Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931, October 24, 1918, Image 2

Historic Oregon Newspapers

Toveri., October 24, 1918, Page 2, Image 2

Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR

About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 24, 1918)

Prev Page of 6 Next Prev Issue Next Text PDF JP2 (2.4 MB) Clip/Print Image

Return to Top

Prev Page of 6 Next Prev Issue Next

Newspaper Page TextNo. 248 T O V E R I maa. Ja vaikkapa eivät k o n e et’ uttam isesB a. S ittem m in ° ' a t ei o le » ollenkaan erilaista kuin Porvarillisen tiedemie- tä sitä puolta tuotannosta, mis , , , n i 'ra t kohonneet ta v a tto m a n paljon, jo tä hänen ajatuksensa mukaan olekaan kaikilla m aanviljelys-! elinkustannU8ten kohoamispro- m uittenkaan suurtehtailijain. ajatuksia ko- kansan hyvinvointi varsinaisesti aloilla kehittyneet sam alla ta v a l-' senttj voidaan nyt jo laskea lähente jLtnaan auomxlaiscn työväen U n e n kannattaja, neista ilmestyy Astoeiaesa, Oregon, joka päivä Kaikki ne koettavat saada työ- riippuu, nim ittäin m aanviljelys- la, kuin tehdasteollisuudessa, niin leväksi k u u tta k y m m e n tä , p ilt t i fcUAOUUlAlRA. laisensä luopum aan varsinaisista j ________ tuotantoa. H änen ajatuksensa 1 se ei suinkaan vähennä koneit- V uotuinen k e sk im ä ärä in e n elinkus TOIMITUSKUNTA: järjestym isvaatim uksistaan joi- Kun sosja |jstit panevat suu- i I , i i i ta n n u ste n m ä ä rä oli n äid en tila sto W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN, lakin pienellä m yönnytyksellä j a j ren pajnon sille, että koneitten perustuu siihen, ettei puimakone ■ ten arvoa ihm iskunnan palveluk- jen m ukaan viim e k esäk u u lla S - e a .. tt ADOLPH SALMI. ALEX SEVO, sitten selitetään, että kun m y®n- ! j^y^äntööntulo suurteollisuuden lisää yhtään jyvää pellon satoon, sessa hyvinvoinnin edistäm isessä. lessa $1,569, T acom assa $1,536, P ort lan d issa $1,338. San F ra n cisc o ssa $1 TOVERI nytyksiä saadaan m uutenkin kuin palvelukseen luo perusteen työ vaan päinvastoin hukkaa niitä Yllaolevakin osottaa, mitä 441 ja Los A ngelesissa $1,288. (T U B C O M R A D E ) jonkun verran. The organ of the Finnish worker* in the union kautta, niin m itäpä koko läisten ja koko ihm iskunnan va kaikkia hassutuksia porvaristo M eidän ra k a s A storiam m e ei ole Western states. The only Finnish daily in T äm än ajatuksen pintapuolisuus uniolla on m erkitystä, turhaan sa an u t tila a tä s s ä v ira llise ssa tila s to the West. Published daily, except Sunday, pautum iselle raskaan ja pitkän on kuitenkin varsin ilmeinen esittää tieteen nimessä sosialis k erto m u k sessa, m u tta em m e ta rv its e at Astoria, O re., by the Western W o ik- vain kuluttaa työläisten rahoja, työpäivän raadannasta, niin por- heti kun ajattelem m e, miten pal min vastustam iseksi. men's Publishing Society. ia herk- . h ä v e tä sillä elin k u sta n A N T T I J. P A R T A N , Manager. Ja jos unionistista liikettä P ’' . v a r jjijs e t tiedem iehet, esim. rans- jon työvoimaa täytvisikään k ä y t käuskoiset ihm iset pitävät aivan sen puolesta ha , nb n ftaa a i n u ksia on tä ä llä o sa ttu k o h o tta a at Entered aa second-class mail matter July 18, vain pelkkänä Pa ^kanko‘ ikaiajnen taloustieteilijä Charles tää, jos sama viljam äärä koottai täytenä totena heidän esityksi- van a ito su u rk au p u n k ilaiseen m alliin 1912, at the postofhee at Astoria, Oregon, tääkin under the Act of M a n c h l, 1S79. rotusliikkeenä, niin saattaa selittävät sen vain koneit- siin aavikoilta ilman konevoi- ään. ja vuokria vielä h iu k an enem m än. llmotushinta 60 senttiä tuuma. joutuakin sen a ja tu k sen . herättäm äksi turhaksi tai Kihlaus- ja vihkimhilmotukset $1.50 kerta, posti $J.OO kolme kertaa tavallista kokoa ja IHM ISKUNNAN V ITSA U K SET . valtaan, että jos palkankorotuk-j v o ^ i suuremmat ilmotukset tilan mukaan. Koko ihm iskunnan h isto ria kertoo Syntymä-ja nimenmuutoailmotukset $1.00 ker (;i(lc san<)() cttä j os o n sj mah- ta, $3.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. siä m uuten saa, niin um oita ei; e ttä ta v a n ta k a a k u lk u ta u ti ja ru tto Kuolemantlmotukset $1.50 kerta ilman värs M utta um oilla on muu- (lon ista to teu ttaa sosialistien töi syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta tarvita. ovat olleet ihm iskunnan ra situ k se n a värssyltä ja kiitoslauseelta. tehtävää, vieläpä paljoa yee^ työajan lyhennyksestä nel- jonakin a ik a n a ne ovat te h n e e t su u r Halutaan tiedot, korkeintaan JO sanaa, 50 täkin senttiä kerta, kolme kertaa $1.00. ta tuhotyötä. E sim erk ik si E uropassa tärkeäm pi tehtävä kuin palkko-1 .ään tuntiin ta j sitäkin alem- Naima- ja avioeroilmotukset, korkeintaan 75 sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.0O. 14-vuosisadalla tappoi n iin sa n o ttu gossa olisi puute p uusepistä, ei ole “ M OSSELI”-SOSIALISMISTA Niiden Pita’-( maksi päivässä, niin siitä voisi Suuremmista yhteisilmotuksista tilan mu jen korottam inen. “ m usta kuolem a” liki kolm annenosan kaan. m uuan New York Callin perää. Kirioslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu si ainakin olla työläisten luokka-' oUa seurauksena hyvän ja hel- k lrjo tta a “ T äällä on nyt a in o astaan yksi lai väkiluvusta. malta. toim eentulon aiheuttam a av u sta ja, se littä en m iten lihasvoi Paikkakuirta-uutisilmotuksct 60 senttiä tuuma. tietoisuuteen herättäjänä ja hei- K ulkutaudit ovat u seam m assa ta vaveistäm ö,” san o taan tiedonannossa, m ien keh ittäm in en on sangen tärk eä p au k sessa olleet se u ra laisia su u ris Aiivertiiing rates. 60 emt» per mch. Speciali dän kasvattajanaan ottam aan k „nsan ranneutum inen. Hän viit- työväenliikkeen velvollisuus. "eikä sek ään ole vielä varsin vai diacouul is ailowtd lur large and coii- j ................ . . . * 11 < . ' , . sa sodissa ja k a to v u o n n a n ä lä stä . tmuous adventeillani. ___ k a siin sa y h te is k u n n a llise n v a n h a n a ja n R o o m an ja Krei- M ahdollisesti se sitä onkin, m utta mis. K aikki puusepän työ on tähän iO V E R j. BOA y», A STO R I^j ORE. N äy ttää siltä kuin yksi o n nettom uus tannon ja yhteiskunnallisen Ja i' i kan yläluokan rappeutum iseen; suurin osa ty ö v äe stö stä ei ota sitä saak k a ollut rak e n n u sty ö tä , eik ä puu toisi m ukanaan to isetk in v itsa u k set TILA U SH IN N A T jestvksen hoidon. ¡kun o rjat tekivät kaiken työn ja varsin vakavalta k an n alta, em m ekä sep istä ole ollut m itään p u u tetta ra sitta m a a n ihm iskuntaa. Yhdysvalloissa ja Canadaasa: m ekään. Työläinen saa sitä “ mos j P aikallisen laiv arak en n u sy h tiö u kont Yksi vuosikerta. .$5.50 6 kuukautta. .$3.00 Pelkkänä Pa1kankon’tnsliik- i yläluokka sai olla täydellisessä N ykyaikana on paljon ty ö sk en n elty J kuukautta... $1.60 1 kuu kau si... .60 ja rnel-1 toriin on jo jä te tty sato jen työläis seli”-h arjo tu sta toisinaan Suomeen ja muualle ulkomaille: k u lk u tau tien estäm isek si ja olikin keenäkin sillä on sentään Pal_! toim ettom uudessa, niin se rap- Yksi vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25 Reinpä ain ak in — liikaakin, raataes- , ten työhakem ukset useille työaloille siin ä ed isty tty m elkoisella m en e s saan pitk iä työpäiviä. | “ V allitseva palkka on kuusi dolla jon m erkitystä. 1 ässäkään ta ‘ ! peutuj SUBSCRIPTIO N RATES: ty k sellä, jopa siinä m ää rässä , e ttä on In the United States and Canada M utta jos k e rra n v o im iste lu h a rjo -1 ria päivältä, m u tta tää llä on paljon One y e a r .... .$¿.50 Six months......... $j.oo i pauksessa ei terästrustin orjille Olipa vanhanajan loiseläjäin luultu ne e ste ty k si ty k k än ä ä n sivis Hirer month«. .$1.60 One month......... lu k sia pidetään, niin tie ty sti on työ puuseppiä, jo tk a e iv ä t ole sa an e e t j olisi annettu kahdeksan tunnin rappeutum isen syynä mikä ta iäisille edullisinta y h d istää nekin o- a m m a ttity ö tää n ja niinollen ovat oi ty sm aissa, vaan se näkyy olevan h a r iluuncustu sijaitsee 1U imien ja Ouane xatu jen kulmassa. Telefooni: konttori 365 ; työpäivää edes nim ellisestikään, hansa, niin sillä ei ole m itään m an luokkaliikkeensä yhteyteen, sen leet p a k o te ttu ja tyjR ym ään sekatyö haluulo. N yt parh aillaan oleva lent toimitus SJ2. su to d en taa, e tte i vielä läh esk ään — ----------------------------------------- = i ellei terästrusti nähnyt ukkaa yktey ttä sen kanssa, etteikö ko-j sijaan e ttä k ä y ttä v ät hyväkseen kai Iäisten te h tä v iin .” TOVERI Muuan työläisille hei- unioissa- tetty “kastettu pala” ' ¡liikkeen >a"'a>la radikaaliset 'n eitien käytäntöönottoa , .! seurata tyopa,van lyhennys. virtaukset ^ Ie cmme kuvittele sosialis- Frank M orrisonin. A m erikan' Pakottavat,,1K>rV^ ‘StOn tista yhteiskuntaa miksikään lais- vanhoillisejj^ unionisnuUe m y o n -; pa ra tiisiksi — kapitalisti- Tyoväcnliiton sihteerin, ilmote- ecu, jota j ncn]ian sellainen on — eikä sil li vtvksen toisensa taan selittäneen, että terästrus- tuR> olemaan m itään loiselä- I ne eivät m uuten saisi, sam alla, tin äskettäin tekemä myönnyty . J tavalla pakottavat vanhoilliset jajuokkaa joka rappeuttaisi yli jolla se antoi kahdeksan tunni itiniot jälleen vuorostaan tek e-, tejskunnan Päinvastoin on jo- työpäivän työläisilleen nimelli-' .... , ... ., • •. i — - srsti. ei ole m uuta kui» toi- ^ ' ’" " . '‘yksta «rila«»»--* j kainetl s(>sia,ö is e s s ä yhteiskuu- menpule työläisten järjestym isen ¡Kuk'" <sa' ) " ,ssa «' -nassu re h o te ttu työhön. Sosia- i. t-im i r t i a tunnusteta. Estääkseen t « cjvat tavoitele m itään kii- laiset järjestym ästä <,llLnkaan’| naiaista yhteiskuntaa, jossa ei T erästrustin kahdeksan tunnin tekee kapitalisti m yönnytyksiä niinkaania isja koneita, vaan työpäivä ei ole todellinen vaan •kun tiukka tulee ja taas kun C'1 *-j j työläiset t vohöset työskentelevät kuusi- nimellinen. Työtä tehdään ei.v.- ... , , vlem ■kintaista tuntia vuorokaudessa. leeukin enemmän kuin kahdek mäksi ja aikailit pyrkiä Koneitten käytäntööntulo ja san tuntia* päivässä, m utta y lit suusunionUmiin, tekevät kapita suurteollisuuden kehitys o su tta se kahdeksan tunnin «menevä ai listit m yönnytyksiä vanhoillisille vat aivan toista kuin mitä porva ka selitetään yliajaksi. jolta m ak järjestöille. rilliset taloustieteilijät ovat sano- setaan korotettu palkka. kai- T erästrustin o rjat ovat Kai-, nect vbteisklinnaiiisesta kehityk- Luonnollistahan on, että teräs- .. . ...... ei % vielä ' p ^ ' a - K oneitten fcät uintööntnlo trustin taholta trh.laan m i t a k ,’ ta )ak>s:'- J“ " ”’ niille - t suinkin voidaan kaikenlaisen i V " ' ’ ’ v l? h Z r'" te""-vt " - * « ¡ * * < 1 työpäi- j£n- l ,),keuttakaan’ ’ " ttaa 1 KU1) väli lyhentäm isen, ja siitä huo- järj estymisen estämiseksi, -tettu pala aina toisinaan. ¡lim atta on työläisten tuottam a nemmin hiukan myönnytyksiä-j --------- -------------------- tuotem äärä kasvanut ennenkuu- kin. kuin työläisille järjestvm is-i oikeutta. T erästrustin taholta' — Kun tiedemies sanoo ettei lum attom iin. Ei ole olemassa on nimenomaan huom autettu tä - ; mailnia.la ole ääriä, vaan että j merkkiäkään m istään rappeuta työläisten keskuu- män kahdeksan tunnin ty ö p äiv ä-a v aru u s on ääretön, niin tuntuu • misilmiöstä m yönnytyksen yhteydessä, että^se meistä järjettöm ältä. M utta, dessa, päinvastoin ovat työläiset avonainen työmaa tulee edelleen jos ajattelem m e avaruudella o le-»tulleet säännöllisemmiksi ja tas- jääm ään voimaan, “ja ”, sanoo ivan äären, niin se on vielä jär-1 mällisemmiksi elintavoissaan Ja j heidän sivistyshärrastuksensa o- M orrison lausunnossaan, “olisi i jettöm äm pää. vat huom attavasti kasvaneet sicl- trustin esimies voinut siihen vai-1 lan asianm ukaisesti lisätä. e tt ä ! — Tietoinen ihminen ei p c i-' ]a ,n issa työpäivää on lvhennet- me toivomme että se karkottaa kää kuolemaa, hän tietää ktune t y • työläisistä kaikki järjestym isin- man olevan välttäm ättöm än elä-! M ainittu taloustieteilijä panee mälle, samoin kuin ilta seuraa suuren painon sille, että koneet lut.” eivät muka voi suurestikaan lisä- Tämä terästrustin m enettely' puivaa ■ nm T tinim i i i r .nn tT w m . i n i ii m Bim i'nnwnm mnuTni.niii»i»iinw i»HiHinnmT«i B ri,.n m ,i r.TT$ „ p .in w w i r i HHiim u-.nu«iiniiiiii rwr. irr Qn ciimnonkiHon knrnt- senaan ei enää vuosisatoihin oli , sa koulun ’ käyneelle suomalais öC SUOniVIlHltlvIl AUIUl Havattu kansan kielenä m issään , ia psellek in avoimena. Latinan oppiminen, joslian tammen | maassa. M utta mitäpä s iitä : | kielen ■ - • ’ ’ lienee lilo k a in e n o p i in tielle erittävä op-¡ollut suhteellisesti T iedonannossa s e lite tä ä n edelleen e ttä h u h u t työvoim an vähyydestä o- k aisessa kaupungissa ja m elkeinpä v a t niiden liikkeellepanem ia, joiden jo useilla tukkikäm pilläkiii. Irti por pyrkim yksenä on halvan työvoim an v areista, vaikkapa ei olisi kvsym yk saanti. J a edelläolevia tied o n an to ja tukee sessä m ikään muu kuin voim istelu T yöviraston e d u sta jan ä s k e ttä in New h a rjo tu k se t. t On kuitenkin e rä itä “ m o sseleita”, O rleansissa pitäm ä puhe. jo ssa hän joiden h a rjo ite le m in e n on sangen ta r selitti, e ttä ain o astaan halpapalkkai peellista. 'M iten lienee ajatu s-“ mos se sta työvoim asta on puu tetta. Jois sakin paikoin on tila p ä istä p u u tetta seiien” laita useallakin työläisellä? P ä ä ttä e n siitä h ajan aisu u d esta, jo työvoim asta, m u tta nyt kun hallituk ka työväenliikkeessä vielä v allitsee sen ty ö n v älity sto im isto t ovat pääs olisi v ä lttä m ä tö n tä, e ttä n ä itä a ja tu s seet to im innassaan alkuun, tulee se “ m o sseleita” k e h ite ttä isiin hiukan e kyllä pian jä rje ste ty k si. nem m än kuin täh ä n saak k a on o l lu t : H alv asta työvoim asta on aina puu voisi kenlaisten lakonrikkurivärväyslaitos- k u lk u ta u tia voida h allita. Y H DELLE Sosialistien ehdokkaita tulevissa vaaleissa OREGO NISSA L iitto v a lta in k o n g re ssiin v irk a k a u deksi, joka p ä ä tty y m aa lisk u u n 4 Pnä. 1919. M ARTHA E. BEAN, Va- ^ L iitto v a lta in s e n a a ttiin v irk a k a u deksi joka a lk a a m aa lisk u u n 4 pna, 1919. A. SL A U G H TER , S a lem ista . Kongressimiehiksi: p iiris tä : HARLIN E n sim ä ise stä TA LB E R T . W ARM H OLTZ ^ T i o e ise p s sta t a o p h iiris r is ta tä : H. w a k m m u i . i i La G randesta. K o lm an n esta p iiris tä H. M. W ICKS Portlandista. K uvernööriksi — F* RAMP, Sa lemista. V altion ra h a s to n h o ita ja k s i PAU LINE SEA R S, V ale’sta . Y lioikeuden tu o m a rik si H. W. EVANS, R o se b u rg ista. Y leislakim ieheksi — *-• CAN NON, D ixonvillaetä. O p etustoim ien yliv alv o jak si INEZ AUGUSTA LUSK, M yrtle P o intista. T y ö tila sto llisen to im isto n ja teh d as ta rk a s tu s v ira s to n h o ita ja k si AU GUST N IKU LA , A sto ria sta . Public S ervice kom m issionin jä s e neksi — J. F- JO H N SO N , V ale’sta. V e sih allitu k se n päällik ö k si — En s im a ise sta p iiris tä MAX BURGHOL- ZER, E u g e n e sta . — T o ise sta piiristä A. E. M CFARLAND, H e rm isto n ista MULTNOMAH KAUNTIN EHDOK KAAT. V a ltio se n a a tto rik si HENRY W EB feER. V altion la in la a tija k u n n a n jä s e n e h dokkaiksi MRS. J- GROTH, ALVINA HAGEN, MRS. J . JACKSON, C. W. HU RST. P. KÄHKÖNEN, M. K L E I NER, P. PE T E R S O N , MATT SCH LE GEL, O. H. ST E R N B E R G , PETER S T R E IF F , W. A. TU C K E R , H. S. W ARREN . K o m issionereiksi: H. J. BISHOP P. FA LLEN , S h e riffik si: W. E. N E E F. K auntin k irju rik si ERMA LAMB. R a h a sto n h o ita ja k si: L. L. HUN NICUTT. K oro n erik si: F. W. FRY. K o n sta ap e lik si: GEO. M ENZEL. KÄY NIINKUIN TO I SELLEK IN . Joku aik a sitte n ta p a h tu i Port- lan d issa h u v ittav a tap au s, kun ta a n tu m uksellinen kou lu h allitu s hylkäsi Muzzey’n A m erikan h isto ria n sentäh- den kun siinä k ä site llää n ty ö väenky sym ystä nykypäivän ta p a h tu m a in v a lossa ja s itä e ttä ty ö v äe n järjestö illä oli suuri v aikutus v altioasioihin p re sid e n tti G rantin h a llitu sk a u te n a . Muzzeyn h isto ria h y lättiin k e lp a a m atto m an a P o rtlan d issa. N yt viero- ta a n sa m a sta sy n n istä S e a ttle ssa Ro- laita. K unnollista k irja llisu u tta on te tta . T y ö n te e ttä jä t eivät koskaan binsonin histo riaa. J a O aklandissa, W A SH IN G TO N ISSA : h a lu a m aksaa sitä m itä työläiset Cal., on M eyersin kou lu h isto ria tu l sa ata v an a Toverin k irja k a u p a sta , jos K o n g re ssim ie h ik si: — ta sitä olisi tila tta v a nyt, sillä vaikka v aativat, eiv ä tp ä edes s itä m itä työ- lut sam an kohtalon alaisek si. E n sim ä ise stä p iiris tä : H U L E T M T otuus ei ole v altalu o k k aa k o s m inkälainen tau ti sulkee ovet ja te i Iäisten v ä lttä m ä ttö m iin elinkustan- W ELLS. k aan ty y d y ttän y t. kee keskinäisen seu ru stelu n m ahdot ■ nuksiin tarv ita a n . T o isesta p iiris tä : JA M E S M. SA L toniaksi. niin k irja saapuu siltikin Pi-iden kaataminen sähköllä TER . NE OVAT JÄ LLEEN KOHONNEET taloon ja sairaan k in p aranem isaika K o lm an n esta p iiris tä O. T. CLARK. E lin k u stan n u ste n kohoam isesta voi ei olo en ää m ikään uusi keksintö, käy paljoa hupaisem m aksi h u v ittavan N e ljä n n e stä p iiris tä : W A LTER vaikka ei sitä ole kai laajem m alta ja o p ettavan lukem isen kanssa, kuin si k irjo tta a a rtik k e lin k e rra n päi a s e te ttu käytäntöön. Se on am eri PRICE. vässä, ta rv its e m a tta ollenkaan pala yksin m urjotellessa. kalaisten tek e m ä ja käy sillä pui V iid en n estä p iiris tä : P E T E R HAR T ilatk aap a T overista esim . Vallan i ta vanhaan asiaan, sillä ne kohoavat den k aatam in en h elposti, san o taan . RISON. kum ousllike V enäjällä, suuri m onisa , päiv ittäin CA LIFO R N IA ST A : tasiv u in en teos. jossa on paljon lu | M utta niiden kohoam ista ei m er j Puun j m päiille ' ah a v ^ lla K u v ernööriksi: HENRY H. ROSER. kem ista ja m elkein yhtä paljon ku | k ita virallisissa tilasto issa kuin aina ; tm alan a jo -a - - L ankaa - «autetaan hehkuvaan tilaan . uahKdd V a ra k u v ern ö ö rik si: ELV IN A S. | toisinaan. T yöläisen kukkaro on via. Ilin ta $3.50. io tn n n sitten ci)nntaaT, e d e sta k asin svödv aivan Ä skettäin on painosta ilm e s ty n y t! jo ssa ne m erk itä ä n ja kenellä ei o l e i ' i h r i ila ta a n BEALS. T a rk a s ta ja k s i: JO H N C. TAYLOR. Y hdysvaltain v altiolliset puolueet riittä v ä n paksua kukkaroa, hänen kuin sa aa ja • vän puun läv itse varsin nopeasti. R a h a sto n h o ita ja k si: H. K. AL (H in ta $1.25), joka olisi m yöskin hän vatsalau k k u n sa kyllä sen tuntee, BRIGHT. kittav a. Se on etu p ä ä ssä h a n k itta v a V iim eksi ju la istu je n tilasto je n mu V allankum ous on huippu- Y leiseksi s y y ttä jä k s i: HARRY M senkin takia, koska se k ä sitte lee sen j kaan ovat e lin k u sta n n u k se t län sira n kohta luokkataistelussa, jossa MCKEE. m aan oloja, jossa itse eläm m e ja jo nikon kaupungeissa, S e a ttle ssa , P o rt E h d o k k aat A lam eda k a u n tis s a : hon n ä h tä v ä sti nyt jää v ä t nekin, jot 1 landissa. San F ranciscossa, T acom as m ittelevät voimiaan vallassaole- ka vielä näihin saakka ovat kuvi i sa ja Los A ngelesissa kohonneet 46 va luokka ja valtaan pyrkivä, sii- K ongressiin, 6 :des p iiri: LU ELLA telle e t m enevänsä tak a sin Suom een p ro sentilla vuoden 1914 joulukuun vii TW INING. vuoden 1918 1918 kesä kesä tä kumpi jaa hallitsevaksi m ah Monta m uutä kunnollista k irja a o ! m eise stä päivästä ä vuoden V altion s e n a a ttiin : 14 piiri, J . ED lisi Toverin k irja k au p a ssa saatav an a, kuun alkuun. M onilla paikkakunnil diksi yhteiskunta-asioissa. Se ei WARD MORGAN. la ovat ne kohonneet se n tä ä n paljoa tapahdu ihmisten hyvästä eikä 16 p iiri: GEO. N ISB ET. enem m än ja n ä illä m ainituillakin pahasta tahdosta, vaan sen ti LIIAKSIKIN TYÖVOIMAA. L a in la a tija k u n ta a n : 34 p iiri, A. H San Diegon, Cal., puuseppien union paikkakunnilla, sillä siihen saakka STEW A RT. lanteen luo se. että ihm isten y h sanotaan paikallisosaston toim esta on ilm o kuten kerto m u k sessak in •35 piiri. GUY E. REGULA. j t0ttu mUjiie paikkakunnille, e ttä niis eivät vuokrat olleet vielä olleet vai teiskunnalliset edut ovat ristirii 36 piiri, FR ED W. VOIGT. sä huhuissa, joiden mukaan San Die sinaisena te k ijä n ä korotuksen aihe dassa. 37 piiri, J. O. JO H N SO N . 38 piiri, P. B, COW DERY. m.mu.m*. UIUUI1U u iiu v u "V 39 piiri, W. F. DRURY. m erkitystä ainoastaan ju u talaisen ; ta cj bene juuri minkään ver — joslian ei kaikista tärkein — 40 piiri, W. T. DRAKE. kansallisuuden säilymiselle ja ' taa ehditty käytännössä toteuttaa sivistv.«kieli. Umpisuom alaiselle 41 piiri. H E R B E R T L. COGGIN. lie. Latina, ollen edes kokeiksi. ................. t -i-* tai se oli paljoa helpom paa oppia Venäjänkielen koossapysymiselle do’la on suuri käytännöllinen kunnollisesti kuin esim. ruotsi vaikeampaa, useimpain europpalaisten kielten San Francisco kauntin ehdokkaat: K o n g re ssiin : 4 p iiri, W ILLIAM SH ORT. 5 piiri, TH O S. F. FE E L E Y . L a in la a tija k u n ta a n : 21 piiri, M ART HA S T E IN E R . 22 piiri. FR ED BERGSTROM . 23 piiri. W A LTER E. W A LK ER . 24 piiri RICHARD E. G ILLER. 25 piiri, W A LTER T O W E R S. 26 piiri, J. A. RAGSDALE. 29 piiri, KORA CALLAW AY. i Sitä varten keksittiin aikoinaan | Ua ojj muiden vierasten kielien menkielen korottam isen silloin vasta saataisiin suomen-i Yolapuk, ja sitä tarkottaa nyky opettelem inen melkein turhaa y- laisen pappisvaltiuden aikainen (jen ajateltavissa olevien n aap u -, kljstCn korvaan, va: lan sn isty n eel itsekii in m yöntävät kieli kaikum aan kuninkaan lin ään eräissä piireissä innolla bar lellisyyttä. Jokseenkin kaikki in- kulttuuri. Eikä niin "haisevaa i rimaideti liitossa Suomi a u tta - ! <.aksajak<(.{ kuin tuo uskonnon opetuksen n i-■ m atta joutuisi ala-arvoiseen. r i's'i kielenpä olevan jäykkää, vieläpä Kuo.leita thimiiliueu tieto mitä länsimaissa nasta köyhimpään nurkkiin asti. jnteltu Esperanto. niellä harjotettu pim itystvö taan- i cttävään asemaan, kun se s i t ä - , rum aakin . M utta se on keliitet- Kun se kuningas oli noudettava nekin kielet ovat. vieläpä keino- sjjhen aikaan oli saatavissa, oi* tumukselliseu järjestelm än palve-; va<toin \ e,läjän yhteydessä voi-jty erinomaisen täsm älliseksi kai Saksasta, olisi suomenkielen teknisiä. Ainoastaan vähän H ’ j latinankielistä. Los A ngeles k a u n tin e h d o k k a a t: j si olla tasavertaisena, ehkäpä mo- ■ kenlaisia tieteellisiä ja teknillisiä eteväm piä selvyydessä Yhden vieraan kielen oppimi- luksessa. ‘‘kaikum inen” kuninkaan linnas tinaa K o n g ressiin : 10 piiri, JA M E S H. Suomi vielä olisi ollut • nes«a tärkeässä suhteessa joilta- • tarkotuksia varten, ja sillä on ta RYCKMAN. lapsuuden ja nuoruuden j J os sa saattanut olla jotakuinkin nii säännollisyydessä ja yksinkertai-1 nen valla» alaisena, olisi vanakin. M utta sivistyskielenä hän saakka ilm estynyt mailman ¡iällä ei ole mitään ylivoimaista. Ruotsin väli; tä näitä, supistunut ehkä muu- suudessa. 9 piiri, GRACE SILV ER HEN RY . ?. , . i • ' .. m __n : .... .......... i „ : ...... venäjänkielellä ei ole sttomalai- runsain ja ainakin parin viimei suom alaisissa kansakouluissa e- Usein kuulee kauhulla puhut \ e jotka ylitä yleism aailm allista tam ain mehevimpäin kirosanojen Y hdysvaltain s e n a a ttiin : 29: s se kajahtelem iseen. lu o nyt on tavan siitä ajasta, jolloin Suo keinotekoista kieltä suunnittele- päilem ättä vaadittu opetettavak selle sitä sivistyskielen arvoa, e t- ! sen vuosisadan, kuluessa arvok- n a a tto rip iiri, H. G. M EN H EN N ICK . E pävarm em kuitenkin sivuasia. Pääasia on: menkin kouluissa opetus kävi la -ivat olettavat jokaisen keskinker- si ruotsinkieltä. Ruotsi ei sivis- tä sitä sen takia kannattaisi op- kain kirjallisuus. 34 s e n a a tto rlp iiri, J . LEA V ITT. tuleeko täst'edes asian- maksaako vaivan ruveta kehittä tinaksi. Kuvataan m ielettömäk ta jsilla henkisillä lahjoilla varus-j tyskielenä ole paljoa suurem m an pia. Venäjänkielinen tieteellinen ,.aa 38 s e n a a tto rlp iiri, D. M. KERNO mään kaikenlaisten pikkukanso CHAN. jen kieliä itsenäisiksi sivistyskie V altion la in la a tija k u n ta a n : liksi ? , B u rb an k : K 1(1 o ii j , v iv u r v < x i i i l i a v «i Se joka tieteellisissä tai tek- 61 piiri, SAM UEL ROBBINS. laita. O m intakeista on vain kau- tu; äam aisunden tyydyttäm iseksi j Los Angeles: C nokirjalljsuus ja tiedon ensimäi- on siitä koetettu karsia pois 63 piiri. W» H. P E T E R SO N . ;ita käsittelevä kirjaili- kaikki vierasperäiset .sanat, nii-1 64 piiri. W ILSON BLAIZE. > » _______________ ________ _______ ______ ■, — niin, ja uskonnollinen den joukossa myös yleisinhiinilli- 65 piiri. GUS. K U ENTZ. v f jo E uropassa' liian pim aan'engianninkieien, joka nai- Kuten tiedäm m e, kuuluu siihen¡kossa saksaa ja englann in k ieltä.h artau sk irjallisu u s, jolla ei ole «een sivistykseen vakaantuneet iw m j __________ . joten ioa" yksinkertaisem pi: kaikki tie-; ? teellinen ja yleensä arvokkaam pi kirjallisuus ilmestyi yksinom aan latinankielellä, jolla myöskin o- petUs kaikkien Europan m ait ten kouluissa kivi. . L atina tosin oli ja on “kuollut" kieli siinä merkityksessä, että sitä semrnoi- 55 71 73 75 74 piiri, piiri. piiri, p iiri. piiri, LEO LA 3K O V SK I. L. M. STORY. A. P E T E R SO N . IONA G. WOODARD. WM. J. SCULLY. Y litu o m areik si: CHAIM SH PIR O , L os A ngeles. CO RN ELIU S M. ENNS, Los A nge rtioisinKieita j neet silla tavoin Kuin suom en tat-kka vähem män — tavallisesti om aksum aan i porvarit luulivat, niin että Sak- vähem män —• onnistuneita vas- inhim illiseenjsan valta Suomessa jäisi p y sy -; tikkeita. Moisten kielellisten epä- zia k ä sitte itä ' yliseksi, tulisi tietysti saksa ole- sikiöitten keksiminen ja opettele- o p e tte le -|le8 nä.vieraan kielen oppimisessa on • niinen 'sellaisiin on suunnatonta i ja tuntem aan ne oikeilla nimil- „taan Suomessa sivistyskielenä!minen on etenkin ei-saksalaisel- * * s i“SakScilaisd* < osastot i» vv.u « v . • i • _i___ i. . . 1 I 'y litä x’1«»icA n*> Vmn pnnpn rnnt^i ; ¡le 1« aivan turha, «:iix » v o ao tu t Ja y yKsJtyiset k sity ise t jä s e n e t, te n yleisenä kuin ennen ruotsi sillä paljoa h e i-* Jäsenet, teh vaikeutensa, varsinkin alussa tuhlausta. Raam atunhistorian Venäläisen imperialismin vii-' ehkäpä yjeisempänä, ja luulta- pompi hänen on oppia nuo sanat , Partaanne näiden ehdokkaitten M utta onpa siitä voittokin huo opetuksella yritetään lapsia tu - »autUnsifuleniiseksi. sillä ne ne o ovat ai d‘ltn ^ ‘' ' ’'em isek si. silla v a t ai- m atta! ain ponnistuksien arvoi tu stu ttaa ammoin sitten kuollce- meisiä ponnistuksia ennen k u -'v a sti otettaisiin sen opettam inen, siinä iukupcräisestfä "m uodossaan j ' noat joilta kiuintelevat työväestön nen: saavat saitaansa edes y h den nykyaikaisen sivistyskielen ¡olla ilm estynyt su u n n attam an 11 laaja kirjallisuus on tässä maas- < ta ir.