No. 255
T O V E R I
luokkaan, sinäkin, arvoisa luki kentelyä, niin silloin tuomari
ja melkein varmaan kuulut. Poik voi sen salfcA!
keukset työläisten keskuudessa,
Siis tässäkin tapauksensa ei
vät
suojatta ne jotka Suojaa
näet, ovat siitä luokasta sangen
tarvitsisivat.
harvinaiset.
Ei suinkaan kukaan ajattele,
Keskiluokan köyhempi kerros,
että kenenkään muun kuin köy
joka käsittää vain viisitoista pro
hän työläisperheen lapset aikor
senttia koko maan asukasluvus vatkaan mennä hikipajaorjiksi.
ta, on sangen köyhää.
Vain Eihän herra tuomarin omat la«p-
poikkeusoloissa saavuttaa joku set sinne mene, ‘kun ei ole ole
sen keskuudessa tuhannen dol massa työpakkoa Mieli lapsiin
larin omaisuuden!
1 nähden.
Kun tätä keskiluokan alinta;
osaa ylemmäksi tuskin yksikään
työläinen pääsee, niin ajattelehan j
hyvä lukija, kuinka suuri vaara(
sinulle olisi siitä jos sosialismi
“jakaisi omaisuudet", kuten por JO U L U L A H JO JE N VALINNASTA.
varisto huutaa? Kuinka suuren
osan tulisi sinulta saamaan joku T avallinen vanha tap a vaatii tie
L ■
-.,
**s ! ten k in joulu lah jo jen ’o sta m ista ja j a
toinen?
Eiko
tunnu silta, „ että
. . . ä . k . in vuonna, niin
„ typerä!
i > R am ista tän
omaisuudet ovat jo "jaetut v e r - ' ^ Ruln gellalnon tap a ty ö läisestä
rattain harvojen yläluokkal.ais- j tu n tuukin. M utta kun on paljon
ten kesken, jotka pitävät sen 1 tyhinem piäkin tapoja, jo ista olisi luo
kaiken käsissään ja ovat järjes- v u ttav a, niin tu rh a a lienee toivoa,
e ttä n iistä k a ik ista tä n ä vuonna vie
täneet siten, että sinun omaisuu- lä lu o v u ttaisiin . Siksi m uutam a sa
denhankkimis mahdollisuutesi °* j na su o situ k sek si jou lu lah jo jen o sta
vat ilian olemattomissa?
jille.
L elujen ’ja jo u tav u u k sien ostelem i
Sosialistien ehdokkaita tulevissa vaaleissa
Ja tällaisia ovat kaikki ne
lapsityön “kieltolait”, joita por
varilliset lainlaatijat ovat “an
taneet”. Eikä niiltä sen parem
pia koskaan saadakaan. Ei se
kään laki, jonka ylioikeus ku
mosi, ollut yhtään parempi.
Ainoa mahdollisuus lapsityön
kieltolain aikaansaamiseksi on
sosialististen edustajien valitse
minen lainlaatijakuntijn ja kon
gressiin. Ja siihen on tilaisuus
fcnsi tiistain vaaleissa.
sodan aik an a, a ik a n a jolloin p u n a
k a a rtila is te n a sem a oli m itä h o rju
vin ja jolloin, jos koskaan, siellä olisi
m n y l u w a työvkan U acok an aattaja,
Varakuvernööriksi:
ELVINÄ S.
OREGONISSA
V .r a k u v e r
,
y» AatoriMM, O iagoo, loka pAivft
ollut m ahdollista k o ato o tu n te itte n k in
Liittovaltain kongressiin virkakau 8 *
.
. ksi: J 0 H N C. T A Y L O R .
v altaan p ääsy . Niin k o h teliv a t ty ö lä i
.
.
.
.
.
m
aaliskuun
4
T
a
rkastaja
ksi
TOIMITUSKUNTA:
se t h erraav an k eja. N y k y iset työläis- deksi, jo k a p ä ä tty y m aalisk u u n
H. K.
AL
R
ahastonhoitajaksi:
W. N . itici V O . B O L O S Y V Ä N E N ,
pnä, 1919, MARTHA E. BEAN, Va-
van
g
it
e
iv
ä
t
s
a
a
tta
is
i
u
n
e
k
sia
k
a
an
A D O L P H S A L M I . A L E X S E VO.
b r ig h t .
se llaisten seikkojen kuin p a rtu ris s a le ’sta.
Y leiseksi s y y ttä jä k s i: HARRY
L iitto v a lta in s e n a a ttiin v irk a k a u
k ä y n tie n ja to ilettip a p e rie n sisä lly t
M CKEE.
tä m is tä v alituksiinsa.
Y ksikään ui deksi, jo k a a lk a a m aalisk u u n 4 pnä.
(TH K COMRADE)
E h d o k k a a t A lam eda k a u n iis s a .
The organ oi the Finnish workers in the
1919, A. SLA U G H TER , S alem ista.
ko
v
altain
konsuli
ei
ole
vielä
p
a
n
K
o n g ressiin , 6 :d e s p iiri: LUELLA
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
n u t v a s ta la u s e tta a n
ty ölälsvankien
K o n p re ssim ie h ik si:—-
T , „ , Wi Wr
at Astoria, Orc., by the Western Work
E n sim ä ise stä
p iiris tä :
HARLIN V altion s e n a a ttiin : 14 p iiri, J . ED
k id u tta m ista v astaan , v a ik k a Suom en
men's Fubiishmg Society.
___________A N TTI J. FAKTAN, Manager.
pyövelihallitus p a rto jen a se m a sta aje TA LBER T, A lbanysta.
W ARD MORGAN.
T o isesta p iiris tä : H. WARM HOLTZ
lu tta a p ä ä t pois ja tu o m itse e jä tte i
Entered as accood-claaa mail matter July 1$,
16 p iiri: GEO. N ISB ET.
1912, at the postollice at Astoria, Oregon,
denkin rav in n o k se en “v ara stam ise s La G randesta.
L a in la& tijak u n taan : 84 p iiri, A. H
under the Act of March ! , IB79.
K o lm an n esta p iiris tä H.
W IC K S,
ta " kuolem aan.
ST
EW ART.
llm otuahinta 60 sen ttiä tuuma.
L ä ä k ä re istä ei ole p u h e tta k a a n niil P o rtla n d ista .
p ri gjj E . R E G U L A .
Kihlaus- )a vthkinahilmotukset $1.50 kerta,
$J.OO kolme kertaa tavallista kokoa ja
K uvernööriksi —- B.
RAMP, 8a
lä
kid
u
tu
sleireillä,
joilla
Suom
en
ty
ö
suuremmat ilmotukset tilan mukaan.
36 piiri, FR ED W . VOIGT.
Syntym i- ja nimenmuutoailmotuksct $1.00 ker
v äestö ä hiljoilleen k u lu te ta a n lop lem ista.
37 p iiri. J . O. JO H N SO N .
ta, $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa.
PAU
V altion ra h a sto n h o ita ja k si
puun, ainoa p e la sta ja siellä on pyö
XnolemanUnaotukset $1.50 kerta ilman värs
38 p iiri, P. B. COW DE RY.
sy* ja M senttiä ksaiuaksua jokaiselta
LINE SEA RS, V ale’sta.
L IPU T LIEHUM ASSA, h in ta $1.80 veli.
värssyltä ja kutoalauseelta.
39 piiri, W. F. DRURY.
Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, $0
Y lioikeuden tu o m arik si — H W
M utta lu o k k aso ta a ei vallitse, ei
KU
RJA
T,
kaksi
k
irja
a,
$3.50.
40 p iiri, W. T. DRAKE.
senttiä kerta, kolme kertaa $1.00.
v ä tk ä luokkien
edut
a ih e u tta n e e t EVANS, R oseburgista.
M aina»- ja avloeroilmotukact, korkeintaan 75
ORJALASSA, h in ta $1.25.
41 p iiri, H E R B E R T L. COGGIN.
sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00.
t
Y leislakim ieheksI — B. L. CAN
taiste lu a. Niin s e littä v ä t porvarileh
KUILU, h in ta $1.25.
Suuremmista yhteisilmptuksista tilan mu
San F ran cisco k a u n tin e h d o k k a a t:
kaan.
det, joten siis täy ty y otak su a, e ttä i NON, D ixonvillestä.
RIKOKSEM M E, h in ta $1.25.
K o n g re ssiin : 4 p iiri,
WILLIAM
Kiitoslauseiata tilan mukaan 60 senttiä tuu
malta.
TYÖLÄISET JA LA ISK URIT, h in p o rv aristo te u ra s ta a ty ö v äestö ä Suo - O petustoim ien ylivalvojaksi — INEZ SH O RT.
Paikkakunta-uutisilmouifcset 60 senttiä tuuma.
m essa vain h uvikseen ta i pirullisuu ! AUGUSTA LUSK, M yrtle P o in tista ,
ta "S sen ttiä.
5 piiri, TH O S. F. F E E L E Y .
dessaan!
; T y ö tilasto llisen to im isto n ja te h d a s
Advertising rates, 60 cents per inch. Special
ROTKOISTA, h in ta 60 se n ttiä .
L a in la a tija k u n ta a n : 21 p iiri, MART
discount is allowed tor large and con
tarkastusviraston hoitajaksi — AU-
tinuous advertisements.
K IVIH IILENK AIVA JAT, h in ta 50c.
HA
S T E IN E R .
TOVERI, BO X »9, ASTORIA, ORE.
T o d ellakin !
GUST NIKULA, A sto ria sta .
T ä ssä lista ssa ei ole y h tään la h ta
22
piiri, FR ED BERGSTRO M .
Suurnuija-T eddy tä y tti eilen kuusi
Public Service kom m issionin Jäse
T IL A U SH IN N A T
rlte k e le ttä , jo te n n iitä voi tila ta kuka
23 piiri, W A LTER E. W A LK ER .
Yhdysvalloissa ja Canada saa
k y m m entä vu o tta. Jo s O slerin te o neksi — J. F. JO H N SO N , V ale’sta.
Yksi vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. .$3.00
hyvänsä ja kenelle hyvänsä.
24 piiri RICHARD E. G ILLE R .
3 k u u k a u tta ... *1.60
1 k u u k a u si... .oo
ria k aik k ien m ä ä rä ty n iän s a a v u tta
V esihallituksen päälliköksi
En
Piakkoin ilmestyy kaksi lisää.
jhuoui«n ia muualle ulkomailla
25 p iiri, W A LT ER T O W E R S.
neiden kloro fo rm o im isesta olisi s a sim ä ise stä p iiristä MAX BURGHOL-
Yksi vuosikerta-.$8.00
6 kuukautta. .$4.25
Jo u lu k irja llisu u sv a rasto m m e kasvaa
26 piiri, J. A. RAGSDALE.
nen ja toiselle lah jo ttam in en ei ole
v e llu te ttu Teddyyn kym m enen vuotta ZER, E u g en esta. — T o isesta p iiristä
vielä kahdella, sangen arv o k k aalla
SUBSC R IPTIO N RATES:
29 piiri* KORA CALLAW AY.
In the United States and Canada
m itään m uuta kuin rah a n hukkaan teo k sella: AINE ja VOIMA, ja HAR sitten , m iten paljoa enem m än jokai A. E. MCFARLAND, H e rm isto n ista .
One year...........$5.50 Six m onths...........$3.00
Los A ngeles k au n tin e h d o k k a a t:
nen m eistä ih ailisik aan hänen h is to
(h e ittä m istä , vieläpä voi arv o sta an pi H A PO LUILLA -nim lset
Three months. .$1.60 One month ■ ............ 60
teo k se t ovat
MULTNOMAH
KAUNTIN
EHDOK
K
o n g re ssiin : 10 p iiri, JA M E S H.
tftv4
henkllö
lo
u
k
k
aan
tuakin
sääd
ö
s
ria llisia osaansa. — S e a ttle Union
lUuNir'usto sijaitset 10:nnen ja* Lluanc katu
työnalla ja v alm istu v at p arissa vii
KAAT.
jeri kutinassa,
Telefooni: konttori 365,
RYCKMAN.
Record.
saan jo tak in vallan arv o to n ta. (Arvo
toimit ua 032.
kossa.
E dellinen, k u ten nim ikin o-
V altio sen aatto rik si HENRY W EB
9 piiri, GRACE SILV ER HENRY .
---------------
( to n ta k äy tän n ö llisesti, v aikkapa ei
so ttaä, on aineen ja voim an su h te i
Y h d y sv altain s e n a a ttiin : 29: s se-
BER.
“JOKA YLENNETÄÄN HÄNET
\\ ashingtonin valtiossakin on . ra h a llise sti),
ta k ä sitte lev ä , siis alallaan ainoa
V
altion
la
in
la
a
tija
k
u
n
n
a
n
jä
s
e
n
e
h
n
a
a tto rip iiri, H. G. M EN H EN N ICK .
MYÖS A LENN ETAA N.”
olevinaan voimassa eräänlainen i S iitä sy y stä ovat joulu lah jat va suom enkielinen teos, toveri M äkelän
dokkaiksi
MRS.
J.
GROTH,
ALVINA
34
s e n a a tto rip iiri, J . LEAVITT.
Joukoilla on m onta o m itu ista omi
lapsityön kieltolaki, j-oka ei kui- h tta v a t taita v a sti.
toim ittam a, ia jälk im äin en on toveri
HAGEN, MRS. J . JACKSON, C. W.’
38
s e n a a tto rip iiri, D. M. KERNO-
n a is u u tta ja jo tkin hiukan kum m al
, ’
. . .... ,
•.
,
-c ,-
K äy te ttäv ä k si kelpaavien v aattei
Sirolan suom entam a, sam an k irjo t
tenkaan
kiellä
lapsityötä,
mikäli
;
.
HU
RST,
P.
KÄHKÖNEN,
,
M.
K
L
E
I
CHAN.
lisiäk in ; yksi om inaisuus jo k a on
. „
.
.
*. J
den la h jo tte le n n n e n on lu onnollisesti
ta jä n teos kuin on O rjalassa .
NER,
P.
PET
ER
SO
N
,
MATT
S
C
H
L
E
sitä
\\
ashingtonissa
on
ollen-
paikaUaan>
mutta
kun
lahjoja
taval
m
elkein
k
aik
issa
a
sio
issa
y
h
täläin
en
Kuolevan järjestelmän ja kuo
V altion la in la a tija k u n ta a n :
E h k ä jo se u ra a v a lla viikolla voim
GEL, O. H. S T E R N B E R G PE T E R
B u rb a n k :
levan luokan ihanteidenkin yllä kaan olem assakaan; siellä näet, ]jge3(i sä ily te tää n niin sopivat v a a t me ju la ista niiden m arkklnoilletule- ja yleinen, on se e ttä m ennään toi S T R E IF F , W. A. TU CK ER, H. S.
se sta äärim m äisy y d estä toiseen. Jo
te e t
niiksi
siitä sy y stä huonosti
ei
ole
varsin
suurta
mahdolli
61 p iiri, SAM UEL ROBBINS.
pitäjien täytyy toisinaan ihan
m isilm otuksen.
nakin a ik an a ja jonkin asian yh W ARREN.
suuksia sellaisille teollisuuksille, Lahjan tulia! olla sellainen, jota voi
Los A ng eles:
K uten san o ttu , jo u lu lah jo ja ostais
omasta alotteestaan lausua ihan
K o m issio n ereik si: H. J . BISH OP
teydessä joukot te k e v ä t jo sta k in hen
cekä
säilyttää
että
käyttää
samalla.
63
p
iiri,'
W.
H. P E T E R SO N .
joissa lapsia voisi pitää työssä.
sanue, jä ttä k ä ä la h ta rik irja llisu u s nyt
noimansa yhteiskunnan kuole
kilosta ju m alan, ain ak in puolijum a P. FALLEN.
J a sellaisia lahjoja ovat
64
piiri.
W
ILSO
N BLAIZE.
sivuun, siihen velvottaa raad eltu jen
Ensinnäkin on laki sellainen,
S h e riffik si: W. E. N EEF.
lan.
S
u
u
ret
so
ta
s
a
n
k
a
rit
ovat
enim
mantuomio. X. s. taloustietei
kunnolliset k irja t,
. 65 p iiri, GUS. KU ENTZ.
lu o k k a to v e rim m e m uisto ja hankki
että se yhdessä tapauksessa
K auntin k irju rik si ERMA LAMB.
66 piiri, LEO LA SK O V SK l.
lijöidenkin, joiden yksinomaisena ‘kieltää lapsityön kaikilta alle n iitä voi k äy ttää, ihailla ja lukea ko kaa kunnollista ty ö v äe n k irja llisu u tta m än jum alo itu ja, heille p e ru ste ta a n
R a h a sto n h o ita ja k si: L. L. HUN
pilviä hiipovia m u isto p atsaita. M ut
ko
eläm
än
sä
a
ja
n
ja
sam
alla
ne
säi
71 piiri, L. M. STORY.
M onia
m uita kunnollisia teoksia
tehtävänä on enään hankkia asei neljälltoistavuotiailta, m utta toi- jyv^t m yöskin m uistona a n ta ja sta ,
ta s a ttu u jo sk u s niin, e ttä n ä k e v ät NICUTT.
73
piiri, A. PE T E R S O N .
KoroneriKSi: F. W. FRY.
ta riutuvan kapitalistisen järjes sessa alle viidentoistavyotiailta. j K irjojen hankkim inen joululahjoik löytyy Toverin k irja lu e tte lo ssa , josta e tte i heidän jum aloim ansa sa n k ari oi
75 p iiri, IONA G. W OODARD.
K on staap elik si: GEO. M ENZEL.
telmän ylläpitämiseksi, täytyy M utta kum m assakaan tapauk- si on siis a s e te tta v a e tu tila lle ei ai jokaisen p itäisi “ p ik ata" joululahjan lu tk aan m uu kuin vallan ja kunnian
74 piiri, WM. J. SCULLY.
sa. Joe tila a ja haluaa, niin me voim
W ASH IN GTONISSA :
toisinaan myöntää, että koko >e sessa ei se asiallisesti kiellä noaataan tä n ä vuonna, vaan kaikki- me jä rje s tä ä siteu, e ttä lah ja lahe him oinen ty ra n n i, joka vain ajoi om ia
Y litu o m areik si:
its e k k ä itä p yyteitään.
Silloin jou
Kongressi m ie h ik s i: —
suunnaton sanahelinä, jota por m itään, sillä "erikoisluvalla" saa na aikoina.
te tä ä n su oraan joulukuusen alle tai
CHAIM
SH PIR O , Los A ngeles.
kon viha ju lm istu u ju m a la a n sa koh
E nsim äisektä p iiris tä : HU LET
\ M utU 011 h uom attava, e ttä k irjal tilaajalle, niissä joulujuhlia ei pidetä
varillinen sanomalehdistö ja ko lapsia pitää työssä.
C
O
R
N
ELIU
S M. EN NS, L os A nge
taan, sä rk e v ä t ja ja o tta v a t aivan W ELLS.
r
Ui, ; 1
,
H au littak in on niin m onenlaista, e ttä
Ja u u ta e rik o islu p ia saa m in ,
. . . . . .
ko porvariston henkinen palve-
m aan tasa lle urhon m u isto m erk it, tai
T o isesta p iiris tä : JA M ES M. SA L les.
'
sitä täy ty y o sa ta valita. J a varsin
VERTAILUN VUOKSI.
te lo tta v a t eläv än ä olevan sa n k arin . TER.
luskunta ylläpitää — hyvää mak hiel-postr, että työnteettäjillä ei kin tä n ä vuonna on p an tav a ta rk a s
O sa sto t ja y k s ity is e t jä s e n e t, teh
L ehtem m e täm än num eron alaker-
Sam
a
ilm
iö
on
o
llut
n
ä
h
tä
v
ä
n
ä
tä
kuulu
olevan
niiden
hankinnas
K olm annesta p iiris tä O. T. CLARK. kää p a rh a a n n e n ä id e n e h d o k k a itte n
sua vastaan — on pelkää petosta
i ti huom ioon, e ttä ei m itään lah ta ri j rasga ju la ista a n m itä p ö y risty ttäv ln
m
änkin
sodan
y
h
tey
d
essä.
Sodan
N e ljä n n e stä
p iiris tä :
W ALTER v a litu k situ le m ise k si, sillä ne o v a t a i
Tietenkään ei niitä* paljastuk sa mitään muuta vaivaa kuin j k irja 11 ¡«uutta latrjoteta k en en k ään kertom us p u n ak a artilaisv a n k ie n koh alussa, kun S ak san a rm e ija sa av u tti PRICE.
n o a t jo tk a k u u n te le v a t ty ö v äestö n
hiukan muodollisuuksia.
jo u lu tu n n elm aa
pilaam aan.
Sellai te lu sta Suom essa. S ellaista kohtelua
sia tehdä tarkotuksellisesti, mut
lo istavia voittoja, teh tiin k e n ra a le is
V
iid
en
n
estä
p
iiris
tä
:
PE
T
E
R
HAR
ä
ä n tä v aalien jä lk e e n . Sosialistipuo-
Laki joka kieltää alle viiden- «en sa a n tih a n olisi jo u lu aatto n a sa sa iv a t osakseen ty ö läisv an g it m onta
la
puolijum
alia,
joita
y
liste
ttiin
suu
RISON.
ta pilvisimpänäkin aikana näyt toistavuoiaita p i t ä m ä s t ä t y ö s s ä ' m a> k j i » 8aada tiedo" S uom esta jon k u u k a u tta sodan jälk een , siis aika
lueen e h d o k k a at o v a t ty ö v äe stö n ni
CA LIFO RN IA STA :
m ittä m ä t ja siis m yöskin ty ö väestön
täytyy aurinko toisinaan, niin et on koululaki jonka voi kiertää l kun ’»r™*1 X ^ ävänsh U i sukulaisen ( na, jolloin heidät olisi jo viimeis- rin a ‘sa n k are in a . Nyt kun on tultu
näkem ään, e tte iv ä t nuo urhot a ja
K
uvernööriksi:
HENRY
H.
ROSER
k
o n tro lle e ra ä m a t v a litu k si tu ltu a a n .
tä "suunnasta” pysytään selvillä. si,jä cttä hankkii u v a n k o u - , sa la h ta rie n käsiin jo p tu m isesta. Ai ; täa n k ln p ita n y t vap au ttaa.
kaan m uuta kuin om ia ja luokkansa
•nOaStaan
kunnollinen,
ty ö v äestö n i v e rta ilu n vuoksi lainaam m e täh än
Aivan äskettäin selitti muuan Hujen ylivalvojalta. J la .h i d ä n n e u llä
e tu ja , niin joukot h u u ta v a t: hirteen tam iin sa ap u v a t Suom en laiv at a se kosto. Jo s V enäjän ts a a ri olisi ollut
id , m aiim ankatsom uksen m ukainen k ir ■
erä ä n v alitu k sen , jonka V iipurin pu sotapom ot. H eihin soveltuu tuo van te ta a n a n k a ra n lakon ja boikotin y h tä sokea ja k o sta v a kuin on tuo
amerikalainen taloustieteilijä, et taas puolestaan on oikeus s a l - ; jallisu u s, kelpaa joululahjoiksi
’ na k a a rtila iste n käsiin jo u tu n e e t her- h a sa n an p a rsi:
“Jo k a ylen n etään , a la isek si sekä R uotsin ra u ta tie jä r suom alainen ta lo n p o ik a istu o m a ri, niin
S eu raa vasaa lu etellaan jo itakin
tä nuorten, itsenäistä elämää a- lia” lasten työskentely, jos hän
{ rasv an g it tek iv ät aikoinaan Työväen hän m yöskin a le n n e ta a n .” .
je stö je n jä se n e t k ie ltä y ty v ä t k ä s itte Svinhufvud its e olisi jo u tu n u t muu-
Vakavam paa lu kem itta.
h allitu k selle ja jo ta puoltam aan a set
lottelevien, miesten onnistumis huomaa lapset ruumiillisesti ja
lem ä stä S u o m e sta tu lev ia ja Suo- tam ia vuosia Bitten sotao ik eu d en e-
VALLANKUM OUSLIIKE
V E N Ä -jtu iv a t S u o m e tta aitioin olevat ulko SVINHUFVUDIN HA LLITU S JA m een m eneviä tav a ro ita .
mahdollisuudet eivät ole enää henkisesti työhön kykenetnät-
d e ssä
k o h taa m aa n te lo t us tuomion
valtojen konsulitkin, v aatien pikaisia
YLEINEN M IELIPIDE
T äm ä u ltim atuum i r iitti tä s s ä ta hän, jo k a silloin, k u te n n y tk in , oli
varsin suuret. Hän ei tietenkään töpiäksi! Siis rammat ja heikko JÄLLÄ, h in ta $3.56.
SOSIALISMI TEORIASSA JA KÄY-j to im en p iteitä tilan te e n p aran tam isek
ULKOMAILLA.
pauksessa.
j v ikapää
rik o k seen ,
jo ta nim iteen
tarkottanut elinehtojen hankki- mieliset, ‘kuurot, mykät ja sor TÄNNöSSX, h in ta $1.50.
i si. V alitu k sessa san o taan m. m. e t
R
uotsin
ty
ö
v
äe
n
järjestö
ille
tulee
L ehdissä k e rro ta a n , e ttä R uotsin m aankavalluksek6i, h än, jo k a oli Sak
’
’
mismahdollisuuksia
työnteolla, keat, ovat tämän säädöksen a - l '"
suuri kunnia siitä, e ttä ne o v at p ä ä t p arlam en tin vap aam ieliset ja sosia i san k a n ssa te h n y t so p im u k sia Suo-
työhön, PU0LUEET( hinta |L25.
' g,t toivovat järJe eto tta v än saunassa täv ällä esiin ty m isellä e stä n e e t m uu
vaan toisten työn tuloksia riistä laisena -oikeutettuja
lis tis e t e d u s ta ja t o v a t lau su n e e t vas raen e ro tta m is e k s i. V e n ä jä stä ja sen
o. jätetty n ä kapitalististen
s.
SOSIALISMI Y H D Y SV A LLO ISSA ,; lä ä k ä rissä ja p a rtu rissa k äy n tejä, o tam lssa ta p a u k sissa Suom en junkke
mällä. "Yksi joka neljästä tai ..
ta la a s e e n s a ja tuom ionsa s itä p ä ä - , liittä m is e k s i S a k s a n v a lta k u n ta a n ,
h in ta $1.50.
! m aisten tap a a m ista , lupaa k irje itte n rien telo tu sp äätö sten toim eenpanon ' tö stä v astaan m inkä nojalla Suom en i V en äjän
tsaaV ihailitus
p a ssitti
viidestä mahdollisesti saa ko- r. Eikä se toinen
,
laki, joka kiel- SYNDIKALISM I, SOSIALISMI J A ! läh ettäm iseen ja saada sanom alehti Sem,m? !? en tapaus 0,1 m ; m - konduk ju n k k e rit alk o iv at te lo tta a 9 edus Svinhufvudin S ip e ria an , ja s ie ltä pa-
koon sen verran omaisuutta, et tää lasten työssäpidon alle nel-! TEOLLISUUSUNIONI8MI, h in ta 1.00 paperia parem paa to ilettip a p e ria ." tööri Jalon m estau sp äätö k sen p eruut
( la ttu a a n hän n y t istu u h allitu k sen
tä siitä kannattaa mainita, ja jäntoista vuollen ole sen pa LISÄÄNTYMINEN JA K EH ITY S j J a täm än valitu k sen o tti Työväen tam inen. Ja lo oli jäse n e n ä Suom en kunnan s o sia listista jä se n tä .
V ähässä m ä ä rä s s ä lankeaa h u o -p ä ä m ie h e n ä ja Itse v a ltia a n a , jo k a ja-
yksi jokaisesta viidestäkymme rempi. sillä jokainen ylioikeuden LUONNOSSA SEKÄ Y H TEISKU N i h allitu s h eti huom ioonsa, iim ottaen kondukiööriliiton k a u tta k a n sain v ä m iota siv isty n een m hailm an tah o lta kaa te lo tu stu o in lo ita n iille p io n ie n
ry h ty v ä n sä to te u tta m a a n vankien toi lisessä konduktöörien liito ssa ja kun
nestä pääsee kohtalaisiin varoi tuomari on "kohtuullisista syis NASSA, hinta 95c.
siihen raa k u u tee n m itä S vinhufvudin k an salaisille, jo tk a n o u siv a t vastus-
vom uksia, siis hankkim aan h e rra sk ai Suom en ju n k k e rit p ä ä ttiv ä t telo ttaa
K a u n o kirjallisitta teoksista mai
h a llitu s S uom essa h a rjo tta a .
On- ta m aa n Svinhufvudin kav allu sk au p p o
hin.”
tä” oikeutettu antamaan tytis-
nittakoon:
sille parem paa to ilettip ap eriak in , aje Jalon, ¡-illoin R uotsin liike.nnetyöläis
neksi
s
e
n
tä
ä
n
Suom
en
n
a
a
p
u
rim
aanpa.
K aunis p o rsa s to d ellak in !
Köyhin kaksiviidettä-osaa a- kentelvjuvan. Jos lapsen elanto
NATÖAREETIN KIRVESM IES, v ar U ittam aan heidän p a rto jaa n jne.
ten jä rje s tö t lä h e ttiv ä t u ltim atum in inhim illinen tu n n e - e lä ä ja v a ik u tta a
Kun tu le e aika, e ttä m aailm a jou-
sukkaista omistaa tuskin viittä tekee hänen työssäolonsa tar- siii sopiva joululahja, h in ta $1.60.
V ertailun vuoksi täytyy o tta a huo Suom en h allitukselle, jossa ne ilmoit-1 ra jo tta a k se e n rikoksia,
ta a m uilta k iire iltä ä n p arem m in 6el
m
loon,
e ttä p u n a k a a rtila iste n käsiin tivat, e ttä telo tu sp äätö k sen toim een ( T a v a tto m a n
LANGENNEEN
LAULUJA,
runoja*
p itk älle voi hiennä
tai kuutta |>rosenttia koko maan i peelliseksi, jlai jos perheen toi
v ittä m ä ä n itse lle e n ta p a h tu m ia Suo-
jo u tu n e ita v an k eja kohdeltiin siten pano m erk itsee sitä, e ttä R uotsin sa i Svinhufvudin h a llitu k se n sokeus ja
kansallisrikkaudesta.
Ja siihen meentulo ^kaipaa lapsen *työs- j h in ta $1.00.
m essa ja niihin jo h ta n e ita sy itä , niin
TOVERI
TOVERI
M.
M.
MAILMANKATSOMUKSIA
35 U
r.
Y
Mitään muuta ei porva-
* rpilta
reillä voi
VOI odottaa-
OUOtiaa
kään
Tarkastelehan mahdol-
lisuuksiasi
M
j
miitinmnnninmmmminminnmiim iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiK iiiiiiiiiiir iiiiH u iiiiiiH iin im iH U iH iiiiiim m iu im i
. VaHnmes terrori
. Sneaeeea
Hirveitä paljastuksia vankien
oloista ja 'kohtalosta.
(O lem m e sa an e e t
käsiim m e R ai
v a a ja n e rä ä n num eron, jo ssa ju la is
ta a n aeu raav a kauhea k ertom us työ-
lä lsv a n k ie n
k o h telu sta
Suom essa.
K irjo tu k sen alk u a em m e ole saan eet,
joten em m e tie d ä sen läh d e ttä . K er
to m u sta lu k iessa el su in k aan tunnu
» flti. e tU Suom en nykyisen hallitu k
sen n k n itU m in e n ryöväri- ja lahtari-
h a llitu k se k si on ollenkaan liioteltua.
vai k u inka, lu k ija? — T oim itus.)
Vankien asuntoina on ollut
puolipimeät kopit, joihin heitä
on sullottu kuin silliä tvnnö-
riin, niin paljon kuin on saatu
vain mahtumaan. On itsestään
selvää, että ilma on kovin pi
laantunutta ja epäterveellistä
näisöä kopeissa. Heikoimmat,
jotka jo matkoilla sairastuivat,
eivät luonnollisesti ole voineet
toipua, vaan ovat he yhä hei
kontuneet, mqnet ovat, sairastu
neet ja kupHept.
Vangeille ei ole -ahnettu min
käänlaisia makuuvaatteita, vaan
ovat he saaneet nukkua epäta
saisilla laudoilla, joiden päälle
ovat saaneet levittää omia p ito
vaatteitaan. Nämä makuulavit-
sat tpritsit) vilisevät täynnä
sv«j$»älaisia (luteita, kirppuja ia
täitä).
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIllIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHIltlll
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiTmiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiitii
23485323484848234853485323532330472301022348532348485348894848
A inoastaan kolmen viikon ku pakkalähetykset takavarikoidaan tilapäinen vankileiri, on erästä kuuli kuinka vangit uhattiin tai "Kansanvaltuuskunnan Tie- kerrallaan ia vain yhdestä ko
vankia hirttää kun he, oltuaan mat douantaja"-lehden kuvaukset sii
luttua saa käydä saunassa, joka päävahtiin. Tuskin minkään si kuolemaantuomittua
pilta (koppeja on 7) samaan ai
monta
vuorokautta
rääkätty
pi kalla. monta vuorokautta syö tä.
vistysmaan
kuritushuone
van
ei kuitenkaan vastaa tarkotus-
kaan. Siitä johtui, että ulospää-
taan.
Ruoka vangeilla on koko ajan
ollut perin huonoa ja niukka.
Alussa tosin oli sitä vähän run
saammin. mutta aina vähän
•päästä on sitä vähennetty. Vii
me aikoina on vankien keskuu
teen hiipinyt nälkä niin kaa
meana, että heidän asemansa on
aivan toivoton, ellei pikaista a-
pua tule. Monet ovat kuolleet
todistettavasti nälkään. Sadot-
tain makaa vankeja niukan ra
vinnon takia heikkona sairaana
(joiden suista pursuu vihreä ku
ra ja kun se loppuu, niin ruu
mis turpoaa, kangistuu ia tulee
kuolema). Useita mieltäliikutta-
via kohtauksia sattuu päivittäin.
Useilta ovat melkein kaikki voi
mat lopussa. Monet ovat niin
heikkoja etteivät voi omin voi
nansa pysyä pystyssä. Monet
ovat myöskin menettäneet jär
kensä.
Kohtelu vankileirissä on ol
lut kaikkea muuta, mutta ei in
himillistä. Vähän väliä käyvät
viranomaiset lukemassa kaina
loita (muka) lakejaan, joissa
vankeja uhataan kuolemalla.
Sairastuneille ei anneta lää
kärin apua. vaikka monet van
geista olisivat sen tarpeessa. Jos
vangin omaiset lähettävät van
gille ruokaa, ei sitä anneta van
gille. Kaikki ruoka,, raha- ja tu
geilla on niin kurjat iä helve
tilliset olot kuin Suomessa on
nykyään tutkintov angeilla, jois
ta melkoinen osa on aivan syyt
tömiä ja jQita ei minkään lain
mukaan voida tuomita, ellei os
teta todistajia! Se onkin poliit
tista kostoa, mielipide-yainoa»
eikä sitä vainoa nyt harjoteta
yksin punakaartilaisia ja heidän
kannattajiaan kohtaan, vaan v-
leensä maltillisiakin sosialide
mokraatteja kdhtaan. Monasti
riittää se, että on kuulunut sos.-
dem. puolueeseen ja etenkin se.
että on ollut jossakin luottamus
toimessa. vaikkapa sitten olisi
voimiensa mukaan vastustanut
kin punakaartin »hommia ja ka
pinaa.
Sanoin kuvaamaton on kur
juus vankien keskuudessa vaik
ka sotilasviranomaiset sanoma
lehdissä julistavat kaikki ole
van hvvin ja puheet kurjuudes
ta valheeksi ja parjaukseksi. S a
moin sanoin kuvaamatonta on
se raakuus, jolla valkoiset koh
telemat vankeiaan. Paljon on
sellaisia jotka ovat saaneet pel
kän mielivallan uhrina heittää
henkensä. Onpa sattunut tapa
uksia, että vartijat ovat ikku
nasta ampuneet vangin, »jolla
ei ole ollut aavjötustäkaan mis
tä se johtuu Kerrotaan myös
kin että Kannuksessa, niissä oli
tämällä puolialastomana pakka
sessa, kahlehdittuna johonkin
pylvääseen, ennenkuin hänet
ammuttiin. Tässä onnettomassa
tilassa oli .¡iän saanut olla vi
ranomaisten vähäväliä kävdessä
uhkaamassa ja pelottelemassa
häntä. Onpa Kokkolankin vanki
leirissä vangit saaneet maistaa
pamppua y.m. raakalaisrangais-
tusta.
Mitä kaikkia julmuuksia on
kaan vankeja kohtaan haVjotet-
tu. mainittakoon siitä muutamia
esimerkkejä.
Tämän kirjottaja on puhutel
lut vankeja, joilla oli käsistä ia
jaloista käsi- ia jalkaraudoilla
puristettu nahka rikki matkoilla
kuljetettaessa sekä revitty vaat
teet pistimillä repaleiksi. Joen
suun kat\pungissa on lyöty tu t
kittaessa vankeja niin että kyl-
iet ja pää ovat olleet raadeltuja.
(Näin on tehty toimitsija Halli
kaiselle, luennoitsija Auroselle
y.m. maltillisille sosialidemo
kraateille ja kapinan vastusta
jille.) Samoin on tehty Vöyrillä.
Nämä pieksäjäiset ovat usein ol
leet niin ankaria, että uhrit ovat
vuorokausia maanneet tainuok-
sissa. Onpa sattunut tapauksia,
että kokonaiset vaunulastilliset
vankeja on matkalla surmattu
ja ruumiit heitetty radan varrel
le metsään
Täuiau kirjottaja ot»iu korvin
mättä, pyysivät ruokaa, (iXäin
tapahtui jyväskylässä.) Vanke
ja on paljon surmattu, sellaisia
kin. jotka voidaan todistaa val
lan syyttömäksi. Olen puhutel
lut vankeja joita tutkittaessa on
ensin lyöty, sitten viety metsään
jossa vanki on asetettu seiso
maan puuta vasten ja uhattu
muka ampua, mutta «i ole kum
minkaan ammuttu. (Xäin oli me
netelty esim. Käkisalmessa.)
Kerrotaan, että valkoiset rin
tamalla pieksivät erään työväen
yhdistyksen puheenicdita jän kuo
liaaksi ia sitten löivät rautanau
loilla jäsenkirjan hänen rintaan
sa. Valkoisten raakuudesta taas
rintamalla olleet, nimittäin val
koisen armeijan sotilaat,, tietä
vät kertoa, että pienimmät van-
kijoukot,
10 talji vähemmän,
kun saatiin satimeen, ne aina
järjestelmällisesti ammuttiin. 'E-
räs joka oli ollut upseerien ja
päällikkökunnan
palveluksessa
kertoi, että hyökkäyssuunnitelr
rnain laadinnan ja hyökkäyskäs-
kyjen lopussa esikunnan päällik
kö tavallisesti sanoi: “vankeja
ei o te ta!” Sama kertoja, joka
oli silmin näkemässä ja korvin
kutflemassa valkoisten toimin
taa, .sanoi että valkoisten raa
kuus ja
aikuisessa Suomessa"
harjötettu verinen terroria oli
todellisuudessa paljon kamalam
paa kuin mitkään “Työmiehen"
Mutta pysykäämme ainees
samme Kokkolan vankileirissä.
Kuten jo on mainittu on sairas.*
hoito ja lääkärin apu vangeille
kurjalla kannalla. Sitä kuvaa e-
sint. se, että kun eräs sairastu
nut vanki pyysi lääkärin apua,,
niin hänelle vastattiin: "sitä ei
punaisille vangeille anneta/’ Pit
kään aikaan ei lääkärin hoitoa
vangeille lainkaan annettukaan,
ellei oteta lukuun sitä, että van
kilan komendantti itse antoi
'(angeille pulveria.
Sitten tuli
lääkäriksi eräs muukalainen,
saksala is-venäläinen, joka teki
tunnollista työtä, mutta kun hä
nellä ei ollut oikeutta antaa
lääkkeitä muille kuin niille, joil
la oli takavarikoituja rahoja e-
sikunnan hallussa, niin^ei hän
kään voinut suuria aikaansaada.
Toukokuun lopussa hänkin pois
tui, lienee erotettu, joten nyt ei
ole lääkäriä ensinkään. .(Näin
olivat asiat toukokuun lopussa.)
Olosuhteitten pakosta on vanki
leirissä lääkärikysymys muodos
tunut rohtumain ja paiseitten
salvaamiseen ja kuumetautisille
pulverien antamiseen,
Useimr
mille sairaille on lääkäri vain to
dentanut. että koko tauti on
seurauksena heikosta raviiuiosta.
t Ikoilmassa kävelyllä ei talvi
aikana ensinkään saatu käydä,
Oli vain hätäisesti käytävä ul
kohuoneessa (mukissa) 5
svä saati.n aina jonottaa noin
1C—20 miehisissä riveissä. Lu
kuisasti esiintyi tapauksia, että
vahdit pistimien kanssa hääti
vät pois reijältä — kesken toi
mituksen. Kun kaikki eivät jak
saneet tarpeeksi kauan jonottaa,
täytyt näiden päivälläkin tehdä
t.ar^’$eHsa ^sällä huoneessa Irka-
äntpariin, kun rukoilemisesta
huolimatta ei ketään laskettu u-
los muuta kuin edellämainitulla
vuoronperättäisellä tavalla. Mo
nien anomuksien jälkeen saatiin
lopuksi lupa olla ulkona käve
lyllä puoli tuntia päivässä. Mut
ta monta kertaa tämä oikeus
unohtui. Sitten kun sotatoimet
loppuivat oli jonkun aikaa vähän
vapaampaa, mutta nyt on saa
tettu tuo puolen tunnin ulkona
kavelyoikeus voimaan. Sairau
det ja kuolemantapaukset saa
vat luonnollisesti näissä oloissa
lalansijaa.
Kymmenittäin on
kuumetautisia jokaisessa kopis
sa, toisissa melkein kaikki.
Tällaiset ovat olleet olot Kok-
kolah vankileirissä, josta kesä
kuun puolivälissä useimmat van-
ovat siirretyt Tammisaareen
(*Lknäs) odottamaan tutkintoa
la tuomiotaan — taikka vapaut
tamistaan. Mutta useat nääntv-
■vät nälkään tai kuolevat tautei
hin ennenkuin heille tapahtuu
kumpaakaan.
Jatktttaaa.