No. 218
TOVERI
Californian valtion hallituspii-] A laskan k u lta k u u m e e sta alkaen on löytynyt. S a 'n a lla
V Jv h i
huolim atta
tietää
noa vanhuuden heikentäm ä am syydestään
e ri kaivospaikkoihin A lask assa etu ta S la te r oli lu o n te e lta a n B )vm a r
ja e rin o m aisesti sa m p p an jaan
m attiliitto ja toinen syndikalis- Rockefeller, että hänen colorado- reissä kuulutaan ilkkuilevan jo p äässä S e a ttle s ta lä h e te tty sa to ja ka
ih
a
s
tu
n u t; sa a tto i juoda s itä kyin
laiset
orjansa
keräävät
ennen
sillä, e ttä presidentti \Yilsonil- ; tonneja k o n eita ja niiden ta rp e ita
min räm eikössä kahlaava muka
m en k u n ta pulloa p äiv ässä. V apaaksi
teollisuusjärjestö, eivät työnteet- kuin pitkä aika kuluit ; että Lud- la ei ole valtaa sekaantua Cali- te rä sk isk o ja, ra u ta k ö y siä ja kaiken p ä ä sty ä än oli hän ra ju s ti v ärissy t
kellareissa paistettujen fornian asioihin ja estää Moo- laisia kaiv an to k ap in eita. Nuo aikoi
täjät ollenkaan jää väittelem ään j lowin
s itte a lk a n u t laulaa,
istä, sekä että ylei- »aan kalliit läh e ty k set ovat joko j r to ista tu n tia
siitä, pitäisikö heidän yhtyä teo ’ • naisten ja lasten veri huutaa kos nevn hirttäm
•
. m
teh n eet te h tä v ä n sä taik k a , jo issa k u is niiikua ja tan ssia.
painostus Moo- ie ne
■
lisuuksittain
tai
am m atittani toa sille järjestelm älle jota hai sen mielipiteen
‘
sa ta p a u k sissa kun k aiv o k sista on
edustaa, ja että heräävät orjat j neyn puolesta alkaa jo heiken o tta m ise t o te ttu , m aan n eet jo utilai
Pl ENOIS-LENTOKON EITÄ.
vaan yhtyvät em pim ättä koko
B rittilä is is tä te h ta is s a n y kyään ra
tyä. kuten on luonnollisesti toi na, koska ei olisi k a n n a tta n u t pitää
TOVERI
m aata käsittävään järjestöön, jo kukistavat hänen valtansa ennen
k
e
n n e tta v a t
p ien im m ät lentokoneet
(T H E COMRADE)
Niistä on työväestö pal ka taistelee teollisuuksittain. kuin hän luuleekaan. Xiin että vottukin.
n iistä hu o lta ja ru v e ta n iitä A las
The organ o» the Finnish worker» in the
!
kan
p
e
riltä
k
u
le
tta
m
a
a
n
tak
a
sin
eivät
s
iip
ia
la
lla
a n ole edes kaikkein
Western states. The only Finnish daily in
jon
jälessä
sittenkin
hänen
“nnionsa”
oli
Täm
ä
ju
ttu
osottaa,
miten
________
i
am
m
atittani
ja
miten
vain
kul-
the West. Published daily, except Sunday,
4 S eattleen . N yt kun k ak sik y m m en tä ’ 8Uurim paln lin tu je n kokoiset. A li»
at Astoria, Ore., by the Western Work
epäonnistuneesti
laitettu
peite
vähän
viranom
aiset,
joiden
mie-
vuotla on kulunut tu o sta h isto ria l tro ssl, tuo nierin lieh ille hyvin tun
Xevv
Y
orkista
¡liuotetaan,
että
»loinkin
edulliseksi
nähdään.
X
rs-
men’s Publishing Society.
AN 1 11 J. PART AN, Manager.
työväestön
herääm
isen
estäm
i
livaltaisesti
käytettävissä
^UO-
llis
e s ta k u lta ry n tä y k se stä , a lk a v a t nuc n e ttu aavojen u lap o itte n
m y rsk jlin
työnteettäjien keskuudessa on vi sä riveissä * ei ole hajaannusta e:-
m ioistuin ja hallitnslaitos on. Í se n aik a ise t ta v a ra t k o tiu tu a S e a tt t u “, on jo sk u s läh e s 18 ja lk a a siiven
Entered as second-class mail matter July 18,
seksi.
1912, >t the postoflicc at Astoria, Oregon, reillä uudensuuntainen järjesty- kä sijaa hajaannukselle.
leen tak a sin . Osa on ta rv ittu sika k ä rje s tä siiv e n k ä rk e e n .
E rään raalli
under the Act o( March J, 1879. _ ____ ___
välittävät yleisestä m ielipiteestä.
Milloin voidaan sanoa samaa
m ishomma, tarkotuksella järjes-
Iäisiin uusiin teo llisu u slaito k siin , ja nen pienois-lentokone, joka tuonnot-
Toiveet heikkenevät Am erikan työväestö on maan rom uraudan k a u p p iaat ovat sa an e e t ta i» oli L ontoossa n ä y tte illä , oli ai
“¿ S
tää koko maan tcollisuusparoonit työväestöstä ?
äärestä ääreen asettunut tuke- hy v ät voitot, vaikka ovatkin m ak sa , n o a sta a n 15 ja lk a a siip im ita lta a n .
S a Ä Ä Ä S Ä S
yhteen kansallisjärjestöön. si-
Xiin
vastenm ieliseltä
kuin
maan Mooneyn juttua, ultran- J neet kalliin rah d in näiden ta v a ra in
T ä lla isia tu le v a t, a s ia n tu n tija in se
man periaatteen mukaan kuin Mutta sittenkin se epä tuntuukin m yöntää, että toiveet
llu t s iih e n s a t o j a t u h a n s i a dolla- k u lje tu k se sta tak a sin läh tö p a ik k a a n lo stu ste n m ukaan, olem aan postinkin
I sen
t u mukaan,
a .,. M
aa
I Anlerikan I.\..leration oi L ahon
Mooneyn pelastam iseksi h irsi
N iitä
Ssluunaism a dmutuksista tu
onnistui
reita, m utta nyt näyttää siltä, sa. Sellaisia se u ra u k sia on rau d an je tu sk o n e e t sodan jä le s tä .
lee raûau seui ata muaana.
¿.ngianuinkic-
hinnan
su
u
n
n
a
tto
m
a
lla
nousulla.
saam
m
e
nähdä
y
h
tä
yleisessä
käy
¡kin
on
järjestetty.
p
uusta
ovat
heikkenemässä.
ei
Iestä suomennetaan vapaasti.
että 'kaikki menee tuloksetta
•
-
-
tän
iiö
ssä
kuin
pien
et
kevyet
postiau
Sellainen
tiedonanto
dm 1). Rockefeller nuorem pi; m uutakaan m ahdollisuutta enään
Adeerti.it.« rate. m ebect July 1, »9U . *0 i
^ e i.a n .e ..
u v « . m a u n . e i SU ,IV
ei SOTA-INTOA VOI OLLA LIIKAAKIN tot olivat e n n e n so taa.
P ostilaitos
Täm ä
epäonnistum inen
cent» per mch. Special di.count is auoweu j< a ;in
tu Je („Uittamatta.
1’aitt on äskettäin jälleen käynyt eolo- ole.
jor larger and cufiihiuuus ad*<ru»cinei»is. ,
Italian
konsulin virastoon New tulee k ä y ttä m ä ä n n ä itä pienoiskoneita
TO v asti, b o a »». AaxQRiA^pRk. 'vastuin on ihm eteltävä, että työn radolaisia orjakarsinoitaan ta r
Californian viranom aiset e iv ä t' johdu m uusta kuin sitä luokka- ‘ Y orkissa tuli rev o lv eria heilutellen e tu p ä ä ssä se n ta h d e n . e ttä suu rk au
T IL A U SH IN N A T
¡teettäjät eivät jo ennen ole sel kastelem assa ja kuulemma palan- näytä millään päästävän käsi.- tie d o tto m u u d eri^ unesta, jota m ies v aatim aan p assia v anhaän m aa ¡Jungeissam m e on a h ta a t säilytys- .ia
YhdysvsUois»» ja Canada».»:
täällä vielä lJH hään. Moonevn i
P o stila ito k se n pal
Yksi
»uusiMciia. . » j . j O 6 Muukautia
hän, p ä ä stä k se n sä o m ak ä tise sti kos vauhdinotto-tilat.
laista koko m aata käsittävää liit- nut sieltä takaisin ‘’hyvillä mie- tään saalista, jonka kerran ovat
4 k u u k a u tta ... »i.ob
1 kuukausi.
8uou.ccn ja muualle ulkomaille :
j toa m uodostaneet.
Potta kyllä. Iin”. kuten hänen matelev:. -ano- saaneet kiinni. Mikäli on saatu jutussakaan ei nähdä luokkatais- tam aan sa k sa la isille ja itä v a lta la isi! v elu k sessa olevain len to asem ien täy
Yksi
vuosikerta. »öuu 6 kuukautta. .»4.25
< Irjat j tietää kuvernööri Stephensiä lä- telun vaihetta kuin perin har le, jo tk a Ita lia ssa olivat su rm an n eet tyv, sa m a ten kuin nyt ra u ta tie a se
¡heillä on kaikenlaisia järjestöjä m alehdistönsä todistaa.
SU BsCK IRTlO N RATES:
hänen
y stäv iään
ja su k u la isia a n m len, olla p o stito im isto jen l&helsyy
in Uit united States and Canada
i joilla näihin saakka ovat kyliä ovat olleet verrattain hiljaa s.t- hellä olevilta henkilöiltä, ei k u voissa tapauksissa, vaan ainoas T u llessaan hän oli ty rk ä n n y t pois dessä, a in ak in alu k si. M yöhemmin
One year....... ♦o.oU S ix months........
in.ee m onths. .fi.ö U One m on th ................. t>u f u l l e s t
toimeen, varsinkin kun ten LudloÄvin .teurastuksen. niin vernöörillä ole aikom usta tehdä taan “pahojen teollisuusparoo- tie ltä ä n ovipojat ja k irju rit, jotka tuo pulm a vo itan ee ra tk a is ta laitta
y rittä n e e t h ä n tä p u h u tella m aila p u tk iv h tey s k e sk u sp o stlto im is
U uoneusto sijaitsee 10 uinen ja Duane katu
valtiom ahti sekä valtioissa että että Rockefellerit ovat saaneet m itään Mooneyn hyväksi. Ku- nien” ja “ rappeutuneitten tuo I olivat
jen Isaimaaaa. Tele toon i; konttori Joo,
väärinkäytöstä,
joiden
Tu()
k
u
u
m av erinen .ita lia la in e n n ä y t to jen
ja
len to k o n easem ien välille
m
arien
on jokaisessa rauhassa riistää heitä, tarvitse- vernööri Stephens on nyt siinä
toimitus öod.
________
. kansallishallitus
voi
hirtät-1
vaikutuksen
poistam
iseksi
ei
ole
t
j
olevan
m
ielettöm
änä
kostonhim
oa
K
irje
itte
n
k
u
lje tu k s e n yli 250 m ailin
. . . . hän
......................... . .
tapauksessa ollut heidän tuke m af.a erikoisesti käyttää colo- • asem assa, . että
ensinkään
tarpeellista
ryhtyä
¡ta
.
K
un
konsuli
ei
heti
ru
v
en
n
u
t
m
atk
o
ille
p
itän
ee k ä y ttä ä isoa mallia
Jotakin siinä epäilemät naan. M utta tästälähtein näyt rad,.laisia ¡....itiäkään apunaan. ! täti Mo-meyn. loukkaam atta oi toim enpiteisiin
luokkaetujen ; a n ta m aa n passia, sieppasi m ies r e olevia len to k o n e ita , m u tta lyhyillä
Tosin siellä on syntvnyt sitten leukaan poliittisia etujaan, joi
tää heillä olevan tarvis järjestäv-
. .
, .
] volverinsa ja alkoi sillä uhkailla m atkoilla ja paikpllislnkK eessa tu le
tä on vinossa
si-
.
den
takia
hän
siirsi
Moonevn
manpa
ta,
\
aan
o
l
m
i
a
a
n
\
e.
i
saatiin ku iten k in p id ätety k si vat pienoiskoneet lu u ltav a sti olem aan
viiiiiv lakon työläisten keski’ ,
‘
i tyä entistäkin paremmin.
sä 'vapaamielisyydellä teesken- kunnes poliisi saapui paikalle ja vei k a ik ista käytän n ö llisim m ät.
hirttäm
isen
vaalien
jälkeen.
Jos
"M inä eu halua elää tässä mail-
Täm ä uusi järjestym isin uuma teen Roekefellerin union rinnalle
P o stisä k k te n p u d o tta m ista laskin
televän porvariston kanssa. j ° 'j nu e h e u vähän jääh ty m ään ,
massa yhtään kauem m in ’, k irjo t-5 ei suinkaan ole tark o tettu s., toinenkin uni" m utta nykyisissa ei hän tule valituksi, niin sal
| varjon avulla k a ik e ti m yös tu llaan
lii hän hirttäm isen varm aan, sil ka näitä ju ttu ja käyttää työ-
ti muuan itsem urhan tehnyt ehi-1 malilaiseksi kuin \. P. of Laho* iduissa taitaa silläkin olla niin
p erinpohjin ko k eilem aan ; jos siinä
SITÄ VÄÄRÄÄ RAHAA OLISI
1,änen virkakautensa kestää! väestön pim ittäm iseksi ja o ,-
i
o n n istu taa n , olisi s iitä suuri ajan
•eittäviä, ellei ¡..ti 1;
paljon
tutitta
cauolaineu
nainen
juuri
ennen
on.
muusaa
suhteessa
kuin
si
.ia
SAANUT OLLA ENEMMÄNKIN.
O
»
sivu sen ajan jolloin Mooney «m juottam iseksi toisaalla, vaikka
V enezuelasta
on ä sk e ttä in lä h e säästö. E hkä vielä opitaan sieppaa
kun otti myrkkyä.
että se käsittää koko maan. Kyl- joa ennätä työläisten etuja k at m äärät,v hirtettäväksi. |a joS . se toisaalla muka m yontääkin
m aan p o stisä k k e jä lennossa ollessa
te lty suurem pi m äärä kultak o lik o lta
ihm iset sanovat että sellaista lä siitä kaikissa muissa s u h ttis s . soa.
•tuom
iovallan
väärinkäytön,
t
u
n
-
1
koneeseen, sa m a ten kuin tä y ttä v a u h
taas hiin tulee valituksi, niin
i jo ista osa - ja, om itu ista kyliäkin
naista joka ei enään h a it.im u t, tulee aikansa tasolla oleva jar
Lehtem m e lukijoille iti tiin- nvsvy hän valittuna vaikkapa niistäen kuitenkin itsensä vo’- arvokk.dn nsa _ oli v ä ä rä ä rah aa, tia k iitäviin p ik aju n iin nykyään sie
elää, vaivasi joku.
jestö. joka ajaa jäsentensä etuja nettua. m inkälainen kockvielle- hirttääkiu Mo<»neyti.
m attom aksi siihen vaikuttam aan ; A{kpja s itte n oli joku V enezuelassa pataan p o stisäk k ejä.
M ahdollisesti siten oh laita, ja ¡sangen tarm okkaasti ja tuntee rin uiib
i.ui Colorados-a. Se
tai C olum biassa a su sta v a m estari
SEN TISTÄ
KUUKAUSI
LINNAA.
huom annut, e ttä puhdas platina, jo
sen hänen olisi pitänyt paijasi a a . ■ myöskin luokkansa edut toise’îa mi sellainen ettei sen vallitessa. f"
ta m aassa oli vltäkyllin. erinoniai j Ä skettäin tu o m itsi b o stonilainen
M utta sellaista mailmaakin vai- tavalla kuin \. h. of I.aoor
ka voi svntvä riitaa työnteettäjan ja
Etelä-A m e tuom ari lliiev kaksi* katuvaunukon-
se sti soveltui Keski- ja
vaa joku. jossa eivät ihmiset e-¡m elkein aina pe’aa riistäjien kä työläisten välillä, sillä työläisillä
rik a ssa vielä käypien vanhojen es duktööriä kuudeksi kuuk au d ek si lin
K atu v au n u y h tiö sy y tti heitä
nään halua elää.
'»iin. Ei ole \ ihintak iän vaaraa un sellainen edustaja, joka aina
p ä n ja la iste n k u ltarah o jen v ä ä re n tä naan.
Ihmisen voimakkain 'a is to on siitä, että ty '„ te e ttä jie n yhdistys alistuu t y »nteettäjän vaati,ntik-; SÄÄLIVÄT VANHAA SAMULIA. | ten unió oli aik eissa p y sty ttä ä mitis : „itseen. N iinpä lian ryhtyi valm is kuuden sen tin v a rk a u d e sta kum paa-
* kin. ja tuom ari ju listi, e ttä hän a n ta a
Elämän em i- ■ milloinkaan erehtyisi tu k e m a a n |siin
Työläiset “valitsevat” nä ' Porvarilehde, kehuvat, kuinka Sa | tom erkin kun n io itetu lle ja ra k a s te j lam aan platin ak o lik o ita, jot ka
elämisen vaisto,
n
i
i
t
ä
kuukauden linnaa jo k a ise sta se n tistä .
k u lta k e rro k se lla , ja
t o , „ >.a „ ,lukond„ k 0 „ r l, ke„ v d
niäinet, laki on itsensäsnoiele-,.¡"takin työläisten taistelua, vaik- mä edustajat jotenkin samalla ,n„Pi u o m p ers “tav allisella o,elu» l i a l l e V ainajalle. Joka kaiken Ikänsä I ^ . r t l . ^ - ^ .
Ikä tvidatsct. ikävä kvllä, usvin tavalla kitin ne valitsevat p * » r \ ' dellaatt on v ä lttä n y t ta rttu m a s ta I oli uhrannut sosialism in hyväksi, ja joukko o n n e llisia ne. joille n iitä on >ävät. ja to te u tta a k se e n AI,kuuksensa
ntisvaisto.
tälle m uistom erkille se pyysi kaupun
Silla nvkyään on platina ’»mu tu o m itsi e n sh n aise t e te e n sä kul
Mistä siis johtuu se, että tä- taistelet at \Inlessä , vöntcettäii rip in iliieiden listoilla virkaan p \ i - i E nglannin sosialistien hänelle h e ittä gin v a ltu u sk u n n an oso ttam aan sopi sa ttu n u t
viisi
k
ertaa
arv o k k aam p aa kuin kul letetut konduktööri, s e n tti ja kunkau-
niistä het, ,nHn «yöneihin ”
omia etujaan vas kjvät virkailijatkin
tä halu katkeaa? Miksi tant.i c” kanssa
ma
yh
' O lisipa se hyvä. jo s Sam ulin onnis van julk isen paikan. M utta
ta
K
ullan
h in n ak si lask e taa n $20
«1‘Jeen m ukaan. K atuvaunukonduk-
taan.
v altuus
<ib lista, jotka isännät a se tta v a t.
siel(ä pujottaulU a h ä p ä se m ä ttä den ään en enem m istöllä
laki lakkaa toim im asta?
unssilta, m u tta p latin an h in ta on ’<»«»,i„ siis ta rv its e e k e h v e ltä ä vain
Ei se suinkaan johdu ihmis-1 Mitä sellainen koko m aa.a k; ehdokkaiksi. Iosin se ei tapait i ¡tseaÿ n ja niitä, joiden asioilla luin to hyjkäsi anom uksen.
* k a k sito ista dollaria ja hän pääsee
Nyt on tuon kaupungin vaaleiss 8105 ia yliii nousee.
lin n a a n sa d ak si vuodeksi se n tti ja
du vallan näin suoraan. ' vaan kulkee.
luonteen oleellisesta heikkoudes-• sittävä
tyontecttajaiu
— — —
k iu sallista olisi, jos joku valtuustoon v alittu so sialistin en e J
Varsin
M
ILJONEERI
kuukausi ohjeen m ukaan.
I h m is e t e iv ä t te e its e m u rh .; • .'m e r k i ts e e , ei ole selvä äh esk aät J hiukan peitetym m in. jo tta et sitä noslaiisti-ilkiö. kuten A rth u r lien- nem niistö.
to d istu s
K ei, 1 SE AM ERIKALAINEN
P aras
V
UI Ra,n,ay MacRonald u i H an llen .u u re k ta ja pysyväatä v a V Sam uel S laler. .lanka e p ä o n n is,anee»
V aikkakaan
aikkakaan pikku-varki
p il.k n -v a rk .n a el „le
ilman svvtä. Xe eivät koskaan kaikille työläisille. Se m erkitse ; niin huom attaisi, m utta a £ialli
,
_ ■ derson
m
ikään
p
ätev
ä
keino asem ansa Pa
turvatuin siihen äärimm äiseen ’ koko m aata käsittävää m usta1’' ; sesti set: tllios on sittenkin :
P kiyp Snow den tai Robert Stnillie k o tu k se sta k o tip aik k an sa väestöön j ta ty ttö s e ik k a .Insta R an sk assa ..aa
raiseksi,
niin
h tä n u n rin
u rin
u rista
laatu a m uistom erkki, jolle ' noin kerroim m e, oli ollut kahleilla ra u tu n i,se k si, niin y h y tä
k u k rista
askeleeseen elleivät ole siihen pa-1järjestelm ää työläisiä t a j u a n lainen kuin työnteettäjä haluaa p istäisi hänen eteen sä kysym yksen ja sitä itse olisi suurim m an arvon : -än k y y n sä k iin n ite tty n ä . O ikeuteen on läh te ä p ik k u v a rk a n tia lopetta
Rockefellerilla »m s y y tä ty y y- je ta vastaam aan y rite llessä ä n Sam u vainaja - vaikka kyllä kai nyky! ¡oli tuotu nuo k a h le e t: vankat, lä n s m aan siitä p ä ä ä s s ti tä kuin
kuin
tuom
kotettuja. eivät ennenkuin mail- sellaista seulaa, jonka avul a xve
tuom
ari ari Riley
li jo u tu isi b rittilä iselle ty ö v ä e s tö lle , a n ta n u t
a niin m oni m uu tu o m ari on läh te
<telmällisesti e r o n . väisty teen
nykyisin. Hänen
henki in e n v altu u sto löytää s ija n aellalsel 10 jala n p itu iset joiden kum m assa
ma näyttää pim eältä ja toivot: >-: tään jä
p a lja sta m a a n , m in k älaatuisia
nyt.
p äässä oli lu kitut k ä sira u d a t
nukkuvat ruoskittuina
Imaan kaikki vastenm ieliset tvö- orjansa ntlKkinat
t u o .s K tu u tn a slä a a r te ita täm än “am erik alaisen lekin m u isto p atsaalle kuin hänelle ■ kin
malta.
K atu v au n u k o n d u k tö ö reillek in pitäi
,
Myös
oli to d istu sk a p p a le ik si olkeu
m enettelvvnsä laiset pois työstä. Se merkitse; tunnottom iksi. M utta Ltldlowin I ty ö v äe n jo h ta jan ” nahan alla piilee a ijo ttiin py sty ttää.
Syyn heidän
i
m aksaa siksi kunnollinen palkka,
•
I teen tuotu ruoskia, la d a ttu ja revol
korttijärjestelm än kentällä kohoaa viimeisten rtios^ Toivokaamme, että lie edelleenkin
täytyykin siis olla heitä ymp äröi- buttelaisen
vereltä, tn y rk k y ru isk u ja ja leikkely että m ieh et eivät jou tu isi kiusauk
ROMURAUTA TAKASIN
käy
täntoi m ottam is'a a kaikkialla. kijaisten
v¿itsia, joilla h ä n tä oli k id u te ttu seen h a n k k ia lisä ä pikkunäpistelyllä.
vissä olosuhteissa.
käytantoonottaints
kijatsten m uistopatsas, j jonka jär-1 sä äliv ät vanhaa Sam uli raisk aa!
ALASKASTA.
N
ykyinen
raudan
ja
terä
k
sen
k
y
l
i
ä peloteltu a lle k irjo tta m a a n m aksu niin kau an on p ik k u n äp istä jiä . J a niin
Luonnolakien asettam issa ra-
Ikäväksemme
on
työväesi») jes.vneet työläiset, ne joiden KEIR HARDIEN M UISTOPATSAS
sv n tä on v a ik u tta n u t om itu isesti A l o i t u k s i a .
M iljoneeria ta rk a s ta n u t niin kau an on p ik k u n ä p istä jiä . a J niin
kotikaupunki
o l‘
joissa ovat nämä olosuhteet sei- järjestym isessään
vielä pa.jon majitia ci ruoskim allakaan ma-
Kelr H ardien
P arik y m m en tä ¡ lä ä k ä ri sejosti oikeudelle, m itä arpia kauan kun on y k sity iso m a isu u tta .
kaivantokaupunki laskan liikkeeseen.
laisia miksi ihmiset ne itse nti,o- jälessä työnteettäjistä. , Samaan sennettu. pystyttivät.
(him noek.
pieni
vuotta tak ap erin olleesta su u resta ia m ustelm ia hänen ru u m iistaan oli a rk a ita yleensä on su u rem p ia ja pie
dostavat. Ihm iset voivat paran- aikaan kun työläisillä oli yksi ai ; Kaikesta nykyisestä ty y ty v ä i-1 S ko tlan n issa Sikäläinen kaivosm ies
taa niitä, voivat m uodostaa ne
sellaisiksi, että elämä on iloa y h
X*lnncn »uomalaisen työvien iin en k aansttsji, teiskunnan
jokaiselle jäsenelle,
ilmestyy Aston*»»*, Oregon, jolta pai»a
________ sellaisiksi ettei kukaan enään a-
paitsi snnnuntsin*.
jattele itsem urhaa m uuten kuin
TOIMITUSKUNTA:
W. N. HEiVU, SULO SYVÄNEN, kauhistuen sitä. 1— M ilwaukee
ADOLPH SALMI, ALEX SEVO,
Leader.
A. B. MÄKELÄ.
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
iiiiiiiiiiiiiii! iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii imtmmimiimniHHiiiHininiumHHHH j uin||im|i|m||iH|||H||i||HH»»»?»»,HHH*>
nimnmnnnmniimniinnnminiimmn iiiiiiitH iiiiiitiiiuiiiiiiiiitsiH
----------------------------------- ---------------------------------------
,
UllimiUllilllllllinUHIIlIHHIIIIIIIIIUMH’
Itiini Hl HRt!HllllilHIIHlil HiHIIIIIIUI 1111
vaikeuttavat ki vanhat typervvdet siitä, flti- veeilisvys- ja sivevsopilliset ja
vam m at
ihmis- nvkvisitt on teollistimlen P‘tl\t saamat
S„tä tyystä onkin meidän o- taan ovat, ei ainoastaan
rikk inil-i ¡uksessa mikä tulee työväestön heidän
heidän taisteluaan
taisteluaan o olem assaolon) Ien muka ei voida m uuttaa ili- yleensä kaikkia yateiskunnalli-
selville,
minkälaisia henkiä, vaan luotua rikkautta-
tettava
inilj„iinat kilpa,aistelusM . Kuka Imolehtii i m isluonnetla
oietaan
talteen s,a laitoksia ^koskevat käsitteet.
m ahdollisesti ovat ne vaikeudet, kin vähittäviä.
nvkvisin »ivat Euro,iän I sodassa kaatuneitten iälkeläisis- j valtaluokan palvelukseen, lonka
lain en
huomioon
otettava jotka
joiden kanssa me tulemme teke
tä? Kuka huolehtii leskistä ja ! tarkotuksena »m edelleen säilyt-
Kun tvovanluokan edessä on
misiin sodan jälkeisiä kvsvntvk- seikka on se, että sotilaan pi taistelutantereilla, palaavat ta orvoista, joiden avuttom uus te- täit se järjestelm ä, joka valmis- välttäm ättöm vys rvhtvä toimen-
täm inen toim intakuntoisena kv- kaisin etsimään toim eentulom ah kee
siä ratkaistessam m e.
heidät k y k en em ättö m ik sih än sille m ukavan toim eentu- p,teistin eneni’,„en kär<inivsten
la päästäksem m e selville sii- svv ainakin kolm attaosaa ettem- dollisuuksia teollisuuden palve taistelem aan
olem assaolostaan i lon sen huikan turm ioksi, joka ia rappeutum isen estämiseksi,
tä, on meidät, otettava httotni- tnän elintarpeita kuin mitä teol- luksensa ?
sellaisissa suhteissa kuin silloin j tu o ttaa -ekä rikkauden, että ne niin on sen k atso ttav a mitä tne-
palveluksessa oleva
Työväenluokan osa ei ole ka ootntne >e. m inkälaiset olot vai- I listiuden
vallitsevat. sillä liiketoim inta tu-i välineet. joilU rikkaus tuotetaan, nettelytapoja
se voi kävttää,
läinen tarvitsee. M utta siitä
Kun sota »m loppunut, saam- lee oleman vain liiketoim intaa
litsivut stnlan alkaessa ja
dehdittava ellei se valiota
M utia ihmisluonne on m uut- m uuttaakseen yhteiskunnan sel-
,lim atta ei ole ollut m itään me nähdä miljoonia miehiä pa-
j käverran silloinen tilanne
valtiovaltaa.
tvol;
ö lä is ille
samalla j tunut ennenkin aina sikäli kuin laiseksi että se takaa ty
elit,tarpeitten laav an takasin etnisiin atntn.it- sodän jälkeenkin, a,van
j vallitsemaan v ¡elä sodan päät-j erikoisvaikeutta
parem
m
at
elämisen
ntalulolli-
ollut
sitä
en-
'
yhteiskunnalliset
suhteet
ovat
tvessäkin. Tilanne kaikissa m ais tuottatniseksi riittävässä mää- teihinsä. Sotateollisuuden loput- tavalla kuin se on
(11. C. Eedcrationistfsta. >
tehneet m uutoksen tarpeellisek suudet tulevaisuudessa kuin m i
m iljoonat itiä,nauti nen sotaakin. Sillä ei »de mitään si, eikä ole epäilystäkään siitä tä sillä hn ollut tähän saakka.
(True translation tiled with the Fostinastet sa sodan alkaessa oli sellainen. rässä. T otta keliäkin on. että Mia tullaan
at Astoria, Ore., Sept. 19, 1918. as required,
,
muita tunteita kuin liikevoiton
bv section 19 ot the Act o, Jet. 6th, i9 i7 .) , p>kii antaa aihetta vakavalle a- eräistä tuotteista on ollut puu pois siitä tvahstä. josta he iivt
T uotannollisilla aloilla järics-
saav at toim eentulonsa. I u»>tan- hankkiminen, jonka saamisessa etteikö se edelleenkin m u u ttu i
tetta,
m
utta
on
mvöskin
otet-
N iistä kysym yksistä, joita ny-1 iattelulle. silla tai .<astaes>a,n,iie
1
tvm
inen ei ole saanut 'itä m uu
si
samalla
tavalla,
«saman
ta
r
sitä eivät ole tunnonvaivat kiu
kyisin on mailman ratk a ista v ia
huom aamm e ma,lujan ol- tava huomioon että m iljoonia ! ^m en ettely tap o jen parannuksen sanneet, huolim atta kaikista ttiis peen pakottam ana. Kuu tu o tan to sta aikaan. Se on kylläkin toi
sa. ovat kaikkein tärkeim m ät n. ! 'een tävnnä tv ottoni v v den .athe- tonneja ruokatavaroita makaa vaikutuksesta tullaan tarvttse- tä kärsim yksistä joita siten on totavat m uuttuvat, m uuttuu Hii m inut jonkinlaisena välittäjänä,
s. sodan jälkeiset kysym ykset, ottam aa k um uitta. Sam alla kun n v t m e r e n p o h ja s s a ta i <>n h ä - niaan v ähemmän tvolatsta • ehn-
len mukana ihmisluonnekin. Sa- m utta ei koskaan taannut tv>-
\
aihtui väenlitokalle elämisen mahihdl»-
Xiiilen ratkais
jatku- suuksia. Se ei ole koskaan taan
vakavaa ja jjeriu
arijeelli- nut -ille ni»;ä välineitä, joilla
taa työväenluokan
kiorjien elinehdot vallataan, eikä selko
se on ainoa
kamal n<‘n iärjestvm ineii siihen riitä
löytää ratkais
iinkin kään.
sille, jotka
Se ci voi *nuuttaa rikkauden
arpeet-
mien lakkaam ista ia
i tvönsä tuotteita, m utta he eivät i ja lukuisia m uita sodankäynti- suuri Kittn se
Se e t »de luov u ttanut m itään i
i
dellisuudessa
olivat
tuottam istavan om istussuhteita.
‘ tilaisuudessa
nauttia | välineitä, joilla on hävitetty dan jälkeen, n o ste lu olemassa- niistä voitoistaan-, joita se ,n i törmäksi.
m ääräävät ne eikä se selitäkään saavansa si;
sä jo ennen sodan alkam istakin. •
kansan
kuolinkam
pjiai-j
ihm
isluonteen
rnstanvi
tn 'okrista, koska toinen I tuotteita ia jotka itse oval hä- olosta tu'?e sodan tälkeen o e-
kussakin i m ^n^rielvtavat. ¡ 'iden av ulla ih- nä m uutosta aikaan. Sellain» a
Seurauksena tuotantom enetelm i- i tvonsa
kustannuksella
0niisti
tuotannonvälinect i vitetv t sitä m ukaa kuin niitä maan katkera,npi m itä se tntl- '¡un
en parantam isesta tulevat nämä luokka
ailman
ou j u r assa, emmekä me voi odottaa mis-eläin saa elintarpeensa. la m uutos on saatava aikaan niuil-
«
Ä
oleillaan U I n o n - H i - t i niinollen m y ö s-!
¡¡„kin. ra ¡uiden I„u lan ,o loinkaan
¡„nkaan m
,na,
inan historiassa
« J« —
»»
että se luokka om asta alottees- nun pian kuin nykyinen kaiken- la keinoilla, ia näm ä m uut k ii
paljoa suurem pia ia siis palio , t a tuotannm r tulokset.
lopetetaan sodan loppuessa
”
,’,,1 1, k
kellin ’ katkeraa taan luopuisi järjestelm ästä jo kusta rikoksellisuutta synni ttä- n o t ovat poliittinen toim inta,
huom a, tavam jiia kuin ne o liv at,
.
..
1 aman va, en ov a av» . . »<
viiväenluokalle
M utta ennen kuin tvöväen
ka tekee sille mahdolliseksi työ vä i.ärje^lthnä on lakannut ole-
s o ta a
’ S o d a n a , alla on tuotantova- ne työläiset piika ovat olleet; työväenluokalle.
voi rvhtvä mihinkä ’
ennen sotaa.
väenluokan
orjuuttam isen
ja m asta, m uuttuu ihm isluonnekin luokka
lineitten kävtön järjestely pal teollisuuden palveluksessa, ite
* • * *
siinä
m
äärässä,
eitä
kansa
ei
c-
sellaiseen
poliittiseen
toim it’,
hankkii
sille
huolettom
an
toi
ovat elättäneet itsensä ia rinta-1 Mitä hyotvä on s u ,a e , , a s»»-
Sanotaan kvlläkin. että me i"n p a r a n n u t ja t v il la i s t e n s e k ä maila olleet sotajoukot. He ovat , »Lista takasin palaaville muhjll» m eentulon ihmiskunnan tu o tta nään kogkaan • iedä» e in,, la p s i-1 taan, joka ainoastaan voi «a.
että joukko-tuotan
y»itä, sillä ei (de tarvetta siihen ¡da m uutoksen aikaan, tav tv y s< n
na : yksilöllinen
kykenemme ratkasemaan
,
.
.
ja luokan kustannuksella,
ma kysym ykset sitä mukaa kuin i t"kvkyisvvs suuresti ku itynvt. tuottaneet sotatarpeet ja lisäksi > opetetaan jotakin am m attia, tos
On
olemassa
ainoastaan
vksi
Y
hteistoim innalle perustuvan e -[k ä sittä ä yhteiskunnalliset sttlt-
o
yhteiskunnalle
melkein Kerran työttöm yys tulee sodan
ne nousevatkin, ettei ole m itään lisäten tuotannon tqääraa tavat- vielä
lintarvetuotannon
ia jaon vai- teet sellaisina kuin ne nvkvisin
m ahdollinen ratkaisu ja vksi ai
kaiken m itä se haluaa ia pal jälkeen olemaan suurem pi kuin
litessa
ei
naisten
ole
pakko v a ih - 1 vallitsevat. Sen täv tv v käsittää
järkeä koettaa menua joen y lit tomasti.
se oli ennen s o ta a ' Tos jo en- noa luokka, jolla on voimaa ia
joa
enemmän
kuin
m
itä
sille
o-
E
lintarvetuotannon
palveluk
se ennenkuin sille päästäänkään.
m uuttaa näitä suhteita taa kunniaansa leipään eikä ih- että työväenluokan vhteiskun-
lisi ollut välttäm ättöm yys.
J a ; nestaankin lnan suur, tvovot- halua
M utta kuitenkin, niillä jotka sessa „ olevien työläisten luku-
Se
ratkaisu
on voittojäriestel- m iskunnan vhden osan riistää nallinen orjuus johtuu siitä, et-
tapahtunut miljoonien ; man tarjo n ta tulee entisestään
valmistautuvat joen ylitse me- m äärä on paljon alennut silta se on
män
poistam
isessa
ia ratkaisi elintarpeitaan toisen tvön tulok- tä rikkauden tuottam isvälineet
noon, ei useinkaan ole sitä koh- svystä että miljoonia tvo.aisia työläisten ollessa poissa te o lli-' vielä lisääntym ään, jos tyovaes- jana on työväenluokka.
sista Samalla tavalla siis kuin om istaa
se
yhteiskunnallinen
auuden palveluksesta, läävittä- töitä tvön suurem m an tu o tta
♦
*
*
datessaan niin suuria vaikeuksia, on otettu |X)is hyödyllisen tuo m
ihmisluonne
on
m
u
u
ttu
n
u
t
men-
luokka.
ioka ei tee työtä eikä
issa suurta osaa siitä m itä on ! vaisuuden takta kielletään mah-
kuin niillä jotka eivät ole ollen tannon palveluksesta ja asetet tuotettu.
neisvvdes-ä.
tulee
se
m
uutti,-1
kehrää,
ei ole yhteiskunnalle
Luonnollisesti
me
käsitäm
m
e,
! dollisuus elintarpeitten saantiin.
kaan ottaneet huomioonsa mitä tu sotatoim iin, jotka voidaan
maan
tulevaisuudessakin,
fa
vh-
m
illään
että
kaikki
vanhat
varastoväit-
ta v alla
h v idyllinen.
Jos kaikki täm ä on voitu saa-i niin kuka tulee huolehtim aan
vaikeuksia vlitsemeno mahdolli selittää ainakin tuottam attom ik
dessä
sen
kanssa
muuttuvat
si-
[
mutta
joka
omistusoikeutensa
a-
teet
otetaan
jälleen
esille;
kaik-
si ia jotka suurim m alta osal- da aikaan niillä työläisillä mitä 1 niistä miehistä, joiden sodassa
sesti käsittää.
Ainoa mahdollisuus so
dan jälkeisten kysy
mysten rai Kaisulle