No. 215
asiamiespalkkion lisäksi, antaa
valtiokomitea
lisäavustuksensa
län n en «uom*lai*«n työ vien iinenkannattaja. ' T o v e r i n
kautta, siten säästyy
ilmestyy Astonassa, Oregon, joka p it v i ¡
paitsi sunnuntaina.
työtä.
TOIMITUSKUNTA:
Nyt siis Californian valtion s.
is-osas.oissa oikein tarm okkaita
A. B. MÄKELÄ.
toimiin Toverin tilaa jamäärän
kohottamiseksi.
TOVERI
Kun nyt kerran liikkeelle läh-
(T H E COMRADE)
The organ oi the Finnish workers in the detään, niin
tehdään kerrankin
W estern states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday, näkyvää jälkeä.
at Astoria, O re., by the W estern W ork-
m eu’s Publisning Society.
Californian S. S. Osastojen
A N T T I J. P Ä Ä T Ä N , Manager.
Valtiokomitea.
Entered as second-class mail matter July 18,
lj>12, at the postoilice at Astoria, Oregon,
Alfred Ruis, kirjuri
TOVERI
under the A ct
of M arch 3, 1879. _______ __
Vai p i t ä i s i työväestön
olla vielä kiitollinen-
kin riistäjilleen!
llm oiushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-
lim ut ukset $1.50 kerta ja muistovarsyilla
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio-
liitto-ilm otuksct >1.00 kerta, halutaantieto-
ja nunenrnuutto-ilmotukset 50c k e ila , nanua-
ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
f l.0 0 kerta.
Seisovat dmotukret sopimuk
sen mukaan. Satunnaisista ilinotuksista tu
lee rahan seurata mukana.
Englanninkie
lestä suomennetaan vapaasti.
Advertising rates iu eficct July 1, 1912, 40
e«mv per tuen. Special ducuunt is advwed
for larger and cuutiuuouv advertivementv-
toveri , box o», astoäia ^ oäe .
tilaush innat
‘‘T äyttääkseen oikeudenm ukai
sen velvollisuutensa itsellensä ja
p ä äo m a lle jo n k a p a lv elu k se ssa se
I on, <»u työväestön tyydytettävä
m uutakin kuin pelkkä itsensäsäi-
Yhdyavallouva ja Canadassa:
,
. . .
.
,, . .
Ykvi vuosikerta. .$5.50
o kuukautta. .$5.00 i lyttäUllSV31.-ti >, p elk k ä
V aistonsa
5 k uukautta... »1.00
1 k u u k a u s i... .60
'
, .
Suomeen ja muuaUe ulkom aille:
S ie iU Il
ja
r U U lllllll
V ll( l £ S S a p it . T -
Yksi vuosikerta. .$8.00
6 kuukautta. .$4.25 1
,
..
— ------------------------- ---------------- i mi sek si,
SU B SC R iPT IO N RATES:
In tne United States and Canada
Thiec u iunths..$1.60
I
One month................ 60
t< m
v itlg
.
kirjot taa l a .e yliopis-
.
ta lo u s tie te e n
r is lie r .
J o ta
,
’
.
p o r te & S O ll
p id e tä ä n
,
11 -
v iite
nä etevinim istä porvarillisista ta
loustieteilijöistä.
Sillä tahdotaan
sanoa, että
Californian S. S. Osas työväestön mi niin tyyten kuole
toille
tettava
itsenäisyysvaistonsa ja
lu< »kkatunteensa, e tti se voisi
(V altiokom itean tiedonanto)
Valtio järjestön toim innan tar- olla vielä kiitollinenkin riistäjil-
kotus on etupäässä agitatsiooni, le e n !
kasvatus- ja järjestäm istyö. Vii-
Eikä suinkaan puuttune se.Eli
meksi pidetty Californian s. s.- siakaan työläisiä, jotka ovat val-
osastojen neuvottelukokous on i niiit huutam aan eläköön näille
pannut sille enem män huom iota professori lish e rin mielipiteille.
ja an tanut valtiokomitealle oh Ehta ro m p ersi laisen kasit yksen
työväestön «»11a
jeen käyttää viisi-sataa d o lla ria , mukaan tulisi
agitasioonityöhön, sekä o ik eu tta-! sellaisessa sopusoinnussa työn-
n u t valtiokom itean käyttäm ään teettäjien kanssa, ett.i työselk-
varoja kirjeenvaihtajat avusta- kauksia ei koskaan sa ttu isi. “ Mo-
miseksi.
lem m inpuoliset edut"
olisivat
K irjeenvaihto puoluelehtiin on näiden puoskarien mielestä pi-
agitatsioonityötä, se on myös ke- dettävat molemminpuolin kun-
hitys- ja kasvatustyötä, melkein- niassa . M utta sellainenhan on
pä laajem m assa m erkityksessä m ahdotonta. Siliainenhan edel-
kuin m ikään m uu puoluetoim in-! lyttäisi että etujen ristiriitaa ei
nan ala. Puolueem m e jäsenten ole olem assakaan, ei ainakaan
tulee harjotella kirjeenvaihtoa, sellaista sov ittam atonta joka por-
kirjottelem ista omiin lehtimme. varistun ja työläisten, orjien ja
M itä hyötyä on kirjotustaidosta, isäntäin välillä vallitsec. jossa
ellei koeta kehittyä käyttäm ään toi-en voitto on aina toisen tap-
sitä. Toimintamme kaikin puo pio.
1’rofessori lis h e r on erään
Iin vaatii yhä enempi kirjalliseen
työhön, kirjanpitoon ja semmoi American \ssociation for
Huoueusto sijaitsee 10uinen ja Duane katu
jen kulmana.
Telefooni : konttori 565,
toimitus 852.
seen harjaantunutta väkeä. SAA
DAKSEMME AIKAAN Y LEI
SEMPÄÄ INNOSTUSTA JA
HALUA
TÄHÄN TOIM IN
TAMME TÄRKEÄÄN PUO-
LEEN, LUOVUTTAA VÄL-
TIOKOM ITEA JOKAISELLE
CALIFORNIAN VALTIOSSA
TOIM IVALLE S. S. OSAS-
TO LLE KYMMENEN DOL-
LARIA
KÄYTETTÄVÄKSI
KIRJEENVAIHDON EDISTÄ-
ta kuin tilapäisesti, siitä on his-' H -Il 1-1-W-+++-H-I-I !■ 1 I I I I I I 1 1+ se. että
lä .m
joka
, -
•
, i - •
t » 1
♦
I sm .
..
t n
kansanvaltaisen lähetystön, joka
toria esimerkkina. Pulm asta ei +
------ —
t
» .-i ---- ...^»»x,,-,^
ole m uuta ulospääsyä, kuin ka-j
a i f H l I H 1 1 H 1 H I H l 11 I I I H » ei suinkaan ole bolsheviki, eipä
pitalistisen tuotantotavan poista
1 1
¡edes sosialisti!
Porvarilliset taloustieteen pro väestöä samojen riistäjien kä minen ja sosialistisen sen tilalle)
L Ä N S IP IIR IN P U H U J A N M A T K A
svvtög bolshe vikeja V/S-
fessorit, joiden toimena on jo ai siin, eivätkä laitkaan auta muu- asettam inen.
V V A S H IN G T O N IS S A .
|
he oVat lakka tt-
koja sitten ollut pelkkä taiste-
T overi A. H a u ta m ä k i a lk a a raat'itä n e e t sanom alehdet jn e :
nyt
luaseitten etsintä kapitalism in
¡k an sa W ash in g to n in v a ltio ssa ’ T ** ¡ kuitenkin
Jokainen
"Znamva
jo k ;
kuulla puhuen:
I T rouda". joifka
ufka m inä olen näh-
liarjottam alle riistolle, eivät kä
karkealta hienosti oppineitten muualla onnistuu saam aan pa-
porvarillisten
taloustieteilijäin rem pipalkkaisen toimen.
korvissa, niin sittenkin pitää se
M itkään m uut kuin suorasanai
ehdottomasti paikkansa.
set pakkolait eivät voi sitoa työ
Järjestömme asioita
NIAILMANKATSOMUKSIA
Black Diam ond 20—21—22 p.
n y t , sisältää kaksi, kolme ja jos-
sitä '— eivät ainakaan saa il
S
e
a
ttle
23—24—25—26—27
p.
kus
neljäkin palstaa o tte ita muis-
m aista kirjotuksissaan — yhteis
(S e a ttle la ise t voivat a n ta a päivän ta
lehdistä.
Lukuunottamatta
kunnan todellisia suhteita sen-j SO D AN A L E N T A V A V A IK U T U S , i en ää vain puolet sio ista jälellä. Niil ju an ita la isiile, jos he h a lu a v a t).
kahta kertaa, jokainen sanoma-
kään vertaa, kuin keskinkertai- j ( T r u e tr a n s la tio n file d w ith the Fostmastet ! ie ei ole riittä n y t ruokaa.
E v e re tt ........................ 28—29 p.
le h ti, m i s t ä l a i n a u k s e t o l i v a t te h -
at Astoria, Ore., Sept. 16, 1918, as required i
nen työläinen.
by s e c tio n 19 o f th e A c t o f O c t. 6 th , i«i7.) !
S am asta sy y stä on H ollannissa täy )
Issaq u ah ....... 30— 1 P lokak.
d y t , olivat jyrkästi bolshevik. ja
vastaan!
T äm ä todistaa, että
(okainen valveutunut työläi W. G. Shepherdin teo k sessa “ E rään • ty n y t tap p aa m iljoona p ä ä tä k a rja a
New C astle .............. -
3 p.
useita
bolshevikivastaisia
sano
so
ta
k
irje
e
n
v
a
ih
ta
ja
n
tu
n
n
u
stu
k
sia
”
on
E
n
g
lan
n
issa
on,
viljankasvatus-alueen
Poulsbo ......................
4 P-
nen naurahtaa sellaiselle ajatu k
se u ra a v a e rik o ista huom iota ansaitse- i lisääm iseksi, ollut pakko k y n tää nu j
m
alehtiä
täytyy
olla
olem
assa.
P earso n ...................... 5
6 p.
selle. että työläisen pitäisi olla va kuvaus:
¡O
n
ollut
tapauksia,
jolloin
toi-
I rin
2,400,000 ee k k eriä h ein äm aata j
R oslyn ........................ &
9 P-
kiintynyt tuotteeseensa. Jokais “ Mulia oli k erran v en äläin en ki- jo sta on seu rau k sen a ollut karjan
S. s. o sasto t, v a lm ista k aa o h je lm a -1 niittäjiä on sak o tettu ja sanoma-
ta sel’aista m atelijaa, joka koet vääri, jonka e rä s itä v a lta la in e n u p -1 vähentäm inen v asta a v assa m ää rässä tai m uita illa ts u ja a in ak in yhdeksi lehtiä
tilapäisesti
lakkautettu
puheiliaksi,
tov.
H
a
u
ta
m
ä
k
i
s
u
o
rit-'
m
utta
täm
ä
on
ta
p
a
h
tu n u t sen-
taa tuottaa m ahdollisimman pat seeri oli la h jo tta n u t m inulle m uis-, B rittilä ise n elin tarv eh allin n o n las
ion, pidetään nykyisin jo narri-j toksi Przem yslln vallotuksesta. Otin kujen m ukaan on s itte sodan alkam i ta a arv o k k aan num eron o h jelm as-| takia, että lie lehdet ovat tallal
'
lisesti levittäneet valheellisia tie-
sep m ukaani erääseen A lt Sandecin sen koko E u ro p asta k a rja v äh en ty tanne.
na. joka maleksii orjuuttajansa
Iltam
atu
lo
t
lan
k
e
a
v
a
t
län
sip
iirin
j
toja
tarkotuksella provoseerata
pikkukaupungin
pieneen
h o t e l l ii n
nyj y h tee n sä 28:11a m iljoonalla nau
jalkojen juuressa, tavotellen ruos jo ssa tusinan v e rta n u o ria h a v a i t a - , ^&ej^jmeijä ja 55 m iljoonalla lam -i ag ita tsio n ik a ssaa n .
kapinaa.
P ietarin neuvoston sanom aleh-
ki jän sa suosiota.
laisia up seereja istui pöydän \m p ä paalia. Ihm ekös sitte, jos se jo ssa ! T o v erillisesti:
distön
ja valistustyön kom issaari
rillä.
He
k
a
tse
liv
a
t
tu
o
ta
m
inulla
t
unt
u
u
i
W
ash.
Suom.
V
altiokom
itea.
Y hteiskunnallisesti ei luonnol
sanoi: “ Me annam m e eri poliitti
olevaa voitonm erkkiä kiih k eällä ja \
»
lisesti ole edullista sellainen ti
sia näkökantoja om aaville lelleil
jotenkin nieluisePa m ielenkiinnolla. '
lanne, että ty ö läiset. eivät vähää “ Sam assa m uuan u p se ere ista vetä
Venäläisistä sanoma le tävden vapauden arvostella
“ H E R M O S T U M IS E K S I
kään välitä siitä, miten paljon si ta s k u s ta a n venäläisen k iv ää rin p a t ' kansan kesken san o taan ylim alkaises
meidän toim enpiteitäm m e, vielä
lehdistä
neuvostojen politiikkaakin. M utta
he tuottavat. M u tt a m u u te n ei ¡ru u n an , pisti sen k iv ääriin, n o s ti ' ti m onenlaisia eri tila n te ita , alkaen
(True translation hied with th« postw.««
hävitäm m e siihen paikkaansa
tu
o
ta
n
to
ta
v
a
n
)aBeen
poskelleen
ja
täh
d
ä
ten
suo-j
h
e
rk
k
ä
tu
n
te
isu
u
d
e
sta
ja
itse
n
sä
liil
voi kapitalistisen
3» ro|uiieti
,
. .
at A s t o r ia , O r e . . . S e p t. 16,
; raan noin 20 jalan p äässä s e is o v a a ! litseiniskyvyn p u u tte e sta aina sellai by section i9 ot the Act of 'ict. 6th, ivi7.< tahalliset yritykset provoseerata
vallitessä olla laita, sillä, kuten! hotellin v alkohapsista ju u ta la ista o | siin aivojen ja selkäytim en elim istö!
London N ation" lehdessä kir-1 kapinoita valheellisilla tiedonan-
sanottu, tuotantohan ei tapahdu m istajaa, laukasi. Luoti ei vanhuk lisiin tau te ih in kuin käyn tih äiriö ih in
jottaa Beatrice
K ing seuraa- noilla.
ensinkään tarvetta, vaan voittoa seen sa ttu n u t, vaan hyvin lik e ltä se tai halvaukseenkin a sti. “ H erm o tau .......
' Kosketelkaamme vie lä vhtä
\ cltl .
varten.
Siitä ei ole työläisille! hiipasl. Huone täyttyi ruudin savua te ja ” ne kyllä tav allaan kaikki ovat ,.K u n k e r r a n t u je c se a ika> jo i-¡ju ttu a , jota on levitelty uiko-
vähintäkään hvötvä, että he k o -)ta> J°ka hitaasti nousi kattoa koh sillä herm ostoonhan ne v a ik u tta v a t jo jn vjejSty su htaantuu nykyiseen i mailla. Ei ole pitkää aikaa siitä
M utta suuri yleisö, joka ei ole her vallankum oukseen
meidän ...............
sa no m a 1 e h - t e e m , m e
m y ö tätu n to i-: kun
ettavat p arin an sa mukaan joit-) „Tuo murharuudin 8avu tässä All m otautien erik o istu n tijo ita , useinkin sesti,
rehellisesti haluten ym m är-j kertoivat uutisia siitä, että Saksa
duttaa
tuotantoa.
päinvastoin; ga n ^ecin p ienessä hotellissa sinä il se k o tta a väh äp ätö iset ja tä rk e ä t, vaa tää asioita ja au ttaa taistelevaa asestaa \ enäjällä olevia sotavan-
saattaa se ajaa heidät useassa itu n a sy n n y tti m inussa pahoinvoinnin ra llise t ilm iöt toisiinsa. Jos jolla kansaa. niin me olemme tulleet kejaan taistelem aan liittolaisia
tapauksessa
työttöm ien arm ei- 1,u n te e n '« »ieppasin m u isto k iv ääriin kin on sem m oisia herm o h äiriö itä kuin sille asteelle, jolloin ei enää ole iv astaan
lii voi olEi suurem paa
pois tuon nau rav an nuoren vänrikin liiallista k iih ty v äisy y ttä, säikkym is tarvetta vallankum oukseen. T ä - ; asioitten vääristelyä kuin täm ä.
jaan, koska he palkoillaan voi
k ä d e stä ja läksin tieh en i koko pai ta ja h y p ä h te lem istä äk illisen äänen mä ajatus tuli minun mieleeni Ne jotka ovat vaivaantuneet lit
vat ostaa vain m äärity n tuote kasta.
kuullessa, kuum an tai kylm än tu n tu kun olin lukenut joukon vcnäläi- j kem aan Saksan \ enäjälle anta-
m äärän, joka tuotetaan sitä pi- “ Vain m uutam ia kuukausia sitten j m istä eri ruum iinosissa, pu u tu m ista
sanom alehtiä, bolshevikivas- niat rauhanehdot, varm astikin
j a bolslievikicn kannattajia ¡huom asivat niissä olleen kohdan.
kem.min, mitä enemmän he työs sam ainen vänrikki oli ollut lupaava “ kuin n e u la lla ” pistelem isiä tahi i
“kuin v e itse llä ” vihlom ista, P U ^ tu s i ¿) n
vaadittiin saksalaisten ja
;
nuori
a
rk
k
ite
h
ti
V
ienissä.
Myöhem
kentelevät.
! min sam ana iltan a hän etsi käsiin ta paalaessa. p istoksia s e lk ä ra n g a n ; ,n a l c l l t jn i jc h c t ja julkaisijat, jo i- ; itävaltalaisten
sotavankien
pi-
Y hteiskunnassa, jossa t o i n e n , ^ R obert Hunnin ja m inut ja pyysi yläosassa, rau h a tto m u u tta , jalkojen den mielestä bolsheviki-sana mer- Käistä a s e is ta riisu m is ta .
ata
tuskin olisi teli tv.
luokka elää yksinom aan toisen m eidän valehtelem aan e rä ä lle yleni ja käsien ny k im istä ja kym m eniä | k its e e s a m a a k n j n r ¡k(>ksel li „ c n i vaatim usta
m
uita
kiusallisia
tuntum
ia
niin
kustannuksella, ei voi olla kvsv- »iälle upseerille, e ttä k ivääri oli Iau-
ja jotka sanovat bolshevikejä jf,s sotavankeja olisi k äy tetty
vastaan.
E räässä
mvksessä yhteiskunnallisen tul»-!ennut tap a tu rm a ise sti. Tuo ylem pi heti luullaan henkilön potevan Jota saksalaismk>,isiksj ()Vat koskaan liittolaisia
upseeri, n äet, oli uhannut ran g aista kin vaikeaa elim istö llistä herm p tau ! , lukeneet,
u k e n e e t) joko
j()k(( alkuperäisenä
t
a
i
!
"Znam
ya
T
ro
u
d
an
"
toukokuun
alkuperä
tamii m elvyttäm inen. Kapitalis- ' I h ä n tä — juopum uksesta.
tia.
Tosin tu o llaiset h äiriö t joskus käännöksenä, yhtään viim eaiko-! num erossa julaistaan m anifesti,
tilien tuotantotapa ei m u u ttu isi- j, “Jokainen äiti, sisko ja vaim o En ovat elim istö tau tien oireita, m utta jen venäläistä lehteä.
¡jonka oli antanut yli puoli mil-
kaali omaksi jarrukseen, jos sen ro p assa on havainnut jo ta k in täm än yleensä ne sitä eiv ät ole, vaan ovat
Katsokaanim e syytöstä saksa-1 jo*'iiaa V enäjällä olevaa sotavan-
laajenem ism ahdollisuudet
,,lisi- laa tu ista m uutosta tap a h tu v an m ies n iin sa n o ttu ja “ to im in n allisia” hernios laism ielisvydestä. Täm ä svytös ‘ kia. jossa lie protesteerasivat
! puolisissa om aisissaan. T oisinaan se to h äiriö itä , jo tk a riippuvat e rin äisis patinaan bolshevikien niskoille e- Brestin ratiliansopim usta vastaan
,
vat rajattom at. V asta sosialisti-,
¡on vähem m än tuntuva, niu tta toisi tä ehkä m onistakin, ep äedullisista tupäässä senjohdosta, että he te-
uudelleen v akuuttivat olevan-
sessa. jossa n a u tin to o n sitä s u u -|„ aan kuoiem a on gi parem pi kuin s e Ise ik o ista , esim . suvussa rnahdollises kivät rauhan Saksan kanssa j a . sa päättäv äisiä "seisom aan ki-
■ l u m i n e n
r raakalaisuu-
a a k a l a i s i i n - ti
olleesta k a a tu v a ta u d ista , alkolio tehtyään sen. myös ylläpitävät
t em pi, m ita e n em m än v o id a a n , karmiva palautuminen
”" ' "
väärit käsissään viimeiseen mie-
lism
ista,
inielenviasta
tai m uista
tlJOttaa saavutetaan tilanne, jos- teen, m inkä sota a ih e u tta a
¡ sitä.
Sosialivallankunu»ukseBis- heen \ enäj.in vallankum ouksel-
K aikki sodan turm io lliset vaiku “ isäin pahoista teo ista" tahi asian ten vasemmiston äänenkannatta-1 -isen hallituksen puolesta". Näi-
sa työläisetkin
mielenkiinnolla
tu k set eivät ulotu yk sistään ih m is om aisen henkilön itsen sä liik ara si , ja
- Z n a n iv a
T ro u < ia >; ankara i tä sotavankeja voidaan k äy ttää
seuraavat sitä, m itä he tuotta- ruum iiseen.”
tu k sesta. p itk ä llise stä jä n n ity k se stä j,o l , h e v ik ie n
v a s t n s ; a ia<
• ketä vastaan hvvänsä. joka hyök-
vat.
pyrkivät tp< »ttamaan
Ei ole oikean m iehen te h tä v ä ä !
(y le llise stä h uolehtim isesta, m urhees ; . . J io ls h c v ik it e iv a t t e h n e c t r a u . kää
vallankumoushallituksen
,’oida
etu-
k
kien \ alista etujen ristiriitaa. Se Ratkaisematon pulma nä ja väsyksissä. Istui tuolille huo ¡
j Selitettyään niitä tapoja, joiden kjian kysyneet itseltään, niistä se
1 noocsnni nolovnn rUnnnsan avstval i Ole rajojll, kUteil tiedetään. SailO ' *
• i .
. .
siil;i perusteeda. että e d u t
Je a n ää re e n
t ik- si harm aansiner n.alehdetK in ovat siellä k o h teliaita
Saksta,n "H per.al.st.nen
ten johtuu että ka,kesta h d ta
porvareille
voidaan sovittelemalEi saada so-
_________
811 ääreen. Ankasi harmaan, mer ¡
n„i.1,„,.IOBU!lu,1 t-ä.aioru.ti.u : hallitus on rikkonut Brestin r a u -! xastda,i täh d äty stä \ iham telis. v-
. 1 vän päällystakkiinsa, riisui päähineen >kbl»Pa p a la u tta e ssa a n k a sik irjo tu k , ,
“ P r a v d a " i a t k - a a • “ V^nvr-» - ! d e s tä h u o l i m a t t a I ih *>d/>11oor>v;t->
pusointuun, jos vain kum m al'a-
Y h d is tiltä n i t\'»m inisterin il-1 - 4niifli„ hänen h a r m a a tu k k a n s a s i a - J ° ita e iv ä t v o i käyttää. Seuraa' “ia.‘ . ‘.,.a .
„uvo |
,, ‘
» h e edelleenkin
,sa. »Iloin hänen h.rm a. InkUnn».
¡ ,u v,rka,l„a,n. kaikkien työväen-1« « , vallassa ■ M yönnettäköön
kin pnclella tunnustetaan to in e n ; m otetaan eräässä hiljattain pitä- näkyi, a s e tti pitkän sapelinsa poi
järjestöjen probleemina on löv- että lie ovat tyrannim aisia.' Mut-
toistensa oikeudelliset vaatimuk- | massa puheessaan selittäneen, et- ' iensa \ä ln n ja istui hetken aikaa ' PekinKin lehti siinä tap a u k se ssa :
,
voidaan valinis. ta niin oli tsaariliallituskin.’ K ui
i “ Ä ärettöm ällä ih astu k sella olem m e j taittua
set*
Itä ty ö lä iste n y k s ity is in ä ty ö s tä ään ettö m än ä.
tsaarihallitus kukistui
taisteluun Saksaa vas- tenkin
“
Hän
oli
arvokkaan
näköinen
m
ies
¡lu
k
en
eet
k
äsik
irjo
tu
k
sesi.
Ikinä
en
!
-a
a
n
."
vaikka sillä oli toisten m aitten
Sen ihanteiden mukaan pi.äi- ; lakkaaminen aiheuttaa suurem-
MISEKSI.
eikä kaikki sodan roiskuttuina kura nen em m e ole sa an e e t n a u ttia sei |
M
issään
en°lantilaisessa
leh-
hallituksien
kannatus puolellaan,
Osastot voivat käyttää sen si työläisen olki kiintvnvt tuot- ,,aa
pat häiriötä teollisuudessa kuin ja loka voinut p e ittä ä hänen puvus ' ia jsesta m esta rite o k se sta . Jo s m e , dessä t i l i l l ä en ole nälnivt lau-
h.i
tarv
ittu
m itään "sekaan*u-
niinkuin luulevat saavansa par teeseensa". llau -k a ajatus m uu joukkolakkaam iset eli lakot. t u saan ilm eisesti esiintyvää siro u tta aen painaisim m e, niin viranom aiset j siittävän sellaisia tuom ioita Sak m ista".
haan tuloksen ja on jokaisen o- ten. Millä tavalla työläinen voi ta syystä olisi hauen m ielestään H än oli asunut pitkät a ja t Lontoossa ¡v arm aan m ääräisiv ät m eidän pitä ¡s a tl hallituksesta kuin "1’ravdas-
Kun Xjenäjän kansa huomaa
saston ilmotettava valtiokomite si "kiintyä tuotteeseensa", jota päästävii siihen, etteivät työläi- pitkät a ja t R an sk assa; puhui kaik niään sitä ohjeenam m e eikä tä s te d e s ; Sa " . T oukokuun 12 päivän nu- bolshevikit ällän oleva
van sellai.-ta
set k u ifailisi tvöpaik.. iltaan vaan kk‘ Europan kieliä yhtä h>'v&8ti kuin) koskaan ju lk asem aan m itään vfthem | merossa, mikä minulla on juuri ;j° ta ei kannateta, niin he ku! is-
lia
n
tuottaa
kokonaan
toisia
var-
alle, miten ovat menetelleet ja
, saksaakin.
, p ia n o is ta kuin se. J a kun m eidän edessäni, on kuva. jonka nimenä tavat sen aivankuin K erens iin
mitä huomattavia tuloksia se on ten. on käsittäm ätöntä muulle i pysvisix ,ät työssä jatkuvasti.
“ Hän istui siinä hetkisen ja ojensi I On si m ahdotonta kym m enessä tu h an , on "1'kraina". mikä tekisi livvää hallituksenkin
ja tsaarihallituk-
tuottanut. Näin menetellen ja- kuin porv arillisen idealismin rä-
k ä ttä
hyväiltä
Vaikka onkin totta, että pinta valkeata ..-.
a än , läm pim än t....
_.i.„ n e ssa vuodessa saada a ik aan m itään meidän brittiläisen valtakuntani- sen- Eikö meillä ole hiem an sa
kautuu avustus tasaisesti koko uieikossä eläv ille, joka ei omaa i ,,u (.¡¡se sti asemaa katselem alla vaksi; siinä oleva kultainen ran n e sen v e rta ista, täytyy m eidän, vaikka me jäsenille. Saksa, joka on ku- nia” k'iinen tilanne tässä maassa?
valtiossa ja luulemme saatavan i aavist 115t*“<aan SI,-a» r ” ta var näyttää sibä kuin olisi työläisille v alaistu k sessa. S itte hän yhtäkkiä sydäm en surulla, p alau ttaa täm ä ju vattu siten kuin meidän “Sundav Kaikkialla sanotaan, että nvkvi-
atkaan laajempaa harrastusta, li- lcn tuotantoa harjotetaan. Li samantekevä. minkä kapitalistin | ren g a s kim alteli tulen läm pöisessä ,n a lallinen k äsik irjo tu k sesi, ja pyy Chronicle" sen kuvaa, ruoskii a- ne” hallitus ei ole kansan su
• tah d ottom alla
liikkeellä.
ik ä ä n k u in : däm m e tu h an n esti an teek si, e ttä me 1 viitoilta, kiinnisidottua ptlolialas- s’" ssa- K uitenkin se <»n valias-
säten kirjeenvaihtajani lukuisuut- hau työläinen työskentele tuot et- palveluksessa työvoim aansa ku-, olisi valkea polttanut x v. hänen sorm i däjv niin täytyy teh d ä om an kyvyt ) topta naista. U krainaa. Täm ä sa-
o.s täm än m aan kansa t o
ta. Kunkin osaston on ilmotet-
¡tuskin on sellainen tapa. jolla della vastustaisi Mr. Lloyd Cc r-
' I taan. Vaan 1 palkkaansa varten. liutaa, kun sitä kerran täytyy! »an veti k ä te n sä tak asin , pyyhkäsi töm yytem m e ta k ia .”
tava päätöksestään, että ryhtyy Eihän kapitalistinen tuotanto ole tuotantokustannuksilla
m vvdä. sillä väsyneesti kasvojaan ja sitte
¡osotetaan m yötätuntoa Saksaa gea, niin lie erottaisivat hänet.
illetikaan "lem
olemassakaäfh
Georgen hallituksen va.-tustaj’en
toimiin ja miten on. p ä ä ttä n y t1 ollenkaan
assakaah tuottei- niin sittenkin on laita siten,* että p eitti silm änsä käm m enellään.
M ONTA
N E R O A O L IS I K U O L L U T ¡knbjaa” -
“ ‘O letteko v äsyksissä?’ kysyin.
|
Toukokuun
15
päivän
"
F
ra
v
-
H
a k o s s a ei ole kuitenkaan ke-
N ÄLKÄÄN,
käyttää tuon rahank^ja valtioko- den. hyödykkeiden tuottam ista t\••laisesta tun ituu työpaikan vaili “ Hän o tti käten sä pois silm iltään
! da tiedottaa, että H arkot issa Kian. joka ehdottaisi sitä. että
vaan voittojen saantia
mitea lähettää sen.
varten ¡telit m iellettävältä.
¡ja k atso i m inuun, sinisissä silm issään jo s o lis iv a t jo u tu n e e t eläm ään sota s<tkv,ilai-t tappoivat i.00 bolslie-1
kääntyisim m e Amerikan puo-
ajan a n n o k s illa
Puoluelehtien levittäm inen on E iväthän
kapitalistitkaan
ole
Olot useilla työmailla ovat sei- ilme, joka oli hirveä nähdä. H än ei
vikiä ja sosialivallankumouksel- Ice” . Pyytäen sieltä apua hänen
U seita m enneiden pol Itie n n e ro ja ] is la Ja Jekaterinoslavissa 400 ta- k ” k Htamisekseen.
y h tä tärkeätä agitatsioonityötä kiintyneet tuotteisiin vaan voit- laiset, että niillä pitem män päälle! vastannut ^ym ykseeni; lieneekö
jokainenhan
m uistellaan vieläkin m ainion
,
.
. ,
sitä kuullutkaan.
i"
"
iX’,kaa
Ja
työläistä,
maanvil-
käsittäisi
tällaisen
politiikan
tv-
kuin
kirjeenvaihto lehtiimme. töihin, siilien mikä heitä tuotan- o lem in en on m a h d o to n . S v n tv y i ,,
. .... . . . . . .
. , . , ..
-
- -
“ T uo t e h t ä v ä , hän virkkoi, tue halunsa takia. H eillä olisi
iisi ollut
ollut k ko o - i ¡elyslsomitean jäsentä.
Niin
tv
-
'
P<Twden.
Koska käynnissä on paikkakun- non yhteydessä hyödyttää,
tilanteita, joista ei läpäise m ite n - talonpoikaisvanhuksien
a settam in e n yat päivät, jos olisivat joutuneet ny ! p e r a ä . k u in S a k § a n
ljtiik k a
, J o’s liittolaiset rehellisesti ha-
nittainen Toverin levityskilpailu,
Jokaisena teollisutiseläm än la- kään m uuten kuin jä ttä m ä llä ' sein ää vasten am m u ttav ak si — hm kya.kana eläm ään.
E n g la n tila ise t k i n . n iin e ip ä ]je n e m ah d ()1 H sta , lu a ta t au ttaa Venäjää ne ioiPa
e t t ;i lie - im n iiis iv u t ;
»♦ ■
ei «.1»
i n
••
i •’
.J
, *
jossa kilpailussa palkinnon sa a n -! hiaannuskautena
tulee
päivän työn ja etsim ällä uutta, vaikka- se el ole oikean miehen tehtaväa!” ’ k irja ilija t T hackeray . ja . . D , ickens oli-
,
e “ a 1e ‘H i i p u is i ta t j o u k o t t a n i o- e’ “ le »lella siiotuksia. n n he
vat
m
olem
m
at
syonustaidon
m
esta
j
Illia
kannattajiaan.
a
u
ttav
at
sellaisella
t
a
v
IL
m
ik
ä
ti jokaiselle on helpompi kuin selvästi ilmi se, että tavarain pa ei sattuisi saam aankaan juurii
mailman k a rja la u m a t
reita. Voiton k aik ista vei kuitenkin
E t t ä m e id ä n < in n m -il» h i: »x
v
•
a tnäL
a ‘ t y- a
...
.
. . . ....
„ .
’-lia niei"an s a n o m a l e h d i s t o m ci m mm»
u o d o 1 s . t ♦ u Venäjän
itS
tavallisesti, niin kiihottaaksem- tuottaminen ei vähim m ässäkään sen parem paa.
v ä h en ty v ä t .
ran sk alam en k au n o k irjailija B alzac, ,n e v a a r .s t e l e e V e n ä j ä n t a p a i lt u - «En vaaraksi.
"Ensim äKeini *^-
me kaikkia osastojen asiamiehiä m äärässä liikuta kapitalistista! \ aärä on sellainen käsite että (Tnie transiation fiied »ith the Po»»ma»tet sekä nio tteliaisu u d essa e ttä syöm ises I .„ ia , s e n t o d is t i ä s k e t t ä i n e r ä s i keleena". sanoo "Isvestua".' “«»u
.. ,
, I , .. .
. . .
..
. ,1
....
............
. i pJJillb-JJ SB SI61 -91 |1->S ••»-»O ‘euui-v jv
ja tila u k se n h a n k k ijo ita o ikein liik k e e n h a rjo tta ja a .
K un voit«»! ty ö lä ise t
jä ttä v ä t
tv o n sä vain!»» »eetion 19 of the Act of Oct. 6th. tyi7.i
i T uskinpa m ikään parem m in
v o i rn a n n ä y t ö sponnistuksiin, loppuvat, niin teollisuuslaitokset pelkästä työhalun puutteesta.
-
p
,
”
•
•
.
•
.
x
1........
i
see n y k y istä ravintopulaa kuin
LUOVUTTAA
CALIFORNI sulkeutuvat ikäänkuin itsestään
ly o m im s te n v eto aa ty ö lä is iin ,
, . ,
.u . .
, m an k arjalau m o jen v äh en ty m istä
AN S. S. VALTIOKOMITEA tarvitsipa suuri yleisö hyödyk kehottaen heitä ottamaan huo-; sottavat num erot. Kun S aksan a r neen. H änen k irjallin en tu o tan to n
• i v
. *°‘vvn* , .
tapa Karkottaa saksa-
KOLMEN PROSENTIN LISÄ- keitä tai ei. *
PALKINNON KAIKISTA KIL
Samalla tavalla voi palkane-
P A IL U N KESTÄESSÄ HÄN- destä työskentelevä työläinen ol-
K IT U IST A TO VERIN TILA- la kiintynyt ainoastaan palkkaan-
U K SISTA SILTÄ KILPAILU* sa. Mitä häntä hyödyttäisi kiin-
AJA LTA JA NIILLÄ EH- tvä tuotteisiinsa, eihän hän nii-
Palkkansa on hä
D O ILLA K UIN KUKIN O-j tä omista.
SASTO
ON
PÄÄTTÄNYT nelle kaikki kaikessa, sillä vain
K ESK U U D ESSA A N JÄRJES se tekee elämisen hänelle m ah
TÄÄ. Koska Toveri luovuttaa dolliseksi. Olkoonpa että sellai
kolme prosenttia lisää tavallisen nen ajatus tuntuu epäpyhältä ja
mioonsa sen. ettei yleisesti muil- m eija p e rään ty i ensim £iseltä R ans
la työmailla makseta enempää! kaan tek em ältään suurhyökkäyksel
kuin silläkään jossa kukin työs tä, ajoi se edellään R a n sk a sta ja BeJ
g iasta 1,800.000 raa v a se lä in tä , jo tk a
kentelee, joten ei kannata muut kaikki on jo aikoja s itte n te u ra s te ttu
taa. Niin saattaa olla, mutta tot Vuoden 1916 lopussa oli R anskan
ta on myöskin se, että yleensä n a u ta k a rja v äh entynyt 2,500,000:11a
kaikilla tvömailla maksetaan lii-Ha vuotta m yöhem m in ilm otetaan vä
kuudesta ja kauhuntoista. Sellai- la^ et maasta.
Ei knk
i
.
— niin halukas
,
Ole
arkottamaan Saksaa pois \ ’enä-
i - ta.. .„ u’n va^änkumouksellinen
\ enäjä itse, mutta se pitää ta
pahtua sen omalla ajalla ja sen
omilla keinoilla. Antaa sen en-
koska häntä halutti, eikä koskaan sin itse rakentaa itselleen kan-
sa Oli niin suunnaton, e ttä hänen set jutut ovat sanomalehtien kek-
BuhfppnRA
»nitÄn nnikkanRa
_ . •• » Hän
su h teen sa kvllä
kyllä »pitää
p aik k an sa van
van sintöjä, ei mitään ____
muuta.”
ha san an lask u : “su u sta a n lehm ä lyp I kertoi mitenkä Pietarissa liike-
sää (s. o. k irja ilija tu o tta a ), ei suu ) elämä oli samanlaista kuin tä
ris tä
s a rv ista a n .”
E ng lan tilain en vallisesti ja (varma merkki ti-
k lrja ilija su u ru u s H e rb e rt S pencer ru lanteen vakaisuudesta) pankit o-
pesi k e rra n kokeeksi eläm ään yk i livat auki.
Hän käveli ulkona
slnom aan kasvisruuilla.
H än sanoi
nousseen
10,800,000:
een
)
e
ttä
an vähän. Erilainen palkka-as-1 henn>ksen
...
•
, •
, .
¡elukkaan. T an sk assa e rä ä n tuonnot ¡hänen
teikko saa useissakin t a p a u k s i s s a ! ^ anuetun niaärayksen mukaan oli| ki m itä
itä oli luW,l» ru u a lla O l l e h a n
työläiset m uuttelem aan paikasta neljäsosa m aan sioista te u ra s te tta v a pannut paperille, baadakseusa niihin
toiseen, toivossa että ehkäpä ja nykyään arvioidaan siellä olevan I v äh än k ään “m ieh ek k y y ttä.”
liikuttaneet meidän sa.n.ntalehti? , i X n n ' u ns X a a„ kiark'itUaKSeen
nnestentnte sieluja. - .M i t ä ,n e . V oida«?
«U
siihen
tarvitsem m e", sanoi hän.
on m ennessä Saksa on alistanut al-