Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 1, 1918)
No. 255 T O V E R I luokkaan, sinäkin, arvoisa luki kentelyä, niin silloin tuomari ja melkein varmaan kuulut. Poik voi sen salfcA! keukset työläisten keskuudessa, Siis tässäkin tapauksensa ei vät suojatta ne jotka Suojaa näet, ovat siitä luokasta sangen tarvitsisivat. harvinaiset. Ei suinkaan kukaan ajattele, Keskiluokan köyhempi kerros, että kenenkään muun kuin köy joka käsittää vain viisitoista pro hän työläisperheen lapset aikor senttia koko maan asukasluvus vatkaan mennä hikipajaorjiksi. ta, on sangen köyhää. Vain Eihän herra tuomarin omat la«p- poikkeusoloissa saavuttaa joku set sinne mene, ‘kun ei ole ole sen keskuudessa tuhannen dol massa työpakkoa Mieli lapsiin larin omaisuuden! 1 nähden. Kun tätä keskiluokan alinta; osaa ylemmäksi tuskin yksikään työläinen pääsee, niin ajattelehan j hyvä lukija, kuinka suuri vaara( sinulle olisi siitä jos sosialismi “jakaisi omaisuudet", kuten por JO U L U L A H JO JE N VALINNASTA. varisto huutaa? Kuinka suuren osan tulisi sinulta saamaan joku T avallinen vanha tap a vaatii tie L ■ -., **s ! ten k in joulu lah jo jen ’o sta m ista ja j a toinen? Eiko tunnu silta, „ että . . . ä . k . in vuonna, niin „ typerä! i > R am ista tän omaisuudet ovat jo "jaetut v e r - ' ^ Ruln gellalnon tap a ty ö läisestä rattain harvojen yläluokkal.ais- j tu n tuukin. M utta kun on paljon ten kesken, jotka pitävät sen 1 tyhinem piäkin tapoja, jo ista olisi luo kaiken käsissään ja ovat järjes- v u ttav a, niin tu rh a a lienee toivoa, e ttä n iistä k a ik ista tä n ä vuonna vie täneet siten, että sinun omaisuu- lä lu o v u ttaisiin . Siksi m uutam a sa denhankkimis mahdollisuutesi °* j na su o situ k sek si jou lu lah jo jen o sta vat ilian olemattomissa? jille. L elujen ’ja jo u tav u u k sien ostelem i Sosialistien ehdokkaita tulevissa vaaleissa Ja tällaisia ovat kaikki ne lapsityön “kieltolait”, joita por varilliset lainlaatijat ovat “an taneet”. Eikä niiltä sen parem pia koskaan saadakaan. Ei se kään laki, jonka ylioikeus ku mosi, ollut yhtään parempi. Ainoa mahdollisuus lapsityön kieltolain aikaansaamiseksi on sosialististen edustajien valitse minen lainlaatijakuntijn ja kon gressiin. Ja siihen on tilaisuus fcnsi tiistain vaaleissa. sodan aik an a, a ik a n a jolloin p u n a k a a rtila is te n a sem a oli m itä h o rju vin ja jolloin, jos koskaan, siellä olisi m n y l u w a työvkan U acok an aattaja, Varakuvernööriksi: ELVINÄ S. OREGONISSA V .r a k u v e r , y» AatoriMM, O iagoo, loka pAivft ollut m ahdollista k o ato o tu n te itte n k in Liittovaltain kongressiin virkakau 8 * . . ksi: J 0 H N C. T A Y L O R . v altaan p ääsy . Niin k o h teliv a t ty ö lä i . . . . . m aaliskuun 4 T a rkastaja ksi TOIMITUSKUNTA: se t h erraav an k eja. N y k y iset työläis- deksi, jo k a p ä ä tty y m aalisk u u n H. K. AL R ahastonhoitajaksi: W. N . itici V O . B O L O S Y V Ä N E N , pnä, 1919, MARTHA E. BEAN, Va- van g it e iv ä t s a a tta is i u n e k sia k a an A D O L P H S A L M I . A L E X S E VO. b r ig h t . se llaisten seikkojen kuin p a rtu ris s a le ’sta. Y leiseksi s y y ttä jä k s i: HARRY L iitto v a lta in s e n a a ttiin v irk a k a u k ä y n tie n ja to ilettip a p e rie n sisä lly t M CKEE. tä m is tä v alituksiinsa. Y ksikään ui deksi, jo k a a lk a a m aalisk u u n 4 pnä. (TH K COMRADE) E h d o k k a a t A lam eda k a u n iis s a . The organ oi the Finnish workers in the 1919, A. SLA U G H TER , S alem ista. ko v altain konsuli ei ole vielä p a n K o n g ressiin , 6 :d e s p iiri: LUELLA Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, n u t v a s ta la u s e tta a n ty ölälsvankien K o n p re ssim ie h ik si:—- T , „ , Wi Wr at Astoria, Orc., by the Western Work E n sim ä ise stä p iiris tä : HARLIN V altion s e n a a ttiin : 14 p iiri, J . ED k id u tta m ista v astaan , v a ik k a Suom en men's Fubiishmg Society. ___________A N TTI J. FAKTAN, Manager. pyövelihallitus p a rto jen a se m a sta aje TA LBER T, A lbanysta. W ARD MORGAN. T o isesta p iiris tä : H. WARM HOLTZ lu tta a p ä ä t pois ja tu o m itse e jä tte i Entered as accood-claaa mail matter July 1$, 16 p iiri: GEO. N ISB ET. 1912, at the postollice at Astoria, Oregon, denkin rav in n o k se en “v ara stam ise s La G randesta. L a in la& tijak u n taan : 84 p iiri, A. H under the Act of March ! , IB79. K o lm an n esta p iiris tä H. W IC K S, ta " kuolem aan. ST EW ART. llm otuahinta 60 sen ttiä tuuma. L ä ä k ä re istä ei ole p u h e tta k a a n niil P o rtla n d ista . p ri gjj E . R E G U L A . Kihlaus- )a vthkinahilmotukset $1.50 kerta, $J.OO kolme kertaa tavallista kokoa ja K uvernööriksi —- B. RAMP, 8a lä kid u tu sleireillä, joilla Suom en ty ö suuremmat ilmotukset tilan mukaan. 36 piiri, FR ED W . VOIGT. Syntym i- ja nimenmuutoailmotuksct $1.00 ker v äestö ä hiljoilleen k u lu te ta a n lop lem ista. 37 p iiri. J . O. JO H N SO N . ta, $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. PAU V altion ra h a sto n h o ita ja k si puun, ainoa p e la sta ja siellä on pyö XnolemanUnaotukset $1.50 kerta ilman värs 38 p iiri, P. B. COW DE RY. sy* ja M senttiä ksaiuaksua jokaiselta LINE SEA RS, V ale’sta. L IPU T LIEHUM ASSA, h in ta $1.80 veli. värssyltä ja kutoalauseelta. 39 piiri, W. F. DRURY. Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, $0 Y lioikeuden tu o m arik si — H W M utta lu o k k aso ta a ei vallitse, ei KU RJA T, kaksi k irja a, $3.50. 40 p iiri, W. T. DRAKE. senttiä kerta, kolme kertaa $1.00. v ä tk ä luokkien edut a ih e u tta n e e t EVANS, R oseburgista. M aina»- ja avloeroilmotukact, korkeintaan 75 ORJALASSA, h in ta $1.25. 41 p iiri, H E R B E R T L. COGGIN. sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. t Y leislakim ieheksI — B. L. CAN taiste lu a. Niin s e littä v ä t porvarileh KUILU, h in ta $1.25. Suuremmista yhteisilmptuksista tilan mu San F ran cisco k a u n tin e h d o k k a a t: kaan. det, joten siis täy ty y otak su a, e ttä i NON, D ixonvillestä. RIKOKSEM M E, h in ta $1.25. K o n g re ssiin : 4 p iiri, WILLIAM Kiitoslauseiata tilan mukaan 60 senttiä tuu malta. TYÖLÄISET JA LA ISK URIT, h in p o rv aristo te u ra s ta a ty ö v äestö ä Suo - O petustoim ien ylivalvojaksi — INEZ SH O RT. Paikkakunta-uutisilmouifcset 60 senttiä tuuma. m essa vain h uvikseen ta i pirullisuu ! AUGUSTA LUSK, M yrtle P o in tista , ta "S sen ttiä. 5 piiri, TH O S. F. F E E L E Y . dessaan! ; T y ö tilasto llisen to im isto n ja te h d a s Advertising rates, 60 cents per inch. Special ROTKOISTA, h in ta 60 se n ttiä . L a in la a tija k u n ta a n : 21 p iiri, MART discount is allowed tor large and con tarkastusviraston hoitajaksi — AU- tinuous advertisements. K IVIH IILENK AIVA JAT, h in ta 50c. HA S T E IN E R . TOVERI, BO X »9, ASTORIA, ORE. T o d ellakin ! GUST NIKULA, A sto ria sta . T ä ssä lista ssa ei ole y h tään la h ta 22 piiri, FR ED BERGSTRO M . Suurnuija-T eddy tä y tti eilen kuusi Public Service kom m issionin Jäse T IL A U SH IN N A T rlte k e le ttä , jo te n n iitä voi tila ta kuka 23 piiri, W A LTER E. W A LK ER . Yhdysvalloissa ja Canada saa k y m m entä vu o tta. Jo s O slerin te o neksi — J. F. JO H N SO N , V ale’sta. Yksi vuosikerta. .$5.50 6 kuukautta. .$3.00 hyvänsä ja kenelle hyvänsä. 24 piiri RICHARD E. G ILLE R . 3 k u u k a u tta ... *1.60 1 k u u k a u si... .oo ria k aik k ien m ä ä rä ty n iän s a a v u tta V esihallituksen päälliköksi En Piakkoin ilmestyy kaksi lisää. jhuoui«n ia muualle ulkomailla 25 p iiri, W A LT ER T O W E R S. neiden kloro fo rm o im isesta olisi s a sim ä ise stä p iiristä MAX BURGHOL- Yksi vuosikerta-.$8.00 6 kuukautta. .$4.25 Jo u lu k irja llisu u sv a rasto m m e kasvaa 26 piiri, J. A. RAGSDALE. nen ja toiselle lah jo ttam in en ei ole v e llu te ttu Teddyyn kym m enen vuotta ZER, E u g en esta. — T o isesta p iiristä vielä kahdella, sangen arv o k k aalla SUBSC R IPTIO N RATES: 29 piiri* KORA CALLAW AY. In the United States and Canada m itään m uuta kuin rah a n hukkaan teo k sella: AINE ja VOIMA, ja HAR sitten , m iten paljoa enem m än jokai A. E. MCFARLAND, H e rm isto n ista . One year...........$5.50 Six m onths...........$3.00 Los A ngeles k au n tin e h d o k k a a t: nen m eistä ih ailisik aan hänen h is to (h e ittä m istä , vieläpä voi arv o sta an pi H A PO LUILLA -nim lset Three months. .$1.60 One month ■ ............ 60 teo k se t ovat MULTNOMAH KAUNTIN EHDOK K o n g re ssiin : 10 p iiri, JA M E S H. tftv4 henkllö lo u k k aan tuakin sääd ö s ria llisia osaansa. — S e a ttle Union lUuNir'usto sijaitset 10:nnen ja* Lluanc katu työnalla ja v alm istu v at p arissa vii KAAT. jeri kutinassa, Telefooni: konttori 365, RYCKMAN. Record. saan jo tak in vallan arv o to n ta. (Arvo toimit ua 032. kossa. E dellinen, k u ten nim ikin o- V altio sen aatto rik si HENRY W EB 9 piiri, GRACE SILV ER HENRY . --------------- ( to n ta k äy tän n ö llisesti, v aikkapa ei so ttaä, on aineen ja voim an su h te i Y h d y sv altain s e n a a ttiin : 29: s se- BER. “JOKA YLENNETÄÄN HÄNET \\ ashingtonin valtiossakin on . ra h a llise sti), ta k ä sitte lev ä , siis alallaan ainoa V altion la in la a tija k u n n a n jä s e n e h n a a tto rip iiri, H. G. M EN H EN N ICK . MYÖS A LENN ETAA N.” olevinaan voimassa eräänlainen i S iitä sy y stä ovat joulu lah jat va suom enkielinen teos, toveri M äkelän dokkaiksi MRS. J. GROTH, ALVINA 34 s e n a a tto rip iiri, J . LEAVITT. Joukoilla on m onta o m itu ista omi lapsityön kieltolaki, j-oka ei kui- h tta v a t taita v a sti. toim ittam a, ia jälk im äin en on toveri HAGEN, MRS. J . JACKSON, C. W.’ 38 s e n a a tto rip iiri, D. M. KERNO- n a is u u tta ja jo tkin hiukan kum m al , ’ . . .... , •. , -c ,- K äy te ttäv ä k si kelpaavien v aattei Sirolan suom entam a, sam an k irjo t tenkaan kiellä lapsityötä, mikäli ; . HU RST, P. KÄHKÖNEN, , M. K L E I CHAN. lisiäk in ; yksi om inaisuus jo k a on . „ . . *. J den la h jo tte le n n n e n on lu onnollisesti ta jä n teos kuin on O rjalassa . NER, P. PET ER SO N , MATT S C H L E sitä \\ ashingtonissa on ollen- paikaUaan> mutta kun lahjoja taval m elkein k aik issa a sio issa y h täläin en Kuolevan järjestelmän ja kuo V altion la in la a tija k u n ta a n : E h k ä jo se u ra a v a lla viikolla voim GEL, O. H. S T E R N B E R G PE T E R B u rb a n k : levan luokan ihanteidenkin yllä kaan olem assakaan; siellä näet, ]jge3(i sä ily te tää n niin sopivat v a a t me ju la ista niiden m arkklnoilletule- ja yleinen, on se e ttä m ennään toi S T R E IF F , W. A. TU CK ER, H. S. se sta äärim m äisy y d estä toiseen. Jo te e t niiksi siitä sy y stä huonosti ei ole varsin suurta mahdolli 61 p iiri, SAM UEL ROBBINS. pitäjien täytyy toisinaan ihan m isilm otuksen. nakin a ik an a ja jonkin asian yh W ARREN. suuksia sellaisille teollisuuksille, Lahjan tulia! olla sellainen, jota voi Los A ng eles: K uten san o ttu , jo u lu lah jo ja ostais omasta alotteestaan lausua ihan K o m issio n ereik si: H. J . BISH OP teydessä joukot te k e v ä t jo sta k in hen cekä säilyttää että käyttää samalla. 63 p iiri,' W. H. P E T E R SO N . joissa lapsia voisi pitää työssä. sanue, jä ttä k ä ä la h ta rik irja llisu u s nyt noimansa yhteiskunnan kuole kilosta ju m alan, ain ak in puolijum a P. FALLEN. J a sellaisia lahjoja ovat 64 piiri. W ILSO N BLAIZE. sivuun, siihen velvottaa raad eltu jen Ensinnäkin on laki sellainen, S h e riffik si: W. E. N EEF. lan. S u u ret so ta s a n k a rit ovat enim mantuomio. X. s. taloustietei kunnolliset k irja t, . 65 p iiri, GUS. KU ENTZ. lu o k k a to v e rim m e m uisto ja hankki että se yhdessä tapauksessa K auntin k irju rik si ERMA LAMB. 66 piiri, LEO LA SK O V SK l. lijöidenkin, joiden yksinomaisena ‘kieltää lapsityön kaikilta alle n iitä voi k äy ttää, ihailla ja lukea ko kaa kunnollista ty ö v äe n k irja llisu u tta m än jum alo itu ja, heille p e ru ste ta a n R a h a sto n h o ita ja k si: L. L. HUN pilviä hiipovia m u isto p atsaita. M ut ko eläm än sä a ja n ja sam alla ne säi 71 piiri, L. M. STORY. M onia m uita kunnollisia teoksia tehtävänä on enään hankkia asei neljälltoistavuotiailta, m utta toi- jyv^t m yöskin m uistona a n ta ja sta , ta s a ttu u jo sk u s niin, e ttä n ä k e v ät NICUTT. 73 piiri, A. PE T E R S O N . KoroneriKSi: F. W. FRY. ta riutuvan kapitalistisen järjes sessa alle viidentoistavyotiailta. j K irjojen hankkim inen joululahjoik löytyy Toverin k irja lu e tte lo ssa , josta e tte i heidän jum aloim ansa sa n k ari oi 75 p iiri, IONA G. W OODARD. K on staap elik si: GEO. M ENZEL. telmän ylläpitämiseksi, täytyy M utta kum m assakaan tapauk- si on siis a s e te tta v a e tu tila lle ei ai jokaisen p itäisi “ p ik ata" joululahjan lu tk aan m uu kuin vallan ja kunnian 74 piiri, WM. J. SCULLY. sa. Joe tila a ja haluaa, niin me voim W ASH IN GTONISSA : toisinaan myöntää, että koko >e sessa ei se asiallisesti kiellä noaataan tä n ä vuonna, vaan kaikki- me jä rje s tä ä siteu, e ttä lah ja lahe him oinen ty ra n n i, joka vain ajoi om ia Y litu o m areik si: its e k k ä itä p yyteitään. Silloin jou Kongressi m ie h ik s i: — suunnaton sanahelinä, jota por m itään, sillä "erikoisluvalla" saa na aikoina. te tä ä n su oraan joulukuusen alle tai CHAIM SH PIR O , Los A ngeles. kon viha ju lm istu u ju m a la a n sa koh E nsim äisektä p iiris tä : HU LET \ M utU 011 h uom attava, e ttä k irjal tilaajalle, niissä joulujuhlia ei pidetä varillinen sanomalehdistö ja ko lapsia pitää työssä. C O R N ELIU S M. EN NS, L os A nge taan, sä rk e v ä t ja ja o tta v a t aivan W ELLS. r Ui, ; 1 , H au littak in on niin m onenlaista, e ttä Ja u u ta e rik o islu p ia saa m in , . . . . . . ko porvariston henkinen palve- m aan tasa lle urhon m u isto m erk it, tai T o isesta p iiris tä : JA M ES M. SA L les. ' sitä täy ty y o sa ta valita. J a varsin VERTAILUN VUOKSI. te lo tta v a t eläv än ä olevan sa n k arin . TER. luskunta ylläpitää — hyvää mak hiel-postr, että työnteettäjillä ei kin tä n ä vuonna on p an tav a ta rk a s O sa sto t ja y k s ity is e t jä s e n e t, teh L ehtem m e täm än num eron alaker- Sam a ilm iö on o llut n ä h tä v ä n ä tä kuulu olevan niiden hankinnas K olm annesta p iiris tä O. T. CLARK. kää p a rh a a n n e n ä id e n e h d o k k a itte n sua vastaan — on pelkää petosta i ti huom ioon, e ttä ei m itään lah ta ri j rasga ju la ista a n m itä p ö y risty ttäv ln m änkin sodan y h tey d essä. Sodan N e ljä n n e stä p iiris tä : W ALTER v a litu k situ le m ise k si, sillä ne o v a t a i Tietenkään ei niitä* paljastuk sa mitään muuta vaivaa kuin j k irja 11 ¡«uutta latrjoteta k en en k ään kertom us p u n ak a artilaisv a n k ie n koh alussa, kun S ak san a rm e ija sa av u tti PRICE. n o a t jo tk a k u u n te le v a t ty ö v äestö n hiukan muodollisuuksia. jo u lu tu n n elm aa pilaam aan. Sellai te lu sta Suom essa. S ellaista kohtelua sia tehdä tarkotuksellisesti, mut lo istavia voittoja, teh tiin k e n ra a le is V iid en n estä p iiris tä : PE T E R HAR ä ä n tä v aalien jä lk e e n . Sosialistipuo- Laki joka kieltää alle viiden- «en sa a n tih a n olisi jo u lu aatto n a sa sa iv a t osakseen ty ö läisv an g it m onta la puolijum alia, joita y liste ttiin suu RISON. ta pilvisimpänäkin aikana näyt toistavuoiaita p i t ä m ä s t ä t y ö s s ä ' m a> k j i » 8aada tiedo" S uom esta jon k u u k a u tta sodan jälk een , siis aika lueen e h d o k k a at o v a t ty ö v äe stö n ni CA LIFO RN IA STA : m ittä m ä t ja siis m yöskin ty ö väestön täytyy aurinko toisinaan, niin et on koululaki jonka voi kiertää l kun ’»r™*1 X ^ ävänsh U i sukulaisen ( na, jolloin heidät olisi jo viimeis- rin a ‘sa n k are in a . Nyt kun on tultu näkem ään, e tte iv ä t nuo urhot a ja K uvernööriksi: HENRY H. ROSER k o n tro lle e ra ä m a t v a litu k si tu ltu a a n . tä "suunnasta” pysytään selvillä. si,jä cttä hankkii u v a n k o u - , sa la h ta rie n käsiin jo p tu m isesta. Ai ; täa n k ln p ita n y t vap au ttaa. kaan m uuta kuin om ia ja luokkansa •nOaStaan kunnollinen, ty ö v äestö n i v e rta ilu n vuoksi lainaam m e täh än Aivan äskettäin selitti muuan Hujen ylivalvojalta. J la .h i d ä n n e u llä e tu ja , niin joukot h u u ta v a t: hirteen tam iin sa ap u v a t Suom en laiv at a se kosto. Jo s V enäjän ts a a ri olisi ollut id , m aiim ankatsom uksen m ukainen k ir ■ erä ä n v alitu k sen , jonka V iipurin pu sotapom ot. H eihin soveltuu tuo van te ta a n a n k a ra n lakon ja boikotin y h tä sokea ja k o sta v a kuin on tuo amerikalainen taloustieteilijä, et taas puolestaan on oikeus s a l - ; jallisu u s, kelpaa joululahjoiksi ’ na k a a rtila iste n käsiin jo u tu n e e t her- h a sa n an p a rsi: “Jo k a ylen n etään , a la isek si sekä R uotsin ra u ta tie jä r suom alainen ta lo n p o ik a istu o m a ri, niin S eu raa vasaa lu etellaan jo itakin tä nuorten, itsenäistä elämää a- lia” lasten työskentely, jos hän { rasv an g it tek iv ät aikoinaan Työväen hän m yöskin a le n n e ta a n .” . je stö je n jä se n e t k ie ltä y ty v ä t k ä s itte Svinhufvud its e olisi jo u tu n u t muu- Vakavam paa lu kem itta. h allitu k selle ja jo ta puoltam aan a set lottelevien, miesten onnistumis huomaa lapset ruumiillisesti ja lem ä stä S u o m e sta tu lev ia ja Suo- tam ia vuosia Bitten sotao ik eu d en e- VALLANKUM OUSLIIKE V E N Ä -jtu iv a t S u o m e tta aitioin olevat ulko SVINHUFVUDIN HA LLITU S JA m een m eneviä tav a ro ita . mahdollisuudet eivät ole enää henkisesti työhön kykenetnät- d e ssä k o h taa m aa n te lo t us tuomion valtojen konsulitkin, v aatien pikaisia YLEINEN M IELIPIDE T äm ä u ltim atuum i r iitti tä s s ä ta hän, jo k a silloin, k u te n n y tk in , oli varsin suuret. Hän ei tietenkään töpiäksi! Siis rammat ja heikko JÄLLÄ, h in ta $3.56. SOSIALISMI TEORIASSA JA KÄY-j to im en p iteitä tilan te e n p aran tam isek ULKOMAILLA. pauksessa. j v ikapää rik o k seen , jo ta nim iteen tarkottanut elinehtojen hankki- mieliset, ‘kuurot, mykät ja sor TÄNNöSSX, h in ta $1.50. i si. V alitu k sessa san o taan m. m. e t R uotsin ty ö v äe n järjestö ille tulee L ehdissä k e rro ta a n , e ttä R uotsin m aankavalluksek6i, h än, jo k a oli Sak ’ ’ mismahdollisuuksia työnteolla, keat, ovat tämän säädöksen a - l '" suuri kunnia siitä, e ttä ne o v at p ä ä t p arlam en tin vap aam ieliset ja sosia i san k a n ssa te h n y t so p im u k sia Suo- työhön, PU0LUEET( hinta |L25. ' g,t toivovat järJe eto tta v än saunassa täv ällä esiin ty m isellä e stä n e e t m uu vaan toisten työn tuloksia riistä laisena -oikeutettuja lis tis e t e d u s ta ja t o v a t lau su n e e t vas raen e ro tta m is e k s i. V e n ä jä stä ja sen o. jätetty n ä kapitalististen s. SOSIALISMI Y H D Y SV A LLO ISSA ,; lä ä k ä rissä ja p a rtu rissa k äy n tejä, o tam lssa ta p a u k sissa Suom en junkke mällä. "Yksi joka neljästä tai .. ta la a s e e n s a ja tuom ionsa s itä p ä ä - , liittä m is e k s i S a k s a n v a lta k u n ta a n , h in ta $1.50. ! m aisten tap a a m ista , lupaa k irje itte n rien telo tu sp äätö sten toim eenpanon ' tö stä v astaan m inkä nojalla Suom en i V en äjän tsaaV ihailitus p a ssitti viidestä mahdollisesti saa ko- r. Eikä se toinen , laki, joka kiel- SYNDIKALISM I, SOSIALISMI J A ! läh ettäm iseen ja saada sanom alehti Sem,m? !? en tapaus 0,1 m ; m - konduk ju n k k e rit alk o iv at te lo tta a 9 edus Svinhufvudin S ip e ria an , ja s ie ltä pa- koon sen verran omaisuutta, et tää lasten työssäpidon alle nel-! TEOLLISUUSUNIONI8MI, h in ta 1.00 paperia parem paa to ilettip a p e ria ." tööri Jalon m estau sp äätö k sen p eruut ( la ttu a a n hän n y t istu u h allitu k sen tä siitä kannattaa mainita, ja jäntoista vuollen ole sen pa LISÄÄNTYMINEN JA K EH ITY S j J a täm än valitu k sen o tti Työväen tam inen. Ja lo oli jäse n e n ä Suom en kunnan s o sia listista jä se n tä . V ähässä m ä ä rä s s ä lankeaa h u o -p ä ä m ie h e n ä ja Itse v a ltia a n a , jo k a ja- yksi jokaisesta viidestäkymme rempi. sillä jokainen ylioikeuden LUONNOSSA SEKÄ Y H TEISKU N i h allitu s h eti huom ioonsa, iim ottaen kondukiööriliiton k a u tta k a n sain v ä m iota siv isty n een m hailm an tah o lta kaa te lo tu stu o in lo ita n iille p io n ie n ry h ty v ä n sä to te u tta m a a n vankien toi lisessä konduktöörien liito ssa ja kun nestä pääsee kohtalaisiin varoi tuomari on "kohtuullisista syis NASSA, hinta 95c. siihen raa k u u tee n m itä S vinhufvudin k an salaisille, jo tk a n o u siv a t vastus- vom uksia, siis hankkim aan h e rra sk ai Suom en ju n k k e rit p ä ä ttiv ä t telo ttaa K a u n o kirjallisitta teoksista mai h a llitu s S uom essa h a rjo tta a . On- ta m aa n Svinhufvudin kav allu sk au p p o hin.” tä” oikeutettu antamaan tytis- nittakoon: sille parem paa to ilettip ap eriak in , aje Jalon, ¡-illoin R uotsin liike.nnetyöläis neksi s e n tä ä n Suom en n a a p u rim aanpa. K aunis p o rsa s to d ellak in ! Köyhin kaksiviidettä-osaa a- kentelvjuvan. Jos lapsen elanto NATÖAREETIN KIRVESM IES, v ar U ittam aan heidän p a rto jaa n jne. ten jä rje s tö t lä h e ttiv ä t u ltim atum in inhim illinen tu n n e - e lä ä ja v a ik u tta a Kun tu le e aika, e ttä m aailm a jou- sukkaista omistaa tuskin viittä tekee hänen työssäolonsa tar- siii sopiva joululahja, h in ta $1.60. V ertailun vuoksi täytyy o tta a huo Suom en h allitukselle, jossa ne ilmoit-1 ra jo tta a k se e n rikoksia, ta a m uilta k iire iltä ä n p arem m in 6el m loon, e ttä p u n a k a a rtila iste n käsiin tivat, e ttä telo tu sp äätö k sen toim een ( T a v a tto m a n LANGENNEEN LAULUJA, runoja* p itk älle voi hiennä tai kuutta |>rosenttia koko maan i peelliseksi, jlai jos perheen toi v ittä m ä ä n itse lle e n ta p a h tu m ia Suo- jo u tu n e ita v an k eja kohdeltiin siten pano m erk itsee sitä, e ttä R uotsin sa i Svinhufvudin h a llitu k se n sokeus ja kansallisrikkaudesta. Ja siihen meentulo ^kaipaa lapsen *työs- j h in ta $1.00. m essa ja niihin jo h ta n e ita sy itä , niin TOVERI TOVERI M. M. MAILMANKATSOMUKSIA 35 U r. Y Mitään muuta ei porva- * rpilta reillä voi VOI odottaa- OUOtiaa kään Tarkastelehan mahdol- lisuuksiasi M j miitinmnnninmmmminminnmiim iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiK iiiiiiiiiiir iiiiH u iiiiiiH iin im iH U iH iiiiiim m iu im i . VaHnmes terrori . Sneaeeea Hirveitä paljastuksia vankien oloista ja 'kohtalosta. (O lem m e sa an e e t käsiim m e R ai v a a ja n e rä ä n num eron, jo ssa ju la is ta a n aeu raav a kauhea k ertom us työ- lä lsv a n k ie n k o h telu sta Suom essa. K irjo tu k sen alk u a em m e ole saan eet, joten em m e tie d ä sen läh d e ttä . K er to m u sta lu k iessa el su in k aan tunnu » flti. e tU Suom en nykyisen hallitu k sen n k n itU m in e n ryöväri- ja lahtari- h a llitu k se k si on ollenkaan liioteltua. vai k u inka, lu k ija? — T oim itus.) Vankien asuntoina on ollut puolipimeät kopit, joihin heitä on sullottu kuin silliä tvnnö- riin, niin paljon kuin on saatu vain mahtumaan. On itsestään selvää, että ilma on kovin pi laantunutta ja epäterveellistä näisöä kopeissa. Heikoimmat, jotka jo matkoilla sairastuivat, eivät luonnollisesti ole voineet toipua, vaan ovat he yhä hei kontuneet, mqnet ovat, sairastu neet ja kupHept. Vangeille ei ole -ahnettu min käänlaisia makuuvaatteita, vaan ovat he saaneet nukkua epäta saisilla laudoilla, joiden päälle ovat saaneet levittää omia p ito vaatteitaan. Nämä makuulavit- sat tpritsit) vilisevät täynnä sv«j$»älaisia (luteita, kirppuja ia täitä). IIIIIIIIIIIIIIIIIIIllIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHIltlll iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiTmiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiitii 23485323484848234853485323532330472301022348532348485348894848 A inoastaan kolmen viikon ku pakkalähetykset takavarikoidaan tilapäinen vankileiri, on erästä kuuli kuinka vangit uhattiin tai "Kansanvaltuuskunnan Tie- kerrallaan ia vain yhdestä ko vankia hirttää kun he, oltuaan mat douantaja"-lehden kuvaukset sii luttua saa käydä saunassa, joka päävahtiin. Tuskin minkään si kuolemaantuomittua pilta (koppeja on 7) samaan ai monta vuorokautta rääkätty pi kalla. monta vuorokautta syö tä. vistysmaan kuritushuone van ei kuitenkaan vastaa tarkotus- kaan. Siitä johtui, että ulospää- taan. Ruoka vangeilla on koko ajan ollut perin huonoa ja niukka. Alussa tosin oli sitä vähän run saammin. mutta aina vähän •päästä on sitä vähennetty. Vii me aikoina on vankien keskuu teen hiipinyt nälkä niin kaa meana, että heidän asemansa on aivan toivoton, ellei pikaista a- pua tule. Monet ovat kuolleet todistettavasti nälkään. Sadot- tain makaa vankeja niukan ra vinnon takia heikkona sairaana (joiden suista pursuu vihreä ku ra ja kun se loppuu, niin ruu mis turpoaa, kangistuu ia tulee kuolema). Useita mieltäliikutta- via kohtauksia sattuu päivittäin. Useilta ovat melkein kaikki voi mat lopussa. Monet ovat niin heikkoja etteivät voi omin voi nansa pysyä pystyssä. Monet ovat myöskin menettäneet jär kensä. Kohtelu vankileirissä on ol lut kaikkea muuta, mutta ei in himillistä. Vähän väliä käyvät viranomaiset lukemassa kaina loita (muka) lakejaan, joissa vankeja uhataan kuolemalla. Sairastuneille ei anneta lää kärin apua. vaikka monet van geista olisivat sen tarpeessa. Jos vangin omaiset lähettävät van gille ruokaa, ei sitä anneta van gille. Kaikki ruoka,, raha- ja tu geilla on niin kurjat iä helve tilliset olot kuin Suomessa on nykyään tutkintov angeilla, jois ta melkoinen osa on aivan syyt tömiä ja jQita ei minkään lain mukaan voida tuomita, ellei os teta todistajia! Se onkin poliit tista kostoa, mielipide-yainoa» eikä sitä vainoa nyt harjoteta yksin punakaartilaisia ja heidän kannattajiaan kohtaan, vaan v- leensä maltillisiakin sosialide mokraatteja kdhtaan. Monasti riittää se, että on kuulunut sos.- dem. puolueeseen ja etenkin se. että on ollut jossakin luottamus toimessa. vaikkapa sitten olisi voimiensa mukaan vastustanut kin punakaartin »hommia ja ka pinaa. Sanoin kuvaamaton on kur juus vankien keskuudessa vaik ka sotilasviranomaiset sanoma lehdissä julistavat kaikki ole van hvvin ja puheet kurjuudes ta valheeksi ja parjaukseksi. S a moin sanoin kuvaamatonta on se raakuus, jolla valkoiset koh telemat vankeiaan. Paljon on sellaisia jotka ovat saaneet pel kän mielivallan uhrina heittää henkensä. Onpa sattunut tapa uksia, että vartijat ovat ikku nasta ampuneet vangin, »jolla ei ole ollut aavjötustäkaan mis tä se johtuu Kerrotaan myös kin että Kannuksessa, niissä oli tämällä puolialastomana pakka sessa, kahlehdittuna johonkin pylvääseen, ennenkuin hänet ammuttiin. Tässä onnettomassa tilassa oli .¡iän saanut olla vi ranomaisten vähäväliä kävdessä uhkaamassa ja pelottelemassa häntä. Onpa Kokkolankin vanki leirissä vangit saaneet maistaa pamppua y.m. raakalaisrangais- tusta. Mitä kaikkia julmuuksia on kaan vankeja kohtaan haVjotet- tu. mainittakoon siitä muutamia esimerkkejä. Tämän kirjottaja on puhutel lut vankeja, joilla oli käsistä ia jaloista käsi- ia jalkaraudoilla puristettu nahka rikki matkoilla kuljetettaessa sekä revitty vaat teet pistimillä repaleiksi. Joen suun kat\pungissa on lyöty tu t kittaessa vankeja niin että kyl- iet ja pää ovat olleet raadeltuja. (Näin on tehty toimitsija Halli kaiselle, luennoitsija Auroselle y.m. maltillisille sosialidemo kraateille ja kapinan vastusta jille.) Samoin on tehty Vöyrillä. Nämä pieksäjäiset ovat usein ol leet niin ankaria, että uhrit ovat vuorokausia maanneet tainuok- sissa. Onpa sattunut tapauksia, että kokonaiset vaunulastilliset vankeja on matkalla surmattu ja ruumiit heitetty radan varrel le metsään Täuiau kirjottaja ot»iu korvin mättä, pyysivät ruokaa, (iXäin tapahtui jyväskylässä.) Vanke ja on paljon surmattu, sellaisia kin. jotka voidaan todistaa val lan syyttömäksi. Olen puhutel lut vankeja joita tutkittaessa on ensin lyöty, sitten viety metsään jossa vanki on asetettu seiso maan puuta vasten ja uhattu muka ampua, mutta «i ole kum minkaan ammuttu. (Xäin oli me netelty esim. Käkisalmessa.) Kerrotaan, että valkoiset rin tamalla pieksivät erään työväen yhdistyksen puheenicdita jän kuo liaaksi ia sitten löivät rautanau loilla jäsenkirjan hänen rintaan sa. Valkoisten raakuudesta taas rintamalla olleet, nimittäin val koisen armeijan sotilaat,, tietä vät kertoa, että pienimmät van- kijoukot, 10 talji vähemmän, kun saatiin satimeen, ne aina järjestelmällisesti ammuttiin. 'E- räs joka oli ollut upseerien ja päällikkökunnan palveluksessa kertoi, että hyökkäyssuunnitelr rnain laadinnan ja hyökkäyskäs- kyjen lopussa esikunnan päällik kö tavallisesti sanoi: “vankeja ei o te ta!” Sama kertoja, joka oli silmin näkemässä ja korvin kutflemassa valkoisten toimin taa, .sanoi että valkoisten raa kuus ja aikuisessa Suomessa" harjötettu verinen terroria oli todellisuudessa paljon kamalam paa kuin mitkään “Työmiehen" Mutta pysykäämme ainees samme Kokkolan vankileirissä. Kuten jo on mainittu on sairas.* hoito ja lääkärin apu vangeille kurjalla kannalla. Sitä kuvaa e- sint. se, että kun eräs sairastu nut vanki pyysi lääkärin apua,, niin hänelle vastattiin: "sitä ei punaisille vangeille anneta/’ Pit kään aikaan ei lääkärin hoitoa vangeille lainkaan annettukaan, ellei oteta lukuun sitä, että van kilan komendantti itse antoi '(angeille pulveria. Sitten tuli lääkäriksi eräs muukalainen, saksala is-venäläinen, joka teki tunnollista työtä, mutta kun hä nellä ei ollut oikeutta antaa lääkkeitä muille kuin niille, joil la oli takavarikoituja rahoja e- sikunnan hallussa, niin^ei hän kään voinut suuria aikaansaada. Toukokuun lopussa hänkin pois tui, lienee erotettu, joten nyt ei ole lääkäriä ensinkään. .(Näin olivat asiat toukokuun lopussa.) Olosuhteitten pakosta on vanki leirissä lääkärikysymys muodos tunut rohtumain ja paiseitten salvaamiseen ja kuumetautisille pulverien antamiseen, Useimr mille sairaille on lääkäri vain to dentanut. että koko tauti on seurauksena heikosta raviiuiosta. t Ikoilmassa kävelyllä ei talvi aikana ensinkään saatu käydä, Oli vain hätäisesti käytävä ul kohuoneessa (mukissa) 5 svä saati.n aina jonottaa noin 1C—20 miehisissä riveissä. Lu kuisasti esiintyi tapauksia, että vahdit pistimien kanssa hääti vät pois reijältä — kesken toi mituksen. Kun kaikki eivät jak saneet tarpeeksi kauan jonottaa, täytyt näiden päivälläkin tehdä t.ar^’$eHsa ^sällä huoneessa Irka- äntpariin, kun rukoilemisesta huolimatta ei ketään laskettu u- los muuta kuin edellämainitulla vuoronperättäisellä tavalla. Mo nien anomuksien jälkeen saatiin lopuksi lupa olla ulkona käve lyllä puoli tuntia päivässä. Mut ta monta kertaa tämä oikeus unohtui. Sitten kun sotatoimet loppuivat oli jonkun aikaa vähän vapaampaa, mutta nyt on saa tettu tuo puolen tunnin ulkona kavelyoikeus voimaan. Sairau det ja kuolemantapaukset saa vat luonnollisesti näissä oloissa lalansijaa. Kymmenittäin on kuumetautisia jokaisessa kopis sa, toisissa melkein kaikki. Tällaiset ovat olleet olot Kok- kolah vankileirissä, josta kesä kuun puolivälissä useimmat van- ovat siirretyt Tammisaareen (*Lknäs) odottamaan tutkintoa la tuomiotaan — taikka vapaut tamistaan. Mutta useat nääntv- ■vät nälkään tai kuolevat tautei hin ennenkuin heille tapahtuu kumpaakaan. Jatktttaaa.
