan k u lje tta a ! . , , , . e e k e r e ja k in v etää pohjoiseen. muksen tuloksellisuutta alkoivat nista huolehtim iseen riistäjien e halpaantuu kapitalistinen tuotan n o s ta tta a “ isän m aallista suuttum us- taja k ek o u k se ssa sosialistit hyväksyi vanginkyydillä ta k a isin G eorgiaan; ! joka n _________________ _______ Em m e luule niin. K uitenkin. ta?’ vät so ta v a sta isen ohjelm an. H arrisin m uka jonkun arv o tto m an m ak su o so -! ■lukea tuota uutista 1 Iduksi. ( ilisihan herroilla vallan to. L aajat joukot jäävät eläm i ¡Vaan se. K ulutettuaan tarpeellisen m ä ä -; p o j il l a käytettävänään h e v ..s - sen ehtoja vaille, lieilöi ei ole jos säilinäm m e tiedot ovat oikeat todistuksen m ukaan itse a sia ssa koki uksen kirjot tam m esta, vaikka hän M uuan poikanaskali heittelee sam a.tiainen histo rian p aikkaustyö on L eader.n toim it ussaapi “p elk äsi.” ii osaa k irjo tta a . E hkä h än et on jo rän vuosia tutkim uksessaan, ko- kuorm a erään teollisiuissuhteita muu edessä, kuin olemassaolon käynnissä E n g la n n is s a : siellä aiotaan K onventsionin hyväksym ä ohjelm a k u lje te ttu k in . T yössä o llessaan Mil I kadulla kivillä pientä tvttöstä. m itean kuuluisi pitävän " ^ t a tn tk i„een hallituksen kom itean ubali?, nousta valtaan ja poistaa m eitä koskeva liiste riä p u h d istaa kuitenkin ju lk a istiin L eaderissu. H a brook. kuten m onet m uutkin n eek e Ohikulkeva herra pysähtyy ia ne esteet, mitkä ovat sen tiellä, sa. imo ; vastata m. m. senraaviin kysy raportteja, jotka osuttavat yli tuotanto olojen järjestäm isessä. vanhoista vallankum ousajan syvtök ris sanoi tuulleensa sen olevan kapi rit. on s a a n u t D etro itissa $5 päiväl i "E tk ö s häpeä, senkin nappula, m y k siin : teiskunnas.-amme if.evan runsaa — köyhälistön etujen lnukaiselh sistä. T m k iu uiaa siis v aik eu ttaisi nalllsen ja läh en telev än m aa n k a v a ’ tä. m utta G eorgiassa hän ei koskaan viskoa kivillä pientä tv ttö ä." Toisetkin sa an u t yli 65 sentin. ( llisiko sopivata perustaa yk i- ti vikoja, m utta rivatpa lie ole kannalle. i tiölle katsantokan “isänm aallisen su u ttu m u k se n ” n o stat lesta tä lla ise n a aikana. J u ttu m u istu tta a e n tisiä o rjain k a r , l " ,n(- n l a h <-‘ b*'i s e is o v a n a p p u - f taioista, jos se hylkäisi vanhat to im itu sstaap in jäsenet a ja tte liv a t sa kansallinen tuom ioistuin ra tk a i-: käyttäneet niitä. R aporti-sa esi nalle perustuu ,-o-ia’i-tinen teo ‘m elodraam alliset k ek sintönsä." .auslnin a ik aisia “oikeuden”-kfi.ynte 1 n i lu r iu t i s, o ,n p u h e e s e e n . ino n, niin hän sanoi. T ä stä seu ras ria, jo-sä osotetaan, että itse ka-! ra se m itään ole. sehän on seinään työselkkauksia eli työ»-j tettyjä uudistuksia ei ole pantu pitalistisen y hteiskunnan -PäiseL Para8ta jättaä ^m ä 4,iSto r:a n kor sitten , e ttä he y h teise sti k irjo ittiv a t iä, jolloin m ikä tah a n sa syytös riitti hänen siskonsa mikäli tiedän ' olo- ja palkkariituja? käytäntöön, eipä edes keskuste lait luovat y hteiskunnallisen ole >jaustyö sikseen täIlä kPr,aa’ herrat jonkunlaisen kirjelm än , panivat n - riirtäm ään n eek erin e te lää n , vaikka a hän oli sy n ty n y t pohjoisessa Kauhea uni. O lisiko tarpeellista ja käytän tn niiden "sopivaisuudesta. Niin tilan köyhälistön valtaannoustil j sillä siitä voi olla h a itta a kummalle- m ensä sen alle ja an to iv at “juhlaiu j kin puolen silloin kun pitäisi yllyt sen ” a sia k irja n sa B ergerille. “Doku ’Luonnon lain" tä y ttä m ise k si tällai- Mikä sinua vaivaa, rakas nidlistä kehittää nykyisestä h on käynyt ja niin tulee käymään !e»ja .edellytykset sosialismille, tää jo lp p eja h an g o tteletn aan tolsil m entili” ä ä n ila jista kävi selville, ett; essa tap au k sessa pitäisi etelän suur- loakini.- Miksi sinä itket ia lii- P. K. dysv altain työnv älityst»iniistosta vastakin, kunnes työiväenluokka leen ja ratk a ise m a a n “ kansan kun lie, a lle k irjo itta n e e t, k a ts o i'a t Lea rilallisten m aksaa neek ereille 65 sent koilet kehneää hikeä?" “yleisempi k^n-a’’linen työnväli oppii ym m ärtäm ään kärsimiinsä K annattakaa niitä liikkeitä, jot liialle" käypiä kysym yksiä. P itäkää derin olevan v a a ra ssa joutua r e tte tiii ynnä $4.35 päivältä. S u o stu v atk o "'Oh. niinä uneksin, että olin sillävälin k u rsse ja vaikkuja “ Kirjal- löihin hallitu k sen kanssa, koska leh tystoim isto?" kurjuuden todelliset svyt. ilm o it t a v a t T o v e ris s a le siilien? Eipä suinkaan! Ile kut | y k s i firm ani' työläisistä." Ainoastaan “tutkimuk sia”, ei korjauksia iiiiniiiniiiiniiiiniiiiiiiiiHiiiiiiiiiHiinii i "“Länsimaisen sivistyk- sen” voittokulkua IIIIIIIIIIIIH IIIIIIIIIIIIIIIIIilllliH llllliH IH II l l l l l l l l l l t l l l U I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I im ilH K Illl,111,H ill,IIIH IH II I I IH H H IH IIIH taan ia Persialle edullisia. Ne <ein sopuisia "Me kannatam m e poissaolonsa pääkaupungista voi- kään eivät johtuneet Persian oi Ain-ed-Danlchia, santarm istoa 1 s3 vahvistaa Ain-ed-I kmlchia, keuden puolustam ishalusta. vaan ja bahtiareja, venäläiset ovat nyt jonka vastustaja hän on — Sa m alla kun lä h e ttilä s k eh u sk e le e itsekkäistä s v is tä : kilpailevaa (Jatk. edell. n :ro o n ) ' anastajaa oli koetettava ehkäistä Aiii-cd-1 )anlehia yastaan, jtu.iu- ,,nija suosikkejaan, toistaa hän jotta jäisi itselle sitä enemmän taan. että santarm iston toimin- Venäjän suosikista Sclurlseha- Suurten kiista saaliista. anastainisrnahdollisiuitta vast’- taa supistettaisiin pitäm ällä sitä ed-D anlehista arv o stelu n ; Tämä Suurkapitalistit koettavat vai ( edes. V astustusta ei voitu kui poissa pohjoisosista. He ovat ka peto, joka rvssäläisherrojensa lata kilpaa saalistam isalueita ia tenkaan harmittaa kyllin tehok- ’ teellisia meidän ia hahtiarien suostum uksella toim itti eduskun nan jäseniä kidutettaviksi u i kaasti. Y. l‘X)7 sopimus ia m uut ty ö n tää niistä vaarallisia kilpai ystävyyden takia. Venäjä haluaa yksinkertaisesti h irtätti heitä, suhteet \ enäjään sitoivat. \ e- lijoitaan pois. Kun Ranskan ka uäläinen vyö»ry tunkeutui Pö»h- lisätä kasakkabrigaadia. niin että runteli pappeja elävältä ja kat- pitalisteja edustava hallitus y- jois-Persiast:i yhä lähemmä En^-' se voisi asettua santarm iston si ka<utti vapaaehtoisen kansallis ritti v. laittaa meriliiken- jan n jn anastam an m onopooli-; jaan pohjoisosassa. Bahtiarit o- joukon erään miehen keskeltä tee n tukikohtaa Persian lahden aluetta, l.ntf,annin moni vuotisen vat varm asti meidän käsissäm - kahtia ia ripnstntti hänen m o rannalle lissaän, niin sekaantui j itäm aa-politiikan saavutukset ia me. Heidän äsken tapahtunut lemmat osansa eri paikoille. Englannin am iraali leikkiin ia laajentum ism ahdollisuudet alkoi- siirtonsa lsfahaniin ja iKerma#- Venäläisen valtiotaidon viek dMcasi pom m ittaa heti. Bagda vat nävttää uhatuilta. (¡eorg niin ja llk’hanin jälleen asetta- din rautatie tuli pitkäaikaiseksi Brandes kirjo tti: Grevu persia- niinen paikalleen on aiheutunut k au tta kuvaa eräs haastattelu, riitakapulaksi. E nglanti koetti laispolitiikka ei ole siveellistä ei täm än lähetystön toimesta. " — mikä julkaistiin maalisk. 10 p estää ainakin sen loppuosan kä hyödyllistä. Siten tunnustivat englantilaiset 1014 Teheranin lehdessä "R aati’ valmiiksi rakentam ista, kun pel- i .. . . , .... asettaneensa miehiä persialaisiin ja mikä on toistettu nvt selos koettivat käsi malttavien kilpailijain t u n - I Salaisilla - >daisilla v vehkeillä e h \e :Ila ‘' tu ! *'E toimiin. Ain-ed-Danleh tulee te- kevan sitä pitkin h y tille riisto- i englantilaiset kukistaa Persian kemään kaikki hyväksemme, kir- i teita vassa teoksessa. H aastatel- enäjän ministeri 1 ehe maille, joita se voi itse tvh- hallituksia, jos ne olivat venä- ¡otti lähettiläs edelleen. "S iian - tu ranissa M. Korostovvetz. Hän jentaä vesiteitse. 1 uo vastustus läis-vstävällisiä ja asettaa Eng- katsin s iirto Sistaniin ia Hiseh- ko,ki yarsinkin Saksaa ia T u r k - , lstä v iä ,„ ¡liiste rik si, ku- m at-ttl-M ulkin (vanhoillinen ve- adotti ¡m elasti: Persialaiset ovat ja vierasvaraisia näläisvstävä ) vangitsem inen toi- rakastettavia kia. I o lo is e s ta Persiaan tun- ... ' .. keileva Venäjä antoi itivös brit- veTnooreiksi ia mui..>i l i u u . i j - niitettiin Ain-ed-Danlehin palve- ihmisiä. Ei ollut tavannut litis tiläisille herroille huolia. Vuo- viksi virkam iehiksi. Rahaa käy it vaisuuden avulla." — Kiriees- sä intoilijoita eikä enropalaisia den sopimuksen sanat ei- tettiin saadakseen Persian sotai- sä luetellaan sitten edelleen vir- vastustavia tunteita. Hän puo- vat olleet niin lujia, että olisivat sim man heimon, bahtiarit. o-ub- kaherrojen vaihdoksia, san tarm i lustikin venäläisten joukkojen vapauttancet kaikesta pelosta. 1 lelleen. Sille kuviteltiin että se- en ja bahtiaarien siirtoja uusiin pois viem istä Persiasta. Hänen K un m aasta karkotettu entinen kin tulisi hyötym ään oljykent- asemiin. — Eteläisestä Farsin M ajesteettinsa oli samoin an ta 'hallitsija oli Venäjän ystävä, niin • tien aarteista. m aak u n n ista sanotaan: Tila nut hänen> toimekseen käyttää täy ty i Englannin pitää siim alla,' Salavehkeilyjen todisteiksi jul- siellä antaa nvt kuten Annenkin kaikkia, sitä pyrintöä edistäviä ettei se pääsisi takaisin Persian kaistaan teoksessa englantilais- aihetta levottom uuteen. "B ritan keinoja, sam aten ulkom inisteri s* hallitsijaksi ja tehdä tuontuosta- j ten valtiom iesten kirjeitä. M aa nian konsuli ei vitkastele pan tö. 'K aukasian varakuvernööri kin esityksiä siitä. ’Samoin lait- liskuun 23 p. 1914 päivätyssä nessaan arvovaltansa painam aan. ja entinen pääm inisteri, silloinen teli E nglanti vastalauseita, kun kirjeessä selosti lähettiläs VV ai- jos niin tarvitaan. K enraaliku* raha-asiain, olivat saamaa mieltä. 'Venäjä vakaisi pohjoisia maa ter Tovvnley poliittista a se m a a ; vernööri (M inkhbir-es-Saltaneh) Olisi parempi käyttää ne 5 m il kuntia ja kun sen konsuliviras Isfahanissa, Sohkasissa. Tebri- ei ole ollut enää tyydyttävä ia joonaa ruplaa, jotka oli aiottu tot Tcantoivat oikeuden ia lain sissä,. Meschedissä, 'K erm anissa i etsitään m ukaantuvam paa henki- Persiassa oleville joukoille, Ye- vastaisesti persialaisia veroja. ia Busliirissa oleville Britannian ! löä. Nvkvinen raha-asiain nvjnis- näjän edistäm iseksi ja sivistä- E nglauti ilmaisi m uitakin toi-i konsuleille. Kirjeen mukaan e t-1 i- , te teri n ( VYussuk-ed-Danleh) w ussuK-eu-uam en j voisi miseksi. — Persian perustuslaki- veita, jotka olivat V enäjätä v a s -1 vat suhteet olleet silloinkaan o i-jo lla hyvin sopiva mies. H ä n e n 1 en ja eduskunnan säilyttäm isestä H H H IIH H H H IH H IIH IIH IIIIIIH H H Ii,IH H H lausui la u s u i j ^haastatelin i samaan liuot t i i li ; M folemmat naapurim aat ti li vat tunnustaneet Persian val tiosäännöin. sii> ci kum mallakaan ollut m itään sitä vastaan. S it ten pisti pukin sorkka esiin "Ne olivat kuitenkin Iidoissaan eitä maa joutuisi anarkian val taan. Jos anarkia palaisi, mm m uuttaisi Venäjän hallitus vai- tiosäännön ia eduskuntaa k< is- kevät lait." — Persialaisten |li- täisi, lavertcli m inisteri edelleen, svsätä persoonalliset pvvteet svr- jiiän ja toimia isänm aansa lie väksi. M utta elleivät he kyke nisi hallitsem aan omaa inaatian. niin ei luonnollisesti voitaisi las kea m itä seurauksia siitä tulisi. Tebrisissjj ja sen läheisissä m aa kunnissa voi m inisterin mieles tä vain Sehttdseha-ed-I hinleh. se edellä m ainittu julm uri, pa lauttaa järjestyksen. Samoihin aikoihin pelkäsi Englannin lähettiläs, että Ve näjä. käyttäen hyväkseen Per sian alituista rahapulaa, hankki si itselleen vhä lisää etu a. k u ten erikoisoikeuden L rmian jär ven ’l aivaliikenteeseen, venäläis- persialaisen rajan muutoksen, si ten Venäjälle luovutettaisiin m aata v.m. E nglannin lähettiläs piti jo tarpeellisena v. 1907 so pimuksen tarkistam isen, siten että V enäjän lisätessä saalistaan Englantikin tulisi saam aan vhä enemmän. Kun V enäjä rikkoi Pohjois-Persiassa kansaoikeutta, niin tarvitsi Englannin sen ta kia loukkaantunut valtiollinen om atunto laastariksi lisää etuja Englannille. Û H IÏÏIIIIIH H IIH IH IH IH H IIH IH IIIIH IH IÎÏI Ö ljykenttien anastus. \ aition suoranaisesta osan- »tosta antislusyrilv ksiin m ainit akoon täs<ä eräs. V. 1‘KO pe rustettiin englantilais-persialai- len öljy-yhtiö f A nglo-Persian Oil Conipanv). jonka piti imeä ikkauksia Etelä-Persian tav a t toman suurista öljylähteiltä. Kc- •nk. 28 n. 1P14 hvväksvi alahuo ne 2?4 äänellä 18 vastaan halli- uksen esityksen, että Eng anti menisi osakkaaksi tuohon yh ti nm. \ aitiolle tuli 2.091.OLO pun nan osakkeet, muille 1,999,(00. valtiolle siis enemmistö). ( ireen- \vev sanoi että nuo öljvkentät antavat niin m erkitsevän m ää rän. että voinevat täv ttää koko Britannian laivaston tarpeen. Persian hallitukselle m yönnettiin \ain IB prosenttia vuotuisesta puhtaasta voitosta, ja bahtiarit. ioideii m aa-alueella m vos eng lantilaisten käsissä olevan sisar yhtiön Baehtiari Oil Co:n läh teet ovat, saivat vain 3 pros. sähkeistä ia 3.0C0 puntaa vuo hissa.. Joku tuntem aton heimo katkaisi v. 1915' johtoja. E nsin m ainitun yhtiön johtaja lausui vuosikokouksessa tuom ion: P er sian hallituksen pitää korvata m enetetty suuri öijvm äärä 1144,- BHj tonnia) ia vahingon aiheut tama ylim ääräinen tvö. — Siten otetan Persialta “voitot’’ takai sin. k.enäjän avustustoim ista m ai nitsi E nglannin m inisteri kol m annessa kiertokirjeessään elok. 22 p:nä 1914: V enäjän konsulin toimet! venäläisellä vyöhykkeellä H H lrilH H H P iH H H H H H H H H lJH H H H H H IIi m taksaa aksaa pankkiin sen mali ltan im _____ m aaveroni, jota venäläiset ia A enäjän suojelem at ovat vei Ivol 'set m aksam aan om istam istaan ia hoitam istaan m aista, ja tu< i käy vieläpä Persian hallituk en nMn^ssä. j< ka hallitus ei ole na i nvt vilahdustakaan siitä. E nglantilaiset vehkeilijät o l i v a.t aluksi tvytvväisiä santarm i ton ruotsalaisiin i«/H t a j ii n. \n - b iv a t heidän kunnostaan kiit- ..... täviä lausuntoja. O livathan k a u p natiet englantilaisille turvallisia. Ile eivät .k u iten k aan saaneet ruotsalaisia herroja siinä m ää rin kätvreikseen kuin olisivat tahtoneet. Sydän p u h iettu a levit- t-vät lie epäilviä, että ruotsalai set herrat olisivat saksalais- ja turkkilais-'-stävällisiä. Selostei ta vana olevassa teoksessa on bitkä luku vehkeistä, joilla nii i epätltv jä ruotsalaisia upseerein koetettiin saada pois. Sarntarni; - ton päällikköä, kenraali Hj.ri- m arsonia. iota oji vlistelty hv- vaksi. alettiin soim aam aan ia parjaam aan, jopa sanottiin hui !u<si. R uotsalais-upseerien toi- ..... m inta koetettiin tehdä m ahdot tom aksi vi:v vttelcm ällä heidän ia heidän koniennettavanaan o- levien santarm ien palkkoja. A- . iner,kalainen vehkeilijä Merrill m erkitsi huhtik. 15 p. 1915 va hingoniloisena: “ Santarm isto ei ole saanut viiteen kuukauteen m itään palkkaa, ia poliiseilla on palkkasaatavia 100,000 tom ania.” htä järk y ttäv iä tietoja tuli nivöihernmin. E nglanti ia V enä jä osasivat kiristää niin Persian raha-asiat. \ ähitellen < H t tahtonsa läpi: ruotsalaisia upsee reia poistui
