TOVERI
sastot kaikkialla panevat viipy toissa on sellaista mielipidettä,
m ättä toim een keräyksen, jolla että tässä piirikomitea vain ri-!
’ neiden m äärä s itte n vuoden 1858. Jo s j
-1-1 11111 l' i-F-t -I-1 t i i l i I-4--H-W 1
!: Järjesiöninie asioita ü
sy n ty v äisy y s olisi pysynyt sam ana
kuin se oli vuonna 1913, olisi synty
Linnen «uomalaisen työeten Unenkanaattaja.
vaatteita, kenkiä ja kecraa, niin paras oy poistaa ko-
ilmestyy Astonassa. Oregon, joka päivä hankitaan
neiden k o k o n aism äärä vuoden 1918
paitsi sunnuntaina.
.11 ! ! 1 1 I 1 1 m » I n t -i-H- f- l I
rahaa ja lähetetään se viipymät-lko piirikomitea. Yhtähyvin vöi
lopulla ollut 3,500,000, sitä v a sto in
TO IM ITU SK U N TA :
tä — aina sikäli kuin kerääntyy (laan kysymys muuttaa kuulu-
' e ttä se nyt m ahdollisesti nousee ai
W. N. REIVI), SL LO SYVÄNEN.
K O T IL IE S I.
“
W
ashington,
lokak.
17
p.
—
V
ai-!
n o astaan 2,850,000 :een. S ota on yk
säkillinen vaatteita ja jonkun- vaksi niin, että äänestetään siitä
ADOLPH SALMI, ALEX SEVO,
kaan verran rahaa — Työmie-i pidetäänkö länsi piirissä nykyisen K ukapa ei olisi lu k en u t porvaril k u tta a k see n ä ä n e stä jiin m a rra s k u u n ' sistä ä n syntyväisyyden alenem isen
vaaleissa, ovat d e m o k ra atit lä h e ttä k a u tta vienyt so ta a k ä y v iltä m ailta
heen, josta se jaetaan apua tar- kalliin ajan aikana luennoitsijaa' listen runoiliJain, k a u n o k ir ja ilija t ja n eet liikkeelle kaksi v ä ä rä ä tu n n u s nojn 12,500,000 , ihm ishenkeä. Jo k a i
Miksi länsi on suomalaisten
(T H E COMRADE)
po rv arillisten ta lo u stie te ilijä in ylis
The organ of the- Finnish workers in the vitseville.
tai eikö pidetä? Siitäkin on osas ty k siä kotilieden suloudesta, J a ihail la u se tta : ‘Ä änestäkää dem o k raati nen päivä m inkä so ta jatk u u , vie kesken jälessä keski- ja itäpii-
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
N yt kun ei saa useallakaan toilla valta päättää, ja jos tämä tav ah an se onkin sellainen koti, m lk puoluetta ja tu k e k a a p re s id e n ttiä ’ j a ! S u u rb rita n n ia lta , R a n sk a lta , Italial ristä sosialistisessa järjestävtv-
at Astoria, Ore., by the Western Work
men's Publishing Society.
paikkakunnalla täällä rannikol- esitys — palkkajärjestelyn Jättä- si sen p o rv arit k u v itte le v a t ja m itä ‘V oittakaa W ilsonin k a n s sa ’, saaden ta ja k esk iv allo ilta 7000 ihm ish en k eä misessä? Mikä on syynä läni-
ANTTJ J. PART AN, Manager.
im äin en laajem m an m enekin kuin
J a se on va;n osa sodan h ir v i tt i piirin osastojen vähäiseen jäsen
la pitää kokouksia, niin kehotam- j misestä piirikomitealle — äänes- varak k ailla p orvareilla on k äytännös jälk
edellinen.
määrään? Miksi länsipiirin lehti
Entered as second-class mail matter July 18,
v a sta h in n asta !
sä.
1912, at the postoftice at Astoria, Oregon, me osastojen johtokuntia o tta-, tetään alas. niin yksinkertaisesti
“K
um
pikin
n
ä
is
tä
v
a
a
lita
iste
lu
h
u
u
Toveri vieläkin toimitetaan rot
Suurkaupungin* laid a ssa m issä on
under the Act of March J, 1879.
maan vaivakseen ilmottaa, mihin (»n silloin päätetty, että luennoit- k au n is m aisem a on palatsim ain en a d o ista on v ä ä rä , sam oin kuin oli S IP E R IA N L U O N N O N R IK K A U D E T tien luolassa sen sijaan kuin 1 vo
lln.otushinta 60 senttiä tuuma.
mies ja Raivaaja omaavat ko
Kihlaus- ja vihkimailmotuksct >1.50 kerta, saa kullakin paikkakunnalla ke-| sijaa ei joko haluta pitää tai ei suinhuone, jo ssa on kaikki uudenai huuto: ‘H än piti m eidät poissa so
S uurella joukolla ty ö läisiä on e
*3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja
d
a
sta
',
jolla
viim
e
vaalien
aikana
meat kotinsa vankalla taloudelli
rätä tavaraa ja rahaa, ja huoleh-! katsota voitavan pitää; sillä vii kaiset m ukavuudet, m onta palvelijaa
auuiemmat ilmotukset tilan mukaan.
delleenkin sellain en k ä sity s, e ttä S i
a
je
ttiin
osa
ä
ä
n
e
s
tä
jistä
ansaan;'
Synty.nk- ja nimenmuutosilmotukset *1.00 ker
sella perustallansa ?
den dollarin päiväpalkalla ei ok kaikkea on kotona yllinkyllin, ja jos V ertojaanlöytä m ättä m ä llä
ta, *2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. tiakseen niiden lähetyksestä.
h ä ik ä ile peria on ain o a staa n h irv ittä v ä n kyl
Vieläkin useampia tämänlaisia
Kuolemanilmot ukset *1.50 kerta ilm an värs
ei hu v ita kotona olla, läh te e ajelu!
Osottakaa lähetykset osotteel- sellaisia hakijoita, joita toimeen le ja m a tk u sta a k au p u n g ista kaupun m ättöm yydellä k o e tta v at dem o k raa mä asum aton m aa, jo ssa ihm inen kva*myksiä kuulee kyvvkkaiin-
syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta
värssyltä ja kutoalauseelta.
kannattaisi valita, eikä nähtäväs k iin; kun m atkoilla väsyy hotellielä tit k e rra ta edellisten vaalien a ik aiset elää vain tav a tto m illa p o n n istuksilla. pieiikin puoluetovereiden teke
Halutaan tiedot, korkeintaan JO sanaa, 50 le I
senttiä kerta, kolme kertaa *1.00.
S ellainen k ä site ei k u ite n k a an ole
Naima- ja avioeroilfcotukset. korkeintaan 75 TY Ö M IES, R E L IE F C O M M IT ti tulekaan. **•
m ään, ja palaa jälleen kotilieden m en ettely tap an sa. K ansa on kuiten oikea, sillä S ip e ria ssa on m uutakin vän toisilleen tavatessaan toisen
sanaa, *2.00 kerta, kolme kertaa *5.0U.
Ja sama kysymysten sarja
ääreen , niin eläm ä tu n tu u su lo ise t kin n yt tieto in en tä s tä petollisuudes kuin ik u ista jä ä tä ja räm eik k ö jä. sa.
Suuremmista yhteisilmotuMsista tilan mu
Lännellä
maksetaan
nykyisin
T
E
E
,
603
T
O
W
E
R
AVE.,
ta,
eikä
an
n
a
p
e
ttä
ä
itse
ä
än
näillä
kaan.
se
tuntuu
tulevan eteen niille
ta.
Tuollainen koti on tav o ttelem i
Kiitoslauscista tilan mukaan bO senttiä tuu
Siellä on viljavia m aita, joilla m enes
melkein
kaikenlaisille
ammatti-
S
U
P
E
R
IO
R
;
W
IS.
valheellisilla
tunnuslauseilla.
kin
jotka
tänne
lännelle muualta
malta.
..
. sen ja ylisty k sen arvoinen.
Voipa
Paikkakunta-uutisilmotuksct 60 senttiä tuuma.
“ N äillä uusilla petollisilla taiste lu tyy k a rja n h o ito ja m aan v iljely s ai kin saapuavat.
| laisille lähimain seitsemän dol a -; vje iä ihailla pikkuporvarinkin kotia
van y h tä hyvin kuin m issä m uualla
A d v e rtis in g rates, 60 cents pe r inch. S pe cia l]
Länteläiset
itse kumminkin
ria päivältä, joten kiertävä luen-ijiies käy joko om assa tahi palkka-i huudoillaan tah to v a t dem o k raatit se tah an sa. J a S iperian m in eraalirik
d is c u o ili is allow ed lo r large and cun- ■
työssä
ja
jo
s
hänen
ansionsa
on
riit
)
^
tta
a
’
e
tta
kukaan
ei
voi
olla
isää
rientävät
vieraalle
kysyjälle sei
tinuuus advertisement*.
! iloitsija on pakotettu vaatimaan
k audet ovat k e rra ssa a n sa tu m a ise t
TOVERI. BOX 99. A S T O R Ifr ORE.
tävä, niin hankkii hän om an talon i m aa ’hnen, ä ä n e s tä m ä ttä dem o k raati
eittämään
syitä,
jotka
jo tuota
melkeip saman, sillä elinkustan
vaikka niiden tu tk im in en on vasta
puolueen
kongressim
iesehdokkaita
T IL A U SH IN N A T
selvitystä
tehtäessä
tuntuvat
te
Eilisessä lehdessä julaistussa nukset ovat jo aikoja sitten kis- jossa vaim o hoitaa kodin; m ukava
Yhdysvalloissa ja Canadatsa:
alussa.
m
arrask
u
u
n
vaaleissa.
S
ellaisella
po
kaistulta
itsepuolustukselta,
eikä
Yksi vuosikerta. .*5.50
6 kuukautta. *3.00 Binghamin, Utah. kansankirjeen- j f ”
L u k em attom at tu rk is k a u p its ija t a
. .. '
i
-nnk.in I han miehen on silloiu tulla iltasella
3 kuukautta... *1.60
1 kuukausi.. . .60
....
, k o tu t sitä v a sta a v a k si, a in ak in j työstä lämpimän kotipöydän ääreen. B ittisellä m anööverillä ei k u itenkaan vat upp o rik k aita S ip erian tu rk ik sien miltään asialliselta perustelulta.
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta. .*8.00
6 kuukautta. *4.25 sa, jossa mainittiin osaston sun täällä rannikolla, jos vuoristoval
Vieras sen sijaan vähän aikaa
T oista on kotieläm ä ty ö läisillä ny kansaa nyt petetä, sillä se tie tä ä jo
v älity k sestä.
e
ttä
ei
se
ollut
dem
okraatien
vaan
tautumisesta
piirissämme
nykyi-]
oloihin
tutustuttuansa huomaa
SUBSCRIPTIO N RATES:
tioissa lienevätkin tuntuvasti hai kyään ja yhä kireäm rnälle olt ke rep u blikaanien kan n atu s, jonka avul
K aikki kaivostoim ien tu n tija t ovat
In the United States and Canada
heti,
että
kaikki muut syyt sii
h itty v ät, e tte i ole p u h e tta k aa n ty ö
One year .........*5.50 Six months........... *3.00 sin ratkastavana olevaan yleisää- • ve]nnrit
sitä m ieltä, e ttä S iperian kaivosteol
ia
asevelvollisuuspakko
saatiin
läpä
Three months. .*1.60 One month................ 60
äestykseen, koskeva piiripuh«-] Kun ;ämä aanestvs
saalult läisen kodista. Suurin osa työläisis sem ään, sota S ak saa vastaan ju liste lisuus voidaan kun n o llisten m enet hen ovat pieniä tekijöitä pää
iluoiicustu sijaitsee IU:nnen )a Duane katu
syyn : velton valistustyön teke
tä a n saitse e niin pien tä palkkaa, et
j-n kulmassa.
Telefooni: kontturi 365, iain palkan järjestysvallan luo-;*..
tapojen avulla k e h ittä ä parhaim
tämän tavallaan odottamattoman! te| oje p u h e tta k aa n om an talon saa tu k si ja m uut su u re t sotatoim enpa tely
misen
rinnalla. X äitteet teolli
jto im itu s832.______________
M uuan S iperian
D em okraatien m aksi m ailm assa.
vuttamista piirikomitealle. anne- kääntei;n ja persoonallisen sa m ise sta ; jos m enee naim isiin, on te e t h y väksytyksi.
suus-
y.
m. paikallisten olojen e-
taan ymmärtää, että piirikomi-' vvn, niin olisi toivottava, että jo v u o k rattav a vuokrakasarm i, jossa ei jo h ta ja t se n a a tissa ja ed u sta jah u o k u ltatu o tan n o n tu n tija an to i ä sk e t rilaisuudesta ovat pieniä, joskin
täin lausunnon, e,ttä S ip e ria ssa tuo
tealla olisi halu maksaa piirin kainen piirimme jäsen ottaisi vai suinkaan voi olla m itään nnikavuuk n eessa -pettivät p resid en tin so talak i te ttiin vuoden aja lla enem m än kuin huomioonotettavia seikkoja edel
esityksissä.
lämainittuun velttouteemme ver
puhujille kohtuuttomia palkkoja. vakseen äänestä.ä siten kuin itse siä. Se eläm ä on hyvin k itu ista mi
“Jo k ain en tie tä ä e ttä presid en tin 30.000,000 dollarin arv o sta k ultaa.
raten. Mitkään paikalliset sei
tä m iehen ansiolla voi saada, niin
Kirjeen lopussa olevaa lausetta ajattelee, käsittäen kysymyksen ollen on pakko naisen lä h te ä ansio to im en p iteitä sodan jo h ta m ise ssa ei Vuonna 1912, jolloin m ailm an kul kat eivät oikeuta osastojamme
ei voi käsittää muuksi kuin mie-J sellaisena kuin se on. eikä mi työhön; kun kum panenkin on päivän v ä t hänen puolueensa p ä ä jo h taja t tatu o ta n n o n arvo oli 97 m iljoonaa jättäytymään Vaille kaiken valis
k o n g ressissa
su u resti ja rru tta n e e t puntaa, olisi S ip e ria sta sa atu koi
T uhannet lukijamme ovat var lenosotukseksi piirikomitealle.
nään piirikomitean vallantavotte- työssä, on koti kylm än k alsea kun Suurin v a stu stu s on tullut juu ri h ä m asosa siitä, jo s s ik ä lä is tä k aivoste tustyön tekoa. Semmoisia o s a s
maan
tietoisia siitä kam alasta
toja on kumminkin piirissämme
Sanottakoon kerta kaikkiaan j Inna. |os se päätetään pienellä p a risk u n ta sinne tulee. Sellaisen
nen om an puolueensa keskuudesta. o llisu u tta olisi k unnollisesti johdet suuri enemmistö», joiden toimin
kodin
tarjo
aa
k
a
p
ita
listin
e
n
yhteis
onnettom uudesta, joka kohtasi I 5Uoraan, ctta ¡.¡¡nkomitea ei tai-] äänim äara||ä
,,le t„ tai t<,isee„.
“ Y lähuoneen dem o k raatien jo h ta tu, sanoo sam a a s ia n tu n tija . T saari taohjelmaan ei näy kuuluvan va
ku n ta työläisille.
Nikolai ja hänen e d e ltäjä n sä saivat
suurta joukkoa Mmnesotan suo-;sa asia#sa balua minkäänlaista,
nn ijri|i(Mn!tcan asema
listustyön tekeminen ollenkaan
Jo s to tta on se m itä p o rv arit sa ja C hainp C lark jä tti korkean paik su u n n atto m ia
rik k au k sia
Siperian
malaisia siellä viime viikon lo- valtaa K vsvmvs on vksiukertai-1.
,
novat
e
ttä
perhe-eläm
ä
on
y
h
teis
|
k
a
n
*a
-
taiste
lla
k
se
en
asevelvollisuus
koetetaan vain ponnistella yksin
iihen
. j joa vaikeampi kuin jos
kunnan ja valtion ja siv e e llisy y d e n ! , a k i a . vaataau ’a d em okraatien jo h ta k u lta k a iv a n n o ista ja olisivat s a a omaan rahatilan hyväksi, otta
pulla ja täm än viikon alussa rai sesti — kuten piirisihteerin seli-i, . . . .
KclIKKl ottavat osaa. Silloin se
ia I K
a itchin
itr» lii» i o
li n
i i n i Irä iin asevelvolli
n c D V P lv n lli n e e t vielä paljoa suurem pia, jos nii
ja
oli
niinikään
matta ollenkaan huomioon, että
vonneen m etsäpalon takia.
tvksissä «>n m ainittu — siitä. tietää mikä enemmistön tahto p eru ste, niin to tta to sia a n p o rv ariin suuspakon a n k a ra v a stu staja , sam oin tä olisi k unnollisesti k e h ite tty .
sitä runsaammat ovat rahalliset
seita y h teisk u n n a lta
ja
valtiolta
S iperian
luon n o n rik k au d et
ovat
Vielä emme ole saaneet a sia n -, halutaanko länsipiirissä pitää or- tässä kvsymvksessä on ja se nou
kuin
so
ta
valiokunnan
p
u
h
een
jo
h
taja
tulommekin,
kuta voimakkaampi
m aap erä luisuu h u rja a .vauhtia pois
tuntijain lausuntoja siitä, m iten ganiseeraaja tai eikö sitä haluta dattaa sitä myöskin tinkimättä. N yt me näem m e joka aam u lisään edusm ies Dent. J a tä tä luetteloa niin su u n n a tto m a t, e ttä se kansa >n valistustyömme teko.
voitaisiin ja tk a a vielä pitem m älle ku n ta, jonka om aisuudeksi ne jää
suunnaton häviö oikeastaan oli |"s se halutaan, niin se on otetta-,
Ainoastaan kolmella osastolla
ty v ällä luvulia su u rissa parvissa nai-
vät, on lyhyessä a ja s s a m ailm an rik
kin.
k o k o piirissämme on toiminnassa
niisissäkin olevien n aisten m enevän
m utta uutisethan ovat kertoneet va niillä ehdoilla millä se saa
S iperia on m ailm an ääretö n
“Jo s d e m o k ra atit ollenkaan välit käin.
S. isialistipuolueen ohjelma sam oihin töihin kuin m iestenkin.
r.i » välttämättömimmät valistus
että toistakym m entä kaupunkia daan, tai muuten on o’tava il-1
M utta V enäjän ja mui
taisiv a t to siseik o ista, niin tulisi hei a a rre a itta .
työn
välineet: puhujaseurat. A-
vallankumouksellisen uudeL Tuo porvarillinen koti. jo ssa nai
on tuhkana ja tuhatkunta ihm is man. la nyt on asia sillä taval-!1"’
(Iän v aalita iste lu h u u to n a an olla: ‘Ää den m aiden k a n sain v ä liset su h te e t ?itatsioniti»imikuntia tuskin lie
on k y tk etty neljän seinän sisä!
«eenjärjestämKto.n.en piirustus. nen
n e stä k ä ä rep u b lik aan eja kongressiin ovat sangen sekavat.
tä m enettänyt henkensä ja var la. että viitlen dollarin päiväpal- « 1
nee muilla kuin Astorian ja Port-
le , m iehen kotiorjaksi, on sirpalei
m aan satoja loukkaantunut mikä kalla, jonka piirin säännöt m v ö n -l^ on kykenevien ja tekn.llises- na. Eläm m e porvarillisen yhteiskun jos h a lu a tte e ttä p re sid e n tti saa kan
andin osastoilla. Ei ainakaan
U IV A N S A A R E N
lia tu sta so tato im en p iteilleen ’.”
tävät.
ei
sitä
saada.
Kerrassaan
I
h
a
r
ja
a
n
tu
n
e
itte
n
henkilöitten
niiden
toiminnasta ole piirin vi
nan
rap
p
e
u
tu
m
isaik
a
k
a
u
tta
ja
sen
lievemmin mikä vakavammin.
kertovat,
e
rä
ä
t
syvän
veden
k
a
la
sta
rastoon
mitään mainittu. Kirjal-
m
ukana
vanhoilla
p
e
ru
ste
illa
olevat
Onpa tapauksia, jossa kokonaiset harkitsematonta on selittää, et I ajatuksen tulos. Se on ohjelma
M utta e n tä s jos k a n sa h e rä isi nä jä t lö y tän een sä ä sk e ttä in G olf-virras lisuuskomiteatkin näyttävät ole-
sukupuolisuhteet särk y v ät, jo sta joli
perheet ovat tuhoutuneet ja taas tä piirikomitea haluaa valtaa! »»‘I™ sm,n tukkimiseksi, jota tu u se siveellinen alennus m issä e kem ään koko tiim an pelin ja ään es sa Palm Beachin edu stalla. Floridan van ympäri piiriämme kovin lc-
täisi alas niin d e m o k ra atit kuin re- rannikolla. S aari oli noin k a k s i k s i
toisia, joista on saanut surm an “voidakseen maksaa piirin hien-! h"ut ivat että meillä ei ole mi- läm m e.
vä peräisen perustuksen pohjalla
S
osialistinen
y
h
teisk
u
n
ta
luo
uudet
¡
P ublikaanitkin ja valitsisi om ia e n ie n tä viisi jalk aa läp im itaten . muo
noitsijalle
mitä
se
haluaa.-
Jos'tään
rakentavaa
tarjottavana.
Ja
Puhuiaseuroista
puhuessani
sa joko yksi tai useam pia jäse
! d u stajiaan , sosialistipuolueen ehdok ilostunut yhteen k u to u tu n eid en m eri .iittaan vain torstain Toverin
p
e
ru
ste
et
sukupuolisuhteisiin
ja
aut
se
riippuisi
piirikomitean
"ha-,
^amada
on
>e
ohjelma,
joka
>d-
niä, m istä lapsia, m istä vanhem
kaita. Se sa a tta isi kum m ankin van kasvien ja ju u rien päälle kokoontu
oimitussivulla olevaan kirjotuk-
m uunkin inhim illisen elä
’uista". niin tuskinpa luennoitsi- v;‘Sti ja kir!tämattömä.-ti oaot- ta a kaiken
pia ihmisiä.
.,
,
...
,
han
puolueen
eh
dokkaat
varm
uuteen
n
e
e
sta
savesta
ja
m
udasta.
S
aarellr
een : “ Puhujavoimia kasvatta-
m an ihanteellisem raille
p e ru ste ille
‘
siitä, e ttä he ovat p elan n eet peliään kasvoi lukuisia puita ja risophora
Om aisuuden häviö on kai a r jat saisivat ollenkaan palkkaa. p aa taloudediaten etujen suhteet, kuin m itä ne nykyään ovat.
uaan", kehotuksella että se kir-
jo liian avoim esti
kasvin taim ia.
K a la sta ja t kertovat otus otettaisiin tarhoin liuomi-
vaam attom an suuri ja sitäkin mutta kim niidenkin pitää työs-H°ka muodostaa perusteen luok-
M
ax
käyneensä sa are lla ja n äh n een sä siel
E N TÄ S JOS K A N SA H E R Ä IS I?
ioii ja toimittaisiin niin että sii-
raskaam pi, kun suurin osa vau tään elää. niin on niille makset kataistelulle p<ditiikassa.
SODAN V A IK U T U S S Y N T Y V Ä IS Y Y
lä tu h an sia pikkukaloja, jo ita m eri
iä
lausutut ajatukset tulisivat
Eastman.
( T r u e t r a u ; ! at io n file d w ith tltc P o s tm a s te r
riota kärsineistä on pienomista- tava elinkustannuksia vastaava
T E E N E N G L A N N IS S A .
linnut ahm ien söivät.
at A s to ria , ( )re .. G e t 19, 1918, as r . - u. ed
todellakin toteutetuiksi. Puhuja
MAILMANKATSOMUKSIA
S. S. Osastoille länsi-
piirissä
TOVERI
Piirikomiteako valtaa
vailla
Hätäänjoutuneita
auttamaan
pia, korven raatajia, jotka ovat
vuosien työllä ja vaivalla saa
neet katon päänsä päälle. Ne
ovat nyt vailla vaatteita ja ra
vintoa.
Pikainen apua on paras apu
ja siksi me kehotamme, että o-
palkka. Ja lännellä ei nykyisin j
— Kaikki ihmiskunnan pää-
kiertävä henkilö tule toimeen
viiden dollarin päiväpalkalla, var- asiallisimmat laitokset syntyivät
sinkaan sellainen, jonka on vie- villcyskautena. kehittyivät edel
lä elätettävä perheensä.
leen raakalaiskautena ja kypsy-
ä ämä huomautus vain siltä va-! vät sivistyskautena. — Lewis IL
raita, että jos muissakin osas-) Morgan.
tiy se ctio n
19 o f th e A c t o ’ G et
o ih
IV |7 . i
ääntenkalas-
llä ik ä ile m ättö m ä ssä
tu sto u h u ssaa n lev ittä v ä t republikaa
niset politik o itsijat nykyisin seuraa
vaa lausuntoa, jossa dem okraatipuo
lueen onnistum inen a se te ta a n koko-
naan
republikaanisten
ed u stajien
k a n n atu k sen ansioksi:
Mietelmiä Suomen
, täjäs. l lkopitäjäläiset vain oli
vat joka näkemässä lyötäviä
Kenenkäpä suomalaisen rintaa muukalaisia. Kehittyipä se “isän-
ei nostaisi aatos vapaasta itse t maa" vielä siitäänkin: laajentui
näisestä Suomesta, joka rajoihin koko maakunnan
i laineen.
sa sulkisi kaikki seudut, missä Savon, Karjalan tai Pohjanmaan
kaukaisintakaan suomalaisrotua — suuruiseksi. Useimmille tämä
olevia heimoja asustaa, aina Rii ¡näyttää jääneen viimeiseksi kehi
kaa ja Pietaria myöten .\änisjär- tysasteeksi; nykyisen "Valkosen
veen, \ ienanlahteen ja Jääme i Suomen" lahtarilehdistä päättäen
reen a sti! ( Olemmehan me suo •ovat ainakin pohjalaiset kaikki
malaiset mailman etevintä. lah- ¡juuri sillä kehitvsasteella.
jakkainta, vanhinta, urhoollisin-
Ainoastaan valistuneimnii’le ja
ta ja joka suhteessa ensimäistä edistyneimmille aikaa myöten
kansaa.
Mistäkö syystä me selkenee isänmaaksi koko se ta
mailman
ensimäisiä olemme? loudellinen ja valtiollinen, kielel
Tietysti siitä syystä, että sinä linen, kansallinen ja sivistykselli
tämän lukija, ja minä ttimän kir- nen kokonaisuus, jota näihin
jottaja olemme molemmat suo saakka on Suomeksi nimitetty,
malaisia. Mitään muuta syytä a nyt-Suomen johtavat "valkoi
siihen ei tarvita. Eikä sen pa j set" nerot puuhaavat siitä itse-
rempia syitä ole muillakaan kan 1 näistä. laajennettua Suur-Suo-
soilla. jotka itseänsä pitävät kaik- mea.
kia muita kansallisuuksia ,ete-
Huono kauppa, taloudelliselta
vampina.
kannalta.
Se niinsanottu "kansallistunto"
Suomen köyhyys ei ole aino
ei muuta ole kuin vähän miedon-
nettua itserakkautta. Sen lähtö astaan laulun aihe, vaan katkera
Useimmat tässä
kohtana on oma verraton m in ä todellisuus.
joka epäilemättä on paras mies maassa olevat työväenluokan jä
maanpäällä.
Varhaisemmassa senet muistavat elävästi ne kur
nuoruudessa ei sen vertaisia ol jat olot. joiden takia he muut
lut ulompana kuin omassa kyläs tivat isänmaata. Niin paljon pa
sä. Ainoastaan oma kylä oli to rantamisen varaa kuin onkin työ
denteolla isänmaata niinä aikoi väen elintasossa täällä Amerikas
na. Naapurikylän pojat olivat sa. täytyy melkein jokaisen sen
jo vihollismuukalaisia, joita vas tään tunnustaa, että on se toki
taan täytyi lauantai- ja pyhäillat toista kuin mitä se ennen Suo
tapella jollakin sopivalla paikal messa oli. Ja kuinka onnetto
la kylien keskivälillä.
man viheliäinen se lieneekään
Siitä se isänmaa-käsite vähi siellä nykyisin?
tellen laajeni, niin että siihen si Ahtaasta, pörin ahtaasta otet
sältyi sen puolinen pitäjään "kul tiin ne verot, joita sikäläisen vir-
ma” ja vihdoin koko oma pi- kamieslauman ylläpidoksi tarvit-
Me suursuom alaiset.
/
ti in. Monen köyhän torpparin
ainoa lehmä niistä \ uosittain
myytiin. Joka sitä joutui likel
tä näkemään, tietää että Suomen
virkakoneisto ja sivistyslaitokset
jo ennen tätä täydellisen itsenäi-
svvdep puuhaa muodostivat pääl-
lysrakennuksen. jota maan ta
loudellinen
tilanne töintuskin
jaksoi kannattaa.
Itsenäisyys edellyttää kaikkien
entisten menojen lisäksi kunin
kaan ja hänen hovinsa kustan
nuksia. Eikä tasavaltainen hal-
’itusmuoto rahallisesti ehkä tu
lisi paljoakaan halvemmaksi It
se se itsenäisyys vaatii niin kal
lista hallituskoneistoa.
Siihen tulee lisäksi edustus ul
komailla.
Vaikka diplomaatis-
ten lähetystöjen tehtäviin vhdis-
tettäisiinkin konsulien ja kauppa-
asiamiesten sivutoimet, niinkuin
aikomus näkyy olevan, ei tuo ul-
komaaedusttis kuitenkaan liki
mainkaan tule itsekannattavalle
pohjalle, vaan tulee se vuosit
tain nielemään monta monituis
ta miljoonaa markkaa.
Sillä
mailmassa on paljon maita, jois»
sa itsenäisen vallan täytyy pitää
edustajaa, ja ne jotka tällaisis
sa toimissa pystyvät jotakin ai
kaansaamaan. ovat komeasti elä
viä, kallispalkkaisia herrasmiehiä
Suomen raha on niin pientä, si
täpaitsi. ulkona mailmalla.
Mutta kaikki nämä menot, niin
suuria kuin ne itsessään ja Suo
men varoihin nähden ovatkin,
ovat kuitenkin pieniä niihin ää
rettömiin summiin verraten, mi
tä itsenäinen s o t a l a i t o s nie
lee. Suonien oli mukava kelle-
tellä Venäjän turvissa, sen dip
lomaattisen edustuksen ja puo
lustuslaitoksen varassa. Sellai
nen asema ei tosin ollut kansal-
l i u ii'L t t io r i
A d n ia. O re .,
»y
A v C tio ü
19 o l
file d
P e t.
th r
w it h
W,
A ct
th e
G e m m a s te *
1918. a* .e n ’iir -H
<)t M e t . o th . 1 9 1 7 .1
“Te h a lu a tte ty ö n jo h taja n toim e:
S yn ty n eisy y stilasto t o su ttav at Eng teh ta assa m m e ?
M itä to in ta olett
lunnissa ja W alesissa syntyneen v. ennen h a rjo tta n u t? ’’
1913 881,890 lasta.
Vuonna 1915
“ Ensin olin v an g in v a rtija n a ja sit
aleni syntyväisyys S14,841:een, vuon ten koirien k e sy ttä jä n ä ."
; na 1916 785,520:een ja vuonna 191,7
“ Te k e lp a a tte ja s a a tte toim en.'
Ì 66S,346:een, ollen se alhaisin synty — The Life.
mr.nirn.n.TRn
kaikkine apuneuvoilleen, viljoi vitsi edisty äkseen niitä luonnor
lleen, raaka-aineineen. tehtailleen etuisuuksia mitä Suomella Yenä
sanaka sanoen kaikkine, vihovii- jän suhteen oli: käyttövoimaa
meisinekin varoineen ovat joutu jota \ enäjän teollisuudelta ¡mut
neet palvelemaan voimakkaam tuu. mutta ¡ota Suomen koskis
pien sotaakävvien valtojen tar- sa on jonkun verran (ei niin
kotusperiä.
Eikä pienintäkään suunnattomasti kuin yleensä luu’
edellytystä
ole. minkätähdenj laau ja kellutaan), kulkunenvoj;
Suomi ei samaten — ja vielä pal- ■ ia merenrannikkoa. Venäjän raa
joa suuremmasta syystä — noine ka-aineitten varassa Suomesta
kaikkine sotalait«>s-hokötyksineen! mahdollisesti olisi voinut kch.it
joutui-i mahtavampien naapuri-j tyä jommoinenkin teollisuusmaa
ensa leikkikaluksi.
Ja laaja Venäjä kaikkine aasia
Sosialistien suunnittelema Suo-j laisine alusmaine.cn olisi ollut
men itsenäisyys kaikissa muissa mainio markkina-aiuc Suomet
suhteissa, paitsi mitä ulkopoli teollisuuden
tuotteille.
Silti’
tiikkaan ja sotalaitokseen tulee kaimalta katsoen — ja sehän sr
siis oli Suomen oloissa ainoa kieltämättä kansallistaloudellöel
mahdollinen ja järjellinen, Lah- ta kannalla on kaikkein tärkeir
tarien "täydellisen itsenäisyyden" näkökohta
oli Venäjä Suomen
hanke on suorastaan mielettö luonnollinen liittolainen.
myyttä — taikka sitte tahallista
jonkun tietyn suurvallan käsiin jo u tu u ala-arvoisem paan ase
m aan
pelaamista.
Skandinaavialainen taikka sak
Xaltiollisella
itsenäisyydellä,
salainen
teollisuus ei tarvitse
niinkuin kaikella muullakin täs
Suomen
vesivoimia
eikä kulku
sä mailmassa. täytyy olla tuke
neuvoja
oman
kehittymisensä
va taloudellinen perustus. Suo
mella sitä ei ole, sillä köyhyys vuoksi. Niillä on sekä käyttö
ja kaiken puutos ei taloudelli voimaa että liikevälineitä ja me
yltäkylhn itsellään
seksi pohjaksi kelpaa. Maa ei renrannikkoa
Eivätkä ne maat tarjoa markki-
tuota elintarpeita edes nykyisen na-aluetta Suomen teollisuus- e-
harvalukuisen ‘väestönsä kunnol nempää kuin muillekaan tuotteil
liseksi ylläpidoksi. Raaka-ainei le. Ainoa mihin ne Suomea tar
ta ei ole juuri minkäänlaisen vitsevat, on riistoalueekseen. \ ’oi
teollisuuden tarpeiksi. Pääomia vat
Suomessa saada vielä verra
mitä maassa on, tuskin voi ny ten halpaa työvoimaa riistääk
kyaikaisessa mielessä sillä ni seeti ja joitakin raaka-aineita,
mellä mainita — siksi vaatimat kuten
metsäntuotteita, joista niil
tomia ne ovat, ja nekin mitä on lä omassa maassa jo alkaa olla
ovat enimmäkseen ulkomaalaista puutos.
alkuperää ja yhä edelleen ulko Suomalaisen asema Venäjän
mailta käsin hallittavia.
yhteydessä — vaikkapa diplo
\ ’enäläinen kapitalismi olisi maattisesti ja sotilaallisesti epä
luultavasti Suomelle ollut vähim itsenäisenä alusmaana pysyen —
män vaarallinen. Se ei vieiä olisi ollut valistuneemman, ky
ollut ylivoimaisen mahtava, oli; vykkäämmän toverin asema jä-
vasta kehityksensä alussa ja tar- lelleiäaneiden kehittymättömäni-
»u o iniaiM H W a rrnnwnr
•Tr.. nu n ..*TT m i n iin i.iru w H in nnn.ruror.i
18607463
( T :u c
ît
lisylpeyttänime mairitteleva, mut
ta se oli varsin edullinen. Ja
Venäjän oli siihen pakko tyytyä
sillä sen oma turvallisuus vaati
pitämään liuolta Suomen puolus
tamisesta.
Oma sotalaitos on Sellaiselle
pienelle ja köyhälle maajle kuin
Suomelle suoranainen mahdotto
muus selvin päin ajatella. Se
on aivan toista kuin ne asevel-
vollisuuspatalioonat. joita Suo
mella ennen oli. Nvt tarvitaan
omat asetehtaat, nvkvaikainen
tykistö, lentokoneet, kaikki. Niin
pitkä ja monimutkainen rannik
ko kuin Suomella on, vaatii suo-
iakseen suuremmoisen laivaston
kalliine telakoineen ja aseniapaik-
koineen. Ajanmukaiset sotalai
vat ovat kymmenien miljoonien
kapineita sielläkin missä hinnat
lasketaan dollareissa, ja vanhet
tuvat muutamissa vuosissa, jos
ta syystä sotalaivaston ylläpiti
kysvy ylivoimaisia ponnistuksia
mailman rikkaimmiltakin ja mah
tavammilta valloilta.
Olisi turhaa kuitenkin.
Kaiken tämän lisäksi pitäisi
linnottaa ei ainoastaan tärkeim
mät paikat rannikolla, vaan koke
maaraja, Riian lahtea, Väinäjo-
kea, Peipusjärveä, Laatokan ete
lärannikkoa. Aänisjärveä, Yie-
nanlahtea. Kuolan erämaita ja
Ruijan rantoja myöten. Sellais
ten rajojen turvaaminen sekä
maan että meren puolelta vaatisi
vähintään sata kertaa niin lukui
san väestön kuin mitä Suomessa
nyt on.
Nykyinen Europan sota on
osottanut, että väkiluvultaan ja
varallisuudeltaan noin kymmen
tä Suomea vastaavat "itsenäiset
valtiot
kaikkine armeijoineen
laivastoineen,
linnotuksineen
seuroilla osastoissamme, vaikka
pa vähälukuisellakin osanotolla,
»n ensimäinen tehtävä.
A gitatsionityön tärkeys.
Lähtiessämme sitten katsele
maan agitatsionikomiteain tehtä-
vaa. on ymmärrettävä jo alussa
ttä tämä toimintamuoto se on-
mrwnTfr.T m TT wmumK n w n . i ii.HHiini w ii. rom i i n n-.-lunniiruiiiuiiinn
»ien toverien etunenässä. Olisi
ollut todeda suurenmoinen histo
riallinen tehtävä olla etujoukko-
la Venäjän monilukuisille mil
joonille. Siinä olisi tihut jota
kin samanlaista, vieläpä edulli
sempaa kuin niitä skotlantilaisil-
a op brittiläisten keskuudessa.
skothmti on Englannin aseilla
.allottama alusmaa, jolle nyt
vasta ollaan aikeissa myöntää
,iskistä
itsehallinta a.
Mutta
’englantilaisten
taulapa itten"
rinnaha skottilainen aina on tu-
kynnessä. Brittiläisen maihnau-
allan ‘tärkeimmissä aseni’-sa o-
at pitkin aikaa olleet skottilai
set yhtä usein, ellei useammin
kuin varsinaiset englantilaiset.
Saksalaisten ja skandinaavia-
laisten rinnada suomalainen sitä
vastoin jää auttamattomasti ta
kapajulle sekä valistuksessa että
kaikessa muussa mikä valistuk
sesta johtuu.
Sama alemman
rodun hyljeksitty asema joka
käänteessä, jossa Ruotsin val
lan aikana olimme.
Suomen rajojen laajentaminen
on kyllä itserakkauttamme kut-
kutteleva haave, mutta käytän
nöllisesti kaikkea järkeä vastaan
sotiva. X’iron päävaestö on to
sin suomensukuista, mutta maan
tieteellisen asemansa ja historial
lisen kehityksensä puolesta niin
loitolla Suomesta, että näiden
maiden yhteenliittäminen tuntuu
sangen vaikealta, melkeinpä mah
dottomalta Inkerinmaalla on ai
noastaan kourallinen suomalai
sia venäläisten joukossa; heidän
koko elantonsa perustuu Pieta
rin suurkaupungin erilaisten tar
peitten tyydyttämiseen. Ainai
sessa yhteydessään venäläisten
kanssa heistä on kehittynyt eh-
kä pahempia ’ ryssiä" kuin aito
r
1