Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 23, 1918)
• • • , • -XX - , . • kvviii rajoitettu Siilien voidaan Että kulutusyhdistykset voro J uluvaksi ainoastaan sei- vat vaikuttaa lieventävästi liike- Portugali, Espanja, Sveitsi, H oi-¡ pitalismin itsemurhapolitiikan sityo.äismestareja, maanomista ja viimeinenkin v ahittaiskauppi- as katoisi ja muuttuisi kulutus- taskea kuuluvaksi umoasuun* ... • , t lainen teollisuus, jonka tatkoituk- pulun, jotka o. at nykyinen . .i- lanti, Belgia, Tanska ja Norja. seurausta leimaa heidät — kuten jia ja virkamiehiä samoinkuin yhdistyksen 1 jakajaksi, .................. jäisi palk ■uoaaUiaM ty»vi«a uneok*nnatt«j*. Vöiden verrattain pienien maiden he ovatkin — alhaisiksi talous työläisiä ja pikkutilallisia, riistä kaorjuus jälelle aivan samassa sena on osaksi valmistaa tava-j teiskunnan pahimpia painijat ia. ilmestyy Astonasa», Ortgoa. jok* pAita jiä ja riistettyjä, usein sentään .»„juodessaan kuin ennenkin, ef- roita välitöntä p ^ n d l u u Ur- varmasti petollise Raaka-ahie.,. paita» »unnuntaina. v ä k ilu k u On y h t e e n s ä n o in OO,- tieteilijöiksi ja historioitsijoiksi, tehden poikkeuksen työväestön ii. Ra Eikö ole jo aika lakata her j ka$ckejn knrjimnian ja sorretuiin kä työväenluokan asema yhteis- i vetta 000,000. TOIMITUSKUNTA: varsinkin kunnassa olisi oleellisesti ollen-i vaatteita, suklaata, tupakkaa, yk- tunnossa varsinkin kaivos- kaivos- W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN, jäämästä ja solvaamasta noita pian osan suhteen; kaikilla niil- Kolamnteen ryhmään kuulu kaan muuttunut: sosialismi ei sinkertaisempia. karhean.,>,a teol- runak.leoli.sumfcs.,, o n se , m , , - ADOLPH SALMI, ALEX SEVO, jotka lä on sama päämäärä, johon ku- 283,000,000 europalaista, rai;,: oööccvt VuVnna «kelta kaan ia muita samallaisia tav a «yxe-ku.p J-’4 a vnme \uostkyi., vat Englanti, Ranska ja Italia; ja . lutusvhdistyksen piirissä pyrki olisi päässyt kukonaskeltakaan lisuus- ovat perustaneet uusimuotoisia roita osaksi sellainen teollisuus,, niemen epävakaisuus TOVERI maat, joiden kansojen levotto •••• 1 G I Jt 1 . - 1-, 6. » vät: nämä yhdistykset joutuvat lähemmäksi toteutumistaan. (T H K C O M R A D E ) hallituksia ? kuulemme verrattain The organ of the Finniah workers in the muuksista siten helposti pettämään todelli Western states. The only Finnish daily in Eikö ole jo aika alkaa katsel- set yhteiskunnalliset vastakohtai — ankaran sensuurin the West. Published daily, except Sunday, vähän at Aatoria, O re., by the W estern W o rk vuoksi — vaikka levottom uutta'la emmekö me voisi oppia jota- suudet, hämmentämään sosialis men's Publishing Society. tista tietoisuutta ja lamautta A N T T I J. P A R T A N , Manager. Niin pian kun lähde- lntusyhdistykset tekevät mahdol- niissä täytyy olla. Näiden pin- km keiltä? * * ' . . . ~ ■ ■ A I M M a - ■ < a w - — maan työväestön voimakasta so nattajia — kulutusyhdistykset-j muodossa. tutun tuotantopiii in ! liseksi ¡»aremman yleiskatsauksen Entered ts second-class mail matter Jnly 1ft, , , ! hän eivät rajoita vaikutustaan tään tämän 1912, at the postofiicc at Astoria, Oregon, ta-ala on 437,000 neliömailia ja sialistista edigtyspyrkimystä. ulkopuolelle, on tuloksena yfeen- saamisen tavaran kysynnässä ja Kulutusyhdistykset ia under the A ct of M arch 3, 1879. tavaravaihtoon; nekäyvät myös asukasluku 121,000.000 (siirto Tämä on ominaisuus. jolle so sä katkeria pettymyksiä. Skot-j siten paremmin sovittavat ti sosialismi Ilm otushinta 60 senttiä tuuma. sialismia vastustavissa piireissä kin tuotantoon käsiksi ja vähitel iantilaiiieu veljeysvlidistys on i tunnon tarpeen mukaan, niinet-- maita lukuunottamatta). Kihlaus- ja vihkimäilmotukset $1.50 kerta, sangen hyvin ymmärretään pan len, liitää.-ti. mutta , varmasti vuosikaudet suurilla tappioilla; tä ylituotanto ja sitä seuraa», at $3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja On aivan yhdentekevää miksi suuremmat ilmotulcset tilan mukaan. Kirj. tri Gustaf Bang. na Arvoa. Eräässä Tanskan ku muodostavat sen sosialistiseen harjottanut maanviljelystä; se liikepulat vähentyisivät, mutt; Syntymä- ja nimenmuutosilmotukset $1.00 ker nimitämme sitä kansanliikettä, ta, $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. Silloin kun kulutusyhdistykset lu tu syli distvsten toveriyhdistyk- malliin. Ne eivät pysähdy ai laivaliike. mitä englantilainen vel- i Ruotanti kapitalistisessa yhtei-i Kuolemanilrootukset $1.50 kerta ilman värs noastaan jo olemassa olevien ko- syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta jonka yksinomaisena päämäärä- asetetaan valtiollisten ja ämmä sen -julkaisemassa ja sen johta opera tiiviste, i tuotanti »yritysten jeysyhdistys aikoinaan harjotti kunnassa ei parane yleiskatsauk- värssyltä ja kiitoalauaeeita. rin- jan kirjoittamassa teoksessa sa H alutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50 nä, tapausten kulun selvistä tosi- tiilisten työväenyhdistysten lujalle, luotettavalle pohjalle, yli Pohjanmeren näyttäytyi hy-\ sista; se on välttämättömän tär senttiä kerta, kolme krrtaa $1.00. notaan kaikella toivottavalla sel asioista päästäen, on saattaa, hai- nalle ylitä tuloksia tuottavina Naim a- ja aviosroilmotukset. korkeintaan 75 luokkien vään tulevat myöskin antam aan1 vin kannattamattomaksi ja tay- ¡pee linen kapitalistisen tuotanto sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. J/litukset ja teollisuuksien kontrol-! järjestöinä, yhtä arvokkaina yh vyydellä: “Omistavien tukea uusille yrityksille’vhä suu-¡tvi vähitellen lopettaa; myöskin I tavan kasvannainen. Järjestvk- Suuremmista yhteisilmotuksista tilan tnu tä välttämättöminä tvovaenluo- on edistettävä asiaa, jollei muun Sen si-,tanskalaisen veljeysyhdistyksen,} settömyys nykyaikaisessa tuo li kan-an käsiin. Kutsuttakoon kan vapauttamiselle kapitalisti-. tähden, niin ainakin hvvin . ... Kiitoalauaeisia tilan mukaan 60 K ilttiä tuu vm- remmassa laajuudessaan. . malta. että ostettaisiin’yksityisiltä ji»ka omistaa pienen kövsitehtaan, tannossa ei ole tilapäinen vaan Faikkakunta-uutiailm oiukset 60 ten ttiä tuuma sitä bolshevismiksi, sosialismiksi j sesta riisti»nalaisuudesta, silloin j märretyn oman edun vuoksi. .. jaan tehtailijoilta, perustetaan tarpeen kilpailu/ritys ammatissa, niissä kokonaan suunnitelmallinen. Ku- tai millä tahansa niistä haukku 1 — sikäli kuin näiden rivien kir-j Sosialismin käsitämme . vliteis- tehtailijoilta, pe T IL A U S H 1 N N A T suurtuotanto mi saavuttanut mm lutusyhdfctyksÄ voivat edistä.1, Yhdysvalloitta ja Canadaasa: joudu-i kuntaa mullistavaksi. hävittäväl mukaan omia tehtaita ja työpajo voimakkaan ja ansijan ja näyt liikepulien vaikutusten lieveni - joita tin »n liikkeen joittaja asian käsittää Yksi vuosikerta. .15.50 6 kuukautta, $3.00 manimistä, 3 k u u k a u tta ... $1.60 1 kuukausi. .6 0 tään svypäiksi lij< ttemu. Hiotte-1 si pyrkimykseksi, kulutusyhdis- ja erilaisten kulutusaineiden val tä vtvn vt teknillisessä >uhteessa nrstä yhteen osaan työläisiä tu vastustajat ovat keksineet tai Suomeen ja muualle u lkom aille: luun, mikä on helposti ymmär tvkset ovat aivan päin vastaisia mistamista varten. Malla toisen Yksi vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25 keksivät, nfUtta sen päämäärä on rettävissä, koska mielellään ol Missä hyvin johdettu ja yleis sa jälkeen syrjäytetään pääoma niin paljoa ylivoimaisemmalta kemalla niiden taloudellista vas- S U B S C R IP T IO N R A T E S : selvä. Kaksi kolmasosaa Euro- laan taipuvaisia antamaan liian hyödyllinen kulutusyhdistys on siten, ja se voitto, mikä on vir- kuin köy siteollisuudessa. on osut-1 tustuskykyä, mutta niille ei ole In the United States and Canada tautunut huonosti’kannattavaksi, i mitään v oimaa itse puliin. One y e a r...........$5.50 Six months............$3.00 pasta <>n nyt tuon suuren työ suuri merkitys uudelle fcihän levittänyt säästäväisyyttä ja hy annut kapitalistien kassoihin, H ire r month«, . $1 60 One m onth................. M Eikä Hiilläkään aloilla, joissa; Kmutusyhdistykset eivät ok joutuu työtätekeville kuluttajil- Hnoneu-to sijaitsee lO.-nnen ja Duane kalu väen vallassa, i saakka vähän koetellulle taiste- vinvointia sekä koonnut eri yh e. Koko kapitalistinen tuotan kulutusyhdistysten onnistuu har hi niteeltään eivätkä toimintata joukkonottsun jen ku lm a a». Telefooni: konttori 363, teiskuntaluokat samojen harras toimitus 832. vallankumouksellisia; Kaksi kolmasosaa siitä osa-ta i hikeinolle. mutta, joka voi olla tusten ympärille, siellä ei helposti totapa sortuu, ja yhteiskunta joittaa teollisuusliikettä ja käv- voiltaan vaarallinen niiden vaikeiden seu dä kilpailuun, pääomaa sen kaut-jne eivät taistele kapitalistista • arttuu asteettain sosialistiseksi 'Europaa, missä vallankumousta rausten kautta .jotka aikaansaa ole tilaa kiihottavalle, epäluuloa Europan tilanteesta ta ole päästy syrjäyttämään, tuotantotapaa vastaan, joka on sen painostuksen kautta, mitä ei ole vielä tapahtunut, on jou- aivan liian uurten toiveitten sär- herättävälle agitatsioonille. rovaenluokan järjestynyt kulu-, Ktnu-^Kaukana siitä. Tämä onnistuu nykyisen yhteiskunnan iperustu— t'l'iu c translation filed with the Postmaster la samoin kuin kulutusyhdis- työväenluokan : fnmaisillaan työläisten käsiin — ky niinen. at A ito ria, O re., I*ec. 21, I91X, a< re«iui is harioittaa. Viitataan tuotan- J ainoastaan salaisessa tuotannos- ¡ai;i, ne eivät kanna sosialismia by section 19 oi the Act of Oct. 6th. 1917) Ammatillinen ja valtiollinen tvs itsessään ei vaikuta edistä tu työläisten, jotka toimivat samo ' ■ ’ ’ - jotka jt» nyt ’ ovat <a, jossa muutetaan raaka-ainei- helmassaan. Mutta vaikkapa toyrityksiin, jo nvt kirjottua eräs ainerfkalainen työ jen ihanteiden innostamina kuin työväenliike on itsessään val- västi sosialistiseen luokkataiste- iittyneinä kulutti yhdistyksiin ta tai puolivalmiita tehdastava- koko kysymyksen lähempi tar- aines yhteis-i luurvf vaan voipa vielä visseissä lanktimi »uksellinen roita valmiiksi kulutusesineiksi. kukistaisikin monet suu väenlehti m. m. seuraavasti: heidän lnvkka vdjensä niissä k u n t a k e h i t vk s e s s ä. Valtiolliset» olosuhteissa vaikuttaa aivan päiti- ekä Englannissa että muissa Mutta nämä tuotannon suletut kastelu ret odotukset kulutusyhdistysten maissa, ja arvellaan näiden yh- . Niin suunnattoman suuria muu maissa, joiden tyrannit jo on ku liikkeen avulla tunkee kövhälis \ a-täiseenkin suuntaan, samoin nivelet tulevat nykyaikaisen teol vhteiskuntaa muuttavasta merki- • listysten sekä laatunsa että ’u- toksia on tapahtunut Europassa kistettu. tö asteettain eteenpäin Kohti sen ei koko sen hengelläkään ole it <unsa puolesta yhä laajenevan. lisen kehityksen aikana aina näyt tuksestä, niin ei sillä kuitenkaan sessään mitään yhteyttä sen so viimeisen kahden vuoden ajalla, Nämä ovat tosiasioita ja lu valtiollisen vallan valloitusta, jo sialistisen tuotantotavan kanssa, Kuhnes ne käsittävät koko yh teleinään sivuosaa, sillä tuotanto ole sanottu, etteivät ne siirros- ka on välttämät n edellytys työ ja niin huimaavan nopeasti, että 1 välineiden, raaka-aineiden, konei kautena kapitalismista sosia is-» kuja, jotka selvästi osottavat ai väenluokan ilianti itten toteutta- johon työväenluokka pyrkii. Se teiskuntaelämän. harvat henkilöt tässä maassa vie den, kuljetusvälineiden j. n. e. Koko tämä ajatus — että so- nakin. sen seikan. etta El,r"Pa:i i niiselle ; ammatillisen liikkeen up ei suuntaa iskujaan kapitalisti ialismi olisi kulutusyhdistysten 1 tuotantoon kootaan alituisesti niiin voisi näytellä köyhäksi ai taistelujärjestön osaa, josta so lä oivaltavat niiden suuremmi»i- koni uutetaan» ani riistojarjestelmän juuriin alituisen kehityksen luonnollinen I kasvava osa yhteiskunnan työ sialidemokratia saa sekä siveel ei ahdista “pikku joukko terro vulla kootaan suuden. Ylimalkaisesti puhuen iihen luokkataist« \mmattivhdistys käv taistelua tvövät-töä Ja siellä, vuorityön, listä että taloudellista tukea vii Europa tänään jakautuu kolmeen ristisia fanatiikkoja . vaan kan luun. joka viime kädessä on te-1 työmarkkinoilla, missä sopimuk- a välttämätön lopputulos — o- r voimaa. sanjoukot pyrkivät siellä luo- sottautuu. lähemmin tarkasteltu- n n k k i teoT isu u d en, m e t sä n käy - meisen voitokkaan hyökkäyksen ryhm ään: kevä lopun kapitalistist sta riis set työläisten ja kapitalistien vä i maan uuden, työläisten etujen tämisestä ja samalla ylipäänsä lillä päätetään, ja missä tuote na. ylitä haaveelliseksi kuin Ro- tmi. maanviljelyksen, kuljetus- teossa horjuvaa kapitalismia vas Ensiksi, maat, joiden yllä lie teollisuuden, laivanrakennusteol mukaisen järjestyksen. 4 kaikesta riistämisestä. Niin ¡»iän taan koko se lisä-arvomäärä. jo »ert Ovvenin suunnitelmat 80 lisuuden, koneiden valmistuksen taan.- On myöskin mahdollista, huu työläisten tasavallan lippu; että ne suuremmassa tai pienem sitten. Luonnollisesti ky Huolellinen tark istelu osottaa ' kuin työväestön politikoiminen ka monissa eri muodoissa yir- vuotta j. n. e. alalla komentaa suurka- mässä laajuudessa voivat siirtyä kenevät suuret, hyvin järjestetyt toiseksi, maat, joissa kansa on i .'puolelle vksin-itaa pienille omistavien luokkien etta ‘Europan kansojen suuri e -('’n kolionuut K' pitaali rajoituksetta, ja tuotanto uusiin v hteiskuntaoloihin ja sil uin tus vhdistykset raivaamaan liikkeellä 'ottaakseen vallan kä nenuuisto tänä päivänä omaa yfo. i u ' Hosti n nurkkakysvmysten,; ryhmille, liikevoittona teollisuus- tapahtuu kilpailulle mitä e<lu i i- ji tka aina ovat p i t i väiärjestyk- kapitalisteille, korkona rahakapi- tietä ko-operatiiviselle tuotannol- Hmmissa muodoissa ja :»> ko loin puhdistetussa ja kirkastetus siinsä. mutta ei vielä ole täysin e monilla tuotannonhaaroilla ja sa muodossa voivat antaa aine- vallassa; kolmanneksi, maat teisen aatteen — kapitalistisen sessä, koskemaan suuria poliit-1 talisteille, maakorkona maanoniis siten hankkimaan työväenluokal- mailman markkinoita silmällä !»i- histoa tavaravaihdon johtamisek riiston ja militarismin synnyttä tisia näkökantoja, niin pian kuin j tajille, kauppavoittona kauppiail- c melkoisia taloudellisia etui- tiien. • >n enemmän kuin epäto- si niilie urille, joilla sen yhteis joissa vielä vallitsee jyrkkä raja män vapausaatteeu, jonka toteut ammattivhdistykset ovat pudista- le — myöskin vahittäiskauppi- uniksia — mutta valmistamaan denmukaista, että joukko kulu- kunnan jäsenten kesken tulee tuottavan luokan ja varsinaisen voitto on osa sn tamisen mailman-ota on tehnyt neet itsestään lähimmät ammatil-j aan korjaama tusyhdistv ksiä. vaikkapa ne oli liset ja paikalliset erikoisharras-j tä lisäarvosta, mikä on imetty mitään todellista Hyökkäystä ko sivat kansaitiv iilisestikin järjes kulkea. hallituksen välillä, ja missä kan ! mahdolliseksi. Nämä ovat kuitenkin ci»äva tukset ja tulleet tovereihin muis-1 ty.‘hiisiltä tuotantoprosessin ku vo kapitalistista tuotantomuotoa tyneitä mahdollisimman suurek san‘vapautusliike pysyttelee par vastaan ovat ne kykenemättömiä. »noja tulevaisuuskuvia — ei ku Kenellä on rohkeutta sanoa -a ammateissa ia vierai •sa mais-j luessa. Ammattiyhdistykset tais si kokonaisuudeksi, voisi menes tainen ttaarisissa puitteissa. Ei pidä jättää huomaamatta, mi kaan voi edeltäpäin tietää, niissä että Englannin .Ranskan ja Ha- sa ko]uii stuvan. eia van ynieisyys- televat siis kapitalistisen vliteis tyksellä murtaa nämä kapitalis ten mahtavaksi suuran, keskite muodoissa yhteiskunnallinen ku Ensi ryhmään, jossa ylin val t-, silk in o-1 kunnan ke-kellä koki koko rnstojar lian kansat, joiden työväenliik tunteen läpitunkemiksi, min rautakahleet. Ainoastaan ta i >n tvoläisteu käsissä, kuulu voi ! jestelmää vastaan. Kulutusyh tyn pääoman ylivalta jo aikoja ¡»ieni murto-osa teollisesta tuo mous tapahtuu, ylitä vähän kuin 1 1 levät keiden päämääränä me tiedäm vat nama liikkei esi mahtavaa vnllankumo- J distvkset sen sijaan vaikutLivat sitten on paisunut kaikilla tuo tannosta voitaisiin /niinmuodoin minkä merkityksen ko-operatii- vat Europan Venäjä, Itävältä kak> me olevan tyiiläisten tasavallan mat uksellista liikevoimaa. Miten1 syrjässä: aivan vksinkertaisena tantoelämän pääaloilla, miten suotuisissa oloissa jsiirtää kapi viset järjestöt siinä saavat. Se • Unkari. Saksa ja Bulgaria. I yö- mikä on lähempänä, on se käy luomisen; jotka ovat kauan olleet pieniä uudistuksia vaalitaistelu S vieläpä eniten ruumiillistuneena repäsevä on sen kasvaminen vuo- läisten hallitsema alue on yli sillä kannalla, että rii-tojärjestel koskencekin. miten pienten pal-j lisäarvon haarana korjaavat n< i vuodelta ja miten mahdoton talistien käsistä työtätekeville tännöllinen arvo, mikä kulutus- kuluttajille; niitä nalyni suurem 2,512,000 nelit »mailia. Koki» Eu kankoo4u-ten saamiseksi tehtä-isen voiton, mikä lankee vältit ta sen vuoksi on niillä verrat pia lisä-arvi »joukkoja. h<ta kai yhdistyksillä on nykyisissä olois mä on kukistettava — niin, ke sa työväestön elintarpeiden hin ropan pinta-ala on 3.870,000 ne ¡mekin lakkoja, ovat nämä tais|e-1 täiskappiaille. joitten e linehd- >1 tain ¡»jenillä ,»ää< 'luilla, mit: ku- neliä on rohkeutta sanoa, että vosten omistajat ja konetehtai- lutusvhdistvkset voivat saada ko tojen alentajana ja siten heidän liömailia. lnt ku¡umink' in kappale sosiahs-i immmmiten ovat kohonneet työ lijat ja höyrylaivanvarustajat ia joukkoje»sa kohottajina ja voi koon.’ käydä kilpailuun tämän nämä kansat eivät, nousisi ja pe tista taistelua. ¡Iäisten elinehtojen yläpuolelle Koko Europan asukasluku on monet muut kapitalistiryhmät miensa kasvattajina. rustaisi samanlaisia hallituksia Sekottaa luokkakäsitteitä. Im utta monasti kuitenkin ova.l mahdin kanssa tarkotuksella py 474,000,000. Näiden joukossa on Vallan toishi en hvhittisylidis- s alemmat, kuin se taso. millä iär sähdyttää sen menestys ia tem kokoov at. on mahdoton siirtää. kuin heidän europalaiset veljen Teolli suukanitalismiin vaikuttaa työläisten tasavaltojen asukkaita tvstcu kuta. Ne eivät kokoo tva"»-' jestynyt työväestö seisoo. lä mata valta sen käsistä. sä jo ovat perustaneet? 283,000,000. ¡Iäisiä toverillisien hiokkataiste- j män suunnattoman lisäarvon pie Tuotantotoiminnan piiri sangen sen v lenmääräisyys veftostutta- Uudista tilauksesi a- Mutta enimmin meitä häm vasti. mutta liikettä ei voida pai rajotettu. Toiseen rvhmään kuuluvat luun pääomaa vastaan eivätkä | nen murto-osan jakaminen kaik tähänastiset kokemuk naa alas. Kapitalistisen tuotan joissa, ettei keskeytystä maat. joissa entiset hallitukset mästyttää tämänmaailaisten n. k ¡vaikuta heidän luokkatietoisuu-j hien luokkien kuluttajien kesker set Kaikki ovat osuttaneet, että se tuo- totavan koneisto kulkee esteettö- lehden lähettämisessä järjestöjen ainoa tehtävä ovat kukistumassa, mutta työ huomattujen kirjailijain ja ajat tensa vahvistamiseksi. Päinvas-ion tantopiiri, jonka kulutusyhdistys mästi rataansa. jiirjcstönuiotona lahestvy f Vankkana tämä tehtävä ratkais- tclijain sokeus. Heidän kvke tOlll tapahdu. Eivät voi poistaa liikepulia. Iäiset eivät ole vielä ottaneet 'a i ten vhtvmät voival valloittaa, on näkemään ka- j se kaikellaisia väestöryhmiä, kä- täisiinkin täydessä laajuudessaan ne m ä ttöm y y tens ä n ni nimm taa käsiinsä, nimittäin Ruotsi. nHiiniiiiniiinfiiiinmi i iiiiiifu nT i i inini i iMninmiiiniinniiiiinmm TnnT» rri. i nnnn nr i n iiiinHmi i nrnrni. T nHnii r mnM i nn n nmni i i r iM. T n r mf nr n m r.. .iiiiu iii.n n i.rrrj rrrrro Biiniiimmr n Uiu iH iin n u n n suuttaan oli takavarikoitu. Sa uuden uhkavaatimuksen, johon I tii julmuutta.“ Professori 1 ». t olivat turhia, la \ etiäjä otti ker-i ta. ' jä. saatettiin maksaa ensi vaativat vielä, että venäl.iis-per- englantilaisten toi mana päivänä oli \ enäjän pää oli vastattava 48 tunnin kulues Browne (englantilainen), johon “Länsimaisen sivistyk j i sialaisille rosvojoukoille oli i ran moniin v uosiin ulkomailla o -; tekosyiksi lisätäkseen konsu konsuli Pokhitanoii ajattanut sa ja jossa oli 1 ) että Shuster hänen habituksensa välinpitämät sen” voittokulkua synnytti ylivaJtaiscii mvönnettävä anteeksianto ja 70,- leville diplomaateille säännolli i menpiteet lantti ¡.»ukkoja 250 miestä Issa- ersian hallituksen santarmit oli erotettava, 2) että Persia ei tömyys (XM) tomanin palkkio levotto ! set palkkiot. kammon, julkaisi Tebrisin jul pois 'prinssin linnasta, ¡liuottaen saanut ottaa palvelukseensa ul 1 eoksessa osutetaan, ett i \ e- hailiin ia Reschtim. (Ja tk . fedeli. n :ro o n ) muuksista. |a nämä varat oli aiheeksi, että linna oli kiinnitet komaalaisia muuten kuin Eng muuksista äentokirjan. johon oli Valtojen naamari poistuu ty \ venäläiselle Banque d’Es- lannin ja Venäjän luvalla ja 3- kuvattu osa venäläisten teke otettava englantilais-venäläisenä näjäti taholta tehtiin tuolle a- : “Tarkotus pyhittää keinot.” ■ainana, josta Persian tuli mak- hierikalaGelle vaikeuksia. Siinäj cuHiptelle. Linna joutui takaisin Persian oli maksettava vahin mistä sankariteoista. Jopa oli Lokak. 18 p:nä 1011 poistui Sattui kummia järjestyksen saa 8 pr.»s. korko! ' luetellaan edelleen myös muitaj naamari vielä enemmän. Neratoj Shusterin santarmeille, mutta gonkorvaus venäläisille joukoil Englannin koni Iin myönnettä häiriöitä. Issahanin kuvernööriä „ . , . , ; svntejä. Heinäk. 27 p. 1’>11 va- selitti Englannin asiamiehelle loukkaus oli tapahtunut. Eng le. Shuster on kertonut noiden vä, että muutamat murhatuista i crsiRri valtion ralinst<ni pim-, , . . . « 9» vastaan tehtiin murhayritys ja . K il- pantti • lebrisissa oleskellut \ e- i Pietarissa, että Venäjän hallitus lannin lehti “ l imes häpesi ta häpeällisten vaatimusten käsitte olivat kärsineet viattomasti, ia ' hän haavottui pahasti, hänen vel- mestarina oh ollut ranskalainen, najan konsuli muutaman sadan ! ei voisi olla ryhtymättä äärini- pahtumaa ja uskotti, että \ enä li stä Persian eduskunnassa: hän sanoi menettelyä “barbari- jenpoikansa haavottui ja kuoli. Bi/.ot. Eduskunta oli hankkinut venäläisen sot aan avulla valtio- jän lähettiläs oli korjannut Pok- Muutama minuutti ennen 12:ta niaiseksi". — Sçfiiittien suurim Murhaajat pääsivät \ enäjän hänen sijalleen Amerikan halli peti iksesta vangitun Raschid-ul- I maisen ankariin toimenpiteisiin virheen. Tosiasia: \ e- toimitettiin äänestys.* Nimenhuu pana pyhänä hirtettiin Azerbeid- konsulivirastoon. Sieltä ei luo tuksen välityksellä Morgan Shu-j Mulkin ja otti binet suoit 1 rv , - i I jotka olivat “ Persian alueen vai hitanoffin näjä vaati marrask. 2 j» :nä Per maakunnan ijäkäs ylin taukseen" verrattavia. Morgan vutettu heitä Persian viranomai sterin. Teoksessa uskotetaan, j seen. Gilan nimisessä maa\un- Shu-teriu toiminta oli muka e. sian hallitukselta ¡ithlallista an dossa n uisivat asianomaiset e- schanin mainen pappi ja 7 muuta hei dustajat ¡»nikaltaan ia antoivat sille. \ ’iisi päivää sen jälkeen että Amerikan tahajehujen lä nassa antoi Venäjän konsuli per teeksipyyntöä ia' hvlkäsi samal äänensä: suljettua äänestystä ei kilöä venäläisillä lipuilla juhlal' « pämukava! Neratof päästi sa murhattiin rahaministeri Sani-ed- hetti olisi ollut ikäänkuin hyvä sialaiselle kuvernöörille ilmotuk- nat: “ Persian uudistukset on la pyynnön, että asiasta toimi sallittu, la kun nimenhuuto oli sesti koristettuun ’hirsipuulle Danleh. Murhaajat haavottivat Persian valtion palvelija, joka seu: jokaisen epäiltävän henki lytntava toimeen niin vähitellen tettaisiin tutkimus. Englanti oli jokainen, nuori ku Eräs Englannin sanomalehtiin vangittaessa neljää persialaista olisi todella tahtonut saada maan lön, ¡oka voitiin pitää \ enäjän j ia niin että ne kunnioittavat säesti vain X enäjätä. Kun Per loppunut, ten vanha, heittänyt oman koh vertasi tämän murhan vaikutu poliisia. Murhaajat väittivät o- raha-asiat järjestykseen. “Edus alamaisena, pidättävät venäläi \ enäjän etuja." Teoksessa väite sia vastasi vältellen, antoi X’e- talonsa arvan, oli pannut oman ta Persialaisiin siihen, mikä sv 1 levansa Venäjän alamaisia, \ e- kunta seurasi hänen toimiaan, set ja vangitsevat, huolimatta tään. että Persia, jossa tulisi o näiä marrask. 10 ]». uhkavaati ja perheensä tuivallisuuden pe tyisi Englannissa, jos t ’anteP näjän lähetystö pakotti Persian joita johti oikeudellinen mieli, iitä, kuka hän on ia minkälai- i lemaan omat rautatiet, omat kai muksen 'Sama vei joukkoja Per liin ja heittänyt epätoivoon saa rvn arkkipiispa mestattaisiin t- luovuttamaan heidät ja toimitti mijiin liitty i loistav a järjestv skv- I seen pukuun on piiloutunut. vokset, lahjomattomat ministerit sian raialle. Grev sähkötti Bur tetun ia poljetun kansan yksi känäperjantaiua. — Kuukau-ir heidät Persian rajan yli, väite ky, jännitettynä ja iloisena." Sei Kun entisen hallitsijan puolesta j.n.o., ei olisi ollut Englannin chananille: jos Venäjän hallitus mielisen vastauksen pohjolan kaunalla jatketut julmuudet syn tään kirjassa. Arvaa sen, että teki hänestä valtion tulojen ja 1 taisteleva r y o v ä r i päällikkö eikä Venäjän etuja loukkaava luulee, ettei Shusteria erotta suuren karhun leukoihin, kan nyttivät hirmua ja tuskaa Per moiset tapaukset kuohuttivat menojen ylimmän ta:kantajan. Schudschah-ed-Danleh uhkasi Sir Edward Grev jatkoi kuiten matta saada mitään tyydyttävää san. joka piti tulevaisuutta tun sian väestössä. Eduskunta hajo mieliä. Kaiken kukkuraksi saa Hän alisti eräitä keskusvirasto-; ¡<ie]sj Venäjän pääkon-. kin taistelua sähköttäen Pieta ratkaisua, niin en niinä voi vas temattomille vaaroilleen parem teltiin väkivallalla, julkiset k- - pui Odessassa maanpaossa ollut ja valtansa alaisiksi. Kun e»li o- su|j syysk. 10 p:nä Tebrisin a-1 riin v. 1011 lokakuulla, jolloin tustaa sitä. Shusterin erottami pana kitin kansallisen arvokkuu koukset kiellettiin, useimmat entinen hallitsija salapuvussa ja ¿otettavissa huono sato. varasi bU»<j<a.,t ja viranomaiset laitta-j Shuster neuvotteli erään lon sen yhteydessä oli tietenkin pirs- tensa vapaaehtoista uhraamista sanomalehdet lakkautettiin i' väärällä nimellä Persian - ranni hän viljaa valtion aittoihin eh-l masta kaupungin sisälle katu- toolaisen pankin kanssa 103 milj taitava vaivaloisest» toteutetut ia luopurtvista aivan äsken tais- jouluna 1911 erotettiin Shuster. kolle. “ Mineraalivesien" niinel käistääkseen nälkäkapinat svtty- «¡ulkua, koska venäläiset joukot markan lainasta: "Persian riin uudistukset. Englanti siis otti telalla saamastaan orkeudesta Kertoessaan muistojaan syytti lä kuljetti hän ampuma-aineita. mästä ja .elättääkseen armeijan, olivat ottaneet järjestyksen vas- pumattomuudella ei saa olla alotteen. Venäjä katkaisi diplo työskennellä omaksi pelastuksek- hän katkerasti Englantia ja Ve Aseita toi myös. Lännempänä \ eroja kiristi hän ankarasti. O- tuulleen ja persialaiset suojeli- Suurbritanniaa eikä Venäjää maattiset suhteet Persian kans- seen näjää: ‘'Kun oli silmien edessä toimivan veljensä Salar-ed-Dan- tatti aseiden avulla, ellei muuten jat saivat luvan tapella vain kau- vastaan epäystävällinen luonne sa. 4.000 venäläistä oli jo silloin. Tuota miehekästä vastarintaa tosiseikat Persian häviön syistä. < lehin kanssa alkoi hän sodan saanut. Tavattoman rikkaiit o- pungin ulkopuolella. ia on itsestään selvää, että nä Kasvinissa. uusia joukkoja mat- ' s-urasivat svnkät iouhtkuun pai nun tuli epäilevinkin näkeväksi. Persian joukkoja vastaan, mutta livat jättäneet ennen verot mak Persian etelä-osissakin oli kil- mä eivät suvaitse Teheranissa kalla. Marrask. 17 p. vakuutti vät. Venäjä miehitti Reschtin. On epäilemätöntä, että Persia kärsi tappioita ja pakeni syysk. samatta. Kiristettäessä sattui' pailevia heimojen päälliköitä. mitään hallitusta, joka kieltäv Grev vielä, että Englanti hy Enzelin ia Tebrisin. “Venäläi joutui sen kurjan väärän pelin 7 p:na 1911 venäläisellä laivalla hyvittäviä tapauksia. Monimil-1 Englanti kävtti heidän keski- tyv kunnioittamasta Venäjän e väksyy Shusterin erottamisen. set anastajat mestasivat jokai avuttomaksi uhriksi, ¡'ota muu Kaspian meren yli Venäjälle. jonääri. prinssi Farman-Farma näiSiä taisteluja? telujaan 'hyödykseen. tuja. Tämän panemme vakavas 24 p:nä vakuutti Englantiin lä sen Kansallismielisen, jonka sai tamat Europan suurvallat vuo Vedet sil- Se lisäsi ensin konsulaattiiouk-. ti Shusterin päähän, niin pian hettiläs Teheranissa, ä etteivät vat käsiinsä, miesten ampumi sisatoja pitkässä käytännössä V . 191- helmi- ja maaliskuulla oli Venäjän ystäv ä. venäläiset ioukot tulisi lähemmä nen, hirttäminen, kiduttaminen saamallaan kyvyllä petaavat hei- pakottivat Englanti ja \'enäiä missä pyysi hän, ettei hänen tar-j kojaan. Lokak. 24 p. 1911 ilmotti , kuin tilaisuutta tu le e ..." Persian hallituksen maksamaanhvitsisi suorittaa veroja, koska oli se Persian hallitukselle, että 400 i Europan huomio oli kiintynyt jos tehtäisiin tyydyttävä anteek ja kanuunain eteen ripustaminen * kompien kansojen kanssa, pelaa- 75,000 tomania vuotuista eläket- tehnyt valtiolle palveluksia, mut intialaista ratsumiestä oli m at-! Marokon pulman iälkiniaininkei- sipyyntö, ja Persian hallituksen sekä raaka naisten ia lasten mur- i vat hävittäen ihmiselämää, pan ta ’ tuolle hallitsijalle, jonka jou- ta se ei auttanut. Hän sai mak- kalla Persiaan suojelemaan Eng hin. Persia oli kuin kätkössä. edustaja suoritti sen. vaikka syv ttaaminen kuuluivat näiväjärjes- nen Panoksiksi kunnian ja k kot olivat hävittäneet Persian saa. Ja kiristämisestä oli seu- lannin etuja. Persian hallituksen Siellä oli prinssi Schan-es-Salta- oli Venäjän. Tämän ministeri tykseen Novoje \ remjan siihen konaisten rotuien tulevaisuu- maakunnan Mazenderanin ja tu- raus. että valtion kassasta, joka uutterat pyynnöt, että se saisi neh menettänyt kapinoimalla o- selitti sitten diplomaattisten suh tilaisuuteen antaman reseptin <ten.” - honneet paljon arvokasta. Ne oli Shusterin tullessa ollut tyh- pitää huolta järjestyksen pidos-1 mistusoikeuden. Hänen omai- teiden jatkuvan ja antoi 29 p. mukaan: "tosi humanisuus vaa- I (jatketaan) TOVERI Tn l i i i i i nT T
