Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 11, 1918)
Ño. 237 T O V E R I , Iäisten herääm isen kau tta, jol joutuneen arm eijan jätteet, ja H* loin ne pääsevät selville siitä, et joka tarpeen vaatiessa suojelee ’ Ansen *uom*laiien tyOvlen tinenkansattaj«. tä työnteettäjien olem assaolo ei niiden perääntym istä m itä nöy-1 ü m otyy Astoria***. Oregon, joke pkivk paitsi sunnuntaina- ole ainoastaan tarpeeton, vaan ryyttävim m ällä rauhalla, ei pc-J yhteiskunnallisesti sangen type tä niitä armeijaosa*stoja joita hän TOIMITUSKUNTA: UUSI RUOKAKALALAJI. W. N. REIVO. SULO SYVÄNEN, rää ja vahingollista, koska he ei voi auttaa, jotka vihollinen jo S tanford yliopiston k a n sle e ri J o r ADOLPH SALMI, ALEX SEVO, aina riistävät työläisiä, hankki on eristänyt m uista joukoista. danin ilm otusten m ukaan on Cali vat helpon ja huolettom an toi Sellainen kom entaja täy ttää ai fornian k alam arkkinoille ilm estynyt TOVERI (T U B COMRADE) m eentulon työläisten raskaan noastaan velvollisuutensa, hän uusi ruokakala, jonka m erk ity s s a a t The organ of the Finnish worker* in the . Se Western »tate*. The oni» Furnish daily m | raadannan kustannuksella valitsee ainoan mahdollisuuden ta a tulla v e rra tta in suureksi. the W rit. Fuhliahed daily, except Sunday, on n. s. pappikala (m u sta k allio k ala), at A itona, Ore., by the We»tern Work sen pelastam iseksi m itä vielä on men’* Publishing Society. Brest-Litovskin rauha oka painaa aina kahteen satoan A N TTI J. PARTAN, Manager. pelastettavissa; hän y lö n k atso o P paunaan saak k a. T ohtori Jo rd a n in rOSVOn rauha I seikkailut ja sanoo kansalle kat- tiedonannon m ukaan s itä s a a tta a olla Entered a* second-da** mail matter July 18, TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA .. .. *- sitellä täydellisesti osuustoim in- Austrahan työväestön takvsvnivstä ja suunnitella kei- uudet järjestösuun- 'n o ja ja m enetelm iä, joiden avu1. nitplmat Ha saattaa osuustoim inta oikealle n ilV ¡terveelliselle ja am m attijarjest- .- okakuun 14 päivä ryhdytään! jen periaatteiden mukaiselle poh- L .okakuun pd «X y J « esityksessä stto- A ustraliassa toteuttam aan jo ija lle. Verävkseen rvh- veljiä: ‘•Liike-eläm äm m e alkoi noutaa ta r kauan h au tu n u tta A ustralian u- s,teltan v a r ^ u t : ^ rle \t öie„ Ke e peensa ja liik em en ettely n säk in P ie nioiden keskittäm issuunm telm aat tyrnistä a m m a ttija re stojen " d! X i isoksi unioksi.” S y d -; kuudessa osuuskauppojen ja ta ris ta käsin. Sam a venäläisyyden nevssä, A ustraliassa, on pidetty | Työväenpankm ^ ^ „ " ' ‘tutki- m yrkky alkoi lab ju k sin een ja turm el tuneine m enetelm ineen lopullisesti canaen tärkeästä m erkityksesta k o k o u s valitsi kom itean tutki olevaa am m attijärjestöjen kokous .! maan m ahdollisuuksia nai e tol h a k e u tu a ja saad a ja la n s ija a virka lossa on laadittu “yhden su u re n , m enpiteil.f. koneistossam m ekin.” union” periaatejulistus, perustus-j Uusi järjestöm uoto, T o tta jo k a sana. yksim ielisesti päätettiin, että L ahjuksien ottam inen, p e tk u tta m i laki ja suunniteltu uusi tarko- 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, (True translation filed with the Postmasie, ' k e r a n t o t u u d e n , ‘l u o v u t t a e n a l u - su u ria m ä ä riä pohjoisen T yynenm e j nen n o u su k asrik k au d en kaikki el tustaan vastaava -'järjestökoneis-: uu5j järjestö nim itetään under the Act of March 3, 1879.________ 1 lie ren k allioriutta-rannikoilla. Jap an in to. Kokous lopetti työnsä elo -, orkcrs Industrial Union oi k e e t on h a v a itta v issa kaikilla aloilla Umotuihint* 40c painatuumait*. Kuoleman- ,a jecti'On jV öf’ the^Act' of Oct. 6th! 1917.) 1 että voittaakseen aik a a, käyttäen flmotuk*et 81.50 kerta ja m uistovar*yilla' 7 kuun 12 päivänä ja | Australia'* (A ustralian Työväen ran n ik o illa s itä on m yöskin tav a ttu . H uippunsa täm ä sai siin ä m atalassa hyväkseen vähäisim m änkin lyk- L00 kerta. Kihfau«-, »yntymi- ja avio- Kirj. N. Lenin. pr&pagandatyöhön tar- T eollisuusjärjestö) ja että sen K alan arv ellaan olevan y h tä kun aito -b y ro k raa ttise ssa m ielessä teh m itean Uitto-ilmotukact 81-00 kerta, halutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotuhaet 50c kerta, nauna- (N yt kun Leninistä ja T rots- kävksen joukkojensa uudelleen nollisen ravinnoksi kuin ov at par dyssä kauppasopim uksessa “ vieraiden kotuksessa liittää kaikki A u stra pääm ääränä on liittää yhteen Umotukact 81-50 kerta, avioero-ilmotuktet 83.00 kerta. Seisovat ilmotuhaet aopimuk- k ista puhutaan niin paljon ja vii-[kokoam iseksi, Ja antaakseen h a a t ru o k ak alat, k u ten m aarian k ala p istim ien ” k an ssa, jo ssa tu o “en tis lian taloudelliset järjestö t yhteen järjestöön A ustralian kaikkiin teu multaan. Satunnaisista ilmotuksiata tu- Sydneyn kokouksessa hyväk teollisuuksien tataan heidän suhteisiinsa S ak-jjaantuneelle ja rappeutuneelle ar- (h alib u t) esim. M aultaan on se hy ten talo llisten toim eton, h a rm a an ikä työläiset niiden lee rahan seurata mukana. Englanninkie lettä auomeanetaan vapaasti. sytty suunnitelm a lähetetään Päämäärien saavuttam iseksi. jot vä, vaikkakin hiukan rasvauen, mut vä ja ikäv y sty n y t luokka” teki jul saan, on e rik o ise sti inielenkiin- . nuijalleen aikaa levätä ia VQI- ta ei niin p ah asti kuin m akrilli ja keim raan konnantyönsä. toisten A ustralian valtioiden tvo-1 periaatejulistuksessa esitetään. Advertising rate* in effect July 1, 1912, 40 Leninin oinaan ! ulistua. cent* per inch. Special discount is allowed toista tu tu stu a väenjärjestöjen toim eenpanevien j ^-ni()on voj kuulua rajaton mäa- sardiini. Se on su u ressa m äärässä M yydessään vuotia, voita, m unia for larger and continuous advertisement*. ... . Brest-Litovskin Voimien kokoam ista uusiin t o v e r i , box 99. ASTORiA^iRE. j mielipiteeseen Sen ajkkatvöia isiä (näihin lukeu- n. s. sapelikaloina m yydyn kalan te rv a a ja yleensä puhdistettuani) kom iteain vahvistettavaksi. taisteluihin. k a lta in e n . K a la sta ja t k u tsu v a t si m aan ho u su n n ap eista läh tien täm ä jälkeen rauhasta, jonka hän selittää " u s - , pidetään valtm idenva.i- tnen mv<-^ unioiden v irk a ilija t) T IL A U SH IN N A T Yhdysvalloissa ja Canada***: nen kongressi ja suunnitelm aa järjestetty in ä sellaisiin ryhmiin "Me olemme allekirjottaneet | tä syvänveden tu rsk a k si, vaikka se sam ainen “h a rm a an ikävä ja ikävys Yksi vuosikerta.-85-50 6 kuukautta.-83.00 kom attom an sortavaksi ja nöy-i ryhdytään silloin täydellisesti to- kuin täm än jälkeen selitetään 3 k uukautta... $1.60 1 k u u k au si... .60 ryttäväksi” ja joka on vain v ä li-’ Tilsitin' rauhan. Kun Napoleon ¡ei k u iten k aan siihen sukuun kuulu ty n y t luokka” piti lopulla rom ulla Suomeen ja muualle ulkomaille: huikean huu to k au p an ; myi n. s. isän teuttam aan. ---- . . . ... P äätettiin jakaa järjestö depart- Yksi vuosikerta.-88.00 6 kuukautta. ! aikainen siitä syystä että V enäjä | vuonna 1807 pakotti Preussin hen k an san k“in k ielessä lu e tu t k alat, ku m aansa "M aam m e”-laulun ja “ Die Uuden uniojärjestön ohjelma. m enttejhin, divisiooneihin, ali- SUBSCRIPTIO N RATES: pakotettiin allekirjottam aan se. hyväksym ään I ilsitin rauhan, olit ten esim . A laskan m u sta tu rsk a , Sydneyn kokouksen permat- > ¿¡visiooneihin. osastoihin ja se- W acht am R h ein in ” säv elten kaiku la the United State* and Canada One year.......... $5-50 Six m o u th *............ $3.00 vallottaja kukistanut Saksan ar- j A m erican M useum Journal, u u d istetu lle’kalais..n osast,,ihi„. Kukin de- essa, sa k sa n k ie liste n m aljapuheiden K iriotus julaistiin Pravdassa. teellinen ohjelm a Three month*. .$1.60 One month................ 60 — sekavassa ilm ak eh ässä ja tu rv a n a an järjestölle kuuluu: - - - H u o n e u M o sijaitsee 1 0 uinen ja D uane katu« bolshevik ¡hallituksen , , . . . . partm entti käsittäisi niin mon- virallisessa m eijat. o tta n u t haltuunsa sen i jen kulma»>a. Telefooni: konttori 365, i ..... ‘(1) Me väitäm m e luokkatais- ’ ta ’ divisioonaa kuin on tarpeel- työväen v eressä k a s te tu t pistim en sä; LAHTARIEN “ PYHÄ VIHA” toiniitua S32._______________ _____ [äänenkannattajassa, josta se on pääkaupungin ja m uut suuriin- i telun olevan käynnissä yhteis-j se "h arm aan ikävä, ik ävystynyt luok TOIM ESSAAN. lista toim innalle viss illä teolli- i m at kqupungit, asettan u t niihin o te ttu ). * kunnassa, ja täm än ]uokk a ta is -. uugalalla __ _ ___ __ Ala-divisioonciliin Ruotsin S ocialidem okraten julkaisee k a ” oli todellakin oppinut kaikki Eivät uskalla asestaa “ Me olimme pakotetut allekir-! poliisinsa ja pakottanut vallote- p ö y risty ttäv än to sikuvauksen oloista tsa a rin a ik u is e t p ah eet lah ju k sien ot te lu n ' syynä on kaikki tu o ta n to -! ¡¿r jestct aän toistensa kanssa lä- työläisiä jottam aan ‘T ilsitin’ rauhan, mut- tun antam aan itselleen sotajouk- v ankileireillä ja valtiorikosoikeuk- tam ise sta villim pään k av allukseen ja välineet om istava kapitalistinen jie(sjssa suhteissa olevat työalat joita tuotantovälineitä j osastoi]^n järjestetään samoilla petokseen saakka. “T anskanm aassa luokka, ta meidän ei ole petettävä itse-ikoja uusien ryöstösotien käymi- sista Suom essa. (True translation filed with the postmaster työväestön täytyy saada käyttää työaloilla toim ivat ja sekalaisiin Ruotsin Socialidem okraten-lehdessä on jo ta in m ä tä ä ”, lausui H am let; at A s to ria . O re.’. O c t. 11, 1918. as » Meillä tävtvv olla tar- seksi, jakanut Saksan, muodos- by section 19 of the A c t of O c t. 6th. 1917.) • d n i n i C . kyetäkseen elämään. Työväen osastoihin sellaiset työläiset eri ju lk a ista a n k an n ek irjelm ä, m inkä m ätää tu n tu u olevan toisessakin pöh U krainasta ker- IT)oa ottaa vastaan täm än k o ris-' taen liittoja sen m uutam ien osien Väinö H akkila on jä ttä n y t v a ltio n jo lan m aassa. luokka luo kaiken arvon. Mitä aloilla, jotka vähälukuisuutensa Tiedonannot I telem attom an katkeran totuuden. I kanssa* sen toisia osia vastaan. suurem m an osuuden kapitalisti takia eivät voi järjestää koko V asta aika p estä m o raalista pyyk kosoikeudelle Suom essa ja jossa kir tovat. että siellä ollaan paraikaa nen luokka anastaa, sitä vähem naista divisioonaa työalallaan. _ täydellisesti käsitet-1 M utta siitäkin huolim atta oli j jelmäasä yksityiskohtaisesti arvo»- kiä! m uodostam assa uutta arm eijaa Meidän on män jää työväenluokalle ja sen- jöhon o te m n ^ m se häviön, jaottelun, o rju u -! Saksan kansa rauhan jälkeen k u - 1 teilaan la h ta rih a llitu k se n ja n k e in h o i V asta aik a ru koilla jum alaa! H allitusjärjestelm ä. tähden näiden kahden luokan * ' . . . 1 -1 f f O ; toa i ja n r* 1 li O 11 rl O n V .'A V n 111 i l 11 t a . 1\ (UI E ikö m iellytä nyt k en tät, joissa oik eu d en k äy n tilaito sta. Kan K orkeinta toim eenpanevaa hal kistum atta. asevelvollisuuden kautta. Mie- tuksen ja nöyryytyksen pohjaton •'Jokaiselle ajattelevalle os t- n e k irjc lm ä p erustuu kokem uksiin mi kan san v allan m iehet ja naiset sai edut ovat ainaisessa ristiriidassa lintoa kutsuttaisiin suurneu viis lenkiintoista on kuitenkin panna kuilu, johon me olemme syöstyt. “ (2) Mitään rauhaa ei voi olla toksi. Sen muodostaisi kaksi e- su rm an sa y k sinvallan aseiden tä k irjelm än e s ittä jä on kokenut o i vat merkille, että ainoastaan omis- . Mitä selvemmin me sen käsitäm -i 1 taa Tilsitin rauhan (joka oli sor- lessaan ty öläisten p u o lu stu sasian aja avulla? P elo ttaak o voitto? Joko ne näiden luokkien välillä niin kau- j ,|u<tajna kustakin kuudesta divi lo v - ............»o«- . y]ejsäänestyksellä selvempi, v voim akkaam . pi' tav impi.i j.i no? rv v • ttä puutetta i-.' jo tk a eivät h u m altuneet toukokuul an kuin nälkää ja tavan luokan luokan nuorukaisia nuorukaisia ote- ote- i mie. me, sitä sitä selvempi, • \im • i p iä i n rat jana. tyy miljoonien työläisten kes- vajlttu yleinen sihteeri ja presi- hansopim uksia, mitä K irjelm ässä m ainitaan m. m., e t t ä ! ja pidetyissä sak salaisju lilissa. näke taan - arm eijaan. A m sterdam ista j j a taipum attonianipi on meidän i ^RR^opimuk^ia, ni’ta alsH - T am m isaaren vankileirillä, m issä olot j vat tu h k asta nousevan jälleen sen kutidessa ja kaikkia elämän liv- (,c n ttj ' | aSenten virkakausi oli tullut tiedonanto näet kertoo ar- i vapautuspvrkinnksem m e, halum -l i sen aikakauden kuluessa pakote! ovat olleet k aikista k u rjim m at, on | j onka aikoivat h au d ata ikuisiksi a vvvksiä niillä, jotka nu,o4osta' ! kolme vuotta ja heidät voidaan »leijan m uodostam ista koskevan me nousta uudelleen orjuudesta A’in > esimerkki, miten lapselli- kym m enen viikon k u luessa kuollut joiksi? vat harvalukuisen tyonantajaluo- j kutsua äänestyksellä pois tnimis- julistuksen päättyvän sanoilla; vapauteen, vakava päätöksemm e isen » a m a o »n ajatella, että sorta- y h teen sä 1.777 henkilöä, jo ista 1,450 Pelko on k a lv e n tan u t heidän pos kan. ,1 . •• taan paikallisista syistä. Se tah- "(3 ) Näiden kahden luokan va- t ( ( sanoa< kukin departm entti uhrauksista huolim atta, j ' a rauha olisi jokaisessa tapauk- on kuollut heikkoudesta tai nälkään kensa. V iisaam m at n äkevät täm än "U krainan nuorukaiset, jotka valvoa cro| taa edustajansa milloin V iikossa on kuollut m illoin 267 väliajan pian loppuvan, m u tta se Iillä täytyy taistelun jatkua kun- täy ttäv ät kaksikym m entä vuotta että Venäjä ei tule jääm ään k ,,\-!sessa perikatoon ajava, ja sota- nes kapitalismi «m poistettu. Ka- katS(1(, sii]len uieVan syytä. Te- milloin 160. milloin 269 ja am m u ttu “harm aan ikävä, ikävystynyt luokka historia osottaa ensi tam m ikuulla, tullaan ” a n jhäksi ja heikoksi, vaan tulee k!»-¡tapahtumien pitalismi voidaan poistaa vain hukkaa]jc toim innalle tarpcelli- kokonaisuudessaan ei sitä huom aa ei jopa 23: kin henkilöä. kutsum aan pakkopalvelusarm ei- , n voiinakkaaUsi ja vara]. J meille, että rauhan kautta O.l työläiset yhteen i ., P aljon parem pia e iv ä t olot ole ka ilom aljoja juodessaan kuule pik jär¡estäm ällä , , ... , sen paikallisen autonom ian tur- jaan. Tällä kertaa ei kuitenkaan , . , . .m o n e s s a t a p a u k s e s s a s a a tti a ik a a V iaporiasa H äm eenlinnassa, Riihi ku p ro feettan sa, V olter Kilven sain luokkatietoiseen taloudel.iseen, vaanijseksi toimii kunkin Aust- J . . . . x i liseksi. oteta m uita kuin om aisuutta o- . . . . . . tulla, sillä joukkojen keräämiseksi uuteen niäeljä ja H ennalan k a sarm eissa Lah m altav aa pu h etta. — Työni. järjestöön, joka valtaa tu «.>tanto- r:ina„ vaition pääkaupungissa , .......................... ‘Sellaiseksi se voi välineet vallankum ouksellisella m aakuntaneuvosto, joka hoitaa i dessa. N älkä ja ta u d it ovat tem niistävien huikkien jäseniä. .... ,, •-» n riittä- taisteluun. .............. . . . , ; v ie lä k in o n m e illä ja le lla taloudellisella ja valtiollisella to ' asioita teollisuuksissa oman val- ERÄM AAN AARRE. lam a »yksi ainoa huomau- , ... " Tilsitin rauha oli suurin nöy-i m anneet pois m onta tu h a tta työläis lausuu m uuan läntcläinen västi alueita ja luonnoiniKkauk tä heidän p arhaassa ¡ässään. K alleim m at ja tie te e llisesti huo loudellisella ja valtiollisella toi- tion rajain sisällä, ja myöskin tus, t Vv d v ttä-!r. v . v ty'' ,n,ta Saksalle on tapah- 1 11» «* ’ 11 “ Vallankumoukselli- T uom ioistuinten p äätö k set ovat oi m attavim m at eläim et New Yorkin E- minnalla. työväeulehti, "antaa enemmän siä kaikkien tarpeet . X“ i i tilkopuo.ella, milloin jonkun vai ja sam alla voimakkain tarkottaa taydel- .- ‘ li;.. leet tav atto m an erilaisia. T am m isaa läin tie t. yhdistyksen eläinkokoelm as nen toim inta tarkottaa taydel- teollisuuksien jotain osaa valoa Saksan hallituksen ja \ e- mään, vaikkakaan ei vltäkylläi- j tunut ren valtiorikosoikeuden osastot tuo sa Bronx p a rk issa ovat kolme k ä ä lisen m uutoksen a ,kaansaam ista | kvetäan parem m in hoitam aan riitt.ävästi ¡kansallisen herääm isen aiheutta- näjän työväestön suhteisiin, kuin sesti. niin kuitenkin nim ittäin kapitalistisen luokka- t(; isesta valtio<ta. Näissä tapa- m itsiv at säännöllisesti kym m eneksi piö virtahepoa, jo tk a e iv ä t ole a i ihmistvö- ja. Siihen aikaan tarjosivat his- kokonaiset ‘kirjeenvaihtotulvat.’ Luonnonrikkauksissa vuodeksi •k u ritu sh u o n eeseen . kun n o a sta a n ain o at tä ssä m aassa olevat om istuksen poistam ista joko vk- uksJssa eivät <iis valtioiden po- 'Työläisiä ei uskalleta varustaa voimassa ja siinä kunnollisessa toriaV.iset olosuhteet ainoastani H iid e lle ' ^ e ' s ^ng’n osastOt ^a a se n ju listiv at e lä v ä t sen lajin virtah ev o set, vaan sityisesti tai valtion k au tta o m is-, ii^t ti^et rajat tule kysym ykseen ansa on.? on ¡yhden mahdollisuuden sellai: ehdonalaisen tuom ion. Suurin epä kaikkialla, aseilla edes pakkoarm eijassa- luomisvoimassa, jonka kansa lu k u u n o tta m a tta k ah ta tettuihin tuotantovälineisiin na i- yjaakuntaneuvoston m uodostavat kaan. m utta liikemiesluokat, saanut vallankum ouksen kautta, heräämiselle, nim ittäin porv aril kohta on siinä, e ttä sy y tetyillä ei m uuta, jo tk a saatiin sam alla kertaa den — sekä sen sijaan yhteis- nresj(ientti. vleis-sihteeri ja vksi keskiluokat. U krainassa samoin on meillä riittävästi aineksia voi- Hsen valtion muodostam isen. Su ole virallisia puolustusapulaisia. vaik kiinni ia ovat nyt jossain E uropassa. kunnallisen om istusoikeuden Pe’ e(justaja kustakin kuudesta ky- koko yhteiskunnan svirtyksessa olevan maakunnan a vangit usein ovat niin nälän naan Sen eläin lajin n a h a t ja luurangotkin rustam ista kitin Suomessa ja Venäjälläkin, makkaan ja yltäkylläisen Vptri. hen aikaan, enemmän kuin sata ¡k I nyttäm .... iä, ... e a tte a. _ iv . ä L! X . S itseän sä nilA t . voi puo ovat niin harv in aisia, e ttä m useot hyväksi. * departm enteista. Näm ä virkaili- vuotta sitten, m uodostivat his- ovat suosiollisissa väleissä Sak jän muodostamiseksi. "(4) Rikkauksien nopea k a sa n -,.at va]ksee a sjanOmaisen maa lustaa. Itse oikeudenkäyntikin on p itäv ät n iitä tav a tto m a ssa arvossa. r san kanssa." "Sellaiseksi m uodostuu Vena ¡tornin kourallinen aatelisia ja jä rje s te tty siten, e ttä on e rittä in vai Sen asu in p aik k a rajo ttu u n ä h tä v ä sti tum inen ja teollisuuksien omis- kunnan j arjestöt kahdeksi vtio- irrottaa .tiensä kalkci-J pienet ryhm ät porvarillisia nitei k e a ta se u ra ta ju tu n käsittely ä. Al taka-L iberian eräm aih in , jo ssa se tusoikeuden keskitty minen >‘\a ,jeksi kerrallaan, m utta hekin o- Ja kuitenkin täkäläinen por- jä jos se t akasinkutsun alaisia, varilehdistö puhuu aivan päin tä epätoivoisnu.lesta ja iraasimai- i lektnaaleja. työväestön laajojen van m ahdotonta on a n ta a apua muun elää m etsissä ja p ien issä virro issa harvem piin käsiin teki amm atti- järjestö t kykenem ättöm iksi v a s-! m uassa K atajan o k alla oleville van joiden v a rjo ste ttu je n ä y rä itte n s u a vastaista, se valehtelee tietensä, sun,Iestä, jos se jännittää jokai- joukkojen ja talonpo.k.en ollessa A lajärjestöt. geille, jo tk a heti tuom ion ju liste ttu a jissa se lepäilee. T äm ä h arv in ain en tustam aan työnantajaluokan ala- i selittäessään Venäjän työväes herm o- ja lihaskudoksensa. I toim ettom ia ja to u nm taky, y tto- viedään ulom m ille saarille. ti lisääntyvää valtaa, koska n. k. . «.„u-; tu n tem atto m an eräm aan pienpeto on sen Kussakin valtiossa tulisi oie- tön olevan saksalaisten kanssa Siitä svystä voi historialli- craft-unionism i synnyttää o.ot, S eurauksena k a ik e sta tä s tä on, et todellinen virtahepo, m u tta k ä ä p ä maan kuusi departm enttm euvos liitossa. mahdollinen ainoastaan sillä kan- nen kehitys sulien aikaan k u l- |tä yhteiskuntaluokkien välinen kuilu sen jättiläis-am fibianin (m aalla ja jotka sallivat työnantajan aset toa, jo tk a hoitavat kaikkia niitä • , Hli-aKen vallan -! keakin vain pelottavan h ita a sti., syvenee. Viime talv en a sa atiin tu vedessä elävä) rin n alla, jonka jokai taa viiden tydväenosan taistele toim ialoja, jotka ovat ryhm ite- sainval.sen sosialistisen vallan b , ‘ italismi huom atta- ta v a stu stu sta alaluokan taholta. Nyt nen tu n tee. S am assa e lä in ta rh assa maan toista työväenosaa vastaan -. - . ; , • Työläisten ja kapitalis kumouksen tiellä, jonka me O- - . * u- , „ i « , - siten x - , „ vuo- > tv - t kunkin departm entm alaisuu- ' . .. . . se lisääntyy m itä suurim m assa m ää olevan B ehem oth C aliphin. v irtahepo samassa teollisuudessa, ! ,, .. , häviölle ...... ,, u„„i.:„ enttineu- tien osa lemme kulettavaksem m e valin- vasti kohottanut ? eista s o i s ? s yläluokan m enettelyn johdosta jen m onarkin, voisi jak a a kolm een rollaan saattaen kunkin teen. Kussakin . . . departm 1 .. . , ... - - vostossa toimisi myös president- Kulkea aina vain eteen | tasoa ja kansanjoukkojen sivis kym m eneen osaan ja jokainen osa (T r u e translation filed w ith the Postmaster j j e c t . voidaan li )a sibtcl:r i . R kuuäi vlustajaa tie ct. t. 11. i l , 1918, i'*m , as required r e q tiiir tii _ .. at A s to ria , r O >re., re .. O “ (5) Täm ä tilanne tilanne voi ty s ta s o a erikoisesti. Sota on a- v a sta isi vielä täm än kääpiön kokoa “ HARMAAN IKÄVÄ, IKÄVYSTYNYT — tai aarim aisessa tapauksessa by «ection 19 of the Act of Oct. 6th, 1917.) 1 p a i n e ik ä m ilS e lt t lK l t a p p i o i l l e . ) , v.' jonka täydelleen k e h itty n y t uros on m uuttaa ja työväenluokan etuja kahdeksan edustajaa LUOKKA." uvi kiveltä jjanut kansan joukot liikkeelle, jotka va äskei- . kohdatessa, rakentaa ki R auta valim otyöläisten edistää vain järjestö M oraaliseeraam isen kiihko on vai a in o a staa n 30 tu u m aa korkea ja voidaan litaan kustakin departm enttiin yhteiskunnan lujaa herättänyt ne ennen k u u lu n 'it- muodolla, jonka kaikki jäsenet sen työpäivä- ja palkkajutun > sosialistisen v k s il - 'd n n u t Suonien k irja ilija t, valtiollisia painaa vain 420 paunaa. t1 teollisuuden x n- i 1 ii ty ö sk e n n e lla v ä -? - to rn illa k a u h u illa ja k a rsin i? ...^ . nap p isak so ista ylem piin la h ta ri samalla alalla tai kuuluvasta' divisioonasta. . ...... . Kukin yhteydessä antam assaan lausun- perustusta, n ap p isaksoista ylem piin , -i ... . n - , - i n i d iv is m n a o lis i v iit a l a is e s ti id u -- ......................... . • . ** 1 : i;i «uv n n ra n u i. n i5 iiu iu u » ’ i ¡p ro fesso reih in saakka. " V o itto ’, jo SÄÄSTELIÄISYYS ON SUURIM PIA kaikilla teollisuuksien aloilla j ^ h - nossa sanoi North Carolinan v- m ättom asti kurin ja tottelevai la. Sota <>n an tan u t n. r. 1 )e] >art nieli tti neli v < )St< »n tvvät yksimieliseen toim intaan t<ltnn'u HYVEITÄ, järjestäm istv ö n .! selle kehitykselle voimakkaan .> ? - ka s a a Hin vieraiden aseiden avulla lioikeuden tuom ari Clark m in. suuden eteen, jäsenet valittaisiin myös yleisaä- jos sitä osaa oikealla tavalla käyt silloin kuin se on tarpeellista nestyksellä kahdeksi vuodeksi ja se u raav aa: tehokkuuden ja yhteistoim innan säyksen, joten se etenee nyt le ; ej tu n n u olevan pysyvää laatua, komotiivin nopeudella. Hi ‘ » i V iim eksi on V olter Kilpi ta rttu n u t tää. E sim erk ik si sellainen työläinen saattaen siten loukkauksen yhtä olisivat takasinkutsun alaisia. "T y ö n teettäjät ovat melkein voim istuttam iseksi. teollisiin Ien ! — ............. . " ' J. - •: . i Uynään, se lv ite llä k se n sä niitä kan jo k a osaa sä ä stä ä työvoim aansa k a vastaan koskemaan kaikkia. ulostavat nyt itsenäiess- i Kynään, selv itelläk sen sa Kussakin A ustralian valtiossa t u o t a n n o n ja j a o n k o n t r o l li n a:- r ia a m u o d o s t a a t . - - Ballisia kysym yksiä, joiden piirissä p italistin työssä, ei anna riistä ä it poikkeuksetta isänm aallisesti a- "(6 ) Me väitämme, että koska tulisi myös o'em aan divisiona- arvelee nykyiäen tilan te e n ratk e am i seään niin paljoa kuin sellainen hui •työväenluokka luo ja hoitaa yh neuvostoja, joissa olisi edustajia vustaneet sodan voittoon saat kaansaam iseksi, ------ sima todeT ------ inenlti n , r \ioonaiset . ja kymmenrniljoo . . toimivan tuo- , Ä t tam ista kaikella voimallaan, an tie sotilas- ja sosialistisen voi- naiset kansanjoukot, k äp itah s- sen piilevän. Hän haukkuu sosialis lu ra a ta ja , joka a h e rta a päiv ät pääs teiskunnallisesti x . ■ •• . v ■ i kustakin am m atista |a t\".n a ita tantokoneiston, niin sen tu lis i oli- . . ... . i kypsynyt sosialismille tit k u ten kaikki m uutkin. P ahojf tä ä n kuin uskollinen koira. M utta tam alla kunnollisesti järjestety t man luomiseksi. . • ........ . jotka ovat ln tetv t aia-un l.-ionp- jata tuotantoa ja m aarata omat ■ . x. . ; ovat olleet. V eljestyneet venäläisten sellaisella työvoim an säästäm isellä 1 .. . .. J hm. Neuvoston virkailu -ita xut- jos \ enaja nyt tehtaansa ja korkeakykyiset joh N iinpä s iis ■ -■ o • • i Tappio ei ole pettu ru u tta kanssa, vaikka olisi p itän y t lähestyä ei sen tään p itk äilek ään päästä. Täy tvoelitonsa. divisiona-pre.-adentiKsi. tajansa hallituksen palvelukseen. ■ eikii voida kieltää et- sen m aan kan salaisia puukko hias tyy voida estää» riistäm in en toisella - K o k o u s n a a . t t i - .. l ä . h e ^ t t ä .... ä , k o p io n suttaisnn .... ... ! "Todelliselle sosialistille on so- siirtv? 1 , x i i-i divisionasihteeriksi ;a division.i- Sam alla tavalla ovat työläiset drnasta kaiku- ' teikö se sitä tee — ‘ Tilsitin rau sa. kirves saapas v arressa. M utta s it tavalla. tästä periaateohjelm asta kaikil- e(,„ stajiksi Hej<lät J va|, u a jsi„, pim atonta tappion kohdatessa le liittovaltioiden sam anlaisella isänmaallisuudella \ o \ae n ja rjes i vuodeksi kerrallaan. Divisiona- hasta kansalliseen herääm iseen ja ten hän lyö löylyä om ienkin luokka On kuitenkin olem assa jo itak in a io luopuneet kahdeksan tunnin työ kieltää sitä tai langeta sen joh suureen taisteluun isänmaan puo veljiensä selkään se u ra a v a lla tav alla; ja, joilla sä ästä v äisy y s on hyve. Ei töille. neuvostojen jäsenet valitaan kun päivä-m ääritelm ästään hallituk dosta epätoivoon. Ei ole totta lesta, ei sellaisen herääm isen tu “ K evyesti sa a tu ja ja kevytm ielises siin ä m erkityksessä, e ttä voisi siten kin työ- ja toim ialan keskuu M uita asioita. desta. Kukin am m atti ja työala sen hyväksi. Edelliset ovat saa se, ettei meillä olisi m itään pe loksena ole porvarillinen valtio ti k ä site y tljä om aisuuksia huuhtou sä äste ty illä varoilla rik astu a, m utta tui yksiin, usein sangen arvottom iin voi ainakin e stä ä itse n sä m y rk y tty Kongressi käsitteli myös m ui voi paikkakunnallaan muodostaa m ahdollisuutta: että neet vastapalkkiok>i suuresti li lastuksen vaan kansainvälinen sosialistinen k ä siin ; m aatilat ja k iin te istö t siirty i m ästä. ta tärkeitä asioita. Naiden jou am m attiosastoja, jotka taas vuo sääntyneitä voittoja. Jälkim äiset meidän olisi pakko valita häpe vallankumous. M arraskuun seit-i vat k ä d e stä toiseen silm ää huim aa P o rv arillisen sanom alehdistön ti- kossa oli esitys m uutokseksi v- rostaan valitsevat puheenjohta ovat antaneet enemmän työ tu n ällisen kuolem an' jollaista sorta sem ännestä päivästä 1917 lähtein vana vilinänä. M uodostui aivan uu la u sra h a t voi työläinen kaikella syyl leistä terveyttä koskevaan lakiin jan ja sihteerin sekä m uut ta r teja ja laajoja m iesjoukkoja a r va rauha m erkitsee ja ‘kunniak o le m m e m e olleet ‘vastaanhan- Y hteiskuntaluokkia: sotagulashien la s ä ä s tä ä task u ih in sa. Siten tekee siten, että 14 vuotta nuorem peelliset virkailijat. Naiden vir silk issä kahiseva, sa m p an jassa kyl palveluksen ei ain o a staa n luokalleen milta m eijan täyttäm iseksi. Edelliset kaan’ kuoleman, jota toivoton | olemme mc alaikäisiltä kiellettäisiin kakausi on kaksitoista kuukaut E A « j,a Me olemme .sanm aam- pevä, ravintoloissa upeileva, rah o ja vaan itselleenkin. M itä vähem m än työnteko m eijeriteollisuudessa ja ta. m utta voidaan uudelleen va ovat saaneet hallitukselta, jälki .a O e lu m erkitsee, talilla. ole totta, että me 'T ilsitin' r a u - |" « puolustam isen kannalla, mut- kylvävä n o usukasluokka; “e n tisten porvarilehdillä on tilaa jia , s itä hei että päaasegnilta muille välitys- lita toim eensa. m äiset antaneet sille." «< * • • x’ t i -ota ^en isänm aan puolelta ta lo lliste n ” toim eton, h a rm a an ikävä kom pia ne ovat, sillä niiden ilmo asemille lähetettävät maitokan- Paikallisia haaraosastoja Edelliset ovat saaneet halli hän allekirjottaessam m e p etim m e,13 tu stu lo tk a a n e iv ä t kauan pysy suu nut ja -säiliöt suljettaisiin sine daan perustaa missä sellainen ja ikäv y sty n y t luokka; vallityöläis m ' i n tä kohden me kuljem m e on tukselta, jälkimäiset antaneet ihanteem J m m e tai ta i ystäväm y stä v ä m m e. e . Me 3 le J J ora . . ten kiertelevä, k iertelevä, raaka raa k a hui huligaanijouk rina, jos niiden tilau sm ä ärä piene tillä ennen lähettäm istä. Samoin katsotaan tarpeelliseksi. N ii"*- sostahsttsen .sanotaan p u o -, a arm e ija n y nee. sille, niin vakuuttaa tuomari emme ole pettänet ketään eikä vaadittiin m uutoksia "E arlv kin toirpii sihteeri, presidentti Me emme ole hyväksy - 1 lesta> sosialismin puolesta ja ™«}din; solttu- ja matruusi-r m orsiam ien Jo s siis, työläinen, olet ollenkaan Closing Act” nimellä tunnettuun Clark, mies jonka lausuntoa ei m itään toim eenpaneva kom itea, jotka \ säästäv äisy y so p in kannalla, niin en lakiin, niin että työläisillä olisi rem u av at parvet. K aikkien näiden olemme osa sosialismin yleisestä siinä suhteessa ole tarvis epäil neet tai peitelleet m itään valei- Iitaan koko järjestö n äänillä y h teisen ä laa tu p iirte e n ä oli, e ttä kai nen k aikkea kieltäydy k u lu ttam a sta vähintäin kaksi täy ttä lom apäi kuuluvat lä. Edelliset ovat työnteettäjiä, m aakuntaneuvost arm eijasta. ta, emme ole kieltäytyneet avus kiila oli rah a a , yllinkyllin rah a a , jo rah o ja si p o rvarillisiin sanom alehtiin vää kuukaudessa sunnuntaipäiviä jälkimäiset työläisiä. hallintovallan alaisuuteen. T ai vaikka et ollenkaan p e ria a tte e s ja yleisiä juhlapäiviä lukuunotta- tam asta yhtään hätäänjoutunutta ta yh tä yllinkyllin viljeltiin .” V irkailijain kurissapitäminen, Työnteettäjät eivät koskaan — TotiTtis on suhteellinen kä.- N iinhän se kävi. kun sotam iljoonat sa hyväksyisikään säästäväisyysop- m atta. ystävää tai toveria niillä keinoil i U niojärjestön kaikilla a-tcil anna mitään, ne ottavat aina. alkoivat pesiä Suonien talollU ten pia, niin tä s s ä su h teessa on sinun < )suus»< »lmintakysyinx s sai pidetään voimassa v irkailijain '• Työläiset ne ovat jotka kaiken la mitä vain on ollut käy tettä site jota ei voi m uuten löytää kukkuroihin. T oiselta puolen kuk k uitenkin tu n n u ste tta v a , e ttä saas myös tä rk e in sijan kokouksen leisäanestyksella takasinkutsun'* ja t o v a t oi ‘'-^ku^teluissa, iilla katsottiin a- j sen periaate, olkoon kysym' antavat, senkin mitä työnteotta- vänämme. K om entaja joka jo h kuin vertaam alla asioita toisiin koilevaa u o u su k a srik k au tta, toiselta ta v a is y y ste o ru n k a n n a tta *nAw.-ioh*c. sa ja Sen kautta löytää jollekin • pJoieil kurjiitumista ja köyhyyttä, taa sisäm aahan epätoivoisessa k e a sta . P o rv a rillista a sanom »iiati alehteä I ° 'e 3n käsillä, jödöin ämmät-1 ¿estä. kuka palkkaa nauttiva jillä on. Edka osien vaihdos ole ei työläisen k o tk aa n saa asialle tosiperuste. I S itten läim äy tetään om ia luokk% paosi» hajaantuneen ja tappiolle tijarjestojen velvollisuus oli ka- kailija tahansa. Kullakin s.-; muuten nuhÀalhnen kuin tyo-
