• • • , •
-XX - ,
. • kvviii rajoitettu Siilien voidaan
Että kulutusyhdistykset voro
J uluvaksi ainoastaan sei- vat vaikuttaa lieventävästi liike-
Portugali, Espanja, Sveitsi, H oi-¡ pitalismin
itsemurhapolitiikan sityo.äismestareja, maanomista ja viimeinenkin v ahittaiskauppi-
as katoisi ja muuttuisi kulutus- taskea kuuluvaksi umoasuun*
...
• ,
t
lainen teollisuus, jonka tatkoituk- pulun, jotka o. at nykyinen . .i-
lanti, Belgia, Tanska ja Norja. seurausta leimaa heidät — kuten jia ja virkamiehiä samoinkuin yhdistyksen 1 jakajaksi, ..................
jäisi palk
■uoaaUiaM ty»vi«a uneok*nnatt«j*. Vöiden verrattain pienien maiden he ovatkin — alhaisiksi talous työläisiä ja pikkutilallisia, riistä kaorjuus jälelle aivan samassa sena on osaksi valmistaa tava-j teiskunnan pahimpia painijat ia.
ilmestyy Astonasa», Ortgoa. jok* pAita
jiä ja riistettyjä, usein sentään .»„juodessaan kuin ennenkin, ef- roita välitöntä p ^ n d l u u Ur-
varmasti
petollise
Raaka-ahie.,.
paita» »unnuntaina.
v ä k ilu k u On y h t e e n s ä n o in OO,- tieteilijöiksi ja historioitsijoiksi, tehden
poikkeuksen työväestön
ii.
Ra
Eikö ole jo aika lakata her j ka$ckejn knrjimnian ja sorretuiin kä työväenluokan asema yhteis- i vetta
000,000.
TOIMITUSKUNTA:
varsinkin
kunnassa olisi oleellisesti ollen-i vaatteita, suklaata, tupakkaa, yk- tunnossa
varsinkin kaivos-
kaivos-
W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN,
jäämästä
ja
solvaamasta
noita
pian
osan
suhteen;
kaikilla
niil-
Kolamnteen
ryhmään
kuulu
kaan
muuttunut:
sosialismi
ei
sinkertaisempia.
karhean.,>,a
teol-
runak.leoli.sumfcs.,,
o
n
se , m , , -
ADOLPH SALMI, ALEX SEVO,
jotka
lä
on
sama
päämäärä,
johon
ku-
283,000,000
europalaista,
rai;,: oööccvt VuVnna «kelta kaan
ia muita samallaisia tav a «yxe-ku.p
J-’4 a vnme \uostkyi.,
vat Englanti, Ranska ja Italia;
ja
.
lutusvhdistyksen piirissä pyrki olisi päässyt kukonaskeltakaan lisuus-
ovat
perustaneet
uusimuotoisia
roita
osaksi
sellainen
teollisuus,,
niemen
epävakaisuus
TOVERI
maat, joiden kansojen levotto
••••
1
G I Jt
1 . - 1-, 6. »
vät: nämä yhdistykset joutuvat lähemmäksi toteutumistaan.
(T H K C O M R A D E )
hallituksia
?
kuulemme verrattain
The organ of the Finniah workers in the muuksista
siten helposti pettämään todelli
Western states. The only Finnish daily in
Eikö
ole
jo
aika
alkaa
katsel-
set
yhteiskunnalliset vastakohtai
— ankaran sensuurin
the West. Published daily, except Sunday, vähän
at Aatoria, O re., by the W estern W o rk vuoksi — vaikka levottom uutta'la emmekö me voisi oppia jota- suudet, hämmentämään sosialis
men's Publishing Society.
tista tietoisuutta ja lamautta
A N T T I J. P A R T A N , Manager.
Niin pian kun lähde- lntusyhdistykset tekevät mahdol-
niissä täytyy olla. Näiden pin- km keiltä?
*
*
'
.
.
.
~
■
■
A
I
M
M
a
-
■
<
a
w
-
—
maan
työväestön voimakasta so nattajia — kulutusyhdistykset-j muodossa. tutun tuotantopiii in ! liseksi ¡»aremman yleiskatsauksen
Entered ts second-class mail matter Jnly 1ft,
,
,
! hän eivät rajoita vaikutustaan tään tämän
1912, at the postofiicc at Astoria, Oregon, ta-ala on 437,000 neliömailia ja
sialistista edigtyspyrkimystä.
ulkopuolelle, on tuloksena yfeen- saamisen tavaran kysynnässä ja
Kulutusyhdistykset
ia
under the A ct of M arch 3, 1879.
tavaravaihtoon;
nekäyvät
myös
asukasluku 121,000.000 (siirto
Tämä on ominaisuus. jolle so
sä katkeria pettymyksiä. Skot-j siten paremmin sovittavat ti
sosialismi
Ilm otushinta 60 senttiä tuuma.
sialismia vastustavissa piireissä kin tuotantoon käsiksi ja vähitel iantilaiiieu veljeysvlidistys on i tunnon tarpeen mukaan, niinet--
maita lukuunottamatta).
Kihlaus- ja vihkimäilmotukset $1.50 kerta,
sangen hyvin ymmärretään pan len, liitää.-ti. mutta , varmasti vuosikaudet suurilla tappioilla; tä ylituotanto ja sitä seuraa», at
$3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja
On aivan yhdentekevää miksi
suuremmat ilmotulcset tilan mukaan.
Kirj. tri Gustaf Bang.
na Arvoa. Eräässä Tanskan ku muodostavat sen sosialistiseen harjottanut maanviljelystä; se liikepulat vähentyisivät, mutt;
Syntymä- ja nimenmuutosilmotukset $1.00 ker
nimitämme
sitä
kansanliikettä,
ta, $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa.
Silloin kun kulutusyhdistykset lu tu syli distvsten toveriyhdistyk- malliin. Ne eivät pysähdy ai laivaliike. mitä englantilainen vel- i Ruotanti kapitalistisessa yhtei-i
Kuolemanilrootukset $1.50 kerta ilman värs
noastaan jo olemassa olevien ko-
syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta jonka yksinomaisena päämäärä- asetetaan valtiollisten ja ämmä sen -julkaisemassa ja sen johta
opera
tiiviste, i tuotanti »yritysten jeysyhdistys aikoinaan harjotti kunnassa ei parane yleiskatsauk-
värssyltä ja kiitoalauaeeita.
rin- jan kirjoittamassa teoksessa sa
H alutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50 nä, tapausten kulun selvistä tosi- tiilisten työväenyhdistysten
lujalle,
luotettavalle pohjalle, yli Pohjanmeren näyttäytyi hy-\ sista; se on välttämättömän tär
senttiä kerta, kolme krrtaa $1.00.
notaan
kaikella
toivottavalla
sel
asioista
päästäen,
on
saattaa,
hai-
nalle
ylitä
tuloksia
tuottavina
Naim a- ja aviosroilmotukset. korkeintaan 75
luokkien vään tulevat myöskin antam aan1 vin kannattamattomaksi ja tay- ¡pee linen kapitalistisen tuotanto
sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. J/litukset ja teollisuuksien kontrol-! järjestöinä, yhtä arvokkaina yh vyydellä: “Omistavien
tukea uusille yrityksille’vhä suu-¡tvi vähitellen lopettaa; myöskin I tavan kasvannainen. Järjestvk-
Suuremmista yhteisilmotuksista tilan tnu
tä välttämättöminä tvovaenluo- on edistettävä asiaa, jollei muun
Sen si-,tanskalaisen veljeysyhdistyksen,}
settömyys nykyaikaisessa tuo
li kan-an käsiin. Kutsuttakoon kan vapauttamiselle kapitalisti-. tähden, niin ainakin hvvin
.
...
Kiitoalauaeisia tilan mukaan 60 K ilttiä tuu
vm- remmassa laajuudessaan.
.
malta.
että ostettaisiin’yksityisiltä ji»ka omistaa pienen kövsitehtaan, tannossa ei ole tilapäinen vaan
Faikkakunta-uutiailm oiukset 60 ten ttiä tuuma sitä bolshevismiksi, sosialismiksi j sesta
riisti»nalaisuudesta, silloin j märretyn oman edun vuoksi. .. jaan
tehtailijoilta, perustetaan tarpeen kilpailu/ritys ammatissa, niissä kokonaan suunnitelmallinen. Ku-
tai millä tahansa niistä haukku 1 — sikäli kuin näiden rivien kir-j Sosialismin käsitämme . vliteis- tehtailijoilta, pe
T IL A U S H 1 N N A T
suurtuotanto mi saavuttanut mm lutusyhdfctyksÄ voivat edistä.1,
Yhdysvalloitta ja Canadaasa:
joudu-i kuntaa mullistavaksi. hävittäväl mukaan omia tehtaita ja työpajo voimakkaan ja ansijan ja näyt liikepulien vaikutusten lieveni -
joita tin »n liikkeen joittaja asian käsittää
Yksi
vuosikerta. .15.50 6 kuukautta, $3.00 manimistä,
3 k u u k a u tta ...
$1.60
1 kuukausi.
.6 0
tään svypäiksi lij< ttemu. Hiotte-1 si pyrkimykseksi, kulutusyhdis- ja erilaisten kulutusaineiden val tä vtvn vt teknillisessä >uhteessa nrstä yhteen osaan työläisiä tu
vastustajat ovat keksineet tai
Suomeen ja muualle u lkom aille:
luun, mikä on helposti ymmär tvkset ovat aivan päin vastaisia mistamista varten. Malla toisen
Yksi
vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25
keksivät, nfUtta sen päämäärä on rettävissä, koska mielellään ol Missä hyvin johdettu ja yleis sa jälkeen syrjäytetään pääoma niin paljoa ylivoimaisemmalta kemalla niiden taloudellista vas-
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
selvä. Kaksi kolmasosaa Euro- laan taipuvaisia antamaan liian hyödyllinen kulutusyhdistys on siten, ja se voitto, mikä on vir- kuin köy siteollisuudessa. on osut-1 tustuskykyä, mutta niille ei ole
In the United States and Canada
tautunut huonosti’kannattavaksi, i mitään v oimaa itse puliin.
One y e a r...........$5.50 Six months............$3.00
pasta <>n nyt tuon suuren työ suuri merkitys uudelle fcihän levittänyt säästäväisyyttä ja hy annut kapitalistien kassoihin,
H ire r month«, . $1 60 One m onth................. M
Eikä Hiilläkään aloilla, joissa; Kmutusyhdistykset eivät ok
joutuu työtätekeville kuluttajil-
Hnoneu-to sijaitsee lO.-nnen ja Duane kalu väen
vallassa, i saakka vähän koetellulle taiste- vinvointia sekä koonnut eri yh e. Koko kapitalistinen tuotan kulutusyhdistysten onnistuu har hi niteeltään eivätkä toimintata
joukkonottsun
jen ku lm a a».
Telefooni: konttori 363,
teiskuntaluokat samojen harras
toimitus 832.
vallankumouksellisia;
Kaksi kolmasosaa siitä osa-ta i hikeinolle. mutta, joka voi olla tusten ympärille, siellä ei helposti totapa sortuu, ja yhteiskunta joittaa teollisuusliikettä ja käv- voiltaan
vaarallinen niiden vaikeiden seu
dä
kilpailuun,
pääomaa
sen
kaut-jne
eivät
taistele
kapitalistista •
arttuu
asteettain
sosialistiseksi
'Europaa, missä vallankumousta rausten kautta .jotka aikaansaa ole tilaa kiihottavalle, epäluuloa
Europan tilanteesta
ta
ole
päästy
syrjäyttämään,
tuotantotapaa
vastaan,
joka on
sen painostuksen kautta, mitä
ei ole vielä tapahtunut, on jou- aivan liian uurten toiveitten sär- herättävälle agitatsioonille.
rovaenluokan järjestynyt kulu-,
Ktnu-^Kaukana siitä. Tämä onnistuu nykyisen yhteiskunnan iperustu—
t'l'iu c translation filed with the Postmaster
la samoin kuin kulutusyhdis- työväenluokan
: fnmaisillaan työläisten käsiin — ky niinen.
at A ito ria, O re., I*ec. 21, I91X, a< re«iui
is
harioittaa.
Viitataan
tuotan-
J ainoastaan salaisessa tuotannos- ¡ai;i, ne eivät kanna sosialismia
by section 19 oi the Act of Oct. 6th. 1917)
Ammatillinen ja valtiollinen tvs itsessään ei vaikuta edistä tu
työläisten, jotka toimivat samo
'
■
’
’
-
jotka
jt»
nyt
’
ovat
<a, jossa muutetaan raaka-ainei- helmassaan.
Mutta vaikkapa
toyrityksiin,
jo nvt
kirjottua eräs ainerfkalainen työ jen ihanteiden innostamina kuin työväenliike on itsessään val- västi sosialistiseen luokkataiste- iittyneinä
kulutti
yhdistyksiin
ta
tai
puolivalmiita
tehdastava-
koko
kysymyksen
lähempi tar-
aines yhteis-i luurvf vaan voipa vielä visseissä
lanktimi
»uksellinen
roita
valmiiksi
kulutusesineiksi.
kukistaisikin monet suu
väenlehti m. m. seuraavasti:
heidän lnvkka vdjensä
niissä k u n t a k e h i t vk s e s s ä.
Valtiolliset» olosuhteissa vaikuttaa aivan päiti- ekä Englannissa että muissa Mutta nämä tuotannon suletut kastelu
ret
odotukset
kulutusyhdistysten
maissa,
ja
arvellaan
näiden
yh-
. Niin suunnattoman suuria muu maissa, joiden tyrannit jo on ku liikkeen avulla tunkee kövhälis \ a-täiseenkin suuntaan, samoin
nivelet
tulevat
nykyaikaisen
teol
vhteiskuntaa
muuttavasta
merki- •
listysten
sekä
laatunsa
että
’u-
toksia on tapahtunut Europassa kistettu.
tö asteettain eteenpäin Kohti sen ei koko sen hengelläkään ole it <unsa puolesta yhä laajenevan. lisen kehityksen aikana aina näyt tuksestä, niin ei sillä kuitenkaan
sessään mitään yhteyttä sen so
viimeisen kahden vuoden ajalla,
Nämä ovat tosiasioita ja lu valtiollisen vallan valloitusta, jo sialistisen tuotantotavan kanssa, Kuhnes ne käsittävät koko yh teleinään sivuosaa, sillä tuotanto ole sanottu, etteivät ne siirros-
ka
on
välttämät
n
edellytys
työ
ja niin huimaavan nopeasti, että 1
välineiden, raaka-aineiden, konei kautena kapitalismista sosia is-»
kuja, jotka selvästi osottavat ai väenluokan ilianti itten toteutta- johon työväenluokka pyrkii. Se teiskuntaelämän.
harvat henkilöt tässä maassa vie
den, kuljetusvälineiden j. n. e.
Koko
tämä
ajatus
—
että
so-
nakin. sen seikan. etta El,r"Pa:i i niiselle ; ammatillisen liikkeen up ei suuntaa iskujaan kapitalisti ialismi olisi kulutusyhdistysten 1 tuotantoon kootaan alituisesti niiin voisi näytellä köyhäksi ai
taistelujärjestön osaa, josta so
lä oivaltavat niiden suuremmi»i-
koni uutetaan» ani riistojarjestelmän juuriin alituisen kehityksen luonnollinen I kasvava osa yhteiskunnan työ sialidemokratia saa sekä siveel
ei ahdista “pikku joukko terro vulla kootaan
suuden. Ylimalkaisesti puhuen
iihen luokkataist« \mmattivhdistys käv taistelua
tvövät-töä
Ja siellä, vuorityön, listä että taloudellista tukea vii
Europa tänään jakautuu kolmeen ristisia fanatiikkoja . vaan kan luun. joka viime kädessä on te-1 työmarkkinoilla, missä sopimuk- a välttämätön lopputulos — o- r voimaa.
sanjoukot pyrkivät siellä luo-
sottautuu. lähemmin tarkasteltu- n n k k i teoT isu u d en, m e t sä n käy - meisen voitokkaan hyökkäyksen
ryhm ään:
kevä lopun kapitalistist sta riis set työläisten ja kapitalistien vä
i maan uuden, työläisten etujen tämisestä ja samalla ylipäänsä lillä päätetään, ja missä tuote na. ylitä haaveelliseksi kuin Ro- tmi. maanviljelyksen, kuljetus- teossa horjuvaa kapitalismia vas
Ensiksi, maat, joiden yllä lie
teollisuuden, laivanrakennusteol
mukaisen järjestyksen.
4 kaikesta riistämisestä. Niin ¡»iän taan koko se lisä-arvomäärä. jo »ert Ovvenin suunnitelmat 80 lisuuden, koneiden valmistuksen taan.- On myöskin mahdollista,
huu työläisten tasavallan lippu;
että ne suuremmassa tai pienem
sitten. Luonnollisesti ky
Huolellinen tark istelu osottaa ' kuin työväestön politikoiminen ka monissa eri muodoissa yir- vuotta
j.
n.
e.
alalla
komentaa
suurka-
mässä
laajuudessa voivat siirtyä
kenevät
suuret,
hyvin
järjestetyt
toiseksi, maat, joissa kansa on
i .'puolelle vksin-itaa pienille omistavien luokkien
etta ‘Europan kansojen suuri e -('’n kolionuut
K'
pitaali rajoituksetta, ja tuotanto uusiin v hteiskuntaoloihin ja sil
uin
tus
vhdistykset
raivaamaan
liikkeellä 'ottaakseen vallan kä nenuuisto tänä päivänä omaa yfo. i u ' Hosti n
nurkkakysvmysten,; ryhmille, liikevoittona teollisuus-
tapahtuu kilpailulle mitä e<lu i i-
ji tka aina ovat p i t i väiärjestyk- kapitalisteille, korkona rahakapi- tietä ko-operatiiviselle tuotannol- Hmmissa muodoissa ja :»> ko loin puhdistetussa ja kirkastetus
siinsä. mutta ei vielä ole täysin
e monilla tuotannonhaaroilla ja
sa muodossa voivat antaa aine-
vallassa;
kolmanneksi, maat teisen aatteen — kapitalistisen sessä, koskemaan suuria poliit-1 talisteille, maakorkona maanoniis siten hankkimaan työväenluokal- mailman markkinoita silmällä !»i- histoa tavaravaihdon johtamisek
riiston ja militarismin synnyttä tisia näkökantoja, niin pian kuin j tajille, kauppavoittona kauppiail-
c melkoisia taloudellisia etui- tiien. • >n enemmän kuin epäto- si niilie urille, joilla sen yhteis
joissa vielä vallitsee jyrkkä raja
män vapausaatteeu, jonka toteut ammattivhdistykset ovat pudista- le — myöskin vahittäiskauppi- uniksia — mutta valmistamaan denmukaista, että joukko kulu- kunnan jäsenten kesken tulee
tuottavan luokan ja varsinaisen
voitto on osa sn
tamisen mailman-ota on tehnyt neet itsestään lähimmät ammatil-j aan korjaama
tusyhdistv ksiä. vaikkapa ne oli
liset ja
paikalliset erikoisharras-j tä lisäarvosta, mikä on imetty mitään todellista Hyökkäystä ko sivat kansaitiv iilisestikin järjes kulkea.
hallituksen välillä, ja missä kan
!
mahdolliseksi.
Nämä ovat kuitenkin ci»äva
tukset ja tulleet tovereihin muis-1 ty.‘hiisiltä tuotantoprosessin ku vo kapitalistista tuotantomuotoa tyneitä mahdollisimman suurek
san‘vapautusliike pysyttelee par
vastaan
ovat
ne
kykenemättömiä.
»noja
tulevaisuuskuvia — ei ku
Kenellä on rohkeutta sanoa -a ammateissa ia vierai •sa mais-j luessa. Ammattiyhdistykset tais
si
kokonaisuudeksi,
voisi
menes
tainen ttaarisissa puitteissa.
Ei
pidä
jättää
huomaamatta,
mi
kaan
voi
edeltäpäin tietää, niissä
että Englannin .Ranskan ja Ha- sa ko]uii stuvan. eia van ynieisyys- televat siis kapitalistisen vliteis
tyksellä
murtaa
nämä
kapitalis
ten
mahtavaksi
suuran,
keskite
muodoissa
yhteiskunnallinen ku
Ensi ryhmään, jossa ylin val
t-,
silk in o-1 kunnan ke-kellä koki
koko rnstojar
lian kansat, joiden työväenliik tunteen läpitunkemiksi,
min
rautakahleet.
Ainoastaan
ta i >n tvoläisteu käsissä, kuulu
voi ! jestelmää vastaan. Kulutusyh tyn pääoman ylivalta jo aikoja ¡»ieni murto-osa teollisesta tuo mous tapahtuu, ylitä vähän kuin
1 1 levät
keiden päämääränä me tiedäm vat nama liikkei
esi mahtavaa vnllankumo- J distvkset sen sijaan vaikutLivat sitten on paisunut kaikilla tuo tannosta voitaisiin /niinmuodoin minkä merkityksen ko-operatii-
vat Europan Venäjä, Itävältä
kak>
me olevan tyiiläisten tasavallan mat
uksellista liikevoimaa.
Miten1 syrjässä: aivan vksinkertaisena tantoelämän pääaloilla, miten suotuisissa oloissa jsiirtää kapi viset järjestöt siinä saavat. Se •
Unkari. Saksa ja Bulgaria. I yö-
mikä on lähempänä, on se käy
luomisen; jotka ovat kauan olleet pieniä uudistuksia vaalitaistelu S vieläpä eniten ruumiillistuneena repäsevä on sen kasvaminen vuo-
läisten hallitsema alue on yli sillä kannalla, että rii-tojärjestel koskencekin. miten pienten pal-j lisäarvon haarana korjaavat n< i vuodelta ja miten mahdoton talistien käsistä työtätekeville tännöllinen arvo, mikä kulutus-
kuluttajille; niitä nalyni suurem
2,512,000 nelit »mailia. Koki» Eu
kankoo4u-ten saamiseksi tehtä-isen voiton, mikä lankee vältit ta sen vuoksi on niillä verrat pia lisä-arvi »joukkoja. h<ta kai yhdistyksillä on nykyisissä olois
mä
on
kukistettava
—
niin,
ke
sa työväestön elintarpeiden hin
ropan pinta-ala on 3.870,000 ne
¡mekin lakkoja, ovat nämä tais|e-1 täiskappiaille. joitten e linehd- >1 tain ¡»jenillä ,»ää< 'luilla, mit: ku-
neliä
on
rohkeutta
sanoa,
että
vosten
omistajat
ja
konetehtai-
lutusvhdistvkset
voivat
saada
ko
tojen alentajana ja siten heidän
liömailia.
lnt ku¡umink' in kappale sosiahs-i immmmiten ovat kohonneet työ
lijat ja höyrylaivanvarustajat ia joukkoje»sa kohottajina ja voi
koon.’
käydä
kilpailuun
tämän
nämä
kansat
eivät,
nousisi
ja
pe
tista taistelua.
¡Iäisten elinehtojen yläpuolelle
Koko Europan asukasluku on
monet muut kapitalistiryhmät miensa kasvattajina.
rustaisi
samanlaisia
hallituksia
Sekottaa luokkakäsitteitä.
Im utta monasti kuitenkin ova.l mahdin kanssa tarkotuksella py
474,000,000. Näiden joukossa on
Vallan toishi en hvhittisylidis- s alemmat, kuin se taso. millä iär sähdyttää sen menestys ia tem kokoov at. on mahdoton siirtää.
kuin
heidän
europalaiset
veljen
Teolli suukanitalismiin vaikuttaa
työläisten tasavaltojen asukkaita
tvstcu kuta. Ne eivät kokoo tva"»-' jestynyt työväestö seisoo.
lä mata valta sen käsistä.
sä
jo
ovat
perustaneet?
283,000,000.
¡Iäisiä toverillisien hiokkataiste- j män suunnattoman lisäarvon pie Tuotantotoiminnan piiri sangen sen v lenmääräisyys veftostutta-
Uudista tilauksesi a-
Mutta
enimmin
meitä
häm
vasti. mutta liikettä ei voida pai
rajotettu.
Toiseen
rvhmään kuuluvat
luun pääomaa vastaan eivätkä | nen murto-osan jakaminen kaik
tähänastiset kokemuk naa alas. Kapitalistisen tuotan joissa, ettei keskeytystä
maat. joissa entiset hallitukset mästyttää tämänmaailaisten n. k ¡vaikuta heidän luokkatietoisuu-j hien luokkien kuluttajien kesker set Kaikki
ovat osuttaneet, että se tuo- totavan koneisto kulkee esteettö- lehden
lähettämisessä
järjestöjen ainoa tehtävä
ovat kukistumassa, mutta työ huomattujen kirjailijain ja ajat tensa vahvistamiseksi. Päinvas-ion
tantopiiri, jonka kulutusyhdistys mästi rataansa.
jiirjcstönuiotona
lahestvy
f
Vankkana
tämä
tehtävä
ratkais-
tclijain
sokeus.
Heidän
kvke
tOlll
tapahdu.
Eivät voi poistaa liikepulia.
Iäiset eivät ole vielä ottaneet 'a i
ten vhtvmät voival valloittaa, on
näkemään ka- j se kaikellaisia väestöryhmiä, kä- täisiinkin täydessä laajuudessaan
ne
m
ä
ttöm
y
y
tens
ä
n ni nimm
taa käsiinsä, nimittäin Ruotsi.
nHiiniiiiniiinfiiiinmi i iiiiiifu nT i i inini i iMninmiiiniinniiiiinmm TnnT» rri. i nnnn nr i n iiiinHmi i nrnrni. T nHnii r mnM i nn n nmni i i r iM. T n r mf nr
n
m
r..
.iiiiu
iii.n
n
i.rrrj
rrrrro Biiniiimmr n
Uiu iH iin n u n n
suuttaan oli takavarikoitu. Sa uuden uhkavaatimuksen, johon I tii julmuutta.“ Professori 1 ». t
olivat
turhia,
la
\
etiäjä
otti
ker-i
ta.
'
jä.
saatettiin
maksaa
ensi
vaativat vielä, että venäl.iis-per-
englantilaisten toi mana päivänä oli \ enäjän pää oli vastattava 48 tunnin kulues Browne (englantilainen), johon
“Länsimaisen sivistyk j i sialaisille
rosvojoukoille
oli i ran moniin v uosiin ulkomailla o -; tekosyiksi
lisätäkseen konsu konsuli Pokhitanoii ajattanut sa ja jossa oli 1 ) että Shuster hänen habituksensa välinpitämät
sen” voittokulkua
synnytti ylivaJtaiscii
mvönnettävä anteeksianto ja 70,- leville diplomaateille säännolli i menpiteet
lantti ¡.»ukkoja 250 miestä Issa- ersian hallituksen santarmit oli erotettava, 2) että Persia ei tömyys
(XM) tomanin palkkio levotto ! set palkkiot.
kammon,
julkaisi
Tebrisin jul
pois
'prinssin
linnasta,
¡liuottaen
saanut ottaa palvelukseensa ul
1 eoksessa osutetaan, ett i \ e- hailiin ia Reschtim.
(Ja tk . fedeli. n :ro o n )
muuksista. |a nämä varat oli
aiheeksi, että linna oli kiinnitet komaalaisia muuten kuin Eng muuksista äentokirjan. johon oli
Valtojen naamari poistuu
ty \ venäläiselle Banque d’Es- lannin ja Venäjän luvalla ja 3- kuvattu osa venäläisten teke
otettava englantilais-venäläisenä näjäti taholta tehtiin tuolle a- :
“Tarkotus pyhittää keinot.”
■ainana,
josta
Persian
tuli
mak-
hierikalaGelle
vaikeuksia.
Siinäj
cuHiptelle. Linna joutui takaisin Persian oli maksettava vahin mistä sankariteoista. Jopa oli
Lokak.
18
p:nä
1011
poistui
Sattui kummia järjestyksen saa 8 pr.»s. korko!
' luetellaan edelleen myös muitaj naamari vielä enemmän. Neratoj Shusterin santarmeille, mutta gonkorvaus venäläisille joukoil Englannin koni Iin myönnettä
häiriöitä. Issahanin kuvernööriä
„ .
, .
,
; svntejä. Heinäk. 27 p. 1’>11 va- selitti Englannin asiamiehelle loukkaus oli tapahtunut. Eng le. Shuster on kertonut noiden vä, että muutamat murhatuista
i crsiRri
valtion
ralinst<ni
pim-,
, . .
. «
9»
vastaan tehtiin murhayritys ja
.
K
il-
pantti • lebrisissa
oleskellut
\ e- i Pietarissa, että Venäjän hallitus lannin lehti “ l imes häpesi ta häpeällisten vaatimusten käsitte olivat kärsineet viattomasti, ia
'
hän haavottui pahasti, hänen vel- mestarina oh ollut ranskalainen, najan
konsuli muutaman sadan ! ei voisi olla ryhtymättä äärini- pahtumaa ja uskotti, että \ enä li stä
Persian eduskunnassa: hän sanoi menettelyä “barbari-
jenpoikansa haavottui ja kuoli. Bi/.ot. Eduskunta oli hankkinut venäläisen sot aan avulla valtio-
jän
lähettiläs
oli
korjannut
Pok-
Muutama minuutti ennen 12:ta niaiseksi". — Sçfiiittien suurim
Murhaajat
pääsivät
\ enäjän hänen sijalleen Amerikan halli peti iksesta vangitun Raschid-ul- I maisen ankariin toimenpiteisiin
virheen. Tosiasia: \ e- toimitettiin äänestys.* Nimenhuu pana pyhänä hirtettiin Azerbeid-
konsulivirastoon. Sieltä ei luo tuksen välityksellä Morgan Shu-j Mulkin ja otti binet suoit 1 rv , - i I jotka olivat “ Persian alueen vai hitanoffin
näjä
vaati
marrask. 2 j» :nä Per
maakunnan ijäkäs ylin
taukseen"
verrattavia.
Morgan
vutettu heitä Persian viranomai sterin. Teoksessa uskotetaan, j seen. Gilan nimisessä maa\un- Shu-teriu toiminta oli muka e. sian hallitukselta ¡ithlallista an dossa n uisivat asianomaiset e- schanin
mainen
pappi
ja 7 muuta hei
dustajat
¡»nikaltaan
ia
antoivat
sille. \ ’iisi päivää sen jälkeen että Amerikan tahajehujen lä nassa antoi Venäjän konsuli per
teeksipyyntöä ia' hvlkäsi samal äänensä: suljettua äänestystä ei kilöä venäläisillä lipuilla juhlal' «
pämukava!
Neratof
päästi
sa
murhattiin rahaministeri Sani-ed- hetti olisi ollut ikäänkuin hyvä sialaiselle kuvernöörille ilmotuk- nat: “ Persian uudistukset on la pyynnön, että asiasta toimi sallittu, la kun nimenhuuto oli sesti koristettuun ’hirsipuulle
Danleh. Murhaajat haavottivat Persian valtion palvelija, joka seu: jokaisen epäiltävän henki lytntava toimeen niin vähitellen tettaisiin tutkimus.
Englanti
oli jokainen, nuori ku Eräs Englannin sanomalehtiin
vangittaessa neljää persialaista olisi todella tahtonut saada maan lön, ¡oka voitiin pitää \ enäjän j ia niin että ne kunnioittavat säesti vain X enäjätä. Kun Per loppunut,
ten vanha, heittänyt oman koh vertasi tämän murhan vaikutu
poliisia. Murhaajat väittivät o- raha-asiat järjestykseen. “Edus alamaisena, pidättävät venäläi \ enäjän etuja." Teoksessa väite sia vastasi vältellen, antoi X’e- talonsa arvan, oli pannut oman ta Persialaisiin siihen, mikä sv 1
levansa Venäjän alamaisia, \ e- kunta seurasi hänen toimiaan, set ja vangitsevat, huolimatta tään. että Persia, jossa tulisi o näiä marrask. 10 ]». uhkavaati ja perheensä tuivallisuuden pe tyisi Englannissa, jos t ’anteP
näjän lähetystö pakotti Persian joita johti oikeudellinen mieli, iitä, kuka hän on ia minkälai- i lemaan omat rautatiet, omat kai muksen 'Sama vei joukkoja Per liin ja heittänyt epätoivoon saa rvn arkkipiispa mestattaisiin t-
luovuttamaan heidät ja toimitti mijiin liitty i loistav a järjestv skv- I seen pukuun on piiloutunut. vokset, lahjomattomat ministerit sian raialle. Grev sähkötti Bur tetun ia poljetun kansan yksi känäperjantaiua. — Kuukau-ir
heidät Persian rajan yli, väite ky, jännitettynä ja iloisena." Sei Kun entisen hallitsijan puolesta j.n.o., ei olisi ollut Englannin chananille: jos Venäjän hallitus mielisen vastauksen pohjolan kaunalla jatketut julmuudet syn
tään kirjassa. Arvaa sen, että teki hänestä valtion tulojen ja 1 taisteleva
r y o v ä r i päällikkö eikä Venäjän etuja loukkaava luulee, ettei Shusteria erotta suuren karhun leukoihin, kan nyttivät hirmua ja tuskaa Per
moiset tapaukset kuohuttivat menojen ylimmän ta:kantajan. Schudschah-ed-Danleh
uhkasi Sir Edward Grev jatkoi kuiten matta saada mitään tyydyttävää san. joka piti tulevaisuutta tun sian väestössä. Eduskunta hajo
mieliä. Kaiken kukkuraksi saa Hän alisti eräitä keskusvirasto-;
¡<ie]sj Venäjän pääkon-. kin taistelua sähköttäen Pieta ratkaisua, niin en niinä voi vas temattomille vaaroilleen parem teltiin väkivallalla, julkiset k- -
pui Odessassa maanpaossa ollut ja valtansa alaisiksi. Kun e»li o- su|j syysk. 10 p:nä Tebrisin a-1 riin v. 1011 lokakuulla, jolloin tustaa sitä. Shusterin erottami pana kitin kansallisen arvokkuu koukset kiellettiin, useimmat
entinen hallitsija salapuvussa ja ¿otettavissa huono sato. varasi bU»<j<a.,t ja viranomaiset laitta-j Shuster neuvotteli erään lon sen yhteydessä oli tietenkin pirs- tensa vapaaehtoista uhraamista sanomalehdet lakkautettiin i'
väärällä nimellä Persian - ranni hän viljaa valtion aittoihin eh-l masta kaupungin sisälle katu- toolaisen pankin kanssa 103 milj taitava vaivaloisest» toteutetut ia luopurtvista aivan äsken tais- jouluna 1911 erotettiin Shuster.
kolle. “ Mineraalivesien" niinel käistääkseen nälkäkapinat svtty- «¡ulkua, koska venäläiset joukot markan lainasta: "Persian riin uudistukset. Englanti siis otti telalla saamastaan orkeudesta Kertoessaan muistojaan syytti
lä kuljetti hän ampuma-aineita. mästä ja .elättääkseen armeijan, olivat ottaneet järjestyksen vas- pumattomuudella
ei saa olla alotteen. Venäjä katkaisi diplo työskennellä omaksi pelastuksek- hän katkerasti Englantia ja Ve
Aseita toi myös. Lännempänä \ eroja kiristi hän ankarasti. O- tuulleen ja persialaiset suojeli- Suurbritanniaa
eikä Venäjää maattiset suhteet Persian kans- seen
näjää: ‘'Kun oli silmien edessä
toimivan veljensä Salar-ed-Dan- tatti aseiden avulla, ellei muuten jat saivat luvan tapella vain kau- vastaan epäystävällinen luonne sa. 4.000 venäläistä oli jo silloin. Tuota miehekästä vastarintaa tosiseikat Persian häviön syistä. <
lehin kanssa alkoi hän sodan saanut. Tavattoman rikkaiit o- pungin ulkopuolella.
ia on itsestään selvää, että nä Kasvinissa. uusia joukkoja mat- ' s-urasivat svnkät iouhtkuun pai nun tuli epäilevinkin näkeväksi.
Persian joukkoja vastaan, mutta livat jättäneet ennen verot mak
Persian etelä-osissakin oli kil- mä eivät suvaitse Teheranissa kalla. Marrask. 17 p. vakuutti vät. Venäjä miehitti Reschtin. On epäilemätöntä, että Persia
kärsi tappioita ja pakeni syysk. samatta. Kiristettäessä sattui' pailevia heimojen päälliköitä. mitään hallitusta, joka kieltäv Grev vielä, että Englanti hy Enzelin ia Tebrisin. “Venäläi joutui sen kurjan väärän pelin
7 p:na 1911 venäläisellä laivalla hyvittäviä tapauksia. Monimil-1 Englanti kävtti heidän keski- tyv kunnioittamasta Venäjän e väksyy Shusterin erottamisen. set anastajat mestasivat jokai avuttomaksi uhriksi, ¡'ota muu
Kaspian meren yli Venäjälle.
jonääri. prinssi Farman-Farma näiSiä taisteluja?
telujaan 'hyödykseen. tuja. Tämän panemme vakavas 24 p:nä vakuutti Englantiin lä sen Kansallismielisen, jonka sai tamat Europan suurvallat vuo
Vedet sil- Se lisäsi ensin konsulaattiiouk-. ti Shusterin päähän, niin pian hettiläs Teheranissa, ä etteivät vat käsiinsä, miesten ampumi sisatoja pitkässä käytännössä
V . 191- helmi- ja maaliskuulla oli Venäjän ystäv ä.
venäläiset ioukot tulisi lähemmä nen, hirttäminen, kiduttaminen saamallaan kyvyllä petaavat hei-
pakottivat Englanti ja \'enäiä missä pyysi hän, ettei hänen tar-j kojaan. Lokak. 24 p. 1911 ilmotti , kuin tilaisuutta tu le e ..."
Persian hallituksen maksamaanhvitsisi suorittaa veroja, koska oli se Persian hallitukselle, että 400 i Europan huomio oli kiintynyt jos tehtäisiin tyydyttävä anteek ja kanuunain eteen ripustaminen * kompien kansojen kanssa, pelaa-
75,000 tomania vuotuista eläket- tehnyt valtiolle palveluksia, mut intialaista ratsumiestä oli m at-! Marokon pulman iälkiniaininkei- sipyyntö, ja Persian hallituksen sekä raaka naisten ia lasten mur- i vat hävittäen ihmiselämää, pan
ta ’ tuolle hallitsijalle, jonka jou- ta se ei auttanut. Hän sai mak- kalla Persiaan suojelemaan Eng hin. Persia oli kuin kätkössä. edustaja suoritti sen. vaikka syv ttaaminen kuuluivat näiväjärjes- nen Panoksiksi kunnian ja k
kot olivat hävittäneet Persian saa. Ja kiristämisestä oli seu- lannin etuja. Persian hallituksen Siellä oli prinssi Schan-es-Salta- oli Venäjän. Tämän ministeri tykseen Novoje \ remjan siihen konaisten rotuien tulevaisuu-
maakunnan Mazenderanin ja tu- raus. että valtion kassasta, joka uutterat pyynnöt, että se saisi neh menettänyt kapinoimalla o- selitti sitten diplomaattisten suh tilaisuuteen antaman reseptin <ten.” -
honneet paljon arvokasta. Ne oli Shusterin tullessa ollut tyh- pitää huolta järjestyksen pidos-1 mistusoikeuden. Hänen omai- teiden jatkuvan ja antoi 29 p. mukaan: "tosi humanisuus vaa- I
(jatketaan)
TOVERI
Tn
l
i
i
i
i i
nT
T