■ '
No. 221
T O V E R I
TOVERI
jolla pelotetaan asioita käsittä
mätöntä yleisöä.
Annen *uom*lai*en työväen IMnenkaanattaja,
kuitenkaan eivät kapitalis
ilmestyy As tanassa, Oregon, joka pAiva
»aitat sunnuntaina.
tit välitä tuotannosta yhtään
TOIMITUSKUNTA:
mitään, ellei siinä vain ole voit
W. N. KE1V0, SULO SYVÄNEN,
toa.
Jokaisessa tapauksessa,
ADOLPH SALMI, ALEX S E VO,
A B. MÄKELÄ.
jossa tuotanto käy voittoatuot-
tamattomaksi, katkeaa se, huo
TOVERI
limatta yleisön tarpeista tai mis
(T U S COMRADE)
The organ oi the Finuixh worker* in the tään.
Weatcrn states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
Jos porvarillinen sanomaleh
at Astoria, Ore., by the Western Work-
» u r t Publishing Society.
distö esim. sanoisi totuuden
_________ A N TTI J. VARTAN, Manager.
lakkolaisten tarkotuksista, niin
Entered as second-class mail matter July 18,
1912, at the postotttce at Astoria, Oregon, ei yleinen mielipide koskaan oli
under the Act ol March 3, 1879.
si lakkolaisia vastaan, sillä mil
lhnoiushiata 40c palstatuumalta. Kunleman- loinkaan ei se asettuisi voiton-
ilmotukset $1.30 kerta ja muistovarsytlla
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- kiskontaa tukemaan.
Mutta kun
hitto-dmot ukset $1.00 keitä, balutaantieto-
»a ntmenmuutto-ilmotuksct j O c Merta, naima- puhutaan
tuotannon häiriinty
dmotuxset $1.30 kerta, aviocro-rlmotukset
$1.00 kerta. Seisovat dmutuktet sopimuk misestä ja samalla kohotetaan
•en mukaao. Satuoaatauta Umoiukststa tu- i • -
, • .
1 .1
ice raitaa acu/ata otuaaaa.
Tintitkin* lCI\ a n
h i n ta a . S e littä e n e t t ä
teatä M onennetaan vauaaau.
, , • . _
_______________
_____________ ! kolaisten
Itlk-
_
aikaansaama
tuotan-
AÄverti*rng rataa m esteet Juiy l, t9i2, 40 n o n h ä in i r it v r n i n e n kf> h o tt* n lel-
ceut» per taco. speetat «lueount ta auowed | n o n n d i r i in i y n im e n K o n o tia a lei
lo r i a r g e r and cvm uiuviu advcrtiacntcula. v ä n t u o t a n t o k u s t a n n u k s i a , jo te n
TOViud. no A kk, AS TORU
hintaan on lisättävä vastaavas
sa määrässä, niin lakkolaisten
-oUl tuomio on valmis.
T IL A U SH IN N A T
Y hdy»valioissa ja Canadassa:
Yksi vuosikcita. .$ v . jo
o kuukautta. .$3.0v
3
k u u k a u tta ...
»l.oO
1 kuukausi,
buouiccn
suomeen ja muualle
niuuaae ulkomaille
ulkomaille:
> Ca m ~ lla
Yksi vuosikerta. .$0.00
6 kuukautta..$4.23 I m a n ia l la
SUR hCK lPTIO N RATES:
t - iv a l l- i
k ä v ttH v ä t
ld \ aild KdJ lia \ d l
np
lie
valtiollisessa taistelussaan yleis-
.
*
One , t l r “ \ w.“ l^ o S s . T X t S i a-.<,a..$J.0t>it e n e t u i e n n a «a m a r i a * j o n k a t a a k -
iuree moniini. .$1.00 One inonU»..............00 s e p i i l o u t u v a t s illo in k u ti V oit-
Muoucusio sijaitsee 10:nnen ja Duane katu
jen kunnassa.
Teictoom: konttori j O j ,
U muuius 0 o 2.
Sotavoitot ja ylimääräi
set voitot
tojensa
puolesta
taistelevat.
Yleisten etujen niinessä on ku
kistettava työväestön vaatimuk
set. \ leisten etujen nimessä va
littava porvareita virkoihin, sa
nalla sanoen, yleisten etujen ni
messä on tehtävä kaikki mitä
suinkin voidaan porvarien voit
tojen suojelemiseksi, sillä por
varistolla ei ole mitään muuta
suojeltavaa kuin voitot, joille
koko sen olemassaolo perustuu
kin.
Työväestöllä ei ole mitään
tarvetta salata taistelunsa todel
lisia tarkotuksia. sillä se ei kos
kaan taistele yleisiä etuja vas
taan. ellei se vain erehdy tais
telemaan omia etujaankin vas
taan.
Sanomalehdissä puhutaan pal
jon nykyisin sotavoitoista ja yli
määräisistä voitoista, joten lu
kijakunta on tavallaan sekaan
nuksissa niiden suhteen. Mitä
ovat sotavoitot, mitä ylimääräi
set voitot ?
Sotavoitot ovat voittoja, joi
ta joku teollisuuslaitos tai liike
laitos saa • vli sen mitä
* se sai
normaaliaikoina, ennen sotaa.
Esim. kun terästrusti sai vuon
na l‘>14 puhdasta voittoa noin
23 ja puoli miljoonaa dollaria,
mutta vuonna 1916 271 ja puoli
Tuotantolaitosten kan
miljoonaa dollaria, niin oli se
sanvaltainen hallinto
vuonna 191b saanut sotavoittoja
noin 240 miljoonaa dollaria.
Sosialistipuolueen ohjelmassa
Ylimääräisinä voittoina taas lau-utaan, että teollisuuslaitos
pidetään sellaisia tuloja, jotka ten kansanvaltainen hallinto on
kohoavat määrätylle pääomalle välttämätön silli »in jos valtio o-
laskettua
määrättyä summaa mistaa ne. Edelleen siinkä lau
korkeammaksi. Esim. jos joku sutaan. että teollisuuslaitosten
liike saa pääomalleen enemmän valtion omistus ilman kansan
kuin kahdeksan prosentin voi valtaista hallintoa saattaa muut
ton. pidetään sellaista voittoa tua suuremmaksi vaaraksi mail-
yliäärtäisenä voittona.
malle kuin kukistuva yksityis
Näillä perusteilla on helppo omistus ja riisto onkaan.
käsittää, miten verot olisivat a-
Nämä lauseet sisältävät tär
setettavat, jotta niistä edes osa keän yhteiskuntataloudellisen o-
tulisi suurpääoman omistajien pin. jonka käsittäminen on tvöl
kannettavaksi. Vaikka totta kyl i väestölle välttämättömyys, jos
lä on. että liikemenettelyjen a- , se mielii koskaan päästä omien
vulla voi helposti muuttaa liik elinehtojensa herraksi.
keen tilaa siten, että se näyttää
I eollisuuslaitosten valtion hal
melkein tappiota tuottavalta, tuun joutuminen lisää niiden o-
vaikka se tuottaa runsaankin mistajien voimaa aivan suunnat
voiton. Pääoman keinotekoinen tomasti. tekee valtiolaitoksesta
kohottaminen on yksi niitä kei vielä suuremman tyrannin ja
noja, joiden avulla osutetaan y- työläisten oikeuksien rii.stäiän.
leisölle. miten liikkeen voitot ei kuin se näihin saakka on ollut-
vät ole kohonneet ollenkaan, | kaan, vaikka se onkin aina ja
mutta siitä huolimatta saattavat kaikkialla valvonut työnteettä-
osakasten ansiottomat tulot, jol
■ jien etuja työläisten etuja vas
laisia kaikki korot ja liikevoitot taan.
ovat,, olla kohonneet sadoilla
Kun joku tuotantolaitos jou
prosenteilla, kuten esim. yllä
tuu valtion haltuun, merkitsee
mainitut terästrustin tulot osut
se työläisten muuttumista yksi
tavat. ■
tyisten työläisistä valtion työi
Sotavoitot olisivat otettavat
käisiksi. ja kuten tunnettua, val
veroina kaikki ja ylimääräiset tion työläisillä ei ole läheskään
voitot samaten, sillä minkään kaikkia niitä oikeuksia,, joita yk
laista oikeutusta ei voittojen kis- sityisten työikäisillä on.
kontaan ole. Mutta kapitalisti
Tämän seikan takia tuleekin
nen tuotantojärjestelmä kukis kapitalistiluokka pyrkimään val
tuisi heti kuu siitä voitto pois tion omistukseen, valtiokapita-
tettaisiin.
lismiin lähimmässä tulevaisuu
Kavalaa taistelutapaa dessa paljoa voimakkaammin,
kuin ennen, nähtyään parhaan
Teollisuuslaitoksia omistavat mahdollisuuden työläisten tais-
kapitalistit, joiden käytettävissä telutarmon heikentämiseksi ole
ovat sangen voimakkaat yleisen van valtiomahdin käyttämisessä
mielipiteen muokkaamisvälineet, sitä vastaan.
Teollisuuslaitos
valitsevat taistelutapansa ver ten valtion haltuun joutuminen
rattain huolellisesti. Työväestöl ' e: taas ollenkaan häiritse yksi-
lä olisi siinä suhteessa työn- j tviskapitalistien
määräysvaltaa
teettäjiltä paljon oppimista.
niiden ylitse luokkana. Totta
Niitä taistelutapoja tarkasta kylläkin on, että suhteet yksi
essa huomaa että väitteet suun tyisten kapitalistien ja koko luo
nitellaan aina siten, että ne kan välillä jä r je s ty it toisella
mahdollisimman hyvin peittävät tavalla, samoin kuin ne järjes
varsinaiset tarkotukset ja siis tyivät
osakeyhtiön vallatessa
asettavat syytetyn mitä epaedul- määräysvallan yksityisiltä kapi
Ksirapaan valoon.
Niinpä ei talisteilta. Silloinkin puhuttiin
työväestöä koskaan syytetä sii ryhmittyneiden kapitalistien "it
tä, että se lakoillaan ja vaati senäisiä teollisuudenharjottajia”
muksillaan uhkaa teollisuuska- vastaan harjottamasta sorrosta,
pitalLtien voittoja, vaan siitä, mutta kapitalistiluokan edut tu
että se uhkaa tuotantoa. Häiriö livat paljoa paremmin suojel
tuotannon kulussa on se peikko. luksi osakeyhtiöiden kautta ja
ten työläisiltä. Jo nyt voimas lä h e tti to d ista ja n viikoksi van k ilaan ’ M W I ' H - I l l l U l l l i I "I 1 I I I H " i ’ päättää ryhtyä tekemään laaja-
peräisesti agitatsionityötä maan-
saoleva siviilipalveluslaki estää “oikeuden h a lv e k sim ise sta.”
viljelystyöläisten järjestämisek-
i
• M
hallituksen työläiset ottamasta
i S 1-
LAIVATELAKOITA YHDYS
Kansalaistuttaminen. — Jäse-
osaa valtiolliseen toimintaan. Ja
VALLOISSA.
I I I 1 I H 1 I I I 11-1 t i l l i I 1 H 4 W
!
niä
päätettiin kehottaa kansa-
vaikka selitetäänkin, että siksi (T ru e translation filed w ith the Postmaster LÄNSI Pl IRIN PUHUJAN MA i KA
laistuttamaan
itsensä.
&
‘Ä
l
Ä
O?
A
«
Ä
t
O
S
"
?
!
WASH.NGTON.SSA.
pä siis ei valtiovaltaa voidakaan
Puolueen tiedonantolehti. —
käyttää työläisten hyväksi, niin nen h u h tik u u ta 1917 ja 106 on sen T overi A. H a u ta m ä k i a lk aa m at
lakkaa, jo ista 51 oli k ä y tä n n ö ssä e n o n s a W ashingtonin v a ltio ssa syys- Puolueen tiedonantolehti päätet
sellainen selitys on mitä type
tiin lopettaa ja sensijaan juhlis
nen h u h tik u u ta 1917 ja ¿96 on s e n : *tu u lla p u h u en .
rintä kamelikurjen piiloutumis
ta’ kaikki viralliset tiedot La
E v e re tt ....................... 28— 29 p.
jä le s tä ra k e n n e ttu . N iistä on Atlan- j
ta. Saatettaisiinhan sitä käyt nin ran n ik o lla 66, M eksikonlahden
Issaquah ....... 30— 1 p. lokak.
Vangardiassa.
New C astle ......... — 2— 3 p.
18-tuntisen työn jälkeen so-
töä, jos olisi mistä käyttäisi. ran n a lla 22, S u u rte n järv ien rannoil-1
sialistikongressin
työ päättyi. Il
P oulsbo ..............- ......
4 P-
Estääkseen työläiset käyttämäs la 15 ja T yynenm eren rannikolla 54.
P e a rso n ........_.........— 5— 6 p.
lalla pidettiin kaikille edustajille
tä valtiovaltaa hyväkseen, riistä T eräslaiv o jen ra k e n ta m ista v a rte n on
päivälliset. Kongressin ensimäi-
R
oslyn
........................
8—
&
p.
vät kapitalistit työläisiltä valti 70, puulaivojen 80, k o n k reettilaiv o jen
S.
s.-osastot,
v
a
lm
ista
k
aa
ohjelm
a-
nen puheenjohtaja tri Justo pu
olliset oikeudet, samalla tavalla 4 ja m uualla teh ty je n yhdenm allis tai m uita illa tsu ja a in a k in yhdeksi hui, kiittäen siitä työstä, mitä
ten osien kokoonpanoa v arten la ite t
kuin ne koettavat riistää siltä tu ja te rä sla iv a te la k o ita 3. T äysin puheillaksi, tov. H a u ta m ä k i s u o rit kongressi teki ja sitä, että kaik
lakkoutumisoikeudet, estääkseen v a lm istu ttu a tulee niihin m ahtum aan ta a a rv o k k a a n num eron ohjelm aa ki edustajat olivat palkkatyöläi
siä, jotka olivat usottaneet suur
käyttämästä lakkoutumista hy y h taik a a tek eille 834 laivaa, jo is ta tänne.
ta kykyä puhua kansallisista
750
tulee
h
allitu
k
sen
k
iireellisen
U
tam
atulot
lan
k
e
a
v
a
t
lan
slp
n
rin
väkseen.
probleemeista työväenluokan ja
k au p p alaiv asu u n n ltelm an
tarp eik si, a g ita tsio n ik a ssaa u .
koko
maan poliittisten ja yhteis-
Työsuhteisiin
vaikuttaminen S otalaivojen ra k e n ta m ista v a rte n on T o v erillisesti:
j
kunnallisten
kysymysten edistä-
Wash. Suom. Valtiokomitea.
työpaikkojen ollessa valtion hal 29 tela k k aa ja y k sity isten ofuistajain
I miseksi.
l ,,, , . . . , j-4 i„.|. 1-l- l l-t l l l l + H - l | 1 !■
lussa edellyttää suurempaa työ tarp e ik si ra k e n n e ta a n laivoja 21 te
'
+
T
läisten sananvaltaa hallitukses laka,la
Argentinan Sosialistipuo-
|
Kansankirjeitä
$
sa. Se edellyttää teollisuuslai
m a j e s t e e t in l o u k k a u s ,
lueen kongressi
4*
4*
tosten kansanvaltaista hallintoa. tosin vain eläin ten k u n in g asta - lei-
A r g e n t i i n a n tasavallan Sosia- ■i 1 1 1 -i -i -b 1 1 1 1 1 1 1 1 -+ + -1 H I' 1-1 1 1 i
Mutta sellainen hallinto ei mil jonaa — k ohtaan, on e rä ä ssä äsken listipuOlUeen neljästoista vuotul-
loinkaan voi toteutua muulla ilm estyneessä lu o n n o n tieteellisen ai n e n k o n g r e s s i pidettiin viime
WASHINGTON
tavalla kuin valtiovallan joutu k ak auslehden num erossa. L eijonalle -heinäkuun 8 ja 9 p:nä. Koko-
Seattle
misella työväestön käsiin. L’ni- kelpaa m inkä elukan ra a to ta h a n s a ,' u j h u o n e e n seinät olivat koriste-
Toverin kirjakauppa ja uutistoimisto Seat
aivan kuin hyenalle. R a k e n tee lta a n
sosialistiliikkefn huomatta ,c*sa,
i l o *tih Avc. 3 o ., te le fo o n i: Main 43b
ot ovat kokonaan kykenemättö kin se on huonosti o n n istu n u t: edes vimpien toimitsijoiden kuvilla, .-taa ta vana
kaikkea puoiuckirjalhsuutta y. i
miä vaikuttamaan teollisuuskor- tä rask a s ja inahtava, m u tta ta k a j Punasen lipun keskellä oli Karl tarpeita. Myy pilelte.ia Suom een ja p ii
faaroiu parhaim mille lin jo ille; valittaa rah
poratsionien
liikkeenhoitoon, puoli heikko, ihan kuin hyenalla. Marxin kuva,
.ainoja ja talletuksia j. n. e. — Jokainen pu
etoveu tehköön ylläm ainitut asioimisen,
Heinäkuun 8 päivän aamulla .u noaaaa
muuten kuin lakon avulla. Mut P y y n tire tk illä leijonia joskus on nel
tukkeessaan.
ta kun valtiota vastaan lakkou jä-viisi tai enem m änkin yh d essä jou kongressin avasi Antonio» de To-
Huveja tulossa! — No jo tv
kossa, aiv an kuin hyenoitakin. Mit
tumista ei sallita, niin täytyy kään m uut isot k issaeläim et, kuten maso, yksi Argentiinan parla ii eri markkinat niistä ensi lav
mentin sosialistinen jäsen. Läs
työläisten päästä valtion her tiik e rit tai p a n tte rit .eivät koskaan nä oli 133 edustajaa eri osista antain, 28 päivän illan markk
noista, joita on pikkuhiljaa va
raksi.
syö ra a to ja e iv ä tk ä kaipaa to isten maata.
luisteltu
jo pitemmän aika;
Tosi on ,e ttä urosleljonalla on
Tri lusto, puhuessaan edustaL
Ja kun siten tapahtuu, silloin apua.
mutta
vasta
nyt on katsottu oh
m ahtava h a rja — varsin k in vankeu jille, sanoi hallituksen
olevan
on saatu vastaus sille sosialisti- d essa ollessa se k asv aa pitkäksi. Ja i kriitillisessä asemassa. Hallitus van sopivan ajan siitä ryhty
puolueen
ohjelman alkukysy m aine sillä on ain a ollut pelottavan ' ei ollut ratkaissut kansaa kos- llmottelemaan. Myytävääkin o
myksen toiselle puolelle: “Ku m ahtava, m u tta tarkem m in tutkien I kevia kysymyksiä ja sen takia aivan, voisipa kehaista, miltt
ka hallitsee valtiota?” Työvä näem m e sen m aineen e n e m m ä n k in , sosialistien on ryhdyttävä tar- Kaihista sellaisista pikkutarpe
den lajeista, mutta ei #se kuitei
estö hallitsee silloin valtiota ja joh tu v an tuon pedon ulkom uodosta mokkaisiin toimenpiteisiin va kaan ole vielä tämä myyjäis
kuin sen tav o ista ja luo n teesta. Lei listustyön edistämiseksi käyttä
sen kautta koko yhteiskunnal jo
n a t ovat raadonsyöjiä ja jätteid en mällä tilannetta hvväkseen. L- puoli, joka tästä illasta teke
lista tuotantoa.
Se on teolli n u u sk ijo ita: m ailien p ä ä stä n iitä hou seat edustajat kertoivat toimin erikoisen, vaan se on se norsui
suuslaitosten
kansanvaltaista k u ttelee m ätäneväin haask o jen löyh nastaan. Senjälkeen puhui so lumen naisten kampasetti, jonk
kä, joka r iittä ä k ark o ttam a an kaik, sialististen naisten puolesta va- arvo "1 nkel-Samin ' markoiss
hallintoa, eikä mikään muu.
ki k u n n iasta an p itä v ä t pedot kauas i rapuheenjohtaja Maria Legmo. lähentelee kahtakymmentä. Ti
I $oko tienoolta. L einojalle kelpaa mi ! I lä.11 se itti maan sosialististen mä arvokas sexä mitä suurin
kä tah a n sa , kunhan se on -
tahi i naisten
toimivan yhteistoimin- massa määrin käytännöllinen la
on joskus ollut — lihaa. K irjo tta ja j
kaikella yoimallaan sosia- te tulee kaikella juhlallisuuden
oli e rä ä n ä iltana am p u n u t p a n tte rin | k o tip u o lu e e n erittämien \ hteis- luovutettavaksi sille tytölle ti
ja vielä sam ana yönä leijona siltä
lJnnallii>teii, |a taloudellisten misikselle, joka onnistuu sai
maan enimmän ääniä. Ääni mals
tehtävien edistämiseksi.
V E N Ä JÄ N “ A U T T A M IS E S T A ”
1 lisesti järjesty n eid e n työ läisten ri soi hännän. K uolleet v irtah ev o t ovai
Edustaja Giami del Rosario saa kymmenen senttiä. Nyt va
erinom aisen m iellyttävää
( T r u e tr a n s la tio n
w ith th e P o s tm a s te r veissä m issä h y v än sä.’ — K aunista leijonalle
teki
ehdotuksen, että kaikki e- rustautukaa kaikki käyttämää
at . V t o r ia . O re .. S ept. 21, 1018, as re q u e re il
peliä, m iehiltä, jo tk a m uka kuuluvat herkkua.
'iy se c tio n 1*1 o f th e A c t o f O c t. ftth . 1917)
dustajat
nousevat toveri Yicen- äänioikeutta hvväksenne.
k irjo ttu a
kiih k o k ap itallstin en
New vallankum oukselliseen järjestö ö n jo
Sitte sunnuntaina, 28 p:n ilta
te
de
Toniason
muistoksi, hän
ka ta iste le e p aran n u k sia työläisten
YSER-JOESTA
York Sun näin kukkaiskieleiV ■
olosuhteisiin ja eivät halua m aksaa
na, on oljjelmailtama, jossa es
kun
sai
surmansa
nuAitama
päi
“ Eipä m eitä h ä m m ä sty ttä isi, Jos tu ty ö läisillen sä edes se lla isia k a a n palk »n e rä s ran sk alain en koulupoika kir
vä ennen kongressin kokoontu- tetään njyöskin pienoinen näy
lisim m e näkem ään, e ttä k arhun sai kaa kuin porvarit m aksavat. Poika ♦ottanut pikku sievän “a in e e n ”, joka
i mistä. Edustaja Della Laria te töskappale sekä tanssata repsav
raus onkin lievää laa tu a — vain pa taloja, jo ita m eidän ym m ärtääkseni o so ttaa, kuinka hyvin siellä koulu
O n jo myö
ki muutosehdotuksen, että kaik tetaan lopuksi.
ha herm o stu m isk o h tau s sen johdosta, me on p e ru ste ttu sen tak ia, e ttä työ lapset ovat oppineet läksynsä, ja jo»
ki edustajat nousevat pystyyn ja mainittava aikoinaan suuniintä
Iäiset saisivat parem paa ruokaa ra
e ttä sitä k ah leissa ta lu tta v a t ro ik a h allaan ja jonka pitäisi olla esim erk ka erä s aik a k a u sle h ti sen täh d en on
riten kunnioittavat kaikkien nii na, iokak. (> ma esitettäväsi
leet ovat sillä te e ttä n e e t kovin h u r kina työläisille k iih o ttam assa vaati iulkassut.
Aine on näin kuuluva:
den työläisten muistoa, jotka sai Kappaleesta "Aaimahulluja“, et
jia tem ppuja ja e ttä sen läntinen m aan enem m än palkkaa ja parem pi?
“ Se oli vain pieni joki, m elkein pu
vat surmansa äskeisen lakon ai tei vaan kukaan tule poistuneek
naapuri, joka siltä on ry ö stä n y t ruu olosuhteita, niin he k o e tta v at lam aan ro ; sen nim i oli Yser. Ä äntään ko
si valtion rajain ulkopuolelle en
kana. Ehdotus hyväksyttiin.
an, on sitä raa k a m a isesti töyttinyt. u u tta a työläisiä juu ri sam alla tavalle ro tta m a tta voi puhella sen ran n alta
Kongressissa tehtiin seuraavat nen kun ehtivät näkemään, kuu
kuin konsanaan k a p ita listiset työn
E p äilem ättä tu lev at nuo ro ik aleet ja a n ta ja t, sanom alla e ttä ei m itään toiselle, ja yhdellä siiven iskulla Un raportit.
lemaan, nauttimaan ja naura
tuo ryöstävä naapuri v a stu stam a an lakkoa silloin ole. vaikka työläiset nut len siv ät sen yli. Ja niillä moiem
\ alistustyokomitea ilmotti ny maan tästä tervepilaisesta huti
sivullisten tu n k eu tu m ista asiaa tu t jä ttä v ä tk in työpaikkansa, kun heidän millä rannoilla oli m iljoonia m iehiä kyään maassa olevan 132 kirjas morista, sillä silloin on kuiten
kim aan. sillä k arhu on heille hyvä vaatim u k siiu sa ei suostuta.
to in en to isian sa v astassa, k atsoen toi toa. jotka ovat järjestön hallus xin saavuttava osastomme haa
" Ja sitten siellä R entolan poikata siaan silm ästä silm ään. M utta m at
tulolähde ja ryöstön esine.
Koska
Tästä tule
sa ja että 66 kirjastoa parhail Iin katsomoon.
lon sein ällä on 1. W. W. liiton lupa
k arhu on itse huononpuolelnen luke
ka
heidän
v
ä
lillä
n
sä'
oli
su
u
re
m
p
1
*
laan pannaan pvstvyn. Sosialis muutoin suuri ilmotus ja liiti
k irja kom eilem assa, e ttä se on mu
m aan ja k irjo tta m a a n , s a a tta a käydä ka unión työpaikka ja siellä ei kui kuin taiv aan täh d illä : se oli se väli tisia ja radikaalisia kirjoja on xan vielä huomautusta ensi vi
vaikeaksi saada s itä uskom aan, että ten k a a n ole unioon kuuluvia työläi m atka, joka e ro tta a oikeuden vää kaikkiaan kirjastoissa 1C0.0C0.
kon johonkin numeroon, jote
uudet tu lo k k a a t eivät tule tuom aan siä työssä, ja on sanottu, e ttä sinne ry y d estä.”
Rakennuskomitea.
—
Komite-
tämä vain tämmöisenä alkumui
sille uusia k a h le ita eikä sitä yhä ci m eitä enää koskaan o teta k aa n
•
-
•
an
puheenjohtaja
ilmotti;
että
tutuksena
tällä kertaa.
O vatpa viittailleet vielä, e ttä he voi
enem m än ryöstäm ään. T ässä tä rk e siv a t m eidät lakkolaiset laitta a Iin
‘• e s p a n j a l a in e n p a in e t t i
j sorialistipuolueen päämajan ra-
bitten niitä on tietenkin hv
ässä .ia e p ä itsek k ä ä ssä rää k ä ty n elu naan, kun olem m e jä ttä n e e t työpatk
SA IPPU A K SI.
; kennusrahastossa oli heinäkuus- veja vielä näidenkin jälkeen ei
A m erikan su u rte n e rä m a a s e u tu je n ! s a , 1916, 19,544 pesoa ja et- neukuin ovat ne avioihmiste
kan a u tta m isy rity k se ssäm m e saam m e kam m e. M utta me ei teidän viittai
v alm istautua vaikka m inkälaisten vl lu jan n e säikähdä, sillä me olem an kirouksena on ollut “esp an jalaisen ; tä ' maaliskuussa 1918 summa oli ryhmäiltamat, mutta sanotaan i
läty k sien v aralta. M utta aseina on ne jo to ttu n e e t kuulem aan k apttalls painetin" nim ellä tu n n e ttu terä v äp iik $23,640. Viime kuussa sosialis Kuitenkin ennenkuin se mitää
tis ilta ty ö n a n ta jilta k in .”
oinen k ak tu slaji, joka on pyrkinyi i tipuoltte sai $80,000 lahjotuksen nuorten levittelemää kulkutiet
selvä: jos nuo m aa n k ie rtä jä t, jotka
tu n k eu tu m aan läheisille viljelysalu eräältä kauppias Jose Sturratil- ehtii levitä mailman korviin, ei
p itä v ä t k arh u a k ah leh d ittu n a ja jot
N Y K Y IS E N S U K U P O L V E N
eille.
N äihin a sti sitä on p id e tty ; ta senjohdosta, että sosialisti tä ne juhlat vietetään lokakuu
ka oik eastaan ovat toisen, suurem
AHNEUS
nani
k iusallisim pana rik k aru o h o n a j puolue
oli tehnyt tavattoman 26 ja 27 päivien iltoina.
m an rosvon k äty rein ä, aikovat v a s
kuvastuu
ehkä
kaikkein
selvim
tnir
sen
täh
d
en
e
ttä
se
tav
atto
m
alla
le
i
paljon
maan
yhteiskunnallisten
tu sta a karhun p e la stam ista heidän
Osaston kokoukseen torstain
siinä,
m
illä
innolla
se
on
tä
tä
van
viäm iskyvyllään tap p aa kaiken inuur ja taloudellisten kysymvsten hv- 26 pmä.
k y n sistään , on heidän k an ssaan me
Sosialistipnolue päätti
n e te ltä v ä sam alla tavalla kuin sh e haa m aapalloa ty h je n tä n y t m ineraa kasvullisuuden; niinpä farm arit ovat j vaksi.
Hautamäen luennoille kesk
riffi m enettelee ro ik aleitten kan ssa lirik k au k sista. S eu raav assa on muu kin kokeneet h ä v ittä ä sitä. m inkä rakennuttaa pääinainu.
viikkona 25 ja perjantaina 27 i
Opetuksen kansanvaltaistutta-
joiden hän n äkee kiusaavan jotakin tam ia tilasto llisia tie to ja siitä, mah suinkin ovat voineet.
1 orstai-iltana tov. Hautaniäl*
dollisim m an lyhyessä ja helppotajui
Nyt ovat tied em ieh et sa an e e t sei ; niinen. — Kongressi päätti la punuu
av u to n ta ja viatonta o tu sta .”
Lännen fähti haalill
ville, e ttä tällä vihatulla rikkaruohot- hettää sähkösanoman Cordoban l>allardissa kello 8 alkaen.
Vahinko tosiaan .että V enäjän kar sessa m uodossa:
V iim eisten 15 vuoden kuluessa on !a on sievonen kauppa-arvo s a i p vjiopiston ylioppilasvhdist vksel-
hu ei ole lu k u taitoinen, e ttä sano
Muistakaa asianne! — Kaiki
m
aasta
o te ttu r a u t a a
enem m än p u a n raa k a aineena. Tuot,a seikka; le senjohdosta kun ylioppilaat ja l l e miehet, jotka ovat antanet
m aJehdet voisivat sitä v etää nenästä
u vettiin tu tk im aan senjohdosta, ku r hallitus olivat joutuneet riitaan, rekisteeratessa osotteensa jok
yhtä helposti kuin A m erikan “k ar kuin koko siihen a sti kuluneella ih
kuultiin intiaani- ja m eksikolaisnais ! Räätöslauselma kuului:
h u a” vedetään.
Nyt on se vaara m iskunnan histo rian ajalla.
Toverin “ssppaan”. Ib»— I avi
V iim eisten
13 vuoden aja lla o r ten
tie s kuinka vanhoista a jo is ta ,
Sosialistipuolueen neljiästois- S., tai Leinon talolle. 803 Yesle
tarjo n a, e ttä venäläinen k a rh u e :
' uotuinen kongressi lausuu \\ ay, pitäkää huoli, että kävi
välitä siitä, u im itetään k ö jo ta k in te k u p a r i a k aiv ettu enem m än kuin k ä y ttä n ee n tä s tä k asv ista k e ite tty ä i
kaikkina
sen
edellisinä
aikakausina
Cordoban ylio te noutamassa kyselvkaavakket
lien tä joihinkin siev isty stark o tu k siin mvotatuntonsa
koa “a u tta m ise k si” vai joksikin rauuk
.
si, vaan tekee p äätö k sen sä itse noi y h teen sä.
etenkin tu k k a n sa pesem iseen.
Sii piston oppilaille ia lähettää ter- tai lähetätte osotteenne miss
V iim eisten
11 vuoden aja lla on ien se onkin erinom aisen soveliasta vehdvksensä
heidän liikkeensä olette, että voidaan ne kääutä
den t e k o j e n m ukaan.
m aan
sisu k sista
o te ttu enem m än koska tuo kasvi on aivan v apaata i ^ ° 1J^1,i s , i ° i l l e * ,
tulemaan. Nyt jo on saapune
v
u
o
r
i
ö
l
j
y
ä
kuin
koko
sin
ä
aika
lipeäsuoloista.
S
a
ip
p
u
a
te
h
ta
ilija
t
o
j
öisenä
kokouspäivänä
toimi
RENTOLAN LAKKO.
niitä suuret määrät, niin että o
D uluthin tup laju u laisilla on R ento na, m iukä m ailm a siihen a sti oli sei vat h av ain n eet täm än k ak tu k sen ole l *’n l e e n h »htajana tri luston ase- aivan mahdoton meidän niill
•
m-jcf-,
_ -T
-: . • oli i-
Tämä
van m ainiota raa k a -ain e tta silinisaip masta JMaria Begino.
la nim inen poikatalo, jo ssa palvelevat sonut.
tehdä mitään, ellette pidä liiist
•Muiden m etallien ja kivennäisten puaksi ja villasten v a a tte itte n pesu merkkitapaus, sillä hän oli ensi- itse lievää huolta.
ty tö t ovat v a a tin ee t p alk k an sa k o ro
Kiinalaisia on saatava. — \\
te tta v a k si niin h irm uiseen sum m aan suhteen ovat tulokset m elkein sam at saippuaksi. T ä tä sa ip p u a k a k tu sta vo: mäinen nainen, joka toimi Ete
sosialistipuolueen H. Hindle, Havvaijista,. on un
J a p orvarillisia tila sto tie te ilijö itä jf m ies tav allisissa oloissa k o rjata ton lä-Amerikan
kuin 35 dollariin kuussa, asunnon je
ilossa \\ ashingtoniin. D. C.. t
ruuan kanssa, ja kun vaatim ukseen k a u h istu tta a , e ttä tällä m enolla en niu päivässä.
L e ik attu a an n etaan kongressissa puheenjohtajana.
F’uolueen pää-äänenkannattaja. sittelemäan kuinka hyvään tai
nen
pitk
ää
on
koko
pallo
ty
h
jä
n
ais
ei su o stu ttu , te k iv ä t lakou.
Veljet
kasvin kuivaa kaksi tai kolm e kuu
Kiivas keskustelu syntvi puo peeseeu kiinalaiset olisivat IL
han k k iv at rik k u re ita ja senjohdosta tä a a rte is ta .
k a u tta ja sitte v asta n ip u te ta a n m ark
lueen
Paä-äänenkannattaian. La a äijillä ja että niitä pitäisi saa
O
ikeaan
aikaan
siis
rupesi
moinen
kinoille lä h e te ttä v ä k si.
on syntynyt hiem an kynäilyä Indust
\
angardian,
suhteen. 'Lopuksi da tuottaa vähintäänkin kolmt
rialistissa.
Aseman valaisemiseksi ahnuripolvi h ä v ittä m ä ä n itse ä än su
kongressi
päätti
heti valita vii kymmentä tuhatta.
lainaamme kappaleen lakkolaisten kupuuttoon. S äästy y h än edes p allo' Ainoa kunnollinen m ätäkuu uutinen
m itä tän ä vuonna tä h ä n sa ak k a o sihenkisen komitean hoitamaan
Iltakoulut alkavat toimintansa
vastauksesta erään tuplajuulaispomoc
lehteä. Tämän komitean pitää — Kuten jo ennemmin ilmotir
KIELTÄYTYI
TODISTAMASTA.
lem
m e n äh n eet, on seu raav a:
kirjotukseen tästä asiasta:
puolueelle raportin vii
Eräs Harold Cooper niminen mies
“Suoritettuansa mutkallisen mat antaa
iltakoulu maanantaina 2
“Osakkeenomistaja
sanoo.
että:
meistään
kuuden kuukauden ku päivän iltana seuraavilla koului
‘Ravintola-laki määrää 7 päivän ylös- Englannissa kieltäytyi oikeudessa e kan, jonka vaara »alaisuutta itseku
eanomis-ajan.’
Kauhean kärkkäitä siintymästä todistajana muuatta var Ida voi mielensä mukaan kuvitella luttua siitä, mikä olisi paras ta la: Ballard, Broadway, Frank
nämä tuplaJuulaislna Itseään pitävät kaudesta syytettyä miestä vastaan k a la pouk&hti Kansas Cityssä asu pa lehden hoitamiseksi. Tämä bn, Lincoln, Colman, W ashing
pojat ovat vetoamaan porvarillisiin
raportti lähetetään heti kaikille
ia Main Street. 'Koulu ai
lakoihin. Ja jatkaa, että: ‘Kaikki Kialtäytymlstään hän perustell sillä van Mrs. John Davisin kylpyammee jäsenille ja jos se hyväksytään,
kaa 7:15 ja loppuu 9:15 maa
nämä seikat huomioon ottaen sille että jos tuo mies vapautetaan syyt sean, säikähdyttäen tuon nuoren nai
lakkoiini otukselle ei voi hakea mi teestä, vor hänestä tulla kelpo kan sen miltei järjiRään. Kala oli kul niin puolueen perustuslakiin teh ’^ntai-, 'keskiviikko- ja perjar
tään tunnustusta, sillä se on aivan salainen; mutta jos hänet tuomitaan kenut kaiken matkaa vesijohtoput dään uusi pykälä.
tai-iltoina.
aiheeton . Näin ollen ei Rentolassa hänestä luultavasti tuloe paatunu’ kia myöten ja e l ä ä vieläkin, kaike
Maa-kysymys. — Edustaja So
Onpa siinä ilonaihetta kerrak
ole mitäau lakkoa ja ne, jotka ovat
lan teki seuraavan ehdotuksen SI\ — C monistit riemuitsevai
rikoksellineu.
Poliisioikeus
antoi
täi
ti
ihmetellen,
minkälaisiin
paikkoihin
nyt työssä, eivät ole mitään lakon
joka hvväkss-ttiin: “Sosialisti- kuinka he ovat saaneet puok
»
rikkureita, vaan voivat esiintyä rekel le teorialle sen tunnustuksen, että onkaan joutunut.”
puolueen neljästoista kongressi työläisten ehdokkaita listoill
teollisuuden kehitys eteni suun
nattomasti.
Samalla tavalla saattavat yk
sityiset liikkeenharjottajat, vielä
pä suuret yhtiötkin, taistella
vastaan valtion omistusta, voi
matta kuitenkaan sitä tehok
kaasti vastustaa.
Valtio muuttuu silloin varsi
naiseksi
teollisuudenharjotta-
jaksi, sen taloudellinen merki
tys kasvaa suunnattomasti.
Mutta samassa suhteessa kuin
valtion taloudellinen merkitys
kasvaa, kasvaa myöskin työvä
enluokan tarve päästä määrää
mään hallituksen tehtävät ja me
nettelytavat. Työväestön suh
de hallitukseen muuttuu silloin
sellaiseksi kuin se tähän saakka
on ollut työnteettäjiin, vihollis-
suhteeksi, jonka poistamiseksi
ei riitä mikään muu keino kuin
valtion valtaaminen. Yksityis
ten yhtiöiden toimenpiteitä nii
den käyttäessä asevoimaa lak
kolaisia vastaan esim. pitiää ylei
nen mielipide yleisesti paheksut
tavina. mutta jos valtio käyttää
asevoimaa lakkolaisia vastaan,
niin käyttää se niitä “kapinoit
sijoita ja yleisen rauhan ja hy
vinvoinnin häiritsijöitä” vastaan,
jollaista ci yleinen mielipide
tuomitse.
Jokainen porvarilehti pelkää
joutuvansa lukijakuntansa epä
suosioon. jos se leimaa tavalli
set lakkolaiset kapinoitsijoiksi,
jos ne ovat yksityisen tvöri-
teettäiän palveluksessa. Mutta
niillä, ei ole mitään pelkoa mis
tään. vaikka ne hallituksen lak-
koutuneet työläiset julistavatkin
sellaisiksi.
Hallituksen työläisiltä saate
taan riistää valtiolliset oikeudet
paljoa helpommin kuin yksityis
MA ILMANKATSOMUKSIA
fiin i
Järjestömme asioita h