No. ¿20
T O V E R I
IH M ISE T EIVÄT PYSY
FARM ILLA.
E rä ä ssä c a n a d a la lse ssa leh d essä se
Llnocn »uomalaisen työväen ainenkannattaja,
littä
ä m uuan f a r n ^ r i sen a sia n dol
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä
paitsi »unnuaiaina.
Jareissa ja se n te iss ä — ain o a tapa
■■■,..
m
uuten, m ik ä am< rik n alaii .
TOIMITUSKUNTA:
t
ö
n
o
s
a
s
t
a
ia
e
t
t
ä
o
n
o
l
e
m
a
s
s
a
HÖKKELIT
HIENOSTON
pystyy
a ja tte le m a a n ja k ä sittä m ä ä n :
W. N. RE1VO, SULO SYVÄNEN,
, .
’
...
•m -
• -i
GINOSASSA.
“ O staiasan i työvoim aa on m in i. n
AD OLPH SADMI, ALEX S E VO,
A. B. MÄKELÄ.
.
; N ykyään on VV ash in g to m ssa, Yh-
J h- ju u ri tiim
an lain Kautta.
I ; kam ehun kim pussa. Tuo m aukas a d o llarini e n tise e n v e rra te n arv o ltaan
täm än
k a u tta .
täyty y taistella
tilaisuudesta | dysvaltain pääkaupungissa, melkoi-
V arsinkin m ikäli n eekerien oraista te riä jäi niin m eh iläisten m uistiin 13 s e n ttiä , ja kun o stan fo sfa a ttih a n
m
at
to n tit ja sä p tä t olivat k y s y m y k s e ttä siitä päivin n iitä a in a väliin p.s n c tu sa in e lta , on sen a n o .k, s e n ttiä
työtätekem allä elättää h e n k en sä; nen asuntopula. Asunnon e tsijö itä
(T H E COMRADE)
sessä,
oli niiden p erintöoikeus u s e -' täy si k y se en a laista ik k u n aa ta rk a s ta V eh n ästä saan n j t dol,arin siitä nii>
The organ ol the Finnish workers in the
ja niiden välillä» jotka voivat ' liikuskelee joka päivä ym päri kau-
Western states. The only Finnish daily in
a
ssa
tap
a u k se ssa m iltei m a h d o to n ' m assa. Sillä m atk allaan s a ttu i m uuan ti* en n en sain 45 se n ttiä .
O.-u 11a
kaupitella heille työvälineitä. \ punkia, ja kuten ta v a llista joka pai-
the West. Published daily, except Sunday,
Oli kaksi “p e sä ä ” : n iistä e rä ä n ä aam una kek sim ään nuo d o lla reita 45 s e n tillä ja tn > jd ä niitä
at Astoria, Ore., by the Western Work
»r,
,,
• n •
.
1 . 1 . , k a ssa
m issä a su n to p u la vallitsee, saada selväksi.
men's Publishing Society.
lu o m alla
julkisuuteen
lu o k -'
p.nu, v ä itti o- - aam
a am iaisn
iaisp ö ö v y d d ässä
ässä olevat
olevat m m akeat
akeat hil
hil 19 tai 33 s e n tillä ei ole kovinkaan
sa av a t he u seasti tu rh a a n e tsiä “k a t perijö itä, jo ista kum pikin
ANTT1 J. PAKTAN, Manager.
kien olemassaolon ja niiden toa pään sä päälle.”
m aavansa laillisen
perintöoikeuden u»t. S eu raav an a aam una sillä jo oli ed u llista, s iitä o \ a t m onet f a r m a r i
Entered as second-class mail matter July 18,
om aisuuteen ja kielsi k ilp ailev alta i u se ita to v ere ita m ukanaan, ja päivä selvillä. M utta jo s s iitä y l i t t ä ä pu
keskinäisen taistelukannan, k u u - i , .....................
....
. X1
1)112, at the postollice at Astoria, Oregon,
H ienoston k o dittom at , jo tk a kau-
under the Act ol March J, 1*79.
p ä iv ä ltä niiden luku yhä lisään ty i.
kua niille, jo itte n m ä ä rä ttä v is s ä «m
l,:tt Iinalla \ altiolliseita puhuja- , pungin kaak k o iso sasta, v a rsin a ise sta pesältä kaiken oikeuden
S
iitä
johtui,
e
ttä
o
m
aisu
u
tta
ei
“
Nyt
taidam
m
e
olla
h
u
k
a
s
sa
”,
sa
dollarin arvo. saa silm illeen ryöpyn
Umotuihiata 40c palstatuumaita. Kuuleman-
lavalta julki tuota taistelukan- hienoston a su n to p iiristä , etsiv ät suo
llmotuksct 81.50 kerta ja muistovarsydla
voitu m yydä, sy y stä kun ei voitu saa noi Forel. ‘^enime voi syödä aa m iais isä n m a a llisu u tta ja m uuta jä r j e .lo
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio v iäm isen .
taa, joka ei ole heidän työtään, ja a itselleen, sa av a t u se asti häm da selville, kenelle se oikein lain ta k au an k aan tä ä llä p a rv e k k e e lla .”
m yyttä. Yhtä lu onnollisesti kuin l e
liitto-ilmotukset >1.00 kelta, halutaanticto-
ja nimcnmuutto-ilmotukset sbc kerta, naima-
eivät sosialistit luo m itään kei m ästyä, n äh d essään hienojen herras- m ukaan kuului. J a siitä jo h tu u se : Niin kävikin. E n sim ä ltä näkyi m e si juoksee m ä k irin n e ttä alaspäin, va
Niin
pian
kuin
—
kiitos
siitä
llmotuksct >1.50 kerta, aviocro-dmotukset
>1.00 kerta. Seisovat llmutukict »opuuuk- ihmisen henkisten kykyjen ke- notekoisia
eroavaisuuksia.
he k aisten asu n n o ltten v iere ssä m itä kin, e ttä kaupungin hienoim m assa h ijä isiä p arv ek k eella k a ik k in a aikoi luvat ih m isetk in se lla isiin paikkoi
k u rjim m an näköisiä hökkeleitä, jo is
•en mukaan. Satunnaisista nmutuksista tu- .
.
osassa edelleenkin on olem assa lu n a p itkin päivää, m u tta pian pääsi- ; hin, m issä sa av a t o sta a dollareita
lee rahan scuiata musana. c.uglanninkie liitty m ise lle )a h alien teolltSUU- eivät herätä henkiin, eivätkä u-
sa a su sta a m u staih o isia köyhälistö-
*—“ Mumcnnctaan vapaasti.
,
'
, ,,
.
...
. ,
h isturnisvalm iita hökkeleitä, kefikcl v ät ne selville siitä, e ttä tää llä ei m ahdollisim m an h a lv a lla ja myydä
neksikaan herättävänsä henkiin, j iäisiä.
-------------------------------------------den alalla tek em illeen k e k sin
Advertising rates in eilcct July 1, 1912, 40
¡o llu t m itään “suuhun p a n ta v a a ” muul n iitä m ahdollisim m an k a lliilla .”
niistä vhteiskuntam uo- ) M iksi noita hyviä lo tte ja ei ole lä hienoston upeita rak ennuksia.
cents per men. Special discount is allowed nöille — tvön tuottokvkv tuli m itään
M uutam iin näihin hökkeleihin nah . loin kuin aam u silla 7 ja 10 välillä ja
— » —
“ t o v e r i . w
> Ä
o w
Ä
Ulk i kyllin suureksi, jo tta yksilö pys- doista- ™itka
Ranskan su u n j k ä y te tty hienojen asu n to jen perus
den ei om istusoikeus-kysym ystä t i e ta a s 4 tienoilla iltap äiv ällä, jolloin i M IESTEN TYÖT, M IESTEN TAVAT
k s i?
M iksi sa llita an m ustaihois-
tyi tuottam aan enemmän kuin vallankum ous min onnellisesti 'ta
E räs sota-ajan “fa rm ity ttö
Uhoh
1 ten a su ste lla tä ä llä hienoston k a u -! sa atu se lv ite tty ä . Toisia löytyy, joi j m arja- ja h e d e lm äsä ily k k e itä oli pöy
T IL A U SH IN N A T
He
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
mikä oli välttäm ätöntä hänen ja ta rm o k k a a s ti tu h o si.
den su h teen om istusoikeus on selvä : dalla. Silloin tu ltiin koko joukolla, j h aulissa. E n g lan n issa, oli koko pai
f punginosassa, keskellä loistoa ja ko
Yksi vuosikerta. . $ j .»U t> kuukautta • $5.dd
2 k uu kau tta... $l.ob
1 kuukausi. . .oo : henkensä
pitimiksi,
tapahtui a in o a s ta a n m u k a u tu v a t a se m a an ¡m e u tta ? utelev at hienot asuntojen m utta niiden o m istaja t kieltäy ty v ät H einäkuun 17 p ä iv ä stä alk aen ei oi-1 'k n ollut h e in ä n k o rju u ssa . Iltasella
kuoiucea ja muuan« ulkomadle:
niitä m yym ästä hin n alla m illään.
lut v rittä in is tä k ä ä n en ää syödä p a r kotiin a ja e ssa a n po liteli tu p ak k a a sv
Yksi
vuosikerta. .$a.uu 6 kuukautta .$4.25 m yöskin yhteiskunnat? jak au tu sellaisena kuin se heille nyt
j. etsijä t.
Niiden
o
m
istaja
t
n
e
e
k
erit
ovat
;
vehkeellä.
P erh een täy ty i ruokailla ; d äm en sä vah v istu k sek si. M utta kun
V astaus näihin kysym yksiin muo-
minen kahteen suureen lu ik siin ty y .
SUBSCRIPTIO N RATES:
köyhiä.
K
aikki,
m
inkä
he
v
o
iv
a
t1
sisällä
h
u
oneissa
ja ty k k än ä ä n R> : näki isän sä ja veljensä tu lev an v a s
lu in» united States and Canada
Xy ky a ikä i nen t eol 1 i su u s p ä - ¡d o sta a om an tarin an sa , Lyliykäises a m a lta , m enee sam aa tie tä kuin h e i p e ttä ä ulkosalla aterio im in en . Kui taa n . pisti h ä tä p ä issä ä n palavan sa
One j i j i .......... >>.90 Six months........... >J.OO kaan: riistäjiin ja riistettyihin,
In rev uioutns. .$1.60 One month................ bd
i Ja tällä jaolla oli oikeutuksensa kot taa todenteolla t yöläiset pai- I ti k e rro ttu n a olisi se tarin a seuraa- sen a n saitse v a t.
H inta, m inkä he tenkin a n n e ttiin ty h jä n ruokapöydän j vukkeen ho u su jen sa task u u n .
Seu-
va:
Uuoueusto sijaitsee 10:r.ticn ja Duane k a tu -’ I lilll k a lla n k ilin tU O ta ilto ei o l vä päivältä yhä enemmän kä-
hökk
eleistään
saisiv
at,
olisi
useassa
olla
vielä
jonkun
aikaa
p
arv
ek
k
eella
rau
s
oli,
e
ttä
v
a
a
tte
e
t
sy
tty
iv
ät
tu
Sisällissodan p ä ä ty tty ä m uutti suu
jen Hulinassa.
Telefooni: konit on 265, ' ,
...............
....
,
tap
a
u
k
se
ssa
enem
m
än
kuin
terv
etu
l
e
ttä
n
äh
täisiin
,
m
itä
m
eh
ilä
iset
a
sia
s
K
en.
ja
vaikka
lie
k
it
pian
sa
atiin
tu
juiuikim »22._______
i lut riittävä tekem ään taloudel
s ittä m a a n y h d isty m ise n eli lu t- ret joukot neekereitä Washingtoniin.
! lisen hyvinvoinnin kaikille m ah tävtvm iseu
\ älttäniättom vyilen N ykyinen hieno kaakkoinen osa kau lut erä. M utta siitä huolim atta lie i ta a rv elev at. L yönnilleen kello 7 1 k ehtum ann. paloi ty ttö niin pahoin
kieltäytyvät
m yym ästä
hökkeliäni], aam ulla tu liv at m ehiläiset, joiden lu e tte i
h än en h e n k e än sä voitu
pe
dolliseksi. M utta — kiitos siitä heidän taistelussaan työvälinei- punkia oli siihen a ik aan au tio hylky
lle ille on aikojen kuluessa m uodos k u m äärä yhä lisään ty i, len te liv ä t ym | lastaa.
sie ,lä tää llä kom eili pieni
koneistolle ja tieteellisille me den om istajien kanssa, ja s i t e n ! maa’
kauhu sei p a riin sa ja ju o k se n te liv at pöydällä
- — —
...
, ...
, peru n am aatilk k u , m uuten oli m aa ai tu n u t oikein v oittam aton
u o lu s te tta v illa e d u illa ai- ;
Jotta ihminen, joka voi elää nettelyille. jotka tekeviin työn n a u la p 1......
laista a ja tu s ta v astaan, e ttä heidän täy d essä
touhussa, , e tsie n
entisiä
H yönteisten pistokseen
. .
..
i 'a n asum atonta. A sun to lo tteja myy
Niin kau herkku jaan.
Kello puoli 10 ja 10 on y k sin k e rta isin lä ä k e : teelusikalli-
ainoastaan sillä ehdolla, että te ■helpommaksi, samalla kun ne k.ia ty ö lä is te n silm issä \ ha \a - (iin siilien aikaan niistä paikoista pitäisi luopua kodistaan.
van
kuin
heillä
on
tuo
hökkelinsä
välillä
k
ato
siv
at
ne ylidettöm ään nen tav a llista pöytäsuolaa liu o tettu
kee työtä, voisi kyetä suoritta- lisäävät kulutusaineiden varas- h em m an olla y k s ity is te n e tu je n missä hienoston kaupunginosa nyky
heillä on ainakin k atto p ä ä n sä pääl Puolenpäivän a ik a n a saapui ta a s joi na la s illiseen v e ttä . Se a u tta a yhtä
maan m inkäänlaista tyritä, liä- t ° n m oninkertaiseksi — laaio- v alh eellin en leim a. Xe n ä y ttä v - ; ään sijaitsee, kahdella ja kolm ella
lä, ajattelem at neek erit,
ja kieltäy tak u ita , ikäänkuin k atso ak seen , olisi u se a sti kuin m uutkin tä tä ta rk o tu sta
nellä täytyy olla käytettävänään jen kansankerrosten uuvuttava tvvät heille alastom assa todel sen tillä neliöjalka.
H y v ä t jy rk ä sti kaupoista.
Ja hienos j ko m o m akupalat s ä ä s te tty seu raa v a rte *> k ä y te ty t lää k k e e t,
Täm m öiseen paikkaan oli m ukava
työkapinect ja työnalainen esi raadanta ja vähemmistön yksin lisuudessa luokkaetuina. H erän
to, joka “ h u n tta ile e ” a su n to ja hie vaksi a te ria k si. K ello 4 aik an a p alasi!
-l- l -F-»—
e - e I H--- u-t—i—»■ h M.. J . J..».
elämän
m ukavuuksiin neenä henkiin lakoissa sekä kai sijo ttn a neek ereitä, joiden a s u tta a n noston k au p u n k ip iiristä saa ihm etel : ta a s 1-oko parvi paikalle. S itä ne te T
ne tai aine. X vt on niin. että oikeus
seksi rak e n n e ttiin “s ä n ttiä ” . jo ista
Itaiv.
kivat useita päiviä p e rä ty ste n : s ä ä n • ■
ju n ia työkapineet ja täm ä työn- i Vul tasta kuntien väistyä, sen kenlaatuisissa yhteisissä harras osa on säilynyt näihin päiviin asti. lä ja kiukutella.
n ö lllsesti saapui koko parvi kello . !
alainen aine, sanalla sanottuna täytyy tä ste d e s väistyä ja se tuksissa, mitkä eläm äntavat ja
N eekerit, jo tk a W ashingtonin kaak
M
EHILÄISET
SELVILLÄ
AJAN
7—10 ja ta a s kello 4 p arvekkeelle
työvälineet, ovat yhä y leisem -' tulee väistym ään tulevaisuudes- elinehdot kapitalistisessa yliteis- koispuolen a lu e tta alkoivat “asua",
KULUSTA.
kunnes vihdoin tu liv at varm uuteen
LÄ NSIPIIRIN PU H U JA N MATKA
min
joutum assa
kapitalistien sa> joka ei enää näytä olevan kunnasa ovat iduttaiieet heihin, toivat useat vaim onsa ja lapsensa
Vaikka aikoja sitten on tie d e tty I e tte i sillä ollut m itään hyötyä, ja
|
m
ukanaan.
U
seim
m
issa
tap
au
k
sissa
W A ßH IN G TO N ISSA .
haltuun. Xe. joilta siten riis te -! kaukana. työn yleistym isen ja heidän lu< >kkatoim,inta,isa pian
e ttä m ehiläiset ovat k a ik ista hyöntei sitte väh itellen jäiv ä t tu le m a tta ,
' olivat he jo u tu n eet avioliittoon pap
T overi A. H au tam äk i a lk aa m a t
‘ — - —
tään välineet, joiden avulla työ- scn
välttäm ättöm än
seurauk- ottaa valtiollisen luonteen. T äs j pism iehen v ä lity k se ttä , sillä ainoa sistä . äly k k äim m ät — niillä voi sanoa I
kansa W ash in g to n in v a ltio ssa syvs-
voiniaansa (eli ruum iillista t v ö - j sen> taloudellisen hyvinvoinnin tä sitte johtuvat tyiöväenhioi tem ppu m ikä orjuuden aikana oli käy kokoonsa nähden olevan rak en teel : PE L JÄ STY TTÄ N EET IRLANNIN
kuulla puhuen:
FARM AREITA.
-kykyään) ovat niinollen pakote- Ja joutoajan vieton yleistym isen kan agitatsionit, jotka p äätty v ät tän n ö ssä n e e k ere itä v ih ittä issä , oli taan k eh itty n eem m ät aivot kuin mil
E v e re tt ....
.......
...........2 8 — 29 p.
( T r iie t ra ti^ Ia tio n fil<n1 w ilb (h e Postm a m c i
läiin m uulla eläim ellä, ihm inenkin lu
valtiollisen
tasa-arvoism
iden
yhteinen
hyppäys
lu
u
d
an
v
arren
yli
Issaquah
.
.
tu t^ o llen kykenem ättöm iä muul- tit ltä. Se o n : se tulee antam aan
30— 1 p. lokak.
,
.
.
.
i
t
. V t o iia , O rv .. S c p t. ?0.
r< p u ro ? {
kUUllOtOttillin.
tUlltllU k uitenkin t>y & cctio u 19 <»| th** A c t o i <>ct 6«h. I<,I7.’)
New Castl
............ 2— 3 p.
tavafTä elatustaan Tiankkir ( s’Jaa yhteiskunnallisille olostthl- tunnustam iseen ja yleisen ääni m uut i ei o rjilta vihkijäistnenoja vaa h ä m m ä sty ttä v ä ltä , m itä erä s ran sk a
‘Ia
Irlannin farm arit ovat k au h u issaan
dittu.
Poulsbo
.....
.............
4 p.
toimeenpanemiseen!
allit»
maan,, m yymään tuon voiman I ^c,dv’ Jonien vallitessa
e, enaa oikeuden
Jä lle e n ra k e n ta m is k m itean
Näm ä luuiianvarsiavioliitot eivät oi lainen m ehiläisten h o itaja kertoo nii , e rä ä s tä
P earso n .... .... 5—
6
p.
käyttätnisoikeuden kapitalisteil- ldc <deva luokkia, koska niiden O m istaessaan valtiollisia oike kein tehonneet pääkaupungin ase den ta rk a s ta kellontiedosta. A uguste eh d o tu k sesta, e ttä h allitu s pakko-
Roslyn
----- ----- 8 — 9 p.
le,- joilla on hallussaan työssä olemassaolo ei enää vastaa mi- uksia johtuvat työläiset hel fuksien edessä, ja niinpä tap a h tu ik in ! Porel, jolla on m uutam ia m ehiläis lu o vuttaisi a la k u n n o ssa olevat m aa 1 s . s o sasto t, v a lm ista k aa ohjelm a
sai . sen
so .. ; ,ila t ja ,iloLsi ue kunnollisille vilje Uli m uila illa ts u ja a in a k in yhdeksi
.
, 1V
, . kokea vähää ennen
,
v älttäm ättä tarvittavat välineet,
hyödyHistä tarkotusperää. posti käyttäm ään näitä oikeuk usein, e ttä useat n ä istä luudan varsi pesiä,
dan a alkua,
tosin
om
aksi
ja p perheensä
(Idn
lk
u
a
,
to
s
in
o
m
a
ttsi
ö
rlic
e
n
s ö ¡njoiiK.
liiöillB tain
tu lli K
k ä ayuaisi
v ttÄ isi t a i .a ti a ja
i*i vi*ft
i -n t
.
_.. . ..
y i.t puheillaksi,
tov. H a u tam äk i suorit-
O m istam alla työvoiman toimin •! kuten s e o n t e h n y t m e n n e is v v - siaan omien etujensa hyväksi. aviom ieliistä W ashingtoniin m uutet kiusaksi, m u . tta aivan
riittä v ä n sei te iiä itä farm are ita n iitä viljelem ään ta;l
a
rv
o
k
k
a
a n num eron o hjelm as
tuaan
o
ttiv
at
oikein
laillisen
avio
\siain
luonnollisen
kehityskulun
takykyisyydelle välttäm ättöm ät dcssa- -Me tulem m e pian näke-
vä sti.
| h allitu k sen laskuun.
Sir H orace tatir.e.
siippanan
osaksi
tä
y
ttä
ä
k
se
e
n
lain
että meidän nykvinen kautta valtiollinen taistelu si
r e r e lin p erh eessä p idettiin tapana j P iu n k ett, joka on erä ä n tuon komi
llra n ia tu lc t
lan k e a v a t
välineet, ovat kapitalistit todel- ,r,aan
v aatim u sta, osaksi m yöskin vaihte
länsipiirin
ten
vhä
enemmän
m
uuttuu
luok-
hallitseva
luokkamme,
kaukana
syödä a a m iaista kello ,: l t ä eräällä , (ean
alajao sto n jäse n e n ä, selo staa a g ita tsio n il a s-a -ir
lisuudessa kaikkien niiden her-
¡un vuoksi.
m.
röja. jotka eivät it e voi käy t siitä että se tuottaisi m itään • kataisteluksi. joka ei voi päät-
M yöhemm in sääti kongressi lain parv ek k eella ulkoilm assa. Tuona ke . m uutam ien Irlan n in m aatilu k sien ole
T o v e rillisesti:
tyä
ennenkuin
valtiollinen
valta,
.'onka
m ukaan luudan varsiavioliitot vyenä a te ria n a oli sä än n ö llise sti mui , van taita m a tto m a in tai k y k en em ät
tää 'hyväkseen työvoim aansa tai hyötyä. on jo m uuttum assa tur-
Wc«h. Suora. Y altiokom itea.
den ruokien ohessa joitakin m akeita ; ;öm äin viljelijäin k äsissä, jo tk a eivät
ju
liste
ttiin
lain
edessä
päteviksi.
St
joutuneena
työläisten
käsiin,
vii-
pysty elämään tarvitsem atta si- ' miolliseksi.
säily k k eitä, jotka saivat olla pöy p aran n a v iijely stap o jaan , vaikka lieil
TILATTAV AKSI TARJOTAAN
käyttää. T ästä taloudellisesta i Xykvään, vaikkakin eri luok-1 meinkin saattaa valtion palvele- laki oli om iaan a ih e u tta m aa n suurta (Iällä aina kello 10 tienoiP e saak k a
ln a n n e tta isiin m inkälaisia ohjeita
J u u ri on kirjaru ark k in o ille ilm es
päänvaivaa ja häm m ennystä neeke-j
riippuvaisuudesta aiheutuu eri , kien olem assaolo näennäisesti niaan kaikkien riistettyjen etu- i ¡asutuksessa, sillä lain tiedoksi tul Puolenpäivän a ik a n a sainaila par taik k a u h a tta isiin ran g a istu k sillak in ty n y t a rv o k a s so sialistin en agitatsio-
i > > •
«
«
1 «• • •
’1
1.
iti ja
1 *i siten l#»L'/*2*
So
tekee 1‘iinYonY'Mtitfiif
viim emainitut tu a joutui usea n eek erik au p u n g in vekkeella syötiin tom eu a te ria , m ut : yjaa pääsee m enem ään niin pilalle n ik irja n e n . “ S o v iets a t W o rk ”
luokkien olemassaolo,
luokkien, on m enettänyt 1 kaiken
laillisen ja
t
a
s
illo
in
ei
k
ä
v
te
itv
ni
iÄ
än
in
a
k
e
ita
I
..
■
m
-
1
i*—
-
*
i
ttih
a
llltu
k
s
e
n
tö
istä.
S
itä
v
o
id
a
an
sellai asu k as sellaiseen asem aan, e ttä hä ta silloin ei ^ y le tty mitään makeita, j c tte l 6in a ole raitaan virk aa m oneen tn a ta s s J ä rje s tö n keskusvirasto*-
jotka pysyvät erillään toisistaan tunnustuksen, se on aivan yhtä kykeneviksi ryhtym ään
Kello 4.1ta n a u tittiin siellä ta a s \a li vuoteen, sam alla kun o m istaja köyh ta 10 s e n ttiä kpl. ilft sata kpl
huolim atta niiden jäsenten vh- realinen todellisuus kuin kos siin taloudellisiin parannuksiin, neliä oli kaksi laillista aviovaim oa: pala,
jo h o n ‘kuului m akeita säilykkei j tyy k ö y htym lstään, kunnes velkojen
A m erik alaisella yleisöllä, jolla ei
teiskunnallisesta ja valtiollisesta kaan ennen. Kieltääkseen sen. joiden suoranaisena seuraukse se laillisesti villitty ja se entinen tä, ja ne tulivat silloin olem aan pöy sa tak ia vihdoin jo u tu u pois m aataan >,e työväen sanom aleh.iist ;.. ci ole
lu u d an v arren yli hyppääm ällä o tet
tasa-arvoisuudesta.
Kiistämällä täytyy olla joko halu näytellä na on oleva luokkien häviätni-
dällä puoli tu n tia tai kolm e neljän tu rm elem asta.
tlP t°il ,V«D^ an Soviettihal-
•
„
.
„
.
U
tuksen
s
a
a v u tu k s is ta . Suuret ame
n
estä.
ja 'hävittäm ällä keskiluokkaa y- hullun osaa tai etua sen nävtr n tn '
seikkojen ja tapahtum ien var-
Tum a voi olla to tta -
m u tta joe ^ k a la is e t
san o m aleh d et
varm oista
V ajaan 300 jala n m atk alla tältä k a p ita listin e n h allitu s tuohon in eaet
( )n m ahdotonta
yistä v ä ä riste le v ä t a sio ita .ia moni
hä enemmän, kapitalistinen hai- telemisestä.
l.u<'kkataistclu ci niin ollen , simainen vdin. jotka joka päivä
lintojärjestelm ä pyrkii joudut- väittää vakavassa mielessä pc- ole sosialistien keksintöä, vaan tapahtuvat heidän silmäinsä e- p arv ek k eelta oli m ehiläiskenno. E rää lelyyn ryhtyy, niin m iten k ä s sitte a m e rik a lain e n puolueto v erik in san
nä päivänä k esäk u u ssa oli Eorelin ■nää käy p elottelem inen ty p e riä far oi hvvin h u llu n k u rise n käsityksen
tam aan yhteiskunnan jakautu- rättöm äksi sitä. että osa väes ■ ’ti niiden historiaa luovien tosi- I le s s a
I leville.
\ ? n a ’an K'övä n h allitu k sen toista
k e ittä jä tä r pannut k irsikkam ehua si n a re ita “so sialism illa” ?
la m a k irja n e n k ä sitte le e seikkape-
TOVERI
TOVERI
m istä kahteen pääluokkaan: yh
täältä niihin, jotka kontrolleer
raavat (pitävät m äärääm isvallan
hallussaan)
ty ö v älin eitä; toi
saalta niihin, joille noiden vä
lineiden todellinen käyttäm inen
on ainoa elämän mahdollisuus.
Sosialistit eivät ole syypäät
luokkien
olem assaoloon
sen
vuoksi, että he tu nnustavat nii
den olemassaolon. H e rajo ttu -
vat todentam aan sen, mikä on
ollut, mikä on ja mikä tulee
olem aan to tta : luokkien sy n
nyn, niiden nykyisen olem assa
olon j ia a niiden lähenevän r1na-
töstä on todella, taloudellisten
suhteiden kautta, aineellisen o- j
m an-etunsa kautta, ravinnon- i
tarpeen k au tta jo u tu n u t riip p u -'
vaiseen asem aan toisesta
toisesta väes-
vaes- w
sä ltä v än a s tia n jä ä h ty m ä ä n parv ek
! keen kohdalla olevalle ik kunalle, joi
la m yös oli kukkivia h u o n ek asv eja
M uuan ku k issa h ä ä rä ile v ä m ehiläi
nen silloin huom asi tuon m akean k jr
......■■■■— „
,
sik k a k e itö k se n ja o itis rien si siitä
K A U PU N -;tu.
Ja perintökysym ys
n iin ik ää n viem ää« sa n a a to vereilleen. H etken
'jo u tu i tä te n m elkolailla se k aise k si i k u lu ttu a oli koko m eh iläisp arv i k irsik
*S
MIKSI
MAILMANKATSOMUKSIA
Yhteiskunnan luokat
Järiesfömiiiß asioita ii
i ,aan
kirja
puoluein uodostu- lannen valtaanpa.Tsya sen
Ÿiidysvalloissa. Se alkaa keliä karkeudella ja anarkis'isei-
\\ a s h i n 2;t o n i n vahtsemi la individualismilla, ja se oli vas
»residentiksi ja päatty» tavaikutusta sille henkiselle toi-
vuoden l ‘»li» presidentin vaalei- niinnar.e ja sivistykselle, jota e
Arvokas kirjateos ilmestynyt. hin.
niistivät tasavallan perustamises-
“
\a
n
h
a
t
äänioikeutta
koskevat
¡ta
saakka vallassa olleet johta-
Amerikan historiaa käsittelevä
voimassa
vielä
lack son mi rajam aitten
j
ä
t
.
»livat
suom alainen kirjallisuus on ver- rajotuaset
Harvat L
työväenluokkaan kuulu elämän lapsi ja hänen seuraajan
rattain ktivhä vielä, joten jo k ais-! H;irva|
ta sille alalle tullutta lisävstä
saivat äänestää. Asianitihti- sa .äänekkäästi ju lis tiv a t siv isty s-
------- " Enem
tervehditään
ilolla. T äk ä lä iset' j-M oval eri mieltä a.inioikeutet- i v ih o llisau t ta a n .”
jxirarilliset kustannusliikkeet ei— ‘.uiv’i lukum äärästä, m utta v t m istövaltaa ylistettiin, huolimat-1
ta siitä millä tavalla se oli saavu
vät ole huolehtineet koskaan . m.dkaisen arv ion mukaan o i \
tettu
ja sitä joka pani vastalauseen
m uusta kuin unikirjojen hankki- si jokaisesta kym m enestä iav',i
valianhankintatapoja vas
m isesta, milloin on julaistu " c - 1 käisest i miehestä ääniomcutet- niitä
gyptilais-persialais-kaldealaisia". : Hi.
- \a ’n kiiisiUaan siinä e iis i- ta n. olivatpa ne kuinka alhaisia
mtlloin vain tavallisia lasten raa-■ nvR-sestä presidentin aalista ker ia halveksuttavia tahansa, koh
deltiin miehenä, jolla' oli tarpee-
m attuja ja katkism uksia, sekä rottaessa.
niitä ala-arvoisinta roskarom aa-
Kirja kuvaa h hdys,valtani, v,i.- i tonta ja puolueelle hvödytöiitä
Nämä katsantokan-
nikirjallisuutta.
j tiellisten puolueitten kehityksen idealismia.
¡:iat
¡a
niistä
johtuvat m enettely
Eikä sosialistisillakaan kiistan-i a ste asteelta, porras porta.i t.i
nusliikkeillä ole tähän saakka oi- esittäen erilaise* puolueohje.inat tavat ovat vallalla vielä tänäkin
lut vielä varoja varsinaisen ta - : )a ryhm äharrastuk-et. joissa e päivänä, teinien usein vaalit jtio-
lousopillisen ja muun aatteelli-i Hintyv koko > udysv a i m i n t , i l o i t pu neitten elä moi niisti kiisti tuleksi
sen kirjallisuuden kustantam isen .Hellinen kehitys ¡ ■ .l a p i i r t v i s s a a n jossa väärennetään vaalilippuja
rinnalla käydä käsiksi Amerikan
Iyöväestön v a ltio llis e n L iiste - samat henkilöt äänestäv :.t usei
historiaa valaisevan kirjallisiin-' htn heikot alkuyrnykset' k<.’-.nu' na kertoja ja hankitaan vaalivoit
den kustantam iseen.
Amerikan kynimenluvul i esitetään m i j . i s - toja ruum iillisen väkiv allan av ui
sosialismin historia", "L u o k k a-T a muiden piiolueinuodostumien la.”
Siinä kuuvava ote siitä histo
taistelut A m erikassa” ja "Tv iin , rinnalla, seka osotetaan. miten
riasta,
jota kirja käsittelee. Mo
orjat" ovat melkein ainoat Aine- niiden vaiKiitu-ssesta saatiin ai
net
m
uut
sam anlaiset poiminnat
rikan historiaa käsittelevät teok- kaan tuntuvia •parannuksia, ve
set suomenkielellä.
kavankeus poistetuin ia kontra 1 joita kirjasta saa loppum attom iin
N yt on kuitenkin vitosien o d o-H urjuuskin
v ähitellen
hävi-u osuttavat, miten kehittyi se po
puoluekoneisto, jonka
tuksen jälkeen saatu siihen ar-j kunnes viimeinen kontrahtiorja liittinen
kirottu
vaikutus
ei ole vieläkään
vokas lisä. T unnetun sosialisti-1 m yvtiin Philadelphiassa vuonna
olem
attom
issa,
ei
edes heikkene
sen kynäilijän, toveri Jam es O ’- ' 1831
Xealin, kirjo^tamana on Suoma-! "Jacksonin aikainen detnokraa- massa.
S euraaja, vvhig-puolueen toi
laisten Sosialististen K u stan n u s-! tipuolueen hallinto vaikutti A-
yhtiöiden toim esta juuri ilmesty- merikan poliittiseen ja y h te isx u n - m intaa vuoden 1844 ajoilla k u
nvt kirjam arkkinoille teos, jonka nailiseen elämään tavalla joka on vaava pätkä osottaa, miten ään
v älttäm ättä pitäisi löytyä jokai-¡ollut kirouksena meidän päiviim- tenkalastuksessa oltiin siihen ai
sen työläisen kirjahyllyltä. T eok-¡m e saakka,” sanotaan luvussa kaan jo melkein sam alla asteelle
jossa kerrotaan demokraatipuo- kuin nykyisinkin :
sen nimi on
lueen vaikutuksesta viime vuo
"T aylor (vvhigien ehdokas pre
Yhdysvaltain valtiolliset puolueet sisadan kolmikym menluvulla, se sidentiksi) itse oli orjien omis
K uten nimikin jo osottaa, k a kä jatk etaan : "Se edusti uuden taja. joten etelävaltioiden julita-
vat luokat kannattivat iianen va
litsem istaan.
E telä valtioitten
vanhani talsii m iki >kouk sissa vv hig-
puoluelaiset etsivät kannatusta
Tavlorille sen perusteella, että
hän oli orjien om istaja ja < »rjia
vastustav issa
pohj<»isvaltioiss:
he kehuivat ehdokastaan» sen no
¡alla. että heidän puolueensa oli
joskus vastustanut orjuuden laa
¡entäm istä
Samoin demokraa
tit etelässä >v vsivät kannatusta
Ca-s'ille (deninkraatien elidoka,.
presidentiksi i, koska heidän puu
hiccnsa oli aina k annattanut ul
ju u tta ¡a pohjoisvaltioissa etsit
iin L assille kannatusta, kehu
malla kuinka hiin oli kongressis
sa, k annattanut ehdotusta orjuu
dell kieltämiseksi Meksikolta saa
duilla alueilla."
tie t rautatieyntionten agen
Toverin levityskilpailu.
; en saanti tukkukaupalla ei <'!<
tit) tekivät sopimuksia turm eltu
Astorian osaston tämänv iikkoi •uahtlodis a.. m utta toisilla on se
neimpien puotillistcn koneistojen
sesta
kokousraportista pääsi lu kasvanut taas vallan paljon, ku
ja renkaiden kanssa. ’I le järjes
A storiassa,
Seattlessa ui
kija
jo
siihen käsitykseen, että ten
ivat ja ylläpitivät poliittisia jär
i
irays
Ilarborin
penikalla,
( ali
Toverin
tilaajaniäärä
täällä
on
jestöjä yhtiöitten liv vaksi ja hoi
tornia
lienee
pysynyt
ennallaan
tuntuvasti
kohonnut,
kun
kirjal-
tivat niitä, samoin kuin jnniaan-
kin. miten halusivat. He sekaan-1 lisuuskom itea tilitti niin suuren
la näillä
n n re 1 n m i 11 a paikk n -
Eikä sellainen kunnilla
tili vat kaikkiin ¡»residentin vaalei summan rahaa.
olisi koetettava toimia
hin i koettivat m ielcnsämukai Aa-S,tc ' aara ollutkaan. Seuraa- ;ivt. M u.ta ellei o sas'i'jen jao'
usuttaa
pistem äärät viime iiisto innostu asiaan, niin tääliv
esti jä rje s tä ä tu o m a rie n , lainlaa- va
1
lauantaista
lähtein
niillä paikka-: äin ei voiika suuriakaan. Osa-
tijakuntien jäsenten ja valiokun
tien valinnat. M uutam at v a ltio l: ’ u n n fla. jotka ovat ot aneet kil tojeu kokouksissa ja auitatsioiii
tulivat täydellisesti riippuvaisik- pailuun osaa :
toim ikuntien
k e s k u u d e s s a on
si ratit,ateistit. o'ivat niiden 'o-
¡otettava
täm
ä
A storia 193 pistettä,
lehden levittäm i
nostainat'.
l*oe
kongressissa
n e ti I sille nvt viipym ättä. Mitä
rautatieyhtiöillä oli ratkaiseva! San Francisco 84 pistettä,
m erkitsee sellaisen osaston ole
vaikutus. monet raiUatieruhti-j F o rt Bragg 60 pistettä,
massaolo, jossa täm ä tärkein toi
Portland 30 pistettä.
naat istuivat s e n a a tis s a ..."
niintä Ivodääji laimin, ja mitä
Berkeley 27 pistettä,
virkaa on selaisella agitatsioni-
Sangen kuvaava on rautatie-
Aberdeen 27 pistettä,
toiniikunnalla,
jonka toim esta ei
ruhtinas Jav Gouldin lausunti
Eureka, Cal., 6 pistettä.
edes tarjo ta lehteä jokaiselle suo
.Melkein jokainen uom alainen, erään tuikijakom itean edessä
m
alaiselle paikkakunnalla ?
toimin
demokraatisegsa
•n siin ä k ä sity k se ssä , e ttä ta.-- "Kun
Kuten näkyy, on 1 ri.-eon v.»n-
maassa on ollut vain kaksi var valtiossa, olen dem okraati, kun hoillapojilla aikom us piitata ar-
Puolueohjelm aa levittäm ään.
sipaista puoluetta, demokraati- toimin republikaanisessa, olen torialaisten "yhdis v neitten voi
epä mat. uijitta tällä kertaa eivät vie
puolue
ia republikaanipui »lue republikaani, kuti toimin
K ie.enkäänt.äjäsihteeri
kehot
m utta vaikka ne ovatkin vuoro m ääräisessä valtiossa, on minun lä varsin ennättäneet, aikaa kun taa
osastoille
oso'lam
assaan
tellen olleet vallassa, niin takä kantani epäm ääräinen, m utta ai ■ »li vähän. SeuraavaTa viikolla kiertokirjeessä levittäm ään puo
Iäinen puoluemuodostuniieii his na ja kaikkialla toimin lvrie rau sanovat tekevänsä ¡»aremman v- lueemme vasta laadittua va.di-
toria on sangen kirjava, voisipr tatieyhtiön hyväksi.”
ritvksen.
taisteluohjelm aa. K ukapa ei oli
sanoa, hassunkurisen sekava j:
Xämä poim innat rii täkööt o-
Fort ftragg mielii ¡»äästä Fris- s’ lukenut sitä Toverista, j ossa
m utkikas, johtuen se siitä, ett; <ottamaan. miten kirja on eri- con tasalle, eikä ole takeita v aik -' se julaistim suom eksi viime kuun
varsinaiset luokka m uodostu ma kuinen alallaan ja ansaitsee tullr
ka seuraa van viikon ajalla m e 1 jpu'la. Se on p ain e'tu sieväks'
ovat tääl'ä peittyneet paremmit jokaisen työläisen kasiin. O sas
nisikin.
Portland. Berkeley ja faskukirjaseksi ja jokaisen työ-
kuin hiljoilleen kehittyneissä ’E n tojen asiam iehet tietenkin teke \berdeen eivät ole jaksaneet täi- Iäisen taskuun olisi sellainen saa-
ropan maissa. Kirja antaa mel vät parhaansa tilausten ottam i 'ä viikolla ponnistella eteenpäin i tava.
Siinä on lukem ista mo-
ko selvän kuvan näiden muodos sessa. m utta paljon on sellaista samassa suhteessa kuin edelliset- j neksi illaksi, ja se on sellaista !u-
tumien kulusta.
väkeä, jonka luokse he eivät voi lä viikolla.
kernistä, jonka ääreen ei väsy
Siitä miten ra u ta tie y h tiö t J‘ mennä. Sellaisten sopii tilata
Yleistä, kaikki osastot m u -ij3 J'° nka kanssa ei aika kulu huk’
m uut teollisutiskorporatsionit sai-* suoraan Toverin kirjakaupasta ,
.............
.
Kaan.
kaansa vievää innostusta, et tä
K irjassa on 188 sivua ja mak mä kilpailu nostattanut. Suoma-
vat sisällissodan jälkeen milte
T unnuslauseeksi sopisi: n u o
täydellisen m äärääm isvallan hai saa se S 1.25.
laisten lukum äärä onkin lanne’- lueohjelm am m e jokaisen tvölai-
lituksen ylitse, mainitsee kirja
a monella paikkakunnalla v a -, -en taskuun, eikä viita;:n tvolais-
Kirjota tilaus heti.
erään sen aikaisen kirjottajai
hennyt viime ia tantan v u o d en ! ten ääntä porvarinuolueiP e'
mukaan seu raav aa:
ajalla sima m äärässä, että tila u s-1
ju h an -K u staa