Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 31, 1918)
No. 254 2 T O V E R I Sosialistien ehdokkaita tulevissa vaaleissa “Samoin voi olla asianlaita meenpanemaa lakkoa. 'Lumber men’s Protective League, (puu- muihin teollisuusaloihin nähden, ta työväen Utaenkannattaja, ELVINA S. OREGONISSA ' v .r a k u v e r n S ö r ik .l: suojelusliitto) joilla kapitalismi hävyttömästi Uoicatyy Aatoriaaaa. Oregon, joka päivä tavaraparoonien jonka muodostajien eturiveissä nylkee kuluttajia, kuten kivihii u itto ..,U in kO" ’ reSX l l X T U4 iB TA arkS, , , ?J.k .l: JOHN C. TAYLOR. liteollisuuteen, polttimoihin, so- j Grammar oli, perustettiin, ku TO IM IT U SK U N T A : deksl, jo k a p ä ä tty y ----------- . R a h a s to n h o ita ja k s i. H. K. AL W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN, ten sen nimikin edellyttää, suo kerin ja polttoöljyn valmistuk-J californian äänestäjille . Ä sk ettäin lu p asi m uuan se a ttle la i pnä .1919. MARTHA E. BEAN, V ä ADOLPH £ALM1. ALEX SEVO, ' BRIGHT. ellem m e sa an e e t sik äläisen äänes- j oen “jä rje s ty n e e n työväestön y s tä -! je 'Sta jelemaan putuavaraparooneita seen nähden. “Mutta kukaan sosialisti ei ty slista n e rä ä ltä fo rb ra g g iläise ltä t o - j v ä ’’ George N. Hodgtjon, joka pyrkii L iitto v a lta in s e n a a ttiin v irk a k a u Y leiseksi s y y ttä jä k s i: HARRY M työläisten järjestymistä vastaan. TOVERI ehdota yleiseen otettavaksi val v erilta, pyynnöllä että. s e littä is im m e , d em o k raatien eh d o k k aan a la in la a ti deksi, joka a lk a a m aalisk u u n 4 pnä, M CKEE. (T U B COMRADE) E h d o k k a a t A lam eda k a u n tissa : “Grammar omistaa ja hallit- tion haltuun, sen nykyisessä siinä olev at lak ie sity k se t ä ä n e s tä jil j ja k u n ta a n , kym m enen d o llarin palkin- 1919, A. SLA U G H TER , S alem ista. The organ of the Finnish worker« in the K o n g re ssiin , 6 :d e s p iiri: LUELLA Western states. The only Finnish daily in see suurta osaa pohjois-lännen muodossa, s. o. porvarillisen le. Ikäväksem m e täy ty y m eidän sa-l non sille jo k a voi o so tta a yhdenkään K o n g re sslm ie h ik si:— the West. Pubhshed daily, except Sunday, TW IN IN G . nt Astoria, Ore., by the Western Wora- puutavaratuotannosta. Se ' kon- E n sim ä ise stä p iiris tä : HARLIN ibiisiuag Society ' * ---- valtion. kapitalistisen valtion noa, e ttä se a ja n vähyyden ta k ia on sellaisen W ashingtonin rep u b lik aan i Fubll “ ’ V altion s e n a a ttiin : 14 piiri, J . ED antti J. PARTAN, Man, ,cr. trolhvalta joka hänellä oli t u - | haltuun> niiden tuotannonvälL n y t m ahdotonta. E n sin n äk in p itäisi sen la in la a tija k u n n a n jälk e en vuoden TA LBER T. A lbanysta. W ARD MORGAN. Entered aa »ecood-clan mad matter July 18, jelemaan puutavaraparooneita i neklen omistusoikeutta, jotka sa ad a p erin p o h jin tu tu s tu a v a rsin a i 1897 laa tim a n työväenlaln, jo ssa ei T o isesta p iiris tä : H. W ARM HOLTZ 16 p iiri: GEO. N ISB ET, 1912. at the poatotfice at A itona, Uituun, olisi tak a p o rttia . La G randesta. työskentelevien tvöläi^ten elu* nykyisin 'kuuluvat yksityiskapi- siin lak ie sjty k siin M sillä ä ä n e sty slis under the Act oi March 3, 1879. L a in la a tija k u n ta a n : 34 p iiri, A. H ■ n c. - r - T — - r . - v — — - ........... ......... ......................... H odgdonin ta rk o tu k se n a .oli selit K o lm an n esta p iiris tä H. M. W ICKS j talla ei n äy olevan m uuta kuin niiden ehtojen ylitse, ilmeni taloudet- j talisteille. Se merkitsisi itse asi- ST EW ART. •il ruotuihini» 60 tenttiä tuuma. nim et ain o a staa n , eikä siitä siis voi tää, e ttä rep u b lik aa n it ov at työväes p o rtia n dista. Kihlaus- ja vihkuaailmotukset $1.50 kerta, 35 piiri, GUY E. REGULA. ska> että osakeyhtiöiden p ä ä ttä ä m itään, ei a in a k a a n kaik tön vihollisia, m u tta eiv ät p o rv arit. K uvernööriksi $3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja lisesti siinä että hän kanssato- j assa B. F. RAMP, Sa suuremmat ilmotukaet tilan mukaan. 36 piiri, FR ED W. VOIGT. trustjen enemmän tai vähem- kiin esity k siin nähden. Ja e ttä kun h ä n e t v a lita a n d em okraa iem ista. Syntymä- ja lumenmuutoailmotukset $1.00 ker vereineen kvkeni niin onnistu-1 37 piiri, J . O. JO H N SO N . ta, $3.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. V altion ra h a sto n h o ita ja k si — PAU N iitä on k aik k iaan 25 e sity stä , m u t tie n listalla la in la a tija k u n ta a n , niin Kuoiemaadmotukset $1.50 kerta ilman vars neesti uhittelemaan \leista ,nie* Inan hajanaisen kapitalismin si- 38 p iiri, P. B. C 0W D E R Y . taa ja 50 senttiä lisamak.ua jokaiselta lipidettä ja kylmäverisesti kiel- i jaan tuHsi keskitetty ja virka. ta su u rin osa n iistä n ä y ttä ä olevan a sia k o rja a n tu u sillä. LINE SEA RS, V ale’sta. värssyltä ja kiitoslauseelta. 39 p iiri, W. F. DRURY. Y lioikeuden tu o m arik si — H W Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50 täytymään tekemästä mitään 1 valtainen valtiokapitalisirti, jos- sellaisia “tu lv an tu lo k sia", jg ita por- Y ksikään rep u b lik aan i el ole v i i 40 p iiri, W. T. DRAKE. senttiä kerta, kuMne kertaa $1.00. v ä rillise t p u o sk a rit e sitte le v ä t e site l-. v au tu n u t o tta m a a n tä tä k y m m en tä g vA N S , R oseburgista. Naima- ja aviocroilmotukset, korkeintaan "5 myonnytyksia, antamasta min- ■ -a Voi saada jotenkin hyvän kä- sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. Iäkseen vain jotakin. Vain m uuta dollaria, eikä kai se olisi sa a ta v issa ' Y lelslakim ieheksi — E. L. CAN j 41 p iiri, H E R B E R T L. COGGIN. Suuremmista yhtcisilmutuksista tilan mu kään vaikuttaa itseensä. Ja tä - ! sityksen esim. ajattelemalla Me San F ran cisco k a u n tin e h d o k k a a t: kaan. m at ovat v ak av am m asta m erk ity k kaan, sillä to d ellak aan ei ole olem as n o n D ixonvillestä. Kiitoslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu hän K o n g re ssiin : 4 p iiri, WILLIAM Grammarin taloudelliseen ■ näjän viinamonopolia taikka I- sestä. INEZ sa y h tään lakia, jo ssa ei olisi ta k a o p e tu sto im ie n ylivalvojaksi malta. PaikkaXunta-uutisilmotukset 60 senttiä tuuma. kontrollivaltaan puutavarateolli- talian ja Itävallan suolavuokra- AUGUSTA LUSK, M yrtle P o in tista . SH O RT N um ero ensim äinen on jonkunlai i p o rtte ja . 5 piiri, TH O S. F. FE E L E Y . Advertising rates. 60 cents per inch. Special suuden ja sen työläisten ylitse i oloja. nen väkijuom allikkeen säännöstely- M utta H odgdonin v alin ta ei a u t ! T y ö tilasto llisen to im isto n ja te h d a s discount is allowed lor large and con L a in la a tija k u n ta a n : 21 p iiri, MART- on nyt lisätty se valta mikä hä- | “Muuten on turvautuminen esitys, ja m eistä tu n tu u silta, e ttä ta isi yhtään. H änen olonsa lainlaa t a r (<a s tu sv irasto n h o itajak si — AU tinuous atlvei tiscincnts. HA S T E IN E R . t u v k k l . b U A 9». ASTORIA. ORE. neliä on majurina sotaväessä. , hallitsevaan porvaristoon omis- se on viinaparoonien v a sta e sity s nu tija k u n n a ssa ei m e rk itsisi y h tää n mi q u s t NIKULA, A sto ria sta . 22 piiri, FR E D BERGSTRO M , tää n , sillä h änellä ei olisi k e tä ä n ta Public Service kom m isaionin jä se T IL A U SH IN N A T Teoreettisesti hänet nimitettiin ! tavan porvariston pakkoluvutuk- m erelle 22, joka n ä y ttä ä olevan var kanaan, vaan koko W ashingtonin por n e k a j __ j p. JO H N SO N , Vatfe’sta. YhdyevaUoieea ja Canadasaa: 23 p iiri, W A LT ER E. W A LK ER . sinainen k ieltolakiesitys ja jo ta on Yksi vuosikerta.,$5.50 6 kuukautta. .$3.00 virkailijaksi kuusipuutuotantoon sessa samaa kuin turvautuminen 24 p iiri RICHARD E. G ILLER. 3 k u u k a u t t a ... «l.aO 1 k u u k a iu i... .ou varisto v a sta ssaa n . H änen toim iaan En V esihallituksen päälliköksi ä ä n e s te ttä v ä m yöten. Quouieen ja muuaUe ulkomaille: 25 piiri, W A LTER T O W E R S. hänen muka laajan kokemuk rosvojoukon päällikköihin pitääk K aksi ja kolm e e iv ä t n ä y tä ole ei k o n tro lle e ra lii H odgdon, vaan de , sim ä l8estä " p iiristä MAX BURGHOL Yksi vuoukerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25 26 piiri, J. A. RAGSDALE. seen kurissa varkaita. 'Ensimäi- van m inkään arvoisia. sensa perusteella sillä alalla,, m okraatipuolue. ZER, E u g en esta. — T o isesta p iiristä SU B SC R IPTIO N RATES: 29 piiri, KORA CALLAWAY. E sim erk k in ä siitä, m iten lait laa ' A E m C F A R L A N D , H e rm isto n ista . In tn« United States and Canada mutta käytännössä hänen nimi senä ehdottomana edellytyksenä N eljäs koskee äänioikeuden k ä y t TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA t One year.......... $5.50 tn rrr inontini..$i.<»o Six months............$3.00 ■ One month............. tvksensa sijaitse« lUtnncu ja Duane Katu Telefooni: konttori 365, ,eu kunnassa, luuni tua «32. Heräämisen oireita uni onistien keskuu dessa l l i u e translation filed w ith the Postm aster at A s to .ia , O re ., O c t 31, 1918, a.-, required b j aectiuu 1> ul tile A c t ul D e l. uth. iy i/..* Otsakkeella: “Syntyykö meil lekin junkkeriluokka?", kirjottaa Seattle Union Record: “Syntyykö Amerikaankin junk keriluokka, joka' panee voimaan teollisuuslaitoksien itsevaltaisen johdon itse kontrolleeraamansa sotilasmahdin avulla? Ximite- täänkö suurten teollisuuslaitok sien ja omaisuuksien omistajat sellaisiin asemiin sotilasvoimien ylimpinä komentajina sodankin aikana, että heillä on mahdolli suus rakentaa työläisten pyrki myksiä murskaavia suunnitel mia, jotka jäävät voimaan so dan jälkeen ? “Nämä ovat muutamia niistä kysymyksistä, joita edistysmieli set henkilöit pohjois-lännellä te kevät, kuultuaan viime torstai na, että Lumbermen’s Protective Leaguen esimies, E. S. Gram mar on nimitetty majuriksi Yh dysvaltain armeijan ihnailuosas- tossa. “Grammar oli johtavana sie luna niiden suurten puutavara- liikkeiden omistajien joukossa, jotka vuonna 1917 onnistunees ti uhittelivat yleistä mielipidet tä ja hallituksen suunnitelmia ja asettuivat vastustamaan yli koi- menkymmenentuhännen • puuta- varatyöläisen kahdeksan tunnin työpäivän saavuttamiseksi toi- m erkitsee hänen aset- kapitalistisen ., om istusoikeuden , tamistaan sotilaalliseksi yliko- i korvaamiselle yhteiskunnallisel- luentajaksi teollisuudessa, josta i la omistusoikeudella on se, että hän siviilihenkilönä saa suun köyhälistö valtiollisesti pakko- nattomia voittoja. Kysymys: luovuttaa porvariston, vallottaa ‘Syntyykö Amerikaankin junk porvaristolta valtiollisen vallan, keriluokka’ on aivan paikallaan." lyhyesti sanoen nykyisen valti on muuttuminen sosialistiseksi Piirteitä valtiokapita- valtioksi. “Rientäkäämme lisäämään, et lismista tä sosialistisessakaan valtiossa “Sosialismin vastustajat, jotka ei tulisi kysymykseeni uskoa val eivät voi käsittää sosialismia tiolle, sikäli kuin se on hallin muuna kuin valtiososialismina, non elin, tehtävää, johon se ei väittävät, että kapitalistisen pe- ole ensinkään omiaan, nimittäin rintooikeuflen. voittoa-tavottele- yhteisomaisuuden tuotannollista van tuotannon, omistavien luok käyttämistä teollisuuden, m aan kien harjottainan lisäarvon a- viljelyksen tai muilla aloilla. nastamisen tuottamat epäkohdat “Jos sosialismin lopullisena katoavat vain tehdäkseen tilaa tarkotuksena todella olisi muut toisille yhtä suurille epäkohdil taa kapitalistiset yritykset laa le. Ile esittävät sosialismia vas taan kaiken sen arvostelun, jon- i jaksi monihaaraiseksi valtion ka oikeudenmukaisesti voi koh virkamiesten yksinvaltaisesti ja distaa yleisten laitosten nykyis virkavaltaisesti johtamaksi ko- - i i neistoksi. . . ’ . olisivat sosialidemo- tä riistämistapaa vastaan, ja väittävät, että Sosialistisen yh: kraatjt ensimäisiä vastustamaan teiskuntajärjestelmän vallitessa sosialismia. "Mutta puhumatta muusta, on yksityi^pääoman hirmuvallan si selvää, että tällainen katkKien jaan tulisi valtion vielä raskaam pi ja sietämättömämpi hirmu •suurten teollisuusyritysten suo ranainen johto jonkin keskusvi valta. “Joka niin ajattelee, se osot raston kautta kohtaisi voitta- j mattomia vaikeuksia. Yhteistä taa tavatonta käsittämättömyyt-1 tä siitä, mikä muodostaa sosia työkoneistoa ei siis sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän vallites lidemokratian ydinolemuksen. "Totta kyllä, että niissä mais sa suinkaan hoitaisi valtio, tä sa, joissa eduskunnan tarkastus män sanan ahtaammassa merki oikeus hallituksen toimintaan tyksessä, vaan työläiset itse yh nähden ei ole 'pelkkä sana. so dessä, yhtyneinä ja jäsjestyiyh- sialistit, kun on valittavana val nä." — E. Yanderveldc. tion yksinoikeuksien ja kapita — Sankarit eivät tee vallanku lististen yksinoikeuksien välillä pitävät vleensä parempana valti mousta, vaan vallankumous luo on yksinoikeuksia, jotka esim. sankarit, joiden työ on kuole rautateihin nähden takaavat maton siten että se ikuistute- muutamia etuisuuksia maan taan ihmiskunnan historiaan. väestölle kokoiaisuudessaan. iMirTn n m n nnifinm nm »un m ju in n inn :n .ir,irrm Suomalaiset haluttua tavaraa “Jossakin Amerikassa" — ei Yhdysvalloissa eikä missään muussa nimeltä mainitussa maassa, johon sensuurin kynnet ja käännosvelvotukset ulottuisi vat on suomalaisten asema nykyisin muodostunut melkoi sen hauskaksi. Juuri missä niin on käynyt, sen jätän varovai suussyistä mainitsematta, erkä sen mainitseminen ole perin tar peellistakaan. Aina on tärkeätä tietää vain se, mitä on tapah tunut ja millä tavoin jotakin on tapahtunut; paikka ja aika ovat sivuasioita kaikessa muussa paitsi oikeusjutuissa, ja niistä meitä luoja varjelkoon! Minä en mene takuuseen mistään muus ta kuin siitä, että “jossain" on sellaista “jolloinkin” tapahtunut. Konsulin passit. Siellä, missä semmoista mai nitsemisen arvoista on tapahtu nut, on verraten vähän suoma laisia. muutama kourallinen vain, eikä koko tata 'kansalli suutta paljo ole missään. Mutta nekin harvat, mitä siellä, oli so- tilasijässa, olisi haluttu viedä vihollista vastaan taistelemaan. Mikään kansa ei ole niin voi makas^ että se uskoisi selviyty vänsä vihollisistaan ilman suo malaisten apua. Eikä niin ur hoollinen. Mutta silloin täällä 'huomat- tiirt, että Suomi taitaakin olla puolueeton, melkeinpä vihollis- -voittoinen maa. joten suomalai sta ei sopisikAiin viedä sotaan, jos he eivät ole ruvenneet jon kun sotaakayvän maan alamai siksi, vaan ovat pysyneet suo- ! tullut ilmi monessakin perhees malaisina. Asia kehittyi sellai sä sellaista, mitä sivullinen ei seksi, että Venäjän täkäläisten olisi aavistanutkaan. konsulien antamat passit kclpa- Isä on täällä kauan ollut maan sivat todistuksiksi suomalaisuu k an sala isen a n im i ollut äänes desta. Joka asianomaisessa jär tyslistalla vuosikymmenen, ehkä jestyksessä konsulille todistet enemmänkin — mutta poika on tiin Suomen alamaiseksi, hän Suomen alamainen, konsulin pas sai siitä konsulilta piissin, eikä sit taskussa. häntä enää sen jälkeen kukaan Kuinka on tämä mahdollista? pystynyt hätyyttämään. On ryhdytty perheen keskuu \ enäjän konsulit eivät aina» dessa ottamaan selvää muuta ehkäpä eivät useinkaan, ole mi mista vanhoista asioista, jotka tään erin' »maisia * kieliniekkoja menneinä aikoina oli päästetty eikä kansatieteilijöitä. Suomea livahtamaan ilman tarpeellista lie eivät missään tapauksessa saa osata. Niinpä kerrotaan huomiota. Isä ukko kyllä väit joissakin suomalaisjoukoissa ol tää kaiken aikaa epäilleensä, ettei leen italialaisiaxin ja menneen tuo poika — tavallisesti perheen suomalaisista. Olivat vain va ensimäinen lapsi — ollut hänen paasti ja kovaäänisesti puhu Mutta eukkoa ei ole saatu tun neet omaa kieltään, ia konsuli nustamaan totuutta, ennenkuin oli luullut heidän puhuvan suo nyt tiukan tuliessa. Vuosikym mea. Lujemmalla oli ollut eräs meniä kunniallisesta emännästä irlantilainen, joka mvös oli sat kulkenut aviovaimo on joutunut tunut suomalaisten joukkoon ottamaan» ensimäisen pojan o- Suomen passia ottamaan. Eng malle yksityisteilleen. Miehen lanninkieltä hän ei kuulustelus kansalaisoikeudet eivät silloin tä sa osannut yhtään sanaa — ei hän poikaan ulotu — sen oikea kä suomeakaan muuta kuin “saatana, perkele." Kun häneltä isä on vieläkin vanhassa maas englanninkielellä jotakin Icvsyt- sa. Joskus on sattunut niin. että tiin. alkoi hän kiroilla vieres vanhin poika jo on sivu vaaral sään istuville suomalaisillet noil lisimman ijän lähi on naimisis la ainoilla krroussanoilla, jotka sa ja hänellä on lapsia, joten hän oli suomalaisilta oppinut. Mutta sentähden välttyy sotapalveluk passi lähti, vaikka miestä an karasti nuhdeltiin, että “oli niin sesta, mutta sensijaan joku per kin kauan ollut maassa, eikä heen nuoremmista pojista on yhtään osannut englanninkieltä." vaarassa joutua kiikkiin. Anka- Eikä irlantilaisellamme ollut sii rimmalta siveelliseltä näkökan henkään muuta sanomista kuin nalta katsoen asia silloin on vie “saatana, perkele!" Ja sen hän läkin hieman arveluttavampi sanoi puhtaasti, täydellä vakau* Mutta ei siinä au ta ; emännän m uksella. täytyy pysyä totuudessa: se oli Perhesalaisuuksia paljastunut. kin tämä nuorempi poika, joka Naiden juttu jen yhteydessä on on syrjästä hankittu. Los A ngeles k a u n tin e h d o k k a at: KAUNTIN EHDOK- K o n g re ssiin : 10 piiri, JA M ES H. RYCKMAN. KAAT. i V a ltio se n aa tto rik si HENRY W EB 9 piiri, GRACE SILVER HENRY. Y h d y sv altain s e n a a ttiin :- 2 9 :s se- BER. V altion lain la a tijak u n n a n jä se n e h i g a t to rip iiri, H. G. M ENHENNICK. dokkaiksi MRS. J. GROTH, ALVINA s e n a a tto rip iiri, J. LEAVITT. HAGEN, MRS. J. JACKSO N, C. W > 3S s e n a a tto rip iiri, D. M. KERNO- ka eivät ole m istään m e rk ity k se stä n iistä jo k ainen olisi sen “y stä v ä ”, ku . työväestölle, eik ä n e ljästo ig tak aan , te n ne vaalien a ik an a p o ik k eu k setta j HU RST, P. KÄHKÖNEN, M. KLEI CHAN- . NER, P. PET ER SO N , MATT SCH LE su u resta, m u tta koska siin ä e s ite tä ä n ! ovatkin V altion la in la a tija k u n ta a n : \V ashingtonin valtion työ läisten , G EL, O. H. STERN B ERG , PE T E R nu o rten m iesten ja n a iste n k ristil B u rb a n k : listen y h d isty sten v a p a u tta m ista ve v a a ra n a la isi|u sla k iin on k o e te ttu saa iG T R E IF F , W. A. TU C K ER , H» S. 61 piiri, SA M U EL ROBBINS. ro ista. v a p a u tta m a tta m itään ty ö v ä e n . da k e rta to ise n sa jälk e en sellaisia ' W ARREN. L os A ngeles: laitoksia, niin an tak aam m e ty ö n teet ! m uutoksia, jo tk a tek isiv ä t sen edes! K om lssionereiksi: H. J. B IS H O P , 63 piiri, W. H. PE T E R SO N . täjien m aksaa verot noista niin tär-j vähänkään ty ö läisiä a u tta v ak si, m ut p - FA LLEN ' 64 piiri. W ILSON BLAIZE. k eäst eästi ta rv itse m ista laito k sista a n ta tu rh a a n . Se apu m inkä laki an ' S h eriffik si: W. E. N E EF. 65 piiri. GUS. K U ENTZ. taa, on niin m itätön, e ttä s itä ei v o i ! K auntin k irju rik si ERMA LAMB. m nms! yöskin, siis vastaan. 66 piiri. LEO LASKOVSKI. ' R a h a sto n h o ita ja k si: L. L. HUN V iidestoista, k uudestoista, s e its e juuri avuksi tu n n u sta a . 71 piiri, L. M. STORY. M utta, kuten san o ttu , n ä itä kym NICUTT. m ä sto ista ja k a h d e k sa sto ista ovat 73 p iiri, A. PE T E R SO N . K oroneriksi: F. W. FRY. dollarin p o litik o itsijo ita ei kaikki v ero tussäädöksien m uutosesi m enen 75 p iiri, IONA G. WOODARD. K o n staapeliksi: GEO. M ENZEL. ty k slä, e iv ä tk ä niinollen työläisille k a n n a ta ä ä n e s tä ä virkaan siin ä toi 74 piiri, WM. J. SCULLY. vossa, e ttä se h itu ista k a a n au ttaisi. W ASH IN GTONISSA : sa n o tta v a sta m erk ity k sestä. Y litu o ra are ik si: avulla ovat W ashingtonin K ongressi m ie h ik si: — Y h d ek sästo ista on yksiverolakiesi- N iiden CHAIM SH PIR O , L o s . A ngeles. tvs, jonka me puolestam m e pidäm m e p o rv arit kyenneet täh ä n s a a k k a es E n sim ä ise stä p iiris tä : H U LET M C O R N ELIU S M. ENNS, L os Ange pu o sk aritek eleen ä, m u tta jolla C ali • täm ään sik äläisen ty ö v äestö n , saa- W ELLS. fornian työväestönkin keskuudessa o n ; ’» a sta silm iään auki ja a n ta u tu m a a T o isesta p iiristä : JA M E S M, SA‘L- les ta om aan luo k k ap o litiik k aan sa, jon ; TER. O sasto t ja y k s ity ise t jä s e n e t, teb m elkoisen paljon k an n a tu sta. K ahdeskym m enes ja kahdeskym j ka k a u tta olisi sa atu ei ain o astaan K o lm annesta p iiristä O. T. CLARK kää p a rh a a n n e n äid en e h d o k k a itte n m enes kolm as koskevat ty ö v ä e s tö n , v a a ran alaisu u sv ak u u tu slak iin sellaisia N e ljä n n e stä p iiris tä : W ALTER v a litu k situ le m lse k si, sillä ne o v a t a i v a a ra n a la isu u sv a k u u tu sta . K atsoen säädöksiä jo ita siellä k aiv ataan , vaan PRICE. noat jotka' kuuntelem at ty ö v äestö n siihen, e ttä sikäläinen so sialistinen ■ k ah deksan tu n n in työpäivälaki ja mo V iidennestä p iiris tä : PE T E R HAR ä ä n tä vaalien jälk e en . Sosialistipuo- viikkolehti, O akland W orld ei ole net m uut työläisiä h y ö d y ttäv ät lait. RISON. lueen eh d o k k a at o v a t ty ö v äe stö n n i CALIFORNI ASTA: täh ä n m ennessä vielä san o n u t mi a rsin m ainiona esim erk k in ä on m ittä m ä t ja siis m yöskin ty ö v äestö n tää n näiden johdosta, niin ne eivät tä ssä v a a ran alaisu u sv ak u u tu slaissa K uvernööriksi: HENRY H. ROSER k o n tro lle e ra a m a t v a litu k si tu ltn aa n . m ahda olla ty öläisten etu jen m ukai säädös avu n an n o sta lou k k aan tu n eelle set ' Se sa atiin aikaan lain la a tijak u n n a n valta ja silloin siellä oli .te k e illä kun tön k irja , e ttä sen av u lla voi seu ra K aksi viim eistä eiv ät ole san o tta viim eisellä istunnolla, m u tta se on nollisia lak eja, m u tta “ työväestön ys- ta Y hdysvaltain vanhojen puolueiden vam m asta m erk ity k sestä. ! täydellinen “ju n k k e ri”, kuten s a n a tä v ä t” k ieltä y ty iv ä t n iitä k a n n a tta k e h ity s tä näih in päiviin sa ak k a , vaan m asta ja siksi ne e iv ä t tu llee t laeik si, siksi, e ttä vorsirikin vaaliaikoina on Näin pintapuolisen k a tsa u k se n pe-1 taan. „si.nä ei m ä ä rä tä m itään sei U nionistien p olitiikka vie W ashing hyvä tu tu stu a siih en p o litiikkaan, j a ru ste e lla em m e voi sanoa m uuta : laista lää k ä rin a v u stu sta työläiselle m u tta m ikäli tiedäm m e, a n ta a Oak joka ollenkaan v astaisi loukkaantu to n issa sam aan m ihin so on vieftyt ta puolueet h a rjo tta v a t . land W orld ulos erikoisen vaalinum e neen ta rp e ita , vaan p äinvastoin teh C aliforniassakin: u lo sp ääsem ättö m ään E rittä in h u v itta v a on s e u ra ta eri M ooney-juttuja sen ron n ä in ä päivinä ja sitä kai levite dään sen avulla m ahdolliseksi kei um pisokkeloon. puolueiden ohjelm ien k e h ity s tä vii- tää n jokaiselle paikkakunnaV e, niin nottelevflle puoskareille ry ö stää työ avulla sa ad a a n aikaan, m u tta ne jä ä Jo s m eisen sa d aa vuoden a ik a n a - Se vät h irtto la v a n ra tk a ista v a k si. e ttä sen p e ru ste ella kai osaa äänes Iäisiä sam oin kuin ennenkin. S a m a ’ia on hyvä tie tä ä , m itk ä ta- vain osotus siitä, m ihin s itä joudu jä rje s ty n y t ty ö v äestö h alu aa saada tää siten kuin pitäisi. itselleen hyödyllisiä lak eja, on sen loudellis^t voim at pu o lu eita synnyt- taan, kun pelataan n. s. puo lu eetto i ä ä n e s te ttä v ä so sialistien e h d o k k a ita tä v ä t ja m itk ä talo u d e llise t ris tiriid a t “ KYMMENEN DOLLARIN POLI- j m aila politiikalla. TUKKAA.” I W ashingtonin valtion la in la a tija j — • — n iitä h a jo tta v a t, O nealin k irja a n ta a Sangen hauskoja ja m ielenkiintol ku n n assa on m u istaaksem m e ainoas ! OSTET TAV A JA LUETTAVA KIRJA k aik esta tä s tä selv än ja oikean ku- E p ä s e lv ä s tä talo u d e lliste n ja siä seikkoja p aljastuu näin vaalien taa n yhden k e rra n ollut työväestön on v a sta p a in o sta ilm esty n y t “ Yh van. edellä, jolloin p o litik o itsija t puhuvat e d u stajia, viim eisen ed ellisessä lain dysv altain v a ltio llise t p uolueet.” Se v a ltio lliste n olojen su m u sta alk aa la a tija k u n n a ssa oli sosialisteilla ääni ai ole y k sistä än sen tak ia v ä lttä m ä joku puolue k o h o tta a p ää tä ä n . Se to tta — to isistaan . tö ä poissa ko tip aik alta. L aki sa a t ditaan kieroon m uotoon, m ain itsee S e a ttle U nion Record sik äläisen työ ta a olla paikallaankin. v a a ra n a la isu u sv a k u u tu sla in Viides ta rk o tta a y h teiste n kaupun väestön jonka v aiheet todella ovat mielen- ki- ja kun n allish allin to jen p e ru stu k sen oik eu tu sta, m issä sellainen on j h iin to iset ja o so ttav at, m iten mahdo- m ahdollinen. ! ton työväestön oli sa ad a m itään K uudennesta k o lm an teen to ista s a a k : p o rvaripuolueitten e d u sta jilta , vaikka i nHnniimminiiHiininnT,imnnnmnnniinHm T min i f n o i i n : . n . i i . n ) i o im im im iH iutw irnw r i i iH H m m iH W im u n u airiT.' Ja isä vanha kansalaispapcrei- neen saa tyytyä kiltisti kohta loonsa kuin Natsaretin Jdosef cn- nen. Kiusallisia koneita. Läheskään kaikki eivät ole itäin turvatussa asemassa. I sean asiat ovat niin kireällä, etteivät pääse menemään edes konsulin puheille. Napattaisiin kiinni jc matkalla ja vietäisiin leirille Heillä ei’ole nutitta neuvoa kuin piileksiä metsissä, samaten kilin Suomessa ennen Ruotsin vallan aikana pakoiltiin väkivaltaista so taväen ottoa. Pakoilijat ovat tottuneita met sässä liikkumaan ja pyssynsä va rassa elämään, joten heidän har voin. jos ollenkaan, tarvitsee näyttäytyä asutuilla seuduilla Yleensä heidän luullaan olevan ja ehkäpä ovatkin, hyvin asestet- tuja, ja useimmilla seuduilla he ovat jättäneet jälkeensä sanan että elävinä he eivät autan, vaan koettavat myydä henkensä mah dollisimman kalliista- ja saada mukaansa niin monta ahdisteli joistaan kuin suinkin- voivat. Viranomaiset ovat asiaa har rastavain kansalaisten avulla y rittärieet panna toimeen pako- laismetsastyksiä. Sellaisilla seu duilla missä teitä on, käytetäär automobiileja : meren . rannikolla taas moottoriveneitä. Mutta se omituinen ilmiö on havaittu näissä takaa-aioissa, et tä juuri kun ruvetaan tulemaan niille seuduille, joilla pakoilijain pitäisi oleskella ja jolloin olis: lähdettävä hiipimään niiden lei ripaikoille. silloin etumaisena oi lut auto alka3 jollakin tavoin vi MULTNOMAH kundinaan: se täytyy pysäyttää tiepuoleen ja ryhtyä sitä tarkas telemaan ja voitelemaan. Toinen auto sillä välin pääsee eelliniäi- seksi. Mutta ei aikaakaan, kun sille tapahtuu sama tepponen Kolmas siirtyy ensimäiseksi, ja kolita on noustava senkin ko neistoa tohtoroimaan. Moottori veneistä kerrotaan aivan sama tarina. Selitykseksi arvellaan, et tä asiaaharrastavain kansalaisten innostus ja urhoollisuus kestää vain asutuilla seuduilla ia suu remmissa joukoissa toimiessa, mutta kun pitäisi hajaantua met siin ia erämaihin Vaanimaan epä toivoisia pakoni joita, silloin in nostus jäähtyy ja rohkeus pet tää. eikä ketään haluta lähteä ensimäiseksi. (Roniin koko""suu rella melulla aletusta metsästvs- retkestä tavallisesti ei ole min käänlaisia tuloksia. Usein kuulee sellaisilla tienoil la, missä viranomaiset epäilevät pakolaisia suojeltavan, kovia uh kauksia, että pakoilijain etsimi seen ruvetaan tästäp’uoleen käyt tämään verikoiria — silloin n< ainakin löydetään. Mutta sitä uhkausta on tuskin missään vie lä yritetty toteuttaa. Verikoira' ovat kalliita, sanotaan. Niiden omistajat kuuluvat vaativan 50C dollaria joka koirasta takauksek si, ennenkuin niitä annetaan täl laisiin uhkayrityksiin käytettä väksi. Pakoilijoilla tiedetään näet, olevan vartijat kaikkialla tienvarsilla, ja luonnollisena asia na pidetään, että ne ensi tvök seen ampuvat jokaisen verikoi ran minkä näkevät. Kun pakoi- liiain kiinniottamisesta on pai- intoa ainoastaan 50 dollaric päästä, nielisi yhden koiran me takia ovat verot nousseet kak netys jo kymmehen pakolaisen sinkertaisiksi ja kaikkien elintar- kytkemisestä saatavat varat peitten hinnat kohonneet run Epäedullista — ja joka tapauk saasti toisella puolella. Näin sessa sangen epävarmaa — siis kootut varat tulevat sotatarko- ’iikekannaltä katsoen. tuksiin, ja siinä onkin melkein Suomalaisilla on muutakin otet kaikki mitä täkäläiset kantofar- tavaksi kelpaavaa marit kykenevät siihen tarkotuk- kuin he itse. aletaan yhä rövh- seen uhraamaan. Ile eivät kuu keämmin näiden asiain yhteydes lu sotavfdttoilijoihin. Eivät vil- sä huomautella. Suulaimma< jele vehnää eikä sanottavasti isärimaallisuuskiihkoilijat näillä muutakaan myytäväksi. Tarvit kin ympäristöillä jo hiovat kyn sevat tuotteensa omaksi ja per siään päästäksensä käsiksi suo heensä ylläpidoksi, ja niinkin ol malaisten omaisuuteen. Suoma len saavat tyytyä monenlaisiin laisilla on täällä, niinkuin muual kie’täymyksiin. lakin, ol’«t se vanha tapansa, et Metsissä pakoileminen ei suin tä ovat kolkkoihin korpiin ruven kaan ole kunniaksi asianomaisil neet itselleen avaamaan viljelys l e pakoilijoille. Mutta yhtä vä maita. Ile ovat olleet siinä luu hän on maan hallitukselle kun lossa, että inaa, joka kasvaa van niaksi pakoilijain metsästelemi- kan ja sakean metsän, kas\a? nen verikoirilla. Toisella taval muutakin. Ja kasvaahan se la olisi asioita ollut väestön puo mutta ikimetsien raivaamisessa lelta valvottava ja hallituksen on ensin hirveä työ. Kun pelini tonk u n laista yhteisy m mä r r y s t ä kerran on saatu näihin korpiin olisi säilynyt. Nyt on jouduttu tehdyksi, pystyy niitä viljele puhtaan väkivallan, terrorin kau mään melkein kuka hyvänsä nalle, niin hallituksen puolesta nehmeäkätisempikin. kuin sitä vastaan. Ja hallituk Niinpä intoillaan, että jos suo sen puolesta kiivailijat tekevät malaiset pikkuviljelijät täällä ei 'kaikkensa saadakseen provosee- vät osta nyt taas tarjona olevia ratuksi veritekoja. sotalainoja, niin heiltä tullaan Tällainen tilanne on omansa ottamaan pois ei ainoastaan kan kohottamaan roskan pinnalle: kä salaisoikeudet, vaan myös maiti- tyrit ja ilmiantajat ovat suosi tensa omistuskirjat. Suomalai tuimpia otuksia. Niille luvataan set muka ovat vain rikollisroik- ia- maksetaan palkintoja, ja kii kaa: toiset pakoilevat vankilaa luvin silmin ne odottavat saa toiset niitä suojelevat. Eiväl vansa yhä lisää. Tavalla tai toi suostö ottamaan osaa mihinkään sella epäluulon alaiseksi saatet kansalaisvelvollisuuksiin eli maar tujen omaisuus niisi kätyreille ia kansan yhteisiin rasituksiin varsin mieluinen saalis. ioita nykyinen sotatilanne ai , Soma on nähdä, mikä tästä heuttaa. Kaikesta lopuksi seuraa. Nykyi Nämä svytteliiät eivät ota ol sellään ei luulisi olojen voivan lenkaan huomioon, että sodan kovin kauan jatkua. A. B. M.
