Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 19, 1918)
No. 218 TOVERI Californian valtion hallituspii-] A laskan k u lta k u u m e e sta alkaen on löytynyt. S a 'n a lla V Jv h i huolim atta tietää noa vanhuuden heikentäm ä am syydestään e ri kaivospaikkoihin A lask assa etu ta S la te r oli lu o n te e lta a n B )vm a r ja e rin o m aisesti sa m p p an jaan m attiliitto ja toinen syndikalis- Rockefeller, että hänen colorado- reissä kuulutaan ilkkuilevan jo p äässä S e a ttle s ta lä h e te tty sa to ja ka ih a s tu n u t; sa a tto i juoda s itä kyin laiset orjansa keräävät ennen sillä, e ttä presidentti \Yilsonil- ; tonneja k o n eita ja niiden ta rp e ita min räm eikössä kahlaava muka m en k u n ta pulloa p äiv ässä. V apaaksi teollisuusjärjestö, eivät työnteet- kuin pitkä aika kuluit ; että Lud- la ei ole valtaa sekaantua Cali- te rä sk isk o ja, ra u ta k ö y siä ja kaiken p ä ä sty ä än oli hän ra ju s ti v ärissy t kellareissa paistettujen fornian asioihin ja estää Moo- laisia kaiv an to k ap in eita. Nuo aikoi täjät ollenkaan jää väittelem ään j lowin s itte a lk a n u t laulaa, istä, sekä että ylei- »aan kalliit läh e ty k set ovat joko j r to ista tu n tia siitä, pitäisikö heidän yhtyä teo ’ • naisten ja lasten veri huutaa kos nevn hirttäm • . m teh n eet te h tä v ä n sä taik k a , jo issa k u is niiikua ja tan ssia. painostus Moo- ie ne ■ lisuuksittain tai am m atittani toa sille järjestelm älle jota hai sen mielipiteen ‘ sa ta p a u k sissa kun k aiv o k sista on edustaa, ja että heräävät orjat j neyn puolesta alkaa jo heiken o tta m ise t o te ttu , m aan n eet jo utilai Pl ENOIS-LENTOKON EITÄ. vaan yhtyvät em pim ättä koko B rittilä is is tä te h ta is s a n y kyään ra tyä. kuten on luonnollisesti toi na, koska ei olisi k a n n a tta n u t pitää TOVERI m aata käsittävään järjestöön, jo kukistavat hänen valtansa ennen k e n n e tta v a t p ien im m ät lentokoneet (T H E COMRADE) Niistä on työväestö pal ka taistelee teollisuuksittain. kuin hän luuleekaan. Xiin että vottukin. n iistä hu o lta ja ru v e ta n iitä A las The organ o» the Finnish worker» in the ! kan p e riltä k u le tta m a a n tak a sin eivät s iip ia la lla a n ole edes kaikkein Western states. The only Finnish daily in jon jälessä sittenkin hänen “nnionsa” oli Täm ä ju ttu osottaa, miten ________ i am m atittani ja miten vain kul- the West. Published daily, except Sunday, 4 S eattleen . N yt kun k ak sik y m m en tä ’ 8Uurim paln lin tu je n kokoiset. A li» at Astoria, Ore., by the Western Work epäonnistuneesti laitettu peite vähän viranom aiset, joiden mie- vuotla on kulunut tu o sta h isto ria l tro ssl, tuo nierin lieh ille hyvin tun Xevv Y orkista ¡liuotetaan, että »loinkin edulliseksi nähdään. X rs- men’s Publishing Society. AN 1 11 J. PART AN, Manager. työväestön herääm isen estäm i livaltaisesti käytettävissä ^UO- llis e s ta k u lta ry n tä y k se stä , a lk a v a t nuc n e ttu aavojen u lap o itte n m y rsk jlin työnteettäjien keskuudessa on vi sä riveissä * ei ole hajaannusta e:- m ioistuin ja hallitnslaitos on. Í se n aik a ise t ta v a ra t k o tiu tu a S e a tt t u “, on jo sk u s läh e s 18 ja lk a a siiven Entered as second-class mail matter July 18, seksi. 1912, >t the postoflicc at Astoria, Oregon, reillä uudensuuntainen järjesty- kä sijaa hajaannukselle. leen tak a sin . Osa on ta rv ittu sika k ä rje s tä siiv e n k ä rk e e n . E rään raalli under the Act o( March J, 1879. _ ____ ___ välittävät yleisestä m ielipiteestä. Milloin voidaan sanoa samaa m ishomma, tarkotuksella järjes- Iäisiin uusiin teo llisu u slaito k siin , ja nen pienois-lentokone, joka tuonnot- Toiveet heikkenevät Am erikan työväestö on maan rom uraudan k a u p p iaat ovat sa an e e t ta i» oli L ontoossa n ä y tte illä , oli ai “¿ S tää koko maan tcollisuusparoonit työväestöstä ? äärestä ääreen asettunut tuke- hy v ät voitot, vaikka ovatkin m ak sa , n o a sta a n 15 ja lk a a siip im ita lta a n . S a Ä Ä Ä S Ä S yhteen kansallisjärjestöön. si- Xiin vastenm ieliseltä kuin maan Mooneyn juttua, ultran- J neet kalliin rah d in näiden ta v a ra in T ä lla isia tu le v a t, a s ia n tu n tija in se man periaatteen mukaan kuin Mutta sittenkin se epä tuntuukin m yöntää, että toiveet llu t s iih e n s a t o j a t u h a n s i a dolla- k u lje tu k se sta tak a sin läh tö p a ik k a a n lo stu ste n m ukaan, olem aan postinkin I sen t u mukaan, a .,. M aa I Anlerikan I.\..leration oi L ahon Mooneyn pelastam iseksi h irsi N iitä Ssluunaism a dmutuksista tu onnistui reita, m utta nyt näyttää siltä, sa. Sellaisia se u ra u k sia on rau d an je tu sk o n e e t sodan jä le s tä . lee raûau seui ata muaana. ¿.ngianuinkic- hinnan su u n n a tto m a lla nousulla. saam m e nähdä y h tä yleisessä käy ¡kin on järjestetty. p uusta ovat heikkenemässä. ei Iestä suomennetaan vapaasti. että 'kaikki menee tuloksetta • - - tän iiö ssä kuin pien et kevyet postiau Sellainen tiedonanto dm 1). Rockefeller nuorem pi; m uutakaan m ahdollisuutta enään Adeerti.it.« rate. m ebect July 1, »9U . *0 i ^ e i.a n .e .. u v « . m a u n . e i SU ,IV ei SOTA-INTOA VOI OLLA LIIKAAKIN tot olivat e n n e n so taa. P ostilaitos Täm ä epäonnistum inen cent» per mch. Special di.count is auoweu j< a ;in tu Je („Uittamatta. 1’aitt on äskettäin jälleen käynyt eolo- ole. jor larger and cufiihiuuus ad*<ru»cinei»is. , Italian konsulin virastoon New tulee k ä y ttä m ä ä n n ä itä pienoiskoneita TO v asti, b o a »». AaxQRiA^pRk. 'vastuin on ihm eteltävä, että työn radolaisia orjakarsinoitaan ta r Californian viranom aiset e iv ä t' johdu m uusta kuin sitä luokka- ‘ Y orkissa tuli rev o lv eria heilutellen e tu p ä ä ssä se n ta h d e n . e ttä suu rk au T IL A U SH IN N A T ¡teettäjät eivät jo ennen ole sel kastelem assa ja kuulemma palan- näytä millään päästävän käsi.- tie d o tto m u u d eri^ unesta, jota m ies v aatim aan p assia v anhaän m aa ¡Jungeissam m e on a h ta a t säilytys- .ia YhdysvsUois»» ja Canada».»: täällä vielä lJH hään. Moonevn i P o stila ito k se n pal Yksi »uusiMciia. . » j . j O 6 Muukautia hän, p ä ä stä k se n sä o m ak ä tise sti kos vauhdinotto-tilat. laista koko m aata käsittävää liit- nut sieltä takaisin ‘’hyvillä mie- tään saalista, jonka kerran ovat 4 k u u k a u tta ... »i.ob 1 kuukausi. 8uou.ccn ja muualle ulkomaille : j toa m uodostaneet. Potta kyllä. Iin”. kuten hänen matelev:. -ano- saaneet kiinni. Mikäli on saatu jutussakaan ei nähdä luokkatais- tam aan sa k sa la isille ja itä v a lta la isi! v elu k sessa olevain len to asem ien täy Yksi vuosikerta. »öuu 6 kuukautta. .»4.25 < Irjat j tietää kuvernööri Stephensiä lä- telun vaihetta kuin perin har le, jo tk a Ita lia ssa olivat su rm an n eet tyv, sa m a ten kuin nyt ra u ta tie a se ¡heillä on kaikenlaisia järjestöjä m alehdistönsä todistaa. SU BsCK IRTlO N RATES: hänen y stäv iään ja su k u la isia a n m len, olla p o stito im isto jen l&helsyy in Uit united States and Canada i joilla näihin saakka ovat kyliä ovat olleet verrattain hiljaa s.t- hellä olevilta henkilöiltä, ei k u voissa tapauksissa, vaan ainoas T u llessaan hän oli ty rk ä n n y t pois dessä, a in ak in alu k si. M yöhemmin One year....... ♦o.oU S ix months........ in.ee m onths. .fi.ö U One m on th ................. t>u f u l l e s t toimeen, varsinkin kun ten LudloÄvin .teurastuksen. niin vernöörillä ole aikom usta tehdä taan “pahojen teollisuusparoo- tie ltä ä n ovipojat ja k irju rit, jotka tuo pulm a vo itan ee ra tk a is ta laitta y rittä n e e t h ä n tä p u h u tella m aila p u tk iv h tey s k e sk u sp o stlto im is U uoneusto sijaitsee 10 uinen ja Duane katu valtiom ahti sekä valtioissa että että Rockefellerit ovat saaneet m itään Mooneyn hyväksi. Ku- nien” ja “ rappeutuneitten tuo I olivat jen Isaimaaaa. Tele toon i; konttori Joo, väärinkäytöstä, joiden Tu() k u u m av erinen .ita lia la in e n n ä y t to jen ja len to k o n easem ien välille m arien on jokaisessa rauhassa riistää heitä, tarvitse- vernööri Stephens on nyt siinä toimitus öod. ________ . kansallishallitus voi hirtät-1 vaikutuksen poistam iseksi ei ole t j olevan m ielettöm änä kostonhim oa K irje itte n k u lje tu k s e n yli 250 m ailin . . . . hän ......................... . . tapauksessa ollut heidän tuke m af.a erikoisesti käyttää colo- • asem assa, . että ensinkään tarpeellista ryhtyä ¡ta . K un konsuli ei heti ru v en n u t m atk o ille p itän ee k ä y ttä ä isoa mallia Jotakin siinä epäilemät naan. M utta tästälähtein näyt rad,.laisia ¡....itiäkään apunaan. ! täti Mo-meyn. loukkaam atta oi toim enpiteisiin luokkaetujen ; a n ta m aa n passia, sieppasi m ies r e olevia len to k o n e ita , m u tta lyhyillä Tosin siellä on syntvnyt sitten leukaan poliittisia etujaan, joi tää heillä olevan tarvis järjestäv- . . , . ] volverinsa ja alkoi sillä uhkailla m atkoilla ja paikpllislnkK eessa tu le tä on vinossa si- . den takia hän siirsi Moonevn manpa ta, \ aan o l m i a a n \ e. i saatiin ku iten k in p id ätety k si vat pienoiskoneet lu u ltav a sti olem aan viiiiiv lakon työläisten keski’ , ‘ i tyä entistäkin paremmin. sä 'vapaamielisyydellä teesken- kunnes poliisi saapui paikalle ja vei k a ik ista käytän n ö llisim m ät. hirttäm isen vaalien jälkeen. Jos "M inä eu halua elää tässä mail- Täm ä uusi järjestym isin uuma teen Roekefellerin union rinnalle P o stisä k k te n p u d o tta m ista laskin televän porvariston kanssa. j ° 'j nu e h e u vähän jääh ty m ään , massa yhtään kauem m in ’, k irjo t-5 ei suinkaan ole tark o tettu s., toinenkin uni" m utta nykyisissa ei hän tule valituksi, niin sal | varjon avulla k a ik e ti m yös tu llaan lii hän hirttäm isen varm aan, sil ka näitä ju ttu ja käyttää työ- ti muuan itsem urhan tehnyt ehi-1 malilaiseksi kuin \. P. of Laho* iduissa taitaa silläkin olla niin p erinpohjin ko k eilem aan ; jos siinä SITÄ VÄÄRÄÄ RAHAA OLISI 1,änen virkakautensa kestää! väestön pim ittäm iseksi ja o ,- i o n n istu taa n , olisi s iitä suuri ajan •eittäviä, ellei ¡..ti 1; paljon tutitta cauolaineu nainen juuri ennen on. muusaa suhteessa kuin si .ia SAANUT OLLA ENEMMÄNKIN. O » sivu sen ajan jolloin Mooney «m juottam iseksi toisaalla, vaikka V enezuelasta on ä sk e ttä in lä h e säästö. E hkä vielä opitaan sieppaa kun otti myrkkyä. että se käsittää koko maan. Kyl- joa ennätä työläisten etuja k at m äärät,v hirtettäväksi. |a joS . se toisaalla muka m yontääkin m aan p o stisä k k e jä lennossa ollessa te lty suurem pi m äärä kultak o lik o lta ihm iset sanovat että sellaista lä siitä kaikissa muissa s u h ttis s . soa. •tuom iovallan väärinkäytön, t u n - 1 koneeseen, sa m a ten kuin tä y ttä v a u h taas hiin tulee valituksi, niin i jo ista osa - ja, om itu ista kyliäkin naista joka ei enään h a it.im u t, tulee aikansa tasolla oleva jar Lehtem m e lukijoille iti tiin- nvsvy hän valittuna vaikkapa niistäen kuitenkin itsensä vo’- arvokk.dn nsa _ oli v ä ä rä ä rah aa, tia k iitäviin p ik aju n iin nykyään sie elää, vaivasi joku. jestö. joka ajaa jäsentensä etuja nettua. m inkälainen kockvielle- hirttääkiu Mo<»neyti. m attom aksi siihen vaikuttam aan ; A{kpja s itte n oli joku V enezuelassa pataan p o stisäk k ejä. M ahdollisesti siten oh laita, ja ¡sangen tarm okkaasti ja tuntee rin uiib i.ui Colorados-a. Se tai C olum biassa a su sta v a m estari SEN TISTÄ KUUKAUSI LINNAA. huom annut, e ttä puhdas platina, jo sen hänen olisi pitänyt paijasi a a . ■ myöskin luokkansa edut toise’îa mi sellainen ettei sen vallitessa. f" ta m aassa oli vltäkyllin. erinoniai j Ä skettäin tu o m itsi b o stonilainen M utta sellaista mailmaakin vai- tavalla kuin \. h. of I.aoor ka voi svntvä riitaa työnteettäjan ja Etelä-A m e tuom ari lliiev kaksi* katuvaunukon- se sti soveltui Keski- ja vaa joku. jossa eivät ihmiset e-¡m elkein aina pe’aa riistäjien kä työläisten välillä, sillä työläisillä rik a ssa vielä käypien vanhojen es duktööriä kuudeksi kuuk au d ek si lin K atu v au n u y h tiö sy y tti heitä nään halua elää. '»iin. Ei ole \ ihintak iän vaaraa un sellainen edustaja, joka aina p ä n ja la iste n k u ltarah o jen v ä ä re n tä naan. Ihmisen voimakkain 'a is to on siitä, että ty '„ te e ttä jie n yhdistys alistuu t y »nteettäjän vaati,ntik-; SÄÄLIVÄT VANHAA SAMULIA. | ten unió oli aik eissa p y sty ttä ä mitis : „itseen. N iinpä lian ryhtyi valm is kuuden sen tin v a rk a u d e sta kum paa- * kin. ja tuom ari ju listi, e ttä hän a n ta a Elämän em i- ■ milloinkaan erehtyisi tu k e m a a n |siin Työläiset “valitsevat” nä ' Porvarilehde, kehuvat, kuinka Sa | tom erkin kun n io itetu lle ja ra k a s te j lam aan platin ak o lik o ita, jot ka elämisen vaisto, n i i t ä kuukauden linnaa jo k a ise sta se n tistä . k u lta k e rro k se lla , ja t o , „ >.a „ ,lukond„ k 0 „ r l, ke„ v d niäinet, laki on itsensäsnoiele-,.¡"takin työläisten taistelua, vaik- mä edustajat jotenkin samalla ,n„Pi u o m p ers “tav allisella o,elu» l i a l l e V ainajalle. Joka kaiken Ikänsä I ^ . r t l . ^ - ^ . Ikä tvidatsct. ikävä kvllä, usvin tavalla kitin ne valitsevat p * » r \ ' dellaatt on v ä lttä n y t ta rttu m a s ta I oli uhrannut sosialism in hyväksi, ja joukko o n n e llisia ne. joille n iitä on >ävät. ja to te u tta a k se e n AI,kuuksensa ntisvaisto. tälle m uistom erkille se pyysi kaupun Silla nvkyään on platina ’»mu tu o m itsi e n sh n aise t e te e n sä kul Mistä siis johtuu se, että tä- taistelet at \Inlessä , vöntcettäii rip in iliieiden listoilla virkaan p \ i - i E nglannin sosialistien hänelle h e ittä gin v a ltu u sk u n n an oso ttam aan sopi sa ttu n u t viisi k ertaa arv o k k aam p aa kuin kul letetut konduktööri, s e n tti ja kunkau- niistä het, ,nHn «yöneihin ” omia etujaan vas kjvät virkailijatkin tä halu katkeaa? Miksi tant.i c” kanssa ma yh ' O lisipa se hyvä. jo s Sam ulin onnis van julk isen paikan. M utta ta K ullan h in n ak si lask e taa n $20 «1‘Jeen m ukaan. K atuvaunukonduk- taan. v altuus <ib lista, jotka isännät a se tta v a t. siel(ä pujottaulU a h ä p ä se m ä ttä den ään en enem m istöllä laki lakkaa toim im asta? unssilta, m u tta p latin an h in ta on ’<»«»,i„ siis ta rv its e e k e h v e ltä ä vain Ei se suinkaan johdu ihmis-1 Mitä sellainen koko m aa.a k; ehdokkaiksi. Iosin se ei tapait i ¡tseaÿ n ja niitä, joiden asioilla luin to hyjkäsi anom uksen. * k a k sito ista dollaria ja hän pääsee Nyt on tuon kaupungin vaaleiss 8105 ia yliii nousee. lin n a a n sa d ak si vuodeksi se n tti ja du vallan näin suoraan. ' vaan kulkee. luonteen oleellisesta heikkoudes-• sittävä tyontecttajaiu — — — k iu sallista olisi, jos joku valtuustoon v alittu so sialistin en e J Varsin M ILJONEERI kuukausi ohjeen m ukaan. I h m is e t e iv ä t te e its e m u rh .; • .'m e r k i ts e e , ei ole selvä äh esk aät J hiukan peitetym m in. jo tta et sitä noslaiisti-ilkiö. kuten A rth u r lien- nem niistö. to d istu s K ei, 1 SE AM ERIKALAINEN P aras V UI Ra,n,ay MacRonald u i H an llen .u u re k ta ja pysyväatä v a V Sam uel S laler. .lanka e p ä o n n is,anee» V aikkakaan aikkakaan pikku-varki p il.k n -v a rk .n a el „le ilman svvtä. Xe eivät koskaan kaikille työläisille. Se m erkitse ; niin huom attaisi, m utta a £ialli , _ ■ derson m ikään p ätev ä keino asem ansa Pa turvatuin siihen äärimm äiseen ’ koko m aata käsittävää m usta1’' ; sesti set: tllios on sittenkin : P kiyp Snow den tai Robert Stnillie k o tu k se sta k o tip aik k an sa väestöön j ta ty ttö s e ik k a .Insta R an sk assa ..aa raiseksi, niin h tä n u n rin u rin u rista laatu a m uistom erkki, jolle ' noin kerroim m e, oli ollut kahleilla ra u tu n i,se k si, niin y h y tä k u k rista askeleeseen elleivät ole siihen pa-1järjestelm ää työläisiä t a j u a n lainen kuin työnteettäjä haluaa p istäisi hänen eteen sä kysym yksen ja sitä itse olisi suurim m an arvon : -än k y y n sä k iin n ite tty n ä . O ikeuteen on läh te ä p ik k u v a rk a n tia lopetta Rockefellerilla »m s y y tä ty y y- je ta vastaam aan y rite llessä ä n Sam u vainaja - vaikka kyllä kai nyky! ¡oli tuotu nuo k a h le e t: vankat, lä n s m aan siitä p ä ä ä s s ti tä kuin kuin tuom kotettuja. eivät ennenkuin mail- sellaista seulaa, jonka avul a xve tuom ari ari Riley li jo u tu isi b rittilä iselle ty ö v ä e s tö lle , a n ta n u t a niin m oni m uu tu o m ari on läh te <telmällisesti e r o n . väisty teen nykyisin. Hänen henki in e n v altu u sto löytää s ija n aellalsel 10 jala n p itu iset joiden kum m assa ma näyttää pim eältä ja toivot: >-: tään jä p a lja sta m a a n , m in k älaatuisia nyt. p äässä oli lu kitut k ä sira u d a t nukkuvat ruoskittuina Imaan kaikki vastenm ieliset tvö- orjansa ntlKkinat t u o .s K tu u tn a slä a a r te ita täm än “am erik alaisen lekin m u isto p atsaalle kuin hänelle ■ kin malta. K atu v au n u k o n d u k tö ö reillek in pitäi , Myös oli to d istu sk a p p a le ik si olkeu m enettelvvnsä laiset pois työstä. Se merkitse; tunnottom iksi. M utta Ltldlowin I ty ö v äe n jo h ta jan ” nahan alla piilee a ijo ttiin py sty ttää. Syyn heidän i m aksaa siksi kunnollinen palkka, • I teen tuotu ruoskia, la d a ttu ja revol korttijärjestelm än kentällä kohoaa viimeisten rtios^ Toivokaamme, että lie edelleenkin täytyykin siis olla heitä ymp äröi- buttelaisen vereltä, tn y rk k y ru isk u ja ja leikkely että m ieh et eivät jou tu isi kiusauk ROMURAUTA TAKASIN käy täntoi m ottam is'a a kaikkialla. kijaisten v¿itsia, joilla h ä n tä oli k id u te ttu seen h a n k k ia lisä ä pikkunäpistelyllä. vissä olosuhteissa. käytantoonottaints kijatsten m uistopatsas, j jonka jär-1 sä äliv ät vanhaa Sam uli raisk aa! ALASKASTA. N ykyinen raudan ja terä k sen k y l i ä peloteltu a lle k irjo tta m a a n m aksu niin kau an on p ik k u n äp istä jiä . J a niin Luonnolakien asettam issa ra- Ikäväksemme on työväesi») jes.vneet työläiset, ne joiden KEIR HARDIEN M UISTOPATSAS sv n tä on v a ik u tta n u t om itu isesti A l o i t u k s i a . M iljoneeria ta rk a s ta n u t niin kau an on p ik k u n ä p istä jiä . a J niin kotikaupunki o l‘ joissa ovat nämä olosuhteet sei- järjestym isessään vielä pa.jon majitia ci ruoskim allakaan ma- Kelr H ardien P arik y m m en tä ¡ lä ä k ä ri sejosti oikeudelle, m itä arpia kauan kun on y k sity iso m a isu u tta . kaivantokaupunki laskan liikkeeseen. laisia miksi ihmiset ne itse nti,o- jälessä työnteettäjistä. , Samaan sennettu. pystyttivät. (him noek. pieni vuotta tak ap erin olleesta su u resta ia m ustelm ia hänen ru u m iistaan oli a rk a ita yleensä on su u rem p ia ja pie dostavat. Ihm iset voivat paran- aikaan kun työläisillä oli yksi ai ; Kaikesta nykyisestä ty y ty v ä i-1 S ko tlan n issa Sikäläinen kaivosm ies taa niitä, voivat m uodostaa ne sellaisiksi, että elämä on iloa y h X*lnncn »uomalaisen työvien iin en k aansttsji, teiskunnan jokaiselle jäsenelle, ilmestyy Aston*»»*, Oregon, jolta pai»a ________ sellaisiksi ettei kukaan enään a- paitsi snnnuntsin*. jattele itsem urhaa m uuten kuin TOIMITUSKUNTA: W. N. HEiVU, SULO SYVÄNEN, kauhistuen sitä. 1— M ilwaukee ADOLPH SALMI, ALEX SEVO, Leader. A. B. MÄKELÄ. TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA iiiiiiiiiiiiiii! iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii imtmmimiimniHHiiiHininiumHHHH j uin||im|i|m||iH|||H||i||HH»»»?»»,HHH*> nimnmnnnmniimniinnnminiimmn iiiiiiitH iiiiiitiiiuiiiiiiiiitsiH ----------------------------------- --------------------------------------- , UllimiUllilllllllinUHIIlIHHIIIIIIIIIUMH’ Itiini Hl HRt!HllllilHIIHlil HiHIIIIIIUI 1111 vaikeuttavat ki vanhat typervvdet siitä, flti- veeilisvys- ja sivevsopilliset ja vam m at ihmis- nvkvisitt on teollistimlen P‘tl\t saamat S„tä tyystä onkin meidän o- taan ovat, ei ainoastaan rikk inil-i ¡uksessa mikä tulee työväestön heidän heidän taisteluaan taisteluaan o olem assaolon) Ien muka ei voida m uuttaa ili- yleensä kaikkia yateiskunnalli- selville, minkälaisia henkiä, vaan luotua rikkautta- tettava inilj„iinat kilpa,aistelusM . Kuka Imolehtii i m isluonnetla oietaan talteen s,a laitoksia ^koskevat käsitteet. m ahdollisesti ovat ne vaikeudet, kin vähittäviä. nvkvisin »ivat Euro,iän I sodassa kaatuneitten iälkeläisis- j valtaluokan palvelukseen, lonka lain en huomioon otettava jotka joiden kanssa me tulemme teke tä? Kuka huolehtii leskistä ja ! tarkotuksena »m edelleen säilyt- Kun tvovanluokan edessä on misiin sodan jälkeisiä kvsvntvk- seikka on se, että sotilaan pi taistelutantereilla, palaavat ta orvoista, joiden avuttom uus te- täit se järjestelm ä, joka valmis- välttäm ättöm vys rvhtvä toimen- täm inen toim intakuntoisena kv- kaisin etsimään toim eentulom ah kee siä ratkaistessam m e. heidät k y k en em ättö m ik sih än sille m ukavan toim eentu- p,teistin eneni’,„en kär<inivsten la päästäksem m e selville sii- svv ainakin kolm attaosaa ettem- dollisuuksia teollisuuden palve taistelem aan olem assaolostaan i lon sen huikan turm ioksi, joka ia rappeutum isen estämiseksi, tä, on meidät, otettava httotni- tnän elintarpeita kuin mitä teol- luksensa ? sellaisissa suhteissa kuin silloin j tu o ttaa -ekä rikkauden, että ne niin on sen k atso ttav a mitä tne- palveluksessa oleva Työväenluokan osa ei ole ka ootntne >e. m inkälaiset olot vai- I listiuden vallitsevat. sillä liiketoim inta tu-i välineet. joilU rikkaus tuotetaan, nettelytapoja se voi kävttää, läinen tarvitsee. M utta siitä Kun sota »m loppunut, saam- lee oleman vain liiketoim intaa litsivut stnlan alkaessa ja dehdittava ellei se valiota M utia ihmisluonne on m uut- m uuttaakseen yhteiskunnan sel- ,lim atta ei ole ollut m itään me nähdä miljoonia miehiä pa- j käverran silloinen tilanne valtiovaltaa. tvol; ö lä is ille samalla j tunut ennenkin aina sikäli kuin laiseksi että se takaa ty elit,tarpeitten laav an takasin etnisiin atntn.it- sodän jälkeenkin, a,van j vallitsemaan v ¡elä sodan päät-j erikoisvaikeutta parem m at elämisen ntalulolli- ollut sitä en- ' yhteiskunnalliset suhteet ovat tvessäkin. Tilanne kaikissa m ais tuottatniseksi riittävässä mää- teihinsä. Sotateollisuuden loput- tavalla kuin se on (11. C. Eedcrationistfsta. > tehneet m uutoksen tarpeellisek suudet tulevaisuudessa kuin m i m iljoonat itiä,nauti nen sotaakin. Sillä ei »de mitään si, eikä ole epäilystäkään siitä tä sillä hn ollut tähän saakka. (True translation tiled with the Fostinastet sa sodan alkaessa oli sellainen. rässä. T otta keliäkin on. että Mia tullaan at Astoria, Ore., Sept. 19, 1918. as required, , muita tunteita kuin liikevoiton bv section 19 ot the Act o, Jet. 6th, i9 i7 .) , p>kii antaa aihetta vakavalle a- eräistä tuotteista on ollut puu pois siitä tvahstä. josta he iivt T uotannollisilla aloilla järics- saav at toim eentulonsa. I u»>tan- hankkiminen, jonka saamisessa etteikö se edelleenkin m u u ttu i tetta, m utta on mvöskin otet- N iistä kysym yksistä, joita ny-1 iattelulle. silla tai .<astaes>a,n,iie 1 tvm inen ei ole saanut 'itä m uu si samalla tavalla, «saman ta r sitä eivät ole tunnonvaivat kiu kyisin on mailman ratk a ista v ia huom aamm e ma,lujan ol- tava huomioon että m iljoonia ! ^m en ettely tap o jen parannuksen sanneet, huolim atta kaikista ttiis peen pakottam ana. Kuu tu o tan to sta aikaan. Se on kylläkin toi sa. ovat kaikkein tärkeim m ät n. ! 'een tävnnä tv ottoni v v den .athe- tonneja ruokatavaroita makaa vaikutuksesta tullaan tarvttse- tä kärsim yksistä joita siten on totavat m uuttuvat, m uuttuu Hii m inut jonkinlaisena välittäjänä, s. sodan jälkeiset kysym ykset, ottam aa k um uitta. Sam alla kun n v t m e r e n p o h ja s s a ta i <>n h ä - niaan v ähemmän tvolatsta • ehn- len mukana ihmisluonnekin. Sa- m utta ei koskaan taannut tv>- \ aihtui väenlitokalle elämisen mahihdl»- Xiiilen ratkais jatku- suuksia. Se ei ole koskaan taan vakavaa ja jjeriu arijeelli- nut -ille ni»;ä välineitä, joilla taa työväenluokan kiorjien elinehdot vallataan, eikä selko se on ainoa kamal n<‘n iärjestvm ineii siihen riitä löytää ratkais iinkin kään. sille, jotka Se ci voi *nuuttaa rikkauden arpeet- mien lakkaam ista ia i tvönsä tuotteita, m utta he eivät i ja lukuisia m uita sodankäynti- suuri Kittn se Se e t »de luov u ttanut m itään i i dellisuudessa olivat tuottam istavan om istussuhteita. ‘ tilaisuudessa nauttia | välineitä, joilla on hävitetty dan jälkeen, n o ste lu olemassa- niistä voitoistaan-, joita se ,n i törmäksi. m ääräävät ne eikä se selitäkään saavansa si; sä jo ennen sodan alkam istakin. • kansan kuolinkam pjiai-j ihm isluonteen rnstanvi tn 'okrista, koska toinen I tuotteita ia jotka itse oval hä- olosta tu'?e sodan tälkeen o e- kussakin i m ^n^rielvtavat. ¡ 'iden av ulla ih- nä m uutosta aikaan. Sellain» a Seurauksena tuotantom enetelm i- i tvonsa kustannuksella 0niisti tuotannonvälinect i vitetv t sitä m ukaa kuin niitä maan katkera,npi m itä se tntl- '¡un en parantam isesta tulevat nämä luokka ailman ou j u r assa, emmekä me voi odottaa mis-eläin saa elintarpeensa. la m uutos on saatava aikaan niuil- « Ä oleillaan U I n o n - H i - t i niinollen m y ö s-! ¡¡„kin. ra ¡uiden I„u lan ,o loinkaan ¡„nkaan m ,na, inan historiassa « J« — »» että se luokka om asta alottees- nun pian kuin nykyinen kaiken- la keinoilla, ia näm ä m uut k ii paljoa suurem pia ia siis palio , t a tuotannm r tulokset. lopetetaan sodan loppuessa ” ,’,,1 1, k kellin ’ katkeraa taan luopuisi järjestelm ästä jo kusta rikoksellisuutta synni ttä- n o t ovat poliittinen toim inta, huom a, tavam jiia kuin ne o liv at, . .. 1 aman va, en ov a av» . . »< viiväenluokalle M utta ennen kuin tvöväen ka tekee sille mahdolliseksi työ vä i.ärje^lthnä on lakannut ole- s o ta a ’ S o d a n a , alla on tuotantova- ne työläiset piika ovat olleet; työväenluokalle. voi rvhtvä mihinkä ’ ennen sotaa. väenluokan orjuuttam isen ja m asta, m uuttuu ihm isluonnekin luokka lineitten kävtön järjestely pal teollisuuden palveluksessa, ite * • * * siinä m äärässä, eitä kansa ei c- sellaiseen poliittiseen toim it’, hankkii sille huolettom an toi ovat elättäneet itsensä ia rinta-1 Mitä hyotvä on s u ,a e , , a s»»- Sanotaan kvlläkin. että me i"n p a r a n n u t ja t v il la i s t e n s e k ä maila olleet sotajoukot. He ovat , »Lista takasin palaaville muhjll» m eentulon ihmiskunnan tu o tta nään kogkaan • iedä» e in,, la p s i-1 taan, joka ainoastaan voi «a. että joukko-tuotan y»itä, sillä ei (de tarvetta siihen ¡da m uutoksen aikaan, tav tv y s< n na : yksilöllinen kykenemme ratkasemaan , . . ja luokan kustannuksella, ma kysym ykset sitä mukaa kuin i t"kvkyisvvs suuresti ku itynvt. tuottaneet sotatarpeet ja lisäksi > opetetaan jotakin am m attia, tos On olemassa ainoastaan vksi Y hteistoim innalle perustuvan e -[k ä sittä ä yhteiskunnalliset sttlt- o yhteiskunnalle melkein Kerran työttöm yys tulee sodan ne nousevatkin, ettei ole m itään lisäten tuotannon tqääraa tavat- vielä lintarvetuotannon ia jaon vai- teet sellaisina kuin ne nvkvisin m ahdollinen ratkaisu ja vksi ai kaiken m itä se haluaa ia pal jälkeen olemaan suurem pi kuin litessa ei naisten ole pakko v a ih - 1 vallitsevat. Sen täv tv v käsittää järkeä koettaa menua joen y lit tomasti. se oli ennen s o ta a ' Tos jo en- noa luokka, jolla on voimaa ia joa enemmän kuin m itä sille o- E lintarvetuotannon palveluk se ennenkuin sille päästäänkään. m uuttaa näitä suhteita taa kunniaansa leipään eikä ih- että työväenluokan vhteiskun- lisi ollut välttäm ättöm yys. J a ; nestaankin lnan suur, tvovot- halua M utta kuitenkin, niillä jotka sessa „ olevien työläisten luku- Se ratkaisu on voittojäriestel- m iskunnan vhden osan riistää nallinen orjuus johtuu siitä, et- tapahtunut miljoonien ; man tarjo n ta tulee entisestään valmistautuvat joen ylitse me- m äärä on paljon alennut silta se on män poistam isessa ia ratkaisi elintarpeitaan toisen tvön tulok- tä rikkauden tuottam isvälineet noon, ei useinkaan ole sitä koh- svystä että miljoonia tvo.aisia työläisten ollessa poissa te o lli-' vielä lisääntym ään, jos tyovaes- jana on työväenluokka. sista Samalla tavalla siis kuin om istaa se yhteiskunnallinen auuden palveluksesta, läävittä- töitä tvön suurem m an tu o tta ♦ * * datessaan niin suuria vaikeuksia, on otettu |X)is hyödyllisen tuo m ihmisluonne on m u u ttu n u t men- luokka. ioka ei tee työtä eikä issa suurta osaa siitä m itä on ! vaisuuden takta kielletään mah- kuin niillä jotka eivät ole ollen tannon palveluksesta ja asetet tuotettu. neisvvdes-ä. tulee se m uutti,-1 kehrää, ei ole yhteiskunnalle Luonnollisesti me käsitäm m e, ! dollisuus elintarpeitten saantiin. kaan ottaneet huomioonsa mitä tu sotatoim iin, jotka voidaan maan tulevaisuudessakin, fa vh- m illään että kaikki vanhat varastoväit- ta v alla h v idyllinen. Jos kaikki täm ä on voitu saa-i niin kuka tulee huolehtim aan vaikeuksia vlitsemeno mahdolli selittää ainakin tuottam attom ik dessä sen kanssa muuttuvat si- [ mutta joka omistusoikeutensa a- teet otetaan jälleen esille; kaik- si ia jotka suurim m alta osal- da aikaan niillä työläisillä mitä 1 niistä miehistä, joiden sodassa sesti käsittää. Ainoa mahdollisuus so dan jälkeisten kysy mysten rai Kaisulle
