■'- 4 i
N o. 230
Canadan
kapitalistisen m aail
sialistit laajentaneet ohjelm aan neet korkeim m an rajan sota voit tarvitaan, ei ole — eikä voi olla kaam m an m oottorin av u lla kohoaisi ’P c o l l i S U U S U I l ¡ O n i S I T l i n m an kam alasti
säikähtäm ään.
ilm aan.
sa niin että se sisältää sikäläisen tojen verotussuunnitelm assa, jo — m illään m uulla puolueella
nousumerkkejä
M altillisem pi kapitalistinen sa-
“Seurauksena näistä oli, että kun
hionen »uom*J*i»*n työväen äänenkannattaja,
i
nonialehdistö
rientää rauhotta-
kaikki kansalliset ka pysähtyy kahdeksaankvm m e- kuin sosialisteilla. A luuthan e- E nglannin
ilmestyy Attoria«»«, Oregon, joka päivä työväestön
Canadassa
k u n in k aa lliset ilm ailijat
paitsi sunnuntaina.
i
m
aan
jä
r
je
s
ty
n
y ttä ty ö v ä e s tö ä ,
' vaatim ukset ja ne ovat onnistu- neen prosenttiin. Sosialistit o- ! _.... ....................
dustavat maan riistäjälaum oja. i m enivät R anskaan elokuulla 1914, oli
•
vedoten
sen
isänm
aallisuuteen
TO IM ITU SK U N TA :
' neet hankkim aan itselleen kaik vat kehittäneet verotuslogiikan [ . ~
! suurin osa heidän ilm alaiv o istaan
Jo
pitem
m
än
aikaa
on
C
ana
ia
saarnaam
alla
sille
työn ja
töiden edut ovat tä y d e llise ssä [ ' ra n s k a la is ta tekoa, sam oin kuin m i
W. N. REIVO, SULO SV VÁNEN,
ki ajan vaatim at kansalliset ky- täyteen sataan prosenttiin ulot
dan unioni stisessa liikkeessä il [pääom an sopusointuoppia. Alin-
ADOLPH SALMI, ALEX SEVO,
m oo tto ritk in , lu k u u n o ttam a tta
■ sym ykset. Ja siihen suuntaan tuvaksi. M itä me tiedämme on ristiriidassa kansan syvien rivien [den
m ennet jonkinlaisia radikaalisia i om aa niiden taholta kehotetaan
kanssa.
A
unhoilla
puolueilla
i
yhtä
itä
v
a
lta
la
is
ta
m
oottoria
.
Ne
oli
virtauksia.
Se on. järjesty n y t itä m ä n m aan työväestöä o tta-
TOVERI
| näyttävät Am erikan sosialistit se, että m itä pitem m älle sota
(T H E COMRADE)
näyttää
olevan
aikom
uksena
se-
vat su u rim m ak si osaksi B leriotin yk työväestö täällä ei ole ollut tai- ' m aan oppia < iom persin jo h ta
jatkuu, ja m itä vakavam m aksi
The organ of the Finnish workers in the kin pyrkivän.
s ita so ja ja H enri F a rm a n in kaksi
mvainen antautum
aan niin vain m ista kilteistä unionisteista Y h
Western states. The only Finnish daily in
tässä m aassa että E nglannis- '
». ,
i r-----------
------------------
rak en t am i sky sy m y s kä
“Jo edellisissä num eroissa ol uudelleen
the West. Published daily, except Sunday,
sa o tta a so d an iälk een esille iäl- rasoja’ seka ->°’takln Maurice
.
tv ö n a n ta ia in ja h e id ä n tv ö v ä e n - dysvalloissa. O n p a vanha k ettu
at Astoria, Ore., by the Wester^i Work
.*
i l
*
namin rakentamia. \ asta senjälkeen ]jjkkeessa
o le v ie n
k ä tv rie n s ä (iotnpers Jiaalattu jo tänne nii
lemme huom auttaneet e ttä so- käv, sitä lähemmin olemme me , ‘
men's Publishing Society.
A N TTI J. PARTAN. Manager.
***** sialistipuolueen ohjelm assa a n - , pakotettuja käytännössä toteut- lecn jo aikoja sitten kaiken mer- kun E n g ian n in ilm ailija t olivat o lle e t, t a l u t e t t a v a k s i , k n t e „ o n ia i t a e . den toim esta puhum aankin ia
kityksensä k ad o ttan u t suojelus- R an sk assa jo u se ita kuukausia, a le t , s jm Y hdvsvaltain am m attiunio- opettam aan C anadan työläisille
Entcred »» »econd-clas» mail matter July 18,
tu n n u stu s
ik s -n
v a s tam aan sosialistien vaatim uksia
to
i? at
», fh*
rtf Itr«* at
Autnr,, (ïr
.a ..n
n V td d n
I U I I H U S l U S
. Ç clH.'clil
\ <1 -
1912,
the poatohice
at Antoría,
Oregon,
under the Act of March 3, 1879.
Se on kaikki totta ihan prikul- tullikysym ys ja sen avulla kään tiin en g la n tila isia ilm alaivoja saa<^a I nistien. |a niin heikko kuin so- m inkälaista “oikean" työväen
taan liittyneiden valtojen niille
suurem pia m ääriä k äytäntöön.
j <ialistinen liike tässä m aassa on- liikkeen tulee olla. Alutta tä
Y hteiskunnallisen uudel tää kansan huomio pois päivän
Umotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- sotapääm äärille jotka ovat todel leen.
“L oppujen lopuksi, kun Y hdysval j kjn ollut, on se kyennyt viimeis- män m aan unionistit ovat an
Umot ukaet $1.50 kerta ja muistovarsyilla
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- la kansanvaltaisia.
Siinä vaadi- leenjärjestäm isen ohjelm aa, jo tärkeistä kysym yksistä, kuten lat y h ty i so ta a n ja kun m uutam an i ten vuosien H alla ainakin jos- taneet Sanipalle jotenkin kvl-
Uitto-ilmotukact $1.00 kerta, halu taan tiet o- |
,
..
,
ovat tehneet ennenkin.
kuukauden k u lu ttu a huom attiin, ettfi j sain m äärin kylväm ään tinionis- män
ja nimenmuutto-Umotukset 50c kerta, naima- taan edustusoikeutta raunanneu- ka sodan jälkeen v älttäm ättä
vastaanoton ja pvsvneet
ilraotukset $1.50 kerta, avioero-Umotukset |
,, i •
. •• ••
,
•
i
se
ei — e rä itte n p eru se reh d y ste n ta : tien keskuuteen
sosialismin ja sangen kovakorvaisina kaikille
$1.00 kerta. Seisovat Umotukret sopimuk- , VOttelUlSSa työväestölle ja kal
kia — voinut h a n k k ia ilm alaivailijoll i sam alla m yöskin industrialisti- sopusointusaarnoille.
sea mukaan. Satunnaisista Umotuksista tu- n :u
. .
_
lee rahan seurata mukana. Englanninkie- k l l l e s o r r e t u i l l e r o d u id e ja kun-
leen m itään m uuta kuin a lk u p eräi sen unionism in siemeniä. Tosin
Ä ärim m äisen
vanhoillinen
leMä suomennetaan vapaasti._____________ sallistiuksille,
kansojen
liiton
sim piä h arjo tu slaiv o ja, o tti Ranska' ovat unionistit koettaneet
olla su urkapitalist itien sanom alehdis
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 m uodostam ista
lainlhadinnalli-
h an k k iak seen ei a in o a staa n uudem | sangen kovakorvaisia viimem^i- tö sitävastoin on k a atan u t vain
cents per inch. Special discount is allowed
for larger and continuous advertisements, i
in t n i i m i n v n l l ' i l l ' i t n r k « V llk
m anlaisla h a rjo tu sk o n e ita , vaan myös j nituille aatteille ja
pysytelleet lisää öljyä luokkataistelun tu
t o v e r i , b o x 99, AsTORiA^ORE.
seUa Ia t« °n u o \ auaua, tarko.uk
m
attom
ien
koulupoikien
k
an
ssa
kou
i
kin
ilm
alaivoja,
harjotusvälineitä,
o
,
visusti
erillään
sosialistisesta
“
EPÄPÄTEVYYDEN
PA
LV
ELU
S”
leen. Se on ankarasti raivostunut
sella estää selkkausten svntvm i-
T IL A U SH IN N A T
lu
ty
ttö
je
n
m
ielestä
olisi
ollut
en
sin
j p e ttä jiä ja kaikkia m uitak in .”
¡liikkeestä.
tvöväen
ärsy ttäv än esiintym isen
nen ja niiden ratkaisem inen jos niinistä k irja a, jo sta lehdessäinm e oli
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
k ään sopivaa, vielä vähem m än suo !
— —■ —■
M
utta
kapitalism
i
on
pitänvt
johdosta
ja rv h tv n v t tvöväkeä
Yksi vuosikerta..$5.50
6 kuukautta .$3.00
i k uukautta... $1.00
1 kuukausi. . .60 ; niitä siitä huolim atta syntyisi. taan n o in selostus, lev itetään nykyään tavaa.
Sam
alla
k
o
ulutytöt
tiesivät
Uiuu
a il c a m c a
hyvän
huolen
työväen
tyvtvm
ät-
uhkaam
aan
sotalaeilla. o tta n u t
Suomeen ja muualle ulkomaille:
su u rella to h in alla suom alaisten san
b V u u k ^ u u » . .$4.251 Sellaisen järjestön tärkeänä teh-
Yksi vuosikerta. .$8.00
sitä
vasitaan
estetuom ioita ja
s e littä ä , e ttä p a riisila isitta rilla m uo
ARVO STELEE
tom
vvden
Kasvattamisesta.
tarm ilelitien pim lttäm llle lukijoille;
tulisi
olem
aan
rauhan
tiin
tullut
tapa,
m
aalata
kasvonsa
i
maila
tavalla
kuin
kapitalism
i
on
tavalta
ry
h
ty
n
y
t
kiihottam
aan
kotiin
SUBSC R IPTIO N RATES:
“Suonien k irja v a ra sto ” on o tta n u t
In the United S u t e . and Canada
s a i l V t t a m i n e n . m utta se ei olisi
tuhrim alla, jo tta se n ä y ttä isi kuin j S osialistip u o lu eessak in
on paljon i kaikkialla ollut vikapää t vöväen palanneita sotilaita järjesty n y ttä
One y ea r........... $3.50 Six m on th s............ $3.00 I
u rak ak seen sen pet laa inisen. T ässä
kokem
attom
an
m
aalipensseliin
ta
r
se
lla
ista
väkeä,
jo
k
a
on
aikoinaan kapinallisuuden
Herättämiseen tvö väkeä vastaan — A aneouve-
Three m onths. .$ l.o 0 One m on th ................. 60 s e l l
a ilio a iia
tehtävänä^ kuten k irja ssa se lo steta an , kuinka k ansan
jonkun in n o stu k sen p u u sk assa a ja u ia sen edelleen lietsom iseen, on ri-sa ¡o saadenkin ne tvöväen
p
eetta
innostuneen
m
alttam
atto
m
an
sotaa valta on ep äp ätev ä laitos.« ja kuinka
ennen
Huoneuato sijaitsee 10:nnen ja Duane katu tavanm ukaisten
k ätösen te k e m ä ltä ta h ra u k se lta , oi tu n u t m ukaan, m u tta k ä s ittä m ä ttä se täälläkiq yhä laajentuvan ja kim ppuun, m uta epäonnistuen
jen kulmassa.
Telefooni: kouttori 365,
suunniteltujen kansojen liiton a in o a staa n yksinvalta, m onarkia, on k e a sta an olikin “cam oflagea”, jota puolueen ja ty ö väenliikkeen te h tä , räikeäm m äksi käyvän riistonsa sam anlaisessa
toimitus 832.
kiihotuksessaan
Sosialis- jo ta in tav o ttelem isen arvoista.
vallankum
ouk-
ohjelmissa selitettiin.
viä
m
uulta
kuin
om
ien
ih
a
n
te
itte
h
s
a
;
k
a
u
t
t
a
k
y
l
v
ä
n
y
t
\
\
tnnipegissä.
kokeneim m at ja m itä kauvim m in kas
A ikovatko
.suom alaiset ju n k k erit
K um pikaan m enettelytapa k a
sisält'
isi
tien
suunnitelm
aan
vojen m aalaam ista h a rjo te lle e t onnis k an n alta, jää n y t suu auki ä llö ttä m ä ä n j sediMa. ajatuksia tvöväen svvi-
Rehellisimpien täytyy
tässä m aassa p e ru sta a m on ark istisen
keskuuteen.
Yiimei-
pitalistien taholta ei ole k u i
r " 1(2,1
myöskin vaihdon ja ulkom ais puolueen ju lk isu u d essa k in ? Salassa tu n ee sti k ä y ttiv ä t e k sy ttä äk se e n kou siihen m itä to iset tek e v ä t. Sellaiset i
jo tunnustaa
v e lje t e siin ty v ä t usein sangen hyvän ¡ « e n vli neljän vuoden aikana, lo1- tenkaan saanut tvöväkeä rau-
lupoikien
silm
ää.
ten sijoituksien kansainvälinen he kyllä — eikä aina niin sä lä ssä
ta h to isin a n eu v o n an tajin a, su rk u te l p o m huom attava m aara Canadan hottum aan.
Päinvastoin alkaa
ovat teh n eet voitavansa yk
(T rue translation fiied with the Poetmasfci valvonta ja työväen lainlaadiiï- kään
Ien
pu
o
lu
etta
joka
ei
tu
n
n
u
sta
hei
|
t
y
ö
lä
is
i
ä
on
vuodattanut
vertan
rinnan
vhä
kasvavan
ty y ty m ä t
at Astoria, Ore., Oct. 3, 1918, as required [
sinvallan p ö nkittäm iseksi.
FfANSKALAISTEN AJATUKSIA
sa
Euronan
taisteluken‘il!ä,
on
by section 19 of the A ct of O ct. Sth. 19*7.1 ta”.
töm
yyden
kanssa
työväestössä
; dän k a ik k itie tä v ä ä kykyään.
N iistä
M istä valuu sen in n o stu k sen varo
SOTAI LM ALA IVOISTA.
riisto kasvanut m yöskin
ilm etä
kypsym istä
Näin
se
sanoo
sosialistipuolu-
.
on
sa
a
tu
n
iitä
kaik
k
ialla
vikoja
löy kapitalistinen
Sosialist ¡puolueen
ohjelman
jen vuo. jonka avulla tä tä häpeäm ä
(True translation filed with the P< stninte» ,
....
monin
kerroin.
-
Lukem
ättom
ia
Ja sikäli
oh leiman
kansainvälisiä tö n tä m yy rän ty ö tä teh d ä ä n ? kysyy nt Astoria. On-.. Oct. 2, 1918. as i equired i täv iä arv o stelijo ita, joille ei m ikaan miljoonia on kapitalism i tällä a- luokkatietoisuuteen.
julkitulem incn on antanut eräil
by section 19 of the A ct of o « 6th. i9 i7 .) I j puoluees6a
ole
n iistään
a rv v o sta , lu ( • 11
kuin
luokkatietoisuus
saa sen
1
'
U
O
I
U
V
V
P
.-U
viv
aaaau
a
-«
*
«
«
«
«
••
le pörvarilehdillekin paljon pu suhteita koskevasta osasta. E- T; öinies, joka asian kertoo, ja me
M uuan canadalainen lehti k irjo t ! k u u n o tta m a tta tietenkIn heidä n om ae i ,’ a la. n , s t a n v t (Xo v a e n tvon tu- keskuudessa jalansijaa, se k ä
I loksia sotasaaliinaan. Samalla sittää että se voi saav u ttaa o-
hum isen aihetta.
V arsinaisen päilem ättä ei olekaan yhdellä vastaam m e, että ovathan ne sam ai taa :
n ero u ttaan .
set a in ek set puhuneet e rä ä s tä sala
kään
porvaripuolueella
mitään
aikaa ovat välttäm ättöm ät elin loihinsa parannuksia ainoastaan
Lontoossa,
E
n
g
lan
n
issa
ilm
estyvän
suurporvariston äänenkannatta-
E rä ä s tä se lla ise sta kertoo
p e rä ise stä ra h a sto sta .
T ottapa nä T he A eroplane-lehden to im itta ja te
i tarpeet suunnattom asti kallistu taistelun kau tta, sam alla se al
sille
vertojavetävää
edes
nimel-
jisto sentään vaikenee siitä m el
nri
la triin ik ä rp ä se t tie tä v ä t m itä j kee m eille m ahdolliseksi v a s ta ta a ria lis tl’’, joka p itä ä p ä ä te h tä v ä n ä ä ’ J n c c ^
kaa huom ata m yöskin \ lyj sel-
kein tykkänään, m utta sellaiset i
puhum attakaan siitä, että
haukkua
so sialisteja, v aik k a siitä 1 _ , . . . .
...
,.
,
,
sieltä heruu.
1 T yöväestön vaatim ukset kas- vemmin yhteiskuntajärjesrelm än
lem
panaolevalla
tav
alla
niihin
mo
radikaaliset julkaisut, kuin esim. • n 'iden lupauksiin ci ole \<ihim-
kuinka su u re t lu n n aat m ak se tta isi
vavat.
uusille jierusteille rakentam isen
niin saam iim m e kysym yksiin, kenel
Sen
“arv o stelu n " m ukaan ei sosialis
Xcw Rcpublic niminen demo- i m ässäkään m äärässä luottaniis-
'lä m ä on sy n n y ttän y t u u tta \ älttäm ättom y yden.
le kuuluisi kunnia ilm alaivojen kek
“ SOTAHAM E.”
tipuolue ole tu n n u sta n u t teollisuus
-kraat tipuolueen äänenkannatta-1ta ’
'¡itää n en viv.it ole kos-
t vytvm ättöm vvttä tvöväen kes
Alutta sikäli kuin C anadan-
M istä jo htui se seikka, e ttä so sini laesta.
upionism ia, ja kun se ei niin ole, tel»
kuudessa.
Täm
ä
tvvtvm
ättö-
kin
työväki näkee edessään v ält
ja, jotka ovat tyytym ättöm iä ¡^aan pitäneet,
“A lkaaksenune alu sta, se oli hra
dan p u h jettu a p a riisila iste n n aisten
nyt, niin sitä k eh o te taa n n yt niin
mvvs
ei
nvt
enään
rajotu
pel
täm
ättöm
ät, suuria voimia ky
niihin häikäilem ättöm iin vaali- i / m etelinään joukon sosialts- m uodeissa h am eet lyhenivät y h tä k silialainen, puol ran sk a lain e n synnyl tekem ään.
käksi nurinaksi ia ham m asten syvät taistelut, huom aa se n y
lupausten pettäm isiin, joista jo tipuolueen ohjelman kotimaisia kiä niin. e ttä ne tuskin ulottuivat tään ja ran sk alain en k a sv atu k se ltaa n
Niin se käy kun aik an sa “a rv o ste kiristvkseksi tvönantajiaan vas- kyisten järjestöjensä ja taistelu-
Santos-D
um
ont,
jo
k
a
ensim
äisenä
polvea
alem
m
aile,
se
tuskin
olisi
kainen porvaripuolue on tunnet-j suhteita ka oskevia kohtia, lausuu
Saattaa vaikka nukahtaa ku , ta a n , vaan e s im tv y se suurena tapojensa heikkouden. Se k äsit
R anskassa synty lee.'
ju o la h ta n u t k en en k ään m ieleen, ei lensi E uropassa.
tu ovat pakotettuja sanoinaan i lehti niistä:
tmi hum altunut ainakin, tai kulkea ■ levottom iin4 c n a ja ra u h a tto m in a tää että ne o 'a t eläneet vli UU-
ainakaan A m erikassa.
M utta noin nyt ja k asv atettu , m utta englantilais
suoraan, että sosialistipa »lue <»n i “ Kohta kt «Iidalta «•n s o sia lis ti vuosi to ista taak sep äin setvisi asia sukuinen Henry F arnam oli ensim äi tietään to isista m itään tie tä m ä ttä , ¡ li ik k e i n ä t y ö l ä i s t e n t a h o p a . Y ii- siaikaisen tuotannon kehityksen
M itä teollisuusunionism in tu n n u sta [ m e is te n
k u u k a u s ie n
ajalla o n ja että ne ovat riittäm ättö m ät
ainoa puolue, jolla on sellainen I puolueen oh ¡cima s i »¡M1S< >11111 l l s - kun e rä ä t New Yorkin pukukauppiaat nen joka todella onnistui lentäm ään
m
lseen
tulee,
on
sosialistipuolue
hy
C
a
n
ad
a
n
huom
attavim
pien
teol- taistelussa tru M intunutta pää-
W ilbui
pyöreän
piirin
ohjelm a, joka tyydyttää kan<alli- sa viimeaikaisten kokemuksien y rittiv ä t saada New \ orkille valla ym päri
väksynyt
sen
aina,
vaikka
sen
täy
;
lisu
u
sk
e
sk
ttste
n
tv
ö
v
ä
k
i
a
lk
a
n u t om am ahtia
ja sitä suojelevaa
J o n y t on tuksi osan m uotim aailm assa P arii 1 W right, joka tuli R anskaan vuonna tvykin o tta a huom ioonsa sen, e ttä j ujostelem atta vaatia palkki »ien kapitalistista
siä vaatim uksia nykyisessä h ä - 1 tuloksien kanssa,
v altio h erru u tta
Rans 1908,
saadakseen sellaisen kanna
sille sä ily n y ttä valta-asem aa,
m eillä u u ta voidaan san o a ra u ta
tää llä on olem assa a m m a ttiliik e ttä k o hottam is'a ia lyhem pää tvö- pastaan.
dässä.
k a sta m uutam an tyttökoulun oppi tuksen toim illeen jota A m erikassa e :
T yöväestö herää toim intaan.
T ätä tunnustusta ne eivät ' teiden kansalliseksi om istuksek- laa t k ä ä n ty iv ät erikoisella kirjelm äl a n n e ttu , oli ensim äinen joka kyke kin vielä vankka annos. S elvem m ir näivää. (Huomattavimmista la
-i
sos.alistipuolue
voi
s
e
littä
ä
kan
k
o
ista
m
a
in
itta
k
o
o
n
y
le
islak
o
n
( )sotteeksi siitä, e itä Canadan
suinkaan anna sosialistipuolu- j si, m utta kysym ys siitä, tfiitä !ä New Yorkin m uotipuuhan jo h ta ui len täm ään huom attavam m an mat
taan sa teollisuusunionism iin, kuin se j ti p s tu s
Aöancou
verissä.
oos+i-
työväestöissä
alkaa» esiintyä voi
eelle tarkotuksella hankkia sille tullaan tekem ään näiden rauta- jien puoleen, pyytäen e ttä am eriku kan täydellisen kontrollin a la isen a
on sen tennyt lukuisissa virallisissa ' 1 \ (¡Iäisten lak k o :a \Y in n in “«> in m akas pyrkim ys industrialisti-
kannattajajoukkoja. vaaij päin- teiden kanssa sodan loputtua, laiset alk aisiv at jo h tam aan u u te e n ! Sen jälk een ovat ra n sk a la ise t ollee- i alistuksissaan.
l-zone- ia m etallityöläisten lakin. seen utiionism iin, suom ennetta
vastoin hälyyttääksecn
oman on väittelViialaisena lukuisille suuntaan m uodeissa, n im ittäin sii adellä m uusta m ailm asta len to tai
M utta m ikä n ä itä veljiä arvosteli 1 ,( |h a U lla s i k e h iltv ä \ leislak o k - koon tähän M innipegin unioit-
■ien .että täyal-ikäisten n aisten ha ilosta
raukean leirinsä hereille. Xe I amerikalaisille.
Sosialistit jä t
iolta
vaivaa, on se. e ttä so sialisti H ’-
i'didos‘a että tvönautaiat ten keskusjärjestön hyväksym ä
“Se oli B leriot, R an sk an ran sk a lai
m eitä ja tk e tta isiin tavalliseen m lt
estetuom
ion avtdla ovat kieltä 'onstlauselm a. ioka tullaan esit
ikäänkuin huutavat porvareille: täisivät ne kaikiksi ajoiksi val- taa n saakka.
K irjelm ässä valitat nen. joka rak en si ensiniäisen lento puolue ei ole tu n n u sta n u t I. W. W neet la kkovaht ¡oikeuden.
täm ään Canadan tvöväen kong
“ Ilerätkää, ennenkuin sosialistit j tion liuostaan. Olisiko valtion tiin, e ttä R an sk assa oli lyhyt ham e kuntoisen yksitason ja lensi sillä hei liittoa koko työväenliikkeeksi ja an
ressille. T rade and Lalrrtr C o n
X
äitten
lakkojen
vhtevdessä
ovat saaneet koko kansan kan- om istus ulotutettava myöskin m ahti teh n y tsen , e ttä keski-ikäiset n äk uulla 1909 itse (’a la isista Do ta u tu n u t kerääm ään varoja yksin
om aan sen ty ö v äen liik että hajo ita kuin mvöskin niiden ulkoptndel- gress. Ponsilauselm a on seuraa-
n atu k sen !’’.
muille tuotantoaloille, on useille “s c ta lc s k e t”, jo ista ei a in a k a a n kai w eriin . Se oli ran sk a lain e n insl
♦
Sen ’a o'j järjesty n et tvöväki alka va:
nööri L evasseur, joka sam oihin ai '•an taiste lu n ylläpitäm iseksi.
k
ista
ran
sk
a
laisen
tyttökoulun
op
O sotteeksi eräissä jiorvaripti- I m eistä epäselvä. Sosialistit ulo-
Sen johdosta, että useat lakot
nut vaatia ia valm istautuu esit-
koihin su u n n itteli ja rakensi Antoi jos se olisi teh n y t, olisi se teolli
ovat
laajentuneet yksityisten u-
ämään
ei
ainoastaan
palkanko
reissä vallitsevasta m ielialasta tuttaisivat sen kaikille pääasial- -ila itte n m ielipide ollut kovin kun
suusunionism in kannalla, paitsi että
lainaamme otteita vlläm ainitus- lisimmille tuotannonaloille. Hai- n ioittava, olivat a lk a n e e t tunkeutua nette-yksitason ja sovitti siihen its< sitä ei olisi olem assakaan.
rotusta ia tvönäivän kauas täh nioitten lakoista kaikkien unioit-
seu ran tek ijö ik si ja ra k a s ta ja tta rik s i kek sim än sä koneen, joka nykyaikai
tääviä yhteiskunnallisia uudis ten yleislakoiksi;
ta New Republic lehdestä. Mai- ,itu|tsen k nntm l|; rahalaitoksen
S osialistipuolue
on
tun n u stan u t
alle so ta p a lv elu sh an oieville nuoril slsta a in eista teh ty n ä ja hiukan muu
ia sen johdosta, että m eidän
i
tuksia, jona koko nykyisen vh-
nittuaan m iten vanhojen puolu- ylitse on jo nyt melkoinen. T u ’e koulupojille. K oulutytöt v ä ittiv ä t te ttu n a olisi ensiluokkainen ilm alai teo llisu u k sitta n i järjesty m isen
unioittem
m e nykyinen am m atti-
j teiakuntajärjestelm än
kum ous-
eiilen poliittinen pääoma haih lisiko sitä edelleen keskit vttää e ttä v ä liltä oli käynyt niin, että vam oottori.
peellisuuden jo aikoja ennen kuin
vaatim uksetkin alkavat kuulua neruste luo H rjes eiyn lakon-
tuu arm ottom asti iohtajain s i t ä , . . ,
,
...„
, .............
“ Vuonna 1909 o n n istu iv at S eguir edes 1. W. W .-tä on ollut olem assa
I vhä äänekkääm ninä sen riveistä. rikkuruuden olotilan, jossa ti
,
,
, , .
- ia jatkaa sodan jälkeenkin, sula ä iti valtasi ty ttä re n s ä sulhasen ja
kaikkia “ so ta le sk e k si” veljekset saam aan valm iiksi kuului kaan. M utta sen teh tä v iin ei kuu
huom aam atta, lausuu lehti so-i- ; - J
.
vaikkaka an
ovat vain harvat m eistä päässeet 'ontuneita äätejä ei suinkaan tahdot san G nom e-m oottorinsa, joka erikoi tu a m m a ttiliitto je n h ajo ttam in en jr i R iistäjät säikähdyksissään ja lanteessa union mies nähdään
a liste ista :
jäävän t'o lio n m issä hyvänsä
raivossaan.
varm uuteen.
Sosialisteilla on :u leim ata huonom aineisiksi, ei kui sen keveytensä tak ia tekee m ahdol kilpailevien unioiden p erustam inen
Täm
ä
arve!ut‘avan
noneasti
teollisuudessa,
jonkin
haaran
“Täm ä on otollinen tilaisuu
siinä varma kanta, Ale emme renkaan kaikkien näiden “ kokenei liseksi käy ttö n sä sellaisissak in ilm a siitä pitävät teollisuusparoonit kiitet i.
työläisten
olles
a
lakossa,
a u t
sosiali-teille ia ne kävttävät sitä
den” n a iste n seu ru stelu vielä koke laivoissa, jo tk a eivät m inkään ras ävää liuolta.
jo
saavutta-
tiedä
olemmeko
me
' '»väestössä ilmenee on saanut taen siten ty ö n an tajia kukista-
hyväkseen. Englannissa ovat so- i
m
i
r
iinnnnni>i.Hj:..uniiiiunniimiu
i
i
i
nnii»
i
wnniifTin
i
nmnn
»
I
u
iin
iiii.nnm
nrniiiTR
iii.ini.runim
m
n
iun
TLiiiìuiuniuiiiTin
iK
rn
m
r.
l«imnuMiim
iiiiii»i i innm nium uaim ju i ui w iwnnj
U
T
r
ni
i
»
r
:T
»
:T
T
rT
»
m
n
in
in
u
»
n
u
i»
iw
H
H
H
»
u
n
.T
T
T
rn
iY
mnT.nni i. 11.. j i m: i.n n t n r.Tii nn uiun ¡r. .rm m i in in n ii i . n i i
.nnH
n t HH n i
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
r
Venäjän teollisuus-
oloista
(True translation filed with the Postma^lci
nt A->t»ria. Ore., Oct. 3, 1918, a< required
by section 19 ol the Act of Oct. 6th. 1917.1
S»/
Lontoon "'Nation
lehdessä
kirjotetaau seuraavaa:
“'Kilpailevien ryhmien ia risti
riitaisten voimien sekti Brest-
Litovsfkin rauhan aiheuttam ien
mielipiteiden synnyttäm än kaa
oksen keskellä, huom iota ei ole
ollenkaan pantu Venäjän sisäi
siin asioihin, ia ulkomailla ole
milla ei tuskin ole ollut tilai
suutta, tai on 'puuttunut halua,
tarkastaa
sitä m itä tapahtuu
tehtaissa ja sinisen taloudellisen
järjestelm än uusimisen yhtey
dessä.
Vandervelden äskeinen
kirja “ Kolme vaihetta Yenäiän
vallankum ouksessa” sisälsi kol
me sangen mielenkiintoista lu
kua tehtaitten johtam isesta en-
simäisen vallankumouksen jäl
keen: nutt*a kaikista eniten i>et-
tvm vsta tuova kohta A andervel-
den kuvauksessa oli se. että «e
p äättyi juuri siinä kohdassa kun
lukija kaikkein hartaim m in olisi
halunnut tietää, mitä sitten seu
rasi. Ei edes vielä nvtkään ver
hoa ole nostettu suures-akaan
m ä ä rä s sä : vaikkakin Manches
ter Guardianissa ia Daily Xews‘-
issä ja m uissa lehdissä iulaistut
tilapäiset tiedonannot ovat osot-
taneet meille, että bolsheviki-
hallituksen johdolla työläisten
taistelu teollisen kontrollin ai
kaansaamiseksi jatkuu sammu
mattomalla voimalla. Vihdoin
kin P oard of Trade Journal pa-
in in i
Tf
T
r
i
ri viikkoa sitten julkaisi tävdel-
lisinä kansankontissariatin. s. o
bolshevik ihaili tuksen
m ääräyk
set tcH isu u sk o n tri'llin ottam i
sesta työtätekevän luokan kä
siin. 'räm än kirjotuksen tarko-
tuksena mi tarkastaa n äit‘en
m ääräysten johtavia j>eriaatteita.
Xe jotka tutkivat Vandervel
den kirjaa, m uistavat, että vksi
niistä kohdista, joita hän eni‘en
käsitteli, oli viideltä puolelta e
roa vaisuus tehtaitten ulkopuo
lella olevan amm atillisen liik
keen
ia tehtaitten työläisten
suoranaisesti valitsem ien tehdas-
kom iteoitten v älillä: ia toiselta
puolen tehdaskom iteoiten nvtki-
mvs siirtvä ouhtaasta teollisuus
pa taloudellisesta
toim innasta
jx.liittisiin telväviin. Yandervel-
de osotti. että niissä tehtais-a
missä oli bolshevikiaines enem
mistönä perittiin
valitsem aan
tehdaskom iteaan bolshevikijäse-
niä ia taas m enshevikitehtaassa
m enshevikijäseniä ia niin edes
päin. Täm ä. niin väitti hän. ku
ten englantilaisetkin havainto
jen tekijät väittävät, oli orrraan
m uodostum aan vahingoksi k u n
nolliselle
tehtaan
hallinnolle,
johdattam alla
puoluepolitiikan
asioihin.
iotka ovat p u h taas‘i
teollisia luonteeltaan.
K ansankom isariatin
m äärävs
osottaa sangen selvästi, että he
käsittävät täm än vaikeuden ia
että
se on heidän edessään.
Yksi m ääräyksen aikaisem m is
ta kohdista m itä selvemmin mää
rää sen. että työpajajäriestöön.
jonka työläiset valitsevat teolli
suutta kontrolleeraam aan täy-
h h iiu i
h i'Hfi
i
.i n
* I '
t
i •
t
.n u ;
tvv nivö>skiu valita edustajia
tehtaan teknillisestä henkilökun
nasta
samoin kuin palkatusta
väestöistä — virkatnieiiistä. Alää-
rävs alkaa sillä, että esitetään
ehdot, joiden alaisena tvöpaja-
ja tehdaskom iteoita perustetaan.
Jokaisessa ‘ vi»,»ajassa villitään
ne
♦ I «
s u o ra n a ise sti
e d u sta m a a n
te h t/a n eri osastojen työläisiä,
ia miden toim inta-ala on san-
gen laveasti m äärattv sisä ltä -
mään "tuotannon, tu o tte it‘en ja
raaka-aineitten oston ia mv vii
nin ia niitten säilyttäm isen kon
trollin, samoin kuin tehtaan ra
halliten johdon kontrollin.
Siten jokaisessa tehtaassa —
iti on m uistettava että mitä teh
taita Venäjällä on, ne ovat use
asti sangen suuria ia varustettu
nvkyaikaisilla koneilla — on ai
kaansaatu työläisten täydellinen
kontrollivalta, m utta bolshevikit
ovat selvästi tunnustaneet,, ettei
ole riittävää, että vksitvisten
tehtaitten k o n tro lli'a lta on tvö-
läi- ten käsissä. He ovat myöskin
alkaneet yhdistää eri tehtaitten
kontrollia piirittään ia lopulli
sesti koko A enäiää käsittäväksi
Siten m ääräyksen 3—5 pykälät
koskettelevat
hallintojäriestöä
On olemassa työläisten kontrol
lin piirineuvosto. joka toimii o-
sana paikallisesta työväenneu-
vostosta — sovietista.
T ähän
kuuluu ei ainoastaan eri tehdas-
kom iteoitten
edustajia.
vaan
mvöskin a m m attijärjestö jen ja
pienemmässä m äärässä osuus-
toim intajärjestöjen
edustajia.
N äitten työläisten kontrollin pii-
rineuvostojen toim inta on pää
asia- sa
vhtäläistvttäm istyötä
N iitten tulee tarkastaa tehdas-
kom iteoitten tvötä, että m äärä
yksen
vleisiä kohtia noudate
taan, kuten esimerkiksi, onko
edustajat valittu siten, että ne
edustavat
mvö>skin teknillistä
henkilöikuutaa ia tehtaan johtoa
ja niitten virkailijoitten on " tar
kastettava tuotantoa, m äärä‘tä-
'ä tehtaan m iiiim ituotantom ää-
rä ¡a o ‘ettava selville tehtaan
tuotteiden kustannukset." Työ>-
läis‘eu kontrollin piirineuvoston
viä puolella on vleisvenäläinen
neuvosto, joka perustetaan sit
ten. kun jiiirineuvostojen ylei
nen kongressi liidetään. Sillävä
lin tätä tvötä toim ittaa, siksi
kunnes se laillisesti ehditään va
lita, väliaikainen vleisvenäläinen
neuvosto, johon edustajia valit
seva’ Neuvostojen vleis\ enäläi-
nen keskuskom itea, vleisvenäläi
nen .talonpoikien neuvo-tu, vleis
venäläinen
am m attijärjestöjen
neuvosto, osuustoim intaliike, v-
leis venäläinen
tehdaskom iteoit-
ten toimisto, vleisvenäläinen in
sinöörien ja teknillisten työläis
ten järjestö ja suuret am m atti
järjestöt
sekä joitakin muita
vähemmän tärkeitä järjestöjä.
Tämä neuvosto tulee suunnitte
lemaan yleisiä toim enpiteitä ia
ohjeita
työtätekeveän
kansan
kontrollin suhteen, laatim aan pa
kollisia määräyksiä., yhdistäm ään
piirineuvostojen keskinäisiä suh
teita ja toim im aan lopullisten
vetoomuksien ylim pänä ratkai
sijana.
Yksi kohta on erikoisen mie
lenkiintoinen, koskien “om ista
jien asem aa." Maikkakin m äärä
yksessä perustetaan täydellinen
työläisten
kontrolli niin Neu
vostohallitus n älrä v ästi tunnus
‘aa telidasom istajaluokan jatk u
van olemassaolon. Li ole oller
kaan selvä mikä näitten om ista
jien asema on teoriassa, m utta
käytännössä heidän asemansa
on selvä. He ovat piirineuvos-
ton kontrollin alaisina, heidän
tävtvy
alistaa kaikki kirjansa
piirineuvostoille ja antaa niille
kaikki tiedot mitä he haluavat.
Aläärävksessä on vksi erittäin
m e r k i t t ä v ä k itis e : “ kaikki kaup
pasalaisuudet poistetaan." Tvö>-
naja tai tehdaskom iteaan näh
den om istajalla on vielä jonkun-
verran itsenäisyyttä.
Hän voi
vedota työläisten komitean pää
töksestä ja ■-..(noin työläisten
komitea Voi vedota hänen toi-
nienjiiteensä johdosta, ja niaii
dollisesti vleisvenäläiseen .cuv.
saakka: m utta näitten työläis
ten kontrollineuvoston päätökset
ovat lopullisia, ja näyttää, että
om istajan kontrollivalta telttaa
seensä nähden en melkein k-,
konaan päättynyt. Täm ä ei tie
tenkään m erkitse sitä, että joh
taja tai teknillinen ekspertti oli
si m enettänyt valtansa. Päinvas
toin jos voimme luottaa Alm-
dervelden havaintoihin, useassa
tapauksessa teknillinen ekspert
ti ja johtaja ovat sangen no
peasti saaneet takaisin entisen
valttinsa ja toim ivat sopusoin
tuisassa yhteistoim innassa teh-
daskom iteoitten kanssa. Sen li-
-äksi tässä uudessa m ääräykses
sä on kohta, jonka m ukaan pii-
rineu'« >stot
ja vleisvenäläinen kipit ää ilinhn ellei tu n n u steta
tvöläisten k o n tro llin en 'o sto mää teknillistä henkilökuntaa ja to i
rätään m uodostam aan erikoisia : m ita
v h t e i s t o i m i n na ssa
sen
teknillisten ja raha-asioit ten e k s kanssa, loiseksi k o n tr »llijärjv:
perttien kom iteoita, joilla tulee teiniä oi m issään tajiaukse a o-
olemaan
huom attavan
suuri le yksinkertainen
järies telmä.
neuvonantovalta tehtaitten lial- jonka k au tta teollisuutta ......
oti-
tinnossti.
trolleejaavat ne, jotka ovat suo
On tietenkin m ahdotonta täi-i ranaisesti sen palveluksessa, ei
lä hetkellä tietää miten täm ä ; kä kaikkiakaan teollisuuksia voi
Hallintojärjestelm ä
toiniiy
tai kontrollverata yleinen järjestö,
lausua m itään arveluja sen joko ¡«•lika m uodostavat joukko teol-
m enestym isestä tai epäonnistu- i isiui-unioita.
A m m attijärjestöt
misesta. O n sangen m iclen k iin -, m uodostavat viiden aineksen v-
toista havaita, että bolshevikien lim m ässä kontrollissa,, ja tVÖ jK l-
menette! 'ta v a t tehdaskontn »Uin iakom keat, jotka valitaan suo-
perustam isessa ovat sangen lä- ranäisesti teh taista, m uodosta
heistä sukua niille m enettely- [ vat toisen aineksen, m utta n äit
tavoille, jä itä ätnän m aan (E n g ten kum m ankin puhtaasti te
lannin) tvöväeuliikkeen e d i-ty -i lisaineksen ohella on lukuisa
neimmät ainekset ovat agitee- j m äärä m uita -— neuvostojen, so-
ranneet. Poliittisessa* politiikas- i 'ie ttie n . ojlu taiat, samoinkuin
saan
bolshevikit m uis‘u itav at osulY joim intaliikkei‘ten ja muit-
meidän omia m arxilaista indus [ ,en Jä rje stö je n edustajat, Epäi-
trialistisia unionisteia ja täm ä ; lem ättä nämä edustajat vastaa-
vhtäläi-s' vs on havaittavissa hei- ‘ vat m arxilaista käsitystä, sikäli
Lii m äärä' ksessään työläisten kuin he ovat köyhälistön edus-
kontrollistakin. ^Alutta m arxilai- j
ta ' la. — “työläisten, jotka *eke-
e«.»,
nen oppi sangen suuresti tulee, i vät joko ruum iilbsta tai henkis
m uodosteltua kun se sovellute iä tv ö tä ” : m utta Le eivät ole
taan
‘odelliseen
käytäntöön. kaikki köyhälistön edustajia, jot
M äärav.tset’* teknillisten ekspert ka on valittu teollisuuden perus
tien ia johtajien edustuksesta teella, eikä heitä voi pitää tu o t
m uodostavat periaatteen, jonka tajien edustajina kuluttajia vas
täm än
m aan
työväenliikkeen taan. S ovjett’. työläisten neu
•äärim m äisyydet".
ekstrem istit, vosto. ei tosiasiassa ole tu o tta
usein hylkäävät. T äm ä on m ää jien järjestö, ia mahdollisesti so-
räys, olemme sen saaneet k u u l vietin edus4aiien kanta, samoin
la m.uuta tietä, mikä on havait kuin talonpoikien neuvostojen ia
tu aivan välttäm ättöm äksi V e osuustoim intaliilekeitten edusta
näjällä tehdaskom iteoitten todel- ' jien kanta voi olla oleellisesti e-
listen
kokem usten perusteella. nlainen kuin a m m a ttijä rje stö in
V enäjä on huom annut, että sen ia tvopajakom i‘eoitten edustaii
_M
—
~
‘ehtaitten tuotantoa ei voida yl-1 en
k an ta. T osiasiassa työväen-
’À’
À
i
I