Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 19, 1918)
TOVERI sastot kaikkialla panevat viipy toissa on sellaista mielipidettä, m ättä toim een keräyksen, jolla että tässä piirikomitea vain ri-! ’ neiden m äärä s itte n vuoden 1858. Jo s j -1-1 11111 l' i-F-t -I-1 t i i l i I-4--H-W 1 !: Järjesiöninie asioita ü sy n ty v äisy y s olisi pysynyt sam ana kuin se oli vuonna 1913, olisi synty Linnen «uomalaisen työeten Unenkanaattaja. vaatteita, kenkiä ja kecraa, niin paras oy poistaa ko- ilmestyy Astonassa. Oregon, joka päivä hankitaan neiden k o k o n aism äärä vuoden 1918 paitsi sunnuntaina. .11 ! ! 1 1 I 1 1 m » I n t -i-H- f- l I rahaa ja lähetetään se viipymät-lko piirikomitea. Yhtähyvin vöi lopulla ollut 3,500,000, sitä v a sto in TO IM ITU SK U N TA : tä — aina sikäli kuin kerääntyy (laan kysymys muuttaa kuulu- ' e ttä se nyt m ahdollisesti nousee ai W. N. REIVI), SL LO SYVÄNEN. K O T IL IE S I. “ W ashington, lokak. 17 p. — V ai-! n o astaan 2,850,000 :een. S ota on yk säkillinen vaatteita ja jonkun- vaksi niin, että äänestetään siitä ADOLPH SALMI, ALEX SEVO, kaan verran rahaa — Työmie-i pidetäänkö länsi piirissä nykyisen K ukapa ei olisi lu k en u t porvaril k u tta a k see n ä ä n e stä jiin m a rra s k u u n ' sistä ä n syntyväisyyden alenem isen vaaleissa, ovat d e m o k ra atit lä h e ttä k a u tta vienyt so ta a k ä y v iltä m ailta heen, josta se jaetaan apua tar- kalliin ajan aikana luennoitsijaa' listen runoiliJain, k a u n o k ir ja ilija t ja n eet liikkeelle kaksi v ä ä rä ä tu n n u s nojn 12,500,000 , ihm ishenkeä. Jo k a i Miksi länsi on suomalaisten (T H E COMRADE) po rv arillisten ta lo u stie te ilijä in ylis The organ of the- Finnish workers in the vitseville. tai eikö pidetä? Siitäkin on osas ty k siä kotilieden suloudesta, J a ihail la u se tta : ‘Ä änestäkää dem o k raati nen päivä m inkä so ta jatk u u , vie kesken jälessä keski- ja itäpii- Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, N yt kun ei saa useallakaan toilla valta päättää, ja jos tämä tav ah an se onkin sellainen koti, m lk puoluetta ja tu k e k a a p re s id e n ttiä ’ j a ! S u u rb rita n n ia lta , R a n sk a lta , Italial ristä sosialistisessa järjestävtv- at Astoria, Ore., by the Western Work men's Publishing Society. paikkakunnalla täällä rannikol- esitys — palkkajärjestelyn Jättä- si sen p o rv arit k u v itte le v a t ja m itä ‘V oittakaa W ilsonin k a n s sa ’, saaden ta ja k esk iv allo ilta 7000 ihm ish en k eä misessä? Mikä on syynä läni- ANTTJ J. PART AN, Manager. im äin en laajem m an m enekin kuin J a se on va;n osa sodan h ir v i tt i piirin osastojen vähäiseen jäsen la pitää kokouksia, niin kehotam- j misestä piirikomitealle — äänes- varak k ailla p orvareilla on k äytännös jälk edellinen. määrään? Miksi länsipiirin lehti Entered as second-class mail matter July 18, v a sta h in n asta ! sä. 1912, at the postoftice at Astoria, Oregon, me osastojen johtokuntia o tta-, tetään alas. niin yksinkertaisesti “K um pikin n ä is tä v a a lita iste lu h u u Toveri vieläkin toimitetaan rot Suurkaupungin* laid a ssa m issä on under the Act of March J, 1879. maan vaivakseen ilmottaa, mihin (»n silloin päätetty, että luennoit- k au n is m aisem a on palatsim ain en a d o ista on v ä ä rä , sam oin kuin oli S IP E R IA N L U O N N O N R IK K A U D E T tien luolassa sen sijaan kuin 1 vo lln.otushinta 60 senttiä tuuma. mies ja Raivaaja omaavat ko Kihlaus- ja vihkimailmotuksct >1.50 kerta, saa kullakin paikkakunnalla ke-| sijaa ei joko haluta pitää tai ei suinhuone, jo ssa on kaikki uudenai huuto: ‘H än piti m eidät poissa so S uurella joukolla ty ö läisiä on e *3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja d a sta ', jolla viim e vaalien aikana meat kotinsa vankalla taloudelli rätä tavaraa ja rahaa, ja huoleh-! katsota voitavan pitää; sillä vii kaiset m ukavuudet, m onta palvelijaa auuiemmat ilmotukset tilan mukaan. delleenkin sellain en k ä sity s, e ttä S i a je ttiin osa ä ä n e s tä jistä ansaan;' Synty.nk- ja nimenmuutosilmotukset *1.00 ker sella perustallansa ? den dollarin päiväpalkalla ei ok kaikkea on kotona yllinkyllin, ja jos V ertojaanlöytä m ättä m ä llä ta, *2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. tiakseen niiden lähetyksestä. h ä ik ä ile peria on ain o a staa n h irv ittä v ä n kyl Vieläkin useampia tämänlaisia Kuolemanilmot ukset *1.50 kerta ilm an värs ei hu v ita kotona olla, läh te e ajelu! Osottakaa lähetykset osotteel- sellaisia hakijoita, joita toimeen le ja m a tk u sta a k au p u n g ista kaupun m ättöm yydellä k o e tta v at dem o k raa mä asum aton m aa, jo ssa ihm inen kva*myksiä kuulee kyvvkkaiin- syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta värssyltä ja kutoalauseelta. kannattaisi valita, eikä nähtäväs k iin; kun m atkoilla väsyy hotellielä tit k e rra ta edellisten vaalien a ik aiset elää vain tav a tto m illa p o n n istuksilla. pieiikin puoluetovereiden teke Halutaan tiedot, korkeintaan JO sanaa, 50 le I senttiä kerta, kolme kertaa *1.00. S ellainen k ä site ei k u ite n k a an ole Naima- ja avioeroilfcotukset. korkeintaan 75 TY Ö M IES, R E L IE F C O M M IT ti tulekaan. **• m ään, ja palaa jälleen kotilieden m en ettely tap an sa. K ansa on kuiten oikea, sillä S ip e ria ssa on m uutakin vän toisilleen tavatessaan toisen sanaa, *2.00 kerta, kolme kertaa *5.0U. Ja sama kysymysten sarja ääreen , niin eläm ä tu n tu u su lo ise t kin n yt tieto in en tä s tä petollisuudes kuin ik u ista jä ä tä ja räm eik k ö jä. sa. Suuremmista yhteisilmotuMsista tilan mu Lännellä maksetaan nykyisin T E E , 603 T O W E R AVE., ta, eikä an n a p e ttä ä itse ä än näillä kaan. se tuntuu tulevan eteen niille ta. Tuollainen koti on tav o ttelem i Kiitoslauscista tilan mukaan bO senttiä tuu Siellä on viljavia m aita, joilla m enes melkein kaikenlaisille ammatti- S U P E R IO R ; W IS. valheellisilla tunnuslauseilla. kin jotka tänne lännelle muualta malta. .. . sen ja ylisty k sen arvoinen. Voipa Paikkakunta-uutisilmotuksct 60 senttiä tuuma. “ N äillä uusilla petollisilla taiste lu tyy k a rja n h o ito ja m aan v iljely s ai kin saapuavat. | laisille lähimain seitsemän dol a -; vje iä ihailla pikkuporvarinkin kotia van y h tä hyvin kuin m issä m uualla A d v e rtis in g rates, 60 cents pe r inch. S pe cia l] Länteläiset itse kumminkin ria päivältä, joten kiertävä luen-ijiies käy joko om assa tahi palkka-i huudoillaan tah to v a t dem o k raatit se tah an sa. J a S iperian m in eraalirik d is c u o ili is allow ed lo r large and cun- ■ työssä ja jo s hänen ansionsa on riit ) ^ tta a ’ e tta kukaan ei voi olla isää rientävät vieraalle kysyjälle sei tinuuus advertisement*. ! iloitsija on pakotettu vaatimaan k audet ovat k e rra ssa a n sa tu m a ise t TOVERI. BOX 99. A S T O R Ifr ORE. tävä, niin hankkii hän om an talon i m aa ’hnen, ä ä n e s tä m ä ttä dem o k raati eittämään syitä, jotka jo tuota melkeip saman, sillä elinkustan vaikka niiden tu tk im in en on vasta puolueen kongressim iesehdokkaita T IL A U SH IN N A T selvitystä tehtäessä tuntuvat te Eilisessä lehdessä julaistussa nukset ovat jo aikoja sitten kis- jossa vaim o hoitaa kodin; m ukava Yhdysvalloissa ja Canadatsa: alussa. m arrask u u n vaaleissa. S ellaisella po kaistulta itsepuolustukselta, eikä Yksi vuosikerta. .*5.50 6 kuukautta. *3.00 Binghamin, Utah. kansankirjeen- j f ” L u k em attom at tu rk is k a u p its ija t a . .. ' i -nnk.in I han miehen on silloiu tulla iltasella 3 kuukautta... *1.60 1 kuukausi.. . .60 .... , k o tu t sitä v a sta a v a k si, a in ak in j työstä lämpimän kotipöydän ääreen. B ittisellä m anööverillä ei k u itenkaan vat upp o rik k aita S ip erian tu rk ik sien miltään asialliselta perustelulta. Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta. .*8.00 6 kuukautta. *4.25 sa, jossa mainittiin osaston sun täällä rannikolla, jos vuoristoval Vieras sen sijaan vähän aikaa T oista on kotieläm ä ty ö läisillä ny kansaa nyt petetä, sillä se tie tä ä jo v älity k sestä. e ttä ei se ollut dem okraatien vaan tautumisesta piirissämme nykyi-] oloihin tutustuttuansa huomaa SUBSCRIPTIO N RATES: tioissa lienevätkin tuntuvasti hai kyään ja yhä kireäm rnälle olt ke rep u blikaanien kan n atu s, jonka avul K aikki kaivostoim ien tu n tija t ovat In the United States and Canada heti, että kaikki muut syyt sii h itty v ät, e tte i ole p u h e tta k aa n ty ö One year .........*5.50 Six months........... *3.00 sin ratkastavana olevaan yleisää- • ve]nnrit sitä m ieltä, e ttä S iperian kaivosteol ia asevelvollisuuspakko saatiin läpä Three months. .*1.60 One month................ 60 äestykseen, koskeva piiripuh«-] Kun ;ämä aanestvs saalult läisen kodista. Suurin osa työläisis sem ään, sota S ak saa vastaan ju liste lisuus voidaan kun n o llisten m enet hen ovat pieniä tekijöitä pää iluoiicustu sijaitsee IU:nnen )a Duane katu syyn : velton valistustyön teke tä a n saitse e niin pien tä palkkaa, et j-n kulmassa. Telefooni: kontturi 365, iain palkan järjestysvallan luo-;*.. tapojen avulla k e h ittä ä parhaim tämän tavallaan odottamattoman! te| oje p u h e tta k aa n om an talon saa tu k si ja m uut su u re t sotatoim enpa tely misen rinnalla. X äitteet teolli jto im itu s832.______________ M uuan S iperian D em okraatien m aksi m ailm assa. vuttamista piirikomitealle. anne- kääntei;n ja persoonallisen sa m ise sta ; jos m enee naim isiin, on te e t h y väksytyksi. suus- y. m. paikallisten olojen e- taan ymmärtää, että piirikomi-' vvn, niin olisi toivottava, että jo v u o k rattav a vuokrakasarm i, jossa ei jo h ta ja t se n a a tissa ja ed u sta jah u o k u ltatu o tan n o n tu n tija an to i ä sk e t rilaisuudesta ovat pieniä, joskin täin lausunnon, e,ttä S ip e ria ssa tuo tealla olisi halu maksaa piirin kainen piirimme jäsen ottaisi vai suinkaan voi olla m itään nnikavuuk n eessa -pettivät p resid en tin so talak i te ttiin vuoden aja lla enem m än kuin huomioonotettavia seikkoja edel esityksissä. lämainittuun velttouteemme ver puhujille kohtuuttomia palkkoja. vakseen äänestä.ä siten kuin itse siä. Se eläm ä on hyvin k itu ista mi “Jo k ain en tie tä ä e ttä presid en tin 30.000,000 dollarin arv o sta k ultaa. raten. Mitkään paikalliset sei tä m iehen ansiolla voi saada, niin Kirjeen lopussa olevaa lausetta ajattelee, käsittäen kysymyksen ollen on pakko naisen lä h te ä ansio to im en p iteitä sodan jo h ta m ise ssa ei Vuonna 1912, jolloin m ailm an kul kat eivät oikeuta osastojamme ei voi käsittää muuksi kuin mie-J sellaisena kuin se on. eikä mi työhön; kun kum panenkin on päivän v ä t hänen puolueensa p ä ä jo h taja t tatu o ta n n o n arvo oli 97 m iljoonaa jättäytymään Vaille kaiken valis k o n g ressissa su u resti ja rru tta n e e t puntaa, olisi S ip e ria sta sa atu koi T uhannet lukijamme ovat var lenosotukseksi piirikomitealle. nään piirikomitean vallantavotte- työssä, on koti kylm än k alsea kun Suurin v a stu stu s on tullut juu ri h ä m asosa siitä, jo s s ik ä lä is tä k aivoste tustyön tekoa. Semmoisia o s a s maan tietoisia siitä kam alasta toja on kumminkin piirissämme Sanottakoon kerta kaikkiaan j Inna. |os se päätetään pienellä p a risk u n ta sinne tulee. Sellaisen nen om an puolueensa keskuudesta. o llisu u tta olisi k unnollisesti johdet suuri enemmistö», joiden toimin kodin tarjo aa k a p ita listin e n yhteis onnettom uudesta, joka kohtasi I 5Uoraan, ctta ¡.¡¡nkomitea ei tai-] äänim äara||ä ,,le t„ tai t<,isee„. “ Y lähuoneen dem o k raatien jo h ta tu, sanoo sam a a s ia n tu n tija . T saari taohjelmaan ei näy kuuluvan va ku n ta työläisille. Nikolai ja hänen e d e ltäjä n sä saivat suurta joukkoa Mmnesotan suo-;sa asia#sa balua minkäänlaista, nn ijri|i(Mn!tcan asema listustyön tekeminen ollenkaan Jo s to tta on se m itä p o rv arit sa ja C hainp C lark jä tti korkean paik su u n n atto m ia rik k au k sia Siperian malaisia siellä viime viikon lo- valtaa K vsvmvs on vksiukertai-1. , novat e ttä perhe-eläm ä on y h teis | k a n *a - taiste lla k se en asevelvollisuus koetetaan vain ponnistella yksin iihen . j joa vaikeampi kuin jos kunnan ja valtion ja siv e e llisy y d e n ! , a k i a . vaataau ’a d em okraatien jo h ta k u lta k a iv a n n o ista ja olisivat s a a omaan rahatilan hyväksi, otta pulla ja täm än viikon alussa rai sesti — kuten piirisihteerin seli-i, . . . . KclIKKl ottavat osaa. Silloin se ia I K a itchin itr» lii» i o li n i i n i Irä iin asevelvolli n c D V P lv n lli n e e t vielä paljoa suurem pia, jos nii ja oli niinikään matta ollenkaan huomioon, että vonneen m etsäpalon takia. tvksissä «>n m ainittu — siitä. tietää mikä enemmistön tahto p eru ste, niin to tta to sia a n p o rv ariin suuspakon a n k a ra v a stu staja , sam oin tä olisi k unnollisesti k e h ite tty . sitä runsaammat ovat rahalliset seita y h teisk u n n a lta ja valtiolta S iperian luon n o n rik k au d et ovat Vielä emme ole saaneet a sia n -, halutaanko länsipiirissä pitää or- tässä kvsymvksessä on ja se nou kuin so ta valiokunnan p u h een jo h taja tulommekin, kuta voimakkaampi m aap erä luisuu h u rja a .vauhtia pois tuntijain lausuntoja siitä, m iten ganiseeraaja tai eikö sitä haluta dattaa sitä myöskin tinkimättä. N yt me näem m e joka aam u lisään edusm ies Dent. J a tä tä luetteloa niin su u n n a tto m a t, e ttä se kansa >n valistustyömme teko. voitaisiin ja tk a a vielä pitem m älle ku n ta, jonka om aisuudeksi ne jää suunnaton häviö oikeastaan oli |"s se halutaan, niin se on otetta-, Ainoastaan kolmella osastolla ty v ällä luvulia su u rissa parvissa nai- vät, on lyhyessä a ja s s a m ailm an rik kin. k o k o piirissämme on toiminnassa niisissäkin olevien n aisten m enevän m utta uutisethan ovat kertoneet va niillä ehdoilla millä se saa S iperia on m ailm an ääretö n “Jo s d e m o k ra atit ollenkaan välit käin. S. isialistipuolueen ohjelma sam oihin töihin kuin m iestenkin. r.i » välttämättömimmät valistus että toistakym m entä kaupunkia daan, tai muuten on o’tava il-1 M utta V enäjän ja mui taisiv a t to siseik o ista, niin tulisi hei a a rre a itta . työn välineet: puhujaseurat. A- vallankumouksellisen uudeL Tuo porvarillinen koti. jo ssa nai on tuhkana ja tuhatkunta ihm is man. la nyt on asia sillä taval-!1"’ (Iän v aalita iste lu h u u to n a an olla: ‘Ää den m aiden k a n sain v ä liset su h te e t ?itatsioniti»imikuntia tuskin lie on k y tk etty neljän seinän sisä! «eenjärjestämKto.n.en piirustus. nen n e stä k ä ä rep u b lik aan eja kongressiin ovat sangen sekavat. tä m enettänyt henkensä ja var la. että viitlen dollarin päiväpal- « 1 nee muilla kuin Astorian ja Port- le , m iehen kotiorjaksi, on sirpalei m aan satoja loukkaantunut mikä kalla, jonka piirin säännöt m v ö n -l^ on kykenevien ja tekn.llises- na. Eläm m e porvarillisen yhteiskun jos h a lu a tte e ttä p re sid e n tti saa kan andin osastoilla. Ei ainakaan U IV A N S A A R E N lia tu sta so tato im en p iteilleen ’.” tävät. ei sitä saada. Kerrassaan I h a r ja a n tu n e itte n henkilöitten niiden toiminnasta ole piirin vi nan rap p e u tu m isaik a k a u tta ja sen lievemmin mikä vakavammin. kertovat, e rä ä t syvän veden k a la sta rastoon mitään mainittu. Kirjal- m ukana vanhoilla p e ru ste illa olevat Onpa tapauksia, jossa kokonaiset harkitsematonta on selittää, et I ajatuksen tulos. Se on ohjelma M utta e n tä s jos k a n sa h e rä isi nä jä t lö y tän een sä ä sk e ttä in G olf-virras lisuuskomiteatkin näyttävät ole- sukupuolisuhteet särk y v ät, jo sta joli perheet ovat tuhoutuneet ja taas tä piirikomitea haluaa valtaa! »»‘I™ sm,n tukkimiseksi, jota tu u se siveellinen alennus m issä e kem ään koko tiim an pelin ja ään es sa Palm Beachin edu stalla. Floridan van ympäri piiriämme kovin lc- täisi alas niin d e m o k ra atit kuin re- rannikolla. S aari oli noin k a k s i k s i toisia, joista on saanut surm an “voidakseen maksaa piirin hien-! h"ut ivat että meillä ei ole mi- läm m e. vä peräisen perustuksen pohjalla S osialistinen y h teisk u n ta luo uudet ¡ P ublikaanitkin ja valitsisi om ia e n ie n tä viisi jalk aa läp im itaten . muo noitsijalle mitä se haluaa.- Jos'tään rakentavaa tarjottavana. Ja Puhuiaseuroista puhuessani sa joko yksi tai useam pia jäse ! d u stajiaan , sosialistipuolueen ehdok ilostunut yhteen k u to u tu n eid en m eri .iittaan vain torstain Toverin p e ru ste et sukupuolisuhteisiin ja aut se riippuisi piirikomitean "ha-, ^amada on >e ohjelma, joka >d- niä, m istä lapsia, m istä vanhem kaita. Se sa a tta isi kum m ankin van kasvien ja ju u rien päälle kokoontu oimitussivulla olevaan kirjotuk- m uunkin inhim illisen elä ’uista". niin tuskinpa luennoitsi- v;‘Sti ja kir!tämattömä.-ti oaot- ta a kaiken pia ihmisiä. ., , ... , han puolueen eh dokkaat varm uuteen n e e sta savesta ja m udasta. S aarellr een : “ Puhujavoimia kasvatta- m an ihanteellisem raille p e ru ste ille ‘ siitä, e ttä he ovat p elan n eet peliään kasvoi lukuisia puita ja risophora Om aisuuden häviö on kai a r jat saisivat ollenkaan palkkaa. p aa taloudediaten etujen suhteet, kuin m itä ne nykyään ovat. uaan", kehotuksella että se kir- jo liian avoim esti kasvin taim ia. K a la sta ja t kertovat otus otettaisiin tarhoin liuomi- vaam attom an suuri ja sitäkin mutta kim niidenkin pitää työs-H°ka muodostaa perusteen luok- M ax käyneensä sa are lla ja n äh n een sä siel E N TÄ S JOS K A N SA H E R Ä IS I? ioii ja toimittaisiin niin että sii- raskaam pi, kun suurin osa vau tään elää. niin on niille makset kataistelulle p<ditiikassa. SODAN V A IK U T U S S Y N T Y V Ä IS Y Y lä tu h an sia pikkukaloja, jo ita m eri iä lausutut ajatukset tulisivat Eastman. ( T r u e t r a u ; ! at io n file d w ith tltc P o s tm a s te r riota kärsineistä on pienomista- tava elinkustannuksia vastaava T E E N E N G L A N N IS S A . linnut ahm ien söivät. at A s to ria , ( )re .. G e t 19, 1918, as r . - u. ed todellakin toteutetuiksi. Puhuja MAILMANKATSOMUKSIA S. S. Osastoille länsi- piirissä TOVERI Piirikomiteako valtaa vailla Hätäänjoutuneita auttamaan pia, korven raatajia, jotka ovat vuosien työllä ja vaivalla saa neet katon päänsä päälle. Ne ovat nyt vailla vaatteita ja ra vintoa. Pikainen apua on paras apu ja siksi me kehotamme, että o- palkka. Ja lännellä ei nykyisin j — Kaikki ihmiskunnan pää- kiertävä henkilö tule toimeen viiden dollarin päiväpalkalla, var- asiallisimmat laitokset syntyivät sinkaan sellainen, jonka on vie- villcyskautena. kehittyivät edel lä elätettävä perheensä. leen raakalaiskautena ja kypsy- ä ämä huomautus vain siltä va-! vät sivistyskautena. — Lewis IL raita, että jos muissakin osas-) Morgan. tiy se ctio n 19 o f th e A c t o ’ G et o ih IV |7 . i ääntenkalas- llä ik ä ile m ättö m ä ssä tu sto u h u ssaa n lev ittä v ä t republikaa niset politik o itsijat nykyisin seuraa vaa lausuntoa, jossa dem okraatipuo lueen onnistum inen a se te ta a n koko- naan republikaanisten ed u stajien k a n n atu k sen ansioksi: Mietelmiä Suomen , täjäs. l lkopitäjäläiset vain oli vat joka näkemässä lyötäviä Kenenkäpä suomalaisen rintaa muukalaisia. Kehittyipä se “isän- ei nostaisi aatos vapaasta itse t maa" vielä siitäänkin: laajentui näisestä Suomesta, joka rajoihin koko maakunnan i laineen. sa sulkisi kaikki seudut, missä Savon, Karjalan tai Pohjanmaan kaukaisintakaan suomalaisrotua — suuruiseksi. Useimmille tämä olevia heimoja asustaa, aina Rii ¡näyttää jääneen viimeiseksi kehi kaa ja Pietaria myöten .\änisjär- tysasteeksi; nykyisen "Valkosen veen, \ ienanlahteen ja Jääme i Suomen" lahtarilehdistä päättäen reen a sti! ( Olemmehan me suo •ovat ainakin pohjalaiset kaikki malaiset mailman etevintä. lah- ¡juuri sillä kehitvsasteella. jakkainta, vanhinta, urhoollisin- Ainoastaan valistuneimnii’le ja ta ja joka suhteessa ensimäistä edistyneimmille aikaa myöten kansaa. Mistäkö syystä me selkenee isänmaaksi koko se ta mailman ensimäisiä olemme? loudellinen ja valtiollinen, kielel Tietysti siitä syystä, että sinä linen, kansallinen ja sivistykselli tämän lukija, ja minä ttimän kir- nen kokonaisuus, jota näihin jottaja olemme molemmat suo saakka on Suomeksi nimitetty, malaisia. Mitään muuta syytä a nyt-Suomen johtavat "valkoi siihen ei tarvita. Eikä sen pa j set" nerot puuhaavat siitä itse- rempia syitä ole muillakaan kan 1 näistä. laajennettua Suur-Suo- soilla. jotka itseänsä pitävät kaik- mea. kia muita kansallisuuksia ,ete- Huono kauppa, taloudelliselta vampina. kannalta. Se niinsanottu "kansallistunto" Suomen köyhyys ei ole aino ei muuta ole kuin vähän miedon- nettua itserakkautta. Sen lähtö astaan laulun aihe, vaan katkera Useimmat tässä kohtana on oma verraton m in ä todellisuus. joka epäilemättä on paras mies maassa olevat työväenluokan jä maanpäällä. Varhaisemmassa senet muistavat elävästi ne kur nuoruudessa ei sen vertaisia ol jat olot. joiden takia he muut lut ulompana kuin omassa kyläs tivat isänmaata. Niin paljon pa sä. Ainoastaan oma kylä oli to rantamisen varaa kuin onkin työ denteolla isänmaata niinä aikoi väen elintasossa täällä Amerikas na. Naapurikylän pojat olivat sa. täytyy melkein jokaisen sen jo vihollismuukalaisia, joita vas tään tunnustaa, että on se toki taan täytyi lauantai- ja pyhäillat toista kuin mitä se ennen Suo tapella jollakin sopivalla paikal messa oli. Ja kuinka onnetto la kylien keskivälillä. man viheliäinen se lieneekään Siitä se isänmaa-käsite vähi siellä nykyisin? tellen laajeni, niin että siihen si Ahtaasta, pörin ahtaasta otet sältyi sen puolinen pitäjään "kul tiin ne verot, joita sikäläisen vir- ma” ja vihdoin koko oma pi- kamieslauman ylläpidoksi tarvit- Me suursuom alaiset. / ti in. Monen köyhän torpparin ainoa lehmä niistä \ uosittain myytiin. Joka sitä joutui likel tä näkemään, tietää että Suomen virkakoneisto ja sivistyslaitokset jo ennen tätä täydellisen itsenäi- svvdep puuhaa muodostivat pääl- lysrakennuksen. jota maan ta loudellinen tilanne töintuskin jaksoi kannattaa. Itsenäisyys edellyttää kaikkien entisten menojen lisäksi kunin kaan ja hänen hovinsa kustan nuksia. Eikä tasavaltainen hal- ’itusmuoto rahallisesti ehkä tu lisi paljoakaan halvemmaksi It se se itsenäisyys vaatii niin kal lista hallituskoneistoa. Siihen tulee lisäksi edustus ul komailla. Vaikka diplomaatis- ten lähetystöjen tehtäviin vhdis- tettäisiinkin konsulien ja kauppa- asiamiesten sivutoimet, niinkuin aikomus näkyy olevan, ei tuo ul- komaaedusttis kuitenkaan liki mainkaan tule itsekannattavalle pohjalle, vaan tulee se vuosit tain nielemään monta monituis ta miljoonaa markkaa. Sillä mailmassa on paljon maita, jois» sa itsenäisen vallan täytyy pitää edustajaa, ja ne jotka tällaisis sa toimissa pystyvät jotakin ai kaansaamaan. ovat komeasti elä viä, kallispalkkaisia herrasmiehiä Suomen raha on niin pientä, si täpaitsi. ulkona mailmalla. Mutta kaikki nämä menot, niin suuria kuin ne itsessään ja Suo men varoihin nähden ovatkin, ovat kuitenkin pieniä niihin ää rettömiin summiin verraten, mi tä itsenäinen s o t a l a i t o s nie lee. Suonien oli mukava kelle- tellä Venäjän turvissa, sen dip lomaattisen edustuksen ja puo lustuslaitoksen varassa. Sellai nen asema ei tosin ollut kansal- l i u ii'L t t io r i A d n ia. O re ., »y A v C tio ü 19 o l file d P e t. th r w it h W, A ct th e G e m m a s te * 1918. a* .e n ’iir -H <)t M e t . o th . 1 9 1 7 .1 “Te h a lu a tte ty ö n jo h taja n toim e: S yn ty n eisy y stilasto t o su ttav at Eng teh ta assa m m e ? M itä to in ta olett lunnissa ja W alesissa syntyneen v. ennen h a rjo tta n u t? ’’ 1913 881,890 lasta. Vuonna 1915 “ Ensin olin v an g in v a rtija n a ja sit aleni syntyväisyys S14,841:een, vuon ten koirien k e sy ttä jä n ä ." ; na 1916 785,520:een ja vuonna 191,7 “ Te k e lp a a tte ja s a a tte toim en.' Ì 66S,346:een, ollen se alhaisin synty — The Life. mr.nirn.n.TRn kaikkine apuneuvoilleen, viljoi vitsi edisty äkseen niitä luonnor lleen, raaka-aineineen. tehtailleen etuisuuksia mitä Suomella Yenä sanaka sanoen kaikkine, vihovii- jän suhteen oli: käyttövoimaa meisinekin varoineen ovat joutu jota \ enäjän teollisuudelta ¡mut neet palvelemaan voimakkaam tuu. mutta ¡ota Suomen koskis pien sotaakävvien valtojen tar- sa on jonkun verran (ei niin kotusperiä. Eikä pienintäkään suunnattomasti kuin yleensä luu’ edellytystä ole. minkätähdenj laau ja kellutaan), kulkunenvoj; Suomi ei samaten — ja vielä pal- ■ ia merenrannikkoa. Venäjän raa joa suuremmasta syystä — noine ka-aineitten varassa Suomesta kaikkine sotalait«>s-hokötyksineen! mahdollisesti olisi voinut kch.it joutui-i mahtavampien naapuri-j tyä jommoinenkin teollisuusmaa ensa leikkikaluksi. Ja laaja Venäjä kaikkine aasia Sosialistien suunnittelema Suo-j laisine alusmaine.cn olisi ollut men itsenäisyys kaikissa muissa mainio markkina-aiuc Suomet suhteissa, paitsi mitä ulkopoli teollisuuden tuotteille. Silti’ tiikkaan ja sotalaitokseen tulee kaimalta katsoen — ja sehän sr siis oli Suomen oloissa ainoa kieltämättä kansallistaloudellöel mahdollinen ja järjellinen, Lah- ta kannalla on kaikkein tärkeir tarien "täydellisen itsenäisyyden" näkökohta oli Venäjä Suomen hanke on suorastaan mielettö luonnollinen liittolainen. myyttä — taikka sitte tahallista jonkun tietyn suurvallan käsiin jo u tu u ala-arvoisem paan ase m aan pelaamista. Skandinaavialainen taikka sak Xaltiollisella itsenäisyydellä, salainen teollisuus ei tarvitse niinkuin kaikella muullakin täs Suomen vesivoimia eikä kulku sä mailmassa. täytyy olla tuke neuvoja oman kehittymisensä va taloudellinen perustus. Suo mella sitä ei ole, sillä köyhyys vuoksi. Niillä on sekä käyttö ja kaiken puutos ei taloudelli voimaa että liikevälineitä ja me yltäkylhn itsellään seksi pohjaksi kelpaa. Maa ei renrannikkoa Eivätkä ne maat tarjoa markki- tuota elintarpeita edes nykyisen na-aluetta Suomen teollisuus- e- harvalukuisen ‘väestönsä kunnol nempää kuin muillekaan tuotteil liseksi ylläpidoksi. Raaka-ainei le. Ainoa mihin ne Suomea tar ta ei ole juuri minkäänlaisen vitsevat, on riistoalueekseen. \ ’oi teollisuuden tarpeiksi. Pääomia vat Suomessa saada vielä verra mitä maassa on, tuskin voi ny ten halpaa työvoimaa riistääk kyaikaisessa mielessä sillä ni seeti ja joitakin raaka-aineita, mellä mainita — siksi vaatimat kuten metsäntuotteita, joista niil tomia ne ovat, ja nekin mitä on lä omassa maassa jo alkaa olla ovat enimmäkseen ulkomaalaista puutos. alkuperää ja yhä edelleen ulko Suomalaisen asema Venäjän mailta käsin hallittavia. yhteydessä — vaikkapa diplo \ ’enäläinen kapitalismi olisi maattisesti ja sotilaallisesti epä luultavasti Suomelle ollut vähim itsenäisenä alusmaana pysyen — män vaarallinen. Se ei vieiä olisi ollut valistuneemman, ky ollut ylivoimaisen mahtava, oli; vykkäämmän toverin asema jä- vasta kehityksensä alussa ja tar- lelleiäaneiden kehittymättömäni- »u o iniaiM H W a rrnnwnr •Tr.. nu n ..*TT m i n iin i.iru w H in nnn.ruror.i 18607463 ( T :u c ît lisylpeyttänime mairitteleva, mut ta se oli varsin edullinen. Ja Venäjän oli siihen pakko tyytyä sillä sen oma turvallisuus vaati pitämään liuolta Suomen puolus tamisesta. Oma sotalaitos on Sellaiselle pienelle ja köyhälle maajle kuin Suomelle suoranainen mahdotto muus selvin päin ajatella. Se on aivan toista kuin ne asevel- vollisuuspatalioonat. joita Suo mella ennen oli. Nvt tarvitaan omat asetehtaat, nvkvaikainen tykistö, lentokoneet, kaikki. Niin pitkä ja monimutkainen rannik ko kuin Suomella on, vaatii suo- iakseen suuremmoisen laivaston kalliine telakoineen ja aseniapaik- koineen. Ajanmukaiset sotalai vat ovat kymmenien miljoonien kapineita sielläkin missä hinnat lasketaan dollareissa, ja vanhet tuvat muutamissa vuosissa, jos ta syystä sotalaivaston ylläpiti kysvy ylivoimaisia ponnistuksia mailman rikkaimmiltakin ja mah tavammilta valloilta. Olisi turhaa kuitenkin. Kaiken tämän lisäksi pitäisi linnottaa ei ainoastaan tärkeim mät paikat rannikolla, vaan koke maaraja, Riian lahtea, Väinäjo- kea, Peipusjärveä, Laatokan ete lärannikkoa. Aänisjärveä, Yie- nanlahtea. Kuolan erämaita ja Ruijan rantoja myöten. Sellais ten rajojen turvaaminen sekä maan että meren puolelta vaatisi vähintään sata kertaa niin lukui san väestön kuin mitä Suomessa nyt on. Nykyinen Europan sota on osottanut, että väkiluvultaan ja varallisuudeltaan noin kymmen tä Suomea vastaavat "itsenäiset valtiot kaikkine armeijoineen laivastoineen, linnotuksineen seuroilla osastoissamme, vaikka pa vähälukuisellakin osanotolla, »n ensimäinen tehtävä. A gitatsionityön tärkeys. Lähtiessämme sitten katsele maan agitatsionikomiteain tehtä- vaa. on ymmärrettävä jo alussa ttä tämä toimintamuoto se on- mrwnTfr.T m TT wmumK n w n . i ii.HHiini w ii. rom i i n n-.-lunniiruiiiuiiinn »ien toverien etunenässä. Olisi ollut todeda suurenmoinen histo riallinen tehtävä olla etujoukko- la Venäjän monilukuisille mil joonille. Siinä olisi tihut jota kin samanlaista, vieläpä edulli sempaa kuin niitä skotlantilaisil- a op brittiläisten keskuudessa. skothmti on Englannin aseilla .allottama alusmaa, jolle nyt vasta ollaan aikeissa myöntää ,iskistä itsehallinta a. Mutta ’englantilaisten taulapa itten" rinnaha skottilainen aina on tu- kynnessä. Brittiläisen maihnau- allan ‘tärkeimmissä aseni’-sa o- at pitkin aikaa olleet skottilai set yhtä usein, ellei useammin kuin varsinaiset englantilaiset. Saksalaisten ja skandinaavia- laisten rinnada suomalainen sitä vastoin jää auttamattomasti ta kapajulle sekä valistuksessa että kaikessa muussa mikä valistuk sesta johtuu. Sama alemman rodun hyljeksitty asema joka käänteessä, jossa Ruotsin val lan aikana olimme. Suomen rajojen laajentaminen on kyllä itserakkauttamme kut- kutteleva haave, mutta käytän nöllisesti kaikkea järkeä vastaan sotiva. X’iron päävaestö on to sin suomensukuista, mutta maan tieteellisen asemansa ja historial lisen kehityksensä puolesta niin loitolla Suomesta, että näiden maiden yhteenliittäminen tuntuu sangen vaikealta, melkeinpä mah dottomalta Inkerinmaalla on ai noastaan kourallinen suomalai sia venäläisten joukossa; heidän koko elantonsa perustuu Pieta rin suurkaupungin erilaisten tar peitten tyydyttämiseen. Ainai sessa yhteydessään venäläisten kanssa heistä on kehittynyt eh- kä pahempia ’ ryssiä" kuin aito r 1
