T o siasia on,
h n pako tu n tu u nousevan.
Portland Labor Press, Port m utta ei työväestön itsenäisen dassa, jossa itsenäisellä työväen-' tä ise stä rik k a u d e sta , on Jo den
semme sikäläiset kansat nälkiin
viiden l k ah v in k a llistu m in e n ei Johdu so ta
tulemaan toimeen ni’
landia työväenjärjestöjen äänen luokkapolitiikan tärkeyttä. Esim puolueella on mitä radikaalisin ¡tettu
tymästä.
S o n a n “ koroiila. m itä v a p a u sla i ' tila s ta v a a n r a u h a n tila s ta
l-innen suomalaisen työväen äänenkannattaja, j
SP11qJ«pn
nää
tvö | naan s ijo itta m a s ta a n viiden m iljöö
on niinikään mitä X on-partisan liitolle on annettu ohjelma. Jos siten käy. että
tlmeuyy M u r u u i , Oregon, joka p ii» *
-Y le iS ta
t U Ilt U U
S e lla is e n
p a a - kannattaja
,,
T äm ä on s ite n 8C“ te tta v i8 " ’
paita» m aauntaina.____________ __________ töksen teko aivan selvältä.
V e taantumuksellisin, m utta k o k o | kannatusta, vaikka vaaleissa ylei-i väestön itsenäinen 1 uokkapoh- nan erästä Raa noin 212.000 dollari!- A m erikan jälk e en S a k sa ja lta v a
näjän kansa ei seuraa Omskin naan toisen vaikutuksen tekee, sesti kannatettiinkin demokraa-1 tiikka sosialistisen liikkeen ni- la vuoden. Mutta tämä suruiiiner » kuluttavat enimmän kahvia normaali
TOIMITUSKUNTA:
i
W. N. KJSIVO, SULO SYVÄNEN, hallituksen johtoa soviettihalli- kun
M utta mikään) niellä tukahtitetaan, niin nousee (ta rin a ei p ä ä ty vielä tä h ä n k ä ä n . Sr (o lo issa. K um pikin m aa k u lu tta a y
seuraa
Seattlen
unioitten
i
tien
ehdokkaita
ADOLPH SALMI, ALEX SEVO,
u a
ei ole, etteikö se heti uuionistisessa liikkeessä sam a tu n n o to n h a llitu s joka nylk tä paljon kuin A m er a n .n..
tusta vastaan muuten kuin sen päivälehteä. The Lnion Recordia i m ahdottom uus
.. .. . . . . .
'h ä n tä jo ennen, vei jälle e n 150.COt ku m p aan k in m aah an on kahvin vien
juoman juovuttamana, jonka itse jonka suhtautum inen sosialisti seuraavissa vaaleissa jo oltaisi uudelleen. Miia työväenliikkeen
TOVERI
korkotuloisL ak.n> lliin e l t , ti ollu{ k a tk a £ tu n a sodan a ja n . jo te n
(T H E C O M R A D E )
tsaarinkin
täytyi
sodan
ajaksi
niin
pitkällä,
että
vaaditaan
työ
seen työväenliikkeeseen ja var
tukahuttam inen ei ole m ahdol Jo h n in täy ty y elää k okonaisen vuo A m erilta en o llut su u rim p a n a kulut-
The organ of the Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in poistaa.
väestön
omaa
luokkapolitiikkaa
sinkin
kansainväliseen
työväen
lista, eipä edes sen gonjpersis- den vaiv aisella se ita e m illä k y m m e n e l , ta ja n a . T ä m än ta k ia k a h v in m enek-
the W’est. Published daily, except Sunday,
Soviettihallitus on tiukasti si liikkeeseen on viimeisten kuu- ainakin itsenäistä työväenpuolu- min vanavedessä pitem pää aikaa ia tu h an n e lla dollarilla!
at Astoria, Ore., by the Western W ork
J a täm ä , ki on v ä h en ty n y t k o lm an n ella osalla
men's Publishing Society.
tä vastaan, että väkijuom ia kos kausien aikana ollut niin hyvä että. kuten on laita länsi-Cana- pitäniinenkään.
a ik a n a jolloin k a tu v a u n u k y y ti on kuu s iitä m itä se oli n o rn ialioloissa,
A N T T I J. P A R T A N , Manager.
d essa se n tissä , p a p e ro ssit m ak sav a
K a h v in k a sv a tta ja t k ä rsiv ä t su u rta
Entered as second-class mail matter July 18, kaan enään valm istetaan tai käy kuin am m attiliikkeen taholta voi
¡v iisito ista s e n ttiä a sk i jn e.
¡v ah in k o a v ä h e n ty h e e n k u lu tu k se n ta
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon,
tetään V enäjällä, ja me olemme daan Am erikassa nykyisin odot
under the Act of March 3, 1879.
Jo s ju tu s s a todella on p erää, n iir kia.
K a liv itu o ta n to on v ä h en ty n y t
vannoja siitä, että jokainen va taa.
Lehti taistelee esiin. V e
llm otushinta 60 senttiä tuuma.
ja
nyt
on m onta m u u ta su u rta te
(n ä y ttä ä m eistä siltä kuin olisi J o h n ir
Kihlaus- ja vihkim ailm otukset $1.50 kerta, pauden ystävä
vaatii
että
tuo
näjän
t}
öväenhallituksen
puoles
k
ljä
ä
v
a ik u tta m a ssa to d ellise n pu
$ J 0 0 kolme kertaa tavallista kokoa ja
tu lta v a toim een kuuden tu h a n n e n dol
. * •
.....
.
suuremmat Umotukset tilan mukaan.
tuom
ittu
aine
pidetään
s ie ltä ta sen minkä se voi, jopa niin
Ila rin kuu k au situ lo illa eli k ah d en sa lan sy n ty m iseen .
S yn tym ä-ja nim enm uutosilm otukset $1.00 ker
ta, $2.00 kolm e kertaa, tavallista kokoa. poissa.
T ä te n sodan ä k illin e n p ä ä tty m i
dan dollarin p äiv äpalkalla.
M iten
kin paljon, että se äskettäin otti
Kuolem anilm otukset $1.50 kerta ilman värs
VICTOR ADLER.
n
u
t
v
allassao
lijain
koston
u
h
rin
a
van
l
ellainen
ollen
k
aan
olla
m
ahdo!
nen
ja k esk i E u ro p a ssa pian synty
syä ja 50 senttiä lisäm aksua jokaiselta
L ukekaa allaoleva huolellises kym m enentuhannen
kappaleen
U u tistied o t ilm ottavat, e ttä Itäval Riiassakin. Ja nyt sotavuosien ras
värssyltä ja kutoslauseeita.
vä
lisä
ä n ty v ä k y sy n tä tä lle su u re sti
¡lista , kun a ja tte le e n iitä tu hansii
H alutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50 ti :
painoksen
Leninin kirjasesta lan sosialistien jo h taja V ictor A dler kaan p ainostuksen a ik a n a on h * n e n ,
öljyft jotRa h än v u o s ltta îr k a iv a tu lle juom alle n ä y ttä ä v a ik u tta
senttiä kerta, kolm e kertaa $1.00.
N aim a- ja avioeroilm otukset, korkeintaan 75
“Venäjällä on riittävästi viljaa Sovietit toim essaan, joka julais- joka nyt vallankum ouksen a ik a n a oi la a ja t kokem uksensa palvelleet a r ■
sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00.
puinppuaa ja, n iitä sa to ja tu h a n s ir van kahvin k a llistu m ise en .
' tullut Itäv allan ulkoasiain m iniste v a a m a tto m assa
Suurem m ista yhteisilmotuk-usta tilan m u väkijuomaliikkeen jälleen alotta-
m ä ä rä ssä
m aansa
tiin
sarjottain
myöskin
lehdessä
Ja k e in o tte lu , jo ta on v aik ea v<
'
to n n eja kivih iiltä jo tk a hän kaivaa
kaan.
riksi, on kuollut. U u tistie to ei ker työväestön v alm istelu a taiste lu u n vai
1
K iitoslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu miseksi.
tää
, voi m yös v a ik u tta a tila n te e se e n
kaikki tie ty sti om in k asin sa.
Koko lehden toim itussivu h en I ro lähem m in a sia sta . S am at tiedo*
malta.
lankum
ouksen
teh
täv
iin
.
S
iitäp
ä
syys
"Vladivostok,
Siperia,
m
arrask.
Paikkakunta-uutisilm olukset 60 senttiä tuuma.
kii mitä ystävallisintä my»»tätiin -j tu h la a v a t kylläkin m onia sanom aleh tä jo u tu ik in hän vallankum ouksen ( On sangen su ru llista, e tte i hänelle K a h v ik e in o tte lijat o v at p elissä m uka
jää vuoden “ reh e llisestä ty ö stä " m uu ' ¡ia j a a s e tta v a t tälle “ k an sallisju o
A dvertising rates, 60 cents per inch. Special 2 p. — l Associated Pressin tie
toisuutta Venäjän työväen halli tip a lsto ja luetellak aeeh H apsburgin ta p a h tu e ssa siihen jo h ta v a a n a se Itä
discount is allowed tor large and co n
kuin nuo vaiv aiset viisi m iljoonaa ! m alle ’ e n tis tä k o rk ea m m a t h in n at,
donanto) — Virallinen yleisve- tukselle ja samoin nyt Saksan ¡suvun h isto rio ita. Jo s on to tta , ette m aan in istä nyt u u tistie d o t kertova*
tinuous advertisem ents.
T O V E R I. B O X 99, A S T O R IA , ORE.
näläinen lennätintoim isto tiedot työväestön vallankumoukselle. ' victer Adler on kuollut nyt ke«l“4lF h än et kuolem an pois tem m anneen — i dollaria!
T IL A U S H IN N A T
.......... ; vallan k u m o u stap ah tu m ia, hoitaessaan k esk ellä sitä su u rta tap a h tu m a in sa r
taa, että O m skin hallitus aikoo
Y hdysvalloissa ja Canadassa:
J os am m attiliikkeessä P t*a s ls l ( tä rk e ä tä ja v a stu u n a laista te h tä v ä ä jaa, jossa m aansa työväestö oli par E S I H I S T O R I A L L I N E N S I V I S T Y S E l '
Yksi vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. .$3.00
3 K u u k a u tta ... $1.60
1 k u u k a u si... .60 pian jälleen alottaa väkijuoma-
maan vallalle sellainen i em !ce Voi olla a rv e le m a tta y h tä jr haillaan to te u tta m a s s a om an vapau
kautta
TU N TEN U T VARKAUTTA.
Suomeen ja muualle ulkom aille:
E-
Yksi vuosikerta. .$8.00
6 kuukautta. .$4.25 liikkeen valtion monopolina.
henki, niin ennen pitkää voitai S to ista m ahdollisuutta hänen kuole- tu m isen sa su u rta asiaa, vapautensa
K esken kaikkien niiden vaikeuk ( - - T | f » j • T t t t ( T I T t l I I I 1 1 l~-|-
lintarveinin steri iliuottaa, että
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
siin täälläkin puhua luokkahen »»ansa aih eu tu m isesta,
jonka sa a v u tta m ise k si V ictor Adlei sien jo ita siv isty sk au d ellam m e on
In the United S tates and Canada
V
enäjän
viinapolttim
oiden
vuo
P Ö Y T Ä K IR J A
v o itettav an aan , k o h d istav at h isto rio t
One year ......... $5.50 Six m on th s............$3.00
gestä am m attiliikkeen piireissä
V ictor A dler on sy n ty n y t kesäkuun oli eläm än sä p y h ittän y t. . ..
Three m onths. .$1.60 One m o n th ................. 60 sittain tarvitsem a 1.714,000 bus-
te
h
ty
W
yo.
s. s. o sa sto jen k e s k u s
Itävallan lu o k k atieto in en työväki sija t huom iota e rä isiin jo kauan sit
Kihti »uikiit tietääksem m e ainoa 24 p., 1853, ollen n y t jo 65 vuotias
llu o u eu slo sijaitsee 1 0 uinen ja Duane kaiu
kom
itean
kokouksessa m a rra sk
P itk ä päivätyö on siis hänen tak a osaa a n ta a oikean a rv o n V ictor Ad ten tap a h tu n eisiin seikkoihin, jollai
ien kulmassa.
T elefo o n i: konttori 365. helin viljam äärä voidaan luovut
uniotiistinen
päivälehti
kok«
toiiu iiu s 832.
10 p., 1918.
P u h e tta jo h ti T
n a a n . J a tu lo k sista ja h ed elm istä ri le n n u h rau tu v alle ja hedelm iä tu o t sis ta ilm enee k e rto m u k sia vanhoissa
taa. aiheuttam atta m itään vaka
m aassa, ia »»ivallinen osotus sii kas on hänen työnsä ollut, ei ainoas taiteelle työlle ja siihen a rv o n an (a sia k irjo issa .
E rään e sp an ja la ise n
P aavola ja k irju rin a toim i a lle
vampaa elintarpeitten puutetta.
k irjo itta n u t.
S aapuvilla olivat
tä, m inkälainen arvo on edes ta a n om an m aansa työväenluokan toon voi yhtyä koko köyhälistön In v a llo tta ja n . M arcio S rra n , joka kuo
I— Oakland W orld.
kaik
k
i
jä
s
e
n
e
t.
li vuonna 1589 C uzcosra, P e ru ssa
Työni.
osittainkaan luokkahengen mu- taiste lu ssa , vaan m yöskin koko kan tern atio n ale.
jä lk e e n jä ttä m ä s s ä te s ta m e n tis s a sa
Pyk. 1. K irju ri selo sti ly h y esti to i
Rikkeen laa jalla vainiolla
Valoisampaa tu Ie v a i kaisesti toim itetulla päivälehdel-‘sainväll8en
notaan Inga heim on y h telsk u n n a llisis m in taa n sa la k k a u k sissa olevan Cum
H än on a m m a tilta an lääk äri. OF M I T E N
i t\ i »väestön keskuudessa.
S E L L A IS IL L A
T U L O IL L A
ta oloista nt. nt. se u ra a v a a:
b e rlan d in o sasto n a s ia s s a ; ja kun
suutta
kohden
jo
v
a
rh
a
isin
a
vuosinaan
h
a
rra
s
te
lin
'
V
O
I
O
L
L
E
N
K
A
A
N
E
LÄÄ?
Lehden
taholta on annettu
Seuraavat henkilöt ovat lali-
“ Ingat h a llitsiv a t sillä tavalla, että to im ee n p a n e v a lta k o m ite a lta oli tul
työväenkysym yksiä.
T utki tieteelli
B. (’. F e d e ra tio n isi, B ritish (’oluin (
Vaikka Amerikan am m attiliik-i lämmin kannatus esitykselle, et
| koko m aassa ei tu n n e ttu v a ra sta , ei lu t v a lta k irja san o tu n o sa sto n om ai
ju ttaneet kukin kohdalleen mer
sesti sosialism ia.
K irjo tteli puolue liian utnonistien ä ä n e n k a n n a tta ja ’ i r i
..
.
pahaa m iestä eikä e p ä re h e llistä nais suuden m yyntiin, niin v elv o te ttiin k ir
tä
W
ashington
tyoväenliittojen
iseen
toim
inta
yleisesti
onkin
1 ltyn sum m an Toverin puolus-
leh tiin
k o e tta en lää k ä rin ä a u tta a jo tta a :
ta.
Jo k a ise lla oli joku hyödyllinen ju ri p y y täm ään to v eri Isaac S a a re n
sangen taantum us.-edistä ja hi ylim ääräinen edustajak«»k<ms P» neuvoillaan köyhälistöä. Aikoi teh
tu srah asto o ii:
Nyt me kaikki tiedäm m e, m iten
ja arv o k as toim i. K aivokset, m etsät p ä ä tä kesk. koin. e d u s ta ja k s i ontai
varten teki v äärä ja epäoikeudellinen on syytöf
25 p :nä d a s ta rk a s ta ja k s l sitä
Rosburg, W ash.:
taasti näyttää m uuttuvan sellai «lettäisiin Seattlessa t.
ja k aik en lain en om aisuus oli siten suuden m yynnissä, kun em m e tä ä ltä
laa
jah
k
o
ja
tutkim
jasm
atkoja.
H erra siitä, e ttä teolllsHU sparoonit vievät
tarkotukseiia
laatia
varma
ohje
H enry Mäki ...................
. $2.00 seksi m illaista sen tulisi olla, niin
ja e ttu , e ttä jokainen tiesi om ansa a sti voi lä h e ttä ä sin n e e d u sta ja a .
le iv ä t hänelle ku iten k aan tä tä toin tuotannon tu lo k sista enem m än kuin
Arvid Laine ...................
. 2.<X näkee sima sentään valo’sa.,ipia- ma ¡onka mukaan toim itaan
eikä m itään o ik e u sju ttu ja sy n tynyt
Pyk. 2. L u e ttiin T o v e rista tu llu t
ta a n ta n e e t, pelkäsivät kai A d lerir
. 1 .0 0 kin kohtia aina titon tuostakin. ' alkavassa
uudelleenjärjestely- tap aisen m ielien to im in taa te h d y sta r m ääräty n osansa. Paikallinen Pr») koskaan.
Inga-heim oa p elk äsiv ät, kirje, joka koski k irje en v a ih d o n jä r
Sakari Hanhi .................
vince-lehti on a n ta n u t siitä aivan ku
kun n io ittiv at ja to tte liv a t sen alam ai jestiim istä VVyotningissä.
kaupungeis- a esim työssä.
Lännen
. 1.0c
Joseph Kukka ...............
k a sta jan a .
Kun sitten poikkeustila m oam attom an
esim erkin
John I»
Sii-m e s ite tty ä y le isk irje e n v a litta ja a
Te» dlisuusuni» »nismiin
pyrki; Itä v a lla ssa ju lis te ttiin 1884 ja kok» R oekefellerin kohtalosta. H äpeällä jr set, m utta me otim m e siltä pois s e r
Aug. Puhakka ...............
. 1.0c »»il m ie le n k iin to ista teiniä vertai-
alueet E sp an jan kruunulle ja teiniin« ei k a ts o ttu voitavan jä r je s tä ä sy y stä
luja uuionistisessa h i ..’-, eessii e- j nnsta siellä niinikään kannate so sialid em o k raattin en jä rje stö vallan surulla on m eidän tu n n u ste tta v a n y ’ a su k k aista a la m aisia sille. Me olem
Grays River, W ash.:
kun sillä »»n tää llä kok eiltu jo useani
läm pimästi. »»llcil csitv-
cm iy .- i p itä jä in toim esta h ä v ite ttiin ja kun syyllisyytem m e siihen m itä olemme me huonolla esim erkilläm m e hiivit
Aug. Hanhi .......... r .............. 1.0C siintyvien erilaisten ilm iöitten taan
litan
k e rra n en n en ilm an e rity is iä tu
sisäiset k a s ta t puolueessp täh ä n saak k a pu h u n eet näiden suur
, •
I sam alla sisä
vleisniaal.isen,
„ .
välillä. Portiand ja San Erän- m etallityöläisten
tän e e t koko k a n sak u n n a n . Oli aika » loksia.
' raivosivat, alkoi V ictor A dler p e itit ten hyvien m iesten itse k k y y d e stä jr
P a ik a llis k irje e n v a ih ta ja in
k u lu jen
ovat
-- paljon
--
taantum uksel- te» »Uisuusjärjestön pt i list.imisi s- j
Y hteensä $8.00 cisc»> O
u ra n s a Itävallan köyhälistön voitonhim osta ja luovuttava k a ik istr jolloin sen kesk u u d essa ei tie d e tty
rik
o
k
sista
ju
u
ri
niiti
än.
S
a
ta
tu
h
a
t
k
o
rv
aa
m
ista
koskeva
kysym
ys
jä te t
ta
lähtökin
niistä
piireistä,
jotk;
lisem
m
at
kuin
Seattle,
joka
ny
1 i k esk u u d essa ja sen hyväksi.
H ä r ep äsu o tu isista a ja tu k s is ta heitä köli
K erääjänä on toiminut Henry
ta k u ltap alaa om istav a in tiaa n i joki- tiin to istaisek si.
kyisin onkin ehdottom asti vilk kontrolleeraavat lehden kantaa. (u h ra s i henkiset ja a in e e llise tk in voi «taa n a jn a isek8i.
Mäki.
Pyk. 3.
K irju ri v e lv o te ttiin e sit
K un j uttu on k e rra n Provincessr jätti a su n to n sa oven au k i, tai a s e t f
kain teollisuuskaupunki kokolän
W ashingtonin
ttnioiden kes iltansa saadakseen k a n salliste n e ri
sen taa k se ain o a staa n kepin ristiin täm ä än
o
sa
sto ille k e s k u ste lta v a k s i
p u raisu u k sien raa tele m a t
Itäv allan ju iaistu , niin täytyy sen ehdottom as
o
so
tu
k
sek
si
siitä,
e
ttä
siellä
ei
ollut
Toivovat voittoa väki neliä. PortlandK sa näyttää ole kuudessa ¡Imenee enem m än va ; ! työläiset
onko k e sk u sk o m ite a n to im in ta a ed< !
yhteen ia y h ten äiseen jä r ti olla to tta.
Viime vuonna oliva'
paam
ieli-iä
ia
luokkatietoisuutt;
van
ainoastaan
yksi
am
m
attiliit
k
e
tä
ä
n
kotona,
eik
ä
k
u
k
a
a
n
m
ennyt
lee n k in ja tk e tta v a n iin k u in täh ä n
jestöön. Täm ä jä rje sty m in e n tapah John D :p vuositulot noin 22 m iljöö
juomien avulla
sisälle.
M
utta
kun
ne
huom
asivat
kin a sti, tai te h tä v ä siin ä
jo itain
to, joile kannattaa antaa tunnus lähentelevää henkeä, kuin viiden tuikut.
Itävallan so sialidem okratia naa dollaria, jo sta tunnoton hallittu
(T rue translation filed with the Postm aster
m
eidän
a
se
tta
v
a
n
ovillem
m
e
lukot
jr
m
uutoksia,
kun
tä
ä
llä
a
in
a
vaan
suo
työväen asiaa ajavan? k,¡.iti tnutlii lännen va tiort unio- jonka vihollisensa luulivat tuhonneen ¡ kUitenk in vei k aksi koln iattao saa
at Astoria, Orc.. Xuv. 21. 19JS, a*» requite» tnksen
k
äy
ttäv
än
avaim
ia,
niin
ne
k
ä
sittiv
ä
t
m
alaiset
v
ä
h
e
n
em
istä
än
vähenevät
by section 19 of the .Act of Oct. 6th 1^17
Siellä o n sa täy d ellisesti, kohosi voim akkaat« jä ttä e n Je h u ille ain o astaan vaivai
järjestönä, nim ittäin pannu.- ep- ni<tises<?. liikkeessä.
e ttä me pelkäsim m e v arkaita, ja kui lii n e lte i n y k y ään ole v a rsin a ise ssa
Allaolevan sanom alehtiuutisen pien järjesti», joka on itsepintai myöskin jo allilla liike |.<»liittis-( ja on nyt yksi In tern atio n alen ta is te ■ se t se itsem än m iljoonaa,
ne h av aitsiv at m eidän ke-kuud >s-am leit lin n a ssa kuin p ari tai kolm e osas
tarkotukseiia »>n herättää kysy -e-ti kaikkea tihniailua vastaan ten vankien vapauttam iseksi he-1 luvaiiniim pia ja kouluuntuneiinpli 1 j (>im oa liikem ies ja se lla ise n a h:b n e olevan v ark aita, halv ek siv at ne to a : ja e s ittä v ä t s a m a lla k a n ta n sa
Itävallan köyhälistön r iv e i h ir »jlPt j p|j oitti viisi m iljoonaa vapaus
mys, jonka koko Amerikan kan taistellut « ikeuksiem a puolesta ti kun rauha <>n allekirjotettu osia
tä s tä a s ia s ta , kun e h d o tta v a t ensi
a stu m ise n » jälkeen on V iktor -'die ;
_ luonnollisesti tavallista m eitä k aik k ia.”
san» pitäisi ottaa huomioonsa.
¡vuodeksi
k e sk u sk o m ite a n paikkaa,
Mikäli tunnem m e San Ira n ia t»-dennäköisEi »»n. et
O ’tYs j uupum attom asi! työskennellyt ntone . korkoa v a sta a n J ä ie lle jä ä n e is tä kah
K A H V I A M E RI KALAISTEN K A N - i
P
ö
y
tä
k
irja
n puolesta,
Millä
tarkotukseiia
päätetään ciscon unioita. niin niissä ei oh '>nt<i tcHHnuii pidettäväksi suuri- la älällix jn rnonella tu v alla työviier {
luiljoonusta d o lla rista näy ttä
SALLISJUOM A.
L. Luoto.
Sanoina |
itse a sia ssa p ä ä ttä n e e n luopui !
vilja m uuttaa väkijuom aksi sil m itään erikoisempia toiveita he iiitc llu lle v l t n i ä ä r ä i s e f e e d u s t a j a U u o k k ataistelu rin tam assa.
K ahvia voidaan hyvällä syyllä sa
Olem
m
e
ta
rk
a
s
ta
n
e
e
t
ja
hyväksyin-
loin kun me täällä Am erikassa rättäviä, ei ainakaan niiden kes k o k o u k s e lle , jos sellainen s a a - lönt’' -*a ail<alta’Isleh tik irjallijan a . pu (kokona an. la h jo tta e n sen pois. H y i noa a m e rik a laiste n k an sallisju o m ak
tie
e
d
e
llä
olevan
p
ö
y
tä
k
irja
n.
h u jan a ja Itäv allan köyhälistön par ■ vana k ris titty n ä hän luonnollisest
m aksam m e kaksinkertaisen hin kusjärjestön
si. S itä m yytiin v e rra tta in halvalle
äänenkannattajan. d?an kokoon.
K.
H
au
tam
äk
i,
N
els
L
ahti.
lann n tt¡e d u sta ja n a en hän ehtiny" . tek ee lah jo tu k se t niin e tte i v a se r
nan leivästä ja saamme alituises The Tri-City Labor Review-leh-
Valtiollisessa toim innassa siel- tuonta sa ttu v a a iskua a n ta a vallas i k a sj huom aa m itä oikea tek ee jr sodan aikana, jopa halv em m alla kuli
ennen sotaa.
Kun rau h a n sa n o tn a r
ti kehotuksia lähettää viljaa den mukaan, joka on äärim m äi lä luotin» »l.i-esti ollaan ta k a p a -( gaoleville, p u o ltaessaan työväenluokan: päinvastoin.
od o ttaissa to iv o taan h intojen laske K iiruhtakaa joulukort-
Saksaan ja Venäjälle pelastaak- sen vanhoillinen.
julla. Sen tärkeys tunnustetaan oikeuksia ja vaatim uksia. On istu ( P u h d iste ttu a a n site n ta sk u n sa saas m istä, niin kahvin h in ta sitäv asto in
TOVERI
Toverin puolustus-
rahasto *
fRilaustprme kanssa
cTffT inn tu r. t T .-m n a n. n
Suomi Amerikan sano
malehdissä
New York T ribune sisältää
m arraskuun 14 p:nä toim ituskir
jot uksen otsakkeella: “Suomi,
meidän salainen vihollisemme
K irjotus kuuluu seuraavasti:
(T rue tran.Iatifie tile? with the PoMmaste»
at A storia. Ore., N ov. 21. 1918, a» required
by section 19 ot the Act oi Oct. 5th, 1917.)
"Bolshevistinen V enäjä »»n ai
noa asestettu vilu »Uinen, joka e-
nää »»n jälellä. Liittolaiset ovat
vielä Venäjän kanssa sodassa.
Se täytvv m urskata, kuten Sak
sa on m urskattu.
On olem assa kuitenkin vielä
vksi Saksan seuralainen- myös
kin itäisellä rintam alla — jonka
kanssa me emme ole sodassa.
Se -on Suomi. Se on liittvnvt
vihollisemm e seuraan — passii
visesti. ellei aktiivisesti.
Sen
poliittisessa
ja sotilaallisessa
asem assa on paljo selvitettävää.
Suomi teki läheisen liiton Sak
san kanssa heti B rest-L itovskiy
ja Bukarestin rauhansopim uk
sien jälkeen. Xämä molemmat
rauhansopim ukset o ta t tehdyt
m itättöm iksi Eochin sopimuksel-
le uuden Saksan hallituksen
kanssa. M utta suom alas-saksa-
laista kauppaa ri ole purettu.
Suomi, sikäli kuin sillä on voi
maa päättää m istään, on edel
leenkin Saksan valtakunnin va
sallina. Se on sen valinta, eikä
se ole tehnvt m itään m uuttaak
seen sitä. V asta kuukausi sitten
Suonten parlam entti lähetti edus
tajistaan valitun lähetystön hul
lun asialle ilm ottam aan H esse
nin prinssille Kaarlolle, että hä
net on valittu Suomen kunin
kaaksi.
T änään ei ole enää olemassa
m itään
Hessenin hallitsi)ahuo-
netta. Kaikki Saksan kuninkaat
ja vallitsevat prinssit, niiden iou-
kossa mvöskin Reussin Henrik
\ X \ !l. ovat heitetyt syriäan
Tuleeko Suomi olemaan ainoa
maa Europassa, joka on halukas
sietäm ään saksalaista kuningas
ta? Täm ä ajatus on iärieton.
M utta se on Suonten virallinen
asein?, tähän mennessä.
Su» tmalaiset
toilellistiinles.-a
eivät ole julistaneet sotaa m i
tään
liittolaism aata
vastaan.
M utta he kiiiiottixat saksalaisia
suunnitelm ia valiotta? Kuolaan
johtava rautatie, tuohon \ enä-
jän sulaan satam aan iäämeren
rannalla, ia karkottaa liittolais-
joukot pois tuolta tärkeältä sa
tam apaikalta.
Ile hvväksvivät
bolshevikeilta
mvomivtx ksen
länsi-K arjalaan i? vasiapalkkj, >k-
si luvasivat Hikeä holshevikejä
liittolaisia vastaan Kuolan niem i
maalla ja Arkangelin m aakun
nassa. E ttä tätä apua ei annet
tu vaikuttavassa m äärässä ¡oh
ttti -pelosta, että liittolaiset kos
tavat — »nelko mikä tuli sitäkin
vaikuttavam m aksi kun liittolais
ten lisäjoukkoja alkoi saapua
pohi»»is-\’enäjälle ia tsekko-slo-
vakit etenivät länteen L raalin
vuoristolta V olgaa kohden. Pel
kästään varovaisuudesta, eikä
mielialan m uut-tksesta. Suomi
jälleen palan passiiviseen liit-
ton Saksan ia Moskovan terro
ristien kanssa.
Berliinin suhteet suomalaisiin
ja bolslievikeihin olivat hvv:n se
kaiset. V enäjällä Sak<a tuki pu
nasta asiaa.
Se nvrki sa atta
maan V enäjän anarkiaan ja si
ten auttaa Venäjän tuhoam ista.
Suomessa Saksa kuitenkin tuki
vaikosta
vastavallankum ousta.
Saksan avulla valkokaartilaiset
voittivat punakaartin, lahtasivat
punakaartilaisia
tuhansittain,
m estasivat heidän johtajansa ia
tukahuttiv.it heidän kaiken toi-
niintänsä kuten Lenin ja T rots
nauti m m .. 11 n i
•TiimT»n.TrL .n i.i.> .i,Tfnti i i n .u f n m i m n ii
t n r . n rn i T' i u h i . i i . u r n i i i . i . i i
tu k ab u tti \ enäjiin m altilliset häntäräk*- i. Rauhankonferenssin '.ien keskuudessa Saksty m uodos voiman Canadassa.
Heillä on vänsäkään heitä nim itätte, san«»-
tävtyv päättää siitä. Liitt«»lais- ti sen nitistän eläimen, joka Ye
pu» »lueet.
intohim o opetukseen nähden ia vat. että sosialisti ei ole koiraa
Saksan politnkan tarkotukse- ten sijtaktivaston täytvv mennä : näjä oli ennemmin. Heidän kon- lie ovat toim eliaita ia puhtaita.
tiarem: i ja sosialistin voi tappaa
itäm erelle.
l le ls in g m hallituk- vent!» »tunsa
•uilburv
na »»li perustaa Suomeen ta a n tu - : ........................................
. \ ,nnc i Canadalaiset ovat aina pitäneet rangaistusta pelkääm ättä.
kesänä vahvisti uuden P-'htukan. I
muksellineu, m ilitaristinen mo- i sen täytvv antaantua sille.
suom alaisista
Siellä <>n 70.000—80.0)0 mei-
Suomi
on
ehkä
kypsä
itsenäi
jonka tarkotnksena oli ryhti ä l ä - ' naaoureistaan
narkia. saksalaisen prinssin ol-
enemmän "(■ti-( «lan t »veriamme kuolem assa van-
Icssa sen johdossa,
dtomen ar- i syyteen. M utta se astui vääräl heisiin ia vstäviillisi n suhteisiin vuoksi. että he ovat halunneet ( k leireillä,
heidät näännvtetääu
nteija aiottiin m uuttaa saksalai le polulle, ryhtvessään sitä ta itsenäisen työväenpuolueen, far eanadnlaistua niin pian kuin
lalkään.
Kak~-0
ym m cnta tuhat-
voitelem
aan.
Suomen
-p:iäti'»s
tu
marien liiton, »suustoimintalii m a'nlollista.
seksi ni ib tarist ¡seksi apuriksi.
■osialistiset
sU'>- : ta meidän luokkam m e naista ia
Sm m en saksalaistuttanTisen piti li mailman vaaraksi, kun se ton ia am m atti järjesti »ien kans ma aiset auttavat oiuia etujaan
1 pikku-palleroista «»n tap ettu Sa
\aliii staa tiet;» Liivinmaan. Yi- m uodostui alistum iseksi teuto- sa. Aivan viime aikoihin saak- ta maan e tu j a , kääntäm ällä uu-i takuuta kenttäo& eutta on t«.i-
Kaikista tällin, mitä ka suom alaisten ottam a aikai-
roiimaan. Liettuan. Kuurinm aan. nismille.
„.. S1V.UH ’a ta >delhsem m ässä ! m innassa y h täm ittaa. Ei m uuta
suom
alaiset
vo vat teiniä rau h an sempi kanta pvrki eristäm ään
Etiolan ja L kr,tinan stksalais-
m
äärässä
ottam alla osaa ( ana- 1 epäillystä tarv ita kuin että olet
konferenssin !»;»,ät<>st.ä od »telles heitä Canadan kansasta, lie a-
tuttam iseen.
lan
kansallis-eiäniään.”
sosialisti. Silloin olet tuom ittu.
K aikilta näistä Venäjän eitti sa. on e. eitä he julistavat ku suivat itsekseen niin paljo kuin
^[aa '2n kasteltu punast lla ve
t
ninkaan
vaalin
m
itättöm
äksi
ja
m ahdolista. ja kehittivät paikal-
si: tä alueista ainoastaan Suomi
Työväenlehden lausunto.
rellä.
niiden meidän lu»»kkammc
■
Su»»men
tasavallaksi
lisiä tapoja ja t<»Humuksia, otka
tervehti saksalaisten ylivaltaa.
Butte Häily Bulletin sisältää iasrnten kauniilla -punasella v e
l l <’’dän tävtvv ensiksi tulla ¡1- e itä t soveltuneet Canadan kan toimituskirj»»tnksen otsakkeella :
1 ’n» »la k »»k» i voimistan, ndottaak- i
r e llä , jotka uskalsivat ,»anna kv-
l
l
o
i
n
v
o
i
L
-
n
n
i-
>
n
..tH
o Saksa,, varjosta,
ennen salaisten täysiin kansalaisvclv»»!- "M iten » »n un »men laita:
seen pä vää, jolloin se voi kapi- i
.1»'¡--a
|
s\,,,y
k^enalaiseksi verisen, ry ö s
noida.
N vt - e on kapinoinut, kuin he voivat toivoa löytävän-; lisuuksiin.
kuuluu se u raa v asti:
tävän tekopyhän kapitalistiin«)-
Canadan suom alaisten enem
i uet tualaiset
pr» »te steerasi vat paikan uudessa, vapaassa Euro
" Eläimellisen ihmisen kaikista kan oikeuden.
pan
s
a
m ailnia-
m istö k im itin sosialidem okratti- julm ista, muriiahim» iKista into-
jyrkästi sitä vastaan, että heitä
%
'b . i - f n tu n atta on m enehtv-
seen puolueeseen, joka pvrk i ai him»>:sta ei mikään vedä vertoja
»e iuuttaisi saksalainen kuningas.
•ivt
hali tse an luokan p a lk a ttu
Xeiv York itvening l\)st jub kaan saamaan
valtiososialismia sille, mikä ’»uhkeaa valtalu« kan
M utta Suomi ilomielellä hvväk-
u
n
m
urhaajien kau tta. Eikä sa-
s \ i sak Tilaisen kontrollin.
'Suo ; k Msec toim itussi tullaan cana 4a- perustuslaillisilla ' keinoilla. Puo rinnassa silloin kun hauen oj
men parlam entt m yöntyi B erlii Maisen 4’ »ronto Globen m arras lue sisällytettiin liittohallituksen kenttään ia i 11 i se e n r v« >vää miseen t.uaxaan ole ku u lu n u t Laillisen
rosvouks'-,, näljäisten
lehtien,
k i e ’ t om ää r ä v k se e n , uhataan.
nin tek e m in esityksiin, luopui kuun 7 päivän t' »jmituskiriotuk- äskeiseen
sanom
alehdistön
taholta.
X’c
mahdollisesti
väärhtvmmärrvtk
ajatn k ses’.a m uodostaa tasaval- sen ■ s uom a'aiset < anadassa
\ iltaa on syntynyt täm än ve u ik u ta t äänensä kaneiksi n iit
sestä sen keinoihin ia pääm ää risen sodan aikana, m utta se -»n
lan. valitsi Hessenin Kaarlon i ’'-»ka kuuluu seuraavasti:
‘Canadassa
olevan
suom
alai
rihän nähden. Olkoon rauhan ai '.»Päistä verrattuna porvariston ten toim enoiteitten takia, joihin
ktminkaa! seen ia lähetti lähetys
enäjän tvölä set ovat rvhtvneet
tönsä sillä samalla hetkellä kun sen t .äestön suhde, lukuunotta ka tai sota-aika. niin on m itä kostonhim oon silloin kun ’ työ
vaikosta
terroria vastaan siellä,
BuJgaria luopui teut»»unisista liit m atta ei-soskdistista vähemmis- ^nurinia enäoikeutta tehdä sel läiset uhkaavat vksitvisen omis-
, m utta , vaikenevat kuin muuri,
tola sistaan, saksalaisten artnei- ' töä. jätt- paljo toivomisen varaa lainen puolue laittom aksi, mikä tuso
keuden
oikeudellisuutta.
'¡
a
-
c
l
k
a
a
.
«
,
1
h
m
X
Ä
Ä
t 'e ^ "
joita karkotettiin R anskasta ia s» lan alkuasteilla. Ei odotettu, koettaa saavuttaa tark rv ty p erän
Saksan m ilitaristinen perikato oli että he olisivat olleet h u o m atta sä saamalla kansan enemmistön set! Suomen ia Saksan kapita- Suomessa
Ta
minkätakia?
vasti liituMaiMirelisiä. kun vksi kannattam aan
m ielipiteitään
silntinm-, hätä\ issä.
'cC’u kat m urhaavat Suomen | Koska ovat
samaa luuta ja sa
bittolaiMsta oli k enäjä. h e id ä n Miomalaisen kielijärjest» n koko ’volai iä kym m enissä tuhan is ts -
Suom alaiset cG ät ole tehneet ( maansa sortala, m utta sntoma- usten ja suom alaisen kirjallisiin
maa verta.
sa. Isk i
poikia. äitejä ja oik-
m itään auttaakseen luttolaisten . jajsten sanom alehti-äänenkannat- »Ien ia sanom alehdistön kieltä
•Vnerikan työläiset, antakaa
asiaa j.a pali on vahmgoit taakseen 'a j a , jolla oli tuhansia lukijoita, minen on rangaistus, jonka suo •u-palleroisia ja työläisiä, jotka äänenne kuulua
seEaisella ta
lied a. O m asta valinnastaan an tuli niin hyökkääväksi käsitelles malaiset sosialistit saavat m ak ivat antaneet esimerkin m ail valla. että syntyy jonkinlainen lii
taantuivat he Saksan vasalleiksi sään Canadan osanottoa sotaan, saa m enneisyydestään. Säädös man k.övhilistölle ia ym m ärtä
>uomen tovere ttem tne aut-
m ystä heille heidän luokka-ase
He suutelivat
X’e
jotka seisovat
,
. keisarin
. . . . . k ättä . — että se veti sensuurin huomion tä on m uutettu sen verran, että m astaan. Töitä ei koskaan nähtv tanii<« <s».
asia jonka u k ram a la isetk m .jo t- puoleensa. H eidän katsantokan- suom a’aiset am m attijäriestöko-
n »vrinä vieressä, kun työväen-
ka olivat vhta knnkeita txaase-( tansa täydellisesti m uuttui kun koukset ovat tehdyt laillisiksi odottavan kun m uitten m aitten uoi.an jäseniä m urhataan, ovat
talm lta saapui avun-
maan näennäiseen
kansalliseen <c (lespot;smi kukis, u i. jo’<a (lli m utta katsoen suom alaisten >o- : työläisten
ovvnoiia. Xämä jalot sielut ja •'amanhvsia kuin mies. joka hv-
k
mviiisi kun roisto raiskaisi h ä
itsenäisyyteen, kieltaanty:vat te* ; rvöstänvt Suomelta sen vaoau- sialidem okraattten kannan niuut-
rehelliset toverit ovat työnnetyt nen ty tärtään .
tm asta.
(Ien. Kun saksalaiset hvökkäsi- tu n rseen , pannajulistus täytyisi nälkäkuolem aan, vangittu ja jo
Vntaka? protest nne voimak-
Rrest-Litovskm
rauhansopi- vät Suomeen m urskatakseen se J »emu t taa
kokonaisuudessaan. ka näitä sadottain am m utaan.
paasts
kuulua.
inuksen m itättöm äksi julistam i-i sialistisen uou-uit. niin Canadas- Suom alaisina on paljo arvokkai
Heidän tyonteettäiänsä. kapi
Ta
antakaa
tulla tiedoksi, että
nen tekee Suomen tulevaisuuden sa olet ien suomalaisten sosialis- ta avuia, jotka tekevät heistä talistit tai vam ppyvrit, miksi hv-
te olette tämän äänen takana!