!
TOVERI
Lanaan suomalaisen työväen Unenkannattaja.
ilmestyy Astonatsa,
paitsi sunnuntaina.
Oregon,
joka
pkiva
TOIMITUSKUNTA:
W. N. RE1VO, SULO SYVÄNEN,
ADOLPH SALMI. ALEX SEVO,
TOVERI
(TH R COM RADE)
The organ oi the Finnish workers In the
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the Western Work
men's Publishing Society.
___________A N TTI J. PARTAN, Manager.
dessä ju lk a istiin tuo k a u h e a St. Loui- [ >1 I I I I I I 11 I H 11 I I I 11 I 11 I I ’
S o s ia lis m in e d e lly t y k s e t
Miten voitaisiin parhaiten sään
nöstellä työnantam ista?
MAILMANKATSOMUKSIA
'
------------ -
■ On paljon ihmisiä, jotka käsit-
Työläisten elantosuhteiden pa- tävät, että sosialistinen yhteis-
rantam inen ja yleisen ohjelm an kunta saavutetaan, kunhan vain
laatim inen, jonka m ukaan halli- ihm iset saadaan opillisesti käsit-j
H IS T O R IA N T E K IJ Ä T .
, i
tam ään
sosialistisen
tus voisi avustaa kotien raken-
.
, ,
,, . vhteiskun-
nan hvvyyden. Sosialismin to-i (True translation fib-d with the Postmaster
tainista?
teuttam isen ehtona on kylläkin j £‘y
r^ '
« V i S ito
laajain
joukkojen
valistam
inen.
.
.
.
Y alen yliopiston k irja p ain o on ot-
Olisiko sopivata ulottaa soti-
laiden vakuutusjärjestelm ä myös- u ' o l ^ s u T 1 Mitä m k e r s o s i d k ’ :
a‘m° hyPy“ Englannin ja Ame'
, .
......
. ..
.. • ... .
kin sivilivaeston käytettäväksi
jo tta työläiset saisivat m aksua
vastaan vakuuttaa itsensä tapa-
.....i„ . tai • . tvokvvvt .
turm an, sairauden
,
, _
- - .
tom yyden varalta?
lo t ta ja
ilta m iten so. lalis
r jkan su h te ita koskevan h isto ria n suo
k irjo itta n e e t,
site n
ilm o ittiv a t
pää- ; •
jariestömme asioita ii
»
-f
m iehelleen V ictor L. B ergerille, e ttä , - i 1 1 1 L 1 I 1 1 I I l1 > »"H»! 1
siin ä tap a u k se ssa , jos h a llitu s aikai-1
S. S. JÄ R JE S T Ö N N Ä Y T T Ä M Ö L H -
n ak ella
kiviä
L ead eria
vas-i
lise sta reh e llisy y d estä " tai “ H istorian si
T O N T IE D O N A N T O J A .
tu tk im u k sen e ti ik a s t a ’, ku iten k in u ta a n he h a lu a isiv a t py sy tellä pommi-1
N iiden m onien kyselyjen joh d o sta,
noh taen so v ellu ttaa k u m p aak aan o- tu s ta k e stä v ä ssä k e lla rissa , koska he
eiv ät olleet h y v äk sy n eet St. Louisin - j o'l ta g. g J ä rje s tö n N äyttäm öJiitoq
miln touhuiluihinne. — Call.
e d u sta jak o k o u k se n enem m istön mie- i k o n tto rjjn on saap u n u t, p y y d etään if-
M ONENLAISTA MAKUA.
lip id että.
j lio tta a , e ttä liitto ei ole o n n istu n u t
H arrisilta saatiin tietää, että Ber- i saamaan käsiinsä vielä yhtään osta-
tinen yhteiskunta on saavutetta- ri8taml8ta kohti julkaisemalla noin
vissa.
.Mutta ennenkuin jokin 50 nidettä kas,ttavan teoksen, nhnel.
vMtava yhteiskunnallinen m u u to s 'tä MThe c h ro n ic le s of A m erica’’ (A-
voidaan panna käytäntöön, niin m erik an a ik a k irja t). E m m e ole kyl
i yhteiskuntaoloissa tavtyy ollasil- lä itse sa a n e e t nähdä y h tään noista
je C(iel»ytykset.
K aikilla ihm isillä el ole läh esk ään
yh d en lain en m akuaisti. J o tk u t nau t g e r oli y m m ä rtä n y t asem an ja sa- niisen a rv o ista n ä y te lm ä ä . M utta niis-
nonut heille kaikille, e ttä hän - 1 tä m onista n ä y te lm istä , jo ita liitolla
Entered as second-class mail matter July 18,
tiv a t erinom aisella halulla pippurilla
1913, at the postoiiice at Astoria, Oregon,
oli M ilw aukee , on n y t a rv o s te lta v a n a , to iv o taan ai-
under the Act oi March 3, 1879.
ja sinapilla h ö y ste tty ä lihaa, kun V ictor L. B erger -
ta a s to ise t p itä v ä t n o ita m a u ste ita L eaderin v asta a v a to im itta ja Ja O llin a k in m u u tam ia o sta m ise n arvoisia
ilmotushinta 60 senttiä tuuma.
.................
. ..
. .
näy telm iä löytyvän, jo te n jo peti en-
osagtot
aivan sietäm ättö m in ä.
Sam oin ou v a lm ista u tu n u t k e stä m ää n kaikenlais-., g.
Kihlaus- ja vihkimäilmotukset $1.50 kerta,
h
in
ta
v
ista
n
ite
istä
,
m
u
tta
New
York
$3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja
ten
ro
sk
ien
nak
k
elem
isen
M
ilw
aukee
i
hen
k
isen
ravinnon
laita.
suuremmat ilmotukset tilan mukaan.
te ttä v ä k s e e n uusia n ä y te lm iä . N äy
Olisiko tarpeellista ja m ahdit-
Teollisuusm aissa, jo puoli vuo- T im es’in a rv o ste lu ista p ä ä ttä e n se
S yntym l-ja nimenmuutosilmotukset $1.00 ker
L eaderia v astaan . Jo k a ta p a u k s e s s a !
Noilla
paljon
huom
iota
h
e
ra
ttä
n
e
il
ta, $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. lista
te lm istä ilin o te taa n niin pian kuin
voim aansaattaa vakuutu-- -isataa sitte, oli kapitalistinen 0,1 järk ev ä. Se eh k ä ei k u iten k aan
Kuolemanilmotuksct $1.50 kerta ilman värs
v a n h u u d e n tv ö ttö 1 puristus luonut vhteiskuntaelä-1 ole “tu rv a llin e n ”, jos S u u r-B ritannia j Iä. isoäänisillä, u u d en aikaisilla hihhu- hän oli e rim ie ltä B erg erin k a n ssa i n iitä saad aan .
syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta
järjestelm ä
värssyltä ja kutoslauseelta.
’
mään ilmiöitä että ennustettiin : pitaa kiinni W inston C hurchillin lai- H eillä, “ In d u stria lis tin ” lukijoilla, hen- ja erosi to im itu k sesta , niin sanoi H a r - ; S am alla pyydäm m e tä s s ä huom aut-
Halutaan tiedot, korkeintaan JO sanaa. 50
myyden
ja
työkyvyttöm
yyden
senttiä kerta, kolme kertaa $1.00.
tpiail tulevan sosialistisen vallan-' vasto-ohjel raasta. H isto riallisista vää kisen ravinnon kaipuu on paljon eri ris.
ta a kynäilijöillem m e, e ttä liiton ju-
Naima- ja avioeroilmotuksct. korkeintaan 75
; kumouksen. Eikä ihmekään. jo s ! rin y m iiä rry k s is tä a rv o ste lu ssa sano- lainen kuin tav allisilla Ihm isillä. Ile RIISTÄJÄT “ LUONNON LAKIA" listam a k irjo tu sk ilp a ilu p ä ä tty y v a s
astiaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. varalta ?
Suuremmista yhteisilmotukUsta tilan mu
niin luultiin, olivathan jo silloin taa» :
| p itäv ät erin o m aisen a heng en rav in to
ta ensi m aalisk. 1 p. V älttyäksem -
kaan.
KUMOAMASSA.
K äytännöllinenkö vai epäkäy nähtävänä täydessä kukoistuk-
Kiitoalauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu- i
T iedäm m e kyllin hyvin, m itä ta- na e te n k in sitä m itä on tuon e u en
;
m
e tu rh a n a ik a ise s ta
k irje v a ih d o sta
■naita.
olisi
yleinen alin- sessaan kaikki ne epäkohdat, m it vallisissa oppikirjoissam m e sanotaan toim ituasivulla ja .m yös h e ik ä läiste n
Paikkakunta-uutisilmotukset 60 senttiä tomua, i tännöllinen
P o rv a rillise t
ta lo u s tie te ilijä t
->a i ju lk a ise m m e tä s s ä vielä k e rra n kil
E n g la n n ista : vallankum ousta k ä y te
palkkalaki?
kä ovat om inaisia kapitalistiselle tään m elodraam allisen keksim isen k a n san k irje itä . M utta on paljon ih m uut h e ik ä lä ise t "o p p in eet" ovat »äh- pa jiUehdot.
T IL A U SH IN N A T
niisiä, jo tk a sam oja tö h e rry k siä pi
Yhdysvalloilta ja Canadaaaa:
neet
paljon vaivaa to d istaak seen ,
(John Bull,
Yksi vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. ,$J.00
Ne o v at:
A m m attiopetuksen antam inen järjestelm älle, kuten liikatllotan- keppihevosena, ro isto
tä v ä t rau k k am aisu u d en huippuna ja
3 k u u k au tta... $1.60
1 k u u k au si... .60 1
e
ttä
nykyinen
riisto jä rje ste lm ä , sen-1
to. teollisuuspulat. j< »ukkokö v - 1 E n g la n ti) h ä ty y ttä e n viattoinuudes-
K ilpailu ta p a h tu u kolm essa s a rja s
Suomeen ja muualla ulkomaille:
tei »llisuudessa 1« »ukkaantuneille.
hvvs. työttöm vvs ja kaikki muu : taan luopuinutonta n eito sta, niin. siir- san o v at: “Kun eiv ät v äsy k ään yhteen lisäksi e ttä se on “p a ra s mahdolli-1 q sa se u ra a v a sti:
Ykai vuosikerta. .$8.00
6 kuukautta. .$4.25
ja sam aav pikkum aiseen n a lk u tu k n en ”, on “luonnon lak ien k in " m uka!-!
kum ouksRn a a tto n a ” Mr. B ecker hyi-
E usiinäinen s a rja , johon kuu lu v at
SUBSC R IPTIO N RATES:
Yleisten
töiden teettäm inen k u r j u u s . N ä y t t i k u in s illo in
seen .”
nen. T u tulm pia n ä is tä ja a r itu k s is ta , a lk u p e rä ise t n ä y te lm ä t, o v at p a lk in
la the United States and Canada
isi k a p i t a l i s t i n e n t u o t a n t o h a i - | kaa täm än v an h an aik aisen k a n n a n ;
T odellakin täy ty y ihm etellä noiden
One year...........$5.50 Six months............$3.00 työttöm yyden ehkäisemiseksi te-
on heidän v ä itte e n sä , e ttä nykyises- j
paantunut.
\ aan snua e n n u s - I m e näem m e tuon vallankum ouksen
Three month*. .$1.60 One month................ 60
not 100, 75 ja 50 dollaria.
h
ihhulien
raivoa suom alaisia sosia
•
illisuuspii.ien
sattuessa.
nä11-
Johtuvan
osaksi
s
a
tu
n
n
a
isista
sy
istä,
sä y h teisk u n n a ssa vallitsee “ vapaa-;
Muaneusto sijaitace 10 uinen ja Duane katu
tuksessa petyttiin aikaan
T oisessa s a rja ss a , siih en kuu lu v at
lis
te
ja
vastaan
.
Aina
heillä
on
koh
• .
sekä v ä ä rin y m m ä rry k sestä , mieliku-
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 365,
kilpailu", jossa y h täläisillä kyvyillä j su o m en n o k set ja
Kuten ainehistosta näkyy ei | den. Köyhälistön
toimitus 832.
m u k aelm at, ovat
‘ vituksen p u u tte e sta kum m allakin puo- teen ä S. S. J ä rje stö , ik ään k u in ei
herrojen
tutkijain kiusalliseksi pahtuniltkaail viisi- tai kuusikv m j(,n> u n telu u d e sta — lyhyesti sanoen, m itään m uuta te h tä v ä ä heillä o lisi m uka s a a v u te ta a n y h tälä isiä tu lo k ! palkinnot 75, 60 ja 50 dollaria.
menluvuilla, kuten uskottiin. E n -! ta v a llisista in h im illisistä heikkouksis- kaan. kuin h ä v ittä ä m ain ittu jä rje s sia ja jo k aise lla on oikeus k ilpailla j K olm annessa s a rja ss a — lasten
veivolli-uudeksi ole asetettu m ää nustaiat eivät ottaneet kvllin tar- ta-
sa m an laisilla ehdoilla.
' n äy telm ät, jo tk a sa av a t olla alkupe-
♦: i-,
.;Y; . mit-j
..o
K uinka selvää ja v alaisevaa kaikki tö. H eidän hom m ansa on sam anlais
räystä tunkeutua penkomaan nii- i...
kasti
laskuihinsa tekijöitä,
M
ulta
jo
sk
u
s
“luonnon
lait"
pyrki
rä is iä tai su om ennoksia
ov at päi
ta
kuin
sa
itu
rin
,
jolla
on
ain
a
sam
at
< täm ä!
H isto
isto rio
rio itsijat
itsijat ovat tehneet
H
. ’’Senaattori Kenyonin e h d o tu k -i^ en asioita, jotka s a t u t t a v a t kii (/’ivat silloin vielä v allitse-! i tama'
v a a tte e t ja jo k a aina syö sa m a n lais vät tek em ään k iu saak in r iis tä jä lle .; kin n o t 25, 15 ja 10 dollaria.
massa kapitalistisen tuotannon itse n sä vikapäiksi “ keksim iseen", vai ta y k s in k e rta ista ruokaa.
Silloin on hän valm is k ä y ttä m ä ä n | Jo k a in e n k ilp a ilija saa o tta a osaa
sesta on Y hdysvaltain senaatti teollisuuspulia markki naetujensa
i
lankum ous kun jo htui “ väärinym m är-
levenemisessä.
selvää
pakon ja voim an o ik eu tta. I k ilpailuun k a ik issa s a rjo issa ja niih
vuoksi;
"riitaan
tu
v
at''
työläisten
In
d
u
stria
listin
k
y
n
ä
sa
n
k
a
rit
p
a
rja
i ry k se stä, m ielikuvituksen p u u tte e sta ,
m äärännyt opetti— ja tyoasiain
te
ssa
a
n
S.
S.
J
ä
rje
s
tö
ä
vatkuttR
vat
S
illo
in
oli
\
iela
kokonaisia
u
n
telu
u
d
e
sta
”
ja
sen
se
lla
isista
“
in-
Viime vuosina h u o m atta v a sti lisä ä n m onella n ä y te lm ä llä kuin haluaa.
kom iteansa heti rvhtvm ään tut- sä kanssa riistäm ällä suurim m an
L iitto p id ä ttä ä kaik k i oikeudet pal
yksiä ja sam oja v ä itte itä kaikissa ty n y t neek erien siirty m in en e te lästä
kiinaan työoloja, jotta h a llitu s' <>san 'ie’dän työnsä tuloksista ja liiaanosia. jo is sa ei ollut nimeksi- j him illisistii heik k o u k sista." Olemm e
k
itse
m iin sa n äy telm iin.
käan kapitalistista t u o t a n t o a , k u -;Varniat siitii. e ttä “sy v ällin en '' koulu asioissa ja tilan te issa . Kun m uut ih pohjoiseen ta rjo a a esim erkin siitä.
voisi järjestelm ällisem m in k ä si-; a'^ eu ttavat kaikki ne k äisiim k - t e n m \ ö s u u s ia m a i ta , jo ih i n \ o , viisaus ei voisi m ennä täm än pitem - r m iset sanovat jo sta k in a sia s ta sen
P a lk in n o t ja niiden jä rje s ty s m ä ä
N eekerien
k e rro taa n jä rje s tä n e e n rä tä ä n ju u ri y le isä ä n e sty k se llä v a lit
tellä teollisumleMista hvvinvoin-i set’ ,n’ta työväenluokka, kansan tiin sijoittaa suuret pääomasijoi m älle. K aikki koulupoikien ja -tyt- m itä on sanom ista, loppuu se siihen
j töjen päihin pum patut “ m elodraam a! Vaan nuo vallankum ouksellisuudella jo n k u n laisen y h d isty k sen a u tta m a a n tav an a rv o ste lu la u ta k u n n a n enenim it
tia koskevia asioita. ’ E h d o in -1 suuri enem mistö, saa kokea. Par • tukset.
n e e k e rip e rh e itä pääsem ään pohjois
....
hvväksvttiin ilman väittelyä."
, Painimassa tapauksessa jo- lmo-
• »rto.naat j ;i kapitalistisessa * u s e t k ek sin n ö t" täytyy nyt pum pata ra ts a s ta v a t ov at kuin vanha varis valtioihin. Kukin m aksaa jä se n m a k tön lausunnon p e ru ste ella .
a io - ,xt :,i t \ k - e - - a jä le llä (i.e \? tt m a a t pGjs ylläm ain itu n v astik k een tieltä. joka, k o e tta essa a n len tää vastatuu
K ilpailuun a io tu t n ä y te lm ä t on hi
. .
..
•
I m ätään
"sopivaksi
sua 10 s e n ttiä viikossa ja kun yli h e te ttä v ä liitolle p u h ta a k s ik irjo te ttu
leen,
pieksää
siipiään
a
n
k
a
ra
sti
il
Noin lennätettiin \ \ ashingto-j taan hiukan silitellä pois palliin- ” v at o lleet te k ijö in ä -im a. e tte i
Tiima on
“h isto ria llista tie d e ttä "
distv k selle k ertyy noin $35 läh ete na ja n ä y te lm istä on o te tta v a kolme
m assa p ä ä se m ättä tu o sta tuohon.
nista joku päivä sitten. Riistäjä ,,ja karkeuksia nvkvisen ja rje < - *' ll< ,s.H a<lan.. v m n <‘,s c ,la puo'is- 2ö:liä vuosisadalla!
tää n joku jäsen pohjoiseen.
E rä s kopiota.
I . „ - .n
.
, i.„
'
.
kolia
k o v h a h sto n v a lta a n n o u su
lehdet Jlllk<uSl \ at sanoniail
k<)ko-
■
♦
/
j * »tl-1« I i m in l t'i
Im
u
k
a
a
n
k
111
ei-
.
i
i
M
utta
<>n
olem
assa
vaara,
jonka
. . .
tt.m .in p in n a n a , lain k a an kajoa tapahtunut,
vaan siirty i hyvän
S. S. J ä rje s tö n N äy ttäm ö liitto .
HA LLITU K SEN TODISTAJA SA D etroitiin, M id i., m atk u sta n u t neeke
ri sai ty ö tä $5 päiväpalkalla ja hän
lailla huom attavasti, tietysti <>-jniatta sen sisäiseen, onnetto- m atkan 20:lle vuosisadalle. Vie- m oiseen kirjalliseen tu o tan to o n syyl
NOO PELJÄ NN EENSÄ.
pien k u lje tti p e rh e e n sä ja m uitakin
sottaakseen, että kyllä h a llitu k -lim u tta tuottavaan m ädännäisyv läkpi on koko laajasti mahdol-j liset kynären g it itsek in huom anne
suvat poliisin, k u ten a in a k in , heidän
r u e I r3 n * ,at io n lilt-d w ith th e r o s t in »stn
Jos su u n n ite llu sta m erivarustelu- at ( T .Vsturia.
n e e k ere itä pohjoiseen.
N äm ä vuo
On-. D u . 26, 0)1 s. as
semine huolehtii tvoasiain k u n -' teen.
tei-n
I lisuutta kapitalistisen järjestel- x,lt'
ta lo u stie te e n sä k ä y tä n n ö llisen tu lk it
by s e c tio n 19 o i th e A c t o , O c t. 6 th . 19,7.1
roiltaan te k iv ä t sam oin ja e rä ä ltä
m än k e h itty m ise lle , väan se n o kilpailusta koituisi y n se y ttä m eidän
sijan.
n o llis s a tavalla järjestäm isestä.
W illiam P. H arris, en tin en Mil su u rtila lta pian loppui neekerityövoi-
Kaikki teolli » ia “en g la n tila isten se rk k u je m m e ” vä
Pelko työväenluokan heräämi- peasti supistun.
E telän su u rtila llise t ovat ry h ty n eet
lille, kuten on to d en n äk ö istä, sopi watikee
L eaderin
to im itu ssih teeri :na. T ä lla ista on ta p a h tu n u t m ones
Tuleva tutkim us kuuluu käsit- scstä luokkatietoiseen joukkotoi- •'l” ’sm aat tuottavat (iikaa ta v a -llllie’
“jä rje s teiniä 11 isiin
to im en p iteisiin ”
e n tise t “ k e k sin n ö t” käytäntöön (M anaging E d ito r),
joka nykyään sa e teläv altio ssa.
fävä»
m aan
k '. miit.-iIb-
•
.
.
,
.
•
,
raa,
niille
hankitaan
menekkiä.
,af
‘
e s tä ä k se e n n eek erity ö v o in ian pohjoi
tavan koko maan.
Komitealle m m taan. astum aan viite,skunnan
.
. . . . .
..., . maini
T äm ä “sisäm aan siirto laisu u s" on l
«.i • i
. .
.
..
Nekin
m aat, joihin on tähän i m ainiosti, sam alla kun nuo uudet palvelee M ilwaukee Jo u rn a lin rapori
on annettu
täysi valta tu tk ia ; „hjaksun ja hävittäm ään palkka saahka m vvtv liikatuotantoa, tu ?ovat vain vahinS°ksi O tak su k aam terin ä, esiintyi o ik eu sju tu ssa sosia •nuresti ä rs y ttä n y t etelän s u u rtila l seen siirty m isen . K ä y ttä m ällä hyväk
seen v altiollisia lak e ja, jo tk a salliva'
N iinpä
e rä ä s s ä
D etroitin
kaikkia teollisuuksia sikäli kuin orjuuden, on aiheuttanut tämän lev d itse voimakkaiksi kilpaili me, e ttä tu o ynseys k eh itty y kanip- listeja vastaan m yöskin h allitu k sen lisia.
rik k a itte n
r a n k a is e m a tta ' a ih e e tto
se katsoo tarpeelliseksi." Siinä ¡kin "tutkim uksen." Siina saatu- joiksi eli liikatuotannon tu o tta palluksi b rittilä isen ja am erik alaisen to d ista ja n a sosialisteja vastaan. H ä oikeudessa on n o ste ttu o ik e u s ju ttu 1 m asti sy y ttä ä , v a n g itu tta a ja jahda
kapitalism in välillä; voidaanko sii nen to d istu k se n sa p ä ä asiassa sisäln- m uuatta Boas M ilbrookia v astaan, jo-!
. ta ja la h d a ta ty ö läisiä, he toivovat
ty y n n y ttäv ä vakuutu- niille, jot- j a tietoja ei tarvita — paitsi eh jiksi. Kun ollaan siinä pistees-.
Ä
x , . . ,
,
sä.
ettei enää voida lähettää ,oin “h isto ria lla ”, joka noin vain va sen, e ttä hänelle, H arrisille, oli Tullut xa poistui G eorgiasta viim e touko- , Saavansa
k u m otuksi “luennon lain .
kä ehkä hiukan epäillen tutki ’ kä teollisuudellisesta hvvinvoin minnekään liikatuotantoa, -illoin paR ttaa Suur B ritan n n ian sy y tö k sistä “ja la t kylm iksi" kun St. Louisin edus kuulla. M ilbrook aio taan k u lje tta a ! . ,
,
, .
e e k e r e ja k in v etää pohjoiseen.
muksen tuloksellisuutta alkoivat nista huolehtim iseen riistäjien e halpaantuu kapitalistinen tuotan n o s ta tta a “ isän m aallista suuttum us- taja k ek o u k se ssa sosialistit hyväksyi vanginkyydillä ta k a isin G eorgiaan; ! joka n _________________
_______
Em
m
e
luule
niin.
K
uitenkin.
ta?’
vät
so
ta
v
a
sta
isen
ohjelm
an.
H
arrisin
m
uka
jonkun
arv
o
tto
m
an
m
ak
su
o
so
-!
■lukea tuota uutista 1
Iduksi. ( ilisihan herroilla vallan to. L aajat joukot jäävät eläm i
¡Vaan se.
K ulutettuaan tarpeellisen m ä ä -; p o j il l a
käytettävänään h e v ..s - sen ehtoja vaille, lieilöi ei ole jos säilinäm m e tiedot ovat oikeat todistuksen m ukaan itse a sia ssa koki uksen kirjot tam m esta, vaikka hän
M uuan poikanaskali heittelee
sam a.tiainen histo rian p aikkaustyö on L eader.n
toim it ussaapi
“p elk äsi.” ii osaa k irjo tta a . E hkä h än et on jo
rän vuosia tutkim uksessaan, ko- kuorm a erään teollisiuissuhteita muu edessä, kuin olemassaolon käynnissä E n g la n n is s a : siellä aiotaan K onventsionin hyväksym ä ohjelm a k u lje te ttu k in . T yössä o llessaan Mil I kadulla kivillä pientä tvttöstä.
m itean kuuluisi pitävän " ^ t a tn tk i„een hallituksen kom itean ubali?, nousta valtaan ja poistaa m eitä
koskeva liiste riä p u h d istaa kuitenkin ju lk a istiin L eaderissu. H a brook. kuten m onet m uutkin n eek e Ohikulkeva herra pysähtyy ia
ne esteet, mitkä ovat sen tiellä,
sa. imo ;
vastata m. m. senraaviin kysy raportteja, jotka osuttavat yli tuotanto olojen
järjestäm isessä. vanhoista vallankum ousajan syvtök ris sanoi tuulleensa sen olevan kapi rit. on s a a n u t D etro itissa $5 päiväl i "E tk ö s häpeä, senkin nappula,
m y k siin :
teiskunnas.-amme if.evan runsaa — köyhälistön etujen
lnukaiselh sistä. T m k iu uiaa siis v aik eu ttaisi nalllsen ja läh en telev än m aa n k a v a ’ tä. m utta G eorgiassa hän ei koskaan viskoa kivillä pientä tv ttö ä."
Toisetkin sa an u t yli 65 sentin.
( llisiko sopivata perustaa yk i- ti vikoja, m utta rivatpa lie ole kannalle.
i tiölle katsantokan “isänm aallisen su u ttu m u k se n ” n o stat lesta tä lla ise n a aikana.
J u ttu m u istu tta a e n tisiä o rjain k a r , l " ,n(- n l a h <-‘ b*'i s e is o v a n a p p u -
f taioista, jos
se
hylkäisi
vanhat to im itu sstaap in jäsenet a ja tte liv a t sa
kansallinen tuom ioistuin ra tk a i-: käyttäneet niitä. R aporti-sa esi nalle perustuu ,-o-ia’i-tinen teo ‘m elodraam alliset k ek sintönsä."
.auslnin
a ik aisia “oikeuden”-kfi.ynte
1 n i lu r iu t i s, o ,n p u h e e s e e n .
ino n, niin hän sanoi. T ä stä seu ras
ria,
jo-sä
osotetaan,
että
itse
ka-!
ra se m itään ole. sehän on
seinään työselkkauksia eli työ»-j tettyjä uudistuksia ei ole pantu
pitalistisen y hteiskunnan -PäiseL Para8ta jättaä ^m ä 4,iSto r:a n kor sitten , e ttä he y h teise sti k irjo ittiv a t iä, jolloin m ikä tah a n sa syytös riitti hänen
siskonsa mikäli tiedän '
olo- ja palkkariituja?
käytäntöön, eipä edes keskuste lait luovat y hteiskunnallisen ole >jaustyö sikseen täIlä kPr,aa’ herrat jonkunlaisen kirjelm än , panivat n - riirtäm ään n eek erin e te lää n , vaikka
a
hän
oli sy n ty n y t pohjoisessa Kauhea uni.
O lisiko tarpeellista ja käytän tn niiden "sopivaisuudesta. Niin tilan köyhälistön valtaannoustil j sillä siitä voi olla h a itta a kummalle- m ensä sen alle ja an to iv at “juhlaiu
j
kin puolen silloin kun pitäisi yllyt sen ” a sia k irja n sa B ergerille. “Doku ’Luonnon lain" tä y ttä m ise k si tällai-
Mikä
sinua
vaivaa, rakas
nidlistä kehittää nykyisestä
h on käynyt ja niin tulee käymään !e»ja .edellytykset sosialismille,
tää jo lp p eja h an g o tteletn aan tolsil m entili” ä ä n ila jista kävi selville, ett;
essa tap au k sessa pitäisi etelän suur- loakini.- Miksi sinä itket
ia lii-
P. K.
dysv altain työnv älityst»iniistosta vastakin, kunnes työiväenluokka
leen ja ratk a ise m a a n “ kansan kun lie, a lle k irjo itta n e e t, k a ts o i'a t Lea rilallisten m aksaa neek ereille 65 sent koilet kehneää hikeä?"
“yleisempi k^n-a’’linen työnväli oppii ym m ärtäm ään kärsimiinsä
K annattakaa niitä liikkeitä, jot liialle" käypiä kysym yksiä. P itäkää derin olevan v a a ra ssa joutua r e tte tiii ynnä $4.35 päivältä. S u o stu v atk o
"'Oh. niinä uneksin, että olin
sillävälin k u rsse ja vaikkuja “ Kirjal- löihin hallitu k sen kanssa, koska leh
tystoim isto?"
kurjuuden todelliset svyt.
ilm o it t a v a t T o v e ris s a
le siilien? Eipä suinkaan! Ile kut | y k s i firm ani' työläisistä."
Ainoastaan “tutkimuk
sia”, ei korjauksia
iiiiniiiniiiiniiiiniiiiiiiiiHiiiiiiiiiHiinii i
"“Länsimaisen sivistyk-
sen” voittokulkua
IIIIIIIIIIIIH IIIIIIIIIIIIIIIIIilllliH llllliH IH II
l l l l l l l l l l t l l l U I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I im ilH K Illl,111,H ill,IIIH IH II I I IH H H IH IIIH
taan ia Persialle edullisia. Ne <ein sopuisia "Me kannatam m e poissaolonsa pääkaupungista voi-
kään eivät johtuneet Persian oi Ain-ed-Danlchia,
santarm istoa 1 s3 vahvistaa Ain-ed-I kmlchia,
keuden puolustam ishalusta. vaan ja bahtiareja, venäläiset ovat nyt jonka vastustaja hän on — Sa
m alla kun lä h e ttilä s k eh u sk e le e
itsekkäistä s v is tä : kilpailevaa
(Jatk. edell. n :ro o n )
' anastajaa oli koetettava ehkäistä Aiii-cd-1 )anlehia yastaan, jtu.iu- ,,nija suosikkejaan, toistaa hän
jotta jäisi itselle sitä enemmän taan. että santarm iston toimin- Venäjän suosikista Sclurlseha-
Suurten kiista saaliista.
anastainisrnahdollisiuitta
vast’- taa supistettaisiin pitäm ällä sitä ed-D anlehista arv o stelu n ; Tämä
Suurkapitalistit koettavat vai ( edes. V astustusta ei voitu kui poissa pohjoisosista. He ovat ka peto, joka rvssäläisherrojensa
lata kilpaa saalistam isalueita ia tenkaan harmittaa kyllin tehok- ’ teellisia
meidän ia hahtiarien suostum uksella toim itti eduskun
nan
jäseniä kidutettaviksi u i
kaasti.
Y.
l‘X)7
sopimus
ia
m
uut
ty ö n tää niistä vaarallisia kilpai
ystävyyden takia. Venäjä haluaa yksinkertaisesti h irtätti heitä,
suhteet
\
enäjään
sitoivat.
\
e-
lijoitaan pois. Kun Ranskan ka
uäläinen vyö»ry tunkeutui Pö»h- lisätä kasakkabrigaadia. niin että runteli pappeja elävältä ja kat-
pitalisteja edustava hallitus y- jois-Persiast:i yhä lähemmä En^-' se voisi asettua santarm iston si ka<utti vapaaehtoisen kansallis
ritti v.
laittaa meriliiken- jan n jn anastam an
m onopooli-; jaan pohjoisosassa. Bahtiarit o- joukon erään miehen keskeltä
tee n tukikohtaa Persian lahden aluetta, l.ntf,annin moni vuotisen vat varm asti meidän käsissäm - kahtia ia ripnstntti hänen m o
rannalle lissaän, niin sekaantui j itäm aa-politiikan saavutukset ia me. Heidän äsken tapahtunut lemmat osansa eri paikoille.
Englannin am iraali leikkiin ia laajentum ism ahdollisuudet alkoi- siirtonsa lsfahaniin ja iKerma#-
Venäläisen valtiotaidon viek
dMcasi pom m ittaa heti. Bagda vat nävttää uhatuilta.
(¡eorg niin ja llk’hanin jälleen asetta-
din rautatie tuli pitkäaikaiseksi Brandes kirjo tti: Grevu persia- niinen paikalleen on aiheutunut k au tta kuvaa eräs haastattelu,
riitakapulaksi. E nglanti koetti laispolitiikka ei ole siveellistä ei täm än lähetystön toimesta. " — mikä julkaistiin maalisk. 10 p
estää
ainakin sen loppuosan kä hyödyllistä.
Siten tunnustivat englantilaiset 1014 Teheranin lehdessä "R aati’
valmiiksi rakentam ista, kun pel- i .. . .
, ....
asettaneensa miehiä persialaisiin ja mikä on toistettu nvt selos
koettivat
käsi malttavien kilpailijain t u n - I Salaisilla
- >daisilla v vehkeillä
e h \e :Ila
‘' tu ! *'E toimiin. Ain-ed-Danleh tulee te-
kevan sitä pitkin h y tille riisto- i englantilaiset kukistaa Persian kemään kaikki hyväksemme, kir- i teita vassa teoksessa. H aastatel-
enäjän ministeri 1 ehe
maille, joita se voi itse tvh- hallituksia, jos ne olivat venä- ¡otti lähettiläs edelleen. "S iian - tu
ranissa
M.
Korostovvetz. Hän
jentaä vesiteitse. 1 uo vastustus läis-vstävällisiä ja asettaa Eng- katsin s iirto Sistaniin ia Hiseh-
ko,ki yarsinkin Saksaa ia T u r k - ,
lstä v iä ,„ ¡liiste rik si, ku- m at-ttl-M ulkin (vanhoillinen ve- adotti ¡m elasti: Persialaiset ovat
ja vierasvaraisia
näläisvstävä ) vangitsem inen toi- rakastettavia
kia. I o lo is e s ta Persiaan tun-
... '
..
keileva Venäjä antoi itivös brit- veTnooreiksi ia mui..>i l i u u . i j - niitettiin Ain-ed-Danlehin palve- ihmisiä. Ei ollut tavannut litis
tiläisille herroille huolia. Vuo- viksi virkam iehiksi. Rahaa käy it vaisuuden avulla." — Kiriees- sä intoilijoita eikä enropalaisia
den
sopimuksen sanat ei- tettiin saadakseen Persian sotai- sä luetellaan sitten edelleen vir- vastustavia tunteita. Hän puo-
vat olleet niin lujia, että olisivat sim man heimon, bahtiarit. o-ub- kaherrojen vaihdoksia, san tarm i lustikin venäläisten joukkojen
vapauttancet
kaikesta pelosta. 1 lelleen. Sille kuviteltiin että se- en ja bahtiaarien siirtoja uusiin pois viem istä Persiasta. Hänen
K un m aasta karkotettu entinen kin tulisi hyötym ään oljykent- asemiin. — Eteläisestä Farsin M ajesteettinsa oli samoin an ta
'hallitsija oli Venäjän ystävä, niin • tien aarteista.
m aak u n n ista
sanotaan:
Tila nut hänen> toimekseen käyttää
täy ty i Englannin pitää siim alla,' Salavehkeilyjen todisteiksi jul- siellä antaa nvt kuten Annenkin kaikkia, sitä pyrintöä edistäviä
ettei se pääsisi takaisin Persian kaistaan teoksessa englantilais- aihetta levottom uuteen. "B ritan keinoja, sam aten ulkom inisteri s*
hallitsijaksi ja tehdä tuontuosta- j ten valtiom iesten kirjeitä. M aa nian konsuli ei vitkastele pan tö. 'K aukasian varakuvernööri
kin esityksiä siitä. ’Samoin lait- liskuun 23 p. 1914 päivätyssä nessaan arvovaltansa painam aan. ja entinen pääm inisteri, silloinen
teli E nglanti vastalauseita, kun kirjeessä selosti lähettiläs VV ai- jos niin tarvitaan. K enraaliku* raha-asiain, olivat saamaa mieltä.
'Venäjä vakaisi pohjoisia maa ter Tovvnley poliittista a se m a a ; vernööri (M inkhbir-es-Saltaneh) Olisi parempi käyttää ne 5 m il
kuntia ja kun sen konsuliviras Isfahanissa, Sohkasissa. Tebri- ei ole ollut enää tyydyttävä ia joonaa ruplaa, jotka oli aiottu
tot Tcantoivat oikeuden ia lain sissä,. Meschedissä, 'K erm anissa i etsitään m ukaantuvam paa henki- Persiassa oleville joukoille, Ye-
vastaisesti persialaisia veroja. ia Busliirissa oleville Britannian ! löä. Nvkvinen raha-asiain nvjnis- näjän edistäm iseksi ja sivistä-
E nglauti ilmaisi m uitakin toi-i konsuleille. Kirjeen mukaan e t-1
i- , te
teri
n ( VYussuk-ed-Danleh)
w ussuK-eu-uam en j voisi miseksi. — Persian perustuslaki-
veita, jotka olivat V enäjätä v a s -1 vat suhteet olleet silloinkaan o i-jo lla hyvin sopiva mies. H ä n e n 1 en ja eduskunnan säilyttäm isestä
H H H IIH H H H IH H IIH IIH IIIIIIH H H Ii,IH H H
lausui
la u s u i j ^haastatelin
i
samaan liuot
t i i li ; M folemmat naapurim aat ti
li vat tunnustaneet Persian val
tiosäännöin. sii> ci kum mallakaan
ollut m itään sitä vastaan. S it
ten pisti pukin sorkka esiin
"Ne olivat kuitenkin Iidoissaan
eitä maa joutuisi anarkian val
taan. Jos anarkia palaisi, mm
m uuttaisi Venäjän hallitus vai-
tiosäännön ia eduskuntaa k< is-
kevät lait." — Persialaisten |li-
täisi, lavertcli m inisteri edelleen,
svsätä persoonalliset pvvteet svr-
jiiän ja toimia isänm aansa lie
väksi. M utta elleivät he kyke
nisi hallitsem aan omaa inaatian.
niin ei luonnollisesti voitaisi las
kea m itä seurauksia siitä tulisi.
Tebrisissjj ja sen läheisissä m aa
kunnissa voi m inisterin mieles
tä vain Sehttdseha-ed-I hinleh.
se edellä m ainittu julm uri, pa
lauttaa järjestyksen.
Samoihin
aikoihin
pelkäsi
Englannin lähettiläs, että Ve
näjä. käyttäen hyväkseen Per
sian alituista rahapulaa, hankki
si itselleen vhä lisää etu a. k u
ten erikoisoikeuden L rmian jär
ven ’l aivaliikenteeseen, venäläis-
persialaisen rajan muutoksen, si
ten
Venäjälle luovutettaisiin
m aata v.m. E nglannin lähettiläs
piti jo tarpeellisena v. 1907 so
pimuksen tarkistam isen, siten
että V enäjän lisätessä saalistaan
Englantikin tulisi saam aan vhä
enemmän. Kun V enäjä rikkoi
Pohjois-Persiassa kansaoikeutta,
niin tarvitsi Englannin sen ta
kia loukkaantunut
valtiollinen
om atunto laastariksi lisää etuja
Englannille.
Û H IÏÏIIIIIH H IIH IH IH IH H IIH IH IIIIH IH IÎÏI
Ö ljykenttien
anastus.
\ aition suoranaisesta osan-
»tosta antislusyrilv ksiin m ainit
akoon täs<ä eräs. V. 1‘KO pe
rustettiin
englantilais-persialai-
len öljy-yhtiö f A nglo-Persian
Oil Conipanv). jonka piti imeä
ikkauksia Etelä-Persian tav a t
toman suurista öljylähteiltä. Kc-
•nk. 28 n. 1P14 hvväksvi alahuo
ne 2?4 äänellä 18 vastaan halli-
uksen esityksen, että Eng anti
menisi osakkaaksi tuohon yh ti
nm. \ aitiolle tuli 2.091.OLO pun
nan osakkeet, muille 1,999,(00.
valtiolle siis enemmistö). ( ireen-
\vev sanoi että nuo öljvkentät
antavat niin m erkitsevän m ää
rän. että voinevat täv ttää koko
Britannian
laivaston
tarpeen.
Persian hallitukselle m yönnettiin
\ain IB prosenttia vuotuisesta
puhtaasta voitosta, ja bahtiarit.
ioideii m aa-alueella m vos eng
lantilaisten käsissä olevan sisar
yhtiön Baehtiari Oil Co:n läh
teet ovat, saivat vain 3 pros.
sähkeistä ia 3.0C0 puntaa vuo
hissa.. Joku tuntem aton heimo
katkaisi v. 1915' johtoja. E nsin
m ainitun yhtiön johtaja lausui
vuosikokouksessa tuom ion: P er
sian hallituksen
pitää korvata
m enetetty suuri öijvm äärä 1144,-
BHj tonnia) ia vahingon aiheut
tama ylim ääräinen tvö. — Siten
otetan Persialta “voitot’’ takai
sin.
k.enäjän avustustoim ista m ai
nitsi E nglannin m inisteri kol
m annessa kiertokirjeessään elok.
22 p:nä 1914: V enäjän konsulin
toimet! venäläisellä vyöhykkeellä
H H lrilH H H P iH H H H H H H H H lJH H H H H H IIi
m taksaa
aksaa pankkiin
sen mali ltan
im
_____
m aaveroni, jota venäläiset
ia
A enäjän suojelem at ovat vei Ivol
'set m aksam aan om istam istaan
ia hoitam istaan m aista, ja tu< i
käy vieläpä Persian hallituk en
nMn^ssä. j< ka hallitus ei ole na i
nvt vilahdustakaan siitä.
E nglantilaiset vehkeilijät o l i
v a.t aluksi tvytvväisiä santarm i
ton ruotsalaisiin i«/H t a j ii n. \n -
b iv a t heidän kunnostaan kiit-
.....
täviä lausuntoja. O livathan k a u p
natiet englantilaisille turvallisia.
Ile
eivät .k u iten k aan saaneet
ruotsalaisia herroja siinä m ää
rin kätvreikseen kuin olisivat
tahtoneet. Sydän p u h iettu a levit-
t-vät lie epäilviä, että ruotsalai
set herrat olisivat saksalais- ja
turkkilais-'-stävällisiä.
Selostei
ta vana olevassa teoksessa on
bitkä luku vehkeistä, joilla nii i
epätltv jä ruotsalaisia upseerein
koetettiin saada pois. Sarntarni; -
ton
päällikköä, kenraali Hj.ri-
m arsonia. iota oji vlistelty hv-
vaksi. alettiin soim aam aan ia
parjaam aan, jopa sanottiin hui
!u<si. R uotsalais-upseerien toi-
.....
m inta koetettiin tehdä m ahdot
tom aksi vi:v vttelcm ällä heidän
ia heidän koniennettavanaan o-
levien santarm ien palkkoja. A-
.
iner,kalainen vehkeilijä Merrill
m erkitsi huhtik. 15 p. 1915 va
hingoniloisena: “ Santarm isto ei
ole saanut viiteen kuukauteen
m itään palkkaa, ia poliiseilla on
palkkasaatavia 100,000 tom ania.”
htä järk y ttäv iä tietoja tuli
nivöihernmin. E nglanti ia V enä
jä osasivat kiristää niin Persian
raha-asiat. \ ähitellen < H t
tahtonsa läpi: ruotsalaisia upsee
reia poistui