Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 16, 1918)
No. 215 asiamiespalkkion lisäksi, antaa valtiokomitea lisäavustuksensa län n en «uom*lai*«n työ vien iinenkannattaja. ' T o v e r i n kautta, siten säästyy ilmestyy Astonassa, Oregon, joka p it v i ¡ paitsi sunnuntaina. työtä. TOIMITUSKUNTA: Nyt siis Californian valtion s. is-osas.oissa oikein tarm okkaita A. B. MÄKELÄ. toimiin Toverin tilaa jamäärän kohottamiseksi. TOVERI Kun nyt kerran liikkeelle läh- (T H E COMRADE) The organ oi the Finnish workers in the detään, niin tehdään kerrankin W estern states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, näkyvää jälkeä. at Astoria, O re., by the W estern W ork- m eu’s Publisning Society. Californian S. S. Osastojen A N T T I J. P Ä Ä T Ä N , Manager. Valtiokomitea. Entered as second-class mail matter July 18, lj>12, at the postoilice at Astoria, Oregon, Alfred Ruis, kirjuri TOVERI under the A ct of M arch 3, 1879. _______ __ Vai p i t ä i s i työväestön olla vielä kiitollinen- kin riistäjilleen! llm oiushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- lim ut ukset $1.50 kerta ja muistovarsyilla >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- liitto-ilm otuksct >1.00 kerta, halutaantieto- ja nunenrnuutto-ilmotukset 50c k e ila , nanua- ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset f l.0 0 kerta. Seisovat dmotukret sopimuk sen mukaan. Satunnaisista ilinotuksista tu lee rahan seurata mukana. Englanninkie lestä suomennetaan vapaasti. Advertising rates iu eficct July 1, 1912, 40 e«mv per tuen. Special ducuunt is advwed for larger and cuutiuuouv advertivementv- toveri , box o», astoäia ^ oäe . tilaush innat ‘‘T äyttääkseen oikeudenm ukai sen velvollisuutensa itsellensä ja p ä äo m a lle jo n k a p a lv elu k se ssa se I on, <»u työväestön tyydytettävä m uutakin kuin pelkkä itsensäsäi- Yhdyavallouva ja Canadassa: , . . . . ,, . . Ykvi vuosikerta. .$5.50 o kuukautta. .$5.00 i lyttäUllSV31.-ti >, p elk k ä V aistonsa 5 k uukautta... »1.00 1 k u u k a u s i... .60 ' , . Suomeen ja muuaUe ulkom aille: S ie iU Il ja r U U lllllll V ll( l £ S S a p it . T - Yksi vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25 1 , .. — ------------------------- ---------------- i mi sek si, SU B SC R iPT IO N RATES: In tne United States and Canada Thiec u iunths..$1.60 I One month................ 60 t< m v itlg . kirjot taa l a .e yliopis- . ta lo u s tie te e n r is lie r . J o ta , ’ . p o r te & S O ll p id e tä ä n , 11 - v iite nä etevinim istä porvarillisista ta loustieteilijöistä. Sillä tahdotaan sanoa, että Californian S. S. Osas työväestön mi niin tyyten kuole toille tettava itsenäisyysvaistonsa ja lu< »kkatunteensa, e tti se voisi (V altiokom itean tiedonanto) Valtio järjestön toim innan tar- olla vielä kiitollinenkin riistäjil- kotus on etupäässä agitatsiooni, le e n ! kasvatus- ja järjestäm istyö. Vii- Eikä suinkaan puuttune se.Eli meksi pidetty Californian s. s.- siakaan työläisiä, jotka ovat val- osastojen neuvottelukokous on i niiit huutam aan eläköön näille pannut sille enem män huom iota professori lish e rin mielipiteille. ja an tanut valtiokomitealle oh Ehta ro m p ersi laisen kasit yksen työväestön «»11a jeen käyttää viisi-sataa d o lla ria , mukaan tulisi agitasioonityöhön, sekä o ik eu tta-! sellaisessa sopusoinnussa työn- n u t valtiokom itean käyttäm ään teettäjien kanssa, ett.i työselk- varoja kirjeenvaihtajat avusta- kauksia ei koskaan sa ttu isi. “ Mo- miseksi. lem m inpuoliset edut" olisivat K irjeenvaihto puoluelehtiin on näiden puoskarien mielestä pi- agitatsioonityötä, se on myös ke- dettävat molemminpuolin kun- hitys- ja kasvatustyötä, melkein- niassa . M utta sellainenhan on pä laajem m assa m erkityksessä m ahdotonta. Siliainenhan edel- kuin m ikään m uu puoluetoim in-! lyttäisi että etujen ristiriitaa ei nan ala. Puolueem m e jäsenten ole olem assakaan, ei ainakaan tulee harjotella kirjeenvaihtoa, sellaista sov ittam atonta joka por- kirjottelem ista omiin lehtimme. varistun ja työläisten, orjien ja M itä hyötyä on kirjotustaidosta, isäntäin välillä vallitsec. jossa ellei koeta kehittyä käyttäm ään toi-en voitto on aina toisen tap- sitä. Toimintamme kaikin puo pio. 1’rofessori lis h e r on erään Iin vaatii yhä enempi kirjalliseen työhön, kirjanpitoon ja semmoi American \ssociation for Huoueusto sijaitsee 10uinen ja Duane katu jen kulmana. Telefooni : konttori 565, toimitus 852. seen harjaantunutta väkeä. SAA DAKSEMME AIKAAN Y LEI SEMPÄÄ INNOSTUSTA JA HALUA TÄHÄN TOIM IN TAMME TÄRKEÄÄN PUO- LEEN, LUOVUTTAA VÄL- TIOKOM ITEA JOKAISELLE CALIFORNIAN VALTIOSSA TOIM IVALLE S. S. OSAS- TO LLE KYMMENEN DOL- LARIA KÄYTETTÄVÄKSI KIRJEENVAIHDON EDISTÄ- ta kuin tilapäisesti, siitä on his-' H -Il 1-1-W-+++-H-I-I !■ 1 I I I I I I 1 1+ se. että lä .m joka , - • , i - • t » 1 ♦ I sm . .. t n kansanvaltaisen lähetystön, joka toria esimerkkina. Pulm asta ei + ------ — t » .-i ---- ...^»»x,,-,^ ole m uuta ulospääsyä, kuin ka-j a i f H l I H 1 1 H 1 H I H l 11 I I I H » ei suinkaan ole bolsheviki, eipä pitalistisen tuotantotavan poista 1 1 ¡edes sosialisti! Porvarilliset taloustieteen pro väestöä samojen riistäjien kä minen ja sosialistisen sen tilalle) L Ä N S IP IIR IN P U H U J A N M A T K A svvtög bolshe vikeja V/S- fessorit, joiden toimena on jo ai siin, eivätkä laitkaan auta muu- asettam inen. V V A S H IN G T O N IS S A . | he oVat lakka tt- koja sitten ollut pelkkä taiste- T overi A. H a u ta m ä k i a lk a a raat'itä n e e t sanom alehdet jn e : nyt luaseitten etsintä kapitalism in ¡k an sa W ash in g to n in v a ltio ssa ’ T ** ¡ kuitenkin Jokainen "Znamva jo k ; kuulla puhuen: I T rouda". joifka ufka m inä olen näh- liarjottam alle riistolle, eivät kä karkealta hienosti oppineitten muualla onnistuu saam aan pa- porvarillisten taloustieteilijäin rem pipalkkaisen toimen. korvissa, niin sittenkin pitää se M itkään m uut kuin suorasanai ehdottomasti paikkansa. set pakkolait eivät voi sitoa työ Järjestömme asioita NIAILMANKATSOMUKSIA Black Diam ond 20—21—22 p. n y t , sisältää kaksi, kolme ja jos- sitä '— eivät ainakaan saa il S e a ttle 23—24—25—26—27 p. kus neljäkin palstaa o tte ita muis- m aista kirjotuksissaan — yhteis (S e a ttle la ise t voivat a n ta a päivän ta lehdistä. Lukuunottamatta kunnan todellisia suhteita sen-j SO D AN A L E N T A V A V A IK U T U S , i en ää vain puolet sio ista jälellä. Niil ju an ita la isiile, jos he h a lu a v a t). kahta kertaa, jokainen sanoma- kään vertaa, kuin keskinkertai- j ( T r u e tr a n s la tio n file d w ith the Fostmastet ! ie ei ole riittä n y t ruokaa. E v e re tt ........................ 28—29 p. le h ti, m i s t ä l a i n a u k s e t o l i v a t te h - at Astoria, Ore., Sept. 16, 1918, as required i nen työläinen. by s e c tio n 19 o f th e A c t o f O c t. 6 th , i«i7.) ! S am asta sy y stä on H ollannissa täy ) Issaq u ah ....... 30— 1 P lokak. d y t , olivat jyrkästi bolshevik. ja vastaan! T äm ä todistaa, että (okainen valveutunut työläi W. G. Shepherdin teo k sessa “ E rään • ty n y t tap p aa m iljoona p ä ä tä k a rja a New C astle .............. - 3 p. useita bolshevikivastaisia sano so ta k irje e n v a ih ta ja n tu n n u stu k sia ” on E n g lan n issa on, viljankasvatus-alueen Poulsbo ...................... 4 P- nen naurahtaa sellaiselle ajatu k se u ra a v a e rik o ista huom iota ansaitse- i lisääm iseksi, ollut pakko k y n tää nu j m alehtiä täytyy olla olem assa. P earso n ...................... 5 6 p. selle. että työläisen pitäisi olla va kuvaus: ¡O n ollut tapauksia, jolloin toi- I rin 2,400,000 ee k k eriä h ein äm aata j R oslyn ........................ & 9 P- kiintynyt tuotteeseensa. Jokais “ Mulia oli k erran v en äläin en ki- jo sta on seu rau k sen a ollut karjan S. s. o sasto t, v a lm ista k aa o h je lm a -1 niittäjiä on sak o tettu ja sanoma- ta sel’aista m atelijaa, joka koet vääri, jonka e rä s itä v a lta la in e n u p -1 vähentäm inen v asta a v assa m ää rässä tai m uita illa ts u ja a in ak in yhdeksi lehtiä tilapäisesti lakkautettu puheiliaksi, tov. H a u ta m ä k i s u o rit-' m utta täm ä on ta p a h tu n u t sen- taa tuottaa m ahdollisimman pat seeri oli la h jo tta n u t m inulle m uis-, B rittilä ise n elin tarv eh allin n o n las ion, pidetään nykyisin jo narri-j toksi Przem yslln vallotuksesta. Otin kujen m ukaan on s itte sodan alkam i ta a arv o k k aan num eron o h jelm as-| takia, että lie lehdet ovat tallal ' lisesti levittäneet valheellisia tie- sep m ukaani erääseen A lt Sandecin sen koko E u ro p asta k a rja v äh en ty tanne. na. joka maleksii orjuuttajansa Iltam atu lo t lan k e a v a t län sip iirin j toja tarkotuksella provoseerata pikkukaupungin pieneen h o t e l l ii n nyj y h tee n sä 28:11a m iljoonalla nau jalkojen juuressa, tavotellen ruos jo ssa tusinan v e rta n u o ria h a v a i t a - , ^&ej^jmeijä ja 55 m iljoonalla lam -i ag ita tsio n ik a ssaa n . kapinaa. P ietarin neuvoston sanom aleh- ki jän sa suosiota. laisia up seereja istui pöydän \m p ä paalia. Ihm ekös sitte, jos se jo ssa ! T o v erillisesti: distön ja valistustyön kom issaari rillä. He k a tse liv a t tu o ta m inulla t unt u u i W ash. Suom. V altiokom itea. Y hteiskunnallisesti ei luonnol sanoi: “ Me annam m e eri poliitti olevaa voitonm erkkiä kiih k eällä ja \ » lisesti ole edullista sellainen ti sia näkökantoja om aaville lelleil jotenkin nieluisePa m ielenkiinnolla. ' lanne, että ty ö läiset. eivät vähää “ Sam assa m uuan u p se ere ista vetä Venäläisistä sanoma le tävden vapauden arvostella “ H E R M O S T U M IS E K S I kään välitä siitä, miten paljon si ta s k u s ta a n venäläisen k iv ää rin p a t ' kansan kesken san o taan ylim alkaises meidän toim enpiteitäm m e, vielä lehdistä neuvostojen politiikkaakin. M utta he tuottavat. M u tt a m u u te n ei ¡ru u n an , pisti sen k iv ääriin, n o s ti ' ti m onenlaisia eri tila n te ita , alkaen (True translation hied with th« postw.«« hävitäm m e siihen paikkaansa tu o ta n to ta v a n )aBeen poskelleen ja täh d ä ten suo-j h e rk k ä tu n te isu u d e sta ja itse n sä liil voi kapitalistisen 3» ro|uiieti , . . at A s t o r ia , O r e . . . S e p t. 16, ; raan noin 20 jalan p äässä s e is o v a a ! litseiniskyvyn p u u tte e sta aina sellai by section i9 ot the Act of 'ict. 6th, ivi7.< tahalliset yritykset provoseerata vallitessä olla laita, sillä, kuten! hotellin v alkohapsista ju u ta la ista o | siin aivojen ja selkäytim en elim istö! London N ation" lehdessä kir-1 kapinoita valheellisilla tiedonan- sanottu, tuotantohan ei tapahdu m istajaa, laukasi. Luoti ei vanhuk lisiin tau te ih in kuin käyn tih äiriö ih in jottaa Beatrice K ing seuraa- noilla. ensinkään tarvetta, vaan voittoa seen sa ttu n u t, vaan hyvin lik e ltä se tai halvaukseenkin a sti. “ H erm o tau ....... ' Kosketelkaamme vie lä vhtä \ cltl . varten. Siitä ei ole työläisille! hiipasl. Huone täyttyi ruudin savua te ja ” ne kyllä tav allaan kaikki ovat ,.K u n k e r r a n t u je c se a ika> jo i-¡ju ttu a , jota on levitelty uiko- vähintäkään hvötvä, että he k o -)ta> J°ka hitaasti nousi kattoa koh sillä herm ostoonhan ne v a ik u tta v a t jo jn vjejSty su htaantuu nykyiseen i mailla. Ei ole pitkää aikaa siitä M utta suuri yleisö, joka ei ole her vallankum oukseen meidän ............... sa no m a 1 e h - t e e m , m e m y ö tätu n to i-: kun ettavat p arin an sa mukaan joit-) „Tuo murharuudin 8avu tässä All m otautien erik o istu n tijo ita , useinkin sesti, rehellisesti haluten ym m är-j kertoivat uutisia siitä, että Saksa duttaa tuotantoa. päinvastoin; ga n ^ecin p ienessä hotellissa sinä il se k o tta a väh äp ätö iset ja tä rk e ä t, vaa tää asioita ja au ttaa taistelevaa asestaa \ enäjällä olevia sotavan- saattaa se ajaa heidät useassa itu n a sy n n y tti m inussa pahoinvoinnin ra llise t ilm iöt toisiinsa. Jos jolla kansaa. niin me olemme tulleet kejaan taistelem aan liittolaisia tapauksessa työttöm ien arm ei- 1,u n te e n '« »ieppasin m u isto k iv ääriin kin on sem m oisia herm o h äiriö itä kuin sille asteelle, jolloin ei enää ole iv astaan lii voi olEi suurem paa pois tuon nau rav an nuoren vänrikin liiallista k iih ty v äisy y ttä, säikkym is tarvetta vallankum oukseen. T ä - ; asioitten vääristelyä kuin täm ä. jaan, koska he palkoillaan voi k ä d e stä ja läksin tieh en i koko pai ta ja h y p ä h te lem istä äk illisen äänen mä ajatus tuli minun mieleeni Ne jotka ovat vaivaantuneet lit vat ostaa vain m äärity n tuote kasta. kuullessa, kuum an tai kylm än tu n tu kun olin lukenut joukon vcnäläi- j kem aan Saksan \ enäjälle anta- m äärän, joka tuotetaan sitä pi- “ Vain m uutam ia kuukausia sitten j m istä eri ruum iinosissa, pu u tu m ista sanom alehtiä, bolshevikivas- niat rauhanehdot, varm astikin j a bolslievikicn kannattajia ¡huom asivat niissä olleen kohdan. kem.min, mitä enemmän he työs sam ainen vänrikki oli ollut lupaava “ kuin n e u la lla ” pistelem isiä tahi i “kuin v e itse llä ” vihlom ista, P U ^ tu s i ¿) n vaadittiin saksalaisten ja ; nuori a rk k ite h ti V ienissä. Myöhem kentelevät. ! min sam ana iltan a hän etsi käsiin ta paalaessa. p istoksia s e lk ä ra n g a n ; ,n a l c l l t jn i jc h c t ja julkaisijat, jo i- ; itävaltalaisten sotavankien pi- Y hteiskunnassa, jossa t o i n e n , ^ R obert Hunnin ja m inut ja pyysi yläosassa, rau h a tto m u u tta , jalkojen den mielestä bolsheviki-sana mer- Käistä a s e is ta riisu m is ta . ata tuskin olisi teli tv. luokka elää yksinom aan toisen m eidän valehtelem aan e rä ä lle yleni ja käsien ny k im istä ja kym m eniä | k its e e s a m a a k n j n r ¡k(>ksel li „ c n i vaatim usta m uita kiusallisia tuntum ia niin kustannuksella, ei voi olla kvsv- »iälle upseerille, e ttä k ivääri oli Iau- ja jotka sanovat bolshevikejä jf,s sotavankeja olisi k äy tetty vastaan. E räässä mvksessä yhteiskunnallisen tul»-!ennut tap a tu rm a ise sti. Tuo ylem pi heti luullaan henkilön potevan Jota saksalaismk>,isiksj ()Vat koskaan liittolaisia upseeri, n äet, oli uhannut ran g aista kin vaikeaa elim istö llistä herm p tau ! , lukeneet, u k e n e e t) joko j()k(( alkuperäisenä t a i ! "Znam ya T ro u d an " toukokuun alkuperä tamii m elvyttäm inen. Kapitalis- ' I h ä n tä — juopum uksesta. tia. Tosin tu o llaiset h äiriö t joskus käännöksenä, yhtään viim eaiko-! num erossa julaistaan m anifesti, tilien tuotantotapa ei m u u ttu isi- j, “Jokainen äiti, sisko ja vaim o En ovat elim istö tau tien oireita, m utta jen venäläistä lehteä. ¡jonka oli antanut yli puoli mil- kaali omaksi jarrukseen, jos sen ro p assa on havainnut jo ta k in täm än yleensä ne sitä eiv ät ole, vaan ovat Katsokaanim e syytöstä saksa-1 jo*'iiaa V enäjällä olevaa sotavan- laajenem ism ahdollisuudet ,,lisi- laa tu ista m uutosta tap a h tu v an m ies n iin sa n o ttu ja “ to im in n allisia” hernios laism ielisvydestä. Täm ä svytös ‘ kia. jossa lie protesteerasivat ! puolisissa om aisissaan. T oisinaan se to h äiriö itä , jo tk a riippuvat e rin äisis patinaan bolshevikien niskoille e- Brestin ratiliansopim usta vastaan , vat rajattom at. V asta sosialisti-, ¡on vähem m än tuntuva, niu tta toisi tä ehkä m onistakin, ep äedullisista tupäässä senjohdosta, että he te- uudelleen v akuuttivat olevan- sessa. jossa n a u tin to o n sitä s u u -|„ aan kuoiem a on gi parem pi kuin s e Ise ik o ista , esim . suvussa rnahdollises kivät rauhan Saksan kanssa j a . sa päättäv äisiä "seisom aan ki- ■ l u m i n e n r raakalaisuu- a a k a l a i s i i n - ti olleesta k a a tu v a ta u d ista , alkolio tehtyään sen. myös ylläpitävät t em pi, m ita e n em m än v o id a a n , karmiva palautuminen ”" ' " väärit käsissään viimeiseen mie- lism ista, inielenviasta tai m uista tlJOttaa saavutetaan tilanne, jos- teen, m inkä sota a ih e u tta a ¡ sitä. Sosialivallankunu»ukseBis- heen \ enäj.in vallankum ouksel- K aikki sodan turm io lliset vaiku “ isäin pahoista teo ista" tahi asian ten vasemmiston äänenkannatta-1 -isen hallituksen puolesta". Näi- sa työläisetkin mielenkiinnolla tu k set eivät ulotu yk sistään ih m is om aisen henkilön itsen sä liik ara si , ja - Z n a n iv a T ro u < ia >; ankara i tä sotavankeja voidaan k äy ttää seuraavat sitä, m itä he tuotta- ruum iiseen.” tu k sesta. p itk ä llise stä jä n n ity k se stä j,o l , h e v ik ie n v a s t n s ; a ia< • ketä vastaan hvvänsä. joka hyök- vat. pyrkivät tp< »ttamaan Ei ole oikean m iehen te h tä v ä ä ! (y le llise stä h uolehtim isesta, m urhees ; . . J io ls h c v ik it e iv a t t e h n e c t r a u . kää vallankumoushallituksen ,’oida etu- k kien \ alista etujen ristiriitaa. Se Ratkaisematon pulma nä ja väsyksissä. Istui tuolille huo ¡ j Selitettyään niitä tapoja, joiden kjian kysyneet itseltään, niistä se 1 noocsnni nolovnn rUnnnsan avstval i Ole rajojll, kUteil tiedetään. SailO ' * • i . . . siil;i perusteeda. että e d u t Je a n ää re e n t ik- si harm aansiner n.alehdetK in ovat siellä k o h teliaita Saksta,n "H per.al.st.nen ten johtuu että ka,kesta h d ta porvareille voidaan sovittelemalEi saada so- _________ 811 ääreen. Ankasi harmaan, mer ¡ n„i.1,„,.IOBU!lu,1 t-ä.aioru.ti.u : hallitus on rikkonut Brestin r a u -! xastda,i täh d äty stä \ iham telis. v- . 1 vän päällystakkiinsa, riisui päähineen >kbl»Pa p a la u tta e ssa a n k a sik irjo tu k , , “ P r a v d a " i a t k - a a • “ V^nvr-» - ! d e s tä h u o l i m a t t a I ih *>d/>11oor>v;t-> pusointuun, jos vain kum m al'a- Y h d is tiltä n i t\'»m inisterin il-1 - 4niifli„ hänen h a r m a a tu k k a n s a s i a - J ° ita e iv ä t v o i käyttää. Seuraa' “ia.‘ . ‘.,.a . „uvo | ,, ‘ » h e edelleenkin ,sa. »Iloin hänen h.rm a. InkUnn». ¡ ,u v,rka,l„a,n. kaikkien työväen-1« « , vallassa ■ M yönnettäköön kin pnclella tunnustetaan to in e n ; m otetaan eräässä hiljattain pitä- näkyi, a s e tti pitkän sapelinsa poi järjestöjen probleemina on löv- että lie ovat tyrannim aisia.' Mut- toistensa oikeudelliset vaatimuk- | massa puheessaan selittäneen, et- ' iensa \ä ln n ja istui hetken aikaa ' PekinKin lehti siinä tap a u k se ssa : , voidaan valinis. ta niin oli tsaariliallituskin.’ K ui i “ Ä ärettöm ällä ih astu k sella olem m e j taittua set* Itä ty ö lä iste n y k s ity is in ä ty ö s tä ään ettö m än ä. tsaarihallitus kukistui taisteluun Saksaa vas- tenkin “ Hän oli arvokkaan näköinen m ies ¡lu k en eet k äsik irjo tu k sesi. Ikinä en ! -a a n ." vaikka sillä oli toisten m aitten Sen ihanteiden mukaan pi.äi- ; lakkaaminen aiheuttaa suurem- MISEKSI. eikä kaikki sodan roiskuttuina kura nen em m e ole sa an e e t n a u ttia sei | M issään en°lantilaisessa leh- hallituksien kannatus puolellaan, Osastot voivat käyttää sen si työläisen olki kiintvnvt tuot- ,,aa pat häiriötä teollisuudessa kuin ja loka voinut p e ittä ä hänen puvus ' ia jsesta m esta rite o k se sta . Jo s m e , dessä t i l i l l ä en ole nälnivt lau- h.i tarv ittu m itään "sekaan*u- niinkuin luulevat saavansa par teeseensa". llau -k a ajatus m uu joukkolakkaam iset eli lakot. t u saan ilm eisesti esiintyvää siro u tta aen painaisim m e, niin viranom aiset j siittävän sellaisia tuom ioita Sak m ista". haan tuloksen ja on jokaisen o- ten. Millä tavalla työläinen voi ta syystä olisi hauen m ielestään H än oli asunut pitkät a ja t Lontoossa ¡v arm aan m ääräisiv ät m eidän pitä ¡s a tl hallituksesta kuin "1’ravdas- Kun Xjenäjän kansa huomaa saston ilmotettava valtiokomite si "kiintyä tuotteeseensa", jota päästävii siihen, etteivät työläi- pitkät a ja t R an sk assa; puhui kaik niään sitä ohjeenam m e eikä tä s te d e s ; Sa " . T oukokuun 12 päivän nu- bolshevikit ällän oleva van sellai.-ta set k u ifailisi tvöpaik.. iltaan vaan kk‘ Europan kieliä yhtä h>'v&8ti kuin) koskaan ju lk asem aan m itään vfthem | merossa, mikä minulla on juuri ;j° ta ei kannateta, niin he ku! is- lia n tuottaa kokonaan toisia var- alle, miten ovat menetelleet ja , saksaakin. , p ia n o is ta kuin se. J a kun m eidän edessäni, on kuva. jonka nimenä tavat sen aivankuin K erens iin mitä huomattavia tuloksia se on ten. on käsittäm ätöntä muulle i pysvisix ,ät työssä jatkuvasti. “ Hän istui siinä hetkisen ja ojensi I On si m ahdotonta kym m enessä tu h an , on "1'kraina". mikä tekisi livvää hallituksenkin ja tsaarihallituk- tuottanut. Näin menetellen ja- kuin porv arillisen idealismin rä- k ä ttä hyväiltä Vaikka onkin totta, että pinta valkeata ..-. a än , läm pim än t.... _.i.„ n e ssa vuodessa saada a ik aan m itään meidän brittiläisen valtakuntani- sen- Eikö meillä ole hiem an sa kautuu avustus tasaisesti koko uieikossä eläv ille, joka ei omaa i ,,u (.¡¡se sti asemaa katselem alla vaksi; siinä oleva kultainen ran n e sen v e rta ista, täytyy m eidän, vaikka me jäsenille. Saksa, joka on ku- nia” k'iinen tilanne tässä maassa? valtiossa ja luulemme saatavan i aavist 115t*“<aan SI,-a» r ” ta var näyttää sibä kuin olisi työläisille v alaistu k sessa. S itte hän yhtäkkiä sydäm en surulla, p alau ttaa täm ä ju vattu siten kuin meidän “Sundav Kaikkialla sanotaan, että nvkvi- atkaan laajempaa harrastusta, li- lcn tuotantoa harjotetaan. Li samantekevä. minkä kapitalistin | ren g a s kim alteli tulen läm pöisessä ,n a lallinen k äsik irjo tu k sesi, ja pyy Chronicle" sen kuvaa, ruoskii a- ne” hallitus ei ole kansan su • tah d ottom alla liikkeellä. ik ä ä n k u in : däm m e tu h an n esti an teek si, e ttä me 1 viitoilta, kiinnisidottua ptlolialas- s’" ssa- K uitenkin se <»n valias- säten kirjeenvaihtajani lukuisuut- hau työläinen työskentele tuot et- palveluksessa työvoim aansa ku-, olisi valkea polttanut x v. hänen sorm i däjv niin täytyy teh d ä om an kyvyt ) topta naista. U krainaa. Täm ä sa- o.s täm än m aan kansa t o ta. Kunkin osaston on ilmotet- ¡tuskin on sellainen tapa. jolla della vastustaisi Mr. Lloyd Cc r- ' I taan. Vaan 1 palkkaansa varten. liutaa, kun sitä kerran täytyy! »an veti k ä te n sä tak asin , pyyhkäsi töm yytem m e ta k ia .” tava päätöksestään, että ryhtyy Eihän kapitalistinen tuotanto ole tuotantokustannuksilla m vvdä. sillä väsyneesti kasvojaan ja sitte ¡osotetaan m yötätuntoa Saksaa gea, niin lie erottaisivat hänet. illetikaan "lem olemassakaäfh Georgen hallituksen va.-tustaj’en toimiin ja miten on. p ä ä ttä n y t1 ollenkaan assakaah tuottei- niin sittenkin on laita siten,* että p eitti silm änsä käm m enellään. M ONTA N E R O A O L IS I K U O L L U T ¡knbjaa” - “ ‘O letteko v äsyksissä?’ kysyin. | Toukokuun 15 päivän " F ra v - H a k o s s a ei ole kuitenkaan ke- N ÄLKÄÄN, käyttää tuon rahank^ja valtioko- den. hyödykkeiden tuottam ista t\••laisesta tun ituu työpaikan vaili “ Hän o tti käten sä pois silm iltään ! da tiedottaa, että H arkot issa Kian. joka ehdottaisi sitä. että vaan voittojen saantia mitea lähettää sen. varten ¡telit m iellettävältä. ¡ja k atso i m inuun, sinisissä silm issään jo s o lis iv a t jo u tu n e e t eläm ään sota s<tkv,ilai-t tappoivat i.00 bolslie-1 kääntyisim m e Amerikan puo- ajan a n n o k s illa Puoluelehtien levittäm inen on E iväthän kapitalistitkaan ole Olot useilla työmailla ovat sei- ilme, joka oli hirveä nähdä. H än ei vikiä ja sosialivallankumouksel- Ice” . Pyytäen sieltä apua hänen U seita m enneiden pol Itie n n e ro ja ] is la Ja Jekaterinoslavissa 400 ta- k ” k Htamisekseen. y h tä tärkeätä agitatsioonityötä kiintyneet tuotteisiin vaan voit- laiset, että niillä pitem män päälle! vastannut ^ym ykseeni; lieneekö jokainenhan m uistellaan vieläkin m ainion , . . , sitä kuullutkaan. i" " iX’,kaa Ja työläistä, maanvil- käsittäisi tällaisen politiikan tv- kuin kirjeenvaihto lehtiimme. töihin, siilien mikä heitä tuotan- o lem in en on m a h d o to n . S v n tv y i ,, . .... . . . . . . . , . , .. - - - “ T uo t e h t ä v ä , hän virkkoi, tue halunsa takia. H eillä olisi iisi ollut ollut k ko o - i ¡elyslsomitean jäsentä. Niin tv - ' P<Twden. Koska käynnissä on paikkakun- non yhteydessä hyödyttää, tilanteita, joista ei läpäise m ite n - talonpoikaisvanhuksien a settam in e n yat päivät, jos olisivat joutuneet ny ! p e r a ä . k u in S a k § a n ljtiik k a , J o’s liittolaiset rehellisesti ha- nittainen Toverin levityskilpailu, Jokaisena teollisutiseläm än la- kään m uuten kuin jä ttä m ä llä ' sein ää vasten am m u ttav ak si — hm kya.kana eläm ään. E n g la n tila ise t k i n . n iin e ip ä ]je n e m ah d ()1 H sta , lu a ta t au ttaa Venäjää ne ioiPa e t t ;i lie - im n iiis iv u t ; »♦ ■ ei «.1» i n •• i •’ .J , * jossa kilpailussa palkinnon sa a n -! hiaannuskautena tulee päivän työn ja etsim ällä uutta, vaikka- se el ole oikean miehen tehtaväa!” ’ k irja ilija t T hackeray . ja . . D , ickens oli- , e “ a 1e ‘H i i p u is i ta t j o u k o t t a n i o- e’ “ le »lella siiotuksia. n n he vat m olem m at syonustaidon m esta j Illia kannattajiaan. a u ttav at sellaisella t a v IL m ik ä ti jokaiselle on helpompi kuin selvästi ilmi se, että tavarain pa ei sattuisi saam aankaan juurii mailman k a rja la u m a t reita. Voiton k aik ista vei kuitenkin E t t ä m e id ä n < in n m -il» h i: »x v • a tnäL a ‘ t y- a ... . . . . .... „ . ’-lia niei"an s a n o m a l e h d i s t o m ci m mm» u o d o 1 s . t ♦ u Venäjän itS tavallisesti, niin kiihottaaksem- tuottaminen ei vähim m ässäkään sen parem paa. v ä h en ty v ä t . ran sk alam en k au n o k irjailija B alzac, ,n e v a a r .s t e l e e V e n ä j ä n t a p a i lt u - «En vaaraksi. "Ensim äKeini *^- me kaikkia osastojen asiamiehiä m äärässä liikuta kapitalistista! \ aärä on sellainen käsite että (Tnie transiation fiied »ith the Po»»ma»tet sekä nio tteliaisu u d essa e ttä syöm ises I .„ ia , s e n t o d is t i ä s k e t t ä i n e r ä s i keleena". sanoo "Isvestua".' “«»u .. , , I , .. . . . . .. . ,1 .... ............ . i pJJillb-JJ SB SI61 -91 |1->S ••»-»O ‘euui-v jv ja tila u k se n h a n k k ijo ita o ikein liik k e e n h a rjo tta ja a . K un voit«»! ty ö lä ise t jä ttä v ä t tv o n sä vain!»» »eetion 19 of the Act of Oct. 6th. tyi7.i i T uskinpa m ikään parem m in v o i rn a n n ä y t ö sponnistuksiin, loppuvat, niin teollisuuslaitokset pelkästä työhalun puutteesta. - p , ” • • . • . x 1........ i see n y k y istä ravintopulaa kuin LUOVUTTAA CALIFORNI sulkeutuvat ikäänkuin itsestään ly o m im s te n v eto aa ty ö lä is iin , , . , .u . . , m an k arjalau m o jen v äh en ty m istä AN S. S. VALTIOKOMITEA tarvitsipa suuri yleisö hyödyk kehottaen heitä ottamaan huo-; sottavat num erot. Kun S aksan a r neen. H änen k irjallin en tu o tan to n • i v . *°‘vvn* , . tapa Karkottaa saksa- KOLMEN PROSENTIN LISÄ- keitä tai ei. * PALKINNON KAIKISTA KIL Samalla tavalla voi palkane- P A IL U N KESTÄESSÄ HÄN- destä työskentelevä työläinen ol- K IT U IST A TO VERIN TILA- la kiintynyt ainoastaan palkkaan- U K SISTA SILTÄ KILPAILU* sa. Mitä häntä hyödyttäisi kiin- AJA LTA JA NIILLÄ EH- tvä tuotteisiinsa, eihän hän nii- Palkkansa on hä D O ILLA K UIN KUKIN O-j tä omista. SASTO ON PÄÄTTÄNYT nelle kaikki kaikessa, sillä vain K ESK U U D ESSA A N JÄRJES se tekee elämisen hänelle m ah TÄÄ. Koska Toveri luovuttaa dolliseksi. Olkoonpa että sellai kolme prosenttia lisää tavallisen nen ajatus tuntuu epäpyhältä ja mioonsa sen. ettei yleisesti muil- m eija p e rään ty i ensim £iseltä R ans la työmailla makseta enempää! kaan tek em ältään suurhyökkäyksel kuin silläkään jossa kukin työs tä, ajoi se edellään R a n sk a sta ja BeJ g iasta 1,800.000 raa v a se lä in tä , jo tk a kentelee, joten ei kannata muut kaikki on jo aikoja s itte n te u ra s te ttu taa. Niin saattaa olla, mutta tot Vuoden 1916 lopussa oli R anskan ta on myöskin se, että yleensä n a u ta k a rja v äh entynyt 2,500,000:11a kaikilla tvömailla maksetaan lii-Ha vuotta m yöhem m in ilm otetaan vä kuudesta ja kauhuntoista. Sellai- la^ et maasta. Ei knk i . — niin halukas , Ole arkottamaan Saksaa pois \ ’enä- i - ta.. .„ u’n va^änkumouksellinen \ enäjä itse, mutta se pitää ta pahtua sen omalla ajalla ja sen omilla keinoilla. Antaa sen en- koska häntä halutti, eikä koskaan sin itse rakentaa itselleen kan- sa Oli niin suunnaton, e ttä hänen set jutut ovat sanomalehtien kek- BuhfppnRA »nitÄn nnikkanRa _ . •• » Hän su h teen sa kvllä kyllä »pitää p aik k an sa van van sintöjä, ei mitään ____ muuta.” ha san an lask u : “su u sta a n lehm ä lyp I kertoi mitenkä Pietarissa liike- sää (s. o. k irja ilija tu o tta a ), ei suu ) elämä oli samanlaista kuin tä ris tä s a rv ista a n .” E ng lan tilain en vallisesti ja (varma merkki ti- k lrja ilija su u ru u s H e rb e rt S pencer ru lanteen vakaisuudesta) pankit o- pesi k e rra n kokeeksi eläm ään yk i livat auki. Hän käveli ulkona slnom aan kasvisruuilla. H än sanoi nousseen 10,800,000: een ) e ttä an vähän. Erilainen palkka-as-1 henn>ksen ... • , • , . ¡elukkaan. T an sk assa e rä ä n tuonnot ¡hänen teikko saa useissakin t a p a u k s i s s a ! ^ anuetun niaärayksen mukaan oli| ki m itä itä oli luW,l» ru u a lla O l l e h a n työläiset m uuttelem aan paikasta neljäsosa m aan sioista te u ra s te tta v a pannut paperille, baadakseusa niihin toiseen, toivossa että ehkäpä ja nykyään arvioidaan siellä olevan I v äh än k ään “m ieh ek k y y ttä.” liikuttaneet meidän sa.n.ntalehti? , i X n n ' u ns X a a„ kiark'itUaKSeen nnestentnte sieluja. - .M i t ä ,n e . V oida«? «U siihen tarvitsem m e", sanoi hän. on m ennessä Saksa on alistanut al-
