TOVERI
Linnan suomalainen työväen ianenicannattaja,
ilmestyy Astoriaasa, Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
TOIMITUSKUNTA:
rustama liitto työläisille on san tiön oaklandilaiset virkailijatkin,
gen arvokas. Niiden toimista Omat edut ensin ja sitten vasta
kerrotaan palstamäärin.
yleiset, on aina kapitalistien
tunnuslauseena.
Porvarillisen vapaam ie
lisyyden syyt
T y ö 11 ö m yyskysymyk-
sen tu tk istelu olisi
Pelko työväkeä kohtaan on
' kaiken porvarillisen sosialinudis-
jo tarpeellista -
the !
W. N. RE1Y0, SULO SYVÄNEN,
ADOLPH SALMI, ALEX SEVO,
r
V A S T A U K S IA
tu iv a t piloihin k u n n io itta m aa n H eik
kiä. S uurim m an v eljeyden m erk ik si,
M elville E. S tone lä h e tti se u ra a v a n
k aap elisan o m an VVilhelmille pitoili-
ja in n im e ssä:
S ak san k e isa rille : — Y hdysval
tain p ä iv äleh tien 1,000 to im itta ja a ,
pidrfissa ylvään veljenne kunniak
si. lä h e ttä ä sy d äm elliset o n n e n to i
v o tuksensa teille, toivoen p itk ää
ja o n n e k a sta h a llitu s k a u tta .
Me
terv eh d im m e
p rin ssi
H e in ric h in
v ierailp a tä s s ä m aassa e n tis tä lä
h eisem m än yhteyden en te e n ä , ia
p u o lestam m e sy d äm estäm m e v a k u u
tam m e k aik k ea sifci jaloa y stä v y y t
tä, jo ta te oleete su v ain n u t a rm o l
lisesti n ’in usein osottaa.
N iinpä niin! J a n yt saam m e k uul
ia. e ttä H eikki on a je ttu pois K ielis
tä aivan kuin tav allin en "ham puusi
ja vielä ta v a llis te n m erim iesten toi
m esta.
M itähän tä s s ä onkaan tu
lossa?
V Ä L IT E T Ä Ä N
sillä "ty ö lä isten h e tk i on tu llu t.'’
Niille henkilöille, jo tk a ovat aikeis- T eidän luokkanne luuli m eidän haa-
aa o tta a Y hdysvaltain kansalaispape-J vel.lev an ’ J un,i voivansa teh d ä niin
rit, tai joilla ei sellaisia vielä ole, kuin h allitsev a luokka on ain a teh
( t h e co m ra d e )
nyt — a ja a ty ö lä ise t v e riv irto ih in ja
The organ oi the Finnish workers in
haluam m e hu o m au ttaa, e ttä he voivat a n ta a sitte n hengissä-säilyvien köm
Western states. The only Finnish daily in! tuksen liikkeellepanevana voima-
o so ttaa T overiin kaikki kansalaispa- piä ta k a isin o rja k a rsin ö ih in sa.
the West- Published daily, except Sunday,
#
e
#
Nyt
H uolim atta siitä, että lännel perien sa a n tia k o sk ev at kysym ykset ty
M Aatuna, Ore., by the Western Work na. E i pelko siinä m ielessä, että
ö läiset k uitenkin k a ste le v a t valta
men's Publishing Society.
istu im ian n e, rie p o tta v a t h ajalle lois-
___________ A N TTI J. FAKTAN, Manager.
m uuten puhkeaisei vallankum o lä vallitsee kohta kamala ty ö t ja tää llä h a n k ita a n niihin a sia n o m ais jou
k k o jan n e ja o tta v a t tu o ta n to la i
vastaus. to k se t h altuunsa.
Entered as second-class mail matter July 18, us, vaan työväenluokan voiman töm yys, kun kym meniä tuhansia ten .v irasto jen lu o te tta v a
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon,
V astau k set lä h e te tä ä n su oraan jo k ai
Nyt, kun te seiso tte verta ja s a a s
under the Act oi March J, 1379.
kasvam isen pelko. Mitä* suurem työläisiä on jo u tu n u t pois työ
selle kyselijälle ja sam alla m yöskin ta a valuvina, te m y ö nnätte luokkan
pi on työväestön voima, sitä paikoista, ilm ottelevat häikäile T overiin ju la ista vaksi. K yselijän on ne syyllisyyden ja k e h o ta tte s ie tä
Umotusbinta 60 senttiä tuuma.
Kihlaus- ja vihkimailmotuäsct $1.50 kerta,
ään n iitä m uutam ia v äk iv a lta isu u k
kauhuun
saattaa m ättöm ät työnteettäjät vieläkin, liite ttä v ä kysym yksensä m ukaan ni- m
$3.00 kolme kertaa tavallista - kokoa ja suurem paan
sia. jo ita luokkam m e voi toim eenpan
suuremmat siniotukset tilan mukaan.
että täällä vallitsee työvoim an m ensa ja o so tteen sa, ollakseen v ar na. No, o lk aa v a k u u te ttu ja , e ttä
Syntym ä-ja mmenmuutosilmotukset $1.00 ker porvariston ajatus; että se vielä
ta, $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa.
puute ja että tänne olisi saatava ma k a n sa la istu tta m isv ira sto n v asta-i luokkaam m e koh taan te h ty jä vää-
Kuolemanilmotukset $1.50 kerta ilman värs kasvaa, ja sitä voim akkaam m ak
n ksen Sannista
! ryyksiä kostaessa, me em m e pyri
syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta
värssyltä ja kiitoslauseclta.
si tulee halu vaientaa joukot so- lisää työläisiä idän valtioista.
K ysym ykset joihin v a sta taa n , s a a -!
oil‘in n e‘ Vae1'
Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50
Sellaiutii
toim
enpide
ei
luon
,
•
,1,
ta
k
a
a
v
ih
eliä
istä
v
a
e
llu
sta n n e , m u t
senttiä kerta, kolme kertaa $1.00.
sialiuudistuksilla.
M utta kehi.
vat koskea k a n sa la istu tta m isla k e ja , ta älk ää k o ettako teh d ä ty h jä k si kan- <■■!"!■ !■■!■!■■!■+■ I-!•+*!
Naima- ja avioeroilmotukset, korkeintaan "5
sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. tyksen
ollessa kyliin pitkällä,, nollisesti johdu olojen tu n tem at siihen lu ettu n a n. s. e n sim ä iste n p a san tah to a . Te o lette te h n e e t s y n !
Suuremmista yhteisilmotuksista liian mu
ja teid än “täytyy k ä rsiä rangais- j
kaan.
kääntyy tuon pelon vaikutus ai tom uudesta, vaan tarkotuksesta perien o tto to isten paperien saan ti, tiä
tu
s
”
— lu o v u ttaa valtan n e niille, |
Kiitoslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuuw
malta.
van toisenlaiseksi, kun työväen- saada tänne enemmän työväes m itä h ak ijan tulee tie tä ä Y hdysval joiden “hetk i on tu llu t.”
Paikkakunta-uutisilmotukset 60 senttiä tuuma.
tain hallitusm uodosta, niissä pidetään
l-l I .) .<■ I 1 i„| I ) 1
i luokan voima on niin suuri, että töä nälkiintym ään, jo tta palkat v a p a ata iltakoulua englanninkielen
T IL A U SH IN N A T
SE
P
U
N
A
L
IP
U
N
H
Ä
V
IT
T
Ä
M
IN
E
N
.
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
jokainen# yritys sitä tiiliä tavalla voitaisiin la-kea. Täm ä kapita oppim ista varten, v apaita o p p ikirjo Me v ilp ittö m ästi toivom m e, e ttä S. S. JÄ R JESTÖ N Y L E IS Ä Ä N E S T Y K -
Yksi vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. .$3.00
3 k uu kau tta... $1.60
1 kuukausi.
S E T “ C” JA "D ”
.60! heikentää näyttää toivottom alta listien häikäilem ättöm yys on jo ja iltakoulun oppilaille, sekä kansaa ra u h a n k o n fe re n ssi V ersailles'ssa ei
Suomeen ja muualle ulkomaille:
m
ennyt
min
pitkälle,
ett.ä
esim.
laisoikeuksia.
O
sastoille
on lä h e te tty ä ä n e s ty s lis
Yksi vuosikerta.. |8.00
6 kuukautta..$4.25 ja p o rv a ris to katsoo ainoastaan
unohtaisi
hyväksyä
k iito sla u setta
¡kiväärien enää kelpaavan puo- Seattlen unioitten on ollut pak
New Y orkin ylväälle p o rm estarille, to ja S. S. J ä rje s tö n y leisään esty k ses-
S U b aC R lP T IO N RATES:
In the United States and Canada
R U O K A T A V A R A IN H IN N O IS T A .
ko
ryhtyä
toim
enpiteisiin
vasta-
Jo h n F. H ylan'llle, hänen ro h k ean tä “C” ja “ D”. Jo s jo tk u t o sasto t
One year...........$5.50 Six m onths........... $3.00 ‘ lustusaseiksi.
eivät saa jä se n k o h ta isia ään esty slis-
T
yödepartem
eirtiu
tilasto
to
im
isto
n
Three months ..$ 1 o0 One m on th ............... 6,1
liillaisiin hallitsevan luokan agitatsionin harjottam iseksi, jo t tiedonannon m ukaan ovat ru o k a ta v a ja jalon ty ö sk en tely n sä jo hdosta sl-
H u on eu sto sijaitsee 10:unen ja Duanc katu ;
vistyksen hyväksi, nim . punalipun toja, on s iitä ilm o ite tta v a kesk u sv i
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 365, y r i t v L s i i l i t ä v t V V t y ö v ä e s t ö n 11- ta työväestö muualla saisi tietää,
rat y h teen sä nousseet h in n assa loka vainoam isen ja pannaan ju lista m ise n rastoon a jo issa e ttä tie d e tä ä n läh e t
toimitus oJZ.
j -
-
" »
— settua sille kannalle, että se minkä verran täällä on työläisiä kuun aja lla k ahdella p ro sen tilla, v e r johdosta. Sehän oli 19 v u o sisataa tä ä uudelleen. Ä än esty sten tulo sten
m ahdollisim m an m ukaan tukee ia m inkäverran työtä saatavana. ra ttu n a syyskuuhun v. 1918, ja 16 vanhan sivistyksem m e kauneim pia p itä ä olla p erillä v iim eistään t. k.
27 p. M yöhem m in tu lle ita ei o te ta
epäilem ättä käy niin, että p ro se n ttia v e rra ttu n a lokakuuhun v. kukkia.
vapaamieliseen suuntaan käypiä Ja
1917.
u
Jo s k a n s o je n " liitto m uodostetaan, huom ioon.
kun täm ä unioitten kom itea ju l
reform iyrityksiä, m utta ei anna
Lokak. 1917 ja lokak. 1918 v älisel olisi p o rm e sta ristam m e te h tä v ä m ail
L istoja pain aessa on jä ä n y t yleis-
kaisee kertom uksensa, sanotaan
lä aja lla viisi eri lih alajia nousi hin man ensim äinen k ansalainen.
silm änräpäykseksikään
M itä ään esty d “D" k o h d a lta pois tila johon
20:neen pro sen ttiin . koko m ajlm an k a n s a t m inään a ik a voidaan m erk itä k u .n k a paljon on
isosista itseään. Se ei saa olla siinä suoraan, että työtä ei ole n assa 2 4 :stä
Syysk. 15 p. ja lokak. 15 p. välillä na eiv ät ole voineet a ik a a n saa d a , sen m yöten ja kuinka paljon v a sta a n ä ä
silmänräpä} stäkään epätietoinen läheskään kaikille.
Jos mikään inenetteh on ri- leski neljän lih alajin h in ta 2 pro on hän teh n y t yhdellä kynänvedolla n e stä jiä . O sastojen v irk a ilijo ita ke
täm än kurssin todellisista tar-
h ä v ittä n y t punalipun, ellei ju u ri h o teta an o tta m a a n täm ä huom ioon
koksellista, niin 'on sitä sellai s e n ttia ja yhden lajin 1 p ro sen tin .
i ’<»rvariUHci u uiis-
K anat laskivat h innassa 1 p rosentin koki» m ailin asta, niin ain ak in T am ja k e h o tta m a a n jä se n istö ä k irjo tta
tus- ja edist vsmiehet
ivat o le nen työläisten pettäm inen ja län lokakuussa, vaikka viim e lo kakuus m any H all’in v a ltak u n n asta.
m aan listaa n ä ä n e stä v ä tk ö he m ai
teen
viekoiteleminen,
jota
por
ta ovat no u sseet 25 p ro se n ttia . 15
¡hyvää tahtovia vsfä vi.i, jotka
T u h a tk u n ta New Yorkin hu o m at n ittu a ä ä n e s ty s tä m yöten tai v as
varisi.*
harjottaa.
m
utta
siitä
ei
K e sk u sv ira sto o n ilm o itta e ssa
n
iistä
28
ta
v
a
ra
la
jis
ta
,
joiden
h
in
ta
¡ovat lähellä meitä. vaan vihol-
tua k a n sa la ista olisi heti valittav a ta a n .
o
te
ttiin
selville,
olivat
halvem
pia
lo
on
ta
rk
a s ti m ain ittav a kuinka m on
kom iteaan
to im itta m a an k eräy k sen
| lisiä, vieläpä paljh»a vaaralhsem - niitä kukaan syyttele, eikä yri
kaktiussa
kuin
syyskuussa.
.Jauhot
ta
on
ä
ä n e stä n y t m yöten ja kuinka
p>ia vihollisia kuin taantum uk täkään saattaa vastaam aan. T yö olivat 2 p ro se n ttia halvem pia kuin W all kadun v arrella ja kaupungin m onta pastaan. Näin voidaan k o rja
talolla, jo tta voitaisiin m ahdollisim
i sei li set. koska ne koettavat hä- väestön käsissä ei .»le nuijaan syyskuussa ja 4 p ro se n ttia halvem m an pian p y s ty ttä ä m uutam ia m u isto ta tuo lis ta s s a oleva v alinnaisuus.
T o v erillisesti,
vittää meidän sisäisen voimam keinoja, luilla se voisi suojella pia kuin vuosi tak ap erin . S uurin nou p a tsa ita po rm estarim m e kunniaksi.
edes itseään, puhum attakaan sii- su kuukauden aja lla oli m eije ritu o t
H en ry A skeli, S. S. J. sih te e ri.
me, meidän* luokhath « usuutem-
N äistä ainakin yksi olisi a s e te tta v a
ta
otta
se
kykenisi
tehokkaasti
te issa ja sokerissa. K ananm unat nou T am m any H all’in edustalle, jonka
B rem erton, W ash.
me. Sen takia tävtvv jtutri sel-
sivat 9 p ro se n ttia ; voi 1(1 p ro sen ttia,’ lellipoika hän on. ja toinen W orld
•
eltki
emään
tämän,
luokAlleen
P. H einon k a u tta :
laisissa oloissa, jolloin käytän
juusto 7 p ro sen ttia.
Sokeri nousi lehvien edustalle, joka p a rh a ite n tie
P e te r H eino
$3.u0 i
n iin turm iollisen toiminnan.
nöllinen
työ
tuottaa
suurimpia
10:11a
prosentilla.
Suurin
hinnanlas-
F. E. H eikkilä
. 3.00
Sen sijaan että puhutaan ty ö ku eli perim äin ja sipulien suhteen. tä ä ja a rv o sta a p orm estarim m e töitä.
j ulkonaisia tuloksia, harjottaa si
voiman ¡»uutteesta, pitäisi vai . H in tain vertailu viiden vuoden a ja l Jo lleiv ät n äm ä ja m onet m uut m ei
ltä perusteellisim m in teoreettis
dän ihailum m e ja rak k au tem m e il
tion jo ryhtyä kiireellisiin toi ta o so ittaa, ettii lokakuussa 1918, m aisut su u rim m asta p o rm e sta rista m
i a valistusta, joka selittää ty<”>-
menpiteisiin tv on hankkimiseksi ovat ru o k ata v ara n i hinnat yleensä 75 me s itte Van W yckin päivien o ttaisi . i
■ Iäisille porvarillisen edistysniie
S u u ri osa p ik k u p o rv a re is ta k in
:o t‘a jokaisella työttöm ällä olisi p ro se n ttia korkeam pia kilin sam an k äy tän n ö ssä to te u tu a k se e n , niin osot-
i Ien oleijtuksen ja n •rkitvksett.
kuukauden aja lla vuonna 1913. Jo k a i taisi se vain, e ttä täm ä m ailina on m y ö tä ä , e ttä n y k y ä ä n k a p ita lis ti
m ahdollisuus tv., limansa tnvyn nen ta v a ra la ji nousi 54 p ro se n ttia tai
A nton 1‘annekoek
E rää t portlandilaiset porvari-
nen y h te is k u n ta on su u rille ty ö
tiin ja .s ite n e lin e lu . ijeusa hank enem m än. Viisi ta v a ra la jia nousivat tosiaan k in tyly ja k iittäm ätö n .
V aikka p o rm estarin kunnia valai lä isjo u k o ille
a iv a n s ie tä m ä tö n ,
lehdet ovat olleet saavinaan oi
kili! een.
yli 100 p ro sen ttia, se u ra a v a sti: M as- scekin kaupunkia kuin puolipäivä , vieläpä he m y ö n tä v ä t aivan oi-
vallisen ilon aiheen siitä, että:
M utta k u n t y ö t t ö m y y t t ä ei ole i «ijauhöt W p ro se n ttia , sia n ra sv a aurinko kirkkaana vaalipäivänä, niin i Leaksi m o n ta n iistä y h te is k u n -
sunnuntaina pidetystä laivatyö :
l>(!ard) 115 p ro sen ttia, su o la ttu ja sa valtuustonkaan loistoa ei pitäisi Jät- n a llis ista p a ra n n u s v a a tim u k s is ta ,
Mela pelottavan paljoa. niin
v u s te ttu sianliha KIS p ro se n ttia , ja u
Iäisten
union kokouksesta on . Betlehem teräsyht i«hi virkaili
käyttävät 'kapitali 5tit tätä tilai hot 103 p ro se n ttia , sianliha-kotletit tää huoiinoonottamatta. Se kyllä on n iitä s o sia listit v a a tiv a t ty ö iä is-
jät
k
äy
ttäv
ät
kahdek<ankvm
poistunut m uutam ia — u ä itä-
paljon himmeämpi, mutta vetelee se tcn h y v äk si.
la ;s. ¡ Riutta bv\äkseen lla 1 kk oja pol- 102 p ro se n ttia .
nientä
prosenttia
ajastaan
se
n tä ä n verto ja pulskalle kuutam ol-
M utta nyt kun työläiset tavot-
västi viltit »n kätvreitä
"tv V
I, N u n
ea
.seen.
M
e
ik
it-n
vueden
1913
k
e
sk
im
ä
ä
työvonnaa
on
’o aam u tu n n eilla, jolloin T am m anyn t e l e v a t kokonaisuudessaan v a iti-
tym ättöm änä unien toim intaan.” ! telia .sten un’" ,ta '«'‘-stnan ja ai-1
; ___ _ x... . ..
i_.
’»
; tarjolla enctnmäi k itin tv i- tä on rä ise n jälleen m y y n tih in n an luvulla pylväät kry saäilev ät kotiaan jo s ta Ollista ja m uuta yhteiskunnallis
noastaati
Kaxsrkynr
entä
pro
Suurella etusivun uutisella ker-
,, ,
lOu ovat sii.ien v irr a ttu n a kaikkeih kin vahvasti spiritistisestä istunnosta.
saatavana. nun seuraa i»alkio»-1
ta valtaa käsiinsä. • k au h istu ttaa
senttia
rakennuttaakseen
laivoja
.. ..
.
| ru o k ata v ara n i hinnat Y hdysvalloissa
t<» esim. M orm ng O regonian,
Nykyinen
valtuusto,
eli
sen
eneni
se pikkuporvareita. Nuo tyhm ät
lausui < laklaudin jen laskeminen ikäänkuin itscs-1 syysk. 15 p. 1918. o so te tta v a luvulla m istö, on a n sa in n u t kuolem attom an
m iten m uuan Mr. Lam bert pois-, hallitukselle.
ja tietäm ättöm ät raakalaiset, ei-
'pannuseppien union no. 233 esi t »iin. Mitä enemmän on k il.ia i 17S ja lokak. Iff- p. 1918 luvulla 181. m alneen hyväksym ällä porm efrtarin y ä th ä n he nyt m uka kykene hal
TOVERI
¡ Järjestömme asioita |
A siam iehet
K iiru h tak aa joulukort-
titilaustenne kanssa niiden
J O U lukorttim aileista !
No. 7 ja 12 ovat loppuun
myyty. Älkää ottako k,,luk>;";a-
tilauksia enää näille
numeroille.
Toverin puolustus-
rahasto
Mitä pikkuporvarit a-
ja tte le v at työläisten
valtaanpyrkim yk-
sestä
E nnenaikaista ilon
aih etta
Sangen isänm aallista
tui union kokouksesta, kun siel
lä toli ipnhnttn "loukkaavasti’-
Y hdysvaltain hallituksesta ja mi-i
ten häntä seurasi "joukko toi
sia.” Ja siihen “joukkoon" kuu-
lui — neljä iivaria! Miten to
dullakin suuri hajaannus. A[utta
'ua työvoim an tarjonnassa, sitä
mies.
••ME OLEMMS T E H N E E T SYNTIÄ.'
Sangen
isänm aallisia
ovat enemmän sen hinta laskee ia
“ L uottakaa kan saan .
Älkää to ru
suurten korporatsionien virkaili kapitalistiset työvoim an «»staiat ko sitä sen m u u tam ista väk iv alta:
jat. Ja siihen isänm aallisituslajiin kiiyttä'. ät tilaisu u tta hyväkseen, su u k sista. jotka eivät ole m itään v e r
kuuluu aina tärkeim pänä ospna tarj ten vieläkin •vähemmän kuin ra ttu in a siihen ra a k a a n d esp o tis
m» vjät vaativat.
m iin, jonka alaisena S aksan kansa
tyi*väeMön •jarjestym i-en estäm i
Kun samaan aikaan elintar on vaikeroinut yli neljä vuotta. Me.
4>orvarillinen sanom alehti iloit nen. i äm änkin Bethlehem y h ti peet ovat edelleen kalliit, seu p o rvaristo, olem m e tehneet syntiä,
see jokaisesta yksityisestäkin. ön työm ailla C ali t ornitssa on ol raa siitä tyoväenlu’»kan elinta ja nyt täytyy m eidän k ärsiä ran g ais
tus. T yöväestön, n ro le ta ria tin — jo
joka vain antautuu porvariston lut alituisesti selkkauksia, pal son huim aava laskeminen.
ka k ärsi enim m än sodan a ja lla —
kätyriksi toisia työläisiä vastaan. joa enemmän kuin muiden yh
Kun
työttöm
yys
laajenee
niin
hetki
on tu llu t.”
«
Ja sitä suurem pi on niiden ilo tiöiden työmailla, sillä sen viran paljon, että se alkaa käydä pe
Tuon tu n n u stu k sen te k ijä on m ail
silloin, kun nämä yhtiöiden kä- omaiset o', at tehneet mitä. suin-1 lottavaksi. sili. >in maUdollisesti m an-kuuluisim pia porvarillisia sano-
rnalehtliniehiä, sak salain en M axim i
tvreinä toim ivat "tyvtvm ättö- k ili ovat voineet, työlaistani jär- syntyy
. ja ehkäpä koetetaan
jes
t
y
m
i
se
n
e
s;
ä
m
i
s
ek
s
i.
lian H arden. “Die Zukunft.” (T ulevai
m ät sam alla tekevät ilmiannon,
‘•’rovo-eeratakin
rotumellakoi-
suus) lehden toim ittaja, flä n , kuten
Xätnä
herrat ovat ‘ menneet
kuten
tässäkin
tapauksessa.
,
ta,
jotta
tyo\
äest»in
huom
io
kye
un.utkin luokkalaisensa. on raivonnut
'Luonnollisesti oli ilm ianto vää niin pitkälle, että ovat koetta tään pitäm ään poissa t \ • » t t i h n v \ - ty öläisten jä rje s tä y ty m is tä ja y h te is
olojen • parannuspyrki-
rä. union viranom aiset ovat se neet perustaa yhtiön uni »n. jo- Ien ti»hvllisista syistä. Kapita- k u n n allisten
k a ik e niinisillä houkutuksilla.
III
»n
mv
ksiä
vastaan,
m u tta nähdessään
littäneet, että m ahdoton on tyy
■ 'ien »n varsin heljipoa Vf»i- vallankum ousliikkeen k eh itty v än vas
on
koeti
t
’il
' Uida t ; <» läi-lä, t i o i n
d y ttä ä kaikkia. Ja 'niin se on
mikäli tiedämme
kuiten- I ma.-.kaan sanom alehdistönsä a- ta; tum attom aksi, sanoi hän tulleen
kin, m ahdoton on m uuttaa uni
Milla provoseerata jnellakoita a- a ja n "puhua su o ra a n ”.
ón toim intaa sellaiseksi, että se .<aan onnistum atta ynty ksc^saan. m erikalaisten ja ulkom aalaisten
H ard en in
tu n n u stu k se n
johdosta
I ’or\ a rien
i.-;inm aall: suuden
ty y d y ttää jokaista kätyriä m in
k
irjo
t
laa
New
York
Call:
ensimäiseiui a-teenä o n tv -i.iis- j työläisten välillä. Sellaisiin jou
Aivan oikein, Max. aivan oikein!
kä yhtiöt laittavat unioihin. saa
dutaan ihan itsestään, ellei työ- j Toivom m e vain. e ttä m uissakin m ais
Ì
ten
järjestym
isen
leimaaminen
m aan aikaan häiriöitä. Portlan-
olisi H ard en eja. jo tk a to k aisisiv at
! epäisiinmaallisuudeksi. vaikka ai- ' y -;. > ole stivili? tvöttöm yvden sa
totuuden noin suoraan. Sinun luok
dinkin uniot ovat olleet vallan
' svistii.
kasi on teh n y t syntiä ja veri. m itä
liian paljon < ¡ompersin ja y h ti ' noa oikea laji isänm aallisuutta
Sosialistisella ja unionistisella se on vu o d attan u t, ei riitä sen rikos
öitten m ääräysten alaisia, unoh on työläisten järie> »niinen tais ! liikkeellä on tärkeä tehtävä juu ten sovitukseksi. Sinä yhdyit noi
den rikkojain reik k aan , k u ten k irjal
vas
taen melkein kokonaan tvöläis- teluun kapitalistiin k k aa
ri siinä, että työväestö tulee tie- liset v irkaveljesi to isissak in m aissa
ten edut. Ja heti kuu ne osot- taan, joka riistjinnälläan on’ saat- toisiksi näistä suhteista. Ainoas- ja k y tk it neroutesi m ilita ristie n ka
. .
nunnaan. E tpä siis n y t sy y ttä kehota
tiv a t ollenkaan tvvtym ättöm v y -¡ I tanut tvöläiset huutavaan k u r taan niiden toim innan, kiiakeän A u o k k alaisiasi olem aan ‘to ru m a tta
kasvatustyön
avulla.
voidaan i k a n s a a s e n m uu tem fsta väkivalta!-
den oireita, saivat ne epatsau- juuteén ja puutteeseen.
' su u k sista', kun a ja tte le t viim eisen
Y
altaluokan
Lasitteet
näistä
a-
maallisen' nimen.
. ¡työväestö pitää erillään R apita-! n eljän vuoden v äk iv altaisu u k sia. Moi-
toi
Täm ä porvarilchtien i! n a »h e sioista ovat kuitenkin aivan
, »
. listien ulle asettam ista ansoista. n e a toru m in en h an vain olisi uutena
to d istu k sen a teidän ulkokullaisuudes
set
'kuin
työläisten,
ovathan
nät-
i
©n sangen laiha. Mitä m erkitseei
tau u e niiden rik o sten lis ik si, joihin
nelihenkisen “joukon” eroaminen den kaliden luokan edut nun
teidän sano m aleh tip o litiik k an n e on
L ähes 8.000,000 ru u m is
paratiisi
on syyllinen.
paria tu h atta jäsentä käsittä»- ^ovittamatK. m asti erilaiset, ettei I — ‘'R ikkaitten
ta
ovet
to
d
istu
k sin a teid än v äk iv al
västä uniosfa. Ei kerrassaan m: ole ollenkaan m ahdollista. että tehty köyhien helvetistä’
taisu u k sista n n e ja ram pojen, orpo
V ictor Hugo.
.ien ja lesk ien lukua ei voi kukaan
tääp. ei ainakaan vaarantavasti ne voisivat ajatella samalla ta-
Saattaa kylläkin olla. että vh- i valta.
tiö rientää perustamaan "Mr. I Isänmaallisuuden nimessä saat-
— Jokaisen työläisen velvolli-
’L ambertille” ja hänen “ioukol- tavat kapitalistit taistella työ-; suus on ottaa osaa luokkataiste-
leen” uuden union. mutta- siitä Iäisten jarjestym
järjestymistä
vastaan. st
$i-|biun.
Liebknecht.
rsca vastaan,
puuttuu jäseniä ja ilman niitä ten lyöden laimin m uut teiltä- ■
ei koko unio ole mitään rnuual- vänsä, joista kuitenkin vetävät j
Äänioikeus '»n tvöläisnaisel-
la
kuin porvarilehtien palstoilla, ¡kalliit palkat hallitukselta, kuten je välttäm ätön ase
joilla jokainen työnteettäjien pe- ylläm ainitut Bethlehem teräsyh- lussa.
e sity k sen punalipun k ie ltin iis e s tä — litsem aan mhilmaa, sillä siinä ta r
säädöksen, jonka nojalla voidaan tel vitaan tietoa, viisautta* ja taitoa
je tä kuka ta h a n sa v an kilaan teo sta, ja näitä avuja eivät muka työ
joka täh ä n a sti on ollut täysin lailli läiset omaa.
nen ja v a a ra to n .
Pikkupbrvarit eivät näy tietä
Suuri la in la a tija ei ole hän, joka m ättöm yydessään ja altdasjärki-
säätää
ran g a istu k sia
v a a ra llisista svvdessään käsittävän, että liu k -
teoista, vaan se, ken onnistuu sullop h a\h teisk u n taa
hallitaan edus-
m aan viatto m im m atk in teo t aam aan | t u h s c jjjs e s t j
\ e v h te is k u u ta k e r-
luokkaan. Kun k e rra n oli suuri por rokset, jotka nykyään ovat yleis
m estari, niin olisipa tosiaan ollut ten asiain toim eenpanijoita, eivät
su rk e a ta olla ilm an su u rta v altu u s ole m uuta kuin sivistynyttä köy-
toa.
hälistöä. am m attilaisia alallaan,
Jolloinkin, jo ssakin, joku veisi o t hoitaen vla< i-kunta-asioita pal
taa se littä äk se e n ällisty n eelle yhdys kan edestä kapitalistien eduksi,
kunnalle, m iksi punalipun k an tam ista koska kerran ovat kapitalistiluo-
sa llittiin sodan aik an a ja se k ie lle t kan
valtuuttam ana toim issaan.
tiin ja teh tiin laitto m ak si sodan jä i- ( Kun tvöläiset luokkav.»intaVaan
Reen.
Aina siihen asti kunnes se v a l t a v a t vallan käsiinsä, voivat
onnen päivä k o ittaa , pysyy tuo pul he edustajiensa kautta hallita ja
ma ra tk a ise m a tta . S illävälin me em In iltaa yhteiskunnan yhteisiä asi
m e voi m uuta kuip ihm etellä, m iksi oita työläisten hyväksi yhtä h y
punalipun käyttö, joka ei a ih e u tta n u t västi ja viisaasti kuin kapitalis
pien in täk ään h äiriö tä sodan kiihkoi titkin.
sin a aiko na, voisi a ih e u tta a se lk k a
Vaikka nykyään tarvitaankin
uksia tyynen rau h an aikana. — A d •\ hteiskunnan viroissa korkeasti
vance.
am m attisivistyneitä, on sivisty
oikeus olla vallassa. Sanomatta
kin tuo katsantokanta on harha
luulo. .
Jos yläluokan ja työläisten
henkisyys punnittaisiin, niin ero
t/isi mitättömän pieni. Ero nii
den välillä on vain siinä, että
yläluokan tehtävät kehittävät
heidät edelle, eli toisin sanoen:
he ovat sitä lajia ammattilaisia
mikäli yläluokka ottaa osaa yh
teiskunnallisiin johtotehtäviin.
Työläisten valtaanpääsy luo
paljoa korkeamman sivistyksen
kuin se. missä nykyään e’ämme.
Ja mitä köyhäfisto valtaanpääs-
tyään hävittää, se ci ole säilyttä
misen arvoista.
Työdäiset tulevat hävittämään
tvöttöm vyden. joitkkoköyhvyden,
väkijuoiniiliikkeen ja prostitut-
sionin; järjestävät yhteiskunta
olot <iten, ettei kukaan voi elää
toisen kustannuksella.
1 villais
ten valta tu!<£ hävittämään yl
läolevat nykyisen yhteiskunnan
kukkaset, mutta säilyttää kaiken
sen, mikä "n tervettä kirjallisuu
dessa, tieteessä, taiteessa, filoso
fiassa ja kaiken sen mikä tekee
elämän rikkaaksi ja nautinnolli
seksi. Se poroporvarien pelko,
että työläiset hävittävät sivistyk
sen, kun pääsevät valtaan, on en>
nakkoluuloSta johtuva ja toises
sa tapauksessa se johtuu ¡inhas
ta omastatunnosta, sillä nylke-
väthän hekin omalla tavallaan
työläisiä ja kun työläiset tuomit
sevat kaiken nylkemisen, niin
pistää se hiukan pikkuporvareita-
kin svdämeen.
K um m itus
K uuluisan
Kom m unistisen
M anifestin.
jonka
porvaritkin
m yöntävät olevan m erkillisim -
män kirjallisen tuotteen
m itä
lö-vuosisadalla
ilmestyi, sano
taan sisältävvn ¡¿imiskunnan h is
torian filosofian. Se alkaa sa
noilla: “ Europaa vaivaa kum m i
tus. kom m unism in kum m itus."
N yt vaivaa koko m aihnaa sa
ma kum m itus, vaan eri nimellä.
Etenkin vaivaavat ku m m itu sju
tut tätä m aapallon länsipuolta.
'1’ämän maan sanom alehdet ovat
täynnä kum m itusjuttuja.
Bol-
shevikismin punanen peikko se
nykyään kum m ittelee kaikkialla
-e
ei anna porvarim aailm alle
yön eikä päivän rauhaa.
Se hornanhenki teettää ilki-
tiiitään yli m ailman. V enäjällä
•e on tap a tta n u t lapsia, vanhuk
sia ja tiaisia, sekä on tehnyt nai
set "yhteisiksi". K enenkään tu r
vallisuus ei ole taa ttu a mok o-
man ilkitöiltä. K irkoilta, hiosta
reiltä ja ikivanhoilta aatelissu
vuilta se on ryöstänyt "pyhän
om istusoikeuden” m aahan ja lah-
jotellut m aata työttöm ille työ
läisille. jotka n y t viljelevät sitä
oma.dn laskuunsa, eivätkä mak
sa kym m enyksiä kirkoille, luos
tareille ja aatelisille.
I ehdaslaitoksissa se on a n ta
nut vallan työläisten käsiin, jo
ka on rikos entistä järjestelm ää
vastaan. H allitusm uodossa se on
tehnyt sen perinpöhjäisen m uu
toksen, että on an tan u t vallan
niille, jotka tekevät työtä, ja
sy rjäy ttän y t vallasta ne. jotka
eivät tee tvötä, siis aivan toi
sin kuin oli ennen.
N ähkääs.
ennenkuin tuo ruoja pääsi val
lalle, oli \ enäjälläkin, kuten y-
lei-esti m uuallakin, kaikki valta
niillä, jotka eivät tehneet työtä
ollenkaan.
Se alotti ilkityönsä V enäjällä
itse valtiuden kukistam isella
ia
keisarin vangitsem isella, lopulta
telottaen hauet, ainakin uutisten
m ukaan, ja sittem m in se kum o
si porvarien vallanalun.
Samaa peliä se on jatkanut
viime • aikoina m uuallakin
u-
ropassa. Se on kum onnut \ alta-
istuim ia
ja
ajanut keisareita
m aanpakoon, teh n y t heidän pe-
r i 11 isensä
perin nöt t örn iksi
la
lietsonut rauhaa kansojen vä-
Iillä.
I äällä sen on sanottu y rittä
neen
häiritä
teollisuuselätnaä.
yllyttäm ällä
työläisiä lakkoon,
vehkeilem allä kansallisessa krii-
stssa ja kuiskuttannilla m uuten
nukkuvien tvöläistpn k o rv iin :
neen köyhälistön työtön arm eija
kuitenkin siksi suuri, että työläi
(True t» an»-Litton f ltd with the l*t>stinaMe»
valtaannousukaudellaan ja
at .\v»• >na, Oic., Ih*c. 10, 1918. <i> rcfjunvd set
•»y section 19 of the A ct of O ct hth. 19 17 »
sen jälkeen s a a ta t kaikki ne si
Sekavin tu n te in täy ty y m eidän k e r vistykselliset avut palvelukseen
toa e rä ä s tä tap a u k se sta , joka var- sa m itä yhteiskunnan hoidossa
niaan su u re sti tu sk a s tu tta a m eidän » t ; i r v jt a a n ’ [a s i t ä p a i t s i ruum iil-
“hu o m attu ja k an salaisiam m e", sanoo lisen työn tekijöissä on nyky
e rä s työväenlehti. K aapelit, näh k ääs. ään hvvin paljon henkilöitä, jo t Nouskaa vaatimaan oikeuksian-
k e rto v a t k aiserin veljen, prinssi Hein- ka voivat m onta henkistä tehtä-
n e ! Eikä se ole tyytynyt vain
IK Ä V Ä
TAPAUS.
rlchin, paenneen K ielistä autom obii-j v a a suorittaa vbtä hvvin ja mo- s!’.^.en’ vaan on neuvonut tvo-
lillä. v allankum ouksellisten so tilas . ,n f t i naremni'inkin kuin jotkut i Iäisille, että vaikka täällä onkin
ten ojennellessa k iv ääreit -än ’änt/t | lahjattomat nahjukset, joita vi- nimellisesti
kansanvaltaa, niin
kohden.
H änen y lhäisö;■ tens i o!i|rU(1 virastoissa palkkapaimenina. silti täällä on oma junkkeriluok-
n o sta n u t punalipunkin, pim itt& äkseen |
K o s k a tvöläiset yleensä ovat ka,
joka orjuuttaa ja ryöstää
k u n in k aallisen
perso o n allisu u ten sa, j o p p i m a t t o m ja ja kirjallisesta si-
•<ansaa aivan samoin kuin keski-
m u tta sekään ei a u tta n u t.
vistvksestä jälessä muista yhteis Europan perinnölliset junkkerit.
T äm ä uutlne'n iulee isk u n a m onel
kuntaluokista, luulevat porvarit Siis syytä on täälläkin pelätä,
le m eidän “ parh aim m ista kansalai-
työläisten valtaanpääsyn edellyt kuten on peljättykin, että omai
sista m n ie ”, jo tk a s y ö ttiv ä t ja juot«
tävän jotakin raakalaisuuteen pa suus ei ole turvattu siltä puna-
tl vat H eikkua tä ssä m aa ssa v :n a
laamista. Se kumminkin on ereh s e lta peikolta.
¿902.
Me otaksum m e täm än h ä p e
dys. Työläiset kyllä osaa vat an Ja epätietoista on milloin tuos
ällisen tap au k sen e rik o ise sti s u re t
taa arvon sivistykselle. Vallas ta painajaisesta päästään va
tav a n h e rra R ooseveltia, joka oli niin
sa olevalla luokalla on se käsi paaksi. Ikävintä on se. että vuo
liellän-kohtellas H eikille ja hänen yl
tys. että he muka ovat juonnon- sikymmeniä on uskotettu. ettei
v äälle veljelleen.
v.
lahjainsa
puolesta niin paljon ' sekaisella punasella peikolla ole
S itten me m uistam m e niitä t u h a ^ ef1eUa V o ia is i s tä t e t t a >en
laskea.
T odellakin, “ työläisten hetki on
tu llu t.” Sam oin on sinunkin ja sen
luokan, jo ta palvelit. Hfesktlle hävi-
ty k se llistä ja se k aso rto ista “jä rje s
te lm ä ä n n e ” on ilm esty n y t jä n te v ä
nyrkki; joka panee teid ä t v ie ttä
m ää n 1 unettom ia öitä. Ju u ri sam oi
na päivinä kun su u ri väkivaltaisuu-
' te n n e alkoi, sanoivat sosial s tit teil-
luokka tai st^ -:
e t t ä ’\ h t h e teisk
i » k i u n n allin en vallanku-
’
m ous tulee laka: sem aan yli Europan ta ean o iu aleh tim lestä, jo tk a kokoon- te e U a
h e il lä On
etuoikeudellinen täällä tilaa. Vaan tuo'kiusankap
pale on löytänyt tiensä tänne-
t