Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 21, 1918)
T o siasia on, h n pako tu n tu u nousevan. Portland Labor Press, Port m utta ei työväestön itsenäisen dassa, jossa itsenäisellä työväen-' tä ise stä rik k a u d e sta , on Jo den semme sikäläiset kansat nälkiin viiden l k ah v in k a llistu m in e n ei Johdu so ta tulemaan toimeen ni’ landia työväenjärjestöjen äänen luokkapolitiikan tärkeyttä. Esim puolueella on mitä radikaalisin ¡tettu tymästä. S o n a n “ koroiila. m itä v a p a u sla i ' tila s ta v a a n r a u h a n tila s ta l-innen suomalaisen työväen äänenkannattaja, j SP11qJ«pn nää tvö | naan s ijo itta m a s ta a n viiden m iljöö on niinikään mitä X on-partisan liitolle on annettu ohjelma. Jos siten käy. että tlmeuyy M u r u u i , Oregon, joka p ii» * -Y le iS ta t U Ilt U U S e lla is e n p a a - kannattaja ,, T äm ä on s ite n 8C“ te tta v i8 " ’ paita» m aauntaina.____________ __________ töksen teko aivan selvältä. V e taantumuksellisin, m utta k o k o | kannatusta, vaikka vaaleissa ylei-i väestön itsenäinen 1 uokkapoh- nan erästä Raa noin 212.000 dollari!- A m erikan jälk e en S a k sa ja lta v a näjän kansa ei seuraa Omskin naan toisen vaikutuksen tekee, sesti kannatettiinkin demokraa-1 tiikka sosialistisen liikkeen ni- la vuoden. Mutta tämä suruiiiner » kuluttavat enimmän kahvia normaali TOIMITUSKUNTA: i W. N. KJSIVO, SULO SYVÄNEN, hallituksen johtoa soviettihalli- kun M utta mikään) niellä tukahtitetaan, niin nousee (ta rin a ei p ä ä ty vielä tä h ä n k ä ä n . Sr (o lo issa. K um pikin m aa k u lu tta a y seuraa Seattlen unioitten i tien ehdokkaita ADOLPH SALMI, ALEX SEVO, u a ei ole, etteikö se heti uuionistisessa liikkeessä sam a tu n n o to n h a llitu s joka nylk tä paljon kuin A m er a n .n.. tusta vastaan muuten kuin sen päivälehteä. The Lnion Recordia i m ahdottom uus .. .. . . . . . 'h ä n tä jo ennen, vei jälle e n 150.COt ku m p aan k in m aah an on kahvin vien juoman juovuttamana, jonka itse jonka suhtautum inen sosialisti seuraavissa vaaleissa jo oltaisi uudelleen. Miia työväenliikkeen TOVERI korkotuloisL ak.n> lliin e l t , ti ollu{ k a tk a £ tu n a sodan a ja n . jo te n (T H E C O M R A D E ) tsaarinkin täytyi sodan ajaksi niin pitkällä, että vaaditaan työ seen työväenliikkeeseen ja var tukahuttam inen ei ole m ahdol Jo h n in täy ty y elää k okonaisen vuo A m erilta en o llut su u rim p a n a kulut- The organ of the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in poistaa. väestön omaa luokkapolitiikkaa sinkin kansainväliseen työväen lista, eipä edes sen gonjpersis- den vaiv aisella se ita e m illä k y m m e n e l , ta ja n a . T ä m än ta k ia k a h v in m enek- the W’est. Published daily, except Sunday, Soviettihallitus on tiukasti si liikkeeseen on viimeisten kuu- ainakin itsenäistä työväenpuolu- min vanavedessä pitem pää aikaa ia tu h an n e lla dollarilla! at Astoria, Ore., by the Western W ork J a täm ä , ki on v ä h en ty n y t k o lm an n ella osalla men's Publishing Society. tä vastaan, että väkijuom ia kos kausien aikana ollut niin hyvä että. kuten on laita länsi-Cana- pitäniinenkään. a ik a n a jolloin k a tu v a u n u k y y ti on kuu s iitä m itä se oli n o rn ialioloissa, A N T T I J. P A R T A N , Manager. d essa se n tissä , p a p e ro ssit m ak sav a K a h v in k a sv a tta ja t k ä rsiv ä t su u rta Entered as second-class mail matter July 18, kaan enään valm istetaan tai käy kuin am m attiliikkeen taholta voi ¡v iisito ista s e n ttiä a sk i jn e. ¡v ah in k o a v ä h e n ty h e e n k u lu tu k se n ta 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, tetään V enäjällä, ja me olemme daan Am erikassa nykyisin odot under the Act of March 3, 1879. Jo s ju tu s s a todella on p erää, n iir kia. K a liv itu o ta n to on v ä h en ty n y t vannoja siitä, että jokainen va taa. Lehti taistelee esiin. V e llm otushinta 60 senttiä tuuma. ja nyt on m onta m u u ta su u rta te (n ä y ttä ä m eistä siltä kuin olisi J o h n ir Kihlaus- ja vihkim ailm otukset $1.50 kerta, pauden ystävä vaatii että tuo näjän t} öväenhallituksen puoles k ljä ä v a ik u tta m a ssa to d ellise n pu $ J 0 0 kolme kertaa tavallista kokoa ja tu lta v a toim een kuuden tu h a n n e n dol . * • ..... . suuremmat Umotukset tilan mukaan. tuom ittu aine pidetään s ie ltä ta sen minkä se voi, jopa niin Ila rin kuu k au situ lo illa eli k ah d en sa lan sy n ty m iseen . S yn tym ä-ja nim enm uutosilm otukset $1.00 ker ta, $2.00 kolm e kertaa, tavallista kokoa. poissa. T ä te n sodan ä k illin e n p ä ä tty m i dan dollarin p äiv äpalkalla. M iten kin paljon, että se äskettäin otti Kuolem anilm otukset $1.50 kerta ilman värs VICTOR ADLER. n u t v allassao lijain koston u h rin a van l ellainen ollen k aan olla m ahdo! nen ja k esk i E u ro p a ssa pian synty syä ja 50 senttiä lisäm aksua jokaiselta L ukekaa allaoleva huolellises kym m enentuhannen kappaleen U u tistied o t ilm ottavat, e ttä Itäval Riiassakin. Ja nyt sotavuosien ras värssyltä ja kutoslauseeita. vä lisä ä n ty v ä k y sy n tä tä lle su u re sti ¡lista , kun a ja tte le e n iitä tu hansii H alutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50 ti : painoksen Leninin kirjasesta lan sosialistien jo h taja V ictor A dler kaan p ainostuksen a ik a n a on h * n e n , öljyft jotRa h än v u o s ltta îr k a iv a tu lle juom alle n ä y ttä ä v a ik u tta senttiä kerta, kolm e kertaa $1.00. N aim a- ja avioeroilm otukset, korkeintaan 75 “Venäjällä on riittävästi viljaa Sovietit toim essaan, joka julais- joka nyt vallankum ouksen a ik a n a oi la a ja t kokem uksensa palvelleet a r ■ sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. puinppuaa ja, n iitä sa to ja tu h a n s ir van kahvin k a llistu m ise en . ' tullut Itäv allan ulkoasiain m iniste v a a m a tto m assa Suurem m ista yhteisilmotuk-usta tilan m u väkijuomaliikkeen jälleen alotta- m ä ä rä ssä m aansa tiin sarjottain myöskin lehdessä Ja k e in o tte lu , jo ta on v aik ea v< ' to n n eja kivih iiltä jo tk a hän kaivaa kaan. riksi, on kuollut. U u tistie to ei ker työväestön v alm istelu a taiste lu u n vai 1 K iitoslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu miseksi. tää , voi m yös v a ik u tta a tila n te e se e n kaikki tie ty sti om in k asin sa. Koko lehden toim itussivu h en I ro lähem m in a sia sta . S am at tiedo* malta. lankum ouksen teh täv iin . S iitäp ä syys "Vladivostok, Siperia, m arrask. Paikkakunta-uutisilm olukset 60 senttiä tuuma. kii mitä ystävallisintä my»»tätiin -j tu h la a v a t kylläkin m onia sanom aleh tä jo u tu ik in hän vallankum ouksen ( On sangen su ru llista, e tte i hänelle K a h v ik e in o tte lijat o v at p elissä m uka jää vuoden “ reh e llisestä ty ö stä " m uu ' ¡ia j a a s e tta v a t tälle “ k an sallisju o A dvertising rates, 60 cents per inch. Special 2 p. — l Associated Pressin tie toisuutta Venäjän työväen halli tip a lsto ja luetellak aeeh H apsburgin ta p a h tu e ssa siihen jo h ta v a a n a se Itä discount is allowed tor large and co n kuin nuo vaiv aiset viisi m iljoonaa ! m alle ’ e n tis tä k o rk ea m m a t h in n at, donanto) — Virallinen yleisve- tukselle ja samoin nyt Saksan ¡suvun h isto rio ita. Jo s on to tta , ette m aan in istä nyt u u tistie d o t kertova* tinuous advertisem ents. T O V E R I. B O X 99, A S T O R IA , ORE. näläinen lennätintoim isto tiedot työväestön vallankumoukselle. ' victer Adler on kuollut nyt ke«l“4lF h än et kuolem an pois tem m anneen — i dollaria! T IL A U S H IN N A T .......... ; vallan k u m o u stap ah tu m ia, hoitaessaan k esk ellä sitä su u rta tap a h tu m a in sa r taa, että O m skin hallitus aikoo Y hdysvalloissa ja Canadassa: J os am m attiliikkeessä P t*a s ls l ( tä rk e ä tä ja v a stu u n a laista te h tä v ä ä jaa, jossa m aansa työväestö oli par E S I H I S T O R I A L L I N E N S I V I S T Y S E l ' Yksi vuosikerta. .$5.50 6 kuukautta. .$3.00 3 K u u k a u tta ... $1.60 1 k u u k a u si... .60 pian jälleen alottaa väkijuoma- maan vallalle sellainen i em !ce Voi olla a rv e le m a tta y h tä jr haillaan to te u tta m a s s a om an vapau kautta TU N TEN U T VARKAUTTA. Suomeen ja muualle ulkom aille: E- Yksi vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25 liikkeen valtion monopolina. henki, niin ennen pitkää voitai S to ista m ahdollisuutta hänen kuole- tu m isen sa su u rta asiaa, vapautensa K esken kaikkien niiden vaikeuk ( - - T | f » j • T t t t ( T I T t l I I I 1 1 l~-|- lintarveinin steri iliuottaa, että S U B S C R IP T IO N R A T E S : siin täälläkin puhua luokkahen »»ansa aih eu tu m isesta, jonka sa a v u tta m ise k si V ictor Adlei sien jo ita siv isty sk au d ellam m e on In the United S tates and Canada V enäjän viinapolttim oiden vuo P Ö Y T Ä K IR J A v o itettav an aan , k o h d istav at h isto rio t One year ......... $5.50 Six m on th s............$3.00 gestä am m attiliikkeen piireissä V ictor A dler on sy n ty n y t kesäkuun oli eläm än sä p y h ittän y t. . .. Three m onths. .$1.60 One m o n th ................. 60 sittain tarvitsem a 1.714,000 bus- te h ty W yo. s. s. o sa sto jen k e s k u s Itävallan lu o k k atieto in en työväki sija t huom iota e rä isiin jo kauan sit Kihti »uikiit tietääksem m e ainoa 24 p., 1853, ollen n y t jo 65 vuotias llu o u eu slo sijaitsee 1 0 uinen ja Duane kaiu kom itean kokouksessa m a rra sk P itk ä päivätyö on siis hänen tak a osaa a n ta a oikean a rv o n V ictor Ad ten tap a h tu n eisiin seikkoihin, jollai ien kulmassa. T elefo o n i: konttori 365. helin viljam äärä voidaan luovut uniotiistinen päivälehti kok« toiiu iiu s 832. 10 p., 1918. P u h e tta jo h ti T n a a n . J a tu lo k sista ja h ed elm istä ri le n n u h rau tu v alle ja hedelm iä tu o t sis ta ilm enee k e rto m u k sia vanhoissa taa. aiheuttam atta m itään vaka m aassa, ia »»ivallinen osotus sii kas on hänen työnsä ollut, ei ainoas taiteelle työlle ja siihen a rv o n an (a sia k irjo issa . E rään e sp an ja la ise n P aavola ja k irju rin a toim i a lle vampaa elintarpeitten puutetta. k irjo itta n u t. S aapuvilla olivat tä, m inkälainen arvo on edes ta a n om an m aansa työväenluokan toon voi yhtyä koko köyhälistön In v a llo tta ja n . M arcio S rra n , joka kuo I— Oakland W orld. kaik k i jä s e n e t. li vuonna 1589 C uzcosra, P e ru ssa Työni. osittainkaan luokkahengen mu- taiste lu ssa , vaan m yöskin koko kan tern atio n ale. jä lk e e n jä ttä m ä s s ä te s ta m e n tis s a sa Pyk. 1. K irju ri selo sti ly h y esti to i Rikkeen laa jalla vainiolla Valoisampaa tu Ie v a i kaisesti toim itetulla päivälehdel-‘sainväll8en notaan Inga heim on y h telsk u n n a llisis m in taa n sa la k k a u k sissa olevan Cum H än on a m m a tilta an lääk äri. OF M I T E N i t\ i »väestön keskuudessa. S E L L A IS IL L A T U L O IL L A ta oloista nt. nt. se u ra a v a a: b e rlan d in o sasto n a s ia s s a ; ja kun suutta kohden jo v a rh a isin a vuosinaan h a rra s te lin ' V O I O L L E N K A A N E LÄÄ? Lehden taholta on annettu Seuraavat henkilöt ovat lali- “ Ingat h a llitsiv a t sillä tavalla, että to im ee n p a n e v a lta k o m ite a lta oli tul työväenkysym yksiä. T utki tieteelli B. (’. F e d e ra tio n isi, B ritish (’oluin ( Vaikka Amerikan am m attiliik-i lämmin kannatus esitykselle, et | koko m aassa ei tu n n e ttu v a ra sta , ei lu t v a lta k irja san o tu n o sa sto n om ai ju ttaneet kukin kohdalleen mer sesti sosialism ia. K irjo tteli puolue liian utnonistien ä ä n e n k a n n a tta ja ’ i r i .. . pahaa m iestä eikä e p ä re h e llistä nais suuden m yyntiin, niin v elv o te ttiin k ir tä W ashington tyoväenliittojen iseen toim inta yleisesti onkin 1 ltyn sum m an Toverin puolus- leh tiin k o e tta en lää k ä rin ä a u tta a jo tta a : ta. Jo k a ise lla oli joku hyödyllinen ju ri p y y täm ään to v eri Isaac S a a re n sangen taantum us.-edistä ja hi ylim ääräinen edustajak«»k<ms P» neuvoillaan köyhälistöä. Aikoi teh tu srah asto o ii: Nyt me kaikki tiedäm m e, m iten ja arv o k as toim i. K aivokset, m etsät p ä ä tä kesk. koin. e d u s ta ja k s i ontai varten teki v äärä ja epäoikeudellinen on syytöf 25 p :nä d a s ta rk a s ta ja k s l sitä Rosburg, W ash.: taasti näyttää m uuttuvan sellai «lettäisiin Seattlessa t. ja k aik en lain en om aisuus oli siten suuden m yynnissä, kun em m e tä ä ltä laa jah k o ja tutkim jasm atkoja. H erra siitä, e ttä teolllsHU sparoonit vievät tarkotukseiia laatia varma ohje H enry Mäki ................... . $2.00 seksi m illaista sen tulisi olla, niin ja e ttu , e ttä jokainen tiesi om ansa a sti voi lä h e ttä ä sin n e e d u sta ja a . le iv ä t hänelle ku iten k aan tä tä toin tuotannon tu lo k sista enem m än kuin Arvid Laine ................... . 2.<X näkee sima sentään valo’sa.,ipia- ma ¡onka mukaan toim itaan eikä m itään o ik e u sju ttu ja sy n tynyt Pyk. 2. L u e ttiin T o v e rista tu llu t ta a n ta n e e t, pelkäsivät kai A d lerir . 1 .0 0 kin kohtia aina titon tuostakin. ' alkavassa uudelleenjärjestely- tap aisen m ielien to im in taa te h d y sta r m ääräty n osansa. Paikallinen Pr») koskaan. Inga-heim oa p elk äsiv ät, kirje, joka koski k irje en v a ih d o n jä r Sakari Hanhi ................. vince-lehti on a n ta n u t siitä aivan ku kun n io ittiv at ja to tte liv a t sen alam ai jestiim istä VVyotningissä. kaupungeis- a esim työssä. Lännen . 1.0c Joseph Kukka ............... k a sta jan a . Kun sitten poikkeustila m oam attom an esim erkin John I» Sii-m e s ite tty ä y le isk irje e n v a litta ja a Te» dlisuusuni» »nismiin pyrki; Itä v a lla ssa ju lis te ttiin 1884 ja kok» R oekefellerin kohtalosta. H äpeällä jr set, m utta me otim m e siltä pois s e r Aug. Puhakka ............... . 1.0c »»il m ie le n k iin to ista teiniä vertai- alueet E sp an jan kruunulle ja teiniin« ei k a ts o ttu voitavan jä r je s tä ä sy y stä luja uuionistisessa h i ..’-, eessii e- j nnsta siellä niinikään kannate so sialid em o k raattin en jä rje stö vallan surulla on m eidän tu n n u ste tta v a n y ’ a su k k aista a la m aisia sille. Me olem Grays River, W ash.: kun sillä »»n tää llä kok eiltu jo useani läm pimästi. »»llcil csitv- cm iy .- i p itä jä in toim esta h ä v ite ttiin ja kun syyllisyytem m e siihen m itä olemme me huonolla esim erkilläm m e hiivit Aug. Hanhi .......... r .............. 1.0C siintyvien erilaisten ilm iöitten taan litan k e rra n en n en ilm an e rity is iä tu sisäiset k a s ta t puolueessp täh ä n saak k a pu h u n eet näiden suur , • I sam alla sisä vleisniaal.isen, „ . välillä. Portiand ja San Erän- m etallityöläisten tän e e t koko k a n sak u n n a n . Oli aika » loksia. ' raivosivat, alkoi V ictor A dler p e itit ten hyvien m iesten itse k k y y d e stä jr P a ik a llis k irje e n v a ih ta ja in k u lu jen ovat -- paljon -- taantum uksel- te» »Uisuusjärjestön pt i list.imisi s- j Y hteensä $8.00 cisc»> O u ra n s a Itävallan köyhälistön voitonhim osta ja luovuttava k a ik istr jolloin sen kesk u u d essa ei tie d e tty rik o k sista ju u ri niiti än. S a ta tu h a t k o rv aa m ista koskeva kysym ys jä te t ta lähtökin niistä piireistä, jotk; lisem m at kuin Seattle, joka ny 1 i k esk u u d essa ja sen hyväksi. H ä r ep äsu o tu isista a ja tu k s is ta heitä köli K erääjänä on toiminut Henry ta k u ltap alaa om istav a in tiaa n i joki- tiin to istaisek si. kyisin onkin ehdottom asti vilk kontrolleeraavat lehden kantaa. (u h ra s i henkiset ja a in e e llise tk in voi «taa n a jn a isek8i. Mäki. Pyk. 3. K irju ri v e lv o te ttiin e sit K un j uttu on k e rra n Provincessr jätti a su n to n sa oven au k i, tai a s e t f kain teollisuuskaupunki kokolän W ashingtonin ttnioiden kes iltansa saadakseen k a n salliste n e ri sen taa k se ain o a staa n kepin ristiin täm ä än o sa sto ille k e s k u ste lta v a k s i p u raisu u k sien raa tele m a t Itäv allan ju iaistu , niin täytyy sen ehdottom as o so tu k sek si siitä, e ttä siellä ei ollut Toivovat voittoa väki neliä. PortlandK sa näyttää ole kuudessa ¡Imenee enem m än va ; ! työläiset onko k e sk u sk o m ite a n to im in ta a ed< ! yhteen ia y h ten äiseen jä r ti olla to tta. Viime vuonna oliva' paam ieli-iä ia luokkatietoisuutt; van ainoastaan yksi am m attiliit k e tä ä n kotona, eik ä k u k a a n m ennyt lee n k in ja tk e tta v a n iin k u in täh ä n jestöön. Täm ä jä rje sty m in e n tapah John D :p vuositulot noin 22 m iljöö juomien avulla sisälle. M utta kun ne huom asivat kin a sti, tai te h tä v ä siin ä jo itain to, joile kannattaa antaa tunnus lähentelevää henkeä, kuin viiden tuikut. Itävallan so sialidem okratia naa dollaria, jo sta tunnoton hallittu (T rue translation filed with the Postm aster m eidän a se tta v a n ovillem m e lukot jr m uutoksia, kun tä ä llä a in a vaan suo työväen asiaa ajavan? k,¡.iti tnutlii lännen va tiort unio- jonka vihollisensa luulivat tuhonneen ¡ kUitenk in vei k aksi koln iattao saa at Astoria, Orc.. Xuv. 21. 19JS, a*» requite» tnksen k äy ttäv än avaim ia, niin ne k ä sittiv ä t m alaiset v ä h e n em istä än vähenevät by section 19 of the .Act of Oct. 6th 1^17 Siellä o n sa täy d ellisesti, kohosi voim akkaat« jä ttä e n Je h u ille ain o astaan vaivai järjestönä, nim ittäin pannu.- ep- ni<tises<?. liikkeessä. e ttä me pelkäsim m e v arkaita, ja kui lii n e lte i n y k y ään ole v a rsin a ise ssa Allaolevan sanom alehtiuutisen pien järjesti», joka on itsepintai myöskin jo allilla liike |.<»liittis-( ja on nyt yksi In tern atio n alen ta is te ■ se t se itsem än m iljoonaa, ne h av aitsiv at m eidän ke-kuud >s-am leit lin n a ssa kuin p ari tai kolm e osas tarkotukseiia »>n herättää kysy -e-ti kaikkea tihniailua vastaan ten vankien vapauttam iseksi he-1 luvaiiniim pia ja kouluuntuneiinpli 1 j (>im oa liikem ies ja se lla ise n a h:b n e olevan v ark aita, halv ek siv at ne to a : ja e s ittä v ä t s a m a lla k a n ta n sa Itävallan köyhälistön r iv e i h ir »jlPt j p|j oitti viisi m iljoonaa vapaus mys, jonka koko Amerikan kan taistellut « ikeuksiem a puolesta ti kun rauha <>n allekirjotettu osia tä s tä a s ia s ta , kun e h d o tta v a t ensi a stu m ise n » jälkeen on V iktor -'die ; _ luonnollisesti tavallista m eitä k aik k ia.” san» pitäisi ottaa huomioonsa. ¡vuodeksi k e sk u sk o m ite a n paikkaa, Mikäli tunnem m e San Ira n ia t»-dennäköisEi »»n. et O ’tYs j uupum attom asi! työskennellyt ntone . korkoa v a sta a n J ä ie lle jä ä n e is tä kah K A H V I A M E RI KALAISTEN K A N - i P ö y tä k irja n puolesta, Millä tarkotukseiia päätetään ciscon unioita. niin niissä ei oh '>nt<i tcHHnuii pidettäväksi suuri- la älällix jn rnonella tu v alla työviier { luiljoonusta d o lla rista näy ttä SALLISJUOM A. L. Luoto. Sanoina | itse a sia ssa p ä ä ttä n e e n luopui ! vilja m uuttaa väkijuom aksi sil m itään erikoisempia toiveita he iiitc llu lle v l t n i ä ä r ä i s e f e e d u s t a j a U u o k k ataistelu rin tam assa. K ahvia voidaan hyvällä syyllä sa Olem m e ta rk a s ta n e e t ja hyväksyin- loin kun me täällä Am erikassa rättäviä, ei ainakaan niiden kes k o k o u k s e lle , jos sellainen s a a - lönt’' -*a ail<alta’Isleh tik irjallijan a . pu (kokona an. la h jo tta e n sen pois. H y i noa a m e rik a laiste n k an sallisju o m ak tie e d e llä olevan p ö y tä k irja n. h u jan a ja Itäv allan köyhälistön par ■ vana k ris titty n ä hän luonnollisest m aksam m e kaksinkertaisen hin kusjärjestön si. S itä m yytiin v e rra tta in halvalle äänenkannattajan. d?an kokoon. K. H au tam äk i, N els L ahti. lann n tt¡e d u sta ja n a en hän ehtiny" . tek ee lah jo tu k se t niin e tte i v a se r nan leivästä ja saamme alituises The Tri-City Labor Review-leh- Valtiollisessa toim innassa siel- tuonta sa ttu v a a iskua a n ta a vallas i k a sj huom aa m itä oikea tek ee jr sodan aikana, jopa halv em m alla kuli ennen sotaa. Kun rau h a n sa n o tn a r ti kehotuksia lähettää viljaa den mukaan, joka on äärim m äi lä luotin» »l.i-esti ollaan ta k a p a -( gaoleville, p u o ltaessaan työväenluokan: päinvastoin. od o ttaissa to iv o taan h intojen laske K iiruhtakaa joulukort- Saksaan ja Venäjälle pelastaak- sen vanhoillinen. julla. Sen tärkeys tunnustetaan oikeuksia ja vaatim uksia. On istu ( P u h d iste ttu a a n site n ta sk u n sa saas m istä, niin kahvin h in ta sitäv asto in TOVERI Toverin puolustus- rahasto * fRilaustprme kanssa cTffT inn tu r. t T .-m n a n. n Suomi Amerikan sano malehdissä New York T ribune sisältää m arraskuun 14 p:nä toim ituskir jot uksen otsakkeella: “Suomi, meidän salainen vihollisemme K irjotus kuuluu seuraavasti: (T rue tran.Iatifie tile? with the PoMmaste» at A storia. Ore., N ov. 21. 1918, a» required by section 19 ot the Act oi Oct. 5th, 1917.) "Bolshevistinen V enäjä »»n ai noa asestettu vilu »Uinen, joka e- nää »»n jälellä. Liittolaiset ovat vielä Venäjän kanssa sodassa. Se täytvv m urskata, kuten Sak sa on m urskattu. On olem assa kuitenkin vielä vksi Saksan seuralainen- myös kin itäisellä rintam alla — jonka kanssa me emme ole sodassa. Se -on Suomi. Se on liittvnvt vihollisemm e seuraan — passii visesti. ellei aktiivisesti. Sen poliittisessa ja sotilaallisessa asem assa on paljo selvitettävää. Suomi teki läheisen liiton Sak san kanssa heti B rest-L itovskiy ja Bukarestin rauhansopim uk sien jälkeen. Xämä molemmat rauhansopim ukset o ta t tehdyt m itättöm iksi Eochin sopimuksel- le uuden Saksan hallituksen kanssa. M utta suom alas-saksa- laista kauppaa ri ole purettu. Suomi, sikäli kuin sillä on voi maa päättää m istään, on edel leenkin Saksan valtakunnin va sallina. Se on sen valinta, eikä se ole tehnvt m itään m uuttaak seen sitä. V asta kuukausi sitten Suonten parlam entti lähetti edus tajistaan valitun lähetystön hul lun asialle ilm ottam aan H esse nin prinssille Kaarlolle, että hä net on valittu Suomen kunin kaaksi. T änään ei ole enää olemassa m itään Hessenin hallitsi)ahuo- netta. Kaikki Saksan kuninkaat ja vallitsevat prinssit, niiden iou- kossa mvöskin Reussin Henrik \ X \ !l. ovat heitetyt syriäan Tuleeko Suomi olemaan ainoa maa Europassa, joka on halukas sietäm ään saksalaista kuningas ta? Täm ä ajatus on iärieton. M utta se on Suonten virallinen asein?, tähän mennessä. Su» tmalaiset toilellistiinles.-a eivät ole julistaneet sotaa m i tään liittolaism aata vastaan. M utta he kiiiiottixat saksalaisia suunnitelm ia valiotta? Kuolaan johtava rautatie, tuohon \ enä- jän sulaan satam aan iäämeren rannalla, ia karkottaa liittolais- joukot pois tuolta tärkeältä sa tam apaikalta. Ile hvväksvivät bolshevikeilta mvomivtx ksen länsi-K arjalaan i? vasiapalkkj, >k- si luvasivat Hikeä holshevikejä liittolaisia vastaan Kuolan niem i maalla ja Arkangelin m aakun nassa. E ttä tätä apua ei annet tu vaikuttavassa m äärässä ¡oh ttti -pelosta, että liittolaiset kos tavat — »nelko mikä tuli sitäkin vaikuttavam m aksi kun liittolais ten lisäjoukkoja alkoi saapua pohi»»is-\’enäjälle ia tsekko-slo- vakit etenivät länteen L raalin vuoristolta V olgaa kohden. Pel kästään varovaisuudesta, eikä mielialan m uut-tksesta. Suomi jälleen palan passiiviseen liit- ton Saksan ia Moskovan terro ristien kanssa. Berliinin suhteet suomalaisiin ja bolslievikeihin olivat hvv:n se kaiset. V enäjällä Sak<a tuki pu nasta asiaa. Se nvrki sa atta maan V enäjän anarkiaan ja si ten auttaa Venäjän tuhoam ista. Suomessa Saksa kuitenkin tuki vaikosta vastavallankum ousta. Saksan avulla valkokaartilaiset voittivat punakaartin, lahtasivat punakaartilaisia tuhansittain, m estasivat heidän johtajansa ia tukahuttiv.it heidän kaiken toi- niintänsä kuten Lenin ja T rots nauti m m .. 11 n i •TiimT»n.TrL .n i.i.> .i,Tfnti i i n .u f n m i m n ii t n r . n rn i T' i u h i . i i . u r n i i i . i . i i tu k ab u tti \ enäjiin m altilliset häntäräk*- i. Rauhankonferenssin '.ien keskuudessa Saksty m uodos voiman Canadassa. Heillä on vänsäkään heitä nim itätte, san«»- tävtyv päättää siitä. Liitt«»lais- ti sen nitistän eläimen, joka Ye pu» »lueet. intohim o opetukseen nähden ia vat. että sosialisti ei ole koiraa Saksan politnkan tarkotukse- ten sijtaktivaston täytvv mennä : näjä oli ennemmin. Heidän kon- lie ovat toim eliaita ia puhtaita. tiarem: i ja sosialistin voi tappaa itäm erelle. l le ls in g m hallituk- vent!» »tunsa •uilburv na »»li perustaa Suomeen ta a n tu - : ........................................ . \ ,nnc i Canadalaiset ovat aina pitäneet rangaistusta pelkääm ättä. kesänä vahvisti uuden P-'htukan. I muksellineu, m ilitaristinen mo- i sen täytvv antaantua sille. suom alaisista Siellä <>n 70.000—80.0)0 mei- Suomi on ehkä kypsä itsenäi jonka tarkotnksena oli ryhti ä l ä - ' naaoureistaan narkia. saksalaisen prinssin ol- enemmän "(■ti-( «lan t »veriamme kuolem assa van- Icssa sen johdossa, dtomen ar- i syyteen. M utta se astui vääräl heisiin ia vstäviillisi n suhteisiin vuoksi. että he ovat halunneet ( k leireillä, heidät näännvtetääu nteija aiottiin m uuttaa saksalai le polulle, ryhtvessään sitä ta itsenäisen työväenpuolueen, far eanadnlaistua niin pian kuin lalkään. Kak~-0 ym m cnta tuhat- voitelem aan. Suomen -p:iäti'»s tu marien liiton, »suustoimintalii m a'nlollista. seksi ni ib tarist ¡seksi apuriksi. ■osialistiset sU'>- : ta meidän luokkam m e naista ia Sm m en saksalaistuttanTisen piti li mailman vaaraksi, kun se ton ia am m atti järjesti »ien kans ma aiset auttavat oiuia etujaan 1 pikku-palleroista «»n tap ettu Sa \aliii staa tiet;» Liivinmaan. Yi- m uodostui alistum iseksi teuto- sa. Aivan viime aikoihin saak- ta maan e tu j a , kääntäm ällä uu-i takuuta kenttäo& eutta on t«.i- Kaikista tällin, mitä ka suom alaisten ottam a aikai- roiimaan. Liettuan. Kuurinm aan. nismille. „.. S1V.UH ’a ta >delhsem m ässä ! m innassa y h täm ittaa. Ei m uuta suom alaiset vo vat teiniä rau h an sempi kanta pvrki eristäm ään Etiolan ja L kr,tinan stksalais- m äärässä ottam alla osaa ( ana- 1 epäillystä tarv ita kuin että olet konferenssin !»;»,ät<>st.ä od »telles heitä Canadan kansasta, lie a- tuttam iseen. lan kansallis-eiäniään.” sosialisti. Silloin olet tuom ittu. K aikilta näistä Venäjän eitti sa. on e. eitä he julistavat ku suivat itsekseen niin paljo kuin ^[aa '2n kasteltu punast lla ve t ninkaan vaalin m itättöm äksi ja m ahdolista. ja kehittivät paikal- si: tä alueista ainoastaan Suomi Työväenlehden lausunto. rellä. niiden meidän lu»»kkammc ■ Su»»men tasavallaksi lisiä tapoja ja t<»Humuksia, otka tervehti saksalaisten ylivaltaa. Butte Häily Bulletin sisältää iasrnten kauniilla -punasella v e l l <’’dän tävtvv ensiksi tulla ¡1- e itä t soveltuneet Canadan kan toimituskirj»»tnksen otsakkeella : 1 ’n» »la k »»k» i voimistan, ndottaak- i r e llä , jotka uskalsivat ,»anna kv- l l o i n v o i L - n n i- > n ..tH o Saksa,, varjosta, ennen salaisten täysiin kansalaisvclv»»!- "M iten » »n un »men laita: seen pä vää, jolloin se voi kapi- i .1»'¡--a | s\,,,y k^enalaiseksi verisen, ry ö s noida. N vt - e on kapinoinut, kuin he voivat toivoa löytävän-; lisuuksiin. kuuluu se u raa v asti: tävän tekopyhän kapitalistiin«)- Canadan suom alaisten enem i uet tualaiset pr» »te steerasi vat paikan uudessa, vapaassa Euro " Eläimellisen ihmisen kaikista kan oikeuden. pan s a m ailnia- m istö k im itin sosialidem okratti- julm ista, muriiahim» iKista into- jyrkästi sitä vastaan, että heitä % 'b . i - f n tu n atta on m enehtv- seen puolueeseen, joka pvrk i ai him»>:sta ei mikään vedä vertoja »e iuuttaisi saksalainen kuningas. •ivt hali tse an luokan p a lk a ttu Xeiv York itvening l\)st jub kaan saamaan valtiososialismia sille, mikä ’»uhkeaa valtalu« kan M utta Suomi ilomielellä hvväk- u n m urhaajien kau tta. Eikä sa- s \ i sak Tilaisen kontrollin. 'Suo ; k Msec toim itussi tullaan cana 4a- perustuslaillisilla ' keinoilla. Puo rinnassa silloin kun hauen oj men parlam entt m yöntyi B erlii Maisen 4’ »ronto Globen m arras lue sisällytettiin liittohallituksen kenttään ia i 11 i se e n r v« >vää miseen t.uaxaan ole ku u lu n u t Laillisen rosvouks'-,, näljäisten lehtien, k i e ’ t om ää r ä v k se e n , uhataan. nin tek e m in esityksiin, luopui kuun 7 päivän t' »jmituskiriotuk- äskeiseen sanom alehdistön taholta. X’c mahdollisesti väärhtvmmärrvtk ajatn k ses’.a m uodostaa tasaval- sen ■ s uom a'aiset < anadassa \ iltaa on syntynyt täm än ve u ik u ta t äänensä kaneiksi n iit sestä sen keinoihin ia pääm ää risen sodan aikana, m utta se -»n lan. valitsi Hessenin Kaarlon i ’'-»ka kuuluu seuraavasti: ‘Canadassa olevan suom alai rihän nähden. Olkoon rauhan ai '.»Päistä verrattuna porvariston ten toim enoiteitten takia, joihin ktminkaa! seen ia lähetti lähetys enäjän tvölä set ovat rvhtvneet tönsä sillä samalla hetkellä kun sen t .äestön suhde, lukuunotta ka tai sota-aika. niin on m itä kostonhim oon silloin kun ’ työ vaikosta terroria vastaan siellä, BuJgaria luopui teut»»unisista liit m atta ei-soskdistista vähemmis- ^nurinia enäoikeutta tehdä sel läiset uhkaavat vksitvisen omis- , m utta , vaikenevat kuin muuri, tola sistaan, saksalaisten artnei- ' töä. jätt- paljo toivomisen varaa lainen puolue laittom aksi, mikä tuso keuden oikeudellisuutta. '¡ a - c l k a a . « , 1 h m X Ä Ä t 'e ^ " joita karkotettiin R anskasta ia s» lan alkuasteilla. Ei odotettu, koettaa saavuttaa tark rv ty p erän Saksan m ilitaristinen perikato oli että he olisivat olleet h u o m atta sä saamalla kansan enemmistön set! Suomen ia Saksan kapita- Suomessa Ta minkätakia? vasti liituMaiMirelisiä. kun vksi kannattam aan m ielipiteitään silntinm-, hätä\ issä. 'cC’u kat m urhaavat Suomen | Koska ovat samaa luuta ja sa bittolaiMsta oli k enäjä. h e id ä n Miomalaisen kielijärjest» n koko ’volai iä kym m enissä tuhan is ts - Suom alaiset cG ät ole tehneet ( maansa sortala, m utta sntoma- usten ja suom alaisen kirjallisiin maa verta. sa. Isk i poikia. äitejä ja oik- m itään auttaakseen luttolaisten . jajsten sanom alehti-äänenkannat- »Ien ia sanom alehdistön kieltä •Vnerikan työläiset, antakaa asiaa j.a pali on vahmgoit taakseen 'a j a , jolla oli tuhansia lukijoita, minen on rangaistus, jonka suo •u-palleroisia ja työläisiä, jotka äänenne kuulua seEaisella ta lied a. O m asta valinnastaan an tuli niin hyökkääväksi käsitelles malaiset sosialistit saavat m ak ivat antaneet esimerkin m ail valla. että syntyy jonkinlainen lii taantuivat he Saksan vasalleiksi sään Canadan osanottoa sotaan, saa m enneisyydestään. Säädös man k.övhilistölle ia ym m ärtä >uomen tovere ttem tne aut- m ystä heille heidän luokka-ase He suutelivat X’e jotka seisovat , . keisarin . . . . . k ättä . — että se veti sensuurin huomion tä on m uutettu sen verran, että m astaan. Töitä ei koskaan nähtv tanii<« <s». asia jonka u k ram a la isetk m .jo t- puoleensa. H eidän katsantokan- suom a’aiset am m attijäriestöko- n »vrinä vieressä, kun työväen- ka olivat vhta knnkeita txaase-( tansa täydellisesti m uuttui kun koukset ovat tehdyt laillisiksi odottavan kun m uitten m aitten uoi.an jäseniä m urhataan, ovat talm lta saapui avun- maan näennäiseen kansalliseen <c (lespot;smi kukis, u i. jo’<a (lli m utta katsoen suom alaisten >o- : työläisten ovvnoiia. Xämä jalot sielut ja •'amanhvsia kuin mies. joka hv- k mviiisi kun roisto raiskaisi h ä itsenäisyyteen, kieltaanty:vat te* ; rvöstänvt Suomelta sen vaoau- sialidem okraattten kannan niuut- rehelliset toverit ovat työnnetyt nen ty tärtään . tm asta. (Ien. Kun saksalaiset hvökkäsi- tu n rseen , pannajulistus täytyisi nälkäkuolem aan, vangittu ja jo Vntaka? protest nne voimak- Rrest-Litovskm rauhansopi- vät Suomeen m urskatakseen se J »emu t taa kokonaisuudessaan. ka näitä sadottain am m utaan. paasts kuulua. inuksen m itättöm äksi julistam i-i sialistisen uou-uit. niin Canadas- Suom alaisina on paljo arvokkai Heidän tyonteettäiänsä. kapi Ta antakaa tulla tiedoksi, että nen tekee Suomen tulevaisuuden sa olet ien suomalaisten sosialis- ta avuia, jotka tekevät heistä talistit tai vam ppyvrit, miksi hv- te olette tämän äänen takana!
