Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 7, 1918)
■■■■I N o. 208 TOVERI Siihen se ei ole pyrki Siihen suuntaan olisi nytkään toimintaa nopeis- L ia n e n tuomalxisea ryävlen U n en kanaattaja, ; ilm eatyy Asioriaaaa, Oregon, joka parva tutettava paitsi »unnuntatna. Toisessa paikassa lehteämme TOVERI TOIMITUSKUNTA: ¡julaistu toveri Hendricksonin O aklandista ¡liuotetaan, että W. ADOLPH N. KE1VO, SULO SYVÄNEN, j kir:otI1. v orth Dakotasta iossa sikäläisten rautateollisuustyöldis- SALMI, ALEX SEVO, k,rJ°tU:» At rt li akotasta, Jt a 1 hän osottaa vallitsevan täydel- lisen teollisuusparoonien itseval TOVEKI tiuden, on oivallinen osotus re- (T H E C O M R A D E ) The organ of the Finniah worker* in the form ipolitikoitsijain saavutuksis- Weatcrn atate*. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, „ A .,«to. o ,e.. ................. b, u rf w « i n , W«fc rk- u - X -ii-partisan liitto, joka niin • ^ " r f f J^ÄTAN. M »««, !««“" » » tonhulla siellä valtasi joitakin lainlaatijapaikkoja vii- Entered aa aecond-clasa mail m atter July 18, 1912, at the poatoiiice at Astoria, Oregon, me vaaleissa, ei ole saanut mi under the A ct oí M arch 3, 1879. tään aikaan sikäläisille tvöläisil- llm otushm ta 40c palstatuumalta. Kuoleman ilm otukset >1.50 kerta ja muistovarsyilla le. >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio I.ukijaim m e Joukossa ei liene liitto-ilm otukset >1.00 kerta, baluiaanticto- ia nimenmuutto-ilmotukset 30c kerta, naima- llmotukset >1.30 kerta, avioero-ilinotukaet m ontakaan niin tietäm ätöntä, jo >1.00 kerta. Seisovat ilm otuluet sopimuk sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu ka ei käsittäisi ylläm ainitun lii lee rahan seurata mukana. Englannmkie ton tarkotuksia ja pääm ääriä, ei le s ti suomennetaan vapaasti Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 vätkä siis odotakaan siltä mitään cents per inch, special discount is allowed for larger and continuous advertisements. sellaista kuin teo.lisuusitsevaltiu- T O V K R 1 , S O X 99, A S T O R lA ^ p K E . , den poistam ista. Eihän Non- T 1 L A U S H IN N A T partisan liitto ole mikään työvä- Yhdysvalloissa ja Canadassa: ' t « “ ’■> valtiollinen puolue, vaati Vk., m aanviljelijäin epätoivoisen mie- lialan ilmaus, pyrkim ys järjestä * S U B S C R IP T IO N R A T E S : l a tne United States and Canada mään oloja hiukan suosiollisem One y e a r...........>5.30 Six months............>5.00 Three mouths. .>1.60 One m onth................. 00 miksi m aanviljelijäin keskiluo- A. B. M ä k e l ä . Huoucusto sijaitsee 10innen ja Duane k a tu -j k . j j k , jen kulinto-tsa. Telefooni: konttori 365, • i toimitus 832. Eihän niiden etuihin kuulu ol- j lenkaan parempien palkkojen ja Washingtonin äänestä- ' i kunnollisem pien työsuhteiden jien hllOmiOOn hankkim inen työläisille, vaan ai- Ensi viikon tiistaina, t. k. 10 noustaan omiensa ja suurkapita- p:nä, ovat \ \ ashingtonissa? nimi- listien välisten suhteiden toisin tysvaalit, joissa useissa paikois- järjestely, jo tta suurpääom an sa on sosialistejakin listalla. [valtaa voitaisiin hiukan rajotel- \ aaleissa tulee m. ui. asetetta- hi. vaksi ehdokkaita ylioikeuden' I eolliseu itsevaltiuden poista- tuom areiksi. Y htenä ylioikeuden, niinen edellyttää tuotantolaitos- tuom arin ehdokkaana on seat tie -! ten ottam ista yhteiskunnan hal- lain tn toveri Kazis K rauczunasJ tutin. M utta se.lainen toimenpi- joka on nim itetty ehdokkaaksi de ei sisälly N on-partisan liiton sosialistiosastojen' kesken toim i-' suunnittelijain ajatukseen, eikä tetulla yleisäänestyksellä. Kun s’’s myöskään puolueen ohjel- vain ne ehdokkaat, jotta nimi- j maan. Heidän tarkotuksensa ei tysvaalcissa saavat enimmän ää- °le vallata tuotantoa pois yksi- nim äärän, pääsevät ehdokkaiksi i tyisten käsistä, vaan päinvastoin kehitvstä lopullisissa vaaleissa, niin on taistella taloudellista välttäm ätöntä, että jokainen tv»ö-[ ' p>rkinial.ä \ an\^'t.tni.i.iii iäinen käy äänestäm ässä ja mer- itsenäiseen keskiluokkalaisten kitsec äänensä sosialistiehdok-, asemaa suut riistäjiä vastaan, ia kaallc. Mitään m uuta ehdokas-. riihen itsenäisyyteen kuuluu ta ei saa äänestää, eikä työläi-1 rnyoskin oikeu> vallita täydelli sillä ole syytäkään äänestää !sest’ työsuhteita, sillä eihän muita k ilin sosialistiptiolucen eli-1 niaanx iljeöjän a.-«enia mutiteli ole dokkaita. tyydyttävä, ellei ole käyte tävis- fokainen \\ ashingtonin v aiti- S<1 r;tjatou m äärä halpapa’n\kais- osaa äänioikeuden omaava työ- ta työvoimaa. Iäinen vaalipaikalle tiistaina j a 1 1 eollinen itsev.Utin«, vajjii.-ee m erkitsem ään äänensä so,ialisti-1siksi k »” nes työväestö itse poi- puolueen ehdokkaille. i ' aa >en so-s iahstipuolueen ja te ---------- ------------------- - I ollisnuksi .tain järjesty neen unio- — 1 eollisen kansanvallan pe- toim intansa kaiuta. riaatteita ei voi toteuttaa mi- ---------- -------------------- kään muu yhteiskunnallinen Oletko hankkinut To- luokka kuin työväestö, joka on ainoa luokka, joka ei saa mitään V e l i l l e Uilden tilauksen tuloja toisia luokkia riistämällä. tällä viikolla? ' k u u k a u sju lk a su n ju o k su h a u ! jo a k a a n su o jele s itä v a sta a n , se kun ta sodankäynnin uusim pia sa a v u tu k ; tu n k e u tu u v a a tte itte n läpi ja synny; gia ' ' tä ä tu le h d u k se n jo k a p a ik a ssa , m issä K un ra n s k a la is e t tu o n n o tta in teki iho on h a n k a a n tu n u t tai rikkoina vät o n n istu n een hyökkäyksen M oron n u t. S iitä s itte k a a su m y rk y ty s alkaa MAILMANKATSOMIIKSIA | villiersiin, joutui h eid än k ä siin sä levitä. I KAUNIITA JA AVAROITA LUOLIA m uuan sa k sa la iste n tä tä ta r k o t u s t a ' K aasu a joko vanhalla tav a lla ruis ( T r u e tr a n s la tio n file tl w ith th e P o s tin a s ie r ’ v a rte n k ä y ttä m ä laite. Sen m uodos U utetaan le tk u is ta ta h i uudem m alla LOU N AIS-OREGON ISSA. A s to ria . O t e . , S i p i . 7. 1918. as required, ten keskuudessa on vireillä suun at ta a noin 15 tuum an pitu in en ja lä tav alla ato m iltaa n rijäh d y sp o m m eis- Lonnais-O regoniii a su m atto m issa e b y s e c tio n 19 o f th e \ c t o f O c t. 6 th . 1917) nitelma rautatyöläisten kolmen S itä ei voida h a ju a is tilla h a \a ita A rk an g elista tulleen tiedon mu- räm aissa, m elkeinpä m uulle m ailm al p im ita lta a n V i tuum an p a k su in » ! pääjärjestön, pannuseppien, ra- kaan ei V enäjän en tisen k e isa ri Ni- le tu n te m a tto m in a, on sa rja m aanalai , m eta u iSiiin te ri, jo n k a suussa on sa ja usein s a a tta a kulua tu n tik au sia , en- neu k u in o n n e tto m a t tie tä v ä t m itään kennus-rautatyöläisten ja lev y - i kolain ru u m iista löydetty jälk iä k ä ä n , siä kallio-onkalolta ja k äytäviä, jo t- ' uon,an sis ä ltä v ä laatikko. ka h ä m m ä sty ttä v ä t kauneudellaan, a s ilin te ri sa n o m a laa tik k o in e en pan sa a m a sta a n k a a su m y rk y ty k se stä . Po- s a a t t a m i s Ä ^ i l h u n tsek k iläis-slo v ak it v a llo ttiv at Je- seppien unioiden k a te rin b u rg in h einäk. 26 p. S e lla is e n ; v aruudellaan ja k o riste itta n sa onn naan k ra n a a tin lennättäj& än jo ta k u in tila itte n h o ito on vaikea siitä syystä parem paan yhteistoim intaan kes tiedon oli A m erikan lä h e ttilä s p ä v id H uK uudella. M uutam a vyösi takape- kin sam alla tav alla kuin ilm ato rp e e ttä ta v a llise t tu k e h d u tta v is sa kaasu an u u t t J e k a te rln b u rg is s a ! r *u n ,‘ on v allattu kansallisom aisuu doja .ia k ra n a a tte ja a m m u ta a n juok , m y rk y ty k sissä k ä y te ty t m en ettely jä kenään tai kokonaan toisiinsa su- R. F ran cis sa saan T äm än uuden vat ovat o s o tta u tu n e e t v aarallisiksi lattaniiseksi. olleelta A m erikan konsulilta erään deksi ja ovat nyt tu n n etu t “O regonin ; su h a u ta m ö rssä re lllä . K uitenkin kojeen k a n to m a tk a on e n in tä ä n 1,300 uuden k aasu n uhreille. Sellaisen toim innan nopeistut- tsekkiläis-slovakkien a rm e ija n upsee m arm oriluolien” nim ellä. on ¿useasti vaikea h e ti tu n te a , kuru T ä tä nykyä noille luolille pääsem i tam iseksi ei voida kyllin paljoa rin välityksellä, jo k a oli suurella i nen ei ole m ikään väh äp ätö in en yri jaa rd ia , m u tta se yleensä r iittä ä tie m an k c laa tu in e n k a a su m y rk y ty s mä donannon le n n ä ttä m ise k si ra n sk a la is vaivalla ja henkensä kaupalla p ä ä s tvöskennellä. Amerikan tvövä- syt tu n k eu tu m a a n viham ielisten hoi- tys. G ran ts P a ssista tai M edfordis j te n e sirip p u tu le n lävitse. säk in ta p a u k s e s sa on kysym yksvs-ä. enliikkeen kirouksena O11 >en ha- siieVikijoukl;ojen k a h d e n k erta iste n ta on a je tta v a 30 m ailia “käm piköl T ällainen laite ' tuli tarp e ellise k si Sitäpaitsi saksalaiset tu n n etu lla ove le", johon ajo tie loppuu, ja s itte täy ) i sam alla kun e sirip p u tu lta a le t t i i n . iuudella&n lähettävät m olem pia kaa- janaisutis. Eri järjestöt toim ivat j linjojen lävitse. Olikin siin ä m ail tyy Jalkasin talli m uniin se lä ssä kul k ä y ttä m ä ä n , se kun tek ee tiedon«« ! suja y h ta ik a a sam alle alueelle erillaan toisistaan. v ä littä m ä ttä ! maa m ullistava asia, jonka tak ia kan U usi h ^ asu suo ran aisim m in vai kea jy rk ä s ti nousevaa polkua vielä ; tojen läh e ttä m ise n v ie a tin k u lje tta jie n aifn yhteisistä eduista. Y h -|» atti h en k en sä u sk altaa! - oi.en K esäiseen a ik a a n m et i i m ukana aina e p ä v arm a k si ja usein k u tta a lim akalvoihin. ‘'R uum iinava U pseerikaan ei v a rm a sti sanonut 10 m ailia. t vminen olisi ilmaus luokkahen tie tä v ä n sä , niihin N ikun raa to oli sän h o ito v irasto pitää m e tsä n v a rtija n , aivan m ahdottom aksi. u k se ssa lim ak alv o u sein k in irtautuu kuin vaniia h a n s ik a s ”, sanoi eräs gen herääm isestä, yhteisten et n - • joutunut, m utta u sk o ttavim pana hän luolilla oppaana ja ho itajan a. Hän e rity isellä m ielihyväliä s a a tte le e m a t 1 lä ä k ä ri. “Jo sk u s se rep eilee ja käp TEKI HAVAINTOJA OMASTA jen käsittäm isestä, ja' herättäisi piti sitä kerto m u sta, e ttä se oli vie- k ailijo ita luolien läpi ja selo staa heil j risty y kuin p ä re e t v an h assa katos KUOLEMASTAAN. toiveita siitä, että amerikalaiset- i ty erään hiilikaivannon syvim pään le niiden m onia m erkillisyyksiä. E rä s h allitu k sen k o k eiluasem alla sa." kin uniot ovat pian sellaisena 1 j pohjukkaan ja siellä “ h ä v ite tty .’ L uolaryhm än m uodostaa puolinel | K aasu syöpyy v a a tte isiin niin, et New 1 Ia venissa, Conn., työsk en telev ä Ent. k eisarin perheen kohtalosta osana työväestön yleisestä luok- ei upseerin m yöskään ollut onnistu jä ttä m ailia p itk ä t m arm o rik äy täv ät tu tk ija huom asi itse ssä ä n sam oja tä niiden se u ra a v a k in k ä y ttä jä voi kajärjestöstä. joka käsittää työ ¡n u t saad a selvyyttä, p aitsi sen hän ja onkalot, jo tk a ovat yh d estä nel ' m yrkytyksen o ireita, jo ita hän juu vielä saad a m y rk y ty k sen , jos ei vaat jään ja viiteenkin k e rro k seen kor 1 ri piti silm ällä m a rsd issa ja kyyh- te itä ole perin p o h jin p u h d iste ttu . l ’u väenhiokan etujen kaikkialla v a i- ¡ tie s i, e ttä se oli “ kadonnut." M uutam in paikoin k ä y tä v ä t) kysissiL H yvin tie tä e n , e ttä tä s tä den k aasu n lu o n te e sta voi sa ad a kä litsevan sam anlaisuuden ja luo-' N ikun telo tu s piti tap a h tu n ee n hei- keat. ovat niin m atalat, e ttä täv tv v nelin , m y rk y ty k sestä oli . kuolem a v ä ittä s ity stä , kun lukee s a u ra a v a n sota pseerin tuom an tiedon * ’ 1 puu m ista perin vanhanaikaisis- . ¡n äk . 16 p. U H kontin ryöm iä p itk ä t m atkat. Toi l m ättö m ä n ä se u ra u k se n a, hän kirjot- v ä e n lä ä k ärien a n ta m a n ohjeen kaa . . . ¡m ukaan h än et oli am punut Jek atertn - ta ja turm iollisista gompersilai burgin neuvosfopäällikkö, joku me sin paikoin on ta a s niin a v a ro ita sa i ti a s ia s ta vanhem m illeen ja s itte su m y rk y ty k sen uhrien ensi av u sta : “ M ahdollisim m an jo u tu in rlisu tta sista käsitteistä, että työn ja pää- rlso tilas. T elo tu sta toim eenpane leja, e ttä h ä m ä rässä k y n ttilän va valm istautui loppuansa v a s ta a n o tta 1,list uksessa tuskin voi nähdä v a sta k ; niaan> tehden koko a ja n m uistiin va a la s ti ja k y lv e te ttä v ä saippuave kom ennetut p u n a k a a rtila ise t o m ^i edut ovat yhtäläiset ja . m aan k aisia sein iä ja kattoa. Suurin luo ) panoj a tj > dessä. M ikäli m ah d o llista, on täm ä m yrkytyksen v a ik u tu k sista selkkaukset niiden välillä voi ' olivat k ieltä y ty n e et tu o ta teh tä v ää la on yli 500 ja lk a a p itk ä ja 100 te h tä v ä heti ensiap u -asem alla.” laansa. M uutam ia päiviä kesti, en daan siis poistaa,' jos vain on ha ¡su o ritta m a sta ; sam oin oli lättiläin en jalk aa korkea la ttia s ta kattoon. neukuin* hän kuoli. ‘ am pum ajoukko k ieltäytynyt. Silloin - -;-b-i-i- ;-j-w -n -w -f-+ -e lua siihen ja riittävästi keskinäis i oli tuo päällikkö v e tä ssy t om an re K aikissa luolissa ovat vuoto- j a ' T m o n ilu k u ise t1 PUHDASTA ILMAA. tä vhteisvm m ärrvstä. j volverinsa ja am punut N ikun kuoli kohvakivim uodostum at ja ihm een v aih telev at. M uutam ien sa | E teväin tied em iesten vakuutuksen R an taty ö läid en järjestöillä on aaksi. ¡¡«m laki on täp ö tä y n n ä pieniä vuoto m ukaan vuoristoilm assa 2.000 jalan y leinen edustajakokous Dallasis- Ny* ¡Imetetään Nikun olevan S aksas klvi-koristeita, joiden k ä rjistä riip korkeudella ei e n ä ä ole ain o a tak a a n ' - I - l - i - l - i- l- 4 - i - n - i - i - i- t p ; i i H - i - 4 - H b sa ja p e rh e e n K r im in n ie m e llä sa, lex., tk. 16 p :nä, ja esityk-1 puu tä h tie n tavoin kim altelevia m ikroobia eli taudin itiötä. LÄ NSIPIIRIN PU H U JA N MATKA tä yd e ssä tu rv a s s a . sen yhtym isestä pi pitäisi silloin' T ukholm asta on e rä ä lle Lontoon "h em p u ja ” — vesipisaroita. Erää;, W A SH IN CTO N ISSA . tulla esille. Emme ole kuulleet, lehdelle säh k ö tetty , e ttä Niku vielä kom ean salin k a tto on y ltä n ä än jä tti VIHOLLISTA SYYTETÄÄN HUO T overi A. H a u ta m ä k i a lk a a m a t NOSTA VEHNÄSADOSTAKIN. niihin tuimiin herra (¡om pers on elää. T ukholm alainen S venska Dag lä issu u ru iste n alassu in k ä ä n n etty je n ( T n ic tr a n U .itin n f i l t t l • .i b i i n Ib i-:n i,? -:c r k a n sa W ash in g to n iu v a ltio ssa syys tulp aan ien peittäm ä. T oisessa taas r i. i, O re . S c p t. 7, 1918, as r e q itirc d ryhtynyt yhtym isen estäm iseksi. bladet on, näet, ju lk a ssu t erään ovat seinillä m ah ta v asti poim uilevat at by M I s C t o tim kuulla puhuen: i ]9 o f th e A c t o f d e t . 6 th . 1917) E rbs nim isen so ito n jo h tajan sinne W iikeson .................... 10—11 p. Varm a kuitenkin on, että siltä O hiossa sy y te tä ä n vihollisen kä- tuom ia huhuja. E rbs on ollut sak verhot, su u n n atto m an suu rien uur C arbonado ................ 12— 13 p. taholta tullaan tuim asti vastus-4 sa la iste n rin tam alla K rim issä vapaa I teiste n pylväiden k an n attam in a. Pai ! ty re itä siitä, e ttä B utlerin kunnan o T acom a ...................... 14—15 p. koin y lh ää ltä tippuva vuotokivi liit . d e te ttu erinom ainen v e h n ä sa to erään tam aan selkosia yrityksiä, kuten i ehtotsena palvelevan ru o tsalaisen I ’ S itte n on hän o ik e u te ttu n eljään tyv a lh a a lta nousevaan kohlrakiveen tu hohyönteisen raisk a u k se n tak ia su on tehtv aina ennenkin. ' so itto k u n n an jo h tajan a. H än vakuut \ ap aap äiv ään . m u o d ista e n h äm m ästy ttäv än pirtu n k e sk in k e rta ista paljoa huo taa. e ttä ent. keisarin n a, perintö- siten B lack Diamond 20—21—22 p. säännöllisiä ja k au n iita p ila reita nom m aksi. Tuo hyönteinen on teli .. ... . . . , i ru uuimat) h tin a s ja .ia tsa a rin tv ttä re t ovat tou S e a ttle 23—24—25 26—27 p. K ansanvaltaisuus ti tark o -l. , ... E räässä kohden on pienois-N iagara nyt su o ra sta a n h irv e ä tä jälk e ä. Ja 4 k o k u u s ta alkaen a su n ee t K rim lnnie (S e a ttle la is e t voivat a n ta a päivän ta kansal'ist itsehallintoa aiuoas- niellä täy d essä tu rv assa. He eivät valkois en m arm oriin v e iste tty n ä, ja nyt fa rm a rit m u istelev at viim e tai jU anitalaisilie, jos he h a lu a v a t). sen takapuolella ju h lallin en tem ppe vena n ä h n e en sä erä ä n sa k sa la isp e rä i taan valtiollisessa m erkityksessä, ole S ip eriassa k äy n eetk ään , vaan li syvälle vuoren sisään louhittuna. sen ijäk k ään m ielien kuleksineen tä s E v e re tt ..................... 28—29 p. ovat heidän siellä oloaan koskeva; Issaquah ....... 30— 1 p. lokak. Luolille nouseva polku on pitkä usan h hallintoa! vaan yhtähyvin kansan allin to a) uutjset oneet poliittisia tark o tu k sia sä kunnassa, käyden vehnäpeiloilla. New C astle .............. 2— 3 p. ja jy rk k ä , m utta sitä kulkiessa avau m u tta ei ere h d y k sissä k ä ä n m uilla tei dlisuude.-sakin. Sen vallites-j varten tek astu ja. Poulsbo ...................... 4 p. Iitu m atk a ilija n tilailtavaksi ihm een vainioilla. Luullaan nähdyn hänen 1 Ent. tsa a rin ko h talo sta ei E rbs ole P earso n ...................... 5— 6 p. sa on kansan „niistettävä kaik- aivan varm a. Sanoi kuulleensa ker kauniit n ä k ö a la t m etsiä ja rotkoja, käsillään kaivelleen m aata, ik ään k u in R oslyn ........................ S— 9 p. ki tuotanto- ja jakovälineet j a ir o tta v a n , e ttä hän on tu rv a ssa e rä ä s lum ipeitteisiä kukkuloita «ja etäisyy h au d atak seen sinne jotain. Piakkoin S. s. o sa sto t, v a lm ista k aa o h jelm a d estä siin täv iä h a rja n te ita . Itse s< kaiketi sa ad a a n selville, e ttä täm än Aust- ) sä S aksan kaupungissa. Ent. ke!sa m atka, vaikka noita- ihm een ihania kesän kuivuuteenkin ovat sa k sa la is na! m uita illatn u ja a in ak in yhdeksi kaikki tulitettu rikkaus, i unia ei kuulu olleen halukas läh te luolia ei perillä olisikaan, jo noilla ten v ak o ilijat tav alla talli toisella oi p u h e ilia k si,. tov. H a u tam äk i su o rit rahan W orker. nma¿i S a k ta a c . vaan oli kalleutensa taa a rv o k k a a n num eron o h jelm as näköaloilla korvaa kaikki ponnistuk leet syynä. liiJe ttä n y t sinne. tanne. set ja vaikeudet. — K apitalistien on yhtä m ah ilta m a tu lc t la n k e a v a t länsipiirin SAKSALAISTEN UUSI MYRKKY- PAPEfWN VALM ISTUKSEEN n g ita tsio n ik a ssa an . KAASU. doton taistella kansanvaltaisuu k ä y te tää n nykyään kuudettakym m en ) SANANLÄHETYS AMFUMALLA. T o v e rillisesti: i l Iitit 1 • a n c la tio n f i l t t l w ilh th e P o s tm a s te r < I’ rue tr a u 'H l ¡on fil-. cl w ith th e P o s tm a s te r den puolesta, kuin taistella om i tä e rila a tu ista puu n k u o rta sekä' sitä ¡ at V sto ria , O re., S cp t. 7. 1918. a r c f jn ir i «I at aI A s t t to o r ria < >re., ia . O re ., S ept. t. 7, 1918, „d W ash. Suoni. Y altiokom itea. lii. 1917) ¡ ’’ y « ‘C ib a i 19 r.f th e A c t o f , )c t. 6 ih . ’ 917) 19 « f th e le t o f O c t. en liikelaitoksiensa vararikkoiin paitsi banaaniin kuoria. pavun j a ; 1'- I Kiiri eilisten k äskyjen läh e ttä m i P a riisista tu lle itte n tieto jen mu saattam iseksi. koska ‘„■ '.clliiifii lie n ,e en varsia, kokospähfcfnäii kili . tu ja, apilan ja heinäkasvien korsia nen etum m aiselle linjaile sekä sieltä kaan on S ak salla u u tta m y rkkykaa kansanvaltaisuus m e r k i ts e e k a l » '| SUl>lattoman ja suolaisen veden kas tä rk e itte n tietojen saam inen tak alin sua, joka en piru llisem p aa kuin en talistisen liikkeenhar ¡otuksen o - i veja «eka enem m än kuin 150 eri joille anim ukkeiden m ukana on erään t.set, se n tä h d e n e itä se on sa la k a P a riisissa ilm estyvän tieteellisen valam paa. K a a su n a am a rit eiv ät pai V e E n i l m o t U S - O S H S t O a . ruoholajia. pettäm istä. 02020002000102020200000001020000010101010001 NIKU YHÄ K U M M ITTELEE. I Järjestömme asioita | Ennen ostoksille läh töänne tark astak aa To- ! . !!!¡¡¡!!l¡¡!!]¡¡íl!!'!!!!¡!l¡!!!¡ll¡¡!¡!!lS',;!!¡lll!i¡¡¡¡¡l|i¡ill netti toivonsa ja siirsi luottam uk kertainen. Se on siinä tosiasias-i aaksi, joutui vastatusten kokouk- sensa neuvostojen m oderaatti- sa, että vallankum ous ou varsin sen kanssa, jonka enem mistö ok seen enem mistö »il. koska se al- epäm ukava seikka niille, jo tk a ! koko,m pairu niistä sam oista Hi ) koi käsittää, että bolshevikismin ottavat-siihen osaa ja että suuret niisistä, jotka he juuri olivat ku Kysym ys oli selvä huoma t.tva leviäminen enimst-’ kaiK ini un „ kuluneiden kalidek- O s ta n e e t. san kuukauden ajalla olivat tul kutevatko maan tietoiset tyoläi heidän kat.-antokantansa (T rtic tranoidtion filed with the Postma-ter Jo ta k in at Astoria, lir e .. S c|t. 7. 1918, a« required perustuslakiko- set alistum aan tiedottom ien kuol \ iekikin pahempaa kuin leet katsom aan by section 19 of the Act of Oct. 6th, 1917.) mukaan koukseen hyvin paljon samalla leen painon alle siinäkään tapa- ' perustuslakikokotis sellaisena fJ a tk j kuin se olisi ollut huhtikuulla tavalla kuin lapset vaikean lä k -; nksc<sa . vaikka liei(.la” ' iliolli- toukokuulla. Neuvostojen sykirjan lopussa olevaan sanaan 'ensa (niva- tuon painon taidok- Porvariston seuraavakin toivo tai i äärettöm än taipuvainen e d u s tit lopim. Perustuslakikokous mer , ‘' a,l>t' m uodostelleet s e n \uiikap- murskaantui. Porvariston seuraa va toivo oli osolti. e; tri kansajoukot olivat kitsi näille ihmisille politillisen P;^ eei1 nia.liseksi, jonka iiy\.d-.> päättym istä. vieläpä ‘lc m enestyksellisesti tvös pitää sitä liikkeellä aina. estää tulem assa lähemmäs ja lähem taistelun mäs bolshevikien kantaa, tai pa- loppua politilliselle elämällekin i kui,lclIpc’ '■ Kysymys esitettiin se pysähtym ästä m innekään sii ja ainakin loppua vallankumouk- a;!re,tdnian vaikealla hetkellä kamiatta- hen asti. kun m atkustajat tu le -! renini!n?,n, , vahniiksi .. .. , ... i lokaisessa. , • i i 'jolloin perustuslakikokouksen hv maan bolshevikijohtajia siihen seile. maassa ,odel-i ... ; .. . vat niin väsyneiksi että lie mie ................... , • . •• vaksvm inen «»usi v a 1 p a u ta n u ' lellään pysähtyisivät minne ta katsoen kun oli ilmeistä, ettei lisesti vain meni vähem mistö v a -!, '■bolshevikit (uutena vuotena) kokoomushallitus kvkene saa ’itiä;) politiikasta. Täm än vä- hansa ja olisivat sovinnollisia ja .1 suuresta vastuunalaisuudesta. S< maan rauhaa tai m itään muuta hemmist«in ulkopuolella on suuri; rauhallisia poistuessaan. olisi ollut helppo ulospääsytie Porvarilliset puolueet harkin- sellaisia, jota kansanjoukot tah itsetiedoton äänestyskaria. joka j pelkureille. M utta bolshevikit nallisesti lykkäsivät perustusla- toivat. Neuvostojen toim eenpa ei huolehdi aktiivisesta politiikas alkitperäistch ta., eikä pyydä hallitukseltaan leivät etsineet huokeita ulosnää- kikokouksen kokoontum ista kun nevan kom itean m oderaattisten jäsenten viimei- m itään m uuta kuin että se jäte- i sy t(.. eitä. vaan lie olivat tietoisia kävi selväksi, että jos se kokoon- , . . . . . , , tuisi heti. sen jäsenet olisivat sa- f eksi V UVol? ! t l ” l’5‘r l’> t” s la k ik o . tään rauhaan. räm ä välinpitä 1 c ,l koko t< umiva itsetieti >inen m n la is in k kuin u in työvaenneuvosto- t v „ v ä , t u n . . s . . i v a t to im iv ie n mät-ui kansanjoukko, joka otti kansa oli heidän takanaan, ja m a anlaisia . . sysäsivät perustuslakikokouksen jenkhi, että porvariston ääni ej i kansiiJouk‘i,>Jen o d e llis e n k a n n a varsin vahan osaa neuvostojen syrjään. Ei missään koko \ c- luisuvan aitansa p„is. tulisi kuulluksi heräävien kan- t u k s e n jokapäiväiseen politiikkaan, „li näjällä välinpitäm ätön kansa pan ¡Talloin tu ’i lokakuun vallanku- ^alijoukkojen pauhinassa. P ot -', valmis äänestäm ään perustusla- nut vastalausetta. Perustusla- varis*on tarktus oli < 1 i lykätä moU!’’ jolloiu haam u, huonoon kikokou< a jonkinlaisessa lamä- KikoktmS kuoli kti‘en tsaarival- saatettu .. haamu, , , lasket- vaalien toimittaminen siksi kun- huutoon .. , . ( rässä uskossa, että nuo v a a lit; , . , . takin ja kokoom ushallitus sen iä tnn hautaan. Suuret bolshevi- nes v alitsijatO v at väsyneet neu- ... m erkitsevät palautum ista liiljai- tcssä y ksikään näistä kölmes- enem m istöt Pietarin ja vostoihin ja (2) lykätä sellaisten ^’/ ” setn elämään ja mitä senvuoksi !;i cj millään tavalla’ osottanu neuvostoissa ja sen- uudistusten toimeenpano, jotka : ‘ Moskovan > K olisi rohkaistava. Se äänesti ¡ uolinhetkel ään. että niillä olisi i o. i • iälkeen koko X enäjän neuvosto , lalkeen olisn at enemmän koskeneet hei- • paljon samassa hengessä kuin ollut oikeutta e lä ä . dän omien etuoikeuksiensa ha- ”” kokouksessa. oso‘tivat, ett'< rikas mies. joka on halukas a n vittämistä (sellaisia kuin maare toim ivan politillisen mielipiteen tam aan alm uja ansiokkaalle hy Rauhanneuvottelut ja sotivien vastaus. formi) siihen asti kun he voivat enem , ... m istö maassa , , täydellisesti väntekeväisyydelle, jonka hyväk kutsua koolle perustuslakikoko-;1,-v vaks-v ' Hlel™ Lok a k u ti n va ! lank u mouk sen si hän on m itä vastahakoisin t o - ; uksen, jonka luonne tyydyttäisi: Perustuslakikokous kuolee hil- dellisesti työskentelem ään. Se ; jälkeisenä päivänä Lenin esitti heitä. Sillä aikaa kun porvaris-t jaisuudessa kansan siitä tunsi hämärästi, että porvariste ja neuvostojen kokous hyväksyi to oli tällä kannalla, oli luonnol- välittämättä, lupasi on paha ja se oli myös kuullut rauhanjulistuksen. joka lista että neuvostot ja ennen Senjälkeen tulivat perustusla- että bolshevikit ovat hirvittäviä poistaa salaisen diplomatian, mi- kaikkea vasemmistopuolue neu-i kikokouksen edustajien vaalii ihmisiä. Siksi se äänesti niitä kä oli pitänyt Venäjää sodassa vostoissa, käyttivät perustuslaki-j (järjestetty ja äänestäjien luette- ihmisiä, joita vastaan se ei ollut jyh voimiensa ia sallinut pienten kokousta keinona, jolla osottivatilo tehty ennen lokakuun vallan- kuullut mitään erikoista. Ja seu- ryhmien pelata kansan elämällä porvarillisten vastustajiensa kak- kumousta) joissa bolshevikien rauksena tästä oli, että kansan ¡Mainittuna päivänä, lokakuun 26 sinaarnaisuuden. Vähirelleii ti- vastustajat saivat enemmistön. hereillä oleva osa hetkenä, joi-¡päivänä (vanhaa ajanla^cua) ko Porvaristo me- Tämän .-eli: vs >n täysin yksin- loin se oli pääsemässä itse vaiti-' ko mailmaile kerrottiin, että \ e- lanne muuttui Avoin kirje Ameri kalle m ukaan mi m lììl ¡!ii¡ilt!il!illlilil "M lii .. ut . | näjäti uusi hallitus o'i valmis te i >.tksan työväestön mielialaa rääntyessään tältä kannalta oi kemään rauhan ja kehotti k aik- tj- »väestön joka sinä aikana oli ollut sodan jatkum inen kokon; 1< »pettämään tullut levottom aksi ja kiihtynyt suudessaan. eikä pelkästään ra k ia sotivia m a ita sodan ilman “alueanastuksia (se \ enäjan vallankum ouksen joh- hau saannin epäonnistum inen h tahto i sanoa, anastam atta.' tois ilosta, viivytteli vastaustaan. Mi- komman liittolaisen kanssa. Ei ten kansojen mai a ja ilman pa- n i en _ \ i itäkään ............................ tässä antaa yksi- lolaiset jättiv ät heidät tumiusl k,illa vhdi-täini-tä vieraita kan- tyiskohtaista t? i-'kohtaisia historiaa siitä, mi m attom ina ja huom ioonottam ; sallisuuksia valtoihin J ilman tä seurasi täm än jälkeen. A inoa1 tornina taistelem aan yksinä. so tak o n auksia.’’ \ äitteeni, ettei neuvostohallitus- Saksalaiset tällöin o ttiv at r„ Julistus lähetettiin lantrattu- ta voida syyttää siitä, että se keam m an suunnan ja kädessä.) maila sähköttim ellä m arrask u u n ) olisi etsinyt ia saanut erikois- <a tarjottiin vilpillisessä ystävj t itseniäntenä päivänä. Joiku rauhan. I»olshevikien ensimäi- dessä ilm enivät raatelevat ky hallitukset estivät sen julkasemi- nen pääm ärä oli ja tulee aina net. Ensim äm en Venäjän r; sen. loiset koettivat peittää sen olemaan saada vleinen vhteiskun- lanlähetysto palasi ko ia tieuv« todelliscn tarkotuksen ja a n ta a ; nallinen vallankum ous aikaan telemaan n en vi »s t •> h a 11 i i uk s sille erikoisrauhan tarjouksen sä- ( le toivoivat voivansa « «s« »Haa kan.-ea siitä m itä olisi teiltä vvn. l.iittidaiset vastasivat sii- . mailman t\«ikäisille mahdollisiin tässä uudessa tilantees>a. k K».. . X. J ¡oka saatettiin VV. V K • • ■ I den kunniallisen • • . ■ cc . . . . V 4 1 1 rauhan 411111(111 a a nn rauha, jonka he olivat luvanm hen uhkauksella, A Venäjän arm eijan ylikom entajal-1 seksi ja mikään ei olisi m iel’\ ttä- uupuneelle arm eijalleen ja kie le e. Dukhonille. että uusida aske-)nyt heitä enempää kuin se ! iiuo- tetulle '. yoväenhn -kalle. näy leiliä kohti erikoisrauhaa on va- nuo, että kaikk hallitukset sa- häipyvän kuin ilm estvs. Iro t l avat s; nrauks' t. maila lailla hylkäsivät tällaisen ’ähti lisätyn lähetystön kan Lu„i>n«■,lisesti- on m uiste.tava rauhan, niin e tä työläiset, jotk; Brestiin m ielessään rohkein sm että liittolaiset olivat erikoisen olisivat tulleet vakuutetuiksi sen nitelm a millä mikään David vaikeassa asem assa. Melkein m ahdollisuudesta, olisivat kukis pyrkinyt surm aam aan f ¡„liat! kaikki venäläiset, jotka kykeni taneet habituksensa. Se oli he Liittolaisi en poissaolo oh r vät antam aan tietoja liittolais dän y leinen pääm ääränsä. He tänyt häneltä m ahdollisuuden maiden badi-usten jäsenille, kuu vähemmän kuin mikään muu h a i-. sottaa ..... ............. iVum„ mailman tvöväenluok luivat siilmn luokkaan, - , joka 'di htus mailmassa toivoivat Saksan niiden nvkvisten hallitusten lakkaamatta ruokkinut, itseään jäi voittoa. He esittivät yleistä rau- kenemättömyys tehdä raul m uita valheilla bolshevikien hion- haa, rauhaa, jota tuskissaan ole- jossa ei olisi vaLotettuia teestä. He uskoivat, että työvä- 'a V enäjä oli vuosia (ulottanut vallottajia. Hän n v yritti - (-nneiivostot voiva: pbää vallan Mitä seurasi täm än iälkeen: 'la aikaan vallankum ouksen S käsissään vain m uutam ia päi\iä He k- hta kohdaltaan julkaisivat tai saada edelläm ainitun ja he saivat liittolaiset u sk o m a at jokaisen yksityiskohdan v iiran- <en rauhan A'en:ijäile saaitair samoin. haneuvottehiis a ja jokaisen sa- J a Saksan hallituksen itsensä N euvostohallituksen seuraava nan Saksan vastauksista.. Sen- soitantaan neu v o tte’u i-sa in teko oli rintam alla tehdyllä so- jälkeen tuli ensim äinen Saksan nen kanssan täydellisen välin pimuksella lopettaa taistelu Itä- vastaus rauhanehtoihin, jossa tä.m ättöm vvensä <aksan kan meren ja M ustanm eren välillä Saksa ja sen liittolaiset ¡lmotti-j tarkalleen 'julkilausum ien toi iä s tä seurasi vielä toinen k e h o - J ä t olevansa valmiit tekem ään m usten suhteen tus liittolaisille, että yhtyisivät V enäjän hallituksen esityksen Trotski onnistui aiheuttama A'enäjän kanssa neuvottelemaan neuvQtielujcn lähtökohdaksi lakkoja Saksassa. rauhasta. Ilo Shevitoit uskovat, että jos liit- Hän todellakin onnistui Saksa epäröi vastauksen kanssa -o^uset olisivat edes talla myö- kaansaamaan suuria lakkoja hai.cda hetkelläkään yhtyneet, vallassa ja Saksassa ja on r Sillä välin Saksan hallitus, jo \ enajaan, nun rauha olisi saa- dotonta kenenkään sanoa ka p id ellä silmällään ta rk a ste li^ - .........— „ . Venäjän perusteil-: pviusieii- hän n«m ousi p u ta onnistu jviuettu nm lla olisi lo lopulta onnistunut sotapuoluetta ja toisella tunnus- koska saksalaisia vastassa pe maan vastassaan olevaa von
