No. 248
T O V E R I
maa. Ja vaikkapa eivät k o n e et’ uttam isesB a. S ittem m in ° ' a t
ei o le » ollenkaan erilaista kuin Porvarillisen tiedemie- tä sitä puolta tuotannosta, mis , ,
,
n
i
'ra t kohonneet ta v a tto m a n paljon, jo
tä
hänen ajatuksensa mukaan olekaan
kaikilla
m aanviljelys-!
elinkustannU8ten kohoamispro-
m uittenkaan
suurtehtailijain.
ajatuksia ko-
kansan hyvinvointi varsinaisesti aloilla kehittyneet sam alla ta v a l-' senttj voidaan nyt jo laskea lähente
jLtnaan auomxlaiscn työväen U n e n kannattaja,
neista
ilmestyy Astoeiaesa, Oregon, joka päivä Kaikki ne koettavat saada työ-
riippuu, nim ittäin m aanviljelys- la, kuin tehdasteollisuudessa, niin leväksi k u u tta k y m m e n tä ,
p ilt t i fcUAOUUlAlRA.
laisensä luopum aan varsinaisista j
________
tuotantoa.
H änen ajatuksensa 1 se ei suinkaan vähennä koneit-
V uotuinen k e sk im ä ärä in e n elinkus
TOIMITUSKUNTA:
järjestym isvaatim uksistaan
joi-
Kun sosja |jstit panevat suu-
i
I
,
i i i
ta n n u ste n m ä ä rä oli n äid en tila sto
W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN,
lakin pienellä m yönnytyksellä j a j ren pajnon sille, että koneitten perustuu siihen, ettei puimakone ■ ten arvoa ihm iskunnan palveluk- jen m ukaan viim e k esäk u u lla S - e a .. tt
ADOLPH SALMI. ALEX SEVO,
sitten selitetään, että kun m y®n- ! j^y^äntööntulo suurteollisuuden lisää yhtään jyvää pellon satoon, sessa hyvinvoinnin edistäm isessä. lessa $1,569, T acom assa $1,536, P ort
lan d issa $1,338. San F ra n cisc o ssa $1
TOVERI
nytyksiä saadaan m uutenkin kuin palvelukseen luo perusteen työ vaan päinvastoin hukkaa niitä
Yllaolevakin
osottaa,
mitä 441 ja Los A ngelesissa $1,288.
(T U B C O M R A D E )
jonkun verran.
The organ of the Finnish worker* in the union kautta, niin m itäpä koko läisten ja koko ihm iskunnan va
kaikkia
hassutuksia porvaristo
M eidän ra k a s A storiam m e ei ole
Western states. The only Finnish daily in
T
äm
än
ajatuksen
pintapuolisuus
uniolla
on
m
erkitystä,
turhaan
sa
an u t tila a tä s s ä v ira llise ssa tila s to
the West. Published daily, except Sunday,
pautum iselle raskaan ja pitkän on
kuitenkin varsin ilmeinen esittää tieteen nimessä sosialis k erto m u k sessa, m u tta em m e ta rv its e
at Astoria, O re., by the Western W o ik-
vain kuluttaa työläisten rahoja, työpäivän raadannasta, niin por- heti kun ajattelem m e, miten pal min vastustam iseksi.
men's Publishing Society.
ia herk-
.
h ä v e tä sillä elin k u sta n
A N T T I J. P A R T A N , Manager.
Ja jos unionistista liikettä P ’' . v a r jjijs e t tiedem iehet, esim. rans- jon työvoimaa täytvisikään k ä y t käuskoiset ihm iset pitävät aivan sen puolesta ha
,
nb n ftaa a i
n u ksia on tä ä llä o sa ttu k o h o tta a at
Entered aa second-class mail matter July 18,
vain pelkkänä Pa ^kanko‘ ikaiajnen taloustieteilijä Charles tää, jos sama viljam äärä koottai täytenä totena heidän esityksi- van a ito su u rk au p u n k ilaiseen m alliin
1912, at the postofhee at Astoria, Oregon, tääkin
under the Act of M a n c h l, 1S79.
rotusliikkeenä, niin saattaa
selittävät sen vain koneit- siin aavikoilta ilman konevoi- ään.
ja vuokria vielä h iu k an enem m än.
llmotushinta 60 senttiä tuuma.
joutuakin sen a ja tu k sen .
herättäm äksi turhaksi tai
Kihlaus- ja vihkimhilmotukset $1.50 kerta, posti
$J.OO kolme kertaa tavallista kokoa ja
IHM ISKUNNAN V ITSA U K SET .
valtaan, että jos palkankorotuk-j v o ^ i
suuremmat ilmotukset tilan mukaan.
Koko ihm iskunnan h isto ria kertoo
Syntymä-ja nimenmuutoailmotukset $1.00 ker
(;i(lc san<)() cttä j os o n sj mah-
ta, $3.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. siä m uuten saa, niin um oita ei;
e ttä ta v a n ta k a a k u lk u ta u ti ja ru tto
Kuolemantlmotukset $1.50 kerta ilman värs
M utta um oilla on muu- (lon ista to teu ttaa sosialistien töi
syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta tarvita.
ovat olleet ihm iskunnan ra situ k se n a
värssyltä ja kiitoslauseelta.
tehtävää, vieläpä paljoa yee^ työajan lyhennyksestä nel-
jonakin a ik a n a ne ovat te h n e e t su u r
Halutaan tiedot, korkeintaan JO sanaa, 50 täkin
senttiä kerta, kolme kertaa $1.00.
ta tuhotyötä. E sim erk ik si E uropassa
tärkeäm
pi
tehtävä
kuin
palkko-1
.ään
tuntiin
ta
j
sitäkin
alem-
Naima- ja avioeroilmotukset, korkeintaan 75
sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.0O.
14-vuosisadalla
tappoi
n iin sa n o ttu
gossa olisi puute p uusepistä, ei ole
“ M OSSELI”-SOSIALISMISTA
Niiden Pita’-( maksi päivässä, niin siitä voisi
Suuremmista yhteisilmotuksista tilan mu jen korottam inen.
“
m
usta
kuolem
a”
liki
kolm
annenosan
kaan.
m uuan New York Callin perää.
Kirioslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu si ainakin olla työläisten luokka-' oUa seurauksena hyvän ja hel- k lrjo tta a
“ T äällä on nyt a in o astaan yksi lai väkiluvusta.
malta.
toim eentulon
aiheuttam a av u sta ja, se littä en m iten lihasvoi
Paikkakuirta-uutisilmotuksct 60 senttiä tuuma. tietoisuuteen herättäjänä ja hei-
K ulkutaudit ovat u seam m assa ta
vaveistäm
ö,” san o taan tiedonannossa,
m ien keh ittäm in en on sangen tärk eä
p
au
k sessa olleet se u ra laisia su u ris
Aiivertiiing rates. 60 emt» per mch. Speciali dän
kasvattajanaan
ottam aan k „nsan ranneutum inen. Hän viit- työväenliikkeen velvollisuus.
"eikä sek ään ole vielä varsin vai
diacouul is ailowtd lur large and coii- j ................
. .
.
*
11
<
. '
,
.
sa
sodissa ja k a to v u o n n a n ä lä stä .
tmuous adventeillani.
___
k a siin sa y h te is k u n n a llise n
v a n h a n a ja n R o o m an ja Krei-
M ahdollisesti se sitä onkin, m utta mis. K aikki puusepän työ on tähän
iO V E R j. BOA y», A STO R I^j ORE.
N
äy
ttää
siltä kuin yksi o n nettom uus
tannon ja yhteiskunnallisen Ja i' i kan yläluokan rappeutum iseen; suurin osa ty ö v äe stö stä ei ota sitä saak k a ollut rak e n n u sty ö tä , eik ä puu toisi m ukanaan to isetk in v itsa u k set
TILA U SH IN N A T
jestvksen hoidon.
¡kun o rjat tekivät kaiken työn ja varsin vakavalta k an n alta, em m ekä sep istä ole ollut m itään p u u tetta ra sitta m a a n ihm iskuntaa.
Yhdysvalloissa ja Canadaasa:
m ekään.
Työläinen saa sitä “ mos j P aikallisen laiv arak en n u sy h tiö u kont
Yksi vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. .$3.00
Pelkkänä
Pa1kankon’tnsliik- i yläluokka sai olla täydellisessä
N ykyaikana on paljon ty ö sk en n elty
J kuukautta... $1.60
1 kuu kau si... .60
ja rnel-1 toriin on jo jä te tty sato jen työläis
seli”-h arjo tu sta toisinaan
Suomeen ja muualle ulkomaille:
k
u
lk u tau tien estäm isek si ja olikin
keenäkin
sillä
on
sentään
Pal_!
toim
ettom
uudessa,
niin
se
rap-
Yksi vuosikerta. .$8.00
6 kuukautta. .$4.25
Reinpä ain ak in — liikaakin, raataes- , ten työhakem ukset useille työaloille
siin
ä ed isty tty m elkoisella m en e s
saan pitk iä työpäiviä.
| “ V allitseva palkka on kuusi dolla
jon m erkitystä.
1 ässäkään ta ‘ ! peutuj
SUBSCRIPTIO N RATES:
ty
k
sellä,
jopa siinä m ää rässä , e ttä on
In the United States and Canada
M utta jos k e rra n v o im iste lu h a rjo -1 ria päivältä, m u tta tää llä on paljon
One y e a r .... .$¿.50 Six months......... $j.oo i pauksessa ei terästrustin orjille
Olipa
vanhanajan loiseläjäin
luultu
ne
e ste ty k si ty k k än ä ä n sivis
Hirer month«. .$1.60 One month.........
lu k sia pidetään, niin tie ty sti on työ puuseppiä, jo tk a e iv ä t ole sa an e e t
j
olisi
annettu
kahdeksan
tunnin
rappeutum isen syynä mikä ta iäisille edullisinta y h d istää nekin o- a m m a ttity ö tää n ja niinollen ovat oi ty sm aissa, vaan se näkyy olevan h a r
iluuncustu sijaitsee 1U imien ja Ouane xatu
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 365 ; työpäivää edes nim ellisestikään,
hansa, niin sillä ei ole m itään m an luokkaliikkeensä yhteyteen, sen leet p a k o te ttu ja tyjR ym ään sekatyö haluulo. N yt parh aillaan oleva lent
toimitus SJ2.
su to d en taa, e tte i vielä läh esk ään
— ----------------------------------------- = i ellei terästrusti nähnyt ukkaa yktey ttä sen kanssa, etteikö ko-j sijaan e ttä k ä y ttä v ät hyväkseen kai Iäisten te h tä v iin .”
TOVERI
Muuan työläisille hei- unioissa-
tetty “kastettu pala” ' ¡liikkeen
>a"'a>la radikaaliset
'n eitien
käytäntöönottoa
, .! seurata tyopa,van lyhennys.
virtaukset
^ Ie cmme kuvittele sosialis-
Frank M orrisonin. A m erikan' Pakottavat,,1K>rV^ ‘StOn
tista yhteiskuntaa miksikään lais-
vanhoillisejj^ unionisnuUe m y o n -;
pa ra tiisiksi — kapitalisti-
Tyoväcnliiton sihteerin, ilmote-
ecu, jota j ncn]ian sellainen on — eikä sil
li vtvksen toisensa
taan selittäneen, että terästrus-
tuR> olemaan m itään loiselä-
I ne eivät m uuten saisi, sam alla,
tin äskettäin tekemä myönnyty
. J tavalla
pakottavat vanhoilliset jajuokkaa joka rappeuttaisi yli
jolla se antoi kahdeksan tunni
itiniot jälleen vuorostaan tek e-, tejskunnan
Päinvastoin on jo-
työpäivän työläisilleen nimelli-' ....
, ...
., • •. i — -
srsti. ei ole m uuta kui» toi-
^ ' ’" " . '‘yksta «rila«»»--* j kainetl s(>sia,ö is e s s ä yhteiskuu-
menpule työläisten järjestym isen ¡Kuk'" <sa' ) " ,ssa «'
-nassu re h o te ttu työhön. Sosia-
i. t-im i r t i
a tunnusteta. Estääkseen t «
cjvat tavoitele m itään kii-
laiset järjestym ästä <,llLnkaan’| naiaista yhteiskuntaa, jossa ei
T erästrustin kahdeksan tunnin
tekee
kapitalisti m yönnytyksiä
niinkaania isja koneita, vaan
työpäivä ei ole todellinen vaan
•kun tiukka tulee ja taas kun C'1 *-j j työläiset
t vohöset
työskentelevät kuusi-
nimellinen. Työtä tehdään ei.v.- ...
, ,
vlem ■kintaista tuntia vuorokaudessa.
leeukin enemmän kuin kahdek
mäksi ja aikailit pyrkiä
Koneitten
käytäntööntulo ja
san tuntia* päivässä, m utta y lit
suusunionUmiin, tekevät kapita suurteollisuuden kehitys o su tta
se kahdeksan tunnin «menevä ai
listit m yönnytyksiä vanhoillisille vat aivan toista kuin mitä porva
ka selitetään yliajaksi. jolta m ak
järjestöille.
rilliset taloustieteilijät ovat sano-
setaan korotettu palkka.
kai-
T erästrustin o rjat ovat Kai-, nect vbteisklinnaiiisesta kehityk-
Luonnollistahan on, että teräs-
.. .
...... ei %
vielä ' p ^ ' a - K oneitten fcät uintööntnlo
trustin
taholta
trh.laan m i t a k ,’ ta )ak>s:'- J“ " ”’ niille
- t
suinkin
voidaan
kaikenlaisen i V
" ' ’ ’ v l? h
Z
r'" te""-vt " - * « ¡ * * < 1 työpäi-
j£n- l ,),keuttakaan’
’ " ttaa 1 KU1) väli lyhentäm isen, ja siitä huo-
järj estymisen estämiseksi,
-tettu pala aina toisinaan.
¡lim atta on työläisten tuottam a
nemmin hiukan myönnytyksiä-j
--------- --------------------
tuotem äärä kasvanut ennenkuu-
kin. kuin työläisille järjestvm is-i
oikeutta.
T erästrustin taholta' — Kun tiedemies sanoo ettei lum attom iin.
Ei ole olemassa
on nimenomaan huom autettu tä - ; mailnia.la ole ääriä, vaan että j merkkiäkään m istään rappeuta
työläisten keskuu-
män kahdeksan tunnin ty ö p äiv ä-a v aru u s on ääretön, niin tuntuu • misilmiöstä
m yönnytyksen yhteydessä, että^se meistä järjettöm ältä. M utta, dessa, päinvastoin ovat työläiset
avonainen työmaa tulee edelleen jos ajattelem m e avaruudella o le-»tulleet säännöllisemmiksi ja tas-
jääm ään voimaan, “ja ”, sanoo ivan äären, niin se on vielä jär-1 mällisemmiksi elintavoissaan Ja
j heidän sivistyshärrastuksensa o-
M orrison lausunnossaan, “olisi i jettöm äm pää.
vat huom attavasti kasvaneet sicl-
trustin esimies voinut siihen vai-1
lan asianm ukaisesti lisätä. e tt ä ! — Tietoinen ihminen ei p c i-' ]a ,n issa työpäivää on lvhennet-
me toivomme että se karkottaa kää kuolemaa, hän tietää ktune t y •
työläisistä kaikki järjestym isin- man olevan välttäm ättöm än elä-! M ainittu taloustieteilijä panee
mälle, samoin kuin ilta seuraa suuren painon sille, että koneet
lut.”
eivät muka voi suurestikaan lisä-
Tämä terästrustin m enettely' puivaa
■ nm
T tinim i i i r .nn tT w m . i n i ii m
Bim i'nnwnm mnuTni.niii»i»iinw i»HiHinnmT«i
B
ri,.n m ,i r.TT$
„ p .in w w i r i HHiim u-.nu«iiniiiiii rwr. irr
Qn ciimnonkiHon knrnt- senaan ei enää vuosisatoihin oli , sa koulun ’ käyneelle suomalais
öC SUOniVIlHltlvIl AUIUl Havattu kansan kielenä m issään , ia psellek in avoimena. Latinan
oppiminen, joslian
tammen
| maassa.
M utta mitäpä s iitä : | kielen
■ -
• ’
’ lienee
lilo k a in e n o p i in
tielle erittävä op-¡ollut
suhteellisesti
T iedonannossa s e lite tä ä n edelleen
e ttä h u h u t työvoim an vähyydestä o-
k aisessa kaupungissa ja m elkeinpä v a t niiden liikkeellepanem ia, joiden
jo useilla tukkikäm pilläkiii. Irti por pyrkim yksenä on halvan työvoim an
v areista, vaikkapa ei olisi kvsym yk saanti.
J a edelläolevia tied o n an to ja tukee
sessä m ikään muu kuin voim istelu
T yöviraston e d u sta jan ä s k e ttä in New
h a rjo tu k se t.
t
On kuitenkin e rä itä “ m o sseleita”, O rleansissa pitäm ä puhe. jo ssa hän
joiden h a rjo ite le m in e n on sangen ta r selitti, e ttä ain o astaan halpapalkkai
peellista. 'M iten lienee ajatu s-“ mos se sta työvoim asta on puu tetta. Jois
sakin paikoin on tila p ä istä p u u tetta
seiien” laita useallakin työläisellä?
P ä ä ttä e n siitä h ajan aisu u d esta, jo työvoim asta, m u tta nyt kun hallituk
ka työväenliikkeessä vielä v allitsee sen ty ö n v älity sto im isto t ovat pääs
olisi v ä lttä m ä tö n tä, e ttä n ä itä a ja tu s seet to im innassaan alkuun, tulee se
“ m o sseleita” k e h ite ttä isiin hiukan e kyllä pian jä rje ste ty k si.
nem m än kuin täh ä n saak k a on o l lu t : H alv asta työvoim asta on aina puu
voisi kenlaisten
lakonrikkurivärväyslaitos-
k u lk u ta u tia
voida h allita.
Y H DELLE
Sosialistien ehdokkaita
tulevissa vaaleissa
OREGO NISSA
L iitto v a lta in k o n g re ssiin v irk a k a u
deksi, joka p ä ä tty y m aa lisk u u n 4
Pnä. 1919. M ARTHA E. BEAN, Va-
^ L iitto v a lta in
s e n a a ttiin
v irk a k a u
deksi joka a lk a a m aa lisk u u n 4 pna,
1919. A. SL A U G H TER , S a lem ista .
Kongressimiehiksi:
p iiris tä :
HARLIN
E n sim ä ise stä
TA LB E R T .
W ARM H OLTZ
^ T i o e ise
p s sta
t a o p h iiris
r is ta
tä : H. w a k m m u i . i i
La G randesta.
K o lm an n esta p iiris tä H. M. W ICKS
Portlandista.
K uvernööriksi —
F* RAMP, Sa
lemista.
V altion ra h a s to n h o ita ja k s i
PAU
LINE SEA R S, V ale’sta .
Y lioikeuden tu o m a rik si
H. W.
EVANS, R o se b u rg ista.
Y leislakim ieheksi —
*-• CAN
NON, D ixonvillaetä.
O p etustoim ien yliv alv o jak si
INEZ
AUGUSTA LUSK, M yrtle P o intista.
T y ö tila sto llisen to im isto n ja teh d as
ta rk a s tu s v ira s to n h o ita ja k si
AU
GUST N IKU LA , A sto ria sta .
Public S ervice kom m issionin jä s e
neksi — J. F- JO H N SO N , V ale’sta.
V e sih allitu k se n päällik ö k si — En
s im a ise sta p iiris tä MAX BURGHOL-
ZER, E u g e n e sta . — T o ise sta piiristä
A. E. M CFARLAND, H e rm isto n ista
MULTNOMAH
KAUNTIN EHDOK
KAAT.
V a ltio se n a a tto rik si HENRY W EB
feER.
V altion la in la a tija k u n n a n jä s e n e h
dokkaiksi MRS. J- GROTH, ALVINA
HAGEN, MRS. J . JACKSON, C. W.
HU RST. P. KÄHKÖNEN, M. K L E I
NER, P. PE T E R S O N , MATT SCH LE
GEL, O. H. ST E R N B E R G , PETER
S T R E IF F , W. A. TU C K E R , H. S.
W ARREN .
K o m issionereiksi: H. J. BISHOP
P. FA LLEN ,
S h e riffik si: W. E. N E E F.
K auntin k irju rik si ERMA LAMB.
R a h a sto n h o ita ja k si: L. L. HUN
NICUTT.
K oro n erik si: F. W. FRY.
K o n sta ap e lik si: GEO. M ENZEL.
KÄY NIINKUIN TO I
SELLEK IN .
Joku aik a sitte n ta p a h tu i Port-
lan d issa h u v ittav a tap au s, kun ta a n
tu m uksellinen kou lu h allitu s hylkäsi
Muzzey’n A m erikan h isto ria n sentäh-
den kun siinä k ä site llää n ty ö väenky
sym ystä nykypäivän ta p a h tu m a in v a
lossa ja s itä e ttä ty ö v äe n järjestö illä
oli suuri v aikutus v altioasioihin p re
sid e n tti G rantin h a llitu sk a u te n a .
Muzzeyn h isto ria h y lättiin k e lp a a
m atto m an a P o rtlan d issa. N yt viero-
ta a n sa m a sta sy n n istä S e a ttle ssa Ro-
laita.
K unnollista k irja llisu u tta on te tta .
T y ö n te e ttä jä t eivät koskaan binsonin histo riaa. J a O aklandissa,
W A SH IN G TO N ISSA :
h
a
lu
a
m
aksaa sitä m itä työläiset Cal., on M eyersin kou lu h isto ria tu l
sa ata v an a Toverin k irja k a u p a sta , jos
K
o
n
g
re ssim ie h ik si: —
ta sitä olisi tila tta v a nyt, sillä vaikka v aativat, eiv ä tp ä edes s itä m itä työ- lut sam an kohtalon alaisek si.
E
n
sim
ä
ise
stä p iiris tä : H U L E T M
T otuus ei ole v altalu o k k aa k o s
m inkälainen tau ti sulkee ovet ja te i Iäisten v ä lttä m ä ttö m iin elinkustan-
W ELLS.
k aan ty y d y ttän y t.
kee keskinäisen seu ru stelu n m ahdot ■ nuksiin tarv ita a n .
T o isesta p iiris tä : JA M E S M. SA L
toniaksi. niin k irja saapuu siltikin
Pi-iden
kaataminen
sähköllä
TER
.
NE OVAT JÄ LLEEN KOHONNEET
taloon ja sairaan k in p aranem isaika
K
o
lm an n esta p iiris tä O. T. CLARK.
E lin k u stan n u ste n kohoam isesta voi ei olo en ää m ikään uusi keksintö,
käy paljoa hupaisem m aksi h u v ittavan
N e ljä n n e stä
p iiris tä :
W A LTER
vaikka ei sitä ole kai laajem m alta
ja o p ettavan lukem isen kanssa, kuin si k irjo tta a a rtik k e lin k e rra n päi
a
s
e
te
ttu
käytäntöön.
Se
on
am
eri
PRICE.
vässä, ta rv its e m a tta ollenkaan pala
yksin m urjotellessa.
kalaisten tek e m ä ja käy sillä pui
V iid en n estä p iiris tä : P E T E R HAR
T ilatk aap a T overista esim . Vallan i ta vanhaan asiaan, sillä ne kohoavat
den k aatam in en h elposti, san o taan . RISON.
kum ousllike V enäjällä, suuri m onisa , päiv ittäin
CA LIFO R N IA ST A :
tasiv u in en teos. jossa on paljon lu | M utta niiden kohoam ista ei m er j Puun j m päiille
' ah a v ^ lla
K u v ernööriksi: HENRY H. ROSER.
kem ista ja m elkein yhtä paljon ku | k ita virallisissa tilasto issa kuin aina ; tm alan a jo -a - -
L ankaa
- «autetaan hehkuvaan tilaan . uahKdd
V
a ra k u v ern ö ö rik si:
ELV IN A S.
| toisinaan. T yöläisen kukkaro on
via. Ilin ta $3.50.
io tn n n
sitten ci)nntaaT,
e d e sta k asin svödv
aivan
Ä skettäin on painosta ilm e s ty n y t! jo ssa ne m erk itä ä n ja kenellä ei o l e i ' i h r i ila
ta a n
BEALS.
T a rk a s ta ja k s i: JO H N C. TAYLOR.
Y hdysvaltain
v altiolliset puolueet riittä v ä n paksua kukkaroa, hänen kuin sa aa ja •
vän puun läv itse varsin nopeasti.
R a h a sto n h o ita ja k si:
H. K.
AL
(H in ta $1.25), joka olisi m yöskin hän vatsalau k k u n sa kyllä sen tuntee,
BRIGHT.
kittav a. Se on etu p ä ä ssä h a n k itta v a
V iim eksi ju la istu je n tilasto je n mu
V allankum ous on huippu-
Y leiseksi s y y ttä jä k s i: HARRY M
senkin takia, koska se k ä sitte lee sen j kaan ovat e lin k u sta n n u k se t län sira n
kohta
luokkataistelussa,
jossa
MCKEE.
m aan oloja, jossa itse eläm m e ja jo nikon kaupungeissa, S e a ttle ssa , P o rt
E h d o k k aat A lam eda k a u n tis s a :
hon n ä h tä v ä sti nyt jää v ä t nekin, jot 1 landissa. San F ranciscossa, T acom as m ittelevät voimiaan vallassaole-
ka vielä näihin saakka ovat kuvi i sa ja Los A ngelesissa kohonneet 46 va luokka ja valtaan pyrkivä, sii-
K ongressiin, 6 :des p iiri: LU ELLA
telle e t m enevänsä tak a sin Suom een p ro sentilla vuoden 1914 joulukuun vii
TW INING.
vuoden 1918
1918 kesä
kesä tä kumpi jaa hallitsevaksi m ah
Monta m uutä kunnollista k irja a o ! m eise stä päivästä ä vuoden
V altion s e n a a ttiin : 14 piiri, J . ED
lisi Toverin k irja k au p a ssa saatav an a, kuun alkuun. M onilla paikkakunnil diksi yhteiskunta-asioissa. Se ei WARD MORGAN.
la ovat ne kohonneet se n tä ä n paljoa tapahdu ihmisten hyvästä eikä
16 p iiri: GEO. N ISB ET.
enem m än ja n ä illä
m ainituillakin pahasta tahdosta, vaan sen ti
LIIAKSIKIN TYÖVOIMAA.
L a in la a tija k u n ta a n : 34 p iiri, A. H
San Diegon, Cal., puuseppien union paikkakunnilla, sillä siihen saakka
STEW A RT.
lanteen luo se. että ihm isten y h
sanotaan
paikallisosaston toim esta on ilm o kuten kerto m u k sessak in
•35 piiri. GUY E. REGULA.
j t0ttu mUjiie paikkakunnille, e ttä niis eivät vuokrat olleet vielä olleet vai teiskunnalliset edut ovat ristirii
36 piiri, FR ED W. VOIGT.
sä huhuissa, joiden mukaan San Die sinaisena te k ijä n ä korotuksen aihe dassa.
37 piiri, J. O. JO H N SO N .
38
piiri, P. B, COW DERY.
m.mu.m*.
UIUUI1U u iiu v u
"V
39 piiri, W. F. DRURY.
m erkitystä ainoastaan ju u talaisen ; ta cj bene juuri minkään ver — joslian ei kaikista tärkein —
40 piiri, W. T. DRAKE.
kansallisuuden
säilymiselle ja ' taa ehditty käytännössä toteuttaa sivistv.«kieli.
Umpisuom alaiselle
41 piiri. H E R B E R T L. COGGIN.
lie. Latina, ollen edes kokeiksi.
.................
t -i-* tai se oli paljoa helpom paa oppia
Venäjänkielen
koossapysymiselle
do’la
on
suuri
käytännöllinen
kunnollisesti kuin esim. ruotsi
vaikeampaa, useimpain europpalaisten kielten
San
Francisco
kauntin
ehdokkaat:
K o n g re ssiin : 4 p iiri,
W ILLIAM
SH ORT.
5 piiri, TH O S. F. FE E L E Y .
L a in la a tija k u n ta a n : 21 piiri, M ART
HA S T E IN E R .
22 piiri. FR ED BERGSTROM .
23 piiri. W A LTER E. W A LK ER .
24 piiri RICHARD E. G ILLER.
25 piiri, W A LTER T O W E R S.
26 piiri, J. A. RAGSDALE.
29 piiri, KORA CALLAW AY.
i Sitä varten keksittiin aikoinaan | Ua ojj muiden vierasten kielien
menkielen korottam isen
silloin vasta saataisiin suomen-i Yolapuk, ja sitä tarkottaa nyky opettelem inen melkein turhaa y- laisen pappisvaltiuden aikainen (jen ajateltavissa olevien n aap u -, kljstCn korvaan, va: lan sn isty n eel
itsekii in m yöntävät
kieli kaikum aan kuninkaan lin ään eräissä piireissä innolla bar lellisyyttä. Jokseenkin kaikki in- kulttuuri. Eikä niin "haisevaa i rimaideti liitossa Suomi a u tta - ! <.aksajak<(.{
kuin
tuo
uskonnon
opetuksen
n
i-■
m
atta
joutuisi
ala-arvoiseen.
r
i's'i
kielenpä
olevan
jäykkää, vieläpä
Kuo.leita thimiiliueu tieto mitä länsimaissa
nasta köyhimpään nurkkiin asti. jnteltu Esperanto.
niellä
harjotettu
pim
itystvö
taan-
i
cttävään
asemaan,
kun
se
s
i
t
ä
-
,
rum
aakin
.
M
utta
se on keliitet-
Kun se kuningas oli noudettava nekin kielet ovat. vieläpä keino- sjjhen aikaan oli saatavissa, oi*
tumukselliseu
järjestelm
än
palve-;
va<toin
\
e,läjän
yhteydessä
voi-jty
erinomaisen
täsm
älliseksi kai
Saksasta,
olisi
suomenkielen teknisiä. Ainoastaan vähän H ’ j latinankielistä.
Los A ngeles k a u n tin e h d o k k a a t:
j si olla tasavertaisena, ehkäpä mo- ■ kenlaisia tieteellisiä ja teknillisiä
eteväm piä selvyydessä
Yhden vieraan kielen oppimi- luksessa.
‘‘kaikum inen” kuninkaan linnas tinaa
K o n g ressiin : 10 piiri, JA M E S H.
Suomi vielä olisi ollut • nes«a tärkeässä suhteessa joilta- • tarkotuksia varten, ja sillä on ta RYCKMAN.
lapsuuden
ja nuoruuden j J os
sa saattanut olla jotakuinkin nii säännollisyydessä ja yksinkertai-1 nen
valla»
alaisena, olisi vanakin.
M utta sivistyskielenä hän saakka ilm estynyt mailman
¡iällä ei ole mitään ylivoimaista. Ruotsin
väli;
tä näitä, supistunut ehkä muu- suudessa.
9 piiri, GRACE SILV ER HEN RY .
?.
,
.
i
•
'
..
m __n : ....
..........
i
„
:
......
venäjänkielellä
ei ole sttomalai- runsain ja ainakin parin viimei
suom
alaisissa
kansakouluissa
e-
Usein kuulee kauhulla puhut \ e jotka ylitä yleism aailm allista
tam ain mehevimpäin kirosanojen
Y hdysvaltain s e n a a ttiin : 29: s se
kajahtelem iseen.
lu o nyt on tavan siitä ajasta, jolloin Suo keinotekoista kieltä suunnittele- päilem ättä vaadittu opetettavak selle sitä sivistyskielen arvoa, e t- ! sen vuosisadan, kuluessa arvok- n a a tto rip iiri, H. G. M EN H EN N ICK .
E pävarm em
kuitenkin sivuasia. Pääasia on: menkin kouluissa opetus kävi la -ivat olettavat jokaisen keskinker- si ruotsinkieltä. Ruotsi ei sivis- tä sitä sen takia kannattaisi op- kain kirjallisuus.
34 s e n a a tto rlp iiri, J . LEA V ITT.
tuleeko täst'edes asian-
maksaako vaivan ruveta kehittä tinaksi. Kuvataan m ielettömäk ta jsilla henkisillä lahjoilla varus-j tyskielenä ole paljoa suurem m an pia. Venäjänkielinen tieteellinen ,.aa
38 s e n a a tto rlp iiri, D. M. KERNO
mään kaikenlaisten pikkukanso
CHAN.
jen kieliä itsenäisiksi sivistyskie
V altion la in la a tija k u n ta a n :
liksi ?
,
B u rb an k :
K 1(1
o ii j
, v iv u
r v < x i i i l i a v «i
Se joka tieteellisissä tai tek-
61 piiri, SAM UEL ROBBINS.
laita. O m intakeista on vain kau- tu; äam aisunden tyydyttäm iseksi j
Los Angeles:
C nokirjalljsuus ja tiedon ensimäi- on
siitä koetettu karsia pois
63 piiri. W» H. P E T E R SO N .
;ita käsittelevä kirjaili- kaikki vierasperäiset .sanat, nii-1
64 piiri. W ILSON BLAIZE.
> »
_______________
________
_______ ______ ■,
— niin, ja uskonnollinen den joukossa myös yleisinhiinilli-
65 piiri. GUS. K U ENTZ.
v f jo E uropassa' liian pim aan'engianninkieien, joka nai- Kuten tiedäm m e, kuuluu siihen¡kossa saksaa ja englann in k ieltä.h artau sk irjallisu u s, jolla ei ole «een sivistykseen vakaantuneet
iw
m
j
__________
.
joten
ioa" yksinkertaisem pi: kaikki tie-;
?
teellinen ja yleensä arvokkaam pi
kirjallisuus ilmestyi yksinom aan
latinankielellä, jolla myöskin o-
petUs kaikkien Europan m ait
ten kouluissa kivi. . L atina tosin
oli ja on “kuollut" kieli siinä
merkityksessä, että sitä semrnoi-
55
71
73
75
74
piiri,
piiri.
piiri,
p iiri.
piiri,
LEO LA 3K O V SK I.
L. M. STORY.
A. P E T E R SO N .
IONA G. WOODARD.
WM. J. SCULLY.
Y litu o m areik si:
CHAIM SH PIR O , L os A ngeles.
CO RN ELIU S M. ENNS, Los A nge
rtioisinKieita j neet silla tavoin Kuin suom en tat-kka vähem män — tavallisesti
om aksum aan i porvarit luulivat, niin että Sak- vähem män —• onnistuneita vas-
inhim illiseenjsan valta Suomessa jäisi p y sy -; tikkeita. Moisten kielellisten epä-
zia k ä sitte itä ' yliseksi, tulisi tietysti saksa ole- sikiöitten keksiminen ja opettele-
o p e tte le -|le8
nä.vieraan kielen oppimisessa on • niinen 'sellaisiin on suunnatonta i ja tuntem aan ne oikeilla nimil- „taan Suomessa sivistyskielenä!minen on etenkin ei-saksalaisel-
* * s
i“SakScilaisd* < osastot i» vv.u « v
.
• i •
_i___ i. . .
1
I 'y litä x’1«»icA
n*> Vmn
pnnpn
rnnt^i
; ¡le
1« aivan turha, «:iix
» v o ao tu t Ja y yKsJtyiset
k sity ise t jä
s e n e t, te
n
yleisenä
kuin
ennen
ruotsi
sillä
paljoa
h
e
i-*
Jäsenet,
teh
vaikeutensa,
varsinkin alussa tuhlausta.
Raam atunhistorian
Venäläisen
imperialismin
vii-'
ehkäpä
yjeisempänä,
ja
luulta-
pompi
hänen
on
oppia
nuo
sanat
,
Partaanne
näiden
ehdokkaitten
M utta onpa siitä voittokin huo opetuksella yritetään lapsia tu
- »autUnsifuleniiseksi.
sillä ne
ne o ovat
ai
d‘ltn ^ ‘' ' ’'em isek si. silla
v a t ai-
m atta! ain ponnistuksien arvoi tu stu ttaa ammoin sitten kuollce- meisiä ponnistuksia ennen k u -'v a sti otettaisiin sen opettam inen, siinä iukupcräisestfä "m uodossaan j ' noat
joilta kiuintelevat työväestön
nen: saavat saitaansa edes y h
den nykyaikaisen sivistyskielen
¡olla
ilm estynyt su u n n attam an 11
laaja kirjallisuus on tässä maas- <
ta
ir.