No. 254
2
T O V E R I
Sosialistien ehdokkaita tulevissa vaaleissa
“Samoin voi olla asianlaita
meenpanemaa lakkoa. 'Lumber
men’s Protective League, (puu- muihin teollisuusaloihin nähden,
ta työväen Utaenkannattaja,
ELVINA S.
OREGONISSA '
v .r a k u v e r n S ö r ik .l:
suojelusliitto) joilla kapitalismi hävyttömästi
Uoicatyy Aatoriaaaa. Oregon, joka päivä tavaraparoonien
jonka muodostajien eturiveissä nylkee kuluttajia, kuten kivihii
u itto ..,U in kO" ’ reSX l l X T U4 iB TA
arkS, , , ?J.k .l: JOHN C. TAYLOR.
liteollisuuteen,
polttimoihin,
so-
j
Grammar
oli,
perustettiin,
ku
TO IM IT U SK U N T A :
deksl, jo k a p ä ä tty y -----------
. R a h a s to n h o ita ja k s i.
H. K.
AL
W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN, ten sen nimikin edellyttää, suo kerin ja polttoöljyn valmistuk-J californian äänestäjille .
Ä sk ettäin lu p asi m uuan se a ttle la i pnä .1919. MARTHA E. BEAN, V ä
ADOLPH £ALM1. ALEX SEVO,
' BRIGHT.
ellem m e sa an e e t sik äläisen äänes- j oen “jä rje s ty n e e n työväestön y s tä -! je 'Sta
jelemaan
putuavaraparooneita seen nähden.
“Mutta kukaan sosialisti ei ty slista n e rä ä ltä fo rb ra g g iläise ltä t o - j v ä ’’ George N. Hodgtjon, joka pyrkii L iitto v a lta in s e n a a ttiin v irk a k a u Y leiseksi s y y ttä jä k s i: HARRY M
työläisten järjestymistä vastaan.
TOVERI
ehdota yleiseen otettavaksi val v erilta, pyynnöllä että. s e littä is im m e , d em o k raatien eh d o k k aan a la in la a ti deksi, joka a lk a a m aalisk u u n 4 pnä, M CKEE.
(T U B COMRADE)
E h d o k k a a t A lam eda k a u n tissa :
“Grammar
omistaa
ja
hallit-
tion haltuun, sen nykyisessä siinä olev at lak ie sity k se t ä ä n e s tä jil j ja k u n ta a n , kym m enen d o llarin palkin- 1919, A. SLA U G H TER , S alem ista.
The organ of the Finnish worker« in the
K o n g re ssiin , 6 :d e s p iiri: LUELLA
Western states. The only Finnish daily in see suurta osaa pohjois-lännen
muodossa, s. o. porvarillisen le. Ikäväksem m e täy ty y m eidän sa-l non sille jo k a voi o so tta a yhdenkään
K o n g re sslm ie h ik si:—
the West. Pubhshed daily, except Sunday,
TW
IN IN G .
nt Astoria, Ore., by the Western Wora- puutavaratuotannosta.
Se ' kon-
E n sim ä ise stä
p iiris tä :
HARLIN
ibiisiuag Society
' *
---- valtion. kapitalistisen valtion noa, e ttä se a ja n vähyyden ta k ia on sellaisen W ashingtonin rep u b lik aan i
Fubll
“ ’
V altion s e n a a ttiin : 14 piiri, J . ED
antti J. PARTAN, Man, ,cr.
trolhvalta joka hänellä oli t u - | haltuun> niiden tuotannonvälL n y t m ahdotonta. E n sin n äk in p itäisi sen la in la a tija k u n n a n jälk e en vuoden TA LBER T. A lbanysta.
W ARD MORGAN.
Entered aa »ecood-clan mad matter July 18, jelemaan
puutavaraparooneita i neklen omistusoikeutta, jotka sa ad a p erin p o h jin tu tu s tu a v a rsin a i 1897 laa tim a n työväenlaln, jo ssa ei T o isesta p iiris tä : H. W ARM HOLTZ 16 p iiri: GEO. N ISB ET,
1912. at the poatotfice at A itona, Uituun,
olisi tak a p o rttia .
La G randesta.
työskentelevien tvöläi^ten elu* nykyisin 'kuuluvat yksityiskapi- siin lak ie sjty k siin M sillä ä ä n e sty slis
under the Act oi March 3, 1879.
L a in la a tija k u n ta a n : 34 p iiri, A. H
■ n c. - r - T
—
- r . - v — — - ........... ......... .........................
H odgdonin ta rk o tu k se n a .oli selit
K o lm an n esta p iiris tä H. M. W ICKS j
talla ei n äy olevan m uuta kuin niiden
ehtojen
ylitse,
ilmeni
taloudet-
j
talisteille.
Se
merkitsisi
itse
asi-
ST
EW ART.
•il ruotuihini» 60 tenttiä tuuma.
nim et ain o a staa n , eikä siitä siis voi tää, e ttä rep u b lik aa n it ov at työväes p o rtia n dista.
Kihlaus- ja vihkuaailmotukset $1.50 kerta,
35 piiri, GUY E. REGULA.
ska> että osakeyhtiöiden p ä ä ttä ä m itään, ei a in a k a a n kaik tön vihollisia, m u tta eiv ät p o rv arit. K uvernööriksi
$3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja lisesti siinä että hän kanssato- j assa
B. F. RAMP, Sa
suuremmat ilmotukaet tilan mukaan.
36
piiri, FR ED W. VOIGT.
trustjen enemmän tai vähem- kiin esity k siin nähden.
Ja e ttä kun h ä n e t v a lita a n d em okraa iem ista.
Syntymä- ja lumenmuutoailmotukset $1.00 ker vereineen kvkeni niin onnistu-1
37
piiri, J . O. JO H N SO N .
ta, $3.00 kolme kertaa, tavallista kokoa.
V altion ra h a sto n h o ita ja k si — PAU
N iitä on k aik k iaan 25 e sity stä , m u t tie n listalla la in la a tija k u n ta a n , niin
Kuoiemaadmotukset $1.50 kerta ilman vars neesti uhittelemaan \leista ,nie* Inan hajanaisen kapitalismin si-
38
p iiri, P. B. C 0W D E R Y .
taa ja 50 senttiä lisamak.ua jokaiselta lipidettä ja kylmäverisesti kiel- i jaan tuHsi keskitetty ja virka. ta su u rin osa n iistä n ä y ttä ä olevan a sia k o rja a n tu u sillä.
LINE SEA RS, V ale’sta.
värssyltä ja kiitoslauseelta.
39 p iiri, W. F. DRURY.
Y lioikeuden tu o m arik si — H W
Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50 täytymään
tekemästä mitään 1 valtainen valtiokapitalisirti, jos- sellaisia “tu lv an tu lo k sia", jg ita por- Y ksikään rep u b lik aan i el ole v i i
40 p iiri, W. T. DRAKE.
senttiä kerta, kuMne kertaa $1.00.
v ä rillise t p u o sk a rit e sitte le v ä t e site l-. v au tu n u t o tta m a a n tä tä k y m m en tä g vA N S , R oseburgista.
Naima- ja aviocroilmotukset, korkeintaan "5 myonnytyksia,
antamasta
min-
■
-a
Voi
saada
jotenkin
hyvän
kä-
sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00.
Iäkseen vain jotakin.
Vain m uuta dollaria, eikä kai se olisi sa a ta v issa ' Y lelslakim ieheksi — E. L. CAN j 41 p iiri, H E R B E R T L. COGGIN.
Suuremmista yhtcisilmutuksista tilan mu kään vaikuttaa itseensä. Ja tä - ! sityksen esim. ajattelemalla Me
San F ran cisco k a u n tin e h d o k k a a t:
kaan.
m at ovat v ak av am m asta m erk ity k kaan, sillä to d ellak aan ei ole olem as n o n D ixonvillestä.
Kiitoslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu hän
K o n g re ssiin : 4 p iiri,
WILLIAM
Grammarin taloudelliseen ■ näjän viinamonopolia taikka I- sestä.
INEZ
sa y h tään lakia, jo ssa ei olisi ta k a o p e tu sto im ie n ylivalvojaksi
malta.
PaikkaXunta-uutisilmotukset 60 senttiä tuuma. kontrollivaltaan puutavarateolli- talian ja Itävallan suolavuokra-
AUGUSTA LUSK, M yrtle P o in tista . SH O RT
N um ero ensim äinen on jonkunlai i p o rtte ja .
5 piiri, TH O S. F. FE E L E Y .
Advertising rates. 60 cents per inch. Special suuden ja sen työläisten ylitse i oloja.
nen väkijuom allikkeen säännöstely-
M utta H odgdonin v alin ta ei a u t ! T y ö tilasto llisen to im isto n ja te h d a s
discount is allowed lor large and con
L
a in la a tija k u n ta a n : 21 p iiri, MART-
on nyt lisätty se valta mikä hä- | “Muuten on turvautuminen esitys, ja m eistä tu n tu u silta, e ttä ta isi yhtään. H änen olonsa lainlaa t a r (<a s tu sv irasto n h o itajak si — AU
tinuous atlvei tiscincnts.
HA S T E IN E R .
t u v k k l . b U A 9». ASTORIA. ORE.
neliä on majurina sotaväessä. , hallitsevaan porvaristoon omis- se on viinaparoonien v a sta e sity s nu tija k u n n a ssa ei m e rk itsisi y h tää n mi q u s t NIKULA, A sto ria sta .
22 piiri, FR E D BERGSTRO M ,
tää n , sillä h änellä ei olisi k e tä ä n ta
Public Service kom m isaionin jä se
T IL A U SH IN N A T
Teoreettisesti hänet nimitettiin ! tavan porvariston pakkoluvutuk- m erelle 22, joka n ä y ttä ä olevan var kanaan, vaan koko W ashingtonin por n e k a j __ j p. JO H N SO N , Vatfe’sta.
YhdyevaUoieea ja Canadasaa:
23 p iiri, W A LT ER E. W A LK ER .
sinainen k ieltolakiesitys ja jo ta on
Yksi vuosikerta.,$5.50
6 kuukautta. .$3.00 virkailijaksi kuusipuutuotantoon
sessa
samaa
kuin
turvautuminen
24 p iiri RICHARD E. G ILLER.
3 k u u k a u t t a ...
«l.aO
1 k u u k a iu i...
.ou
varisto v a sta ssaa n . H änen toim iaan
En
V esihallituksen päälliköksi
ä ä n e s te ttä v ä m yöten.
Quouieen ja muuaUe ulkomaille:
25 piiri, W A LTER T O W E R S.
hänen muka laajan kokemuk rosvojoukon päällikköihin pitääk
K aksi ja kolm e e iv ä t n ä y tä ole ei k o n tro lle e ra lii H odgdon, vaan de , sim ä l8estä " p iiristä MAX BURGHOL
Yksi vuoukerta. .$8.00
6 kuukautta. .$4.25
26 piiri, J. A. RAGSDALE.
seen kurissa varkaita. 'Ensimäi- van m inkään arvoisia.
sensa
perusteella
sillä
alalla,,
m okraatipuolue.
ZER, E u g en esta. — T o isesta p iiristä
SU B SC R IPTIO N RATES:
29
piiri, KORA CALLAWAY.
E sim erk k in ä siitä, m iten lait laa ' A E m C F A R L A N D , H e rm isto n ista .
In tn« United States and Canada
mutta käytännössä hänen nimi senä ehdottomana edellytyksenä
N eljäs koskee äänioikeuden k ä y t
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
t
One year.......... $5.50
tn rrr inontini..$i.<»o
Six months............$3.00 ■
One month............. tvksensa
sijaitse« lUtnncu ja Duane Katu
Telefooni: konttori 365,
,eu kunnassa,
luuni tua «32.
Heräämisen oireita uni
onistien keskuu
dessa
l l i u e translation filed w ith the Postm aster
at A s to .ia , O re ., O c t 31, 1918, a.-, required
b j aectiuu 1> ul tile A c t ul D e l. uth. iy i/..*
Otsakkeella: “Syntyykö meil
lekin junkkeriluokka?", kirjottaa
Seattle Union Record:
“Syntyykö Amerikaankin junk
keriluokka, joka' panee voimaan
teollisuuslaitoksien itsevaltaisen
johdon itse kontrolleeraamansa
sotilasmahdin avulla? Ximite-
täänkö suurten teollisuuslaitok
sien ja omaisuuksien omistajat
sellaisiin asemiin sotilasvoimien
ylimpinä komentajina sodankin
aikana, että heillä on mahdolli
suus rakentaa työläisten pyrki
myksiä murskaavia suunnitel
mia, jotka jäävät voimaan so
dan jälkeen ?
“Nämä ovat muutamia niistä
kysymyksistä, joita edistysmieli
set henkilöit pohjois-lännellä te
kevät, kuultuaan viime torstai
na, että Lumbermen’s Protective
Leaguen esimies, E. S. Gram
mar on nimitetty majuriksi Yh
dysvaltain armeijan ihnailuosas-
tossa.
“Grammar oli johtavana sie
luna niiden suurten puutavara-
liikkeiden omistajien joukossa,
jotka vuonna 1917 onnistunees
ti uhittelivat yleistä mielipidet
tä ja hallituksen suunnitelmia ja
asettuivat vastustamaan yli koi-
menkymmenentuhännen • puuta-
varatyöläisen kahdeksan tunnin
työpäivän saavuttamiseksi toi-
m erkitsee hänen aset- kapitalistisen
.,
om istusoikeuden
,
tamistaan sotilaalliseksi yliko- i korvaamiselle yhteiskunnallisel-
luentajaksi teollisuudessa, josta i la omistusoikeudella on se, että
hän siviilihenkilönä saa suun köyhälistö valtiollisesti pakko-
nattomia voittoja.
Kysymys: luovuttaa porvariston, vallottaa
‘Syntyykö Amerikaankin junk porvaristolta valtiollisen vallan,
keriluokka’ on aivan paikallaan." lyhyesti sanoen nykyisen valti
on muuttuminen sosialistiseksi
Piirteitä valtiokapita- valtioksi.
“Rientäkäämme lisäämään, et
lismista
tä sosialistisessakaan valtiossa
“Sosialismin vastustajat, jotka ei tulisi kysymykseeni uskoa val
eivät voi käsittää sosialismia tiolle, sikäli kuin se on hallin
muuna kuin valtiososialismina, non elin, tehtävää, johon se ei
väittävät, että kapitalistisen pe- ole ensinkään omiaan, nimittäin
rintooikeuflen. voittoa-tavottele- yhteisomaisuuden tuotannollista
van tuotannon, omistavien luok käyttämistä teollisuuden, m aan
kien harjottainan lisäarvon a- viljelyksen tai muilla aloilla.
nastamisen tuottamat epäkohdat
“Jos sosialismin lopullisena
katoavat vain tehdäkseen tilaa tarkotuksena todella olisi muut
toisille yhtä suurille epäkohdil taa kapitalistiset yritykset laa
le. Ile esittävät sosialismia vas
taan kaiken sen arvostelun, jon- i jaksi monihaaraiseksi valtion
ka oikeudenmukaisesti voi koh virkamiesten yksinvaltaisesti ja
distaa yleisten laitosten nykyis virkavaltaisesti johtamaksi ko-
- i i neistoksi.
.
. ’ . olisivat sosialidemo-
tä riistämistapaa vastaan, ja
väittävät, että Sosialistisen yh: kraatjt ensimäisiä vastustamaan
teiskuntajärjestelmän vallitessa sosialismia.
"Mutta puhumatta muusta, on
yksityi^pääoman hirmuvallan si
selvää, että tällainen katkKien
jaan tulisi valtion vielä raskaam
pi ja sietämättömämpi hirmu •suurten teollisuusyritysten suo
ranainen johto jonkin keskusvi
valta.
“Joka niin ajattelee, se osot raston kautta kohtaisi voitta-
j mattomia vaikeuksia. Yhteistä
taa tavatonta käsittämättömyyt-1
tä siitä, mikä muodostaa sosia työkoneistoa ei siis sosialistisen
yhteiskuntajärjestelmän vallites
lidemokratian ydinolemuksen.
"Totta kyllä, että niissä mais sa suinkaan hoitaisi valtio, tä
sa, joissa eduskunnan tarkastus män sanan ahtaammassa merki
oikeus hallituksen toimintaan tyksessä, vaan työläiset itse yh
nähden ei ole 'pelkkä sana. so dessä, yhtyneinä ja jäsjestyiyh-
sialistit, kun on valittavana val nä." — E. Yanderveldc.
tion yksinoikeuksien ja kapita
— Sankarit eivät tee vallanku
lististen yksinoikeuksien välillä
pitävät vleensä parempana valti mousta, vaan vallankumous luo
on yksinoikeuksia, jotka esim. sankarit, joiden työ on kuole
rautateihin
nähden takaavat maton siten että se ikuistute-
muutamia
etuisuuksia
maan
taan ihmiskunnan historiaan.
väestölle kokoiaisuudessaan.
iMirTn n m n nnifinm nm »un m ju in n inn :n .ir,irrm
Suomalaiset haluttua
tavaraa
“Jossakin Amerikassa" — ei
Yhdysvalloissa eikä missään
muussa
nimeltä
mainitussa
maassa, johon sensuurin kynnet
ja käännosvelvotukset ulottuisi
vat
on suomalaisten asema
nykyisin muodostunut melkoi
sen hauskaksi. Juuri missä niin
on käynyt, sen jätän varovai
suussyistä mainitsematta, erkä
sen mainitseminen ole perin tar
peellistakaan. Aina on tärkeätä
tietää vain se, mitä on tapah
tunut ja millä tavoin jotakin on
tapahtunut; paikka ja aika ovat
sivuasioita
kaikessa
muussa
paitsi oikeusjutuissa, ja niistä
meitä luoja varjelkoon! Minä en
mene takuuseen mistään muus
ta kuin siitä, että “jossain" on
sellaista “jolloinkin” tapahtunut.
Konsulin passit.
Siellä, missä semmoista mai
nitsemisen arvoista on tapahtu
nut, on verraten vähän suoma
laisia.
muutama
kourallinen
vain, eikä koko tata 'kansalli
suutta paljo ole missään. Mutta
nekin harvat, mitä siellä, oli so-
tilasijässa, olisi haluttu viedä
vihollista vastaan taistelemaan.
Mikään kansa ei ole niin voi
makas^ että se uskoisi selviyty
vänsä vihollisistaan ilman suo
malaisten apua. Eikä niin ur
hoollinen.
Mutta silloin täällä 'huomat-
tiirt, että Suomi taitaakin olla
puolueeton, melkeinpä vihollis-
-voittoinen maa. joten suomalai
sta ei sopisikAiin viedä sotaan,
jos he eivät ole ruvenneet jon
kun sotaakayvän maan alamai
siksi, vaan ovat pysyneet suo- ! tullut ilmi monessakin perhees
malaisina. Asia kehittyi sellai sä sellaista, mitä sivullinen ei
seksi, että Venäjän täkäläisten olisi aavistanutkaan.
konsulien antamat passit kclpa-
Isä on täällä kauan ollut maan
sivat todistuksiksi suomalaisuu k an sala isen a n im i ollut äänes
desta. Joka asianomaisessa jär tyslistalla vuosikymmenen, ehkä
jestyksessä konsulille todistet enemmänkin — mutta poika on
tiin Suomen alamaiseksi, hän Suomen alamainen, konsulin pas
sai siitä konsulilta piissin, eikä sit taskussa.
häntä enää sen jälkeen kukaan
Kuinka on tämä mahdollista?
pystynyt hätyyttämään.
On ryhdytty perheen keskuu
\ enäjän konsulit eivät aina»
dessa
ottamaan selvää muuta
ehkäpä eivät useinkaan, ole mi
mista
vanhoista asioista, jotka
tään erin' »maisia * kieliniekkoja
menneinä
aikoina oli päästetty
eikä kansatieteilijöitä. Suomea
livahtamaan
ilman tarpeellista
lie eivät missään tapauksessa
saa osata.
Niinpä kerrotaan huomiota. Isä ukko kyllä väit
joissakin suomalaisjoukoissa ol tää kaiken aikaa epäilleensä, ettei
leen italialaisiaxin ja menneen tuo poika — tavallisesti perheen
suomalaisista. Olivat vain va ensimäinen lapsi — ollut hänen
paasti ja kovaäänisesti puhu Mutta eukkoa ei ole saatu tun
neet omaa kieltään, ia konsuli nustamaan totuutta, ennenkuin
oli luullut heidän puhuvan suo nyt tiukan tuliessa. Vuosikym
mea. Lujemmalla oli ollut eräs meniä kunniallisesta emännästä
irlantilainen, joka mvös oli sat kulkenut aviovaimo on joutunut
tunut
suomalaisten joukkoon ottamaan» ensimäisen pojan o-
Suomen passia ottamaan. Eng malle yksityisteilleen.
Miehen
lanninkieltä hän ei kuulustelus kansalaisoikeudet eivät silloin tä
sa osannut yhtään sanaa — ei hän poikaan ulotu — sen oikea
kä suomeakaan muuta kuin
“saatana, perkele." Kun häneltä isä on vieläkin vanhassa maas
englanninkielellä jotakin Icvsyt- sa.
Joskus on sattunut niin. että
tiin. alkoi hän kiroilla vieres
vanhin
poika jo on sivu vaaral
sään istuville suomalaisillet noil
lisimman
ijän lähi on naimisis
la ainoilla krroussanoilla, jotka
sa
ja
hänellä
on lapsia, joten hän
oli suomalaisilta oppinut. Mutta
sentähden
välttyy
sotapalveluk
passi lähti, vaikka miestä an
karasti nuhdeltiin, että “oli niin sesta, mutta sensijaan joku per
kin kauan ollut maassa, eikä heen nuoremmista pojista on
yhtään osannut englanninkieltä." vaarassa joutua kiikkiin. Anka-
Eikä irlantilaisellamme ollut sii rimmalta siveelliseltä näkökan
henkään muuta sanomista kuin nalta katsoen asia silloin on vie
“saatana, perkele!" Ja sen hän läkin
hieman arveluttavampi
sanoi puhtaasti, täydellä vakau* Mutta ei siinä au ta ; emännän
m uksella.
täytyy pysyä totuudessa: se oli
Perhesalaisuuksia paljastunut. kin tämä nuorempi poika, joka
Naiden juttu jen yhteydessä on on syrjästä hankittu.
Los A ngeles k a u n tin e h d o k k a at:
KAUNTIN EHDOK-
K o n g re ssiin : 10 piiri, JA M ES H.
RYCKMAN.
KAAT.
i V a ltio se n aa tto rik si HENRY W EB
9 piiri, GRACE SILVER HENRY.
Y
h d y sv altain s e n a a ttiin :- 2 9 :s se-
BER.
V altion lain la a tijak u n n a n jä se n e h i g a t to rip iiri, H. G. M ENHENNICK.
dokkaiksi MRS. J. GROTH, ALVINA
s e n a a tto rip iiri, J. LEAVITT.
HAGEN, MRS. J. JACKSO N, C. W > 3S s e n a a tto rip iiri, D. M. KERNO-
ka eivät ole m istään m e rk ity k se stä n iistä jo k ainen olisi sen “y stä v ä ”, ku
.
työväestölle,
eik ä n e ljästo ig tak aan , te n ne vaalien a ik an a p o ik k eu k setta j HU RST, P. KÄHKÖNEN, M. KLEI CHAN- .
NER,
P.
PET
ER
SO
N
,
MATT
SCH
LE
su u resta, m u tta koska siin ä e s ite tä ä n ! ovatkin
V altion la in la a tija k u n ta a n :
\V ashingtonin
valtion
työ läisten , G EL, O. H. STERN B ERG , PE T E R
nu o rten m iesten ja n a iste n k ristil
B u rb a n k :
listen y h d isty sten v a p a u tta m ista ve v a a ra n a la isi|u sla k iin on k o e te ttu saa iG T R E IF F , W. A. TU C K ER , H» S.
61 piiri, SA M U EL ROBBINS.
ro ista. v a p a u tta m a tta m itään ty ö v ä e n . da k e rta to ise n sa jälk e en sellaisia ' W ARREN.
L os A ngeles:
laitoksia, niin an tak aam m e ty ö n teet ! m uutoksia, jo tk a tek isiv ä t sen edes!
K om lssionereiksi: H. J. B IS H O P ,
63 piiri, W. H. PE T E R SO N .
täjien m aksaa verot noista niin tär-j vähänkään ty ö läisiä a u tta v ak si, m ut p - FA LLEN '
64 piiri. W ILSON BLAIZE.
k eäst
eästi
ta rv itse m ista
laito k sista a n ta tu rh a a n . Se apu m inkä laki an ' S h eriffik si: W. E. N E EF.
65 piiri. GUS. K U ENTZ.
taa, on niin m itätön, e ttä s itä ei v o i ! K auntin k irju rik si ERMA LAMB.
m nms!
yöskin, siis vastaan.
66 piiri. LEO LASKOVSKI.
' R a h a sto n h o ita ja k si: L. L. HUN
V iidestoista,
k uudestoista, s e its e juuri avuksi tu n n u sta a .
71 piiri, L. M. STORY.
M utta, kuten san o ttu , n ä itä kym NICUTT.
m ä sto ista ja k a h d e k sa sto ista ovat
73 p iiri, A. PE T E R SO N .
K oroneriksi: F. W. FRY.
dollarin p o litik o itsijo ita ei
kaikki v ero tussäädöksien m uutosesi m enen
75 p iiri, IONA G. WOODARD.
K o n staapeliksi: GEO. M ENZEL.
ty k slä, e iv ä tk ä niinollen työläisille k a n n a ta ä ä n e s tä ä virkaan siin ä toi
74 piiri, WM. J. SCULLY.
vossa, e ttä se h itu ista k a a n au ttaisi.
W ASH IN GTONISSA :
sa n o tta v a sta m erk ity k sestä.
Y litu o ra are ik si:
avulla ovat W ashingtonin
K ongressi m ie h ik si: —
Y h d ek sästo ista on yksiverolakiesi- N iiden
CHAIM SH PIR O , L o s . A ngeles.
tvs, jonka me puolestam m e pidäm m e p o rv arit kyenneet täh ä n s a a k k a es
E n sim ä ise stä p iiris tä : H U LET M
C O R N ELIU S M. ENNS, L os Ange
pu o sk aritek eleen ä, m u tta jolla C ali • täm ään sik äläisen ty ö v äestö n , saa- W ELLS.
fornian työväestönkin keskuudessa o n ; ’» a sta silm iään auki ja a n ta u tu m a a
T o isesta p iiristä : JA M E S M, SA‘L- les
ta om aan luo k k ap o litiik k aan sa, jon ; TER.
O sasto t ja y k s ity ise t jä s e n e t, teb
m elkoisen paljon k an n a tu sta.
K ahdeskym m enes
ja kahdeskym j ka k a u tta olisi sa atu ei ain o astaan
K o lm annesta p iiristä O. T. CLARK kää p a rh a a n n e n äid en e h d o k k a itte n
m enes kolm as koskevat ty ö v ä e s tö n , v a a ran alaisu u sv ak u u tu slak iin sellaisia
N e ljä n n e stä
p iiris tä :
W ALTER v a litu k situ le m lse k si, sillä ne o v a t a i
v a a ra n a la isu u sv a k u u tu sta .
K atsoen säädöksiä jo ita siellä k aiv ataan , vaan PRICE.
noat jotka' kuuntelem at ty ö v äestö n
siihen, e ttä sikäläinen so sialistinen ■ k ah deksan tu n n in työpäivälaki ja mo
V iidennestä p iiris tä : PE T E R HAR ä ä n tä vaalien jälk e en . Sosialistipuo-
viikkolehti, O akland W orld ei ole net m uut työläisiä h y ö d y ttäv ät lait. RISON.
lueen eh d o k k a at o v a t ty ö v äe stö n n i
CALIFORNI ASTA:
täh ä n m ennessä vielä san o n u t mi
a rsin m ainiona esim erk k in ä on
m ittä m ä t ja siis m yöskin ty ö v äestö n
tää n näiden johdosta, niin ne eivät tä ssä
v a a ran alaisu u sv ak u u tu slaissa
K uvernööriksi: HENRY H. ROSER k o n tro lle e ra a m a t v a litu k si tu ltn aa n .
m ahda olla ty öläisten etu jen m ukai säädös avu n an n o sta lou k k aan tu n eelle
set
' Se sa atiin aikaan lain la a tijak u n n a n valta ja silloin siellä oli .te k e illä kun tön k irja , e ttä sen av u lla voi seu ra
K aksi viim eistä eiv ät ole san o tta viim eisellä
istunnolla, m u tta
se on nollisia lak eja, m u tta “ työväestön ys- ta Y hdysvaltain vanhojen puolueiden
vam m asta m erk ity k sestä.
! täydellinen “ju n k k e ri”, kuten s a n a
tä v ä t” k ieltä y ty iv ä t
n iitä k a n n a tta k e h ity s tä näih in päiviin sa ak k a , vaan
m
asta
ja
siksi
ne
e
iv
ä
t tu llee t laeik si, siksi, e ttä vorsirikin vaaliaikoina on
Näin pintapuolisen k a tsa u k se n pe-1 taan. „si.nä
ei m ä ä rä tä m itään
sei
U
nionistien
p
olitiikka
vie W ashing hyvä tu tu stu a siih en p o litiikkaan, j a
ru ste e lla em m e voi sanoa m uuta : laista lää k ä rin a v u stu sta työläiselle
m u tta m ikäli tiedäm m e, a n ta a Oak joka ollenkaan v astaisi loukkaantu to n issa sam aan m ihin so on vieftyt ta puolueet h a rjo tta v a t .
land W orld ulos erikoisen vaalinum e neen ta rp e ita , vaan p äinvastoin teh C aliforniassakin: u lo sp ääsem ättö m ään
E rittä in h u v itta v a on s e u ra ta eri
M ooney-juttuja sen
ron n ä in ä päivinä ja sitä kai levite dään sen avulla m ahdolliseksi kei um pisokkeloon.
puolueiden
ohjelm ien k e h ity s tä vii-
tää n jokaiselle paikkakunnaV e, niin nottelevflle puoskareille ry ö stää työ avulla sa ad a a n aikaan, m u tta ne jä ä
Jo s m eisen sa d aa vuoden a ik a n a -
Se vät h irtto la v a n ra tk a ista v a k si.
e ttä sen p e ru ste ella kai osaa äänes Iäisiä sam oin kuin ennenkin.
S a m a ’ia on hyvä tie tä ä , m itk ä ta-
vain osotus siitä, m ihin s itä joudu jä rje s ty n y t ty ö v äestö h alu aa saada
tää siten kuin pitäisi.
itselleen
hyödyllisiä
lak
eja,
on
sen
loudellis^t
voim at pu o lu eita synnyt-
taan,
kun
pelataan
n.
s.
puo
lu
eetto
i
ä ä n e s te ttä v ä so sialistien e h d o k k a ita tä v ä t ja m itk ä talo u d e llise t ris tiriid a t
“ KYMMENEN DOLLARIN POLI- j m aila politiikalla.
TUKKAA.”
I W ashingtonin
valtion la in la a tija j
— • —
n iitä h a jo tta v a t, O nealin k irja a n ta a
Sangen hauskoja ja m ielenkiintol ku n n assa on m u istaaksem m e ainoas ! OSTET TAV A JA LUETTAVA KIRJA k aik esta tä s tä selv än ja oikean ku-
E p ä s e lv ä s tä talo u d e lliste n ja
siä seikkoja p aljastuu näin vaalien taa n yhden k e rra n ollut työväestön on v a sta p a in o sta ilm esty n y t “ Yh van.
edellä, jolloin p o litik o itsija t puhuvat e d u stajia, viim eisen ed ellisessä lain dysv altain v a ltio llise t p uolueet.” Se v a ltio lliste n olojen su m u sta alk aa
la a tija k u n n a ssa oli sosialisteilla ääni ai ole y k sistä än sen tak ia v ä lttä m ä joku puolue k o h o tta a p ää tä ä n .
Se
to tta — to isistaan .
tö ä poissa ko tip aik alta. L aki sa a t ditaan kieroon m uotoon, m ain itsee
S e a ttle U nion Record sik äläisen työ
ta a olla paikallaankin.
v a a ra n a la isu u sv a k u u tu sla in
Viides ta rk o tta a y h teiste n kaupun väestön
jonka
v
aiheet
todella ovat mielen-
ki- ja kun n allish allin to jen p e ru stu k
sen oik eu tu sta, m issä sellainen on j h iin to iset ja o so ttav at, m iten mahdo-
m ahdollinen.
! ton työväestön oli sa ad a m itään
K uudennesta k o lm an teen to ista s a a k : p o rvaripuolueitten e d u sta jilta , vaikka
i
nHnniimminiiHiininnT,imnnnmnnniinHm T min i f n o i i n : . n . i i . n ) i o
im im im iH iutw irnw r i i iH H m m iH W im u n u airiT.'
Ja isä vanha kansalaispapcrei-
neen saa tyytyä kiltisti kohta
loonsa kuin Natsaretin Jdosef cn-
nen.
Kiusallisia koneita.
Läheskään kaikki eivät ole
itäin turvatussa asemassa. I sean
asiat ovat niin kireällä, etteivät
pääse menemään edes konsulin
puheille. Napattaisiin kiinni jc
matkalla ja vietäisiin leirille
Heillä ei’ole nutitta neuvoa kuin
piileksiä metsissä, samaten kilin
Suomessa ennen Ruotsin vallan
aikana pakoiltiin väkivaltaista so
taväen ottoa.
Pakoilijat ovat tottuneita met
sässä liikkumaan ja pyssynsä va
rassa elämään, joten heidän har
voin. jos ollenkaan, tarvitsee
näyttäytyä asutuilla seuduilla
Yleensä heidän luullaan olevan
ja ehkäpä ovatkin, hyvin asestet-
tuja, ja useimmilla seuduilla he
ovat jättäneet jälkeensä sanan
että elävinä he eivät autan, vaan
koettavat myydä henkensä mah
dollisimman kalliista- ja saada
mukaansa niin monta ahdisteli
joistaan kuin suinkin- voivat.
Viranomaiset ovat asiaa har
rastavain kansalaisten avulla y
rittärieet panna toimeen pako-
laismetsastyksiä. Sellaisilla seu
duilla missä teitä on, käytetäär
automobiileja : meren . rannikolla
taas moottoriveneitä.
Mutta se omituinen ilmiö on
havaittu näissä takaa-aioissa, et
tä juuri kun ruvetaan tulemaan
niille seuduille, joilla pakoilijain
pitäisi oleskella ja jolloin olis:
lähdettävä hiipimään niiden lei
ripaikoille. silloin etumaisena oi
lut auto alka3 jollakin tavoin vi
MULTNOMAH
kundinaan: se täytyy pysäyttää
tiepuoleen ja ryhtyä sitä tarkas
telemaan ja voitelemaan. Toinen
auto sillä välin pääsee eelliniäi-
seksi. Mutta ei aikaakaan, kun
sille tapahtuu sama tepponen
Kolmas siirtyy ensimäiseksi, ja
kolita on noustava senkin ko
neistoa tohtoroimaan. Moottori
veneistä kerrotaan aivan sama
tarina. Selitykseksi arvellaan, et
tä asiaaharrastavain kansalaisten
innostus ja urhoollisuus kestää
vain asutuilla seuduilla ia suu
remmissa joukoissa toimiessa,
mutta kun pitäisi hajaantua met
siin ia erämaihin Vaanimaan epä
toivoisia pakoni joita, silloin in
nostus jäähtyy ja rohkeus pet
tää. eikä ketään haluta lähteä
ensimäiseksi. (Roniin koko""suu
rella melulla aletusta metsästvs-
retkestä tavallisesti ei ole min
käänlaisia tuloksia.
Usein kuulee sellaisilla tienoil
la, missä viranomaiset epäilevät
pakolaisia suojeltavan, kovia uh
kauksia, että pakoilijain etsimi
seen ruvetaan tästäp’uoleen käyt
tämään verikoiria — silloin n<
ainakin löydetään. Mutta sitä
uhkausta on tuskin missään vie
lä yritetty toteuttaa. Verikoira'
ovat kalliita, sanotaan. Niiden
omistajat kuuluvat vaativan 50C
dollaria joka koirasta takauksek
si, ennenkuin niitä annetaan täl
laisiin uhkayrityksiin käytettä
väksi.
Pakoilijoilla tiedetään
näet, olevan vartijat kaikkialla
tienvarsilla, ja luonnollisena asia
na pidetään, että ne ensi tvök
seen ampuvat jokaisen verikoi
ran minkä näkevät. Kun pakoi-
liiain kiinniottamisesta on pai-
intoa ainoastaan 50 dollaric
päästä, nielisi yhden koiran me takia ovat verot nousseet kak
netys jo kymmehen pakolaisen sinkertaisiksi ja kaikkien elintar-
kytkemisestä
saatavat varat peitten hinnat kohonneet run
Epäedullista — ja joka tapauk saasti toisella puolella.
Näin
sessa sangen epävarmaa — siis kootut varat tulevat sotatarko-
’iikekannaltä katsoen.
tuksiin, ja siinä onkin melkein
Suomalaisilla on muutakin otet kaikki mitä täkäläiset kantofar-
tavaksi kelpaavaa
marit kykenevät siihen tarkotuk-
kuin he itse. aletaan yhä rövh- seen uhraamaan. Ile eivät kuu
keämmin näiden asiain yhteydes lu sotavfdttoilijoihin. Eivät vil-
sä huomautella.
Suulaimma< jele vehnää eikä sanottavasti
isärimaallisuuskiihkoilijat näillä muutakaan myytäväksi. Tarvit
kin ympäristöillä jo hiovat kyn sevat tuotteensa omaksi ja per
siään päästäksensä käsiksi suo heensä ylläpidoksi, ja niinkin ol
malaisten omaisuuteen. Suoma len saavat tyytyä monenlaisiin
laisilla on täällä, niinkuin muual kie’täymyksiin.
lakin, ol’«t se vanha tapansa, et Metsissä pakoileminen ei suin
tä ovat kolkkoihin korpiin ruven kaan ole kunniaksi asianomaisil
neet itselleen avaamaan viljelys l e pakoilijoille. Mutta yhtä vä
maita. Ile ovat olleet siinä luu hän on maan hallitukselle kun
lossa, että inaa, joka kasvaa van niaksi pakoilijain metsästelemi-
kan ja sakean metsän, kas\a? nen verikoirilla. Toisella taval
muutakin.
Ja kasvaahan se la olisi asioita ollut väestön puo
mutta ikimetsien raivaamisessa lelta valvottava ja hallituksen
on ensin hirveä työ. Kun pelini tonk u n laista
yhteisy m mä r r y s t ä
kerran on saatu näihin korpiin olisi säilynyt. Nyt on jouduttu
tehdyksi, pystyy niitä viljele puhtaan väkivallan, terrorin kau
mään melkein kuka hyvänsä nalle, niin hallituksen puolesta
nehmeäkätisempikin.
kuin sitä vastaan. Ja hallituk
Niinpä intoillaan, että jos suo sen puolesta kiivailijat tekevät
malaiset pikkuviljelijät täällä ei 'kaikkensa saadakseen provosee-
vät osta nyt taas tarjona olevia ratuksi veritekoja.
sotalainoja, niin heiltä tullaan
Tällainen tilanne on omansa
ottamaan pois ei ainoastaan kan kohottamaan roskan pinnalle: kä
salaisoikeudet, vaan myös maiti- tyrit ja ilmiantajat ovat suosi
tensa omistuskirjat. Suomalai tuimpia otuksia. Niille luvataan
set muka ovat vain rikollisroik- ia- maksetaan palkintoja, ja kii
kaa: toiset pakoilevat vankilaa luvin silmin ne odottavat saa
toiset niitä suojelevat.
Eiväl vansa yhä lisää. Tavalla tai toi
suostö ottamaan osaa mihinkään sella epäluulon alaiseksi saatet
kansalaisvelvollisuuksiin eli maar tujen omaisuus niisi kätyreille
ia kansan yhteisiin rasituksiin varsin mieluinen saalis.
ioita nykyinen sotatilanne ai , Soma on nähdä, mikä tästä
heuttaa.
Kaikesta lopuksi seuraa. Nykyi
Nämä svytteliiät eivät ota ol sellään ei luulisi olojen voivan
lenkaan huomioon, että sodan kovin kauan jatkua. A. B. M.