Toveri., December 11, 1918, Page 2, Image 2

TOVERI
Linnan suomalainen työväen ianenicannattaja,
ilmestyy Astoriaasa, Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
TOIMITUSKUNTA:
rustama liitto työläisille on san­ tiön oaklandilaiset virkailijatkin,
gen arvokas. Niiden toimista Omat edut ensin ja sitten vasta
kerrotaan palstamäärin.
yleiset, on aina kapitalistien
tunnuslauseena.
Porvarillisen vapaam ie­
lisyyden syyt
T y ö 11 ö m yyskysymyk-
sen tu tk istelu olisi
Pelko työväkeä kohtaan on
' kaiken porvarillisen sosialinudis-
jo tarpeellista -
the !
W. N. RE1Y0, SULO SYVÄNEN,
ADOLPH SALMI, ALEX SEVO,
r
V A S T A U K S IA
tu iv a t piloihin k u n n io itta m aa n H eik ­
kiä. S uurim m an v eljeyden m erk ik si,
M elville E. S tone lä h e tti se u ra a v a n
k aap elisan o m an VVilhelmille pitoili-
ja in n im e ssä:
S ak san k e isa rille : — Y hdysval­
tain p ä iv äleh tien 1,000 to im itta ja a ,
pidrfissa ylvään veljenne kunniak
si. lä h e ttä ä sy d äm elliset o n n e n to i­
v o tuksensa teille, toivoen p itk ää
ja o n n e k a sta h a llitu s k a u tta .
Me
terv eh d im m e
p rin ssi
H e in ric h in
v ierailp a tä s s ä m aassa e n tis tä lä ­
h eisem m än yhteyden en te e n ä , ia
p u o lestam m e sy d äm estäm m e v a k u u ­
tam m e k aik k ea sifci jaloa y stä v y y t­
tä, jo ta te oleete su v ain n u t a rm o l­
lisesti n ’in usein osottaa.
N iinpä niin! J a n yt saam m e k uul­
ia. e ttä H eikki on a je ttu pois K ielis­
tä aivan kuin tav allin en "ham puusi
ja vielä ta v a llis te n m erim iesten toi­
m esta.
M itähän tä s s ä onkaan tu ­
lossa?
V Ä L IT E T Ä Ä N
sillä "ty ö lä isten h e tk i on tu llu t.'’
Niille henkilöille, jo tk a ovat aikeis- T eidän luokkanne luuli m eidän haa-
aa o tta a Y hdysvaltain kansalaispape-J vel.lev an ’ J un,i voivansa teh d ä niin
rit, tai joilla ei sellaisia vielä ole, kuin h allitsev a luokka on ain a teh
( t h e co m ra d e )
nyt — a ja a ty ö lä ise t v e riv irto ih in ja
The organ oi the Finnish workers in
haluam m e hu o m au ttaa, e ttä he voivat a n ta a sitte n hengissä-säilyvien köm
Western states. The only Finnish daily in! tuksen liikkeellepanevana voima-
o so ttaa T overiin kaikki kansalaispa- piä ta k a isin o rja k a rsin ö ih in sa.
the West- Published daily, except Sunday,
#
e
#
Nyt
H uolim atta siitä, että lännel­ perien sa a n tia k o sk ev at kysym ykset ty
M Aatuna, Ore., by the Western Work­ na. E i pelko siinä m ielessä, että
ö läiset k uitenkin k a ste le v a t valta
men's Publishing Society.
istu im ian n e, rie p o tta v a t h ajalle lois-
___________ A N TTI J. FAKTAN, Manager.
m uuten puhkeaisei vallankum o­ lä vallitsee kohta kamala ty ö t­ ja tää llä h a n k ita a n niihin a sia n o m ais­ jou
k k o jan n e ja o tta v a t tu o ta n to la i­
vastaus. to k se t h altuunsa.
Entered as second-class mail matter July 18, us, vaan työväenluokan voiman töm yys, kun kym meniä tuhansia ten .v irasto jen lu o te tta v a
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon,
V astau k set lä h e te tä ä n su oraan jo k ai­
Nyt, kun te seiso tte verta ja s a a s ­
under the Act oi March J, 1379.
kasvam isen pelko. Mitä* suurem ­ työläisiä on jo u tu n u t pois työ­
selle kyselijälle ja sam alla m yöskin ta a valuvina, te m y ö nnätte luokkan
pi on työväestön voima, sitä paikoista, ilm ottelevat häikäile­ T overiin ju la ista vaksi. K yselijän on ne syyllisyyden ja k e h o ta tte s ie tä ­
Umotusbinta 60 senttiä tuuma.
Kihlaus- ja vihkimailmotuäsct $1.50 kerta,
ään n iitä m uutam ia v äk iv a lta isu u k ­
kauhuun
saattaa m ättöm ät työnteettäjät vieläkin, liite ttä v ä kysym yksensä m ukaan ni- m
$3.00 kolme kertaa tavallista - kokoa ja suurem paan
sia. jo ita luokkam m e voi toim eenpan
suuremmat siniotukset tilan mukaan.
että täällä vallitsee työvoim an m ensa ja o so tteen sa, ollakseen v ar­ na. No, o lk aa v a k u u te ttu ja , e ttä
Syntym ä-ja mmenmuutosilmotukset $1.00 ker­ porvariston ajatus; että se vielä
ta, $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa.
puute ja että tänne olisi saatava ma k a n sa la istu tta m isv ira sto n v asta-i luokkaam m e koh taan te h ty jä vää-
Kuolemanilmotukset $1.50 kerta ilman värs­ kasvaa, ja sitä voim akkaam m ak­
n ksen Sannista
! ryyksiä kostaessa, me em m e pyri
syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta
värssyltä ja kiitoslauseclta.
si tulee halu vaientaa joukot so- lisää työläisiä idän valtioista.
K ysym ykset joihin v a sta taa n , s a a -!
oil‘in n e‘ Vae1'
Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50
Sellaiutii
toim
enpide
ei
luon­
,
•
,1,
ta
k
a
a
v
ih
eliä
istä
v
a
e
llu
sta n n e , m u t­
senttiä kerta, kolme kertaa $1.00.
sialiuudistuksilla.
M utta kehi.
vat koskea k a n sa la istu tta m isla k e ja , ta älk ää k o ettako teh d ä ty h jä k si kan- <■■!"!■ !■■!■!■■!■+■ I-!•+*!
Naima- ja avioeroilmotukset, korkeintaan "5
sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. tyksen
ollessa kyliin pitkällä,, nollisesti johdu olojen tu n tem at­ siihen lu ettu n a n. s. e n sim ä iste n p a ­ san tah to a . Te o lette te h n e e t s y n !
Suuremmista yhteisilmotuksista liian mu­
ja teid än “täytyy k ä rsiä rangais- j
kaan.
kääntyy tuon pelon vaikutus ai­ tom uudesta, vaan tarkotuksesta perien o tto to isten paperien saan ti, tiä
tu
s
”
— lu o v u ttaa valtan n e niille, |
Kiitoslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuuw
malta.
van toisenlaiseksi, kun työväen- saada tänne enemmän työväes­ m itä h ak ijan tulee tie tä ä Y hdysval­ joiden “hetk i on tu llu t.”
Paikkakunta-uutisilmotukset 60 senttiä tuuma.
tain hallitusm uodosta, niissä pidetään
l-l I .) .<■ I 1 i„| I ) 1
i luokan voima on niin suuri, että töä nälkiintym ään, jo tta palkat v a p a ata iltakoulua englanninkielen
T IL A U SH IN N A T
SE
P
U
N
A
L
IP
U
N
H
Ä
V
IT
T
Ä
M
IN
E
N
.
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
jokainen# yritys sitä tiiliä tavalla voitaisiin la-kea. Täm ä kapita­ oppim ista varten, v apaita o p p ikirjo­ Me v ilp ittö m ästi toivom m e, e ttä S. S. JÄ R JESTÖ N Y L E IS Ä Ä N E S T Y K -
Yksi vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. .$3.00
3 k uu kau tta... $1.60
1 kuukausi.
S E T “ C” JA "D ”
.60! heikentää näyttää toivottom alta listien häikäilem ättöm yys on jo ja iltakoulun oppilaille, sekä kansaa ra u h a n k o n fe re n ssi V ersailles'ssa ei
Suomeen ja muualle ulkomaille:
m
ennyt
min
pitkälle,
ett.ä
esim.
laisoikeuksia.
O
sastoille
on lä h e te tty ä ä n e s ty s lis ­
Yksi vuosikerta.. |8.00
6 kuukautta..$4.25 ja p o rv a ris to katsoo ainoastaan
unohtaisi
hyväksyä
k iito sla u setta
¡kiväärien enää kelpaavan puo- Seattlen unioitten on ollut pak­
New Y orkin ylväälle p o rm estarille, to ja S. S. J ä rje s tö n y leisään esty k ses-
S U b aC R lP T IO N RATES:
In the United States and Canada
R U O K A T A V A R A IN H IN N O IS T A .
ko
ryhtyä
toim
enpiteisiin
vasta-
Jo h n F. H ylan'llle, hänen ro h k ean tä “C” ja “ D”. Jo s jo tk u t o sasto t
One year...........$5.50 Six m onths........... $3.00 ‘ lustusaseiksi.
eivät saa jä se n k o h ta isia ään esty slis-
T
yödepartem
eirtiu
tilasto
to
im
isto
n
Three months ..$ 1 o0 One m on th ............... 6,1
liillaisiin hallitsevan luokan agitatsionin harjottam iseksi, jo t­ tiedonannon m ukaan ovat ru o k a ta v a ­ ja jalon ty ö sk en tely n sä jo hdosta sl-
H u on eu sto sijaitsee 10:unen ja Duanc katu ;
vistyksen hyväksi, nim . punalipun toja, on s iitä ilm o ite tta v a kesk u sv i­
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 365, y r i t v L s i i l i t ä v t V V t y ö v ä e s t ö n 11- ta työväestö muualla saisi tietää,
rat y h teen sä nousseet h in n assa loka vainoam isen ja pannaan ju lista m ise n rastoon a jo issa e ttä tie d e tä ä n läh e t
toimitus oJZ.
j -
-
" »
— settua sille kannalle, että se minkä verran täällä on työläisiä kuun aja lla k ahdella p ro sen tilla, v e r­ johdosta. Sehän oli 19 v u o sisataa tä ä uudelleen. Ä än esty sten tulo sten
m ahdollisim m an m ukaan tukee ia m inkäverran työtä saatavana. ra ttu n a syyskuuhun v. 1918, ja 16 vanhan sivistyksem m e kauneim pia p itä ä olla p erillä v iim eistään t. k.
27 p. M yöhem m in tu lle ita ei o te ta
epäilem ättä käy niin, että p ro se n ttia v e rra ttu n a lokakuuhun v. kukkia.
vapaamieliseen suuntaan käypiä Ja
1917.
u
Jo s k a n s o je n " liitto m uodostetaan, huom ioon.
kun täm ä unioitten kom itea ju l­
reform iyrityksiä, m utta ei anna
Lokak. 1917 ja lokak. 1918 v älisel­ olisi p o rm e sta ristam m e te h tä v ä m ail­
L istoja pain aessa on jä ä n y t yleis-
kaisee kertom uksensa, sanotaan
lä aja lla viisi eri lih alajia nousi hin­ man ensim äinen k ansalainen.
silm änräpäykseksikään
M itä ään esty d “D" k o h d a lta pois tila johon
20:neen pro sen ttiin . koko m ajlm an k a n s a t m inään a ik a ­ voidaan m erk itä k u .n k a paljon on
isosista itseään. Se ei saa olla siinä suoraan, että työtä ei ole n assa 2 4 :stä
Syysk. 15 p. ja lokak. 15 p. välillä na eiv ät ole voineet a ik a a n saa d a , sen m yöten ja kuinka paljon v a sta a n ä ä ­
silmänräpä} stäkään epätietoinen läheskään kaikille.
Jos mikään inenetteh on ri- leski neljän lih alajin h in ta 2 pro­ on hän teh n y t yhdellä kynänvedolla n e stä jiä . O sastojen v irk a ilijo ita ke­
täm än kurssin todellisista tar-
h ä v ittä n y t punalipun, ellei ju u ri h o teta an o tta m a a n täm ä huom ioon
koksellista, niin 'on sitä sellai­ s e n ttia ja yhden lajin 1 p ro sen tin .
i ’<»rvariUHci u uiis-
K anat laskivat h innassa 1 p rosentin koki» m ailin asta, niin ain ak in T am ­ ja k e h o tta m a a n jä se n istö ä k irjo tta ­
tus- ja edist vsmiehet
ivat o le nen työläisten pettäm inen ja län­ lokakuussa, vaikka viim e lo kakuus­ m any H all’in v a ltak u n n asta.
m aan listaa n ä ä n e stä v ä tk ö he m ai­
teen
viekoiteleminen,
jota
por­
ta ovat no u sseet 25 p ro se n ttia . 15
¡hyvää tahtovia vsfä vi.i, jotka
T u h a tk u n ta New Yorkin hu o m at­ n ittu a ä ä n e s ty s tä m yöten tai v as­
varisi.*
harjottaa.
m
utta
siitä
ei
K e sk u sv ira sto o n ilm o itta e ssa
n
iistä
28
ta
v
a
ra
la
jis
ta
,
joiden
h
in
ta
¡ovat lähellä meitä. vaan vihol-
tua k a n sa la ista olisi heti valittav a ta a n .
o
te
ttiin
selville,
olivat
halvem
pia
lo
on
ta
rk
a s ti m ain ittav a kuinka m on­
kom iteaan
to im itta m a an k eräy k sen
| lisiä, vieläpä paljh»a vaaralhsem - niitä kukaan syyttele, eikä yri­
kaktiussa
kuin
syyskuussa.
.Jauhot
ta
on
ä
ä n e stä n y t m yöten ja kuinka
p>ia vihollisia kuin taantum uk täkään saattaa vastaam aan. T yö­ olivat 2 p ro se n ttia halvem pia kuin W all kadun v arrella ja kaupungin m onta pastaan. Näin voidaan k o rja ­
talolla, jo tta voitaisiin m ahdollisim ­
i sei li set. koska ne koettavat hä- väestön käsissä ei .»le nuijaan syyskuussa ja 4 p ro se n ttia halvem ­ m an pian p y s ty ttä ä m uutam ia m u isto ­ ta tuo lis ta s s a oleva v alinnaisuus.
T o v erillisesti,
vittää meidän sisäisen voimam­ keinoja, luilla se voisi suojella pia kuin vuosi tak ap erin . S uurin nou­ p a tsa ita po rm estarim m e kunniaksi.
edes itseään, puhum attakaan sii- su kuukauden aja lla oli m eije ritu o t­
H en ry A skeli, S. S. J. sih te e ri.
me, meidän* luokhath « usuutem-
N äistä ainakin yksi olisi a s e te tta v a
ta
otta
se
kykenisi
tehokkaasti
te issa ja sokerissa. K ananm unat nou­ T am m any H all’in edustalle, jonka
B rem erton, W ash.
me. Sen takia tävtvv jtutri sel-
sivat 9 p ro se n ttia ; voi 1(1 p ro sen ttia,’ lellipoika hän on. ja toinen W orld
•
eltki
emään
tämän,
luokAlleen
P. H einon k a u tta :
laisissa oloissa, jolloin käytän­
juusto 7 p ro sen ttia.
Sokeri nousi lehvien edustalle, joka p a rh a ite n tie ­
P e te r H eino
$3.u0 i
n iin turm iollisen toiminnan.
nöllinen
työ
tuottaa
suurimpia
10:11a
prosentilla.
Suurin
hinnanlas-
F. E. H eikkilä
. 3.00
Sen sijaan että puhutaan ty ö ­ ku eli perim äin ja sipulien suhteen. tä ä ja a rv o sta a p orm estarim m e töitä.
j ulkonaisia tuloksia, harjottaa si­
voiman ¡»uutteesta, pitäisi vai . H in tain vertailu viiden vuoden a ja l­ Jo lleiv ät n äm ä ja m onet m uut m ei­
ltä perusteellisim m in teoreettis­
dän ihailum m e ja rak k au tem m e il­
tion jo ryhtyä kiireellisiin toi­ ta o so ittaa, ettii lokakuussa 1918, m aisut su u rim m asta p o rm e sta rista m ­
i a valistusta, joka selittää ty<”>-
menpiteisiin tv on hankkimiseksi ovat ru o k ata v ara n i hinnat yleensä 75 me s itte Van W yckin päivien o ttaisi . i
■ Iäisille porvarillisen edistysniie
S u u ri osa p ik k u p o rv a re is ta k in
:o t‘a jokaisella työttöm ällä olisi p ro se n ttia korkeam pia kilin sam an k äy tän n ö ssä to te u tu a k se e n , niin osot-
i Ien oleijtuksen ja n •rkitvksett.
kuukauden aja lla vuonna 1913. Jo k a i­ taisi se vain, e ttä täm ä m ailina on m y ö tä ä , e ttä n y k y ä ä n k a p ita lis ti­
m ahdollisuus tv., limansa tnvyn nen ta v a ra la ji nousi 54 p ro se n ttia tai
A nton 1‘annekoek
E rää t portlandilaiset porvari-
nen y h te is k u n ta on su u rille ty ö ­
tiin ja .s ite n e lin e lu . ijeusa hank­ enem m än. Viisi ta v a ra la jia nousivat tosiaan k in tyly ja k iittäm ätö n .
V aikka p o rm estarin kunnia valai lä isjo u k o ille
a iv a n s ie tä m ä tö n ,
lehdet ovat olleet saavinaan oi­
kili! een.
yli 100 p ro sen ttia, se u ra a v a sti: M as- scekin kaupunkia kuin puolipäivä , vieläpä he m y ö n tä v ä t aivan oi-
vallisen ilon aiheen siitä, että:
M utta k u n t y ö t t ö m y y t t ä ei ole i «ijauhöt W p ro se n ttia , sia n ra sv a aurinko kirkkaana vaalipäivänä, niin i Leaksi m o n ta n iistä y h te is k u n -
sunnuntaina pidetystä laivatyö :
l>(!ard) 115 p ro sen ttia, su o la ttu ja sa ­ valtuustonkaan loistoa ei pitäisi Jät- n a llis ista p a ra n n u s v a a tim u k s is ta ,
Mela pelottavan paljoa. niin
v u s te ttu sianliha KIS p ro se n ttia , ja u ­
Iäisten
union kokouksesta on . Betlehem teräsyht i«hi virkaili
käyttävät 'kapitali 5tit tätä tilai­ hot 103 p ro se n ttia , sianliha-kotletit tää huoiinoonottamatta. Se kyllä on n iitä s o sia listit v a a tiv a t ty ö iä is-
jät
k
äy
ttäv
ät
kahdek<ankvm
poistunut m uutam ia — u ä itä-
paljon himmeämpi, mutta vetelee se tcn h y v äk si.
la ;s. ¡ Riutta bv\äkseen lla 1 kk oja pol- 102 p ro se n ttia .
nientä
prosenttia
ajastaan
se
n tä ä n verto ja pulskalle kuutam ol-
M utta nyt kun työläiset tavot-
västi viltit »n kätvreitä
"tv V
I, N u n
ea
.seen.
M
e
ik
it-n
vueden
1913
k
e
sk
im
ä
ä
­
työvonnaa
on
’o aam u tu n n eilla, jolloin T am m anyn t e l e v a t kokonaisuudessaan v a iti-
tym ättöm änä unien toim intaan.” ! telia .sten un’" ,ta '«'‘-stnan ja ai-1
; ___ _ x... . ..
i_.
’»
; tarjolla enctnmäi k itin tv i- tä on rä ise n jälleen m y y n tih in n an luvulla pylväät kry saäilev ät kotiaan jo s ta ­ Ollista ja m uuta yhteiskunnallis
noastaati
Kaxsrkynr
entä
pro­
Suurella etusivun uutisella ker-
,, ,
lOu ovat sii.ien v irr a ttu n a kaikkeih kin vahvasti spiritistisestä istunnosta.
saatavana. nun seuraa i»alkio»-1
ta valtaa käsiinsä. • k au h istu ttaa
senttia
rakennuttaakseen
laivoja
.. ..
.
| ru o k ata v ara n i hinnat Y hdysvalloissa
t<» esim. M orm ng O regonian,
Nykyinen
valtuusto,
eli
sen
eneni
se pikkuporvareita. Nuo tyhm ät
lausui < laklaudin jen laskeminen ikäänkuin itscs-1 syysk. 15 p. 1918. o so te tta v a luvulla m istö, on a n sa in n u t kuolem attom an
m iten m uuan Mr. Lam bert pois-, hallitukselle.
ja tietäm ättöm ät raakalaiset, ei-
'pannuseppien union no. 233 esi­ t »iin. Mitä enemmän on k il.ia i 17S ja lokak. Iff- p. 1918 luvulla 181. m alneen hyväksym ällä porm efrtarin y ä th ä n he nyt m uka kykene hal­
TOVERI
¡ Järjestömme asioita |
A siam iehet
K iiru h tak aa joulukort-
titilaustenne kanssa niiden
J O U lukorttim aileista !
No. 7 ja 12 ovat loppuun
myyty. Älkää ottako k,,luk>;";a-
tilauksia enää näille
numeroille.
Toverin puolustus-
rahasto
Mitä pikkuporvarit a-
ja tte le v at työläisten
valtaanpyrkim yk-
sestä
E nnenaikaista ilon­
aih etta
Sangen isänm aallista
tui union kokouksesta, kun siel­
lä toli ipnhnttn "loukkaavasti’-
Y hdysvaltain hallituksesta ja mi-i
ten häntä seurasi "joukko toi­
sia.” Ja siihen “joukkoon" kuu-
lui — neljä iivaria! Miten to ­
dullakin suuri hajaannus. A[utta
'ua työvoim an tarjonnassa, sitä
mies.
••ME OLEMMS T E H N E E T SYNTIÄ.'
Sangen
isänm aallisia
ovat enemmän sen hinta laskee ia
“ L uottakaa kan saan .
Älkää to ru ­
suurten korporatsionien virkaili­ kapitalistiset työvoim an «»staiat ko sitä sen m u u tam ista väk iv alta:
jat. Ja siihen isänm aallisituslajiin kiiyttä'. ät tilaisu u tta hyväkseen, su u k sista. jotka eivät ole m itään v e r­
kuuluu aina tärkeim pänä ospna tarj ten vieläkin •vähemmän kuin ra ttu in a siihen ra a k a a n d esp o tis­
m» vjät vaativat.
m iin, jonka alaisena S aksan kansa
tyi*väeMön •jarjestym i-en estäm i­
Kun samaan aikaan elintar­ on vaikeroinut yli neljä vuotta. Me.
4>orvarillinen sanom alehti iloit nen. i äm änkin Bethlehem y h ti­ peet ovat edelleen kalliit, seu­ p o rvaristo, olem m e tehneet syntiä,
see jokaisesta yksityisestäkin. ön työm ailla C ali t ornitssa on ol­ raa siitä tyoväenlu’»kan elinta­ ja nyt täytyy m eidän k ärsiä ran g ais
tus. T yöväestön, n ro le ta ria tin — jo­
joka vain antautuu porvariston lut alituisesti selkkauksia, pal­ son huim aava laskeminen.
ka k ärsi enim m än sodan a ja lla —
kätyriksi toisia työläisiä vastaan. joa enemmän kuin muiden yh­
Kun
työttöm
yys
laajenee
niin
hetki
on tu llu t.”
«
Ja sitä suurem pi on niiden ilo tiöiden työmailla, sillä sen viran­ paljon, että se alkaa käydä pe­
Tuon tu n n u stu k sen te k ijä on m ail
silloin, kun nämä yhtiöiden kä- omaiset o', at tehneet mitä. suin-1 lottavaksi. sili. >in maUdollisesti m an-kuuluisim pia porvarillisia sano-
rnalehtliniehiä, sak salain en M axim i­
tvreinä toim ivat "tyvtvm ättö- k ili ovat voineet, työlaistani jär- syntyy
. ja ehkäpä koetetaan
jes
t
y
m
i
se
n
e
s;
ä
m
i
s
ek
s
i.
lian H arden. “Die Zukunft.” (T ulevai­
m ät sam alla tekevät ilmiannon,
‘•’rovo-eeratakin
rotumellakoi-
suus) lehden toim ittaja, flä n , kuten
Xätnä
herrat ovat ‘ menneet
kuten
tässäkin
tapauksessa.
,
ta,
jotta
tyo\
äest»in
huom
io
kye­
un.utkin luokkalaisensa. on raivonnut
'Luonnollisesti oli ilm ianto vää­ niin pitkälle, että ovat koetta­ tään pitäm ään poissa t \ • » t t i h n v \ - ty öläisten jä rje s tä y ty m is tä ja y h te is­
olojen • parannuspyrki-
rä. union viranom aiset ovat se­ neet perustaa yhtiön uni »n. jo- Ien ti»hvllisista syistä. Kapita- k u n n allisten
k a ik e niinisillä houkutuksilla.
III
»n
mv
ksiä
vastaan,
m u tta nähdessään
littäneet, että m ahdoton on tyy­
■ 'ien »n varsin heljipoa Vf»i- vallankum ousliikkeen k eh itty v än vas­
on
koeti
t
’il
' Uida t ; <» läi-lä, t i o i n
d y ttä ä kaikkia. Ja 'niin se on­
mikäli tiedämme
kuiten- I ma.-.kaan sanom alehdistönsä a- ta; tum attom aksi, sanoi hän tulleen
kin, m ahdoton on m uuttaa uni­
Milla provoseerata jnellakoita a- a ja n "puhua su o ra a n ”.
ón toim intaa sellaiseksi, että se .<aan onnistum atta ynty ksc^saan. m erikalaisten ja ulkom aalaisten
H ard en in
tu n n u stu k se n
johdosta
I ’or\ a rien
i.-;inm aall: suuden
ty y d y ttää jokaista kätyriä m in­
k
irjo
t
laa
New
York
Call:
ensimäiseiui a-teenä o n tv -i.iis- j työläisten välillä. Sellaisiin jou­
Aivan oikein, Max. aivan oikein!
kä yhtiöt laittavat unioihin. saa­
dutaan ihan itsestään, ellei työ- j Toivom m e vain. e ttä m uissakin m ais­
Ì
ten
järjestym
isen
leimaaminen
m aan aikaan häiriöitä. Portlan-
olisi H ard en eja. jo tk a to k aisisiv at
! epäisiinmaallisuudeksi. vaikka ai- ' y -;. > ole stivili? tvöttöm yvden sa
totuuden noin suoraan. Sinun luok­
dinkin uniot ovat olleet vallan
' svistii.
kasi on teh n y t syntiä ja veri. m itä
liian paljon < ¡ompersin ja y h ti­ ' noa oikea laji isänm aallisuutta
Sosialistisella ja unionistisella se on vu o d attan u t, ei riitä sen rikos
öitten m ääräysten alaisia, unoh­ on työläisten järie> »niinen tais­ ! liikkeellä on tärkeä tehtävä juu­ ten sovitukseksi. Sinä yhdyit noi­
den rikkojain reik k aan , k u ten k irjal
vas­
taen melkein kokonaan tvöläis- teluun kapitalistiin k k aa
ri siinä, että työväestö tulee tie- liset v irkaveljesi to isissak in m aissa
ten edut. Ja heti kuu ne osot- taan, joka riistjinnälläan on’ saat- toisiksi näistä suhteista. Ainoas- ja k y tk it neroutesi m ilita ristie n ka
. .
nunnaan. E tpä siis n y t sy y ttä kehota
tiv a t ollenkaan tvvtym ättöm v y -¡ I tanut tvöläiset huutavaan k u r­ taan niiden toim innan, kiiakeän A u o k k alaisiasi olem aan ‘to ru m a tta
kasvatustyön
avulla.
voidaan i k a n s a a s e n m uu tem fsta väkivalta!-
den oireita, saivat ne epatsau- juuteén ja puutteeseen.
' su u k sista', kun a ja tte le t viim eisen
Y
altaluokan
Lasitteet
näistä
a-
maallisen' nimen.
. ¡työväestö pitää erillään R apita-! n eljän vuoden v äk iv altaisu u k sia. Moi-
toi
Täm ä porvarilchtien i! n a »h e sioista ovat kuitenkin aivan
, »
. listien ulle asettam ista ansoista. n e a toru m in en h an vain olisi uutena
to d istu k sen a teidän ulkokullaisuudes
set
'kuin
työläisten,
ovathan
nät-
i
©n sangen laiha. Mitä m erkitseei
tau u e niiden rik o sten lis ik si, joihin
nelihenkisen “joukon” eroaminen den kaliden luokan edut nun
teidän sano m aleh tip o litiik k an n e on
L ähes 8.000,000 ru u m is­
paratiisi
on syyllinen.
paria tu h atta jäsentä käsittä»- ^ovittamatK. m asti erilaiset, ettei I — ‘'R ikkaitten
ta
ovet
to
d
istu
k sin a teid än v äk iv al­
västä uniosfa. Ei kerrassaan m: ole ollenkaan m ahdollista. että tehty köyhien helvetistä’
taisu u k sista n n e ja ram pojen, orpo
V ictor Hugo.
.ien ja lesk ien lukua ei voi kukaan
tääp. ei ainakaan vaarantavasti ne voisivat ajatella samalla ta-
Saattaa kylläkin olla. että vh- i valta.
tiö rientää perustamaan "Mr. I Isänmaallisuuden nimessä saat-
— Jokaisen työläisen velvolli-
’L ambertille” ja hänen “ioukol- tavat kapitalistit taistella työ-; suus on ottaa osaa luokkataiste-
leen” uuden union. mutta- siitä Iäisten jarjestym
järjestymistä
vastaan. st
$i-|biun.
Liebknecht.
rsca vastaan,
puuttuu jäseniä ja ilman niitä ten lyöden laimin m uut teiltä- ■
ei koko unio ole mitään rnuual- vänsä, joista kuitenkin vetävät j
Äänioikeus '»n tvöläisnaisel-
la
kuin porvarilehtien palstoilla, ¡kalliit palkat hallitukselta, kuten je välttäm ätön ase
joilla jokainen työnteettäjien pe- ylläm ainitut Bethlehem teräsyh- lussa.
e sity k sen punalipun k ie ltin iis e s tä — litsem aan mhilmaa, sillä siinä ta r­
säädöksen, jonka nojalla voidaan tel vitaan tietoa, viisautta* ja taitoa
je tä kuka ta h a n sa v an kilaan teo sta, ja näitä avuja eivät muka työ­
joka täh ä n a sti on ollut täysin lailli­ läiset omaa.
nen ja v a a ra to n .
Pikkupbrvarit eivät näy tietä­
Suuri la in la a tija ei ole hän, joka m ättöm yydessään ja altdasjärki-
säätää
ran g a istu k sia
v a a ra llisista svvdessään käsittävän, että liu k -
teoista, vaan se, ken onnistuu sullop h a\h teisk u n taa
hallitaan edus-
m aan viatto m im m atk in teo t aam aan | t u h s c jjjs e s t j
\ e v h te is k u u ta k e r-
luokkaan. Kun k e rra n oli suuri por­ rokset, jotka nykyään ovat yleis­
m estari, niin olisipa tosiaan ollut ten asiain toim eenpanijoita, eivät
su rk e a ta olla ilm an su u rta v altu u s­ ole m uuta kuin sivistynyttä köy-
toa.
hälistöä. am m attilaisia alallaan,
Jolloinkin, jo ssakin, joku veisi o t­ hoitaen vla< i-kunta-asioita pal­
taa se littä äk se e n ällisty n eelle yhdys­ kan edestä kapitalistien eduksi,
kunnalle, m iksi punalipun k an tam ista koska kerran ovat kapitalistiluo-
sa llittiin sodan aik an a ja se k ie lle t­ kan
valtuuttam ana toim issaan.
tiin ja teh tiin laitto m ak si sodan jä i- ( Kun tvöläiset luokkav.»intaVaan
Reen.
Aina siihen asti kunnes se v a l t a v a t vallan käsiinsä, voivat
onnen päivä k o ittaa , pysyy tuo pul­ he edustajiensa kautta hallita ja
ma ra tk a ise m a tta . S illävälin me em ­ In iltaa yhteiskunnan yhteisiä asi­
m e voi m uuta kuip ihm etellä, m iksi oita työläisten hyväksi yhtä h y ­
punalipun käyttö, joka ei a ih e u tta n u t västi ja viisaasti kuin kapitalis­
pien in täk ään h äiriö tä sodan kiihkoi­ titkin.
sin a aiko na, voisi a ih e u tta a se lk k a ­
Vaikka nykyään tarvitaankin
uksia tyynen rau h an aikana. — A d­ •\ hteiskunnan viroissa korkeasti
vance.
am m attisivistyneitä, on sivisty­
oikeus olla vallassa. Sanomatta­
kin tuo katsantokanta on harha­
luulo. .
Jos yläluokan ja työläisten
henkisyys punnittaisiin, niin ero
t/isi mitättömän pieni. Ero nii­
den välillä on vain siinä, että
yläluokan tehtävät kehittävät
heidät edelle, eli toisin sanoen:
he ovat sitä lajia ammattilaisia
mikäli yläluokka ottaa osaa yh­
teiskunnallisiin johtotehtäviin.
Työläisten valtaanpääsy luo
paljoa korkeamman sivistyksen
kuin se. missä nykyään e’ämme.
Ja mitä köyhäfisto valtaanpääs-
tyään hävittää, se ci ole säilyttä­
misen arvoista.
Työdäiset tulevat hävittämään
tvöttöm vyden. joitkkoköyhvyden,
väkijuoiniiliikkeen ja prostitut-
sionin; järjestävät yhteiskunta­
olot <iten, ettei kukaan voi elää
toisen kustannuksella.
1 villais­
ten valta tu!<£ hävittämään yl­
läolevat nykyisen yhteiskunnan
kukkaset, mutta säilyttää kaiken
sen, mikä "n tervettä kirjallisuu­
dessa, tieteessä, taiteessa, filoso­
fiassa ja kaiken sen mikä tekee
elämän rikkaaksi ja nautinnolli­
seksi. Se poroporvarien pelko,
että työläiset hävittävät sivistyk­
sen, kun pääsevät valtaan, on en>
nakkoluuloSta johtuva ja toises­
sa tapauksessa se johtuu ¡inhas­
ta omastatunnosta, sillä nylke-
väthän hekin omalla tavallaan
työläisiä ja kun työläiset tuomit­
sevat kaiken nylkemisen, niin
pistää se hiukan pikkuporvareita-
kin svdämeen.
K um m itus
K uuluisan
Kom m unistisen
M anifestin.
jonka
porvaritkin
m yöntävät olevan m erkillisim -
män kirjallisen tuotteen
m itä
lö-vuosisadalla
ilmestyi, sano­
taan sisältävvn ¡¿imiskunnan h is­
torian filosofian. Se alkaa sa­
noilla: “ Europaa vaivaa kum m i­
tus. kom m unism in kum m itus."
N yt vaivaa koko m aihnaa sa­
ma kum m itus, vaan eri nimellä.
Etenkin vaivaavat ku m m itu sju ­
tut tätä m aapallon länsipuolta.
'1’ämän maan sanom alehdet ovat
täynnä kum m itusjuttuja.
Bol-
shevikismin punanen peikko se
nykyään kum m ittelee kaikkialla
-e
ei anna porvarim aailm alle
yön eikä päivän rauhaa.
Se hornanhenki teettää ilki-
tiiitään yli m ailman. V enäjällä
•e on tap a tta n u t lapsia, vanhuk­
sia ja tiaisia, sekä on tehnyt nai­
set "yhteisiksi". K enenkään tu r ­
vallisuus ei ole taa ttu a mok o-
man ilkitöiltä. K irkoilta, hiosta
reiltä ja ikivanhoilta aatelissu ­
vuilta se on ryöstänyt "pyhän
om istusoikeuden” m aahan ja lah-
jotellut m aata työttöm ille työ­
läisille. jotka n y t viljelevät sitä
oma.dn laskuunsa, eivätkä mak­
sa kym m enyksiä kirkoille, luos­
tareille ja aatelisille.
I ehdaslaitoksissa se on a n ta ­
nut vallan työläisten käsiin, jo ­
ka on rikos entistä järjestelm ää
vastaan. H allitusm uodossa se on
tehnyt sen perinpöhjäisen m uu­
toksen, että on an tan u t vallan
niille, jotka tekevät työtä, ja
sy rjäy ttän y t vallasta ne. jotka
eivät tee tvötä, siis aivan toi­
sin kuin oli ennen.
N ähkääs.
ennenkuin tuo ruoja pääsi val­
lalle, oli \ enäjälläkin, kuten y-
lei-esti m uuallakin, kaikki valta
niillä, jotka eivät tehneet työtä
ollenkaan.
Se alotti ilkityönsä V enäjällä
itse valtiuden kukistam isella
ia
keisarin vangitsem isella, lopulta
telottaen hauet, ainakin uutisten
m ukaan, ja sittem m in se kum o­
si porvarien vallanalun.
Samaa peliä se on jatkanut
viime • aikoina m uuallakin
u-
ropassa. Se on kum onnut \ alta-
istuim ia
ja
ajanut keisareita
m aanpakoon, teh n y t heidän pe-
r i 11 isensä
perin nöt t örn iksi
la
lietsonut rauhaa kansojen vä-
Iillä.
I äällä sen on sanottu y rittä ­
neen
häiritä
teollisuuselätnaä.
yllyttäm ällä
työläisiä lakkoon,
vehkeilem allä kansallisessa krii-
stssa ja kuiskuttannilla m uuten
nukkuvien tvöläistpn k o rv iin :
neen köyhälistön työtön arm eija
kuitenkin siksi suuri, että työläi­
(True t» an»-Litton f ltd with the l*t>stinaMe»
valtaannousukaudellaan ja
at .\v»• >na, Oic., Ih*c. 10, 1918. <i> rcfjunvd set
•»y section 19 of the A ct of O ct hth. 19 17 »
sen jälkeen s a a ta t kaikki ne si­
Sekavin tu n te in täy ty y m eidän k e r­ vistykselliset avut palvelukseen­
toa e rä ä s tä tap a u k se sta , joka var- sa m itä yhteiskunnan hoidossa
niaan su u re sti tu sk a s tu tta a m eidän » t ; i r v jt a a n ’ [a s i t ä p a i t s i ruum iil-
“hu o m attu ja k an salaisiam m e", sanoo lisen työn tekijöissä on nyky­
e rä s työväenlehti. K aapelit, näh k ääs. ään hvvin paljon henkilöitä, jo t­ Nouskaa vaatimaan oikeuksian-
k e rto v a t k aiserin veljen, prinssi Hein- ka voivat m onta henkistä tehtä-
n e ! Eikä se ole tyytynyt vain
IK Ä V Ä
TAPAUS.
rlchin, paenneen K ielistä autom obii-j v a a suorittaa vbtä hvvin ja mo- s!’.^.en’ vaan on neuvonut tvo-
lillä. v allankum ouksellisten so tilas . ,n f t i naremni'inkin kuin jotkut i Iäisille, että vaikka täällä onkin
ten ojennellessa k iv ääreit -än ’änt/t | lahjattomat nahjukset, joita vi- nimellisesti
kansanvaltaa, niin
kohden.
H änen y lhäisö;■ tens i o!i|rU(1 virastoissa palkkapaimenina. silti täällä on oma junkkeriluok-
n o sta n u t punalipunkin, pim itt& äkseen |
K o s k a tvöläiset yleensä ovat ka,
joka orjuuttaa ja ryöstää
k u n in k aallisen
perso o n allisu u ten sa, j o p p i m a t t o m ja ja kirjallisesta si-
•<ansaa aivan samoin kuin keski-
m u tta sekään ei a u tta n u t.
vistvksestä jälessä muista yhteis Europan perinnölliset junkkerit.
T äm ä uutlne'n iulee isk u n a m onel­
kuntaluokista, luulevat porvarit Siis syytä on täälläkin pelätä,
le m eidän “ parh aim m ista kansalai-
työläisten valtaanpääsyn edellyt­ kuten on peljättykin, että omai­
sista m n ie ”, jo tk a s y ö ttiv ä t ja juot«
tävän jotakin raakalaisuuteen pa­ suus ei ole turvattu siltä puna-
tl vat H eikkua tä ssä m aa ssa v :n a
laamista. Se kumminkin on ereh­ s e lta peikolta.
¿902.
Me otaksum m e täm än h ä p e ­
dys. Työläiset kyllä osaa vat an­ Ja epätietoista on milloin tuos­
ällisen tap au k sen e rik o ise sti s u re t­
taa arvon sivistykselle. Vallas­ ta painajaisesta päästään va­
tav a n h e rra R ooseveltia, joka oli niin
sa olevalla luokalla on se käsi­ paaksi. Ikävintä on se. että vuo­
liellän-kohtellas H eikille ja hänen yl­
tys. että he muka ovat juonnon- sikymmeniä on uskotettu. ettei
v äälle veljelleen.
v.
lahjainsa
puolesta niin paljon ' sekaisella punasella peikolla ole
S itten me m uistam m e niitä t u h a ^ ef1eUa V o ia is i s tä t e t t a >en
laskea.
T odellakin, “ työläisten hetki on
tu llu t.” Sam oin on sinunkin ja sen
luokan, jo ta palvelit. Hfesktlle hävi-
ty k se llistä ja se k aso rto ista “jä rje s ­
te lm ä ä n n e ” on ilm esty n y t jä n te v ä
nyrkki; joka panee teid ä t v ie ttä ­
m ää n 1 unettom ia öitä. Ju u ri sam oi­
na päivinä kun su u ri väkivaltaisuu-
' te n n e alkoi, sanoivat sosial s tit teil-
luokka tai st^ -:
e t t ä ’\ h t h e teisk
i » k i u n n allin en vallanku-
’
m ous tulee laka: sem aan yli Europan ta ean o iu aleh tim lestä, jo tk a kokoon- te e U a
h e il lä On
etuoikeudellinen täällä tilaa. Vaan tuo'kiusankap­
pale on löytänyt tiensä tänne-
t