Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 3, 1918)
■'- 4 i N o. 230 Canadan kapitalistisen m aail sialistit laajentaneet ohjelm aan neet korkeim m an rajan sota voit tarvitaan, ei ole — eikä voi olla kaam m an m oottorin av u lla kohoaisi ’P c o l l i S U U S U I l ¡ O n i S I T l i n m an kam alasti säikähtäm ään. ilm aan. sa niin että se sisältää sikäläisen tojen verotussuunnitelm assa, jo — m illään m uulla puolueella nousumerkkejä M altillisem pi kapitalistinen sa- “Seurauksena näistä oli, että kun hionen »uom*J*i»*n työväen äänenkannattaja, i nonialehdistö rientää rauhotta- kaikki kansalliset ka pysähtyy kahdeksaankvm m e- kuin sosialisteilla. A luuthan e- E nglannin ilmestyy Attoria«»«, Oregon, joka päivä työväestön Canadassa k u n in k aa lliset ilm ailijat paitsi sunnuntaina. i m aan jä r je s ty n y ttä ty ö v ä e s tö ä , ' vaatim ukset ja ne ovat onnistu- neen prosenttiin. Sosialistit o- ! _.... .................... dustavat maan riistäjälaum oja. i m enivät R anskaan elokuulla 1914, oli • vedoten sen isänm aallisuuteen TO IM ITU SK U N TA : ' neet hankkim aan itselleen kaik vat kehittäneet verotuslogiikan [ . ~ ! suurin osa heidän ilm alaiv o istaan Jo pitem m än aikaa on C ana ia saarnaam alla sille työn ja töiden edut ovat tä y d e llise ssä [ ' ra n s k a la is ta tekoa, sam oin kuin m i W. N. REIVO, SULO SV VÁNEN, ki ajan vaatim at kansalliset ky- täyteen sataan prosenttiin ulot dan unioni stisessa liikkeessä il [pääom an sopusointuoppia. Alin- ADOLPH SALMI, ALEX SEVO, m oo tto ritk in , lu k u u n o ttam a tta ■ sym ykset. Ja siihen suuntaan tuvaksi. M itä me tiedämme on ristiriidassa kansan syvien rivien [den m ennet jonkinlaisia radikaalisia i om aa niiden taholta kehotetaan kanssa. A unhoilla puolueilla i yhtä itä v a lta la is ta m oottoria . Ne oli virtauksia. Se on. järjesty n y t itä m ä n m aan työväestöä o tta- TOVERI | näyttävät Am erikan sosialistit se, että m itä pitem m älle sota (T H E COMRADE) näyttää olevan aikom uksena se- vat su u rim m ak si osaksi B leriotin yk työväestö täällä ei ole ollut tai- ' m aan oppia < iom persin jo h ta jatkuu, ja m itä vakavam m aksi The organ of the Finnish workers in the kin pyrkivän. s ita so ja ja H enri F a rm a n in kaksi mvainen antautum aan niin vain m ista kilteistä unionisteista Y h Western states. The only Finnish daily in tässä m aassa että E nglannis- ' ». , i r----------- ------------------ rak en t am i sky sy m y s kä “Jo edellisissä num eroissa ol uudelleen the West. Published daily, except Sunday, sa o tta a so d an iälk een esille iäl- rasoja’ seka ->°’takln Maurice . tv ö n a n ta ia in ja h e id ä n tv ö v ä e n - dysvalloissa. O n p a vanha k ettu at Astoria, Ore., by the Wester^i Work .* i l * namin rakentamia. \ asta senjälkeen ]jjkkeessa o le v ie n k ä tv rie n s ä (iotnpers Jiaalattu jo tänne nii lemme huom auttaneet e ttä so- käv, sitä lähemmin olemme me , ‘ men's Publishing Society. A N TTI J. PARTAN. Manager. ***** sialistipuolueen ohjelm assa a n - , pakotettuja käytännössä toteut- lecn jo aikoja sitten kaiken mer- kun E n g ian n in ilm ailija t olivat o lle e t, t a l u t e t t a v a k s i , k n t e „ o n ia i t a e . den toim esta puhum aankin ia kityksensä k ad o ttan u t suojelus- R an sk assa jo u se ita kuukausia, a le t , s jm Y hdvsvaltain am m attiunio- opettam aan C anadan työläisille Entcred »» »econd-clas» mail matter July 18, tu n n u stu s ik s -n v a s tam aan sosialistien vaatim uksia to i? at », fh* rtf Itr«* at Autnr,, (ïr .a ..n n V td d n I U I I H U S l U S . Ç clH.'clil \ <1 - 1912, the poatohice at Antoría, Oregon, under the Act of March 3, 1879. Se on kaikki totta ihan prikul- tullikysym ys ja sen avulla kään tiin en g la n tila isia ilm alaivoja saa<^a I nistien. |a niin heikko kuin so- m inkälaista “oikean" työväen taan liittyneiden valtojen niille suurem pia m ääriä k äytäntöön. j <ialistinen liike tässä m aassa on- liikkeen tulee olla. Alutta tä Y hteiskunnallisen uudel tää kansan huomio pois päivän Umotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- sotapääm äärille jotka ovat todel leen. “L oppujen lopuksi, kun Y hdysval j kjn ollut, on se kyennyt viimeis- män m aan unionistit ovat an Umot ukaet $1.50 kerta ja muistovarsyilla $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- la kansanvaltaisia. Siinä vaadi- leenjärjestäm isen ohjelm aa, jo tärkeistä kysym yksistä, kuten lat y h ty i so ta a n ja kun m uutam an i ten vuosien H alla ainakin jos- taneet Sanipalle jotenkin kvl- Uitto-ilmotukact $1.00 kerta, halu taan tiet o- | , .. , ovat tehneet ennenkin. kuukauden k u lu ttu a huom attiin, ettfi j sain m äärin kylväm ään tinionis- män ja nimenmuutto-Umotukset 50c kerta, naima- taan edustusoikeutta raunanneu- ka sodan jälkeen v älttäm ättä vastaanoton ja pvsvneet ilraotukset $1.50 kerta, avioero-Umotukset | ,, i • . •• •• , • i se ei — e rä itte n p eru se reh d y ste n ta : tien keskuuteen sosialismin ja sangen kovakorvaisina kaikille $1.00 kerta. Seisovat Umotukret sopimuk- , VOttelUlSSa työväestölle ja kal kia — voinut h a n k k ia ilm alaivailijoll i sam alla m yöskin industrialisti- sopusointusaarnoille. sea mukaan. Satunnaisista Umotuksista tu- n :u . . _ lee rahan seurata mukana. Englanninkie- k l l l e s o r r e t u i l l e r o d u id e ja kun- leen m itään m uuta kuin a lk u p eräi sen unionism in siemeniä. Tosin Ä ärim m äisen vanhoillinen leMä suomennetaan vapaasti._____________ sallistiuksille, kansojen liiton sim piä h arjo tu slaiv o ja, o tti Ranska' ovat unionistit koettaneet olla su urkapitalist itien sanom alehdis Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 m uodostam ista lainlhadinnalli- h an k k iak seen ei a in o a staa n uudem | sangen kovakorvaisia viimem^i- tö sitävastoin on k a atan u t vain cents per inch. Special discount is allowed for larger and continuous advertisements, i in t n i i m i n v n l l ' i l l ' i t n r k « V llk m anlaisla h a rjo tu sk o n e ita , vaan myös j nituille aatteille ja pysytelleet lisää öljyä luokkataistelun tu t o v e r i , b o x 99, AsTORiA^ORE. seUa Ia t« °n u o \ auaua, tarko.uk m attom ien koulupoikien k an ssa kou i kin ilm alaivoja, harjotusvälineitä, o , visusti erillään sosialistisesta “ EPÄPÄTEVYYDEN PA LV ELU S” leen. Se on ankarasti raivostunut sella estää selkkausten svntvm i- T IL A U SH IN N A T lu ty ttö je n m ielestä olisi ollut en sin j p e ttä jiä ja kaikkia m uitak in .” ¡liikkeestä. tvöväen ärsy ttäv än esiintym isen nen ja niiden ratkaisem inen jos niinistä k irja a, jo sta lehdessäinm e oli Yhdysvalloissa ja Canadassa: k ään sopivaa, vielä vähem m än suo ! — —■ —■ M utta kapitalism i on pitänvt johdosta ja rv h tv n v t tvöväkeä Yksi vuosikerta..$5.50 6 kuukautta .$3.00 i k uukautta... $1.00 1 kuukausi. . .60 ; niitä siitä huolim atta syntyisi. taan n o in selostus, lev itetään nykyään tavaa. Sam alla k o ulutytöt tiesivät Uiuu a il c a m c a hyvän huolen työväen tyvtvm ät- uhkaam aan sotalaeilla. o tta n u t Suomeen ja muualle ulkomaille: su u rella to h in alla suom alaisten san b V u u k ^ u u » . .$4.251 Sellaisen järjestön tärkeänä teh- Yksi vuosikerta. .$8.00 sitä vasitaan estetuom ioita ja s e littä ä , e ttä p a riisila isitta rilla m uo ARVO STELEE tom vvden Kasvattamisesta. tarm ilelitien pim lttäm llle lukijoille; tulisi olem aan rauhan tiin tullut tapa, m aalata kasvonsa i maila tavalla kuin kapitalism i on tavalta ry h ty n y t kiihottam aan kotiin SUBSC R IPTIO N RATES: “Suonien k irja v a ra sto ” on o tta n u t In the United S u t e . and Canada s a i l V t t a m i n e n . m utta se ei olisi tuhrim alla, jo tta se n ä y ttä isi kuin j S osialistip u o lu eessak in on paljon i kaikkialla ollut vikapää t vöväen palanneita sotilaita järjesty n y ttä One y ea r........... $3.50 Six m on th s............ $3.00 I u rak ak seen sen pet laa inisen. T ässä kokem attom an m aalipensseliin ta r se lla ista väkeä, jo k a on aikoinaan kapinallisuuden Herättämiseen tvö väkeä vastaan — A aneouve- Three m onths. .$ l.o 0 One m on th ................. 60 s e l l a ilio a iia tehtävänä^ kuten k irja ssa se lo steta an , kuinka k ansan jonkun in n o stu k sen p u u sk assa a ja u ia sen edelleen lietsom iseen, on ri-sa ¡o saadenkin ne tvöväen p eetta innostuneen m alttam atto m an sotaa valta on ep äp ätev ä laitos.« ja kuinka ennen Huoneuato sijaitsee 10:nnen ja Duane katu tavanm ukaisten k ätösen te k e m ä ltä ta h ra u k se lta , oi tu n u t m ukaan, m u tta k ä s ittä m ä ttä se täälläkiq yhä laajentuvan ja kim ppuun, m uta epäonnistuen jen kulmassa. Telefooni: kouttori 365, suunniteltujen kansojen liiton a in o a staa n yksinvalta, m onarkia, on k e a sta an olikin “cam oflagea”, jota puolueen ja ty ö väenliikkeen te h tä , räikeäm m äksi käyvän riistonsa sam anlaisessa toimitus 832. kiihotuksessaan Sosialis- jo ta in tav o ttelem isen arvoista. vallankum ouk- ohjelmissa selitettiin. viä m uulta kuin om ien ih a n te itte h s a ; k a u t t a k y l v ä n y t \ \ tnnipegissä. kokeneim m at ja m itä kauvim m in kas A ikovatko .suom alaiset ju n k k erit K um pikaan m enettelytapa k a sisält' isi tien suunnitelm aan vojen m aalaam ista h a rjo te lle e t onnis k an n alta, jää n y t suu auki ä llö ttä m ä ä n j sediMa. ajatuksia tvöväen svvi- Rehellisimpien täytyy tässä m aassa p e ru sta a m on ark istisen keskuuteen. Yiimei- pitalistien taholta ei ole k u i r " 1(2,1 myöskin vaihdon ja ulkom ais puolueen ju lk isu u d essa k in ? Salassa tu n ee sti k ä y ttiv ä t e k sy ttä äk se e n kou siihen m itä to iset tek e v ä t. Sellaiset i jo tunnustaa v e lje t e siin ty v ä t usein sangen hyvän ¡ « e n vli neljän vuoden aikana, lo1- tenkaan saanut tvöväkeä rau- lupoikien silm ää. ten sijoituksien kansainvälinen he kyllä — eikä aina niin sä lä ssä ta h to isin a n eu v o n an tajin a, su rk u te l p o m huom attava m aara Canadan hottum aan. Päinvastoin alkaa ovat teh n eet voitavansa yk (T rue translation fiied with the Poetmasfci valvonta ja työväen lainlaadiiï- kään Ien pu o lu etta joka ei tu n n u sta hei | t y ö lä is i ä on vuodattanut vertan rinnan vhä kasvavan ty y ty m ä t at Astoria, Ore., Oct. 3, 1918, as required [ sinvallan p ö nkittäm iseksi. FfANSKALAISTEN AJATUKSIA sa Euronan taisteluken‘il!ä, on by section 19 of the A ct of O ct. Sth. 19*7.1 ta”. töm yyden kanssa työväestössä ; dän k a ik k itie tä v ä ä kykyään. N iistä M istä valuu sen in n o stu k sen varo SOTAI LM ALA IVOISTA. riisto kasvanut m yöskin ilm etä kypsym istä Näin se sanoo sosialistipuolu- . on sa a tu n iitä kaik k ialla vikoja löy kapitalistinen Sosialist ¡puolueen ohjelman jen vuo. jonka avulla tä tä häpeäm ä (True translation filed with the P< stninte» , .... monin kerroin. - Lukem ättom ia Ja sikäli oh leiman kansainvälisiä tö n tä m yy rän ty ö tä teh d ä ä n ? kysyy nt Astoria. On-.. Oct. 2, 1918. as i equired i täv iä arv o stelijo ita, joille ei m ikaan miljoonia on kapitalism i tällä a- luokkatietoisuuteen. julkitulem incn on antanut eräil by section 19 of the A ct of o « 6th. i9 i7 .) I j puoluees6a ole n iistään a rv v o sta , lu ( • 11 kuin luokkatietoisuus saa sen 1 ' U O I U V V P .-U viv aaaau a -« * « « « « •• le pörvarilehdillekin paljon pu suhteita koskevasta osasta. E- T; öinies, joka asian kertoo, ja me M uuan canadalainen lehti k irjo t ! k u u n o tta m a tta tietenkIn heidä n om ae i ,’ a la. n , s t a n v t (Xo v a e n tvon tu- keskuudessa jalansijaa, se k ä I loksia sotasaaliinaan. Samalla sittää että se voi saav u ttaa o- hum isen aihetta. V arsinaisen päilem ättä ei olekaan yhdellä vastaam m e, että ovathan ne sam ai taa : n ero u ttaan . set a in ek set puhuneet e rä ä s tä sala kään porvaripuolueella mitään aikaa ovat välttäm ättöm ät elin loihinsa parannuksia ainoastaan Lontoossa, E n g lan n issa ilm estyvän suurporvariston äänenkannatta- E rä ä s tä se lla ise sta kertoo p e rä ise stä ra h a sto sta . T ottapa nä T he A eroplane-lehden to im itta ja te i tarpeet suunnattom asti kallistu taistelun kau tta, sam alla se al sille vertojavetävää edes nimel- jisto sentään vaikenee siitä m el nri la triin ik ä rp ä se t tie tä v ä t m itä j kee m eille m ahdolliseksi v a s ta ta a ria lis tl’’, joka p itä ä p ä ä te h tä v ä n ä ä ’ J n c c ^ kaa huom ata m yöskin \ lyj sel- kein tykkänään, m utta sellaiset i puhum attakaan siitä, että haukkua so sialisteja, v aik k a siitä 1 _ , . . . . ... ,. , , sieltä heruu. 1 T yöväestön vaatim ukset kas- vemmin yhteiskuntajärjesrelm än lem panaolevalla tav alla niihin mo radikaaliset julkaisut, kuin esim. • n 'iden lupauksiin ci ole \<ihim- kuinka su u re t lu n n aat m ak se tta isi vavat. uusille jierusteille rakentam isen niin saam iim m e kysym yksiin, kenel Sen “arv o stelu n " m ukaan ei sosialis Xcw Rcpublic niminen demo- i m ässäkään m äärässä luottaniis- 'lä m ä on sy n n y ttän y t u u tta \ älttäm ättom y yden. le kuuluisi kunnia ilm alaivojen kek “ SOTAHAM E.” tipuolue ole tu n n u sta n u t teollisuus -kraat tipuolueen äänenkannatta-1ta ’ '¡itää n en viv.it ole kos- t vytvm ättöm vvttä tvöväen kes Alutta sikäli kuin C anadan- M istä jo htui se seikka, e ttä so sini laesta. upionism ia, ja kun se ei niin ole, tel» kuudessa. Täm ä tvvtvm ättö- kin työväki näkee edessään v ält ja, jotka ovat tyytym ättöm iä ¡^aan pitäneet, “A lkaaksenune alu sta, se oli hra dan p u h jettu a p a riisila iste n n aisten nyt, niin sitä k eh o te taa n n yt niin mvvs ei nvt enään rajotu pel täm ättöm ät, suuria voimia ky niihin häikäilem ättöm iin vaali- i / m etelinään joukon sosialts- m uodeissa h am eet lyhenivät y h tä k silialainen, puol ran sk a lain e n synnyl tekem ään. käksi nurinaksi ia ham m asten syvät taistelut, huom aa se n y lupausten pettäm isiin, joista jo tipuolueen ohjelman kotimaisia kiä niin. e ttä ne tuskin ulottuivat tään ja ran sk alain en k a sv atu k se ltaa n Niin se käy kun aik an sa “a rv o ste kiristvkseksi tvönantajiaan vas- kyisten järjestöjensä ja taistelu- Santos-D um ont, jo k a ensim äisenä polvea alem m aile, se tuskin olisi kainen porvaripuolue on tunnet-j suhteita ka oskevia kohtia, lausuu Saattaa vaikka nukahtaa ku , ta a n , vaan e s im tv y se suurena tapojensa heikkouden. Se k äsit R anskassa synty lee.' ju o la h ta n u t k en en k ään m ieleen, ei lensi E uropassa. tu ovat pakotettuja sanoinaan i lehti niistä: tmi hum altunut ainakin, tai kulkea ■ levottom iin4 c n a ja ra u h a tto m in a tää että ne o 'a t eläneet vli UU- ainakaan A m erikassa. M utta noin nyt ja k asv atettu , m utta englantilais suoraan, että sosialistipa »lue <»n i “ Kohta kt «Iidalta «•n s o sia lis ti vuosi to ista taak sep äin setvisi asia sukuinen Henry F arnam oli ensim äi tietään to isista m itään tie tä m ä ttä , ¡ li ik k e i n ä t y ö l ä i s t e n t a h o p a . Y ii- siaikaisen tuotannon kehityksen M itä teollisuusunionism in tu n n u sta [ m e is te n k u u k a u s ie n ajalla o n ja että ne ovat riittäm ättö m ät ainoa puolue, jolla on sellainen I puolueen oh ¡cima s i »¡M1S< >11111 l l s - kun e rä ä t New Yorkin pukukauppiaat nen joka todella onnistui lentäm ään m lseen tulee, on sosialistipuolue hy C a n ad a n huom attavim pien teol- taistelussa tru M intunutta pää- W ilbui pyöreän piirin ohjelm a, joka tyydyttää kan<alli- sa viimeaikaisten kokemuksien y rittiv ä t saada New \ orkille valla ym päri väksynyt sen aina, vaikka sen täy ; lisu u sk e sk ttste n tv ö v ä k i a lk a n u t om am ahtia ja sitä suojelevaa J o n y t on tuksi osan m uotim aailm assa P arii 1 W right, joka tuli R anskaan vuonna tvykin o tta a huom ioonsa sen, e ttä j ujostelem atta vaatia palkki »ien kapitalistista siä vaatim uksia nykyisessä h ä - 1 tuloksien kanssa, v altio h erru u tta Rans 1908, saadakseen sellaisen kanna sille sä ily n y ttä valta-asem aa, m eillä u u ta voidaan san o a ra u ta tää llä on olem assa a m m a ttiliik e ttä k o hottam is'a ia lyhem pää tvö- pastaan. dässä. k a sta m uutam an tyttökoulun oppi tuksen toim illeen jota A m erikassa e : T yöväestö herää toim intaan. T ätä tunnustusta ne eivät ' teiden kansalliseksi om istuksek- laa t k ä ä n ty iv ät erikoisella kirjelm äl a n n e ttu , oli ensim äinen joka kyke kin vielä vankka annos. S elvem m ir näivää. (Huomattavimmista la -i sos.alistipuolue voi s e littä ä kan k o ista m a in itta k o o n y le islak o n ( )sotteeksi siitä, e itä Canadan suinkaan anna sosialistipuolu- j si, m utta kysym ys siitä, tfiitä !ä New Yorkin m uotipuuhan jo h ta ui len täm ään huom attavam m an mat taan sa teollisuusunionism iin, kuin se j ti p s tu s Aöancou verissä. oos+i- työväestöissä alkaa» esiintyä voi eelle tarkotuksella hankkia sille tullaan tekem ään näiden rauta- jien puoleen, pyytäen e ttä am eriku kan täydellisen kontrollin a la isen a on sen tennyt lukuisissa virallisissa ' 1 \ (¡Iäisten lak k o :a \Y in n in “«> in m akas pyrkim ys industrialisti- kannattajajoukkoja. vaaij päin- teiden kanssa sodan loputtua, laiset alk aisiv at jo h tam aan u u te e n ! Sen jälk een ovat ra n sk a la ise t ollee- i alistuksissaan. l-zone- ia m etallityöläisten lakin. seen utiionism iin, suom ennetta vastoin hälyyttääksecn oman on väittelViialaisena lukuisille suuntaan m uodeissa, n im ittäin sii adellä m uusta m ailm asta len to tai M utta m ikä n ä itä veljiä arvosteli 1 ,( |h a U lla s i k e h iltv ä \ leislak o k - koon tähän M innipegin unioit- ■ien .että täyal-ikäisten n aisten ha ilosta raukean leirinsä hereille. Xe I amerikalaisille. Sosialistit jä t iolta vaivaa, on se. e ttä so sialisti H ’- i'didos‘a että tvönautaiat ten keskusjärjestön hyväksym ä “Se oli B leriot, R an sk an ran sk a lai m eitä ja tk e tta isiin tavalliseen m lt estetuom ion avtdla ovat kieltä 'onstlauselm a. ioka tullaan esit ikäänkuin huutavat porvareille: täisivät ne kaikiksi ajoiksi val- taa n saakka. K irjelm ässä valitat nen. joka rak en si ensiniäisen lento puolue ei ole tu n n u sta n u t I. W. W neet la kkovaht ¡oikeuden. täm ään Canadan tvöväen kong “ Ilerätkää, ennenkuin sosialistit j tion liuostaan. Olisiko valtion tiin, e ttä R an sk assa oli lyhyt ham e kuntoisen yksitason ja lensi sillä hei liittoa koko työväenliikkeeksi ja an ressille. T rade and Lalrrtr C o n X äitten lakkojen vhtevdessä ovat saaneet koko kansan kan- om istus ulotutettava myöskin m ahti teh n y tsen , e ttä keski-ikäiset n äk uulla 1909 itse (’a la isista Do ta u tu n u t kerääm ään varoja yksin om aan sen ty ö v äen liik että hajo ita kuin mvöskin niiden ulkoptndel- gress. Ponsilauselm a on seuraa- n atu k sen !’’. muille tuotantoaloille, on useille “s c ta lc s k e t”, jo ista ei a in a k a a n kai w eriin . Se oli ran sk a lain e n insl ♦ Sen ’a o'j järjesty n et tvöväki alka va: nööri L evasseur, joka sam oihin ai '•an taiste lu n ylläpitäm iseksi. k ista ran sk a laisen tyttökoulun op O sotteeksi eräissä jiorvaripti- I m eistä epäselvä. Sosialistit ulo- Sen johdosta, että useat lakot nut vaatia ia valm istautuu esit- koihin su u n n itteli ja rakensi Antoi jos se olisi teh n y t, olisi se teolli ovat laajentuneet yksityisten u- ämään ei ainoastaan palkanko reissä vallitsevasta m ielialasta tuttaisivat sen kaikille pääasial- -ila itte n m ielipide ollut kovin kun suusunionism in kannalla, paitsi että lainaamme otteita vlläm ainitus- lisimmille tuotannonaloille. Hai- n ioittava, olivat a lk a n e e t tunkeutua nette-yksitason ja sovitti siihen its< sitä ei olisi olem assakaan. rotusta ia tvönäivän kauas täh nioitten lakoista kaikkien unioit- seu ran tek ijö ik si ja ra k a s ta ja tta rik s i kek sim än sä koneen, joka nykyaikai tääviä yhteiskunnallisia uudis ten yleislakoiksi; ta New Republic lehdestä. Mai- ,itu|tsen k nntm l|; rahalaitoksen S osialistipuolue on tun n u stan u t alle so ta p a lv elu sh an oieville nuoril slsta a in eista teh ty n ä ja hiukan muu ia sen johdosta, että m eidän i tuksia, jona koko nykyisen vh- nittuaan m iten vanhojen puolu- ylitse on jo nyt melkoinen. T u ’e koulupojille. K oulutytöt v ä ittiv ä t te ttu n a olisi ensiluokkainen ilm alai teo llisu u k sitta n i järjesty m isen unioittem m e nykyinen am m atti- j teiakuntajärjestelm än kum ous- eiilen poliittinen pääoma haih lisiko sitä edelleen keskit vttää e ttä v ä liltä oli käynyt niin, että vam oottori. peellisuuden jo aikoja ennen kuin vaatim uksetkin alkavat kuulua neruste luo H rjes eiyn lakon- tuu arm ottom asti iohtajain s i t ä , . . , , ...„ , ............. “ Vuonna 1909 o n n istu iv at S eguir edes 1. W. W .-tä on ollut olem assa I vhä äänekkääm ninä sen riveistä. rikkuruuden olotilan, jossa ti , , , , . - ia jatkaa sodan jälkeenkin, sula ä iti valtasi ty ttä re n s ä sulhasen ja kaikkia “ so ta le sk e k si” veljekset saam aan valm iiksi kuului kaan. M utta sen teh tä v iin ei kuu huom aam atta, lausuu lehti so-i- ; - J . vaikkaka an ovat vain harvat m eistä päässeet 'ontuneita äätejä ei suinkaan tahdot san G nom e-m oottorinsa, joka erikoi tu a m m a ttiliitto je n h ajo ttam in en jr i R iistäjät säikähdyksissään ja lanteessa union mies nähdään a liste ista : jäävän t'o lio n m issä hyvänsä raivossaan. varm uuteen. Sosialisteilla on :u leim ata huonom aineisiksi, ei kui sen keveytensä tak ia tekee m ahdol kilpailevien unioiden p erustam inen Täm ä arve!ut‘avan noneasti teollisuudessa, jonkin haaran “Täm ä on otollinen tilaisuu siinä varma kanta, Ale emme renkaan kaikkien näiden “ kokenei liseksi käy ttö n sä sellaisissak in ilm a siitä pitävät teollisuusparoonit kiitet i. työläisten olles a lakossa, a u t sosiali-teille ia ne kävttävät sitä den” n a iste n seu ru stelu vielä koke laivoissa, jo tk a eivät m inkään ras ävää liuolta. jo saavutta- tiedä olemmeko me ' '»väestössä ilmenee on saanut taen siten ty ö n an tajia kukista- hyväkseen. Englannissa ovat so- i m i r iinnnnni>i.Hj:..uniiiiunniimiu i i i nnii» i wnniifTin i nmnn » I u iin iiii.nnm nrniiiTR iii.ini.runim m n iun TLiiiìuiuniuiiiTin iK rn m r. l«imnuMiim iiiiii»i i innm nium uaim ju i ui w iwnnj U T r ni i » r :T » :T T rT » m n in in u » n u i» iw H H H » u n .T T T rn iY mnT.nni i. 11.. j i m: i.n n t n r.Tii nn uiun ¡r. .rm m i in in n ii i . n i i .nnH n t HH n i TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA r Venäjän teollisuus- oloista (True translation filed with the Postma^lci nt A->t»ria. Ore., Oct. 3, 1918, a< required by section 19 ol the Act of Oct. 6th. 1917.1 S»/ Lontoon "'Nation lehdessä kirjotetaau seuraavaa: “'Kilpailevien ryhmien ia risti riitaisten voimien sekti Brest- Litovsfkin rauhan aiheuttam ien mielipiteiden synnyttäm än kaa oksen keskellä, huom iota ei ole ollenkaan pantu Venäjän sisäi siin asioihin, ia ulkomailla ole milla ei tuskin ole ollut tilai suutta, tai on 'puuttunut halua, tarkastaa sitä m itä tapahtuu tehtaissa ja sinisen taloudellisen järjestelm än uusimisen yhtey dessä. Vandervelden äskeinen kirja “ Kolme vaihetta Yenäiän vallankum ouksessa” sisälsi kol me sangen mielenkiintoista lu kua tehtaitten johtam isesta en- simäisen vallankumouksen jäl keen: nutt*a kaikista eniten i>et- tvm vsta tuova kohta A andervel- den kuvauksessa oli se. että «e p äättyi juuri siinä kohdassa kun lukija kaikkein hartaim m in olisi halunnut tietää, mitä sitten seu rasi. Ei edes vielä nvtkään ver hoa ole nostettu suures-akaan m ä ä rä s sä : vaikkakin Manches ter Guardianissa ia Daily Xews‘- issä ja m uissa lehdissä iulaistut tilapäiset tiedonannot ovat osot- taneet meille, että bolsheviki- hallituksen johdolla työläisten taistelu teollisen kontrollin ai kaansaamiseksi jatkuu sammu mattomalla voimalla. Vihdoin kin P oard of Trade Journal pa- in in i Tf T r i ri viikkoa sitten julkaisi tävdel- lisinä kansankontissariatin. s. o bolshevik ihaili tuksen m ääräyk set tcH isu u sk o n tri'llin ottam i sesta työtätekevän luokan kä siin. 'räm än kirjotuksen tarko- tuksena mi tarkastaa n äit‘en m ääräysten johtavia j>eriaatteita. Xe jotka tutkivat Vandervel den kirjaa, m uistavat, että vksi niistä kohdista, joita hän eni‘en käsitteli, oli viideltä puolelta e roa vaisuus tehtaitten ulkopuo lella olevan amm atillisen liik keen ia tehtaitten työläisten suoranaisesti valitsem ien tehdas- kom iteoitten v älillä: ia toiselta puolen tehdaskom iteoiten nvtki- mvs siirtvä ouhtaasta teollisuus pa taloudellisesta toim innasta jx.liittisiin telväviin. Yandervel- de osotti. että niissä tehtais-a missä oli bolshevikiaines enem mistönä perittiin valitsem aan tehdaskom iteaan bolshevikijäse- niä ia taas m enshevikitehtaassa m enshevikijäseniä ia niin edes päin. Täm ä. niin väitti hän. ku ten englantilaisetkin havainto jen tekijät väittävät, oli orrraan m uodostum aan vahingoksi k u n nolliselle tehtaan hallinnolle, johdattam alla puoluepolitiikan asioihin. iotka ovat p u h taas‘i teollisia luonteeltaan. K ansankom isariatin m äärävs osottaa sangen selvästi, että he käsittävät täm än vaikeuden ia että se on heidän edessään. Yksi m ääräyksen aikaisem m is ta kohdista m itä selvemmin mää rää sen. että työpajajäriestöön. jonka työläiset valitsevat teolli suutta kontrolleeraam aan täy- h h iiu i h i'Hfi i .i n * I ' t i • t .n u ; tvv nivö>skiu valita edustajia tehtaan teknillisestä henkilökun nasta samoin kuin palkatusta väestöistä — virkatnieiiistä. Alää- rävs alkaa sillä, että esitetään ehdot, joiden alaisena tvöpaja- ja tehdaskom iteoita perustetaan. Jokaisessa ‘ vi»,»ajassa villitään ne ♦ I « s u o ra n a ise sti e d u sta m a a n te h t/a n eri osastojen työläisiä, ia miden toim inta-ala on san- gen laveasti m äärattv sisä ltä - mään "tuotannon, tu o tte it‘en ja raaka-aineitten oston ia mv vii nin ia niitten säilyttäm isen kon trollin, samoin kuin tehtaan ra halliten johdon kontrollin. Siten jokaisessa tehtaassa — iti on m uistettava että mitä teh taita Venäjällä on, ne ovat use asti sangen suuria ia varustettu nvkyaikaisilla koneilla — on ai kaansaatu työläisten täydellinen kontrollivalta, m utta bolshevikit ovat selvästi tunnustaneet,, ettei ole riittävää, että vksitvisten tehtaitten k o n tro lli'a lta on tvö- läi- ten käsissä. He ovat myöskin alkaneet yhdistää eri tehtaitten kontrollia piirittään ia lopulli sesti koko A enäiää käsittäväksi Siten m ääräyksen 3—5 pykälät koskettelevat hallintojäriestöä On olemassa työläisten kontrol lin piirineuvosto. joka toimii o- sana paikallisesta työväenneu- vostosta — sovietista. T ähän kuuluu ei ainoastaan eri tehdas- kom iteoitten edustajia. vaan mvöskin a m m attijärjestö jen ja pienemmässä m äärässä osuus- toim intajärjestöjen edustajia. N äitten työläisten kontrollin pii- rineuvostojen toim inta on pää asia- sa vhtäläistvttäm istyötä N iitten tulee tarkastaa tehdas- kom iteoitten tvötä, että m äärä yksen vleisiä kohtia noudate taan, kuten esimerkiksi, onko edustajat valittu siten, että ne edustavat mvö>skin teknillistä henkilöikuutaa ia tehtaan johtoa ja niitten virkailijoitten on " tar kastettava tuotantoa, m äärä‘tä- 'ä tehtaan m iiiim ituotantom ää- rä ¡a o ‘ettava selville tehtaan tuotteiden kustannukset." Työ>- läis‘eu kontrollin piirineuvoston viä puolella on vleisvenäläinen neuvosto, joka perustetaan sit ten. kun jiiirineuvostojen ylei nen kongressi liidetään. Sillävä lin tätä tvötä toim ittaa, siksi kunnes se laillisesti ehditään va lita, väliaikainen vleisvenäläinen neuvosto, johon edustajia valit seva’ Neuvostojen vleis\ enäläi- nen keskuskom itea, vleisvenäläi nen .talonpoikien neuvo-tu, vleis venäläinen am m attijärjestöjen neuvosto, osuustoim intaliike, v- leis venäläinen tehdaskom iteoit- ten toimisto, vleisvenäläinen in sinöörien ja teknillisten työläis ten järjestö ja suuret am m atti järjestöt sekä joitakin muita vähemmän tärkeitä järjestöjä. Tämä neuvosto tulee suunnitte lemaan yleisiä toim enpiteitä ia ohjeita työtätekeveän kansan kontrollin suhteen, laatim aan pa kollisia määräyksiä., yhdistäm ään piirineuvostojen keskinäisiä suh teita ja toim im aan lopullisten vetoomuksien ylim pänä ratkai sijana. Yksi kohta on erikoisen mie lenkiintoinen, koskien “om ista jien asem aa." Maikkakin m äärä yksessä perustetaan täydellinen työläisten kontrolli niin Neu vostohallitus n älrä v ästi tunnus ‘aa telidasom istajaluokan jatk u van olemassaolon. Li ole oller kaan selvä mikä näitten om ista jien asema on teoriassa, m utta käytännössä heidän asemansa on selvä. He ovat piirineuvos- ton kontrollin alaisina, heidän tävtvy alistaa kaikki kirjansa piirineuvostoille ja antaa niille kaikki tiedot mitä he haluavat. Aläärävksessä on vksi erittäin m e r k i t t ä v ä k itis e : “ kaikki kaup pasalaisuudet poistetaan." Tvö>- naja tai tehdaskom iteaan näh den om istajalla on vielä jonkun- verran itsenäisyyttä. Hän voi vedota työläisten komitean pää töksestä ja ■-..(noin työläisten komitea Voi vedota hänen toi- nienjiiteensä johdosta, ja niaii dollisesti vleisvenäläiseen .cuv. saakka: m utta näitten työläis ten kontrollineuvoston päätökset ovat lopullisia, ja näyttää, että om istajan kontrollivalta telttaa seensä nähden en melkein k-, konaan päättynyt. Täm ä ei tie tenkään m erkitse sitä, että joh taja tai teknillinen ekspertti oli si m enettänyt valtansa. Päinvas toin jos voimme luottaa Alm- dervelden havaintoihin, useassa tapauksessa teknillinen ekspert ti ja johtaja ovat sangen no peasti saaneet takaisin entisen valttinsa ja toim ivat sopusoin tuisassa yhteistoim innassa teh- daskom iteoitten kanssa. Sen li- -äksi tässä uudessa m ääräykses sä on kohta, jonka m ukaan pii- rineu'« >stot ja vleisvenäläinen kipit ää ilinhn ellei tu n n u steta tvöläisten k o n tro llin en 'o sto mää teknillistä henkilökuntaa ja to i rätään m uodostam aan erikoisia : m ita v h t e i s t o i m i n na ssa sen teknillisten ja raha-asioit ten e k s kanssa, loiseksi k o n tr »llijärjv: perttien kom iteoita, joilla tulee teiniä oi m issään tajiaukse a o- olemaan huom attavan suuri le yksinkertainen järies telmä. neuvonantovalta tehtaitten lial- jonka k au tta teollisuutta ...... oti- tinnossti. trolleejaavat ne, jotka ovat suo On tietenkin m ahdotonta täi-i ranaisesti sen palveluksessa, ei lä hetkellä tietää miten täm ä ; kä kaikkiakaan teollisuuksia voi Hallintojärjestelm ä toiniiy tai kontrollverata yleinen järjestö, lausua m itään arveluja sen joko ¡«•lika m uodostavat joukko teol- m enestym isestä tai epäonnistu- i isiui-unioita. A m m attijärjestöt misesta. O n sangen m iclen k iin -, m uodostavat viiden aineksen v- toista havaita, että bolshevikien lim m ässä kontrollissa,, ja tVÖ jK l- menette! 'ta v a t tehdaskontn »Uin iakom keat, jotka valitaan suo- perustam isessa ovat sangen lä- ranäisesti teh taista, m uodosta heistä sukua niille m enettely- [ vat toisen aineksen, m utta n äit tavoille, jä itä ätnän m aan (E n g ten kum m ankin puhtaasti te lannin) tvöväeuliikkeen e d i-ty -i lisaineksen ohella on lukuisa neimmät ainekset ovat agitee- j m äärä m uita -— neuvostojen, so- ranneet. Poliittisessa* politiikas- i 'ie ttie n . ojlu taiat, samoinkuin saan bolshevikit m uis‘u itav at osulY joim intaliikkei‘ten ja muit- meidän omia m arxilaista indus [ ,en Jä rje stö je n edustajat, Epäi- trialistisia unionisteia ja täm ä ; lem ättä nämä edustajat vastaa- vhtäläi-s' vs on havaittavissa hei- ‘ vat m arxilaista käsitystä, sikäli Lii m äärä' ksessään työläisten kuin he ovat köyhälistön edus- kontrollistakin. ^Alutta m arxilai- j ta ' la. — “työläisten, jotka *eke- e«.», nen oppi sangen suuresti tulee, i vät joko ruum iilbsta tai henkis m uodosteltua kun se sovellute iä tv ö tä ” : m utta Le eivät ole taan ‘odelliseen käytäntöön. kaikki köyhälistön edustajia, jot M äärav.tset’* teknillisten ekspert ka on valittu teollisuuden perus tien ia johtajien edustuksesta teella, eikä heitä voi pitää tu o t m uodostavat periaatteen, jonka tajien edustajina kuluttajia vas täm än m aan työväenliikkeen taan. S ovjett’. työläisten neu •äärim m äisyydet". ekstrem istit, vosto. ei tosiasiassa ole tu o tta usein hylkäävät. T äm ä on m ää jien järjestö, ia mahdollisesti so- räys, olemme sen saaneet k u u l vietin edus4aiien kanta, samoin la m.uuta tietä, mikä on havait kuin talonpoikien neuvostojen ia tu aivan välttäm ättöm äksi V e osuustoim intaliilekeitten edusta näjällä tehdaskom iteoitten todel- ' jien kanta voi olla oleellisesti e- listen kokem usten perusteella. nlainen kuin a m m a ttijä rje stö in V enäjä on huom annut, että sen ia tvopajakom i‘eoitten edustaii _M — ~ ‘ehtaitten tuotantoa ei voida yl-1 en k an ta. T osiasiassa työväen- ’À’ À i I
