Ño. 237
T O V E R I
,
Iäisten herääm isen kau tta, jol joutuneen arm eijan jätteet, ja H*
loin ne pääsevät selville siitä, et joka tarpeen vaatiessa suojelee ’
Ansen *uom*laiien tyOvlen tinenkansattaj«. tä työnteettäjien olem assaolo ei niiden perääntym istä m itä nöy-1
ü m otyy Astoria***. Oregon, joke pkivk
paitsi sunnuntaina-
ole ainoastaan tarpeeton, vaan ryyttävim m ällä rauhalla, ei pc-J
yhteiskunnallisesti sangen type tä niitä armeijaosa*stoja joita hän
TOIMITUSKUNTA:
UUSI RUOKAKALALAJI.
W. N. REIVO. SULO SYVÄNEN, rää ja vahingollista, koska he ei voi auttaa, jotka vihollinen jo
S tanford yliopiston k a n sle e ri J o r
ADOLPH SALMI, ALEX SEVO,
aina riistävät työläisiä, hankki on eristänyt m uista joukoista. danin ilm otusten m ukaan on Cali
vat helpon ja huolettom an toi Sellainen kom entaja täy ttää ai fornian k alam arkkinoille ilm estynyt
TOVERI
(T U B COMRADE)
m eentulon
työläisten raskaan noastaan velvollisuutensa, hän uusi ruokakala, jonka m erk ity s s a a t
The organ of the Finnish worker* in the .
Se
Western »tate*. The oni» Furnish daily m | raadannan kustannuksella
valitsee ainoan mahdollisuuden ta a tulla v e rra tta in suureksi.
the W rit. Fuhliahed daily, except Sunday,
on
n.
s.
pappikala
(m
u
sta
k
allio
k
ala),
at A itona, Ore., by the We»tern Work
sen pelastam iseksi m itä vielä on
men’* Publishing Society.
Brest-Litovskin
rauha
oka painaa aina kahteen satoan
A N TTI J. PARTAN, Manager.
pelastettavissa; hän y lö n k atso o P paunaan
saak k a.
T ohtori Jo rd a n in
rOSVOn rauha
I seikkailut ja sanoo kansalle kat- tiedonannon m ukaan s itä s a a tta a olla
Entered a* second-da** mail matter July 18,
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
..
..
*-
sitellä täydellisesti osuustoim in-
Austrahan työväestön takvsvnivstä ja suunnitella kei-
uudet järjestösuun- 'n o ja ja m enetelm iä, joiden avu1.
nitplmat
Ha saattaa osuustoim inta oikealle
n ilV
¡terveelliselle ja am m attijarjest- .-
okakuun 14 päivä ryhdytään! jen periaatteiden mukaiselle poh-
L .okakuun
pd «X y J
«
esityksessä stto-
A ustraliassa
toteuttam aan
jo ija lle.
Verävkseen rvh-
veljiä:
‘•Liike-eläm äm m e alkoi noutaa ta r kauan h au tu n u tta A ustralian u- s,teltan v a r ^ u t : ^ rle \t öie„ Ke
e
peensa ja liik em en ettely n säk in P ie nioiden keskittäm issuunm telm aat tyrnistä a m m a ttija re stojen
"
d!
X
i
isoksi
unioksi.”
S
y
d
-;
kuudessa
osuuskauppojen
ja
ta ris ta käsin.
Sam a venäläisyyden
nevssä,
A
ustraliassa,
on
pidetty
|
Työväenpankm
^
^
„
"
'
‘tutki-
m yrkky alkoi lab ju k sin een ja turm el
tuneine
m enetelm ineen lopullisesti canaen tärkeästä m erkityksesta k o k o u s valitsi kom itean tutki
olevaa am m attijärjestöjen kokous .! maan m ahdollisuuksia nai e tol
h a k e u tu a ja saad a ja la n s ija a virka
lossa on laadittu “yhden su u re n , m enpiteil.f.
koneistossam m ekin.”
union”
periaatejulistus, perustus-j
Uusi järjestöm uoto,
T o tta jo k a sana.
yksim ielisesti päätettiin, että
L ahjuksien ottam inen, p e tk u tta m i laki ja suunniteltu uusi tarko-
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon,
(True translation filed with the Postmasie, ' k e r a n t o t u u d e n , ‘l u o v u t t a e n a l u - su u ria m ä ä riä pohjoisen T yynenm e j nen
n o u su k asrik k au d en kaikki el tustaan vastaava -'järjestökoneis-: uu5j järjestö nim itetään
under the Act of March 3, 1879.________
1 lie
ren
k
allioriutta-rannikoilla.
Jap
an
in
to.
Kokous
lopetti
työnsä
elo
-,
orkcrs
Industrial
Union
oi
k
e
e
t
on
h
a
v
a
itta
v
issa
kaikilla
aloilla
Umotuihint* 40c painatuumait*. Kuoleman- ,a jecti'On jV öf’ the^Act' of Oct. 6th! 1917.) 1 että voittaakseen aik a a, käyttäen
flmotuk*et 81.50 kerta ja m uistovar*yilla' 7
kuun
12
päivänä
ja
|
Australia'*
(A
ustralian
Työväen
ran
n
ik
o
illa
s
itä
on
m
yöskin
tav
a
ttu
.
H
uippunsa
täm
ä
sai
siin
ä
m
atalassa
hyväkseen vähäisim m änkin lyk-
L00 kerta. Kihfau«-, »yntymi- ja avio-
Kirj. N. Lenin.
pr&pagandatyöhön tar- T eollisuusjärjestö) ja että sen
K alan arv ellaan olevan y h tä kun aito -b y ro k raa ttise ssa
m ielessä teh m itean
Uitto-ilmotukact 81-00 kerta, halutaantieto-
ja nimenmuutto-ilmotuhaet 50c kerta, nauna-
(N yt kun Leninistä ja T rots- kävksen joukkojensa uudelleen nollisen ravinnoksi kuin ov at par dyssä kauppasopim uksessa “ vieraiden kotuksessa liittää kaikki A u stra pääm ääränä on liittää yhteen
Umotukact 81-50 kerta, avioero-ilmotuktet
83.00 kerta. Seisovat ilmotuhaet aopimuk- k ista puhutaan niin paljon ja vii-[kokoam iseksi, Ja antaakseen
h a a t ru o k ak alat, k u ten m aarian k ala p istim ien ” k an ssa, jo ssa tu o “en tis lian taloudelliset järjestö t yhteen järjestöön A ustralian kaikkiin
teu multaan. Satunnaisista ilmotuksiata tu-
Sydneyn kokouksessa hyväk teollisuuksien
tataan
heidän
suhteisiinsa
S
ak-jjaantuneelle
ja
rappeutuneelle
ar-
(h alib u t) esim. M aultaan on se hy ten talo llisten toim eton, h a rm a an ikä
työläiset niiden
lee rahan seurata mukana. Englanninkie
lettä auomeanetaan vapaasti.
sytty
suunnitelm
a
lähetetään
Päämäärien
saavuttam
iseksi. jot
vä,
vaikkakin
hiukan
rasvauen,
mut
vä ja ikäv y sty n y t luokka” teki jul
saan, on e rik o ise sti inielenkiin- . nuijalleen aikaa levätä ia VQI-
ta ei niin p ah asti kuin m akrilli ja keim raan konnantyönsä.
toisten A ustralian valtioiden tvo-1
periaatejulistuksessa esitetään.
Advertising rate* in effect July 1, 1912, 40
Leninin oinaan ! ulistua.
cent* per inch. Special discount is allowed toista tu tu stu a
väenjärjestöjen
toim
eenpanevien
j
^-ni()on
voj kuulua rajaton mäa-
sardiini.
Se
on
su
u
ressa
m
äärässä
M
yydessään
vuotia,
voita,
m
unia
for larger and continuous advertisement*.
... .
Brest-Litovskin
Voimien kokoam ista uusiin
t o v e r i , box 99. ASTORiA^iRE.
j mielipiteeseen
Sen
ajkkatvöia isiä (näihin lukeu-
n. s. sapelikaloina m yydyn kalan te rv a a
ja yleensä puhdistettuani) kom iteain vahvistettavaksi.
taisteluihin.
k a lta in e n .
K a la sta ja t k u tsu v a t si m aan ho u su n n ap eista läh tien täm ä jälkeen
rauhasta, jonka hän selittää " u s - ,
pidetään valtm idenva.i- tnen mv<-^ unioiden v irk a ilija t)
T IL A U SH IN N A T
Yhdysvalloissa ja Canada***:
nen
kongressi
ja suunnitelm aa järjestetty in ä sellaisiin ryhmiin
"Me olemme allekirjottaneet | tä syvänveden tu rsk a k si, vaikka se sam ainen “h a rm a an ikävä ja ikävys
Yksi vuosikerta.-85-50
6 kuukautta.-83.00 kom attom an sortavaksi ja nöy-i
ryhdytään silloin täydellisesti to- kuin täm än jälkeen selitetään
3 k uukautta... $1.60
1 k u u k au si... .60
ryttäväksi” ja joka on vain v ä li-’ Tilsitin' rauhan. Kun Napoleon ¡ei k u iten k aan siihen sukuun kuulu ty n y t luokka” piti lopulla rom ulla
Suomeen ja muualle ulkomaille:
huikean
huu
to
k
au
p
an
;
myi
n.
s.
isän
teuttam
aan.
----
. . .
...
P äätettiin jakaa järjestö depart-
Yksi vuosikerta.-88.00
6 kuukautta.
! aikainen siitä syystä että V enäjä | vuonna 1807 pakotti Preussin hen k an san k“in
k ielessä lu e tu t k alat, ku m aansa "M aam m e”-laulun ja “ Die
Uuden
uniojärjestön
ohjelma.
m
enttejhin, divisiooneihin, ali-
SUBSCRIPTIO N RATES:
pakotettiin
allekirjottam
aan
se.
hyväksym
ään
I
ilsitin
rauhan,
olit
ten
esim
.
A
laskan
m
u
sta
tu
rsk
a
,
Sydneyn
kokouksen permat- > ¿¡visiooneihin. osastoihin ja se-
W acht am R h ein in ” säv elten kaiku
la the United State* and Canada
One year.......... $5-50 Six m o u th *............ $3.00
vallottaja
kukistanut
Saksan
ar-
j A m erican M useum Journal,
u u d istetu lle’kalais..n osast,,ihi„. Kukin de-
essa,
sa
k
sa
n
k
ie
liste
n
m
aljapuheiden
K
iriotus
julaistiin
Pravdassa.
teellinen
ohjelm
a
Three month*. .$1.60 One month................ 60
—
sekavassa ilm ak eh ässä ja tu rv a n a an järjestölle
kuuluu:
- - -
H u o n e u M o sijaitsee 1 0 uinen ja D uane katu« bolshevik ¡hallituksen
,
, . . . . partm entti käsittäisi niin mon-
virallisessa m eijat. o tta n u t haltuunsa sen i
jen kulma»>a.
Telefooni: konttori 365,
i .....
‘(1)
Me
väitäm
m
e
luokkatais- ’ ta
’ divisioonaa kuin on tarpeel-
työväen
v
eressä
k
a
s
te
tu
t
pistim
en
sä;
LAHTARIEN
“
PYHÄ
VIHA”
toiniitua S32._______________ _____ [äänenkannattajassa,
josta se on pääkaupungin ja m uut suuriin-
i
telun
olevan
käynnissä
yhteis-j
se
"h
arm
aan
ikävä,
ik
ävystynyt
luok
TOIM ESSAAN.
lista toim innalle viss illä teolli-
i m at kqupungit, asettan u t niihin
o te ttu ). *
kunnassa,
ja
täm
än
]uokk
a
ta
is
-.
uugalalla
__
_ ___ __
Ala-divisioonciliin
Ruotsin S ocialidem okraten julkaisee k a ” oli todellakin oppinut kaikki
Eivät uskalla asestaa
“ Me olimme pakotetut allekir-! poliisinsa ja pakottanut vallote- p ö y risty ttäv än to sikuvauksen oloista tsa a rin a ik u is e t p ah eet lah ju k sien ot te lu n ' syynä on kaikki tu o ta n to -! ¡¿r jestct aän toistensa kanssa lä-
työläisiä
jottam aan ‘T ilsitin’ rauhan, mut- tun antam aan itselleen sotajouk- v ankileireillä ja valtiorikosoikeuk- tam ise sta villim pään k av allukseen ja välineet om istava kapitalistinen jie(sjssa suhteissa olevat työalat
joita tuotantovälineitä j osastoi]^n järjestetään samoilla
petokseen saakka.
“T anskanm aassa luokka,
ta meidän ei ole petettävä itse-ikoja uusien ryöstösotien käymi-
sista Suom essa.
(True translation filed with the postmaster
työväestön
täytyy saada käyttää työaloilla toim ivat ja sekalaisiin
Ruotsin
Socialidem
okraten-lehdessä
on
jo
ta
in
m
ä
tä
ä
”,
lausui
H
am
let;
at A s to ria . O re.’. O c t. 11, 1918. as
»
Meillä tävtvv olla tar- seksi, jakanut Saksan, muodos-
by section 19 of the A c t of O c t. 6th. 1917.) • d n i n i C .
kyetäkseen
elämään.
Työväen osastoihin sellaiset työläiset eri
ju lk a ista a n
k an n ek irjelm ä,
m inkä m ätää tu n tu u olevan toisessakin pöh
U krainasta ker- IT)oa ottaa vastaan täm än k o ris-' taen liittoja sen m uutam ien osien Väinö H akkila on jä ttä n y t v a ltio n jo lan m aassa.
luokka luo kaiken arvon. Mitä aloilla, jotka vähälukuisuutensa
Tiedonannot
I telem attom an katkeran totuuden. I kanssa* sen toisia osia vastaan.
suurem m an osuuden kapitalisti takia eivät voi järjestää koko
V
asta
aika
p
estä
m
o
raalista
pyyk
kosoikeudelle
Suom
essa
ja
jossa
kir
tovat. että siellä ollaan paraikaa
nen
luokka anastaa, sitä vähem naista divisioonaa työalallaan.
_
täydellisesti
käsitet-1
M
utta
siitäkin
huolim
atta
oli
j
jelmäasä
yksityiskohtaisesti
arvo»-
kiä!
m uodostam assa uutta arm eijaa Meidän on
män
jää työväenluokalle ja sen-
jöhon o te m n ^ m
se häviön, jaottelun, o rju u -! Saksan kansa rauhan jälkeen k u - 1 teilaan la h ta rih a llitu k se n ja n k e in h o i
V asta aik a ru koilla jum alaa!
H allitusjärjestelm ä.
tähden
näiden kahden luokan
*
'
.
.
.
1
-1 f f O
; toa
i ja
n
r*
1
li
O
11
rl
O
n
V
.'A
V
n
111
i
l
11
t
a
.
1\
(UI
E ikö m iellytä nyt k en tät, joissa
oik eu d en k äy n tilaito sta. Kan
K orkeinta toim eenpanevaa hal
kistum
atta.
asevelvollisuuden kautta. Mie- tuksen ja nöyryytyksen pohjaton
•'Jokaiselle ajattelevalle os t- n e k irjc lm ä p erustuu kokem uksiin mi kan san v allan m iehet ja naiset sai edut ovat ainaisessa ristiriidassa lintoa kutsuttaisiin suurneu viis
lenkiintoista on kuitenkin panna kuilu, johon me olemme syöstyt.
“ (2) Mitään rauhaa ei voi olla toksi. Sen muodostaisi kaksi e-
su rm an sa y k sinvallan aseiden
tä k irjelm än e s ittä jä on kokenut o i vat
merkille, että ainoastaan omis- . Mitä selvemmin me sen käsitäm -i 1 taa Tilsitin rauhan (joka oli sor- lessaan ty öläisten p u o lu stu sasian aja avulla? P elo ttaak o voitto? Joko ne näiden luokkien välillä niin kau- j ,|u<tajna kustakin kuudesta divi
lo v -
............»o«-
.
y]ejsäänestyksellä
selvempi, v voim akkaam . pi' tav impi.i j.i no? rv v • ttä
puutetta i-.'
jo tk a eivät h u m altuneet toukokuul an kuin nälkää ja
tavan luokan
luokan nuorukaisia
nuorukaisia ote-
ote- i mie.
me, sitä
sitä selvempi,
• \im
• i p iä
i n rat jana.
tyy
miljoonien
työläisten
kes-
vajlttu
yleinen
sihteeri ja presi-
hansopim uksia, mitä
K irjelm ässä m ainitaan m. m., e t t ä ! ja pidetyissä sak salaisju lilissa. näke
taan - arm eijaan. A m sterdam ista j j a taipum attonianipi on meidän i ^RR^opimuk^ia,
ni’ta
alsH -
T am m isaaren vankileirillä, m issä olot j vat tu h k asta nousevan jälleen sen kutidessa ja kaikkia elämän liv- (,c n ttj ' | aSenten virkakausi oli
tullut tiedonanto näet kertoo ar- i vapautuspvrkinnksem m e, halum -l i sen aikakauden kuluessa pakote! ovat olleet k aikista k u rjim m at, on | j onka aikoivat h au d ata ikuisiksi a vvvksiä niillä, jotka nu,o4osta' ! kolme vuotta ja heidät voidaan
»leijan m uodostam ista koskevan me nousta uudelleen orjuudesta A’in > esimerkki, miten lapselli- kym m enen viikon k u luessa kuollut joiksi?
vat harvalukuisen tyonantajaluo- j kutsua äänestyksellä pois tnimis-
julistuksen päättyvän sanoilla; vapauteen, vakava päätöksemm e isen » a m a o »n ajatella, että sorta- y h teen sä 1.777 henkilöä, jo ista 1,450
Pelko on k a lv e n tan u t heidän pos kan.
,1 .
•• taan paikallisista syistä. Se tah-
"(3 ) Näiden kahden luokan va- t ( ( sanoa< kukin departm entti
uhrauksista huolim atta, j ' a rauha olisi jokaisessa tapauk- on kuollut heikkoudesta tai nälkään kensa. V iisaam m at n äkevät täm än
"U krainan
nuorukaiset, jotka valvoa
cro| taa edustajansa milloin
V iikossa on kuollut m illoin 267 väliajan pian loppuvan, m u tta se Iillä täytyy taistelun jatkua kun-
täy ttäv ät kaksikym m entä vuotta että Venäjä ei tule jääm ään k ,,\-!sessa perikatoon ajava, ja sota-
nes
kapitalismi
«m
poistettu.
Ka-
katS(1(,
sii]len uieVan syytä. Te-
milloin
160.
milloin
269
ja
am
m
u
ttu
“harm
aan
ikävä,
ikävystynyt
luokka
historia
osottaa
ensi tam m ikuulla, tullaan ” a n jhäksi ja heikoksi, vaan tulee k!»-¡tapahtumien
pitalismi
voidaan
poistaa
vain
hukkaa]jc
toim innalle tarpcelli-
kokonaisuudessaan
ei
sitä
huom
aa
ei
jopa
23:
kin
henkilöä.
kutsum aan pakkopalvelusarm ei- , n
voiinakkaaUsi ja vara]. J meille, että rauhan kautta O.l
työläiset
yhteen
i
.,
P aljon parem pia e iv ä t olot ole ka ilom aljoja juodessaan kuule pik jär¡estäm ällä
, , ...
, sen paikallisen autonom ian tur-
jaan. Tällä kertaa ei kuitenkaan , . , .
.m o n e s s a t a p a u k s e s s a s a a tti a ik a a V iaporiasa
H äm eenlinnassa, Riihi ku p ro feettan sa, V olter Kilven sain luokkatietoiseen
taloudel.iseen, vaanijseksi toimii kunkin Aust-
J
. . .
.
x
i liseksi.
oteta m uita kuin om aisuutta o-
. . . . . .
tulla, sillä joukkojen keräämiseksi uuteen niäeljä ja H ennalan k a sarm eissa Lah m altav aa pu h etta. — Työni.
järjestöön, joka valtaa tu «.>tanto- r:ina„ vaition pääkaupungissa
,
..........................
‘Sellaiseksi se voi
välineet
vallankum ouksellisella m aakuntaneuvosto, joka hoitaa
i dessa.
N älkä ja ta u d it ovat tem
niistävien huikkien jäseniä.
....
,, •-» n riittä- taisteluun.
..............
. . .
,
; v ie lä k in o n m e illä ja le lla
taloudellisella ja valtiollisella to ' asioita teollisuuksissa oman val-
ERÄM AAN
AARRE.
lam a »yksi ainoa huomau-
,
...
" Tilsitin rauha oli suurin nöy-i m anneet pois m onta tu h a tta työläis
lausuu
m
uuan
läntcläinen
västi
alueita
ja
luonnoiniKkauk
tä heidän p arhaassa ¡ässään.
K alleim m at ja tie te e llisesti huo loudellisella ja valtiollisella toi- tion rajain sisällä, ja myöskin
tus,
t
Vv
d
v
ttä-!r.
v
.
v
ty''
,n,ta
Saksalle
on
tapah-
1 11» «*
’ 11
“ Vallankumoukselli-
T uom ioistuinten p äätö k set ovat oi m attavim m at eläim et New Yorkin E- minnalla.
työväeulehti, "antaa enemmän siä kaikkien tarpeet
.
X“ i i tilkopuo.ella, milloin jonkun vai
ja
sam
alla
voimakkain
tarkottaa
taydel-
.-
‘
li;..
leet tav atto m an erilaisia. T am m isaa läin tie t. yhdistyksen eläinkokoelm as nen toim inta
tarkottaa taydel-
teollisuuksien
jotain osaa
valoa Saksan hallituksen ja \ e- mään, vaikkakaan ei vltäkylläi- j tunut
ren valtiorikosoikeuden osastot tuo sa Bronx p a rk issa ovat kolme k ä ä lisen m uutoksen a ,kaansaam ista | kvetäan
parem
m
in
hoitam aan
riitt.ävästi
¡kansallisen
herääm
isen
aiheutta-
näjän työväestön suhteisiin, kuin sesti. niin kuitenkin
nim
ittäin
kapitalistisen
luokka-
t(;
isesta
valtio<ta.
Näissä
tapa-
m
itsiv
at
säännöllisesti
kym
m
eneksi
piö
virtahepoa,
jo
tk
a
e
iv
ä
t
ole
a
i
ihmistvö- ja. Siihen aikaan tarjosivat his-
kokonaiset ‘kirjeenvaihtotulvat.’ Luonnonrikkauksissa
vuodeksi
•k u ritu sh u o n eeseen .
kun n o a sta a n ain o at tä ssä m aassa olevat om istuksen poistam ista joko vk- uksJssa eivät <iis valtioiden po-
'Työläisiä ei uskalleta varustaa voimassa ja siinä kunnollisessa toriaV.iset olosuhteet ainoastani
H iid e lle ' ^ e ' s ^ng’n osastOt ^a a se n ju listiv at e lä v ä t sen lajin virtah ev o set, vaan sityisesti tai valtion k au tta o m is-, ii^t ti^et rajat tule kysym ykseen
ansa on.?
on ¡yhden mahdollisuuden sellai:
ehdonalaisen tuom ion.
Suurin epä kaikkialla,
aseilla
edes pakkoarm eijassa- luomisvoimassa, jonka kansa
lu k u u n o tta m a tta
k ah ta tettuihin tuotantovälineisiin na i- yjaakuntaneuvoston m uodostavat
kaan.
m utta
liikemiesluokat, saanut vallankum ouksen kautta, heräämiselle, nim ittäin porv aril kohta on siinä, e ttä sy y tetyillä ei m uuta, jo tk a saatiin sam alla kertaa den — sekä sen sijaan yhteis- nresj(ientti. vleis-sihteeri ja vksi
keskiluokat. U krainassa samoin on meillä riittävästi aineksia voi- Hsen valtion muodostam isen. Su ole virallisia puolustusapulaisia. vaik kiinni ia ovat nyt jossain E uropassa. kunnallisen om istusoikeuden Pe’ e(justaja kustakin kuudesta ky-
koko yhteiskunnan svirtyksessa olevan maakunnan
a vangit usein ovat niin nälän naan Sen eläin lajin n a h a t ja luurangotkin rustam ista
kitin Suomessa ja Venäjälläkin, makkaan ja yltäkylläisen Vptri. hen aikaan, enemmän kuin sata ¡k
I nyttäm
.... iä,
... e a tte
a. _ iv . ä L! X
. S itseän sä nilA
t . voi
puo ovat niin harv in aisia, e ttä m useot hyväksi.
* departm enteista. Näm ä virkaili-
vuotta sitten, m uodostivat his-
ovat suosiollisissa väleissä Sak jän muodostamiseksi.
"(4) Rikkauksien nopea k a sa n -,.at va]ksee a sjanOmaisen maa
lustaa.
Itse oikeudenkäyntikin on p itäv ät n iitä tav a tto m a ssa arvossa.
r
san kanssa."
"Sellaiseksi m uodostuu Vena ¡tornin kourallinen aatelisia ja jä rje s te tty siten, e ttä on e rittä in vai Sen asu in p aik k a rajo ttu u n ä h tä v ä sti tum inen ja teollisuuksien omis- kunnan j arjestöt kahdeksi vtio-
irrottaa .tiensä kalkci-J pienet ryhm ät porvarillisia nitei k e a ta se u ra ta ju tu n käsittely ä. Al taka-L iberian eräm aih in , jo ssa se tusoikeuden keskitty minen >‘\a ,jeksi kerrallaan, m utta hekin o-
Ja kuitenkin täkäläinen por-
jä jos se
t akasinkutsun alaisia,
varilehdistö puhuu aivan päin tä epätoivoisnu.lesta ja iraasimai- i lektnaaleja. työväestön laajojen van m ahdotonta on a n ta a apua muun elää m etsissä ja p ien issä virro issa harvem piin käsiin teki amm atti-
järjestö
t
kykenem
ättöm
iksi
v
a
s-!
m
uassa
K
atajan
o
k
alla
oleville
van
joiden v a rjo ste ttu je n ä y rä itte n s u a
vastaista, se valehtelee tietensä, sun,Iestä, jos se jännittää jokai- joukkojen ja talonpo.k.en ollessa
A lajärjestöt.
geille, jo tk a heti tuom ion ju liste ttu a jissa se lepäilee. T äm ä h arv in ain en tustam aan työnantajaluokan ala- i
selittäessään Venäjän työväes
herm o- ja lihaskudoksensa. I toim ettom ia ja to u nm taky, y tto- viedään ulom m ille saarille.
ti
lisääntyvää
valtaa,
koska
n.
k.
.
«.„u-;
tu n tem atto m an eräm aan pienpeto on
sen
Kussakin valtiossa tulisi oie-
tön olevan saksalaisten kanssa
Siitä svystä voi historialli-
craft-unionism
i
synnyttää
o.ot,
S eurauksena k a ik e sta tä s tä on, et todellinen virtahepo, m u tta k ä ä p ä
maan kuusi departm enttm euvos
liitossa.
mahdollinen ainoastaan sillä kan- nen kehitys sulien aikaan k u l- |tä yhteiskuntaluokkien välinen kuilu sen jättiläis-am fibianin (m aalla ja jotka sallivat työnantajan aset toa, jo tk a hoitavat kaikkia niitä
•
,
Hli-aKen vallan -! keakin vain pelottavan h ita a sti., syvenee. Viime talv en a sa atiin tu vedessä elävä) rin n alla, jonka jokai taa viiden tydväenosan taistele toim ialoja, jotka ovat ryhm ite-
sainval.sen sosialistisen vallan
b , ‘ italismi huom atta- ta v a stu stu sta alaluokan taholta. Nyt nen tu n tee. S am assa e lä in ta rh assa maan toista työväenosaa vastaan
-. -
. ; , •
Työläisten ja kapitalis kumouksen tiellä, jonka me O- - .
* u- , „ i « , - siten
x - , „ vuo-
>
tv - t kunkin departm
entm alaisuu-
'
. .. . .
se lisääntyy m itä suurim m assa m ää olevan B ehem oth C aliphin. v irtahepo samassa teollisuudessa,
!
,,
..
, häviölle
...... ,, u„„i.:„
enttineu-
tien osa
lemme kulettavaksem m e valin- vasti kohottanut ? eista s o i s ? s
yläluokan m enettelyn johdosta jen m onarkin, voisi jak a a kolm een rollaan
saattaen
kunkin teen. Kussakin
. . . departm
1 ..
. ,
...
-
-
vostossa
toimisi
myös
president-
Kulkea aina vain eteen | tasoa ja kansanjoukkojen sivis
kym m eneen osaan ja jokainen osa
(T r u e translation filed w ith the Postmaster j j e c t .
voidaan li )a sibtcl:r i . R kuuäi vlustajaa
tie ct.
t. 11.
i l , 1918,
i'*m , as required
r e q tiiir tii
_
..
at A s to ria , r O >re.,
re .. O
“ (5)
Täm ä tilanne
tilanne voi
ty
s
ta
s
o
a
erikoisesti.
Sota
on
a-
v
a sta isi vielä täm än kääpiön kokoa
“
HARMAAN
IKÄVÄ,
IKÄVYSTYNYT
— tai aarim aisessa tapauksessa
by «ection 19 of the Act of Oct. 6th, 1917.) 1 p a i n
e ik ä
m ilS e lt t lK l
t a p p i o i l l e . ) , v.'
jonka täydelleen k e h itty n y t uros on m uuttaa ja työväenluokan etuja kahdeksan edustajaa
LUOKKA."
uvi kiveltä jjanut kansan joukot liikkeelle,
jotka va
äskei- . kohdatessa, rakentaa ki
R auta valim otyöläisten
edistää vain järjestö
M oraaliseeraam isen kiihko on vai a in o a staa n 30 tu u m aa korkea ja voidaan
litaan kustakin
departm enttiin
yhteiskunnan lujaa herättänyt ne ennen k u u lu n 'it-
muodolla, jonka kaikki jäsenet
sen työpäivä- ja palkkajutun > sosialistisen
v k s il - 'd n n u t Suonien k irja ilija t, valtiollisia painaa vain 420 paunaa.
t1 teollisuuden
x n-
i
1 ii
ty ö sk e n n e lla v ä -? - to rn illa k a u h u illa ja k a rsin i? ...^ .
nap p isak so ista ylem piin la h ta ri
samalla
alalla
tai kuuluvasta' divisioonasta.
.
......
. Kukin
yhteydessä antam assaan lausun- perustusta,
n ap p isaksoista ylem piin
,
-i
...
.
n
-
,
-
i
n
i
d
iv
is
m
n
a
o
lis
i
v
iit
a
l
a
is
e
s
ti
id u --
.........................
.
•
. ** 1
: i;i
«uv n n ra n u i. n i5 iiu iu u » ’ i ¡p ro fesso reih in saakka. " V o itto ’, jo SÄÄSTELIÄISYYS ON SUURIM PIA kaikilla teollisuuksien aloilla j ^ h -
nossa sanoi North Carolinan v- m ättom asti kurin ja tottelevai la. Sota <>n an tan u t n. r.
1
)e]
>art
nieli
tti
neli
v
<
)St< »n
tvvät yksimieliseen toim intaan t<ltnn'u
HYVEITÄ,
järjestäm
istv
ö
n
.!
selle
kehitykselle
voimakkaan
.>
?
-
ka
s
a
a
Hin
vieraiden
aseiden
avulla
lioikeuden tuom ari Clark m in. suuden eteen,
jäsenet valittaisiin myös yleisaä-
jos sitä osaa oikealla tavalla käyt silloin kuin se on tarpeellista nestyksellä kahdeksi vuodeksi ja
se u raav aa:
tehokkuuden ja yhteistoim innan säyksen, joten se etenee nyt le ; ej tu n n u olevan pysyvää laatua,
komotiivin nopeudella.
Hi ‘ » i V iim eksi on V olter Kilpi ta rttu n u t tää. E sim erk ik si sellainen työläinen saattaen siten loukkauksen yhtä olisivat takasinkutsun alaisia.
"T y ö n teettäjät ovat melkein voim istuttam iseksi. teollisiin Ien ! — ............. . " ' J.
-
•: . i Uynään, se lv ite llä k se n sä niitä kan jo k a osaa sä ä stä ä työvoim aansa k a vastaan koskemaan kaikkia.
ulostavat
nyt
itsenäiess-
i Kynään, selv itelläk sen sa
Kussakin A ustralian valtiossa
t
u
o
t
a
n
n
o
n
ja
j
a
o
n
k
o
n
t
r
o
l
li
n
a:-
r
ia
a
m
u
o
d
o
s
t
a
a
t
.
-
-
Ballisia kysym yksiä, joiden piirissä p italistin työssä, ei anna riistä ä it
poikkeuksetta isänm aallisesti a-
"(6 ) Me väitämme, että koska
tulisi myös o'em aan divisiona-
arvelee nykyiäen tilan te e n ratk e am i seään niin paljoa kuin sellainen hui •työväenluokka luo ja hoitaa yh neuvostoja, joissa olisi edustajia
vustaneet sodan voittoon saat kaansaam iseksi, ------
sima todeT
------ inenlti n , r \ioonaiset . ja kymmenrniljoo
. .
toimivan tuo- , Ä
t
tam ista kaikella voimallaan, an tie sotilas- ja sosialistisen voi- naiset kansanjoukot, k äp itah s- sen piilevän. Hän haukkuu sosialis lu ra a ta ja , joka a h e rta a päiv ät pääs teiskunnallisesti
x .
■
••
. v ■ i kustakin am m atista |a t\".n a ita
tantokoneiston,
niin
sen
tu
lis
i
oli-
.
.
...
.
i
kypsynyt sosialismille tit k u ten kaikki m uutkin. P ahojf tä ä n kuin uskollinen koira. M utta
tam alla kunnollisesti järjestety t man luomiseksi.
.
•
........
. jotka ovat ln tetv t aia-un l.-ionp-
jata tuotantoa ja m aarata omat ■ .
x.
.
;
ovat olleet. V eljestyneet venäläisten sellaisella työvoim an säästäm isellä 1
..
.
..
J
hm. Neuvoston virkailu -ita xut-
jos
\
enaja
nyt
tehtaansa ja korkeakykyiset joh
N iinpä s iis
■ -■
o
• •
i
Tappio ei ole pettu ru u tta
kanssa, vaikka olisi p itän y t lähestyä ei sen tään p itk äilek ään päästä. Täy tvoelitonsa.
divisiona-pre.-adentiKsi.
tajansa hallituksen palvelukseen.
■ eikii voida kieltää et- sen m aan kan salaisia puukko hias tyy voida estää» riistäm in en toisella - K o k o u s n a a . t t i - .. l ä . h e ^ t t ä .... ä , k o p io n suttaisnn
....
...
!
"Todelliselle sosialistille on so- siirtv?
1
,
x i i-i divisionasihteeriksi ;a division.i-
Sam alla tavalla ovat työläiset
drnasta
kaiku-
' teikö se sitä tee — ‘ Tilsitin rau sa. kirves saapas v arressa. M utta s it tavalla.
tästä
periaateohjelm
asta
kaikil- e(,„ stajiksi
Hej<lät J va|, u a jsi„,
pim atonta tappion kohdatessa
le
liittovaltioiden
sam anlaisella isänmaallisuudella
\ o \ae n ja rjes i vuodeksi kerrallaan. Divisiona-
hasta kansalliseen herääm iseen ja ten hän lyö löylyä om ienkin luokka
On kuitenkin olem assa jo itak in a io
luopuneet kahdeksan tunnin työ kieltää sitä tai langeta sen joh suureen taisteluun isänmaan puo veljiensä selkään se u ra a v a lla tav alla; ja, joilla sä ästä v äisy y s on hyve. Ei töille.
neuvostojen jäsenet valitaan kun
päivä-m ääritelm ästään hallituk dosta epätoivoon. Ei ole totta lesta, ei sellaisen herääm isen tu “ K evyesti sa a tu ja ja kevytm ielises siin ä m erkityksessä, e ttä voisi siten
kin työ- ja toim ialan keskuu
M uita asioita.
desta. Kukin am m atti ja työala
sen hyväksi. Edelliset ovat saa se, ettei meillä olisi m itään pe loksena ole porvarillinen valtio ti k ä site y tljä om aisuuksia huuhtou sä äste ty illä varoilla rik astu a, m utta
tui yksiin, usein sangen arvottom iin voi ainakin e stä ä itse n sä m y rk y tty
Kongressi käsitteli myös m ui voi paikkakunnallaan muodostaa
m ahdollisuutta: että
neet vastapalkkiok>i suuresti li lastuksen
vaan kansainvälinen sosialistinen k ä siin ; m aatilat ja k iin te istö t siirty i m ästä.
ta
tärkeitä asioita. Naiden jou am m attiosastoja, jotka taas vuo
sääntyneitä voittoja. Jälkim äiset meidän olisi pakko valita häpe vallankumous. M arraskuun seit-i vat k ä d e stä toiseen silm ää huim aa
P o rv arillisen sanom alehdistön ti- kossa oli esitys m uutokseksi v- rostaan valitsevat puheenjohta
ovat antaneet enemmän työ tu n ällisen kuolem an' jollaista sorta sem ännestä päivästä 1917 lähtein vana vilinänä. M uodostui aivan uu la u sra h a t voi työläinen kaikella syyl leistä terveyttä koskevaan lakiin
jan ja sihteerin sekä m uut ta r
teja ja laajoja m iesjoukkoja a r va rauha m erkitsee ja ‘kunniak o le m m e m e olleet ‘vastaanhan-
Y hteiskuntaluokkia: sotagulashien la s ä ä s tä ä task u ih in sa. Siten tekee siten, että 14 vuotta nuorem peelliset virkailijat.
Naiden vir
silk issä kahiseva, sa m p an jassa kyl palveluksen ei ain o a staa n luokalleen milta
m eijan täyttäm iseksi. Edelliset kaan’ kuoleman, jota toivoton | olemme mc
alaikäisiltä
kiellettäisiin kakausi on kaksitoista kuukaut
E A « j,a
Me olemme .sanm aam- pevä, ravintoloissa upeileva, rah o ja vaan itselleenkin. M itä vähem m än työnteko m eijeriteollisuudessa ja ta. m utta voidaan uudelleen va
ovat saaneet hallitukselta, jälki .a O e lu m erkitsee, talilla.
ole totta, että me 'T ilsitin' r a u - |" « puolustam isen kannalla, mut- kylvävä n o usukasluokka; “e n tisten porvarilehdillä on tilaa jia , s itä hei että päaasegnilta muille välitys- lita toim eensa.
m äiset antaneet sille."
«< * • •
x’
t i -ota ^en isänm aan puolelta ta lo lliste n ” toim eton, h a rm a an ikävä kom pia ne ovat, sillä niiden ilmo asemille lähetettävät maitokan-
Paikallisia haaraosastoja
Edelliset ovat saaneet halli hän allekirjottaessam
m e p etim m e,13
tu stu lo tk a a n e iv ä t kauan pysy suu nut ja -säiliöt suljettaisiin sine daan perustaa missä sellainen
ja
ikäv
y
sty
n
y
t
luokka;
vallityöläis
m ' i n tä kohden me kuljem m e on
tukselta, jälkimäiset antaneet ihanteem
J
m m e tai
ta i ystäväm
y stä v ä m m e.
e . Me
3 le J J ora
.
.
ten kiertelevä,
k iertelevä, raaka
raa k a hui
huligaanijouk rina, jos niiden tilau sm ä ärä piene tillä ennen lähettäm istä. Samoin
katsotaan tarpeelliseksi. N ii"*-
sostahsttsen .sanotaan p u o -,
a arm e ija n y nee.
sille, niin vakuuttaa tuomari emme ole pettänet ketään eikä
vaadittiin
m uutoksia
"E arlv kin toirpii sihteeri, presidentti
Me emme ole hyväksy - 1 lesta> sosialismin puolesta ja ™«}din; solttu- ja matruusi-r m orsiam ien
Jo s siis, työläinen, olet ollenkaan Closing Act” nimellä tunnettuun
Clark, mies jonka lausuntoa ei m itään
toim eenpaneva kom itea, jotka \
säästäv
äisy y so p in kannalla, niin en lakiin, niin että työläisillä olisi
rem
u
av
at
parvet.
K
aikkien
näiden
olemme
osa
sosialismin
yleisestä
siinä suhteessa ole tarvis epäil neet tai peitelleet m itään valei-
Iitaan koko järjestö n äänillä
y h teisen ä laa tu p iirte e n ä oli, e ttä kai nen k aikkea kieltäydy k u lu ttam a sta vähintäin kaksi täy ttä lom apäi kuuluvat
lä. Edelliset ovat työnteettäjiä,
m aakuntaneuvost
arm
eijasta.
ta, emme ole kieltäytyneet avus
kiila oli rah a a , yllinkyllin rah a a , jo rah o ja si p o rvarillisiin sanom alehtiin vää kuukaudessa sunnuntaipäiviä
jälkimäiset työläisiä.
hallintovallan alaisuuteen.
T ai vaikka et ollenkaan p e ria a tte e s ja yleisiä juhlapäiviä lukuunotta-
tam asta yhtään hätäänjoutunutta
ta yh tä yllinkyllin viljeltiin .”
V irkailijain kurissapitäminen,
Työnteettäjät eivät koskaan
— TotiTtis on suhteellinen kä.- N iinhän se kävi. kun sotam iljoonat sa hyväksyisikään säästäväisyysop- m atta.
ystävää tai toveria niillä keinoil
i
U niojärjestön kaikilla a-tcil
anna mitään, ne ottavat aina.
alkoivat
pesiä Suonien talollU ten pia, niin tä s s ä su h teessa on sinun
<
)suus»<
»lmintakysyinx
s
sai
pidetään
voimassa v irkailijain '•
Työläiset ne ovat jotka kaiken la mitä vain on ollut käy tettä site jota ei voi m uuten löytää kukkuroihin. T oiselta puolen kuk k uitenkin tu n n u ste tta v a , e ttä saas myös tä rk e in sijan kokouksen leisäanestyksella takasinkutsun'*
ja t o v a t oi ‘'-^ku^teluissa, iilla katsottiin a- j sen periaate, olkoon kysym'
antavat, senkin mitä työnteotta- vänämme. K om entaja joka jo h kuin vertaam alla asioita toisiin koilevaa u o u su k a srik k au tta, toiselta ta v a is y y ste o ru n k a n n a tta *nAw.-ioh*c.
sa
ja
Sen
kautta
löytää
jollekin
•
pJoieil
kurjiitumista
ja
köyhyyttä,
taa
sisäm
aahan
epätoivoisessa
k e a sta .
P o rv a rillista a sanom
»iiati alehteä I
° 'e 3n käsillä, jödöin ämmät-1 ¿estä. kuka palkkaa nauttiva
jillä on. Edka osien vaihdos ole
ei työläisen k o tk aa n saa
asialle
tosiperuste.
I
S
itten
läim
äy
tetään
om
ia
luokk%
paosi»
hajaantuneen
ja
tappiolle
tijarjestojen velvollisuus oli ka- kailija tahansa.
Kullakin s.-;
muuten nuhÀalhnen kuin tyo-