Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 21, 1918)
No. ¿20 T O V E R I IH M ISE T EIVÄT PYSY FARM ILLA. E rä ä ssä c a n a d a la lse ssa leh d essä se Llnocn »uomalaisen työväen ainenkannattaja, littä ä m uuan f a r n ^ r i sen a sia n dol ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä paitsi »unnuaiaina. Jareissa ja se n te iss ä — ain o a tapa ■■■,.. m uuten, m ik ä am< rik n alaii . TOIMITUSKUNTA: t ö n o s a s t a ia e t t ä o n o l e m a s s a HÖKKELIT HIENOSTON pystyy a ja tte le m a a n ja k ä sittä m ä ä n : W. N. RE1VO, SULO SYVÄNEN, , . ’ ... •m - • -i GINOSASSA. “ O staiasan i työvoim aa on m in i. n AD OLPH SADMI, ALEX S E VO, A. B. MÄKELÄ. . ; N ykyään on VV ash in g to m ssa, Yh- J h- ju u ri tiim an lain Kautta. I ; kam ehun kim pussa. Tuo m aukas a d o llarini e n tise e n v e rra te n arv o ltaan täm än k a u tta . täyty y taistella tilaisuudesta | dysvaltain pääkaupungissa, melkoi- V arsinkin m ikäli n eekerien oraista te riä jäi niin m eh iläisten m uistiin 13 s e n ttiä , ja kun o stan fo sfa a ttih a n m at to n tit ja sä p tä t olivat k y s y m y k s e ttä siitä päivin n iitä a in a väliin p.s n c tu sa in e lta , on sen a n o .k, s e n ttiä työtätekem allä elättää h e n k en sä; nen asuntopula. Asunnon e tsijö itä (T H E COMRADE) sessä, oli niiden p erintöoikeus u s e -' täy si k y se en a laista ik k u n aa ta rk a s ta V eh n ästä saan n j t dol,arin siitä nii> The organ ol the Finnish workers in the ja niiden välillä» jotka voivat ' liikuskelee joka päivä ym päri kau- Western states. The only Finnish daily in a ssa tap a u k se ssa m iltei m a h d o to n ' m assa. Sillä m atk allaan s a ttu i m uuan ti* en n en sain 45 se n ttiä . O.-u 11a kaupitella heille työvälineitä. \ punkia, ja kuten ta v a llista joka pai- the West. Published daily, except Sunday, Oli kaksi “p e sä ä ” : n iistä e rä ä n ä aam una kek sim ään nuo d o lla reita 45 s e n tillä ja tn > jd ä niitä at Astoria, Ore., by the Western Work »r, ,, • n • . 1 . 1 . , k a ssa m issä a su n to p u la vallitsee, saada selväksi. men's Publishing Society. lu o m alla julkisuuteen lu o k -' p.nu, v ä itti o- - aam a am iaisn iaisp ö ö v y d d ässä ässä olevat olevat m m akeat akeat hil hil 19 tai 33 s e n tillä ei ole kovinkaan sa av a t he u seasti tu rh a a n e tsiä “k a t perijö itä, jo ista kum pikin ANTT1 J. PAKTAN, Manager. kien olemassaolon ja niiden toa pään sä päälle.” m aavansa laillisen perintöoikeuden u»t. S eu raav an a aam una sillä jo oli ed u llista, s iitä o \ a t m onet f a r m a r i Entered as second-class mail matter July 18, om aisuuteen ja kielsi k ilp ailev alta i u se ita to v ere ita m ukanaan, ja päivä selvillä. M utta jo s s iitä y l i t t ä ä pu keskinäisen taistelukannan, k u u - i , ..................... .... . X1 1)112, at the postollice at Astoria, Oregon, H ienoston k o dittom at , jo tk a kau- under the Act ol March J, 1*79. p ä iv ä ltä niiden luku yhä lisään ty i. kua niille, jo itte n m ä ä rä ttä v is s ä «m l,:tt Iinalla \ altiolliseita puhuja- , pungin kaak k o iso sasta, v a rsin a ise sta pesältä kaiken oikeuden S iitä johtui, e ttä o m aisu u tta ei “ Nyt taidam m e olla h u k a s sa ”, sa dollarin arvo. saa silm illeen ryöpyn Umotuihiata 40c palstatuumaita. Kuuleman- lavalta julki tuota taistelukan- hienoston a su n to p iiristä , etsiv ät suo llmotuksct 81.50 kerta ja muistovarsydla voitu m yydä, sy y stä kun ei voitu saa noi Forel. ‘^enime voi syödä aa m iais isä n m a a llisu u tta ja m uuta jä r j e .lo >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio v iäm isen . taa, joka ei ole heidän työtään, ja a itselleen, sa av a t u se asti häm da selville, kenelle se oikein lain ta k au an k aan tä ä llä p a rv e k k e e lla .” m yyttä. Yhtä lu onnollisesti kuin l e liitto-ilmotukset >1.00 kelta, halutaanticto- ja nimcnmuutto-ilmotukset sbc kerta, naima- eivät sosialistit luo m itään kei m ästyä, n äh d essään hienojen herras- m ukaan kuului. J a siitä jo h tu u se : Niin kävikin. E n sim ä ltä näkyi m e si juoksee m ä k irin n e ttä alaspäin, va Niin pian kuin — kiitos siitä llmotuksct >1.50 kerta, aviocro-dmotukset >1.00 kerta. Seisovat llmutukict »opuuuk- ihmisen henkisten kykyjen ke- notekoisia eroavaisuuksia. he k aisten asu n n o ltten v iere ssä m itä kin, e ttä kaupungin hienoim m assa h ijä isiä p arv ek k eella k a ik k in a aikoi luvat ih m isetk in se lla isiin paikkoi k u rjim m an näköisiä hökkeleitä, jo is •en mukaan. Satunnaisista nmutuksista tu- . . osassa edelleenkin on olem assa lu n a p itkin päivää, m u tta pian pääsi- ; hin, m issä sa av a t o sta a dollareita lee rahan scuiata musana. c.uglanninkie liitty m ise lle )a h alien teolltSUU- eivät herätä henkiin, eivätkä u- sa a su sta a m u staih o isia köyhälistö- *—“ Mumcnnctaan vapaasti. , ' , ,, . ... . , h isturnisvalm iita hökkeleitä, kefikcl v ät ne selville siitä, e ttä tää llä ei m ahdollisim m an h a lv a lla ja myydä neksikaan herättävänsä henkiin, j iäisiä. -------------------------------------------den alalla tek em illeen k e k sin Advertising rates in eilcct July 1, 1912, 40 ¡o llu t m itään “suuhun p a n ta v a a ” muul n iitä m ahdollisim m an k a lliilla .” niistä vhteiskuntam uo- ) M iksi noita hyviä lo tte ja ei ole lä hienoston upeita rak ennuksia. cents per men. Special discount is allowed nöille — tvön tuottokvkv tuli m itään M uutam iin näihin hökkeleihin nah . loin kuin aam u silla 7 ja 10 välillä ja — » — “ t o v e r i . w > Ä o w Ä Ulk i kyllin suureksi, jo tta yksilö pys- doista- ™itka Ranskan su u n j k ä y te tty hienojen asu n to jen perus den ei om istusoikeus-kysym ystä t i e ta a s 4 tienoilla iltap äiv ällä, jolloin i M IESTEN TYÖT, M IESTEN TAVAT k s i? M iksi sa llita an m ustaihois- tyi tuottam aan enemmän kuin vallankum ous min onnellisesti 'ta E räs sota-ajan “fa rm ity ttö Uhoh 1 ten a su ste lla tä ä llä hienoston k a u -! sa atu se lv ite tty ä . Toisia löytyy, joi j m arja- ja h e d e lm äsä ily k k e itä oli pöy T IL A U SH IN N A T He Yhdysvalloissa ja Canadassa: mikä oli välttäm ätöntä hänen ja ta rm o k k a a s ti tu h o si. den su h teen om istusoikeus on selvä : dalla. Silloin tu ltiin koko joukolla, j h aulissa. E n g lan n issa, oli koko pai f punginosassa, keskellä loistoa ja ko Yksi vuosikerta. . $ j .»U t> kuukautta • $5.dd 2 k uu kau tta... $l.ob 1 kuukausi. . .oo : henkensä pitimiksi, tapahtui a in o a s ta a n m u k a u tu v a t a se m a an ¡m e u tta ? utelev at hienot asuntojen m utta niiden o m istaja t kieltäy ty v ät H einäkuun 17 p ä iv ä stä alk aen ei oi-1 'k n ollut h e in ä n k o rju u ssa . Iltasella kuoiucea ja muuan« ulkomadle: niitä m yym ästä hin n alla m illään. lut v rittä in is tä k ä ä n en ää syödä p a r kotiin a ja e ssa a n po liteli tu p ak k a a sv Yksi vuosikerta. .$a.uu 6 kuukautta .$4.25 m yöskin yhteiskunnat? jak au tu sellaisena kuin se heille nyt j. etsijä t. Niiden o m istaja t n e e k erit ovat ; vehkeellä. P erh een täy ty i ruokailla ; d äm en sä vah v istu k sek si. M utta kun V astaus näihin kysym yksiin muo- minen kahteen suureen lu ik siin ty y . SUBSCRIPTIO N RATES: köyhiä. K aikki, m inkä he v o iv a t1 sisällä h u oneissa ja ty k k än ä ä n R> : näki isän sä ja veljensä tu lev an v a s lu in» united States and Canada Xy ky a ikä i nen t eol 1 i su u s p ä - ¡d o sta a om an tarin an sa , Lyliykäises a m a lta , m enee sam aa tie tä kuin h e i p e ttä ä ulkosalla aterio im in en . Kui taa n . pisti h ä tä p ä issä ä n palavan sa One j i j i .......... >>.90 Six months........... >J.OO kaan: riistäjiin ja riistettyihin, In rev uioutns. .$1.60 One month................ bd i Ja tällä jaolla oli oikeutuksensa kot taa todenteolla t yöläiset pai- I ti k e rro ttu n a olisi se tarin a seuraa- sen a n saitse v a t. H inta, m inkä he tenkin a n n e ttiin ty h jä n ruokapöydän j vukkeen ho u su jen sa task u u n . Seu- va: Uuoueusto sijaitsee 10:r.ticn ja Duane k a tu -’ I lilll k a lla n k ilin tU O ta ilto ei o l vä päivältä yhä enemmän kä- hökk eleistään saisiv at, olisi useassa olla vielä jonkun aikaa p arv ek k eella rau s oli, e ttä v a a tte e t sy tty iv ät tu Sisällissodan p ä ä ty tty ä m uutti suu jen Hulinassa. Telefooni: konit on 265, ' , ............... .... , tap a u k se ssa enem m än kuin terv etu l e ttä n äh täisiin , m itä m eh ilä iset a sia s K en. ja vaikka lie k it pian sa atiin tu juiuikim »22._______ i lut riittävä tekem ään taloudel s ittä m a a n y h d isty m ise n eli lu t- ret joukot neekereitä Washingtoniin. ! lisen hyvinvoinnin kaikille m ah tävtvm iseu \ älttäniättom vyilen N ykyinen hieno kaakkoinen osa kau lut erä. M utta siitä huolim atta lie i ta a rv elev at. L yönnilleen kello 7 1 k ehtum ann. paloi ty ttö niin pahoin kieltäytyvät m yym ästä hökkeliäni], aam ulla tu liv at m ehiläiset, joiden lu e tte i h än en h e n k e än sä voitu pe dolliseksi. M utta — kiitos siitä heidän taistelussaan työvälinei- punkia oli siihen a ik aan au tio hylky lle ille on aikojen kuluessa m uodos k u m äärä yhä lisään ty i, len te liv ä t ym | lastaa. sie ,lä tää llä kom eili pieni koneistolle ja tieteellisille me den om istajien kanssa, ja s i t e n ! maa’ kauhu sei p a riin sa ja ju o k se n te liv at pöydällä - — — ... , ... , peru n am aatilk k u , m uuten oli m aa ai tu n u t oikein v oittam aton u o lu s te tta v illa e d u illa ai- ; Jotta ihminen, joka voi elää nettelyille. jotka tekeviin työn n a u la p 1...... laista a ja tu s ta v astaan, e ttä heidän täy d essä touhussa, , e tsie n entisiä H yönteisten pistokseen . . .. i 'a n asum atonta. A sun to lo tteja myy Niin kau herkku jaan. Kello puoli 10 ja 10 on y k sin k e rta isin lä ä k e : teelusikalli- ainoastaan sillä ehdolla, että te ■helpommaksi, samalla kun ne k.ia ty ö lä is te n silm issä \ ha \a - (iin siilien aikaan niistä paikoista pitäisi luopua kodistaan. van kuin heillä on tuo hökkelinsä välillä k ato siv at ne ylidettöm ään nen tav a llista pöytäsuolaa liu o tettu kee työtä, voisi kyetä suoritta- lisäävät kulutusaineiden varas- h em m an olla y k s ity is te n e tu je n missä hienoston kaupunginosa nyky heillä on ainakin k atto p ä ä n sä pääl Puolenpäivän a ik a n a saapui ta a s joi na la s illiseen v e ttä . Se a u tta a yhtä maan m inkäänlaista tyritä, liä- t ° n m oninkertaiseksi — laaio- v alh eellin en leim a. Xe n ä y ttä v - ; ään sijaitsee, kahdella ja kolm ella lä, ajattelem at neek erit, ja kieltäy tak u ita , ikäänkuin k atso ak seen , olisi u se a sti kuin m uutkin tä tä ta rk o tu sta nellä täytyy olla käytettävänään jen kansankerrosten uuvuttava tvvät heille alastom assa todel sen tillä neliöjalka. H y v ä t jy rk ä sti kaupoista. Ja hienos j ko m o m akupalat s ä ä s te tty seu raa v a rte *> k ä y te ty t lää k k e e t, Täm m öiseen paikkaan oli m ukava työkapinect ja työnalainen esi raadanta ja vähemmistön yksin lisuudessa luokkaetuina. H erän to, joka “ h u n tta ile e ” a su n to ja hie vaksi a te ria k si. K ello 4 aik an a p alasi! -l- l -F-»— e - e I H--- u-t—i—»■ h M.. J . J..». elämän m ukavuuksiin neenä henkiin lakoissa sekä kai sijo ttn a neek ereitä, joiden a s u tta a n noston k au p u n k ip iiristä saa ihm etel : ta a s 1-oko parvi paikalle. S itä ne te T ne tai aine. X vt on niin. että oikeus seksi rak e n n e ttiin “s ä n ttiä ” . jo ista Itaiv. kivat useita päiviä p e rä ty ste n : s ä ä n • ■ ju n ia työkapineet ja täm ä työn- i Vul tasta kuntien väistyä, sen kenlaatuisissa yhteisissä harras osa on säilynyt näihin päiviin asti. lä ja kiukutella. n ö lllsesti saapui koko parvi kello . ! alainen aine, sanalla sanottuna täytyy tä ste d e s väistyä ja se tuksissa, mitkä eläm äntavat ja N eekerit, jo tk a W ashingtonin kaak M EHILÄISET SELVILLÄ AJAN 7—10 ja ta a s kello 4 p arvekkeelle työvälineet, ovat yhä y leisem -' tulee väistym ään tulevaisuudes- elinehdot kapitalistisessa yliteis- koispuolen a lu e tta alkoivat “asua", KULUSTA. kunnes vihdoin tu liv at varm uuteen LÄ NSIPIIRIN PU H U JA N MATKA min joutum assa kapitalistien sa> joka ei enää näytä olevan kunnasa ovat iduttaiieet heihin, toivat useat vaim onsa ja lapsensa Vaikka aikoja sitten on tie d e tty I e tte i sillä ollut m itään hyötyä, ja | m ukanaan. U seim m issa tap au k sissa W A ßH IN G TO N ISSA . haltuun. Xe. joilta siten riis te -! kaukana. työn yleistym isen ja heidän lu< >kkatoim,inta,isa pian e ttä m ehiläiset ovat k a ik ista hyöntei sitte väh itellen jäiv ä t tu le m a tta , ' olivat he jo u tu n eet avioliittoon pap T overi A. H au tam äk i a lk aa m a t ‘ — - — tään välineet, joiden avulla työ- scn välttäm ättöm än seurauk- ottaa valtiollisen luonteen. T äs j pism iehen v ä lity k se ttä , sillä ainoa sistä . äly k k äim m ät — niillä voi sanoa I kansa W ash in g to n in v a ltio ssa syvs- voiniaansa (eli ruum iillista t v ö - j sen> taloudellisen hyvinvoinnin tä sitte johtuvat tyiöväenhioi tem ppu m ikä orjuuden aikana oli käy kokoonsa nähden olevan rak en teel : PE L JÄ STY TTÄ N EET IRLANNIN kuulla puhuen: FARM AREITA. -kykyään) ovat niinollen pakote- Ja joutoajan vieton yleistym isen kan agitatsionit, jotka p äätty v ät tän n ö ssä n e e k ere itä v ih ittä issä , oli taan k eh itty n eem m ät aivot kuin mil E v e re tt .... ....... ...........2 8 — 29 p. ( T r iie t ra ti^ Ia tio n fil<n1 w ilb (h e Postm a m c i läiin m uulla eläim ellä, ihm inenkin lu valtiollisen tasa-arvoism iden yhteinen hyppäys lu u d an v arren yli Issaquah . . tu t^ o llen kykenem ättöm iä muul- tit ltä. Se o n : se tulee antam aan 30— 1 p. lokak. , . . . i t . V t o iia , O rv .. S c p t. ?0. r< p u ro ? { kUUllOtOttillin. tUlltllU k uitenkin t>y & cctio u 19 <»| th** A c t o i <>ct 6«h. I<,I7.’) New Castl ............ 2— 3 p. tavafTä elatustaan Tiankkir ( s’Jaa yhteiskunnallisille olostthl- tunnustam iseen ja yleisen ääni m uut i ei o rjilta vihkijäistnenoja vaa h ä m m ä sty ttä v ä ltä , m itä erä s ran sk a ‘Ia Irlannin farm arit ovat k au h u issaan dittu. Poulsbo ..... ............. 4 p. toimeenpanemiseen! allit» maan,, m yymään tuon voiman I ^c,dv’ Jonien vallitessa e, enaa oikeuden Jä lle e n ra k e n ta m is k m itean Näm ä luuiianvarsiavioliitot eivät oi lainen m ehiläisten h o itaja kertoo nii , e rä ä s tä P earso n .... .... 5— 6 p. käyttätnisoikeuden kapitalisteil- ldc <deva luokkia, koska niiden O m istaessaan valtiollisia oike kein tehonneet pääkaupungin ase den ta rk a s ta kellontiedosta. A uguste eh d o tu k sesta, e ttä h allitu s pakko- Roslyn ----- ----- 8 — 9 p. le,- joilla on hallussaan työssä olemassaolo ei enää vastaa mi- uksia johtuvat työläiset hel fuksien edessä, ja niinpä tap a h tu ik in ! Porel, jolla on m uutam ia m ehiläis lu o vuttaisi a la k u n n o ssa olevat m aa 1 s . s o sasto t, v a lm ista k aa ohjelm a sai . sen so .. ; ,ila t ja ,iloLsi ue kunnollisille vilje Uli m uila illa ts u ja a in a k in yhdeksi . , 1V , . kokea vähää ennen , v älttäm ättä tarvittavat välineet, hyödyHistä tarkotusperää. posti käyttäm ään näitä oikeuk usein, e ttä useat n ä istä luudan varsi pesiä, dan a alkua, tosin om aksi ja p perheensä (Idn lk u a , to s in o m a ttsi ö rlic e n s ö ¡njoiiK. liiöillB tain tu lli K k ä ayuaisi v ttÄ isi t a i .a ti a ja i*i vi*ft i -n t . _.. . .. y i.t puheillaksi, tov. H a u tam äk i suorit- O m istam alla työvoiman toimin •! kuten s e o n t e h n y t m e n n e is v v - siaan omien etujensa hyväksi. aviom ieliistä W ashingtoniin m uutet kiusaksi, m u . tta aivan riittä v ä n sei te iiä itä farm are ita n iitä viljelem ään ta;l a rv o k k a a n num eron o hjelm as tuaan o ttiv at oikein laillisen avio \siain luonnollisen kehityskulun takykyisyydelle välttäm ättöm ät dcssa- -Me tulem m e pian näke- vä sti. | h allitu k sen laskuun. Sir H orace tatir.e. siippanan osaksi tä y ttä ä k se e n lain että meidän nykvinen kautta valtiollinen taistelu si r e r e lin p erh eessä p idettiin tapana j P iu n k ett, joka on erä ä n tuon komi llra n ia tu lc t lan k e a v a t välineet, ovat kapitalistit todel- ,r,aan v aatim u sta, osaksi m yöskin vaihte länsipiirin ten vhä enemmän m uuttuu luok- hallitseva luokkamme, kaukana syödä a a m iaista kello ,: l t ä eräällä , (ean alajao sto n jäse n e n ä, selo staa a g ita tsio n il a s-a -ir lisuudessa kaikkien niiden her- ¡un vuoksi. m. röja. jotka eivät it e voi käy t siitä että se tuottaisi m itään • kataisteluksi. joka ei voi päät- M yöhemm in sääti kongressi lain parv ek k eella ulkoilm assa. Tuona ke . m uutam ien Irlan n in m aatilu k sien ole T o v e rillisesti: tyä ennenkuin valtiollinen valta, .'onka m ukaan luudan varsiavioliitot vyenä a te ria n a oli sä än n ö llise sti mui , van taita m a tto m a in tai k y k en em ät tää 'hyväkseen työvoim aansa tai hyötyä. on jo m uuttum assa tur- Wc«h. Suora. Y altiokom itea. den ruokien ohessa joitakin m akeita ; ;öm äin viljelijäin k äsissä, jo tk a eivät ju liste ttiin lain edessä päteviksi. St joutuneena työläisten käsiin, vii- pysty elämään tarvitsem atta si- ' miolliseksi. säily k k eitä, jotka saivat olla pöy p aran n a v iijely stap o jaan , vaikka lieil TILATTAV AKSI TARJOTAAN käyttää. T ästä taloudellisesta i Xykvään, vaikkakin eri luok-1 meinkin saattaa valtion palvele- laki oli om iaan a ih e u tta m aa n suurta (Iällä aina kello 10 tienoiP e saak k a ln a n n e tta isiin m inkälaisia ohjeita J u u ri on kirjaru ark k in o ille ilm es päänvaivaa ja häm m ennystä neeke-j riippuvaisuudesta aiheutuu eri , kien olem assaolo näennäisesti niaan kaikkien riistettyjen etu- i ¡asutuksessa, sillä lain tiedoksi tul Puolenpäivän a ik a n a sainaila par taik k a u h a tta isiin ran g a istu k sillak in ty n y t a rv o k a s so sialistin en agitatsio- i > > • « « 1 «• • • ’1 1. iti ja 1 *i siten l#»L'/*2* So tekee 1‘iinYonY'Mtitfiif viim emainitut tu a joutui usea n eek erik au p u n g in vekkeella syötiin tom eu a te ria , m ut : yjaa pääsee m enem ään niin pilalle n ik irja n e n . “ S o v iets a t W o rk ” luokkien olemassaolo, luokkien, on m enettänyt 1 kaiken laillisen ja t a s illo in ei k ä v te itv ni iÄ än in a k e ita I .. ■ m - 1 i*— - * i ttih a llltu k s e n tö istä. S itä v o id a an sellai asu k as sellaiseen asem aan, e ttä hä ta silloin ei ^ y le tty mitään makeita, j c tte l 6in a ole raitaan virk aa m oneen tn a ta s s J ä rje s tö n keskusvirasto*- jotka pysyvät erillään toisistaan tunnustuksen, se on aivan yhtä kykeneviksi ryhtym ään Kello 4.1ta n a u tittiin siellä ta a s \a li vuoteen, sam alla kun o m istaja köyh ta 10 s e n ttiä kpl. ilft sata kpl huolim atta niiden jäsenten vh- realinen todellisuus kuin kos siin taloudellisiin parannuksiin, neliä oli kaksi laillista aviovaim oa: pala, jo h o n ‘kuului m akeita säilykkei j tyy k ö y htym lstään, kunnes velkojen A m erik alaisella yleisöllä, jolla ei teiskunnallisesta ja valtiollisesta kaan ennen. Kieltääkseen sen. joiden suoranaisena seuraukse se laillisesti villitty ja se entinen tä, ja ne tulivat silloin olem aan pöy sa tak ia vihdoin jo u tu u pois m aataan >,e työväen sanom aleh.iist ;.. ci ole lu u d an v arren yli hyppääm ällä o tet tasa-arvoisuudesta. Kiistämällä täytyy olla joko halu näytellä na on oleva luokkien häviätni- dällä puoli tu n tia tai kolm e neljän tu rm elem asta. tlP t°il ,V«D^ an Soviettihal- • „ . „ . U tuksen s a a v u tu k s is ta . Suuret ame n estä. ja 'hävittäm ällä keskiluokkaa y- hullun osaa tai etua sen nävtr n tn ' seikkojen ja tapahtum ien var- Tum a voi olla to tta - m u tta joe ^ k a la is e t san o m aleh d et varm oista V ajaan 300 jala n m atk alla tältä k a p ita listin e n h allitu s tuohon in eaet ( )n m ahdotonta yistä v ä ä riste le v ä t a sio ita .ia moni hä enemmän, kapitalistinen hai- telemisestä. l.u<'kkataistclu ci niin ollen , simainen vdin. jotka joka päivä lintojärjestelm ä pyrkii joudut- väittää vakavassa mielessä pc- ole sosialistien keksintöä, vaan tapahtuvat heidän silmäinsä e- p arv ek k eelta oli m ehiläiskenno. E rää lelyyn ryhtyy, niin m iten k ä s sitte a m e rik a lain e n puolueto v erik in san nä päivänä k esäk u u ssa oli Eorelin ■nää käy p elottelem inen ty p e riä far oi hvvin h u llu n k u rise n käsityksen tam aan yhteiskunnan jakautu- rättöm äksi sitä. että osa väes ■ ’ti niiden historiaa luovien tosi- I le s s a I leville. \ ? n a ’an K'övä n h allitu k sen toista k e ittä jä tä r pannut k irsikkam ehua si n a re ita “so sialism illa” ? la m a k irja n e n k ä sitte le e seikkape- TOVERI TOVERI m istä kahteen pääluokkaan: yh täältä niihin, jotka kontrolleer raavat (pitävät m äärääm isvallan hallussaan) ty ö v älin eitä; toi saalta niihin, joille noiden vä lineiden todellinen käyttäm inen on ainoa elämän mahdollisuus. Sosialistit eivät ole syypäät luokkien olem assaoloon sen vuoksi, että he tu nnustavat nii den olemassaolon. H e rajo ttu - vat todentam aan sen, mikä on ollut, mikä on ja mikä tulee olem aan to tta : luokkien sy n nyn, niiden nykyisen olem assa olon j ia a niiden lähenevän r1na- töstä on todella, taloudellisten suhteiden kautta, aineellisen o- j m an-etunsa kautta, ravinnon- i tarpeen k au tta jo u tu n u t riip p u -' vaiseen asem aan toisesta toisesta väes- vaes- w sä ltä v än a s tia n jä ä h ty m ä ä n parv ek ! keen kohdalla olevalle ik kunalle, joi la m yös oli kukkivia h u o n ek asv eja M uuan ku k issa h ä ä rä ile v ä m ehiläi nen silloin huom asi tuon m akean k jr ......■■■■— „ , sik k a k e itö k se n ja o itis rien si siitä K A U PU N -;tu. Ja perintökysym ys n iin ik ää n viem ää« sa n a a to vereilleen. H etken 'jo u tu i tä te n m elkolailla se k aise k si i k u lu ttu a oli koko m eh iläisp arv i k irsik *S MIKSI MAILMANKATSOMUKSIA Yhteiskunnan luokat Järiesfömiiiß asioita ii i ,aan kirja puoluein uodostu- lannen valtaanpa.Tsya sen Ÿiidysvalloissa. Se alkaa keliä karkeudella ja anarkis'isei- \\ a s h i n 2;t o n i n vahtsemi la individualismilla, ja se oli vas »residentiksi ja päatty» tavaikutusta sille henkiselle toi- vuoden l ‘»li» presidentin vaalei- niinnar.e ja sivistykselle, jota e Arvokas kirjateos ilmestynyt. hin. niistivät tasavallan perustamises- “ \a n h a t äänioikeutta koskevat ¡ta saakka vallassa olleet johta- Amerikan historiaa käsittelevä voimassa vielä lack son mi rajam aitten j ä t . »livat suom alainen kirjallisuus on ver- rajotuaset Harvat L työväenluokkaan kuulu elämän lapsi ja hänen seuraajan rattain ktivhä vielä, joten jo k ais-! H;irva| ta sille alalle tullutta lisävstä saivat äänestää. Asianitihti- sa .äänekkäästi ju lis tiv a t siv isty s- ------- " Enem tervehditään ilolla. T äk ä lä iset' j-M oval eri mieltä a.inioikeutet- i v ih o llisau t ta a n .” jxirarilliset kustannusliikkeet ei— ‘.uiv’i lukum äärästä, m utta v t m istövaltaa ylistettiin, huolimat-1 ta siitä millä tavalla se oli saavu vät ole huolehtineet koskaan . m.dkaisen arv ion mukaan o i \ tettu ja sitä joka pani vastalauseen m uusta kuin unikirjojen hankki- si jokaisesta kym m enestä iav',i valianhankintatapoja vas m isesta, milloin on julaistu " c - 1 käisest i miehestä ääniomcutet- niitä gyptilais-persialais-kaldealaisia". : Hi. - \a ’n kiiisiUaan siinä e iis i- ta n. olivatpa ne kuinka alhaisia mtlloin vain tavallisia lasten raa-■ nvR-sestä presidentin aalista ker ia halveksuttavia tahansa, koh deltiin miehenä, jolla' oli tarpee- m attuja ja katkism uksia, sekä rottaessa. niitä ala-arvoisinta roskarom aa- Kirja kuvaa h hdys,valtani, v,i.- i tonta ja puolueelle hvödytöiitä Nämä katsantokan- nikirjallisuutta. j tiellisten puolueitten kehityksen idealismia. ¡:iat ¡a niistä johtuvat m enettely Eikä sosialistisillakaan kiistan-i a ste asteelta, porras porta.i t.i nusliikkeillä ole tähän saakka oi- esittäen erilaise* puolueohje.inat tavat ovat vallalla vielä tänäkin lut vielä varoja varsinaisen ta - : )a ryhm äharrastuk-et. joissa e päivänä, teinien usein vaalit jtio- lousopillisen ja muun aatteelli-i Hintyv koko > udysv a i m i n t , i l o i t pu neitten elä moi niisti kiisti tuleksi sen kirjallisuuden kustantam isen .Hellinen kehitys ¡ ■ .l a p i i r t v i s s a a n jossa väärennetään vaalilippuja rinnalla käydä käsiksi Amerikan Iyöväestön v a ltio llis e n L iiste - samat henkilöt äänestäv :.t usei historiaa valaisevan kirjallisiin-' htn heikot alkuyrnykset' k<.’-.nu' na kertoja ja hankitaan vaalivoit den kustantam iseen. Amerikan kynimenluvul i esitetään m i j . i s - toja ruum iillisen väkiv allan av ui sosialismin historia", "L u o k k a-T a muiden piiolueinuodostumien la.” Siinä kuuvava ote siitä histo taistelut A m erikassa” ja "Tv iin , rinnalla, seka osotetaan. miten riasta, jota kirja käsittelee. Mo orjat" ovat melkein ainoat Aine- niiden vaiKiitu-ssesta saatiin ai net m uut sam anlaiset poiminnat rikan historiaa käsittelevät teok- kaan tuntuvia •parannuksia, ve set suomenkielellä. kavankeus poistetuin ia kontra 1 joita kirjasta saa loppum attom iin N yt on kuitenkin vitosien o d o-H urjuuskin v ähitellen hävi-u osuttavat, miten kehittyi se po puoluekoneisto, jonka tuksen jälkeen saatu siihen ar-j kunnes viimeinen kontrahtiorja liittinen kirottu vaikutus ei ole vieläkään vokas lisä. T unnetun sosialisti-1 m yvtiin Philadelphiassa vuonna olem attom issa, ei edes heikkene sen kynäilijän, toveri Jam es O ’- ' 1831 Xealin, kirjo^tamana on Suoma-! "Jacksonin aikainen detnokraa- massa. S euraaja, vvhig-puolueen toi laisten Sosialististen K u stan n u s-! tipuolueen hallinto vaikutti A- yhtiöiden toim esta juuri ilmesty- merikan poliittiseen ja y h te isx u n - m intaa vuoden 1844 ajoilla k u nvt kirjam arkkinoille teos, jonka nailiseen elämään tavalla joka on vaava pätkä osottaa, miten ään v älttäm ättä pitäisi löytyä jokai-¡ollut kirouksena meidän päiviim- tenkalastuksessa oltiin siihen ai sen työläisen kirjahyllyltä. T eok-¡m e saakka,” sanotaan luvussa kaan jo melkein sam alla asteelle jossa kerrotaan demokraatipuo- kuin nykyisinkin : sen nimi on lueen vaikutuksesta viime vuo "T aylor (vvhigien ehdokas pre Yhdysvaltain valtiolliset puolueet sisadan kolmikym menluvulla, se sidentiksi) itse oli orjien omis K uten nimikin jo osottaa, k a kä jatk etaan : "Se edusti uuden taja. joten etelävaltioiden julita- vat luokat kannattivat iianen va litsem istaan. E telä valtioitten vanhani talsii m iki >kouk sissa vv hig- puoluelaiset etsivät kannatusta Tavlorille sen perusteella, että hän oli orjien om istaja ja < »rjia vastustav issa pohj<»isvaltioiss: he kehuivat ehdokastaan» sen no ¡alla. että heidän puolueensa oli joskus vastustanut orjuuden laa ¡entäm istä Samoin demokraa tit etelässä >v vsivät kannatusta Ca-s'ille (deninkraatien elidoka,. presidentiksi i, koska heidän puu hiccnsa oli aina k annattanut ul ju u tta ¡a pohjoisvaltioissa etsit iin L assille kannatusta, kehu malla kuinka hiin oli kongressis sa, k annattanut ehdotusta orjuu dell kieltämiseksi Meksikolta saa duilla alueilla." tie t rautatieyntionten agen Toverin levityskilpailu. ; en saanti tukkukaupalla ei <'!< tit) tekivät sopimuksia turm eltu Astorian osaston tämänv iikkoi •uahtlodis a.. m utta toisilla on se neimpien puotillistcn koneistojen sesta kokousraportista pääsi lu kasvanut taas vallan paljon, ku ja renkaiden kanssa. ’I le järjes A storiassa, Seattlessa ui kija jo siihen käsitykseen, että ten ivat ja ylläpitivät poliittisia jär i irays Ilarborin penikalla, ( ali Toverin tilaajaniäärä täällä on jestöjä yhtiöitten liv vaksi ja hoi tornia lienee pysynyt ennallaan tuntuvasti kohonnut, kun kirjal- tivat niitä, samoin kuin jnniaan- kin. miten halusivat. He sekaan-1 lisuuskom itea tilitti niin suuren la näillä n n re 1 n m i 11 a paikk n - Eikä sellainen kunnilla tili vat kaikkiin ¡»residentin vaalei summan rahaa. olisi koetettava toimia hin i koettivat m ielcnsämukai Aa-S,tc ' aara ollutkaan. Seuraa- ;ivt. M u.ta ellei o sas'i'jen jao' usuttaa pistem äärät viime iiisto innostu asiaan, niin tääliv esti jä rje s tä ä tu o m a rie n , lainlaa- va 1 lauantaista lähtein niillä paikka-: äin ei voiika suuriakaan. Osa- tijakuntien jäsenten ja valiokun tien valinnat. M uutam at v a ltio l: ’ u n n fla. jotka ovat ot aneet kil tojeu kokouksissa ja auitatsioiii tulivat täydellisesti riippuvaisik- pailuun osaa : toim ikuntien k e s k u u d e s s a on si ratit,ateistit. o'ivat niiden 'o- ¡otettava täm ä A storia 193 pistettä, lehden levittäm i nostainat'. l*oe kongressissa n e ti I sille nvt viipym ättä. Mitä rautatieyhtiöillä oli ratkaiseva! San Francisco 84 pistettä, m erkitsee sellaisen osaston ole vaikutus. monet raiUatieruhti-j F o rt Bragg 60 pistettä, massaolo, jossa täm ä tärkein toi Portland 30 pistettä. naat istuivat s e n a a tis s a ..." niintä Ivodääji laimin, ja mitä Berkeley 27 pistettä, virkaa on selaisella agitatsioni- Sangen kuvaava on rautatie- Aberdeen 27 pistettä, toiniikunnalla, jonka toim esta ei ruhtinas Jav Gouldin lausunti Eureka, Cal., 6 pistettä. edes tarjo ta lehteä jokaiselle suo .Melkein jokainen uom alainen, erään tuikijakom itean edessä m alaiselle paikkakunnalla ? toimin demokraatisegsa •n siin ä k ä sity k se ssä , e ttä ta.-- "Kun Kuten näkyy, on 1 ri.-eon v.»n- maassa on ollut vain kaksi var valtiossa, olen dem okraati, kun hoillapojilla aikom us piitata ar- Puolueohjelm aa levittäm ään. sipaista puoluetta, demokraati- toimin republikaanisessa, olen torialaisten "yhdis v neitten voi epä mat. uijitta tällä kertaa eivät vie puolue ia republikaanipui »lue republikaani, kuti toimin K ie.enkäänt.äjäsihteeri kehot m utta vaikka ne ovatkin vuoro m ääräisessä valtiossa, on minun lä varsin ennättäneet, aikaa kun taa osastoille oso'lam assaan tellen olleet vallassa, niin takä kantani epäm ääräinen, m utta ai ■ »li vähän. SeuraavaTa viikolla kiertokirjeessä levittäm ään puo Iäinen puoluemuodostuniieii his na ja kaikkialla toimin lvrie rau sanovat tekevänsä ¡»aremman v- lueemme vasta laadittua va.di- toria on sangen kirjava, voisipr tatieyhtiön hyväksi.” ritvksen. taisteluohjelm aa. K ukapa ei oli sanoa, hassunkurisen sekava j: Xämä poim innat rii täkööt o- Fort ftragg mielii ¡»äästä Fris- s’ lukenut sitä Toverista, j ossa m utkikas, johtuen se siitä, ett; <ottamaan. miten kirja on eri- con tasalle, eikä ole takeita v aik -' se julaistim suom eksi viime kuun varsinaiset luokka m uodostu ma kuinen alallaan ja ansaitsee tullr ka seuraa van viikon ajalla m e 1 jpu'la. Se on p ain e'tu sieväks' ovat tääl'ä peittyneet paremmit jokaisen työläisen kasiin. O sas nisikin. Portland. Berkeley ja faskukirjaseksi ja jokaisen työ- kuin hiljoilleen kehittyneissä ’E n tojen asiam iehet tietenkin teke \berdeen eivät ole jaksaneet täi- Iäisen taskuun olisi sellainen saa- ropan maissa. Kirja antaa mel vät parhaansa tilausten ottam i 'ä viikolla ponnistella eteenpäin i tava. Siinä on lukem ista mo- ko selvän kuvan näiden muodos sessa. m utta paljon on sellaista samassa suhteessa kuin edelliset- j neksi illaksi, ja se on sellaista !u- tumien kulusta. väkeä, jonka luokse he eivät voi lä viikolla. kernistä, jonka ääreen ei väsy Siitä miten ra u ta tie y h tiö t J‘ mennä. Sellaisten sopii tilata Yleistä, kaikki osastot m u -ij3 J'° nka kanssa ei aika kulu huk’ m uut teollisutiskorporatsionit sai-* suoraan Toverin kirjakaupasta , ............. . Kaan. kaansa vievää innostusta, et tä K irjassa on 188 sivua ja mak mä kilpailu nostattanut. Suoma- vat sisällissodan jälkeen milte T unnuslauseeksi sopisi: n u o täydellisen m äärääm isvallan hai saa se S 1.25. laisten lukum äärä onkin lanne’- lueohjelm am m e jokaisen tvölai- lituksen ylitse, mainitsee kirja a monella paikkakunnalla v a -, -en taskuun, eikä viita;:n tvolais- Kirjota tilaus heti. erään sen aikaisen kirjottajai hennyt viime ia tantan v u o d en ! ten ääntä porvarinuolueiP e' mukaan seu raav aa: ajalla sima m äärässä, että tila u s-1 ju h an -K u staa
