Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 23, 1918)
■ ' No. 221 T O V E R I TOVERI jolla pelotetaan asioita käsittä mätöntä yleisöä. Annen *uom*lai*en työväen IMnenkaanattaja, kuitenkaan eivät kapitalis ilmestyy As tanassa, Oregon, joka pAiva »aitat sunnuntaina. tit välitä tuotannosta yhtään TOIMITUSKUNTA: mitään, ellei siinä vain ole voit W. N. KE1V0, SULO SYVÄNEN, toa. Jokaisessa tapauksessa, ADOLPH SALMI, ALEX S E VO, A B. MÄKELÄ. jossa tuotanto käy voittoatuot- tamattomaksi, katkeaa se, huo TOVERI limatta yleisön tarpeista tai mis (T U S COMRADE) The organ oi the Finuixh worker* in the tään. Weatcrn states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, Jos porvarillinen sanomaleh at Astoria, Ore., by the Western Work- » u r t Publishing Society. distö esim. sanoisi totuuden _________ A N TTI J. VARTAN, Manager. lakkolaisten tarkotuksista, niin Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the postotttce at Astoria, Oregon, ei yleinen mielipide koskaan oli under the Act ol March 3, 1879. si lakkolaisia vastaan, sillä mil lhnoiushiata 40c palstatuumalta. Kunleman- loinkaan ei se asettuisi voiton- ilmotukset $1.30 kerta ja muistovarsytlla $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- kiskontaa tukemaan. Mutta kun hitto-dmot ukset $1.00 keitä, balutaantieto- »a ntmenmuutto-ilmotuksct j O c Merta, naima- puhutaan tuotannon häiriinty dmotuxset $1.30 kerta, aviocro-rlmotukset $1.00 kerta. Seisovat dmutuktet sopimuk misestä ja samalla kohotetaan •en mukaao. Satuoaatauta Umoiukststa tu- i • - , • . 1 .1 ice raitaa acu/ata otuaaaa. Tintitkin* lCI\ a n h i n ta a . S e littä e n e t t ä teatä M onennetaan vauaaau. , , • . _ _______________ _____________ ! kolaisten Itlk- _ aikaansaama tuotan- AÄverti*rng rataa m esteet Juiy l, t9i2, 40 n o n h ä in i r it v r n i n e n kf> h o tt* n lel- ceut» per taco. speetat «lueount ta auowed | n o n n d i r i in i y n im e n K o n o tia a lei lo r i a r g e r and cvm uiuviu advcrtiacntcula. v ä n t u o t a n t o k u s t a n n u k s i a , jo te n TOViud. no A kk, AS TORU hintaan on lisättävä vastaavas sa määrässä, niin lakkolaisten -oUl tuomio on valmis. T IL A U SH IN N A T Y hdy»valioissa ja Canadassa: Yksi vuosikcita. .$ v . jo o kuukautta. .$3.0v 3 k u u k a u tta ... »l.oO 1 kuukausi, buouiccn suomeen ja muualle niuuaae ulkomaille ulkomaille: > Ca m ~ lla Yksi vuosikerta. .$0.00 6 kuukautta..$4.23 I m a n ia l la SUR hCK lPTIO N RATES: t - iv a l l- i k ä v ttH v ä t ld \ aild KdJ lia \ d l np lie valtiollisessa taistelussaan yleis- . * One , t l r “ \ w.“ l^ o S s . T X t S i a-.<,a..$J.0t>it e n e t u i e n n a «a m a r i a * j o n k a t a a k - iuree moniini. .$1.00 One inonU»..............00 s e p i i l o u t u v a t s illo in k u ti V oit- Muoucusio sijaitsee 10:nnen ja Duane katu jen kunnassa. Teictoom: konttori j O j , U muuius 0 o 2. Sotavoitot ja ylimääräi set voitot tojensa puolesta taistelevat. Yleisten etujen niinessä on ku kistettava työväestön vaatimuk set. \ leisten etujen nimessä va littava porvareita virkoihin, sa nalla sanoen, yleisten etujen ni messä on tehtävä kaikki mitä suinkin voidaan porvarien voit tojen suojelemiseksi, sillä por varistolla ei ole mitään muuta suojeltavaa kuin voitot, joille koko sen olemassaolo perustuu kin. Työväestöllä ei ole mitään tarvetta salata taistelunsa todel lisia tarkotuksia. sillä se ei kos kaan taistele yleisiä etuja vas taan. ellei se vain erehdy tais telemaan omia etujaankin vas taan. Sanomalehdissä puhutaan pal jon nykyisin sotavoitoista ja yli määräisistä voitoista, joten lu kijakunta on tavallaan sekaan nuksissa niiden suhteen. Mitä ovat sotavoitot, mitä ylimääräi set voitot ? Sotavoitot ovat voittoja, joi ta joku teollisuuslaitos tai liike laitos saa • vli sen mitä * se sai normaaliaikoina, ennen sotaa. Esim. kun terästrusti sai vuon na l‘>14 puhdasta voittoa noin 23 ja puoli miljoonaa dollaria, mutta vuonna 1916 271 ja puoli Tuotantolaitosten kan miljoonaa dollaria, niin oli se sanvaltainen hallinto vuonna 191b saanut sotavoittoja noin 240 miljoonaa dollaria. Sosialistipuolueen ohjelmassa Ylimääräisinä voittoina taas lau-utaan, että teollisuuslaitos pidetään sellaisia tuloja, jotka ten kansanvaltainen hallinto on kohoavat määrätylle pääomalle välttämätön silli »in jos valtio o- laskettua määrättyä summaa mistaa ne. Edelleen siinkä lau korkeammaksi. Esim. jos joku sutaan. että teollisuuslaitosten liike saa pääomalleen enemmän valtion omistus ilman kansan kuin kahdeksan prosentin voi valtaista hallintoa saattaa muut ton. pidetään sellaista voittoa tua suuremmaksi vaaraksi mail- yliäärtäisenä voittona. malle kuin kukistuva yksityis Näillä perusteilla on helppo omistus ja riisto onkaan. käsittää, miten verot olisivat a- Nämä lauseet sisältävät tär setettavat, jotta niistä edes osa keän yhteiskuntataloudellisen o- tulisi suurpääoman omistajien pin. jonka käsittäminen on tvöl kannettavaksi. Vaikka totta kyl i väestölle välttämättömyys, jos lä on. että liikemenettelyjen a- , se mielii koskaan päästä omien vulla voi helposti muuttaa liik elinehtojensa herraksi. keen tilaa siten, että se näyttää I eollisuuslaitosten valtion hal melkein tappiota tuottavalta, tuun joutuminen lisää niiden o- vaikka se tuottaa runsaankin mistajien voimaa aivan suunnat voiton. Pääoman keinotekoinen tomasti. tekee valtiolaitoksesta kohottaminen on yksi niitä kei vielä suuremman tyrannin ja noja, joiden avulla osutetaan y- työläisten oikeuksien rii.stäiän. leisölle. miten liikkeen voitot ei kuin se näihin saakka on ollut- vät ole kohonneet ollenkaan, | kaan, vaikka se onkin aina ja mutta siitä huolimatta saattavat kaikkialla valvonut työnteettä- osakasten ansiottomat tulot, jol ■ jien etuja työläisten etuja vas laisia kaikki korot ja liikevoitot taan. ovat,, olla kohonneet sadoilla Kun joku tuotantolaitos jou prosenteilla, kuten esim. yllä tuu valtion haltuun, merkitsee mainitut terästrustin tulot osut se työläisten muuttumista yksi tavat. ■ tyisten työläisistä valtion työi Sotavoitot olisivat otettavat käisiksi. ja kuten tunnettua, val veroina kaikki ja ylimääräiset tion työläisillä ei ole läheskään voitot samaten, sillä minkään kaikkia niitä oikeuksia,, joita yk laista oikeutusta ei voittojen kis- sityisten työikäisillä on. kontaan ole. Mutta kapitalisti Tämän seikan takia tuleekin nen tuotantojärjestelmä kukis kapitalistiluokka pyrkimään val tuisi heti kuu siitä voitto pois tion omistukseen, valtiokapita- tettaisiin. lismiin lähimmässä tulevaisuu Kavalaa taistelutapaa dessa paljoa voimakkaammin, kuin ennen, nähtyään parhaan Teollisuuslaitoksia omistavat mahdollisuuden työläisten tais- kapitalistit, joiden käytettävissä telutarmon heikentämiseksi ole ovat sangen voimakkaat yleisen van valtiomahdin käyttämisessä mielipiteen muokkaamisvälineet, sitä vastaan. Teollisuuslaitos valitsevat taistelutapansa ver ten valtion haltuun joutuminen rattain huolellisesti. Työväestöl ' e: taas ollenkaan häiritse yksi- lä olisi siinä suhteessa työn- j tviskapitalistien määräysvaltaa teettäjiltä paljon oppimista. niiden ylitse luokkana. Totta Niitä taistelutapoja tarkasta kylläkin on, että suhteet yksi essa huomaa että väitteet suun tyisten kapitalistien ja koko luo nitellaan aina siten, että ne kan välillä jä r je s ty it toisella mahdollisimman hyvin peittävät tavalla, samoin kuin ne järjes varsinaiset tarkotukset ja siis tyivät osakeyhtiön vallatessa asettavat syytetyn mitä epaedul- määräysvallan yksityisiltä kapi Ksirapaan valoon. Niinpä ei talisteilta. Silloinkin puhuttiin työväestöä koskaan syytetä sii ryhmittyneiden kapitalistien "it tä, että se lakoillaan ja vaati senäisiä teollisuudenharjottajia” muksillaan uhkaa teollisuuska- vastaan harjottamasta sorrosta, pitalLtien voittoja, vaan siitä, mutta kapitalistiluokan edut tu että se uhkaa tuotantoa. Häiriö livat paljoa paremmin suojel tuotannon kulussa on se peikko. luksi osakeyhtiöiden kautta ja ten työläisiltä. Jo nyt voimas lä h e tti to d ista ja n viikoksi van k ilaan ’ M W I ' H - I l l l U l l l i I "I 1 I I I H " i ’ päättää ryhtyä tekemään laaja- peräisesti agitatsionityötä maan- saoleva siviilipalveluslaki estää “oikeuden h a lv e k sim ise sta.” viljelystyöläisten järjestämisek- i • M hallituksen työläiset ottamasta i S 1- LAIVATELAKOITA YHDYS Kansalaistuttaminen. — Jäse- osaa valtiolliseen toimintaan. Ja VALLOISSA. I I I 1 I H 1 I I I 11-1 t i l l i I 1 H 4 W ! niä päätettiin kehottaa kansa- vaikka selitetäänkin, että siksi (T ru e translation filed w ith the Postmaster LÄNSI Pl IRIN PUHUJAN MA i KA laistuttamaan itsensä. & ‘Ä l Ä O? A « Ä t O S " ? ! WASH.NGTON.SSA. pä siis ei valtiovaltaa voidakaan Puolueen tiedonantolehti. — käyttää työläisten hyväksi, niin nen h u h tik u u ta 1917 ja 106 on sen T overi A. H a u ta m ä k i a lk aa m at lakkaa, jo ista 51 oli k ä y tä n n ö ssä e n o n s a W ashingtonin v a ltio ssa syys- Puolueen tiedonantolehti päätet sellainen selitys on mitä type tiin lopettaa ja sensijaan juhlis nen h u h tik u u ta 1917 ja ¿96 on s e n : *tu u lla p u h u en . rintä kamelikurjen piiloutumis ta’ kaikki viralliset tiedot La E v e re tt ....................... 28— 29 p. jä le s tä ra k e n n e ttu . N iistä on Atlan- j ta. Saatettaisiinhan sitä käyt nin ran n ik o lla 66, M eksikonlahden Issaquah ....... 30— 1 p. lokak. Vangardiassa. New C astle ......... — 2— 3 p. 18-tuntisen työn jälkeen so- töä, jos olisi mistä käyttäisi. ran n a lla 22, S u u rte n järv ien rannoil-1 sialistikongressin työ päättyi. Il P oulsbo ..............- ...... 4 P- Estääkseen työläiset käyttämäs la 15 ja T yynenm eren rannikolla 54. P e a rso n ........_.........— 5— 6 p. lalla pidettiin kaikille edustajille tä valtiovaltaa hyväkseen, riistä T eräslaiv o jen ra k e n ta m ista v a rte n on päivälliset. Kongressin ensimäi- R oslyn ........................ 8— & p. vät kapitalistit työläisiltä valti 70, puulaivojen 80, k o n k reettilaiv o jen S. s.-osastot, v a lm ista k aa ohjelm a- nen puheenjohtaja tri Justo pu olliset oikeudet, samalla tavalla 4 ja m uualla teh ty je n yhdenm allis tai m uita illa tsu ja a in a k in yhdeksi hui, kiittäen siitä työstä, mitä ten osien kokoonpanoa v arten la ite t kuin ne koettavat riistää siltä tu ja te rä sla iv a te la k o ita 3. T äysin puheillaksi, tov. H a u ta m ä k i s u o rit kongressi teki ja sitä, että kaik lakkoutumisoikeudet, estääkseen v a lm istu ttu a tulee niihin m ahtum aan ta a a rv o k k a a n num eron ohjelm aa ki edustajat olivat palkkatyöläi siä, jotka olivat usottaneet suur käyttämästä lakkoutumista hy y h taik a a tek eille 834 laivaa, jo is ta tänne. ta kykyä puhua kansallisista 750 tulee h allitu k sen k iireellisen U tam atulot lan k e a v a t lan slp n rin väkseen. probleemeista työväenluokan ja k au p p alaiv asu u n n ltelm an tarp eik si, a g ita tsio n ik a ssaa u . koko maan poliittisten ja yhteis- Työsuhteisiin vaikuttaminen S otalaivojen ra k e n ta m ista v a rte n on T o v erillisesti: j kunnallisten kysymysten edistä- Wash. Suom. Valtiokomitea. työpaikkojen ollessa valtion hal 29 tela k k aa ja y k sity isten ofuistajain I miseksi. l ,,, , . . . , j-4 i„.|. 1-l- l l-t l l l l + H - l | 1 !■ lussa edellyttää suurempaa työ tarp e ik si ra k e n n e ta a n laivoja 21 te ' + T läisten sananvaltaa hallitukses laka,la Argentinan Sosialistipuo- | Kansankirjeitä $ sa. Se edellyttää teollisuuslai m a j e s t e e t in l o u k k a u s , lueen kongressi 4* 4* tosten kansanvaltaista hallintoa. tosin vain eläin ten k u n in g asta - lei- A r g e n t i i n a n tasavallan Sosia- ■i 1 1 1 -i -i -b 1 1 1 1 1 1 1 1 -+ + -1 H I' 1-1 1 1 i Mutta sellainen hallinto ei mil jonaa — k ohtaan, on e rä ä ssä äsken listipuOlUeen neljästoista vuotul- loinkaan voi toteutua muulla ilm estyneessä lu o n n o n tieteellisen ai n e n k o n g r e s s i pidettiin viime WASHINGTON tavalla kuin valtiovallan joutu k ak auslehden num erossa. L eijonalle -heinäkuun 8 ja 9 p:nä. Koko- Seattle misella työväestön käsiin. L’ni- kelpaa m inkä elukan ra a to ta h a n s a ,' u j h u o n e e n seinät olivat koriste- Toverin kirjakauppa ja uutistoimisto Seat aivan kuin hyenalle. R a k e n tee lta a n sosialistiliikkefn huomatta ,c*sa, i l o *tih Avc. 3 o ., te le fo o n i: Main 43b ot ovat kokonaan kykenemättö kin se on huonosti o n n istu n u t: edes vimpien toimitsijoiden kuvilla, .-taa ta vana kaikkea puoiuckirjalhsuutta y. i miä vaikuttamaan teollisuuskor- tä rask a s ja inahtava, m u tta ta k a j Punasen lipun keskellä oli Karl tarpeita. Myy pilelte.ia Suom een ja p ii faaroiu parhaim mille lin jo ille; valittaa rah poratsionien liikkeenhoitoon, puoli heikko, ihan kuin hyenalla. Marxin kuva, .ainoja ja talletuksia j. n. e. — Jokainen pu etoveu tehköön ylläm ainitut asioimisen, Heinäkuun 8 päivän aamulla .u noaaaa muuten kuin lakon avulla. Mut P y y n tire tk illä leijonia joskus on nel tukkeessaan. ta kun valtiota vastaan lakkou jä-viisi tai enem m änkin yh d essä jou kongressin avasi Antonio» de To- Huveja tulossa! — No jo tv kossa, aiv an kuin hyenoitakin. Mit tumista ei sallita, niin täytyy kään m uut isot k issaeläim et, kuten maso, yksi Argentiinan parla ii eri markkinat niistä ensi lav mentin sosialistinen jäsen. Läs työläisten päästä valtion her tiik e rit tai p a n tte rit .eivät koskaan nä oli 133 edustajaa eri osista antain, 28 päivän illan markk noista, joita on pikkuhiljaa va raksi. syö ra a to ja e iv ä tk ä kaipaa to isten maata. luisteltu jo pitemmän aika; Tosi on ,e ttä urosleljonalla on Tri lusto, puhuessaan edustaL Ja kun siten tapahtuu, silloin apua. mutta vasta nyt on katsottu oh m ahtava h a rja — varsin k in vankeu jille, sanoi hallituksen olevan on saatu vastaus sille sosialisti- d essa ollessa se k asv aa pitkäksi. Ja i kriitillisessä asemassa. Hallitus van sopivan ajan siitä ryhty puolueen ohjelman alkukysy m aine sillä on ain a ollut pelottavan ' ei ollut ratkaissut kansaa kos- llmottelemaan. Myytävääkin o myksen toiselle puolelle: “Ku m ahtava, m u tta tarkem m in tutkien I kevia kysymyksiä ja sen takia aivan, voisipa kehaista, miltt ka hallitsee valtiota?” Työvä näem m e sen m aineen e n e m m ä n k in , sosialistien on ryhdyttävä tar- Kaihista sellaisista pikkutarpe den lajeista, mutta ei #se kuitei estö hallitsee silloin valtiota ja joh tu v an tuon pedon ulkom uodosta mokkaisiin toimenpiteisiin va kaan ole vielä tämä myyjäis kuin sen tav o ista ja luo n teesta. Lei listustyön edistämiseksi käyttä sen kautta koko yhteiskunnal jo n a t ovat raadonsyöjiä ja jätteid en mällä tilannetta hvväkseen. L- puoli, joka tästä illasta teke lista tuotantoa. Se on teolli n u u sk ijo ita: m ailien p ä ä stä n iitä hou seat edustajat kertoivat toimin erikoisen, vaan se on se norsui suuslaitosten kansanvaltaista k u ttelee m ätäneväin haask o jen löyh nastaan. Senjälkeen puhui so lumen naisten kampasetti, jonk kä, joka r iittä ä k ark o ttam a an kaik, sialististen naisten puolesta va- arvo "1 nkel-Samin ' markoiss hallintoa, eikä mikään muu. ki k u n n iasta an p itä v ä t pedot kauas i rapuheenjohtaja Maria Legmo. lähentelee kahtakymmentä. Ti I $oko tienoolta. L einojalle kelpaa mi ! I lä.11 se itti maan sosialististen mä arvokas sexä mitä suurin kä tah a n sa , kunhan se on - tahi i naisten toimivan yhteistoimin- massa määrin käytännöllinen la on joskus ollut — lihaa. K irjo tta ja j kaikella yoimallaan sosia- te tulee kaikella juhlallisuuden oli e rä ä n ä iltana am p u n u t p a n tte rin | k o tip u o lu e e n erittämien \ hteis- luovutettavaksi sille tytölle ti ja vielä sam ana yönä leijona siltä lJnnallii>teii, |a taloudellisten misikselle, joka onnistuu sai maan enimmän ääniä. Ääni mals tehtävien edistämiseksi. V E N Ä JÄ N “ A U T T A M IS E S T A ” 1 lisesti järjesty n eid e n työ läisten ri soi hännän. K uolleet v irtah ev o t ovai Edustaja Giami del Rosario saa kymmenen senttiä. Nyt va erinom aisen m iellyttävää ( T r u e tr a n s la tio n w ith th e P o s tm a s te r veissä m issä h y v än sä.’ — K aunista leijonalle teki ehdotuksen, että kaikki e- rustautukaa kaikki käyttämää at . V t o r ia . O re .. S ept. 21, 1018, as re q u e re il peliä, m iehiltä, jo tk a m uka kuuluvat herkkua. 'iy se c tio n 1*1 o f th e A c t o f O c t. ftth . 1917) dustajat nousevat toveri Yicen- äänioikeutta hvväksenne. k irjo ttu a kiih k o k ap itallstin en New vallankum oukselliseen järjestö ö n jo Sitte sunnuntaina, 28 p:n ilta te de Toniason muistoksi, hän ka ta iste le e p aran n u k sia työläisten YSER-JOESTA York Sun näin kukkaiskieleiV ■ olosuhteisiin ja eivät halua m aksaa na, on oljjelmailtama, jossa es kun sai surmansa nuAitama päi “ Eipä m eitä h ä m m ä sty ttä isi, Jos tu ty ö läisillen sä edes se lla isia k a a n palk »n e rä s ran sk alain en koulupoika kir vä ennen kongressin kokoontu- tetään njyöskin pienoinen näy lisim m e näkem ään, e ttä k arhun sai kaa kuin porvarit m aksavat. Poika ♦ottanut pikku sievän “a in e e n ”, joka i mistä. Edustaja Della Laria te töskappale sekä tanssata repsav raus onkin lievää laa tu a — vain pa taloja, jo ita m eidän ym m ärtääkseni o so ttaa, kuinka hyvin siellä koulu O n jo myö ki muutosehdotuksen, että kaik tetaan lopuksi. ha herm o stu m isk o h tau s sen johdosta, me on p e ru ste ttu sen tak ia, e ttä työ lapset ovat oppineet läksynsä, ja jo» ki edustajat nousevat pystyyn ja mainittava aikoinaan suuniintä Iäiset saisivat parem paa ruokaa ra e ttä sitä k ah leissa ta lu tta v a t ro ik a h allaan ja jonka pitäisi olla esim erk ka erä s aik a k a u sle h ti sen täh d en on riten kunnioittavat kaikkien nii na, iokak. (> ma esitettäväsi leet ovat sillä te e ttä n e e t kovin h u r kina työläisille k iih o ttam assa vaati iulkassut. Aine on näin kuuluva: den työläisten muistoa, jotka sai Kappaleesta "Aaimahulluja“, et jia tem ppuja ja e ttä sen läntinen m aan enem m än palkkaa ja parem pi? “ Se oli vain pieni joki, m elkein pu vat surmansa äskeisen lakon ai tei vaan kukaan tule poistuneek naapuri, joka siltä on ry ö stä n y t ruu olosuhteita, niin he k o e tta v at lam aan ro ; sen nim i oli Yser. Ä äntään ko si valtion rajain ulkopuolelle en kana. Ehdotus hyväksyttiin. an, on sitä raa k a m a isesti töyttinyt. u u tta a työläisiä juu ri sam alla tavalle ro tta m a tta voi puhella sen ran n alta Kongressissa tehtiin seuraavat nen kun ehtivät näkemään, kuu kuin konsanaan k a p ita listiset työn E p äilem ättä tu lev at nuo ro ik aleet ja a n ta ja t, sanom alla e ttä ei m itään toiselle, ja yhdellä siiven iskulla Un raportit. lemaan, nauttimaan ja naura tuo ryöstävä naapuri v a stu stam a an lakkoa silloin ole. vaikka työläiset nut len siv ät sen yli. Ja niillä moiem \ alistustyokomitea ilmotti ny maan tästä tervepilaisesta huti sivullisten tu n k eu tu m ista asiaa tu t jä ttä v ä tk in työpaikkansa, kun heidän millä rannoilla oli m iljoonia m iehiä kyään maassa olevan 132 kirjas morista, sillä silloin on kuiten kim aan. sillä k arhu on heille hyvä vaatim u k siiu sa ei suostuta. to in en to isian sa v astassa, k atsoen toi toa. jotka ovat järjestön hallus xin saavuttava osastomme haa " Ja sitten siellä R entolan poikata siaan silm ästä silm ään. M utta m at tulolähde ja ryöstön esine. Koska Tästä tule sa ja että 66 kirjastoa parhail Iin katsomoon. lon sein ällä on 1. W. W. liiton lupa k arhu on itse huononpuolelnen luke ka heidän v ä lillä n sä' oli su u re m p 1 * laan pannaan pvstvyn. Sosialis muutoin suuri ilmotus ja liiti k irja kom eilem assa, e ttä se on mu m aan ja k irjo tta m a a n , s a a tta a käydä ka unión työpaikka ja siellä ei kui kuin taiv aan täh d illä : se oli se väli tisia ja radikaalisia kirjoja on xan vielä huomautusta ensi vi vaikeaksi saada s itä uskom aan, että ten k a a n ole unioon kuuluvia työläi m atka, joka e ro tta a oikeuden vää kaikkiaan kirjastoissa 1C0.0C0. kon johonkin numeroon, jote uudet tu lo k k a a t eivät tule tuom aan siä työssä, ja on sanottu, e ttä sinne ry y d estä.” Rakennuskomitea. — Komite- tämä vain tämmöisenä alkumui sille uusia k a h le ita eikä sitä yhä ci m eitä enää koskaan o teta k aa n • - • an puheenjohtaja ilmotti; että tutuksena tällä kertaa. O vatpa viittailleet vielä, e ttä he voi enem m än ryöstäm ään. T ässä tä rk e siv a t m eidät lakkolaiset laitta a Iin ‘• e s p a n j a l a in e n p a in e t t i j sorialistipuolueen päämajan ra- bitten niitä on tietenkin hv ässä .ia e p ä itsek k ä ä ssä rää k ä ty n elu naan, kun olem m e jä ttä n e e t työpatk SA IPPU A K SI. ; kennusrahastossa oli heinäkuus- veja vielä näidenkin jälkeen ei A m erikan su u rte n e rä m a a s e u tu je n ! s a , 1916, 19,544 pesoa ja et- neukuin ovat ne avioihmiste kan a u tta m isy rity k se ssäm m e saam m e kam m e. M utta me ei teidän viittai v alm istautua vaikka m inkälaisten vl lu jan n e säikähdä, sillä me olem an kirouksena on ollut “esp an jalaisen ; tä ' maaliskuussa 1918 summa oli ryhmäiltamat, mutta sanotaan i läty k sien v aralta. M utta aseina on ne jo to ttu n e e t kuulem aan k apttalls painetin" nim ellä tu n n e ttu terä v äp iik $23,640. Viime kuussa sosialis Kuitenkin ennenkuin se mitää tis ilta ty ö n a n ta jilta k in .” oinen k ak tu slaji, joka on pyrkinyi i tipuoltte sai $80,000 lahjotuksen nuorten levittelemää kulkutiet selvä: jos nuo m aa n k ie rtä jä t, jotka tu n k eu tu m aan läheisille viljelysalu eräältä kauppias Jose Sturratil- ehtii levitä mailman korviin, ei p itä v ä t k arh u a k ah leh d ittu n a ja jot N Y K Y IS E N S U K U P O L V E N eille. N äihin a sti sitä on p id e tty ; ta senjohdosta, että sosialisti tä ne juhlat vietetään lokakuu ka oik eastaan ovat toisen, suurem AHNEUS nani k iusallisim pana rik k aru o h o n a j puolue oli tehnyt tavattoman 26 ja 27 päivien iltoina. m an rosvon k äty rein ä, aikovat v a s kuvastuu ehkä kaikkein selvim tnir sen täh d en e ttä se tav atto m alla le i paljon maan yhteiskunnallisten tu sta a karhun p e la stam ista heidän Osaston kokoukseen torstain siinä, m illä innolla se on tä tä van viäm iskyvyllään tap p aa kaiken inuur ja taloudellisten kysymvsten hv- 26 pmä. k y n sistään , on heidän k an ssaan me Sosialistipnolue päätti n e te ltä v ä sam alla tavalla kuin sh e haa m aapalloa ty h je n tä n y t m ineraa kasvullisuuden; niinpä farm arit ovat j vaksi. Hautamäen luennoille kesk riffi m enettelee ro ik aleitten kan ssa lirik k au k sista. S eu raav assa on muu kin kokeneet h ä v ittä ä sitä. m inkä rakennuttaa pääinainu. viikkona 25 ja perjantaina 27 i Opetuksen kansanvaltaistutta- joiden hän n äkee kiusaavan jotakin tam ia tilasto llisia tie to ja siitä, mah suinkin ovat voineet. 1 orstai-iltana tov. Hautaniäl* dollisim m an lyhyessä ja helppotajui Nyt ovat tied em ieh et sa an e e t sei ; niinen. — Kongressi päätti la punuu av u to n ta ja viatonta o tu sta .” Lännen fähti haalill ville, e ttä tällä vihatulla rikkaruohot- hettää sähkösanoman Cordoban l>allardissa kello 8 alkaen. Vahinko tosiaan .että V enäjän kar sessa m uodossa: V iim eisten 15 vuoden kuluessa on !a on sievonen kauppa-arvo s a i p vjiopiston ylioppilasvhdist vksel- hu ei ole lu k u taitoinen, e ttä sano Muistakaa asianne! — Kaiki m aasta o te ttu r a u t a a enem m än p u a n raa k a aineena. Tuot,a seikka; le senjohdosta kun ylioppilaat ja l l e miehet, jotka ovat antanet m aJehdet voisivat sitä v etää nenästä u vettiin tu tk im aan senjohdosta, ku r hallitus olivat joutuneet riitaan, rekisteeratessa osotteensa jok yhtä helposti kuin A m erikan “k ar kuin koko siihen a sti kuluneella ih kuultiin intiaani- ja m eksikolaisnais ! Räätöslauselma kuului: h u a” vedetään. Nyt on se vaara m iskunnan histo rian ajalla. Toverin “ssppaan”. Ib»— I avi V iim eisten 13 vuoden aja lla o r ten tie s kuinka vanhoista a jo is ta , Sosialistipuolueen neljiästois- S., tai Leinon talolle. 803 Yesle tarjo n a, e ttä venäläinen k a rh u e : ' uotuinen kongressi lausuu \\ ay, pitäkää huoli, että kävi välitä siitä, u im itetään k ö jo ta k in te k u p a r i a k aiv ettu enem m än kuin k ä y ttä n ee n tä s tä k asv ista k e ite tty ä i kaikkina sen edellisinä aikakausina Cordoban ylio te noutamassa kyselvkaavakket lien tä joihinkin siev isty stark o tu k siin mvotatuntonsa koa “a u tta m ise k si” vai joksikin rauuk . si, vaan tekee p äätö k sen sä itse noi y h teen sä. etenkin tu k k a n sa pesem iseen. Sii piston oppilaille ia lähettää ter- tai lähetätte osotteenne miss V iim eisten 11 vuoden aja lla on ien se onkin erinom aisen soveliasta vehdvksensä heidän liikkeensä olette, että voidaan ne kääutä den t e k o j e n m ukaan. m aan sisu k sista o te ttu enem m än koska tuo kasvi on aivan v apaata i ^ ° 1J^1,i s , i ° i l l e * , tulemaan. Nyt jo on saapune v u o r i ö l j y ä kuin koko sin ä aika lipeäsuoloista. S a ip p u a te h ta ilija t o j öisenä kokouspäivänä toimi RENTOLAN LAKKO. niitä suuret määrät, niin että o D uluthin tup laju u laisilla on R ento na, m iukä m ailm a siihen a sti oli sei vat h av ain n eet täm än k ak tu k sen ole l *’n l e e n h »htajana tri luston ase- aivan mahdoton meidän niill • m-jcf-, _ -T -: . • oli i- Tämä van m ainiota raa k a -ain e tta silinisaip masta JMaria Begino. la nim inen poikatalo, jo ssa palvelevat sonut. tehdä mitään, ellette pidä liiist •Muiden m etallien ja kivennäisten puaksi ja villasten v a a tte itte n pesu merkkitapaus, sillä hän oli ensi- itse lievää huolta. ty tö t ovat v a a tin ee t p alk k an sa k o ro Kiinalaisia on saatava. — \\ te tta v a k si niin h irm uiseen sum m aan suhteen ovat tulokset m elkein sam at saippuaksi. T ä tä sa ip p u a k a k tu sta vo: mäinen nainen, joka toimi Ete sosialistipuolueen H. Hindle, Havvaijista,. on un J a p orvarillisia tila sto tie te ilijö itä jf m ies tav allisissa oloissa k o rjata ton lä-Amerikan kuin 35 dollariin kuussa, asunnon je ilossa \\ ashingtoniin. D. C.. t ruuan kanssa, ja kun vaatim ukseen k a u h istu tta a , e ttä tällä m enolla en niu päivässä. L e ik attu a an n etaan kongressissa puheenjohtajana. F’uolueen pää-äänenkannattaja. sittelemäan kuinka hyvään tai nen pitk ää on koko pallo ty h jä n ais ei su o stu ttu , te k iv ä t lakou. Veljet kasvin kuivaa kaksi tai kolm e kuu Kiivas keskustelu syntvi puo peeseeu kiinalaiset olisivat IL han k k iv at rik k u re ita ja senjohdosta tä a a rte is ta . k a u tta ja sitte v asta n ip u te ta a n m ark lueen Paä-äänenkannattaian. La a äijillä ja että niitä pitäisi saa O ikeaan aikaan siis rupesi moinen kinoille lä h e te ttä v ä k si. on syntynyt hiem an kynäilyä Indust \ angardian, suhteen. 'Lopuksi da tuottaa vähintäänkin kolmt rialistissa. Aseman valaisemiseksi ahnuripolvi h ä v ittä m ä ä n itse ä än su kongressi päätti heti valita vii kymmentä tuhatta. lainaamme kappaleen lakkolaisten kupuuttoon. S äästy y h än edes p allo' Ainoa kunnollinen m ätäkuu uutinen m itä tän ä vuonna tä h ä n sa ak k a o sihenkisen komitean hoitamaan Iltakoulut alkavat toimintansa vastauksesta erään tuplajuulaispomoc lehteä. Tämän komitean pitää — Kuten jo ennemmin ilmotir KIELTÄYTYI TODISTAMASTA. lem m e n äh n eet, on seu raav a: kirjotukseen tästä asiasta: puolueelle raportin vii Eräs Harold Cooper niminen mies “Suoritettuansa mutkallisen mat antaa iltakoulu maanantaina 2 “Osakkeenomistaja sanoo. että: meistään kuuden kuukauden ku päivän iltana seuraavilla koului ‘Ravintola-laki määrää 7 päivän ylös- Englannissa kieltäytyi oikeudessa e kan, jonka vaara »alaisuutta itseku eanomis-ajan.’ Kauhean kärkkäitä siintymästä todistajana muuatta var Ida voi mielensä mukaan kuvitella luttua siitä, mikä olisi paras ta la: Ballard, Broadway, Frank nämä tuplaJuulaislna Itseään pitävät kaudesta syytettyä miestä vastaan k a la pouk&hti Kansas Cityssä asu pa lehden hoitamiseksi. Tämä bn, Lincoln, Colman, W ashing pojat ovat vetoamaan porvarillisiin raportti lähetetään heti kaikille ia Main Street. 'Koulu ai lakoihin. Ja jatkaa, että: ‘Kaikki Kialtäytymlstään hän perustell sillä van Mrs. John Davisin kylpyammee jäsenille ja jos se hyväksytään, kaa 7:15 ja loppuu 9:15 maa nämä seikat huomioon ottaen sille että jos tuo mies vapautetaan syyt sean, säikähdyttäen tuon nuoren nai lakkoiini otukselle ei voi hakea mi teestä, vor hänestä tulla kelpo kan sen miltei järjiRään. Kala oli kul niin puolueen perustuslakiin teh ’^ntai-, 'keskiviikko- ja perjar tään tunnustusta, sillä se on aivan salainen; mutta jos hänet tuomitaan kenut kaiken matkaa vesijohtoput dään uusi pykälä. tai-iltoina. aiheeton . Näin ollen ei Rentolassa hänestä luultavasti tuloe paatunu’ kia myöten ja e l ä ä vieläkin, kaike Maa-kysymys. — Edustaja So Onpa siinä ilonaihetta kerrak ole mitäau lakkoa ja ne, jotka ovat lan teki seuraavan ehdotuksen SI\ — C monistit riemuitsevai rikoksellineu. Poliisioikeus antoi täi ti ihmetellen, minkälaisiin paikkoihin nyt työssä, eivät ole mitään lakon joka hvväkss-ttiin: “Sosialisti- kuinka he ovat saaneet puok » rikkureita, vaan voivat esiintyä rekel le teorialle sen tunnustuksen, että onkaan joutunut.” puolueen neljästoista kongressi työläisten ehdokkaita listoill teollisuuden kehitys eteni suun nattomasti. Samalla tavalla saattavat yk sityiset liikkeenharjottajat, vielä pä suuret yhtiötkin, taistella vastaan valtion omistusta, voi matta kuitenkaan sitä tehok kaasti vastustaa. Valtio muuttuu silloin varsi naiseksi teollisuudenharjotta- jaksi, sen taloudellinen merki tys kasvaa suunnattomasti. Mutta samassa suhteessa kuin valtion taloudellinen merkitys kasvaa, kasvaa myöskin työvä enluokan tarve päästä määrää mään hallituksen tehtävät ja me nettelytavat. Työväestön suh de hallitukseen muuttuu silloin sellaiseksi kuin se tähän saakka on ollut työnteettäjiin, vihollis- suhteeksi, jonka poistamiseksi ei riitä mikään muu keino kuin valtion valtaaminen. Yksityis ten yhtiöiden toimenpiteitä nii den käyttäessä asevoimaa lak kolaisia vastaan esim. pitiää ylei nen mielipide yleisesti paheksut tavina. mutta jos valtio käyttää asevoimaa lakkolaisia vastaan, niin käyttää se niitä “kapinoit sijoita ja yleisen rauhan ja hy vinvoinnin häiritsijöitä” vastaan, jollaista ci yleinen mielipide tuomitse. Jokainen porvarilehti pelkää joutuvansa lukijakuntansa epä suosioon. jos se leimaa tavalli set lakkolaiset kapinoitsijoiksi, jos ne ovat yksityisen tvöri- teettäiän palveluksessa. Mutta niillä, ei ole mitään pelkoa mis tään. vaikka ne hallituksen lak- koutuneet työläiset julistavatkin sellaisiksi. Hallituksen työläisiltä saate taan riistää valtiolliset oikeudet paljoa helpommin kuin yksityis MA ILMANKATSOMUKSIA fiin i Järjestömme asioita h
