Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 18, 1918)
N o. 294 T O V E R I hastoa, v aik k a olisi kuinka suuri t a r ' heitten poistamiseksi on luon- tätÄ olisi- ei k a n n a tta isi ollenkaan ve. M itä pikem m in sa ad a a n Suo kan ssan n e ju tella, silla tä h ä n a stin e n ! nonrikkauksien ja tuotannon- kokem us täm ä n k e rä y k se n k an stp m een ra h a llis ta a v u stu sta , sitä pa L in n ea lu o m ila iiin työ vien iin en ke n n a tt» }*. y ä l j n e i t t c n yhteisomistuksessa, on o so tta n u t e ttä siirto k an sam m e on rem pi, sitä lyhem pään loppuu se k u r ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. eli elintarpeitt/en tuotannon ja jak au tu n u t vain kah teen leiriin täh ä n juus, johon ’ Suom en ty ö v äestö on jaon järjestämisessä tarvetta keräy k seen nähden. T oisessa leiris svösty; sitä lyhem pään loppuu pakko TOIM ITUSKUNTA: W N. HEI VO. SULO SYVÄNEN. eikä voittoa varten, jolloin jo- sä ovat k eräy k sen k a n n a tta ja t ja toi tö issä olevien toverien piinaus, van ADOLPH SALMI. ALEX SE VO. kaiselle ilmenee tilaisuus elin sessa sen v a s tu s ta ja t. V astustajien kiloissa viruvain h irv ittä v ä t k ä rs i leirissä olevien jou k o ssa on suuri e- m ykset ja sitä useam pia kuolem aan ehtojen. vapauden ja onnellisuu nem m istö s e lla ista väkeä, jotka ovat • tu o m itu ita to v ereitam m e pelastam m e (T H K C O M R A D E ) „ den saavuttamiseen. siellä tie tä m ä ttä ä n . A m erikan suom a verisen la h ta rih a liitu k se n ltostotuo- The organ of the Finnish w orker* in the W estern state* The onl» Finnish dailv in Edelleen me olemme sitä laisten keskuudessa on vain pieni m ioilta. T äm än täh d en on pikainen the W est. Published daily, except Sunday. . . . .. ... . M eidän on otetta- at Astoria. Ore., by the W estern Work- mieltä, että varallisuuden nopea osa se lla ista a in e sta, joka tie to ise sti ( a v u stu s tarpeen. tuen s PublOhmjr Society. va huom ioon e ttä esim erk ik si Skan kasaantuminen ja ja luonnonrikka- v a stu sta a tä tä k e rä y stä ja jolle olisi A N T T I J. P A R T A N . Manager. din av ian m aista ovat so s ia lis tit lä Entered a* second-class mall m atter July I t , l l k s i c n ja tuotannonvälineiden e tu a siitä, e ttä keräys ep äonnistuisi. h e ttä n e e t Suom en työväestölle rah a T eille ty ö läisen ä ei ole m itään etua, 1912. at the postoffice at Astoria, O regon keskittyminen muutamien här m itään hyötyä k eräy k sen ep äo n n istu av u stu sta. H eitä k a n n u sta a ainoas under the Act of March j . 1D?9 vojen käsiin on saattanut am- m ise sta ja siksi tä ssä nyt jutellaan- taa n toveri velvollisuus ja hum aani llm otushinta 60 senttiä tuuma. Kihlaus- ta vihkirnailmotukset $1.50 kerta. mattiliikikeen kykenemän»>mäk-1 kin. K äsittelem m e k u tak in v äitöstä se t tu n te e t, kun s itä vastoin m eidän $3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja p itä isi rie n tä ä apuun siitäk in syystä suuremmat ilm otukset tilan nuikaan. si vastaamaan kapitalistiluokan erikseen. Synty.ua- ja rim enm uutosilntatukset $1.00 ker e ttä k ä rsiv ä t ovat heim okansaam m e, a ) E ttä k ö m iljoonan m ark an ke ta. £ iiilinot X Ä ukset t tin5o\ert»“iimank°vär:: alituisesti kasvavaa voimaa, sil rä y s olisi m ahdoton? M onta m uu m eidän om ia om aisiam m e. Kuolema TOVERI TOVERI sya ja SO senttiä lisämaksua jokaiselta värssyltä ja kiitoslauseelta. Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa. 50 senttiä kerta, kolme kertaa $1.00. Naima- ja svioeroilm otukset. korkeintaan 7f» sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. Suuremm ista yhtcisilm otuksista tilan mu- lä ammattiliike aiheuttaa tilan ta vähem m än m ahdollista asiaa on teita, joissa kapitalistiluokka voi; en sin n ä p idetty m ahdottom ana, m ut täisteluttaa y h t ä työläisjoukkoa j t a kun v ä itö k sistä ei ole v ä ite tty , toista työläisjoukoka vastaan on vaan y rite tty , o v atk in y rity k s e t samassa teollisuudessa,, siten i onnistuneet hyvin. Keksintöjen ja te tä ä n . T oim eenpaneva kom itea on tilyään menoksi merta edemmäs ka ollut hyvin varo v ain en e ttä k u k aan laan. T ä ssä m aa ssa a su v a lla suom alai ei ole m ä ä rä ile ra ä ssä n ä is tä yksilö sella ty ö v äestö llä, v aik k ak in sillä o?, rah o ista, etk ä m illään tav a lla saa e n sim ä ise n ä v e lv o llisu u ten a av u sta n iitä k äsiin sä. S iksi onkin v a littu nukset? fiu an ssik o m itea toim een täm än m aan työ v äen liik e ttä ja oi h sa. Jo s työväestö ei ylläpidä om ia erikoinen • lite a n ja s e n 's ta joiden I siellä m u k an a, on se n tä ä n velvolli ta is te lu jä rje s tö jä ä n ra h a llise sti, py- panevan um tonärkit ö„ viet/"pankkiin la al , .uukel» Suomen työväestöäkin ka' syy se o rja n a niin kauan e ttä se näiden kolm en henkilön • taa n . S iellä on m onen m eidän o m at täm än läksyn oppii. Jo s jo kin ka- n o a sta a n läsnäololla ja ■ sem m e ja h eid än k o h talo n sa on mei p ita listi tai k ap ita listin e n h a llitu s p erso o n ak o h taisella dän sydäm elläm m e, vaikka kuinka su o ritta isi ty ö lä iste n v a p a u sta iste lu to im eenpanevan kom itean v ra se k u sta n n u k se t, on työ v äestö llä sy y tä la. k irjallisella, jä rje s tö n sin e tillä va- k iiv a ita k o sm o p o liitteja olisim m ekin. yiaan s u u rte n tapahtum ain p ä ä tö k se llä v a ru s te ttu n a T äm än p y säh ty ä h e tk ise k si m iettim ään e t j ru ste tu lla m a in in g e issa siirto k an sam m e honi tä m in k ä la ista se vapaus m ah ta a oi voidaan rtäitä ra h o ja n o sta a pankis- liiat h u k k u v a t y leiseen hum uun. Me T ähän fin a n ssik o m ite aa n kuu- la jonka e te e n p o rv aristo k in u h raa ta. em m e m iten k ä ä n voi tä ä llä mennä rah a a . M eidän on itse ty ö sk e n n e ltä ! luu jä rje s tö n s ih te e ri, jä rje s tö n ra- vä om aksi eduksem m e, itse m aksetta- h asto n h o lta ja, jo tk a m olem m at oi a t ed ellä täm än m aan työväen liikettä M eidän täy ty y k u lk ea 6en mukan.: va k u stan n u k sem m e, itse ilo ittav a i lu o te tu issa ta k a u sy h tiö issä ta a ttu ja ja a v u sta a s itä v o hitim m e m ukaan voitoistam m e ja o p ittav a pettym yk- to v ereita ja yksi to im een p an ev an ko- K olm annelle jäsen el-j M u tta S uom essa m eidän apum m e nyt n. e ttä sen on v a p a u d u ttav a om an itse sen sä k a u tta ja e ttä sen on ta iste lta v a v a p a u te n sa puolesta ja it- se m ak se tta v a kaik k i ta is te lu k u a ta n ’ K ukaan m uu n iitä ei m ak su u m m e : sanana sanoen meidän on i m itse "n u o ltav a om at haavam m e", e) T eillä on koko A m erikan suo m alaisen jä rje s ty n e e n työ v äestö n ta keet siitä, e ttä sen toim esta keriit-i ty jä ja sen h allu ssa olemia rah o ja ei k ä y te tä m ihinkään m uuhun kuin sil i w a . p a U o a . M . voimme ale, _ J lä sa ad a a ik a a n koko m ailm an ty k ia ta a u s a . . . . ' v ä e n liik k eelle su u re m p a a palvelus Jo s nyt e su n erk i s • • ‘ . ta rah o illa m m e kuin m issä än muua! S uom esta, p ä ä stä isiin y h tey te en Suo-; la. men työväen jä rje s tö je n k an ssa ja T ulen ja tk a m a a n t ä tä k irjo itu si ,r k a tso tta isiin ta rp e e llise k si lä h e ttä ä c) Kun k e rä y s on Suom en työvä e n jä rje stö je n uudelleen ra k e n ta m i seksi, on se sam alla Suom en työläis ten hyväksi. T yöväestö ei koskaan a rahaa, täy ty i^ sikäli kun asioi^ ilmen*e; saa m itään lah ja k si so rta jilta a n . Se hen ta rk o tu k se e n m ihin ne on kB1) Suom een joku sum m a Henry Asteli. K iitosiauseista tilan mukaan w senttiä tuu J Pa?kklkunt..M Uti*iimotuk*et 60 senttiä tuuma ' te h d e n m a h d o tto m a k si ju u ri n ii-j yleensä ediätyshistoria toteaa tämän, i saapi kaikki myönnytykset ainoas rä tty . T ä tä m iljoonan m ark an ke a sia sta en sin n ä p ä ä ttä ä to im ee n p a n e kom itean k okouksessa, ^ t e n I I I I 1 F I-I- t i l l i f - Ne a sia t jo ita on pid etty m a h d o tto -' ta a n jä rje s tö je n s ä k a u tta , p a k o tta riivstä su u n n ite lta e ssa ei Suom en van T IL A U S H IN N A T | den saavutusten toteutumisen, m ina. ovatkin olleet hyvin helppoja m aila. N äiden jä rje s tö je n taiste lu T iedonantotoim isto ollut vielä voi jä rje stö n sin e tillä v a ru s te ttu n a ^Riet Y hdysvalloissa ja Canadassa: i kuntoon sa attam in e n ja uudelleen ra nut jä r je s tä ä a sio ita a n sillä tav alla tää pankkiin v irallinen ylössanom us. ’-I I I 1 I 1 1 I 1 1 1 I I M-M l-H -I-l -' -r-r Y ksi vuosikerta .$5.50 6 kuukautta. $3.00 joihin työväestö pyrkii. to te u tta a . .60 i } k u u k a u tta ... It.ofi 1 kunksnsi . . S itte n tä y ty isi kolm en finanssikom i- “Nämä olosuhteet voidaan Suomeen ja muualle u lk om aille: M iljoonan m ark k aa. eli s u u n n ille e n 1 k en tam inen on siis ensim äinen ehto e ttä se olisi voinut tulla toim een il Y ksi vuosikerta. $8.00 6 kuukautta. $4.25 tean jäse n e n p erso o n allisesti m ennä m an järjestö m m e k an n atu slain o ja. m uuttaa ja työväenluokan etu- k a k s is a ta a tu h a tta dollaria ou helppo j Suom en ty öläisten av u stam isessa. Yk pankkiin rah o ja h akem aan ja edel S U B S C R IP T IO N R A T E S : j ja edistää ainoastaan järjestön saada kokoon, jos niin pieni osa kuin i sin jo se seikka, e ttä on olem assa Siksi p ä ä te ttiin k in ensi alussa, e ttä leen h u olehtim aan niiden Suom een In the United States and Canada öljyä.(?) Kaupunkimme leh- One y e a r .............$5.50 Six m o n th s..........$3.00 p ro se n ttia A m erikan suom alai- i ty ö v ä e n jä rje stö t p a k o tta a porvaris- m iljoonan m ark an ra h a sto sta luovu joka on siten kokoon kuusi T h r e e m o n th s $1 60 O n e m n r th 6.1 kautta läh e ttä m ise stä . N iitä ei k o sk aan u s‘ j e s s ä ¡liuotetaan kamalan sua- te ta a n k ak sik y m m en tä viisi prosent sista tä y ttä ä v elv ollisuutensa Suo- | toa edes jonkun v erran inhim illisem H uoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu pantu, että kaikki sen samalla kota yksilön haltuun. tia sanotun toim iston y lläpitäm iseksi • rilla kirjaimilla, että (¡rays Har- m en ty öläisiä kohtaan. Kun kaikki min kohtelem aan ty ö läisiään , k aik k ia jen kulmassa. T elefoon i: konttori 365 toim itus 832 teollisuusalalla työskentelevät se ik a t on huom ioon o te ttu ja lasket- työläisiä, ei a in o a staa n näiden työ- Nyt kun sa n o ttu toim isto on voitu Vielä on o te tta v a huom ioon e ttä i)O rjn ympäriltä on löydetty öl- ja e^ a Standard öljy-Vntiö k a n n a tu slai toim eenpaneva kom itea ta rk a s ta a kes- Suom en jä rje s tä ä järjestö m m e jäsenet tai kaikilla teollisuus tu suom alainen a su tu s koko m aassa v äen järjestö jen jäsen iä. n o ista riip p u m atto m ak si, n ;in itses k u sv irasto n tilit k u u k a u sitta in , joten a H<aa sitä ottamaan. Paikka, ia suom alainen a su tu s ja jä rje s tö n i-' A m m attiliitto piti palkkoja edes jon aloilla voivat toimia Mhtenäi- 'ä ä n p e ru u ttu u kahdenkym m enen vii , i ole ep äily stä siitä k ä ä n e ttä eikö j o s s a öljyä ilmotetan olevan, on sesti niin poliittisesti kuin teol- me jä se n m ä ä rä kullakin paikkakun- kun v erran sie d e ttä v ä ssä asteessa den p ro sen tin lu ovutuspäätös. «Nyt m iljoonan m ark an k e rä y s ra h o ja vie- l ä h e l lä Sunset Beachi.t, ei kau nalla, niin saad aan k e s k im ä ä rä is e k s i! koko m aan väestölle. Tiim an liiton lisestikin milloin tarve niin vaa luvuksi $18. Jo s jokainen järjestö in - elv y ttäm inen ja so sialistisen liikkeen ei en ään tä stä ra h a sto sta k ä y te tä, ei täisi pankkiin sitä m ukaa kuin siitä i< a n a täältä. — mainitun yhtiön Olemme viime aikoina olleet tii. siten tehden loukkauksen me jäseu m ak saa täm än sum m an, on voim istum inen on ainoa teh o isa kei kä siitä vielä ole k ä y te tty k ä ä n v aro lähetetään, k esk u sv irasto o n . pitäisi ryhtyä hetimiten <>livn tilaisuudessa tekemään tavallis yhtä vastaan kaikkien asiaksi. m iljoonan m ark k aa koossa. M ahdol no a v u sta a koko Suom en ty o tätek e ja m ihinkään m uuhun tark o tu k seen T ällainen rahojen sä ily ty stap a on ottamispuuhiin, taikka niinkuin ta tiheämpään sen Huhuttavan Tällaisen ohjelman omaami lisesti on paljonkin sellaisia jäseniä, vää väestöä. Y ksilölliset a v u stu k se t V arat ovat huo lellisesti ja tu rv a lli k äy tän n ö llisin ja tu rv a llisin , m itä on s i t ä sanotaan: “runnaaniaart" . havainnon, että luokkakäsitteet nen herättää oikeutettuja toivei jo tk a eivät voi m aksaa tu o ta sum m aa e iv ä t paljoakaan auta. Jo tk u t yksi sesti s ä ily te tty n ä pankissa, odotta voitu k ä y tän tö ö n o tta a . S itä s u u n - ¡Niin ja oikeastaan siinä nyt »>1- otollista aikaa. n ite lta e ssa on tie ty s ti tä y ty n y t pitää ’äänkin jo alulla, sillä mainitse amerikalaisen ammattiliikkeen j ta kaikissa sosialisteissa ja teol- k erralla, eikä ole tarv ek aan . Se voi löt tä ä ltä voivat lä h e ttä ä Suom een m assa Maan laitk in k ie ltä v ä t k ä y ttä m ä stä om aisilleen ra h a llista avustusta., mut su o ritta a v iik ottain, ku u k au sit silm ällä ensi k ä d e ssä tu rv a ll‘s u u t t a , m a n i yhtiön agentti, Mr. \\ . il. riveissä ovat selkenemässä. Ke lisuusunionismin ystävissä. Ai daan tain tai m uutoin vähissä erin, m iten i ta sillä saad aan a in o a sta a n joksikin rah o ja m ihinkään m uuhun tark o tu k ja sitte n sitä seik k aa e ttä se olisi I Borg, on jo kävnyt 'kylässämme hitys ammattiunionismista teol- kamme valtavat yhteiskunnalli vaan henkilölle sopii. J o k a in e n ! ajaksi, viikoksi, p arik si huojennusta. seen kuin siihen m itä v arten ne on k äy tännöllinen ja nop easti toim iva, ¡tuota öljyhommaa koskevilla a- lisuusunionisniiin tapahtuu ny set tapahtumat aukovat vastus voipi u h rata 25 se n ttiä viikossa tä 1 Jos sen sijaan ra h a t u h rata an t ä k e rä tty . Jo k a ei luota jä rje stö n va g) Työväen liike on kansainvälis- sioilla. Hänen apulaisensa, Mr kutituksiin rahojen säily ty k sessä, voi kyisin verrattain nopeasti. tamattomalla voimallaan työläis hän tark o tu k se e n ja sillä tav alla puo hän m iljoonan m ark an rahastoon, a lu o tta a siihen e ttä m aan lait kieltä tä Isku yhden m aan ty ö v ä e n liik e ttä Schultz, ¡liuotetaan olleen kan Tätä huomiota vastaan tieten ten silmiä. Saattaa olla, eitä nä lessa to ista vuodessa on m iljoonan viistetään kollektiivisesti, y h teisesti vät niiden v ä ärin k äy tö n ja e ttä por keiltaan lonkkaa koko m ailm an työ ' pungissamnie. jo useita päiviä ja tu lokset ovat toiset. Voimme tällai kin asettuvat tiukasti ne. jotka mä työläiset eivät pitkään aikaan m aik k a a koossa. Sen kokoam iseksi sella toim innalla koota Suom en työ v ä rillise t lainvalvojat eiv ät sivuuta väen liik että. Yhden m aan työväes- tehneen työtä ihan ylenmäärä ei ta rv its e m itään m uuta ku n toi tön voitto e d istä ä k aik k ien m aiden s e s t i . ovat jo vuosia sitten ottaneet vielä tunnusta sosialistipuoluet- m intaa. Jo k a ise lla paik k ak u n n alla t väestön h a ja a n tu n e e t voim at lujaksi yh tään tila is u u tta ran g a ista k see n työ läisten voittoa. N äinä ovat se ’.- j No, omasta puolestani ei tu l ikäänkuin urakalla välttääkseen ta nimellisesti, mutta vähätpä on vain p e ru s te tta v a k eräy sk lu p eja, i jä rje stö k si ja niiden avulla pakottaa m eikäläisiä, jos sellaiseen olisi vh iaisia kum oam attom ia m ä ä rite lm iä I nu 11a ole muuta sanomista kuin ja uskoakseen, että Amerikan niminä, sen ohjelman ne tun jotka p itä v ä t a s ia ta v ireillä perivät porvaristo m yönnytyksiin. N äin t»h h änkään tilaisu u tta . M eillä kum m in jotka kai tekin m y ö n n ätte oikeaksi, j lykkyä van tykö. Sillä olisipa tosiaankin aika jo alkaa löytv- työväenliike sellaisenaan ei voi nustavat silloin kun ne käsittä jäsen m ak su ja ja m uuten toim ivat ke- dvllä av u stu k sella on kau ask an to i kaan ei ole p ien in tä k ä ä n h alu a rik ! T uskinpa m inkä in m aan työväen .maankin räy k se n onnistum iseksi. i -em pi m erkitys. J a ain o astaan yh koa m aan lak eja ja a setu k sia tässä sitä öljyä: siitä kun on koskaan muuttua ammattiliik- vät oman ohjelmansa. Ja siinä liik e ttä on niin h ä v ittö m ä sti. la u a s - kymmenkunta vuotta tohis- k iv a n täm ä m iljoonan kokoam inen j telaav u stu k sella ja työväen järjestö jä asiassa. teollisuusunionistiscksi ne tunnustavat niiden vaatimus- on järjellin e n ja m ahdollinen yritys, av u stam alla saam m e me jatk u v a a a keestä K aikista suurin ja lu o te tta v in va ti ja ju lm asti kohdeltu kuin Suom en. I t u M o n j u k ,k o r ä h j ä o n kaivcput k u utus on kum m inkin siinä, e ttä kun T u skinpa m in k ään m aan työ v äestö ä ..r o o p p c j a '* kanatarhaansa ja lo- liikkeeksi, Mutta tosiseikat ovat tcn toteuttamisen välttämätbö- h) E ttä k ö olisi liian a ik a is ta ke- v a stu sta om aisillem m e. T äm ä on eit i suom alainen so sia llstijä rje stö k er painaa k ap U alistin en ra u ta k o rk o n « "|rote]lut kuraista vettä sormiensa sittenkin tosiseikkoja, joita ei i myyden, joita sosialistipuoluekin rä tä varoja Suom en työv äen järjestö - täm ätö n totuus. ran p ä ä ttä ä koota varoja to isten työ kip eästi kuin se p ainaa Suom en työ- tutkisteilen olisiko tuos- voida väittää valheeksi. 'ajaa. Kuinka 'kanan niiltä ottaa ien a v u sta m ise k si kun ei vielä t ’ede ' d) Työväi n v ap au tu sta ei osteta läisto v e rie n a u tta m isek si, ei niitä väestöä juu ri nyt. L oukkaukset, ki tii m iten a sia t siellä lopullisesti p ä ä t- ; rah alla. Oik»4n, ei rah alla. Jo s se sa ö ljy ä ... Tässä kolmisen v: ’ Tyynenmeren rannikon metal- ennenkuin ne käsittävät yhteis- tv v ät? T ällainen väitelm ä on jo ten ; rah alla voitaisiin o staa, niin jonakin koskaan k ä y te tä m ihinkään m uuhun ristys, so rto jo ta Suom en toverei ta taalsHepäin intaantui joku äi- liteollisuustyöväestö on o$a sei-! • kunnallisen vallankumouksen tä kin sam anlainen kuin sen vanhanpa- kauniina päiv än ä se, työväestö, voi ta rk o tu k se e n . Jo s tä s tä a s ia s ta oli den täy ty y kestää, koskee koko k a n -1 p? niin, että kaivoi tontilleen laisesta Hiljoilleen heräävästä män päämäärän ainoaksi saa- jan, joka ei koskaan u sk a lta n u t vai täisiin m yydä o rju u teen uudelleen si jokin yksilö m ää rää m ä ssä , voisi sainvälisen työväen liikkeen luokka- monta kymmentä jalkaa syvän väestöstä. jonka keskuudessa | vuttami.^keinoksi, tai että näi- k a ta housunsa tak a p u o lta re ijä n pie T yöväen vapautus saavutetaan jä r käydä toisinkin, sillä yksilön mieli ruum iiseen. H elpotus siellä, h e lp o t kaivon. Ja yön levättvään, kun luokkakä'itteiden selveneminen Iden muutosten toimeenpano e- nenä ollessa, kun ei varm aan tiennyt ¡estyneen lu o k k a to im in n a n k a u tta piteen voi helposti m uuttaa. M utta taa työläis ä k aik k ialla. T äm än sei äijä aina aamusella laskeutui k..i- M utta kaikki taiste lu t koko jä rje stö n m ielipidettä, sosialis kan huom aakin jo v alv eu tu n u t työ on nykyisin sangen selvästi huo kuinka su u re k si se reik ä m ahdoll ta iste lu lla dellyttää yhteiskunnallista val- se sti voi a ’an oloon cuurentua. P äät m aksavat rahaa. Ilm an rah a a e tisen lu o k k a ta iste lu jä rje stö n m ielipi väestö k aik issa m aissa. Suom en työ voon tvötään jatkamaan, hu - mattavissa. Olemme jo ennen masi hän todellakin kaivon poh . e t ? • ilanktimousta, nähdään kunhan tykööt a s ia t Suom essa m iten takan- voida käydä m in k ään laista taiste lu a d e ttä ei koskaan saada m uuttum aan läisten ta is te lu is ta ja h eid än n y k y i jalla — öljyä! Sehän se innosti »naininneet, miten San Francisco .... , . , , , , A ... ... alkavat tämän ohjelman toteut- sa, on nyt sopivin aik a koota avua-1 K o e tta k a a p as n y t e sim e rk ik si kuvi niin e ttä se k ä y ttä isi v eljesjärjestö n - se stä tu k a la s ta k o h talo sta a n ovat äijää, innosti niin riivatusti... lahden kaupunkien metalliteolli-1 . . . . . , tu sta täällä. Nyt vielä on t ä ä l l ä ; te ’1? m illä tav alla voitaisiin tehdä so s i a v u stam isek si k e rä ä m iä n sä raho m elkein k aikkein m aiden sosialisti- Mutta asiassapa oli toinenkin . tautiseksi tositaistelun. suusvaesto on asettunut kannat-; ______ ______ T ällaista puolueet lau su n e e t o sa n o tta v aisen ja v allan k u m o u k sellista la m uihin tark o itu k siin . m aassa teollinen eläm ä jotakuinkin s ia listista puoli ia se toinen puoli oli se, ei kukaan rehellinen ihm inen vo' k a n ta n sa ja jo istak in m a ista on lä taniaan kaikkien metallityöläis v ilk asta, ty ö lä ise t sa av a t vielä “so tvötä ilm an rahaa. Eikö jokaisen Ien että ilkikuriset pojan vekarat o- A inoastaan epärehel h e te tty ra h a llista a v u stu sta k in . T ä s tap alk k o ja" jo tk a ovat jonkun verran lo lehtisen pa n a m in e » m ak sa? Eikö a jatellak aan . ten ammattijärjestöjen sulatta livat aina pimeänkähmässä käv- narem pia kuin e n tise t p alk at ja sen pubujain ja lu ennoitsijain liikkeellä linen henkilö ja tietoinen työväen säk in m aassa on so sialistipuolue u- mista yhteen suureen teollisuus- neet kaatamassa öljyä ukon kai- tähden tuollainen pieni lah jo tu s mil pitäm inen m aksa? Eikö sanom aleh järjestö je n v a stu sta ja voipi* tuollai ic ita k e rto ja v ira llisissa lau su n n o is 1 voon, tietysti siinä hyvässä tar järjestöön, ja että kysymys on Vanha sa n an la sk u sanoo: “Kaikel ioonan m ark an rah asto o n ei köyhdy- tien ja k irjallisuuden kustantam inen siä kuvitellakaan. saan a n k a ra s ti tuo m in n u t Suonien koituksessa. että äijä pvsvisi hv nyt äänestyksillä ja ratkaistaan ja ou v a stu sta ja n sa tä ssä m ailm assa.” tä ketään . Jonkun aik aa sodan lop i m aksa? Kyllä, ja ne ovat v ä lttä m ä t f) M iljoonan m ark an k e rä y srah o työväestön so rta jia ja k o n v e n ts’oneis lopullisesti ensi keväänä pidet- Siis tällä m iljoonan m arkan keräyk pum isen jälk een en vakava syy edot tiim iä ag itatsio n iv älln eitä. Kuinko jen säily ty s on kaikin puolin turval saan h y v äk sy n y t voim ak k aita la u vissä toiveissa.. ‘‘Ah kuinka ka tävässä Yleisessä edustajak ko- h e llä k in on v a s tu s ta ja n s a , vaikka nils taa h e r p a a n n u ta m aan teo llisessa voisim m e tulla toim een ilm an n ä it/ linen. Ne sä ily te tä ä n lu o tetu ssa pan sunnolta Suom en työväestön h y v ä k vala mailma en." veisattiin en nen Vimpelin kirkossa. — Mut , ... • . i tä ei ju lk isu u d essa vielä tie d e tä jr eläm ässä ja silloin on liian m yöhäist- i k a sv atu sv ä lin eitä? k issa ja viedään pankkiin s itä mu si. Onpa ra h a llista k in a v u s tu s ta a n u k sessa . S e a ttle n u i.to t o v at sa- . ........................ ta nvthän ei olekaan kysymV , . . toiv o ttav aa olisi e ttä ei t ed e ttäisi alkaa koota m in k ään laista av u stu sra T yöväestön täytyy oppia se läksy. kaa kun n iitä k eskusvirastoon lähe n ettu . H e eivät k ä sitä tä tä m enet seosti mitkään "kanaränssärii maila kannalla, sellaisetkin toi- ka^Q S en raav assu kirjoi uksessa py .llillllllillllllilll I llllU llllllllllim illlllllll HIHII! U lllllilllllllllllllllillliillllH IIlllll II 'lH t lt llt llllllllllllllli! ! l< llllil( l! U llil! ! ; illl in iU H IÌ fllH H It I filli» i II H ill HUI IÜ IIII ’ 1H11 rnakkaat osastot. kuin C s i m .j rita a n puhelem aan oikein s y d ä m e s i iiiiihiihhmjiiiiihhihhhihiihhhihh T iu pannuseppien,. johon Seattlessa sydäm een täm än m iljoonan m ark ar ¡tapoja, joita luullaan kristillisik 'uokan vaikutuksesta on se unoh kauskoa ja itse harjottaa noi kuporvaristo on yhteiskunta-ase kuuluu 18,(.O) jäsentä. Seattlen keräy k sen v a stu stajie n kanssa. T ar si. Kuten sanottu, nykyään jou- tanut köyhälistön asian. Vaikka tuutta. Ei se kallista korvaan mansa perusteella taikauskoi-t metalliteollisuusammattilaisten i kotuksena on se lite llä k e rä y k se n yk , , sitv isk o h tia . e ttä m ikään s e ik s a ' e 'ujuhlan merkitys on toinen kuin kirkko järjestönä on hylännyt al sa nykyaikaisen palkkatyöväes t Kansankirjeitä t Hoquiam Luokkakäsitteet selve nevät Miljoonan markan ra haston vastustajille JOULUSAARNA keskushallinnon kokouksessa on!.... . y,plgöl,e epäselväksi, viime viikolla hyväksytty seu-j X luksi nyt o tak su ta an e ttä te, vas raava ohjelma, jonka jokainen tustaja, o lette : sosialistipuolueen ohjelmaan tu-' a ) T yöläinen h) R ehellinen tustunut tuntee: c) J a e tte ole ennakkokuuloinen "Kun ihmis Vhteiskunnan k c - J a edelleen o ta k su ta a n e ttä te vas hityksen pakosta yksi luokka on I tv.statte m iljoonan m arkan k eräyst joutunut toisen orjuuteen, pitäi-' 3eu raa v ista sy istä: si kunnioituksen \ loista sivistys ; a i S e lla ista sum m aa on m ^hdo tä ja kansanvaltaisuutta k o h - i ^ “ ada kokoon täkäläisen siirto . .. . , . k ansam m e keskuudessa. taan ajaa ihmisten xaikki pa-j b) On pian aikaista kerätä m itä ä r renimat vaistot toimintaan se'- avus usta ennenkuin näkee, m iten asi laisen tHanteen poistamiseksi. [ at su o m e ssa p ä ä tty v ät. c) K oska k eräy s ei ole s u o ra sta a r Siitä syystä pidämme me seu- ! Suom en ty öläisten hyväksi, vaan raavat tosiseikat itsestään sel- ■ Suom en työväen jä rje stö je n avusta vina: ; m iseksl ja uudelleen rak en tam isek si "Yhteiskunnassa vallitsee luok d) Työväen v a p a u tu sta ei osteta kataistelu. joka johtuu etupääs- rah alla ja sen tähden ei ole ohjel sa siitä,, että kapitalistiluokka m am m e m u k aista kiskoa miljoonia omistaa luonnonrikkaudet ja tuo ty öläisten kovalla työllä a n s a ittu jt tannon välineet, joita työläisten i rahoja. e) M itä ta k e ita on. e ttä v a ra t käy täytyy saada käyttää, voidak te tä ä n todella siihen tark o tu k seen seen elää. m ihin ne on koottu? “ Kaikenlainen, rikkaus on työ-; f) R ahojen säilytys tää llä ei ole väenluokan tuottamaa, siten, et tarp e ek si luotettava. tä se kohdistaa työvoimansa g) M iksikä m ennä m erta etem m äs kalaan. M eillä on tarp eek si työtä luonnonrikkauksiin ja tuotannon- v a ik u tta a täk ä läise ssä työväenliik välineisiin: ja niin kauan kun k eessä n iillä varoilla, joita voimme nämä ovat kapitalistiluokan hal- saada kokoon. T äm ä on m eidän vei lussa,, on työläisten, jos h e oi-1 vollisuutem m ekin. Nyt voim m e p ä ä stä kesk u stelu n al- lonkaan mielivät elää, elettävä j kuun. kun im u n n e saaneet luoduksi kapitalistiin» (kan asettamien * tälla isen pohjan keskustelulle. tojen alaisina: siten muodostuu Minä ju tt e h n teille kuten rehelli- kaksi luokkaa, palveleva ja hai-! selle ty ö läiselle ainakin, jonka mail- litseva ! m an k atso n u ista eivät pim itä ennakko- ¡lu u lo t ja johon voidaan vedota ja I v aik u ttaa tosiasioilla. Jos te e tte selitämme edelleen, että . r i a ainoa keino yllaorevanlaisten pa-1u,RUlUM. "M e . ia niin ollen harrastaa uskonn !- Tvökiistoverit. yleisen tavan ennen. Kristityt kansat juhli tön pyrkimyksille. Palkkatyö- mukaan olemme kokoontuneet vat Joulua Kristuksen syntymi kuperäisen köyhälistöoppinsa ja täiset hylkäävät kirkon kahdes listiutta. Kirkko tyydyttää por . iettämään joulujuhlaa, (hi pal sen muistoksi, vapauden ja valon on muuttunut taivasopik>i, niin ta svystä, ensiksi, ettei kirkon värien ja vanhoillisten tvöläist» n jon ihmisiä, jotka uskovat, ett juhlana luinen opilleen. \ alitet- silti se jossain määrässä on säi taholta huo’.eh»lita työläisten olo uskonnollista tarvetta ja näiden joulujuhlan vietto on vain omi : tavasti ei kellään ole varmoja lyttänyt köyhälistöpiirteitä ja -e jen parantamista ja toiseksi, et ainesten valtiollista voimaa i taa kirkko miten niissäkin tila*- naista kristityille kansoille, mut tietoja onko todellisuudessa sen tä se ei opeta uudenaikaista sttudessa heidän etunsa vaativ.it. on ollut jonkinlaisena sovittaja ta se kumminkin on erehdys. nimistä sankaria ollut olemassa, mailmankatsomusta. vaan pitää Katselipa hsiaa miltä puolelta Xiinsanotut pakanakansat ovat si.ki^on* paljon seikkoja viittaa- na riitelevien luokkien välillä. kiinni Mooseksen opista. hyvänsä, niin kirkon toiminta viettäneet sam anlaisia juhlaa massa4lhiin olisi hau ollut vain Siitä se on pääasiallisesti ime nytkin elinvoimansa. Kuinka mautonta onkaan palk ei kelpaa palkkatyöläiselle. vuosituhansia ennen meidän a- kuviteltu urho. Hänen sikiämi- Keskiajalla kirkolla oli suuri katyöläisen kuulla niitä saarnoja, janlaskuanim e, joskin toi.se sa sen-ä ia syntymisensä kertomus Joulujuhla on kristittyjen kan taloudellinen merkitys. Se piti Pakanat j uh ¡ivat merkityksessä, on vliluonnollinen ja taikauskol- mitä pidetään kirkoissa tänäkin sojen loistavimpia uskonnollisia 'uonn» milmiölle tätäkin, kuten ' le perustuva, joten on syytä e- yllä opetustointa, sairaaloita, ar- juhlia, valon ja vapauden juhla. monta muutakin juhiaa. Ile iloit-, ¡f.. k(jko h-'nen o|emassao!o„ meliaisuuslaitoksia, harjotti o- jouluna. Papit mahtipontisesti Se voi olla sitä vain rikkaille man oppinsa mukaan tiedettä, julistavat: "Maassa rauha ja ih loiseläjille, sillä palkkatyöläiset a.vat sula. että von eli p im e y d e n ^ ¡tämaa!aiseksi , aruksi. taidetta ja oli omintakeinen oi misille^ hyvä tahto.’’ Tuo on eivät tunne elämäänsä vapaaksi valta lopuun päivänvalon val-i ppun ja pai keuslaitos. Se oli varsinaisesti räikeästi ristiriidassa niiden to eikä valoisaksi. ta pääsi voitolle talvipäivän sei- He tuntevat Siihen aikaan kun Kristus-ta keskiaikainen kansainvälinen val siasioiden kanssa, missä palkka katkeraa orjuutta, ja elämisen sauksessa. Kuten tunnettua, i ru syntyi, vallitsi itämailla hy luonnontilassa elävien ihmisten vin yleisenä vapahtaja-aate. Sor- tiomahti, jolla oli suurempi sa työläiset elävät. Työläisiä aje epävarmuus irvistää aina työläi toimia määräävät ja hallitsevat i ret ;t orjat odottivat hartaasti nanvalta kansainvälisissä asiois taan ja komennetaan kuin elu sen kodin ovelta. Siksipä eiv..t luonnonlait. Ile juhlivat sen ; suurta hallitsijaa, joka vapaut- sa kuin varsinaisilla valtakuntain koita, he eivät näe, että heitä työläiset nautikaan siifä vai»- ' i mukaan miten jokin luonnonil i taisi heidät sorrosta ja kurjuu- hallitsijoilla, \ aikka kirkon ta kohtaan olisi hyvä tahto niillä, ja vapaudesta mistä porvarien miö vaikuttaa heidän toimecnttt- 1 desta. Vanhaan aikaan itämail holta on harjotettu mitä raaka- jotka käskevät. Tämä ei johdu edustama kirkko saarnaa tän. - oonsa. Pitkä yö saattaa hanka- la tapahtui usein, että jokin nou- maisimpia tekoja valtansa säi siitä, kuten kirkko opettaa, e t-; kin kuten monena muunakin j luutta sellaisille ihmisille, Joiaa yllätti \-anhoJa hallituksia lyttämiseksi, kuten vapaa-ajatte tä ihmisillä ei ole hyvää tahtoa luna. on huonot valaistusvälineet. Si kumosi niitä ja nousi itse valta lijoiden vainoamista ja vaikka siksi kun eivät ole kristityltä, | Kuten alussa sanoin, vleisen tävastoin pitkä päivä on suotui istuimelle ja näissä kahakoissa se on esteenä inhimilliselle kehi vaan se johtuu siitä, että yhteis-• tavan mukaan olemme kokoontr sa. Niin ollen meitä ei ihmety saivat usein orjatkin joitakin va tykselle, on se siitä huolimatta kuntaolot tekevät ihmisten edut neet viettämään joulujuhlaa aikanaan ollut tarpeen ja omal ristiriitaiseksi ja saattaa toiset ih tä ollenkaan, vaikka alkuperäisel pauksia. vaan me vietämme sitä tykka la* tavallaan edistänyt inhimillis miset elämään toisten kustannuk lä kehitysasteella olevat ihmiset näan toisessa merkityksessä kuin juhlivatkin sen hyödyn muis-i Juutalaiset olivat mahtavan tä kehitystä. Vaan kristinusko sella. Nuo ristiriidat ovat pois ennen pakanat ja nykyään kri toksi, mitä päivän jatkuminen i roomalaisvaltakunnan ikeen al- ja kirkko järjestönä on tuomit tettavat ennenkuin ihmisten kes tityt pakanat. Me juhlimme “tn la ia ikävöivät vapauttajaa, joka tu kuolemaan, koska se ei ole ken voi vallita hyvä tahto. Sen joululta alkaen tuottaa. kaipuu kiteentyi kristinopin Kris- seurannut aikaansa. Se pitää jälkeen kun valtio ja muut yh valon ja vapautan toivossa, min Kristityt kansat viettävät tätä kä tuottaa sosialistinen vhtei - juhlaa jokseenkin siimalla taval tus-tarinaan. Meitä ei suuresti kiinni vanhoista opinkappaleista, teiskunnalliset laitokset riistivät kunta työläisille ja koko ihnii la kuin pakanatkin, joskin t»>ises liikuta se onko Kristus-persoona irskottaa todeksi vuosituhansia kirkolta pois koulut Ja monta kunnalle. Kun Yhteiskuntaolot Kristittyjen todellinen henkilö tai ei. Meil- vanhat itämaalaiset tarut ja riip a m erkityksessä. niikä puu kiinni niissä niinkuin ne oli-! on siltä kadonnut maallinen t al jirjestetä™ siten." .m i kuka , juhlanvieto-sa on palp» pakana- le on tärkeämpi ymmärtää mikä ijankaikkisia totuuksia,! ta pois, joten se jää yksistään elä toisen kustannuksella, k jätteitä. o \at perintönä tavasta on historiallinen kristinusko. To sivat etujen ristiriita tasotetaan ja d lepvttäa jumalia uhreilla. Kris niistettävissä »»n. että se alkuaan vaikka nuo tarut luonnontiede on uskonnollisuutta 1‘i r r a ''t -lv a h s i i n is e t työskentelevät käsikad tinusk» on kuuluvat kansat täs- oli köyhälistön taloudellinen op- todistanut paikkansa pitämättö- järjestöksi, v- , „ . vaan nykyään vielä! sä, niin silloin vallitsee "maa—i säkin ovat kuten monessa muus-ipi, ioka ajoi sorrettujen oikeut- miksi. Kirkko opinkappaleillaan k.rkoUa on jommoinenkin mahti! rauha Ja ihmisillä hyvä tahto." sakin menossa, perineet pakana- i ta. Mutta aikojen kuluessa ylä- pitää laakissa joukoissa yllä tai-{ valtiollisissa' asioissa, silla pik-j Savon Jääkäri-
